Vapaus, July 27, 1928

              Bi¥n2 Perjantaina, Jieinak. 27 pina-^Friday, Jqjy 27 No. 158
yi- •-
VAPAUS
A . V A A K A -
T O I M I T T A J A T t
B- A. TESHinCES- H. STIA.
TAPAUS «UQxrt)')
OJIOrBSaCCUT V A T A C D E S S A:
kafta. SZJM fcaU fartaa. — A»t<»t5wi»<»tii»nnnrnVw« Sdc. paUMCoM.
• i l f M f t M i i m l M i tZjM k4Mu SXte k > U k c f l M . — K u M ^ i a M j u M C . t l M J t e t u . — K»»li—•flmnrirt-
TlLACSHCOtAT;
«uau c kk. stsa. s kk. >fis M i kk. »JOO- — T U r m i u a j s>
. J «k- «SJ*, C U|b S3J». » M E . t2M K I kk. C C t . • ' •
«ka
litafty acOItec. S3 X M M SoMt. P a M i s SCW.
k M t a d t Uka>tr B d U i a c S X m a St. F a h ^ i m . r » i r T » i * . r B<a « . Safl>«iy, O t .
M C A a P i s B iA r e « 9& te
Tk. Tba Tl
9mm*meBatm Uktam mm » O »
f. KAICUSTO. CiMraaakalf»»
kifSattakas tilkkaaakn^aja»
sevat sos.-dexa, johtajat, jotka aina
cvat vannoaeet ikuista vihaa Neavos*
liitolle, niin voi sieltä myös odot»
taa mitä rälensä. Hallitakseen me­nonsa
edellä sos.-dfmil kyllä ra-kuutttvat,*
että he; tafatoT^ pitää hy­viä
snhteita yllä Neuvostoliittoon­kin.
Matta nämä herrat ovat osotr
sellaisiksi, joiden -sanaan
o v<n vähääkään l u o t t a a j a k a i ­k
i s t a ' vähimmin heidän v a k u u t t e l u i -
h i n s a . '
Paperifcapäalistft iHndiaaT^ snarta
maat i i i ^ i i i n n r j
Eoropalaisissa lehdissä on päässjrt
julldsmiteen tietoja, että maaihnaTi
johtavampien paperiteonisansmaiden
liapttalistit olisivat pitäneet yhteisen
kongressin viime kmm ajalla Köpen-haminassa.
OsazioCtajhia kongressiS'
sa kerrotaan olleen Canadan^ Skandi-
Hyökkäys vähemmlstoliikettä vastaan
Englannin työväenliikkeen "sosia­listinen**
johto on alkanol seurata
American Federation of Laborin
mustan byrokratian esimcrldciä va­semmistolaisten
vainoamisessa tmi-oissa
ja työväenliikkeessä yleensä,
sillä kommunistien eroUamisohjel-ma
on nyt otettu käytäntöön. Hyök­käys
Englannin ammattiyhdistyksis­sä
yähemmisloliikettä vastaan on
muodostunut varsin vimmatuksi näi­nä
aikoina. Joka viikko tulee tietoja
oikeistolaisten 'Soitoista**.
Pannuseppien järjestössä on juuri
toimitettu äänestys siitä, ovatko Har­ry
Polh't, väliemmistöiiikkecn edus­taja,
ja Aitken Ferguson, vähemmis-töliikkeep
aktiivinen jäsen Skotlan­nissa,
"oikeutetut" edustamaan jär-
' jestöään ammattiyhdistyskongressis­sa
ja työväenpuolueen konferenssis­sa.
Niinkuin aikaisemmin tovereilta
Campbellilta ja Leigh'iltä, heilläkin
riistettiin laillisesti hankitut iedus-tus\'
aUuuidet, sillä äänestys ratkaisi
kysymyksen kielteisesti. Oikeistolai­set
pitävät tätä "suurena voittona**
demokratian statidarttien mukaan^
mutta itse asiassa äänestyksen tulos
voidaan pitää paremmin häviönä
koin voittona. Katsokaamme. Oi-k
«i$tQlaiset kohdistivat kaikilla orga-nisaattorisilla
keinoillaan vimmatun
parjaus- ja valhelulvan kommunis­teihin,
syyttäen m,m. että jos kom­munistit
saavat kontrollin, tulee
pannuseppien järjestö menettämään
rahallisen kannatuksen ja avustus­rahat.
Kuitenkin lopputuloksena oli,
etta järjestön 68,000 jäsenestä vain
6,531 otti äänestykseen osaa -—vä­hemmän
kuin 10 prosenttia. Pollit-lia
ja Fergusoma vastaan annettiin
— 3,491 ääntä.
Tämän laihan tuloksen perusteel­la
oikeistolaiset omien ^^anojensa
mukaan kuitenkin tule\'at julista­maan,
että tulevaisuudessa ei ainoa­takaan
kommunistia hyväksytä toi-mitsijapaikköihin.
^ Oikeistbiaiset rohkenevat jö käy­dä
niin jpitkälle, eitä ovat alkaneei
hyökkäyksen suuren kaivosmiesliiton
militanltisia johtajia, sihteeri A.
Cookia: jä «'alesilaista kommunistia
Arthur Homeria vastaan, joka on
kaivosmiesliiton ; toimeenpanevan
neuvoston jäsen. Heidän erottamis-
\taan vaaditaan yleisneuvostosta.
