Vapaus, May 31, 1955

              Sivii2 Tiistaina, toukok. 31 p. -- Tuesday, May 31. 1955
VAPAUS
Oiffm oi Finnisb Canadiam, £»•
tajbllshed Npv, e, 1917. TAuthorizcd
«.«acond clasis mall by tbe Post Oilke^ Ooiaitment. Ott3wa. Pub*
lisbed ttuice weekly: Tuesdays,
Tbundajv and Saturdays by Vapaus
Pabllshlng Company Ltd., at lOCf-102
E b ^ ^ t W., 8udbuty, Ont., Canada;
T€lephone$: Bus, Office OS: 4-4264:
lWltorialbffic« OS. 4-4265.'Manager
E, Sitoi. Bditor V/. Eklund. Mailin»
address: Box 69. Sudburyi Ontario, Advertising rates upon application.
Trainslation free of chsrg«. ^
TILAUSHINNAT:
Canadassa; 1 vJc. 7.00 6 kk. 3.75
— , . - . - v -.3 Jtk,'2:25•
Yhdyavalldisaa; 1 vk; 8.00 6 kJc, 450
Suomessa: 1 vk, 8Ä» 6 kfc 4.75
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
i Ne^tfir Sundell, Gravenburst; täyt- :
l tää . lauanlaina, • kesäiiuun 4 pnä• 70 .:
' vuotta., '
oryjen ra
vä0si;öri lis
Kirj. Sa^ XipshJtz ; bieh (MBlsIaJia, ;|ptk3 jjltivä^
f« aan maksuna kohsejratlivisen haJli-
; ; Yhdyrrtme sukulaisten; Ja iuttavai;) Komervatiivlen yaäUkonie Törpii- : tuksea myöntänjlstä-^nh^
lonnentoivbtuksiin, tcr».a aina pääministeri Frostia myö-! Xäij^oUciden Joukossa oli useita
t
mi
Kaikki vähänkin tyuväenliikkecn hi-storiaatuntirvat henkilöt tie
; tävät,£ttä aikanaan työväeriliiitkeen suurta heratystyötä tehnyt Toi-
: nen känsainväiinen kuöH ja kuppatiiin nimignöniaan^^s^^^
• sen jäsenliittojen jphtajat;^^^^^ ai­kana
kukin ''»man hailituksensa'' piiolellc: —
tehtävänsä ja asemansa .^ekäk^^ työväen kansainvälisestä
•;\«jli<Jaansuudesta. '^/•'''C^^^^ -^''y,..^:-'
Myös tiedetään, että työväenliikkeen petturijohtajain yhtenä
luonteenomaisena piirteenä on nimenomaan juuri .«e, että n? toimi-yat
/'susina lampaan vaatteissa", eli esiintyvät työväenmiehinä, mut­ta
käytännössä toimivat ha]litso'an omistavan luokan asiamiehinä
niin sisä- kiiin; ulkopoliittisissakin a.sipis5a.
•/.„, ylläolevat seikat tuli\'at pakosta 'mieleen seuratessamme kulu­nen
viikon aikana AViehissä pidetyn ns. Vapaitten .Ammattiyhdisty-s-ten;
Kansainvälisen Liiton kongressin kulkua jä edesottamisia. Se on
todellakin "vapaa" — vapaa kaikesta siitä, mitä työväenliikkeessä
pidetään ain^okkaana ja kunniassa. Ottakaamme joitakin esimerk­kejä;
,10 rKuten tiedetään; ,Länsi-Saksan (sosdemien; johtama) Ammatti-yhdistysliitto
on jyrkästi vastustanut Saksan .militarismin henkiin­herättämistä
— kuten sitä vastustaa Länsi-Saksan molemmat työ-;
väenpuolueet, sosialidemokraattinen puolue }a kommunislipuoluej .sekä.
muut patrioottiset saksalaiset. .