Cookille tahdotaan kostaa hänen
johdonmukainen ja jyrkkä taiste­lunpa
"mondismia*' eli luokkayhteis-toimintaa
vastaan. Homerin erikoi­sena
syntinä on se, että hän on va-scmmistolehdille
paljastanut taantu­muksellisten
vehkeil>l kaivosmieslii­ton
toimeenpanevassa komiteassa ja
ylebneuvostossa. Cookia tulevat tie­tysti
tukemaan hänen kannattajansa
kaivosmiesliiton^ toimeenpanevassa
neuvostossa, jossa he kuitenkin ovat
vähemmistönä. Edustusoikeuksien
kieltäminen Cookilta tulee sj-nnyt-tämään
kriitillisen kysymyksen kai­vosmiesliiton
kansalliskonferenssis-sa,
joka pian kokoontuu.
Taustana näille vainotoimenpiteil-le
vähemmislöliikkeen johtajia vas­taan
on militanttisten rivimiesten
"alituinen vaino paikallisjärjestöissä.
TaanturaukselUnen oikebto tahtoa
tukahduttaa ' kaiken oppositsionin
Joukkojen keskuudessa, voidakseen
sitten vapaammin jatkaa luokkayh-teistoimintaansa
kapitalistien kans­sa.
Tätä todistaa kokonainen sarja
ammattiliittokonferensseja, joita on
Viime aikoina pidetty. Niitä ovat
pitäneet rautatieläisten, konetyöläis-ten,
jalkinetyolaistefl, kunnallislyo-lalBten
ja vaaletyölaisten kansallis-jo^
jestött joissa oikeistolabten alot-teesta
on hyväksytty kaikenmuotoi-sia
päStöslauseita, jotka kaikki täh­täävät
samaan— toimitsija- ja joh­topaikkojen
riistämiseen kommunis­teilta
ja niiltä ryhmiltä, jotka ovat
vähenmaistöliikkeen vaikutusvallan
alaisina. Pisimmälle tässä suhtees­sa
on-mennyt verstasapulaisten, va-rastohuonetyöläisten
ja kauppapal-velijain
yhteinen liitto, joka äskei­sessä
kokouksessaan päätti, etl^ä yk­sikään
kommunisti, vähemmislöliik­keen
jäsen tai yksikään heidän kan­nattajistaan
ei saa toimia tulevai­suudessa
missään union virkatoimes­sa.
Päätös on jyrkin mitä taantu­muksellisten
leirissä on vielä tehty.
navian ja Suomen, Saksan j a . T h.
dysvaltain paperiteolhsuusparfaot.
Kongressissa co keskustelu Ja
pääsfy yksimielisyyteen maaibnänkar-temn
luomisesta paperiteoTHsondessa.
minkä perustettavan kartellin tarko-tuksena
'teonnoinsegtl tulisi olemaan
paperin hinnan-korottaminen^ja eri
maiden paperiteoHismidessa tydskente-levien
tyjBäisten palkkojen painami.
nen mahdollisimman alas.
da Rnotsin ammattiyfadistypomot van.
honHsempla kuin Suomen, jossa sen*
tään raiden "työväen johtajien" täy­tyy
joskus työväestön suoranaisesta
pakotuksesta ryhtyä johtamaan työ­lasten
-^omasta alotteestaan toimeen-
Igmmfa palkkataistelulta.
Edellä olemme tahtoneet tuoda esiin
erSitä H^jnrtatgfa numeroita näiden
nyt perustettavaksi aijottuun kapita-listiQp
kartelliin kuuluvien maiden
työläisten samoin kuin osittain myös­kin
wHd«^ maiden sanotusta teolli-snndesta.
Ke eivät tosin paljoakaan
Talaiae, mutta ovat kuitenkin etäacJai-sena
tähtenä, jonka mukaan vtddaan
vetää suunnitelmia toiminnalle, mitä
tulisi ^työläisten alkaa vastapainoksi
kapitalistien kansainväliselle lUttou-tumeSe.
Ylläesitetyn mukaan fauo.
Eoropalalset ^öväenlehdet, käsitel­lessään
kysymystariausuvat, että täl­laisen
kartellin muodostaminen kapi-J maamme ainakin sen tosiasian, että
talistien taholta asettaa paperiteoUi-j työläisten taloudellinen asema kai-suudessa
eri maissa työskenteleville irfg»^ näissä kartelliin liittyvissä mais-työläisille;
kiertämättömänä eteen ky­symyksen
sen'alan työläisten laajem­masta
järjestäy^rmisestä, .jossa mis­sään
tapauksessa ei saa olla kansalll '
vat he sönä mhteersia. Itsensä erin-on^
isestL Jos jossakin maassa sat.
taisi s^BtgmMn. seTkkatifcsIa sanotalla
teoniamdeji a l a l l a . ybSäzsa sOkän
maan se teoIHsmJdenhaam kojrnnaan
panra scökunn ja lisätä vaistaa-vassa
määrässä tuotantoa toisessa kartelliin
kouluväaaa maasisä. Toisen maan työ-läJsrt
siis pakotettaisiin tietämättään
oTemaan rikkureina.
Tämä ei ö!e airoastaan oletettua
mahdollisuutta, mutta "Sangen kou-raantantoviin
tosiasioihin perustuvaa.
Muistetaanhan kuinka esimerkiksi Y h ­dysvaltain
kaivostyöläisben lakoissa on
kapitalistit yhdessä vanlu^llisten am-mattiyhdistyspouiojen
kanssa mene
suuri liikeyhtymien etujen vastustus.
joka aina on öllnt erymmän teennäis­tä
kirin todellista, on nyt koknrraan
pyyldEäisty sivuun.
AI Smith, joka Wall Streetillä cm
jrhtä suuressa suosiossa'kuin Hoover-kin,
on tavannut pikku häiriöitä, ete­lässä,
mutta hänen kohtaamaapa vas­tustus
perustuu hänen nskoxmtäliäin
yhteyksiinsä ja hänpn puotaecHisua-tensa
niihin nähden, jotka aina huu­tavat
hurraata. Tämä vastustus ei ole
vakavalnontcdsta. Etelän demokraatit,
jotka »>aifcai<rfT>5 odottavat tHaisoutta
päästä r y ^ ^ " ' ^ » " " tfMijanisia rahas-toja
ja rikkauksia, ovat'valmiit tukah-telleet
Rj^V^irrn pakotettiin tyHäiset^ duttamaan minkä tahansa etelän vaa-toisilla
kaivosalueilla tekemään sopi-mnkset.
toisten jäädessä edclleenktn
lahkoon. Siis sopimuksen tehneet pa­kotettiin
tuottamaan rikkuriliiiltä.
Edellä on jo sanottu, että kapitalis­tit
hiottavat ammattiyhdistyksissä (de-viin
käftnceihinsä,-ja siksi-oiMnme var­ma,
että vaikka tällainen edeHämai-nitnn
kartentn mnodossa uhloava k i -
rlstystoimepble nhkaa painaa maail­man
paperiteoDi^udessa työskentele­vien
työBHsten: takmdeTHsen asengan
entisestäänkin alemmaksi, n i i n siitä
hmdlmatta eivät vanhofntset unmatti-yhdistyspomot
pane tikkua rlstOn. al­kaakseen
järjestää sanotun alan työ­läisiä
kansainvälisessä mittakaavassr..
Ainoa vastaveto olisi paperiteollisuus-työläisten
kansainvälisen liiton pefus-taminen.
johon kuuluisi kapitalistisissa
talaaseen, kunhan itsdleen Arain saa­vat
aineellisia etuisuuksia. Ke voivat
lohduttaa kSnrfmiääTi heokisiä vaini­oita
; lyndiaamafla nedrereitä. iSkä
pidä mudxtaa. että tätä slelialaa ku­vaa
siellä parhaiten si, että itse
Houstonissa lyndätäin hedceri juUri
demokraattien kansallisen nimitysikon-vfrrtiTfnOTTitn
-BpH^rtCTfl Se oli ylxalUnen
k^TfH'Pffit><T» pnn>jftiCTn«»rirki, Bkä tie­tenkään
Äl Smith. aiemiÄä kuta ku­kaan
toinenkaan demokraattipuöhieen
sa — puhumme tällä kertaa alnoas-. maissa toimivien liittojen lisäksi myös.
taan paperiteollisuudesta — on äärim- kta Keuvostoliitön päneritebUisunötyö-xnäisen
kurja. Palkat ovat poljetut •n^*'-'^ rftsKs., ^i^x..
set rajat kysymyksessä, mutta yhtenäi­sen
kansainvälisen liiton perustami-:
nen.
Kuten Jokainen tiedämme, ovat pa­periteollisuudessa
eri maissa työskcn
televät työläiset suhteellisesti heikom­min
järjestyneitä kuin millään muulla
teollisuuden alalla. Lisäksi ovat näi­den
työläisten järjestöt vanhoillisten
ammattiyhdistyspomojen johdettavina.
seHalseHe tasolle, että niissä inhimilli-sep.
järjen mukaan ei olisi enää varaa
alemmaksi mennä, mutta kapitalistien
toimenpiteet osottavat kuitenkin sellai­sen
olevan kysymyksessä. Kapitalis­tit
luottavat työläisten huonoon jär-jestäjrtjrmiseen
ja järjestöjen johdossa
oleviin kätyreihinsä. Mutta siitä huo.
limatta he haluavat tällä mainitulla
toimenpiteellään, kartellin muodosta­misella,
tiuvata itsensä odottamatto­milta
hyökkäyksUtä. Eihän ole ol­lenkaan
varmaa, vaikkapa työväestö
jossakin näissä maissa nousisi van­hoillisten
johtajainsa vastarinnasta
huolimatta taisteluim työnantajia vas.
taan ja siUoin olisi kapitalisteilla hä­viön
mahdollisuus. Mutta järjestymäl-joka
sekin osaltaan selvittää paperi-teolllsuustyöläisten
kurjat palkat ja
vieläkin kurjemman järjestäjtymisen.
Otamme esimerkiksi Canadan, jota
pidetään maailman paperiteollisuuden
johtavimpana tnaana, mikäli on ky­symys
viennistä. Täällä ov^t paperi­teollisuudessa
työskentelevät työläiset i lä kansainväliseen kartelliin, turvaa-jaetut
kahteen eri järjestöön, nim.
Pulp. Sulphlte and Paper Mills Wof-kers
International BrotherhoodUn ja
Paper Makisrs International Brother­hoodUn.
Kämä jIUrjestöt toimivat eril­lisinä
toisistaan, vaikkakin kuuluvat
Iäiset. Mutta sitähän nykyiset "työ­väen
johtajat" eivät tee. Siinä täytyi­si
heidän astua ^'^ntäT"^, kapitalis­min,
varpaille. •
Va.ngnirnTnnmtr^TijppHf> työväenliik­keelle
aukeaa tässäkin mahdollisuudet
• jol)ta]a sen vjohdosta lausunut sanaa,
kaan protestiksi tällaista törkeyttä ja
x^ekerlen perusoikeuksien loukkaamis­ta
vastaazL
•^annmatkta kapit^istlpuolueet ko-koovat'parhaillaan
vcdmiaan ja suim-nittelevat
taistelunsa käymistä, joka
tulee jomman kumman heistä jcdita-maan
toimeenpajievan vallan palatsiin
kapftalistisen ^rjestehnän kukist»*,
seksi ja fsSIälsten ja f a s ^ ^
l»IBö*aea -perestamlseksL
esittäminen »a noaksf' lat
työläisaie j a r i i s t e t y i l l e f a n n a r ö ^^
P u D h i C ' a s e t t a n u t päämääräkseen
k y i s e n v a a l i t a i s t e hm a i k a n a ia se gj.