Mutta kun "Vapaitten Ammattiyhdistysten Kansainvälisen Lii-t(
m.Johtokunta.*' kokoontui valmistelemaan mainitun järjestön "kon­gressia",
niin Yhdysvaltain hallituksen ohjelman mukaisesti toimivat
AEL;n ja CIÖ:n johtajat saivat painostetuksi niin, että Länsi-Sak­san
ammattiyhdistysliiton edustajatkin äänestivät Saksan militaris-niiii
henkiinherättämisen puolesta, kuten New York Timesin kirjeen­vaihtaja
.\. H. Raskin tiedoitti toukokuun 19 päivänä.
• J a saman uutistiedon mukaan yhdysvaltalaiset uniojohtajat '•ter­vehtivät
tätä merkkinä siitä, että Saksan työläiset tulevat vastusta­maan
Saksan kysymyksen ratkaisua Itävallan esimerkkiä seuraten."
• Kuten huomataan, Yhdysvaltalaiset uniojohtajat eivät tervehdi
sitä "työväenliikkeen'! saavutuksena vaan voittona sille ulkopolitii-
^ l l e , mitä Eiscnhowerin johtama miljpneerihallitus edustaa I
Sama Timesin kirjeenvaihtaja mr. Raskin tiedoitti uudelleen
Wienistä toukokuun 25 pnä, että "Yhdysvaltain ja. Canadan edu-tajat
saivat suuren voiton tänään yrittäessään saada maailman vapaista
.ammattiyhdistyksistä tehokkaan aseen taistelussa kommunismia vas­taan
. •^^••'N:' ^'^V;'-'";'; •'•v^-'
Me voimme luonnollisesti hyväksyä tai hyljätä kommunistiset
aatteet ja menettelymuodot, miten itse kukin maailman asioita kat­selemme,
mutta me kaikin olemme tähän asti olleet sitä mieltä, että
ammattiyhdistysliikkeen päätehtävä on taloudellisella rintamalla —
kunkin maan työläisten taloudellisen aseman parantamiseksi, alutta
"vapaan" ämmattlyhdistysiiitoajohtajat saatiin AVicnirsa hyväksy­mään
yhdysvaltalaisten uniopomojen vaatimuksesta "päätehtäväk­seen"
.kommunismin vastustamisen, kuten Yhdysvaltain ulkopolitiik­ka
vaatii ja edellyttää/ - ' : r • ^ • • • •"
' Nähtäväksi nyt jää, minkä verran "vapaan" ammattiyhdistys­liikkeen
jäsenten leipä levenee ja asunnot paranevat kun heidäii liit­tonsa
ryhtyy Yhdysvaltain vaUiodepartmentin pillin mukaan "kom­munismia"
peittoamaan! ^- •
Ja peläten sitä, ettei tämä '•kc.mmUnismiyastainen">^ta. sa^^
edes "vapaan" ammattiyhdistysliikkeen kongressin kannatusta — mi­kä
oli juuri snher» aikaan koolla samassa AVienin kaupungissa, tämä
yhdysvaltalaisten uniopomojen suunnitelma.jyrättiin läpi mainitun
järjestön johtokunnan kokouksessa nimenomaan korostaen, että "ci
tarvitse alistaa kongressin hyväksyttäväksi." , /• v
Jotta tämä "kommunismin vastainen työväenliike" tuottaisi tu­loksia,
johtokunnassa jyrättiin päätös, että eri liiltojärjestöjen jäsen­maksuja
kohotetaan 50 prosentilla — ja tämä sisältyy siihen .samaan
päätökseen, mikä "ci tarvitse kongressin hyväksymistä" — puhu-matläkaan
nyt siitä, että tämä jäserimaksujen huima korotus annet­taisiin
tavallisten jäsenten käsiteltäväksi.