DI.
koo tuon ranoman esittää yhtä hJ^
pohjoisen työläisille kuta etelän to?
(sjmufessa eläville plantaasien jxbAi.
reille, lännen ja idän työläisaS^
aavikkoalueen farmareille.
Ensimäisenä adoMeena taistejms.
haston keräämisesi on P u o l u / ^
tänyt julkaista 50 sentin vercanSfe
jonka jtdcainen Puolueen jäsen tm vS
voDInen lunastamaan. Täten
dulla rahastona psajetän^
käymisen alkuun'ja p u o l u ^ ^^
kerkiää tulla mobffisoidiAsi liikkeet
lisää varoja välttämättSmiin t ^ ^
hankkfanaan.-r-SKT.
Eri paikkaimnnilta
WashIngtonissa, D. C. neljäksi vuo-dt*
si lisää. Taistelu lupaa muodos­tua
jännlttäväksL Ei siksi, että työ­läisille
tekisi yhtään erotusta se, kum
4ji näistä Wall kadun pankkiirien ja
pohatoitten puolueista Valkeaan Ta­loon
tulee astumaan, vaan siksi, että
viedä toiminta työpajoihin. Järjesty- eri porvari ja kapifahstiryhmat pi-neiden
työläisten, niiden, jotka kuulu- tävät saalista ja erittämkm sen jaka­vat
todella vallankumouksellisiin jär- naista hyvästi taistelemisen arvoisena,
jestöihin. kommunistipuolueeseen, kom. Kapitalismin lakejat nirkuttavat toi-munistiseen
nuorisoliittoon tai mili- silleen silmää valmiudesta palveUa im­tanttisiin
ammattiyhdistyksiin y.m. p. erialiste-j a -ja samalla palveluksensa
nuden työläisten tehtäväksi jää kaikki, palkkioksi ohimennen hyötyä^sutä it­alia
työpaikoilla selvittää tässäkin sekin saaliin jaolla ollessaan,
teollisuudessa työskenteleville työläi­sille
se vaara znikä uhkaa heitä edel­lä
sanotun kapitalistisen kartellin
muodostamisessa, ja selostaa heille
keinoja miHä voidaan vastasiirto vteh-dä.
— P.
Kommunistit tulievat peräänanta-mattomasti
taistelemaan näitä toi­menpiteitä
vastaan ja heillä on sii­hen
keinoja. He tietävät, että työ­läisjoukkojen
myötätunto kommu­nisteja,
väliemmistöliikkeen jäseniä
ja mondilaisuusvastaisla taistelua
kohtaan lisääntyy säännöllisesti. Oi­keistolaisten
epätoivoinen hyökkäys
vasemmistoa kohtaan on muuten pa­ras
todistus' vallankumouksellisen
liikkeen voimistumisesta ja juurtu­misesta
Englannin työväenluokan
keskuudessa. — Toveri.
Neuvostovastainen sotaliitto
Kun Englannin Berliinin lähet-
"Uläs Lindsay äskettäin nimitettiin
ulkoasiain deparlmentin alivaltio­sihteeriksi
ja kun hän j uuri ennen
inmittämistään teki^ Varsovan-mat­kan,
tiri iälle, ömiisteUu inaailmon
sanomälelidrstossä : iriilä suurinta
huomiota. Ne kertovat, että lind-say
oibi neuvotellut I>ilsudskin
" k a n ^ ^sotasuunnitelmista Neuvosto­liittoa
vastaan. Ensimäisenä etap­pina
tässä pidetään täydellisen bal-lialaiisen
blokin muodostambta Neu­vostoapa
vastaan Puolan joh­dolla,
viiettuan saambta siihen
mukaian pidetään varsin tärkeänä.
Lindsayn Varsovan käynnin ai­kaan
se^tUi kaksi muutakin tapaus­ta,
jotka tukevat näitä oliettamuk-
^Eia. Etisiksikin vieraili englantilai­nen
sotalaivasto silloin Itämerellä
ja toiseksi saapui samoihin aikoi­hin
Varsovaan Rumonian yleisesi­kunnan
päällikkö. Tällä oli pitkiä
neuvotteluja Puolan yleisesikun­nan
päällikköjen kanssa. Nämä
keskustelut koskivat —- Manche­ster
Guardianin, erään englantilai­sen
suurldiden mukaan — puola-lais-
rumanialaisen sotilassopimuk­sen
laajentamista, joka- sopimus
solmittiin 1926 huhtikuulla, ja jos­sa
sovittiin, että' sodan sattuessa
Neuvostoliiton kanssa Rumania heti
on valmb, mobilboimaan kahdek­san
jalkaväki- ja^ yhden tykistödi*
visionan Tamapolin rautatielinjan
eteläpuolella, tukeakseen Puolan
hyökkäystä Neuvostoliittoon.
Asiaa tukee vielä eräs ranska-laben
senaattorin. De Monzien, kir-jotus
samoihin aikoihin ^'Börsen
Currier^-Iehdessä, jossa hän sanoo:
Se silmänräpäys ei ole enää kau­kana,
jolloin ollaan pakotettuja aset­tamaan
Neuvostoliiton edustajat
vaihdoehdon eteen: joko — ' tahi.
Ranskalais-saksalainen läheneminen
määrää ajan, jolloin tämä kysymys
ratkaistaan... Kaikki riippuu siitä,
missä määrin europalaiset vallat
saavuttavat yhtenäbyyden asiassa.
Sotaliitto Neuvostoliittoa vastaan
ei ole siis vielä aivaq ^^almiiksi
taottu, mutta valmbteluja tehdään
entistäkin innokkaammin. Varsin­kin
Puolassa ja Rumaniossa ovat
jättiläbmäiset varustelut käymiissa.
Puolassa harjotetaan myös avointa
kiihotusta sotaan. Uusi Saksan im­perialismi
on valmis liittymään tä­hän,
ja kun Saksaa nykybin hallit-
'sämaan keskusjärjestöön, nimittäta yh.
dysvaltalalsteir vanhoillisten ammat-tiyhdlstysherrojeh
Johtamaan Trades
and Labour Congress of Canadaan.
Käillä mblemmina järjestöillä on Ca-nadassa
41 osastoa, Joihta kuuluu yh­teensä
3.468 jäsentä. (Yhdysvalloissa
samoilla järjestöillä on 98 osastoa "0,-
622 jäsenellä). Paperiteollisiradessa Ca.
tlassa työskentelee vakinaisesti noin
30,000 työläistä, joten molempien liit­tojen
järjestäytjrmisprosentti ei ole
kuin hiukan yli 10-pros. koko teolli­suudessa
työskentelevien määrästä.
(Näissä laskelmissa ei ole otettu lu.
kuun metsissä työskenteleviä työläi­siä).;
Lähtemättä mainitsemaan numeroita
pitemnöltä ajoilta Canadan paperiteol-llsutistuotteiden
viennistä, inalidtsein-me
vain, että äskettäin hallituksen
tilastollisen toimiston antamien tieto­jen
mukaan on Vienti tämän vuoden
viiden ensimmäisen kuukauden aikana
ollut kaikkiaan $76,602.014, siihen las-kettima
puumassa Ja paperi.
Palkkoihin nähden sitten vuoden
1922 on tapahtunut suuresti laskua, ku.
ten odottaa sopiikin ssllaiselia teolli­suusalalla,
jossa järjestä3rtyminen on
.heikkoa. Palkkojen lasktissa täytsry
lisäksi ottaa huomioon, että tuotanto
jokaista työläistä kohden on lisäänty-nji;
sitten v. 1922 viidelläksrmmenellä
prosentilla, mutta työläisten lukumää­rä
laskenut kahdellakjnnmenelläkah-della
prosentilla. Työläiset, jotka vuo­tena
1922 tuottivat 450 tonnia, tuotta­vat
nykyään samassa ajassa, mutta
22 pros. vähennetyllä työvoimalla 540
tonnia. Työpalkkojen l a ^ tekee siis
noin 20 pros. Vuodesta 1917 vuoteen
1926 oU työläisten luku nääntynyt
88 pros.. maksettavien palkkojen sum­ma
80 pros. ja koko teollisuuden tuo-'
tantoarvp 123 pros.
Toisen maan. joka myöskin on osaL
lisena tässä paperikapitalistlen maa-tlmankartellin
penistamispuuhassa.
keräys käynipssä
oissa
SATATUHATTA DOLLABLA ASETETTU PXÄSIÄXRXKSI
$100,000 taistelurahaston keräämis-hyökkäyksen
alkaminen tarkotuksella
asettaa kommunistinen ehdokaslista
vaalilistalle ainakin kolmessakymme­nessä
valtiossa Yhdysvalloissa ja tar­kotuksella
kuljettaa kommunistisen
taisteltm sanoma jokaiseen kolkkaan
him. Suomen paperite(>Uisuus{Uottelden
vienti tämän vuoden viiden ensim­mäisen
kuukauden aikana nousi 692.-
400.00ö:tMn Smk. (noin im mllj.
döllaria>.
Suomen paperiteollisuudessa Uenee
työläisten lukumäärä noin kahden,
kymmenen tuhannen paikkeilla, ollen
siellä JärJestSytymisprosentti suunnil­leen
sama kuin CanadflSgJdn. Ifitä
tulee työläisten talstelavalmiuteen ka­pitalisteja
vastaan, n i i n sielläkin <m
siinä suhteessa tilanne aivan sama
kuin täsnäkin. PaperityOväen liiton
johdossa on sidiä sostälUemcdaaatti-set
ainekset, joita ei Suomen- k i ^ t a -
listlt abiakaan voi syyttää lilasta läih
kollusla työläisten etujen ajamisessa.
Tjrölälsten piGklkat Suonien paperlteoI]i«'
suudessa inrat hiridttäv&n aJlhals^
Tarkkoja tilastoja siinä sulkeessa ei
ole käytettävissSnune. irratta persoo­nallisen
tuntemisemme nojalla voim­me
sanoa, että keskimääräinen paUdm
nousee tuskin kiddHeien markkaan'tnn.
tia lEohden. Siellä on kSytSnziössä
eräänTalnen "bommsjSrjestelmä" joka
osaltaan kiihdyttää työtehon äSrim.
milleen. "Böonusta" maksetaan siellä
samaan tapaan kuin täällä kaivosteo!i
lisuudessa.
Järjestyneisyjrs Skandinaviassa on tamaan.
Yhdysvalloissa on ollut tärkeimpänä
piirteenä viime päivien vaalitaistelussa.
Milloinkaan ennen eivät Workers
(Kcmniunisti) Puolueen jäsenet ole
vaalitaistelun käymiseen osottaneet
suurempaa iimostusta kuta uyt. Maan
jokaiselta kulmalta ilmottavat {jiirior-ganiseeraajat
ja - vaalitaistelim johta.
Jät kansalliseen päämajaan toimenpi*
teistä, jotka osottavat, että puolueko­neisto
täydellä tarmolla on tarttimut
taisteluim käsiksi ja se takaa parem­min
kuin mikään^ muu, että tuloksia
tullaan saavuttamaan.
Keräykset tehtaissa, katujen kulma­uksissa
ulkoilmapuheitten aikana, "tag
day" keräysten järjestäminen, kirjeis­sä
käytettävien vaalitaistelumerkkien
myyminen ja vaalitaisteli^iappisn
m3ryminen ovat joitakin niistä me­nettelytavoista,
joita vaalitaistelura-haston
keräämisessä txillaan käsrttä-mään.
Yleensä myönnetään, että mähdoUL
suudet kommunistisen vaalitaistelun
käjmiiseen eivät^ millohikaan ole "Yh-d3r5valIoissa
olleet niin suotuisat kuin
tällä hetkellä. 'Workers (Konununis-ti)
Puolue on Jo njrt osottautunut ai­noaksi
proletariaatin puolueeksi näis­sä
vaaleissa. Ottamatta huomioon so-sialistlpuolueen
pikkuporvarillisen pa­pillista
ehdokasta ja hänen teesken­neltyä
ja maltovenimäistä vitrinäänsä,
ei ulkopuolella suurpääoman puolueit.
ten piirin ole mitään muita ehdokkaL
ta. Jotka esiintyisivät suupääoman
diktatuurin vastustajina kuin Workers
(Kommunisti) Puolue.
Sen jälkeen kun republikaani ja de-mokraattipuolueitten
nimityskonvent-siconit
ovat pidetyt, ovat kaikki en­tiset
repubUkaanipuolueen "kapinalli­set"
Ja demokraattipuolueen "progres-siivit"
kivunneet suurten kapitalisti-piiolueitten
soittokärryille.
Herbert Hoover imperialistien te-höklniusinsinööri.
Unkarin Soviettihal-lituksen
miurskaaja ja kapitalistien la­keija,
joka käytti Amerikan Avustus-hallinhan
varoja aikoinaan tiihlaile-vasti
yrityksiin kukistaa myöskin Neu­vostoliiton
rtyöläisten ja talonpoikain
hallitusta — on ollut kovassa kiireen
touhussa ostamassa puolelleen niitä
tSTTtymättömiä aineksia, jotka Ckiolid-gen
ja Mellonin hallituskauden aika­na
ovat nuoliaan niitten hallitusta vas­taan
ammuskelleet.
Viimeinen "kapinallinen", joka vael­luksensa
on päättänyt lysähtämällä
Kccverin polville on senaattori Smith
W. Brookhart, lovrasta. Brookhart on
aina ollut okana hallituksen kyl­keen
pistämässä, mutta Hoover on
häneltä nyt nyhtäissyt hampaat pois'
ja tämä iOT* alainen senaattori kulkee
nyt ympäri uskottamassa seuraajilleen,
että "Hooverilla oh aina ollut farma­rini
asia sydämellään"!!
Senaattori La Follette on vielä esiin.
tjnrinään progressiivinä,, mutta mit­kä
hänen suhteensa ovat republikaa-nipuolueeseen
käy selvästi flmi sUtä,
mitenkä sydämellisesti hänet otettiin
'Suuri lauma korkeapalkkaisia puhu­jia
tulee tästä lähtien veisaamaan ylis-tjrstä
kuminankia kapitalistipuolueen
johtaville ehdokkaille. Nämä "työs-kentelijät"
toivovat, että sen lisäksi
että he antamastaan palveluksesta SXBL.
vat hyvän maksun, että siinä tapatik-sfösa
että heidän ehdokkaansa voitta­vat,
hettä ItseäänMn tullaan sitten
muistamaan - lihavien virkapaikkojen
jakamisessa. Siinä on kiihotus, minkä
imperialismin edustajat antavat lakei­joilleen
lähettäessään ne pettämiSn
työläisiä ja farmareita.
Workers (Kommunisti) Puolue jär­jestää
myöskin suurimman. taistelun
mihinkä se milloinkaan ennen on ryh-tynji;
yhdeksänvuotiseh olemassaolon­sa
aikana. Äötä rahavaroihin tulee,
niin se on köyhä — rutiköyhä. Mut­ta
se on rikas rohkeudesta, se on i n ­nostunut
ja sillä on antaumusta asial­leen
ja tihrautximisen henkeä ja mah­dollisuudet
saattaa puolueemme poliit­tiselle
kartalle ovat valoisat..
Tähän mennessä on tarpeellinen
määrä himikirjotuksia , failattu val­tioiden
virastoon Puolueemme vaalilis­talle
saattamiseksi seitsemässä valtios­sa.
Tämä ön hyvä. saavutus katsoen
siihen, että v. 1924 puolue oli vaalilis­talla
ainoastaan neljässätoista valtios­sa.
Silloin kim aikarajotus nimikir-jotusten
ja anomusten failaamiseen
on päättynyt, toivotaan, että työläiset
jä riistetjt farmarit ainakin kolmes­sakymmenessä'
valtiossa voivat mer­kitä
protesteeraavan äänensä viralli­seen
vaalilistaan Fosterin ja Gitlowin
nimien kohdalle.
Nimien keräs^s niissä valtioissa, jois­sa
urakka vielä ei ole suoritettu, on
hetken tärkein''tehtävä. Ja samalla
kertaa on kaiken taistelun käjmaisen
elinehtona se, että Workers (Kommu­nisti)
Puolueelle kerätään taistelura-hasto
vaalitaistelun käsmiistä varten
ja kornmunistisen taistelusanoman vie­mistä
varten jokaiseen osaan 'Yhdys­valtoja.
Se on probleemi, jonka rat­kaisemisessa
jokaisen puolueen jäse­nen
ja sille myötätuntoisen tulee olla
osallisena.
$100,000 taistelurahastolla kyetään
Nolalu, Ont.
NUORISOKUESSIT. ALKANEET
Port Arthurin piirin nuorisoknrs»
sit alkoivat jäällä Nolahissa maa-nantaina
23 päivä heinäk. Smmua.
taina saatinivat jo kurssilaiset tänne
haaliUe, jossa toimitettiin piiden ma-joitus.
Tytöt majoitettiin lähimpiin
farmitaloihin j a pojat haalille. Op­pilaita
on noin 40 paikkeilla. En
tietä muuta,' ehkä he itse kirjoitta-vat
enempi toiminnastaan. Toivoa
kuitenkin innostusta kaikille kurs-seilla
oleville.
L A S T E N PIIRIJUHLA
Port Arthurin piirin lasten juhlat
tulee oleniaan elokuun 5 päivänä In-tolassa.
Siellä tulee paljon hyvää
ohjelmaa lapsilta. Juhlat aletaan
kello 1 päivällä urheilulla ja muul­la
ohjelmalla. Sitten •^illalla tulee,
olemaan kaksi näytöskappaletta,
mennäänpä silloin täältä Nolalusta-kin
oikein bolla joukolla Intolaan,
icatsomaan mitä lapset saavat ai­kaan.
EIVÄT ONNISTUNEET
Nolalun kesäjuhlat menivät aivan
pilalle tänä vuonna kun vettä satoi
koko lauantain ja sunnuntain. Lan-antai-
iltana kuitenkin Arthurin to­verit
näyttelivät kappaleen, mutta
sunnuntaina ei, voitu suorittaa mi­tään.
Oleir kuitenkin kuullut pu-huttavan,
että S3ryskuussa yritetään
uutestaan, jos silloin oUsi parempi
onni ilmojen suhtfeen. — Eräs.
Tilanne Suomen
TULrssa
Liiton noskelaisjohto suunnittelee
jonkkoeroittamisia
Jo viimeisen—TUL:n liittokokouksen
aikana, sen jälkeen, kun kokouksesta
vastaan. repuMIkaanipuolqeen kansal-
Uskonventsionissa, Kansas Cityssä.
vaann
Ensimmäiseksi tässä pitää alkaa
käymään kanssalhmistemme niskavil­loihin.
Jokainen osaa nimittäin tu-ki
«>tami.spn taidon, 'vaikka itse tukis­tettavaksi
jouduttuaan tahtookin las­ketella
ärräpäitä ja harzitella vastaan,
vaikka olisi kuinka syyllinen.
Minä, samoin kuin luullakseni kaik­ki
muutkin Vapauden lukijat, cdemme
viimeaikoina sihtailleet lehtemme si­vut
läpi kerta tidsensa peiään ja aina
trmteneet eräässä suhteessa petty­mystä.
Sidtä ei de hakemMlakaan
löytänyt riviäkään pohjtäs-Ontarion
metsätyöläisten lakosta. Ihan suutut­taa
tuollainen leväpeziOsyys rtzin lu-kijan
imT«»f<Tfa^''in>^gofT» T^n^^im^Tito»^
ti syy ä <de läiden toimituksessa. sSL
lä ei kai se sekään, niin kimmoisäla
järkivarastoUa varustettuja koin siel­lä
olevat veikot lienevätkin, voi tyh.
Jästä uutisia.^ munia. Alkulähde se
täytyy oHa heiriekln. Syy tässäju­tussa
cm TalrlrhTnigi«s«i[ f^cygg^Tl Kun
kerran kyetään pistämään ptnnojen
kanssa hihat heilumaan, niin täytyy
sitä silloin ksretä myöskin siitä hiho-olisivat
jo menneet nahkoineen^ ja
karvoineen komppanioiden leveään k i ­taan.
Vaikenevat vain kvin muuri
Suoraan sanoen — täTTatnen päi ei
vetele! Siihen täytyy tulla kirkas kor-jaus
aikaan. Ei me täällä lukijakun­nassa
ruveta odottelemaan tietoja jos.
takin tärkeästä asiasta — t i H n V i r i T i on
pcdijois-On^on metsätyöläisten lak­kokin
niin kauan että joku kulku­mies
ne meille kertoo. Ei — me vaa­dimme,
koska meillä kerran on oma
lehti, joka lisäisi (m my&kin mötsä-'
työläisten äänenkannattaja, että kai-kista
on tiedot lähetettä^ sen kautta.
Esimerkiksi lakkotapauksissa cm heti
lakkolaisten valittava keskuudestaan
lehdeDe kirjeenvaihtaja — siinä el tu­le
kysymykseen käsialaiu huonous tai
hyvyys, ällä tottapafa^ toimittajat
säistä meidän koukeroista selvän otta..
vat —, jonka tm säännöllisesti lähetet­tävä
lehdelle selostuksia tilanteesta^
Kun näin tehdään, niin olemme me­kin
Miden varsinainen lukSjakunta
tyytyväisiä niin lehteen kuin selosta­jiinkin.
Nina että — ott^aa oppia
jen heiluttamise^ mufflekin tiedot- i vastaisen varalle, kirjeenvaihtajat, nim
t lamaan. TTj^ng^ ^S^^^ä l"^j>*^f"TiTin!gea : i n - i ^ i i i n m o VnjuiL-gS ' T ^ i . v c . . . ^ «r L ; •!
tonnikaupalla julkaisemaan ja lähet­tämään
kommunistista kirjallisuutta,
sekä Kommunistipuolueen vallanku­mouksellista
ohjelmaa, jossa kehote­taan
työläisiä helllttämätfä toimimaan
kevää reklaamia fasdsmlsta. ReiM na­valle
päättjri, kuten olemme "pape­reistamme"
nähneet, täydelliseen ka­tastrofiin
ja reklaami sihiä mielessä
kuin Mussolini oli sen tarköttanut,
jäi tekemättä. Kapajäätikkö osoitti,
että sen kanssa ei Ole terveellistä lei­kitellä,
olkoon sitten kuinka tottunut
kurkunkatkasijafascisti tahansa. Ka­pajäätikkö
pähivastoin osoitti, että se
kykenee ajamaan hullun fasdstin-kln
pään vähäksi alkaa tsisapainoon.
JVaS3sk& Mussolini äikoiMn tässä na-palennoaäa
rekttaneerata itseään, niin
se kääntyikin leklaaiatiiksi mftanrpftTi
lahtarien kboamalle Kenvostollitolle.
i^^Hiljalsessa lahdessa kalat kutevat, sa­notaan,
ja se näkyy pitänem palk.
kansa tässäkin tapauksessa^ Keuvöe-toliittolaiset
eivät ole ko^asäi maaiL
malle reUestäneet niussölinlinalsestl ja
suur-eleisesti saavutuksistaan, vaan ö-vat
hiljalleen, vaatitnattanastl tehneet
yhteiskuntansa rakennustöitä ja siinä
sivussa ahia takakäteen hutaisseet
kuonoon' Ilkitöihin pyridLvine porvaril­lisille
vanoille. Kyt kuitenkin osoittau­tuu,
että nämä neuvJiittolalset maail­man
hiljaisimmat työskentelijät* o-maava&
in sellaisen annoksen teknO-Ksiä
apTmeuvöja, ja tavallista korke­ampaa
inhimillistä ätyä, että Tirf^jSn
oli potkittu pois useita kjTnineniä to­dellisten
urheiluseurojen edustajia ja
senjälkeen oli valinnut liitolle
johdon sosdem politikoitsijoista, uh­kailivat
muutamat sosdegi politikoitsi-jat
liitosta eroittamisclla kaikkia nii­tä
seuroja ja yksitjisiä liiton jäseniä,
jotka eivät ilman muuta Inova mielL
piteistään ja alistu kaikessa - toimin­nassaan
noudattainaan sosdem poli­tikoi
tsi joiden määräyksiä. Emme kat­soneet
silloin tarpeelliseksi puuttua
näihin uhkauksiin, vaikka niiden lau­sujat
olivatkin henkilöitä, joilla oli
varsin suuri vaikutus liitolle ^ vali­tussa,
johdossa, Pidimme moisia kei­noja
liian törkeinä sosdemienkin käy­tettäviksi
\
Liittokokouksen jälkeinen aika on.
kuitenkin osoittanut selvääkin selvem­min,
että erotuksilla uhkailijoilla oli
aivan kylliksi sysitä jo liittokokouksen
aikana miettiä keinoja, joilla vaimen­taa
mehettelyniää aiheuttama myrsky
liiton Jäsenistössä. Liiton jäsenistöhän
yhdessä eivät ^ n n e e t .tekemään. —
Suomesta inuiuten oli lähetetty myös­kin
lentäjä t^mään Suomen fasds-tlporvareiUe
napareklaamia. Suomen
i)orvaril(2hdet reklamoivat julmetusti
tätä lentoa sumilla otsikoilla' ja oli-'
vät vannat,: että kuinhan se meidän
Junnu pääsee "sinne napajäätiköille,
niin sitten on peijakas ellei Kobile ota
pelastuakäfeen. Mutta suomalainen na-
-paretti meni idözöksL Erään rahti-laivain
kcäipokiässa vietiin lentokone
lentäjlhera HuirouvuoriBe. Sieltä cor^
tämä "siiur^^ättooaen" reklaaxh^
sittein^^vastä töiseeii sähkötellyt hä­nen
urotöistään titttisla odottaville
porvärtme, että tä ^voinut
lentää kun oli isumua. Seuraavana päi-suhteeHIsesti
parempi kuin kahdessa
edellä mainitussa maassa, mutta siel­läkin
vallitsee ammattiyhdlst^csiä sa­ma
vanhoillinen klikki kuin edellämai-nituissakin.
Vieläpä eräissä suhtdssa
saa vavista synMssä tietämättömyy­dessä,
että kuinkahan ne pojat siellä
oikein pärjää; jopa ajatellaan, että
pitäisihän niille avustustakin tässä
kerätä, mutta kun ei
tiedä, vaikka! Nobae. tarkotuksella tehdä c i k e t a j y - p^^^M^ S ^^
vänä sitten, että tönään ei voinut len-tfiä
kun- cd aäannt tnidtk sUpiäi alle.
mQ£ta'buöihenna kyHä. Seuraava tie-doiianto.
«ttä r^nään oli liian kova
tirali. Joten MJvoinut lentää, mutta
lmamenzta:'kyllä. Ja sitä. seuraava,
että tänan ei voinut lentää, kun ei ol­lut
sumua. Jne.
"Lentä,jä" luultavasti koneineen tu­lee
HJo^puvttorilta lähetettäväksi Suo­meen
kruununkyydillä. Ja Suomen
ptn^varit saavat vidä toistaiseksi lau­lella
vanhaa virttään, että: "Saomi-äidin
navalle on tehty naparei^, äi
reissu..."
Sillä varmimpia maailman navaHe
lääsijöitä näkyy olevahkin vain ki­rotut
pdlsheviikit. jpi<a Suomen por-
'vari ei uskalla aji&ellakaan muuteo
kuin puukko 'hamp^yfn —
Tönin vaarL