Mainitun uutistiedon perusteella .VFLin päämies George 'Meany
teryehii erittäin lämpimästi näitä päätöksiä julistamalla, että "ne
tulevat suuresti lisäämään työväen (tarkoittaa Dullesin) sodan te­hokkuutta
neuvostodiktatuuria vastaan". Saman uutistiedon mu-
'kaan'CIÖ:n ^jdustäja, Jacob S. Potofsky esitti samanlaisen viisauden.
Mutta mitä pidemmälle tätä mr. Raskinin uutistietoa seuraam­me
sitä hullunkurisemmaksi asia tulee. .
, ; .>Ir. Raskin sanoo, että Vhdys\altain uniojiomot saivat tuon
suuren voittonsa "neljä päivää kuliissicn takana käydyn kinastelun
jälkeen" hyvin taitavalla taktiikalla siitä, miten voidaan "sivuuttaa
kongressin puoluccttomuusvoimat". Ja nämä puolucettommisvoimat
saatiin "sivuutetuksi" sellaista •taktiikkaa" käyttäen, että asia lyö­tiin
lukkoon johtokunnan kokouksessa julistamalla, ettei kongressin ^
edustajilla eikä muilla jäsenillä ole siinä nokan koputusta! r
Saatujen uutistietojcn mukaan tämän amerikkalaisten uniopomo­jen
suunnitelman mukaan nimitetään erikoinen '• järjestämistyön joh­taja',
jonka yhtenä päätehtävänä on "suunnitella yhdenmukaista,
jatkuvaa toimintaa totalitarismin (tarkoittaa kommunismin — Va-paus)
vaaran torjumiseksi . . ."
Toisin sanoen, tämän järjestämistyön johtajan asema NATO:n
rinnalla on aivan sama kuin oli Saksan Työn rintaman asema Hitlerin
rUskean fasismin alaisuudessa,
Traagikooniillisena voidaan pitä^ Raskinin uutistiedon sitä koh­taa,
missä kerrotaan, että Yhdysvaltain vaUiodepartmentin hj-väksi
karkeistyötä/NViehissä suorittaneet amerikkalaiset^^
vät mielellään, että heidän ''kommunismivastaiseji" toimintansa-keu­lakuvaksi
— tosin vain kuvaksi, — saataisiin joku eurooppalainen
miekkonen — tai jos ei sellaista veijaria löydvj niin sitten "tri. Pat
Conroy, joka on nyt Canadan liberaalipuolueen hallituksen työväen-asiainhoitajana
Canadan Washingtonin lähetystössä:
Tässä yhteydessä on kuitenkin pidettävä mielessä seuraa\»at to­siasiat.
Lapsetkin tietävät, kuten mainitussa Raskinin uutistiedossa
todetaan, että Vapaitten Ammattiyhdistysten Kansainvälinen Liitto
on pitänyt hyvin pahana ja tuominnut sen kun .\FL:n johto on yllä­pitänyt
"Euroopan johtajansa" Irvin J. Brownin johdolla erillistä
toimitsijakuntaa eri puolilla "vapaata maailmaa". Xyt Wienissä teh- *
dyn päätöksen perusteella tämä AFL: n erillinen toimitsijakunta tulisi
lopulta "vapaitten ammattiyhdistysten" järjestämistyön johtajan
alaiseksi — sillä pienen pienellä varauksella tosin, että mr. fervin J.
Brownista tulisi saman instituutin "johtajan" eli keulakuvan apulai-
. suurteollisuuksien omistajia ja korpo
. - ' rcntön ainoan työväen edustajan 'J. ratioiden, lakimiebiä. On kerrottu 'Ilta .muut SanOVai > B . SalEbergm tapploHe tuJei,-is3a maä- f erään heis^ sanoneen: "Pankkltilim-
• ' :;-/:-untavaaleissa. Labor Progressive- me ovat lÄytettävJEks fii olctpitään
PFRJAVTAf 13 PÄIVÄ '. jpuolucen'edustajana St. Andrew-vaa. : ,ajaa. SaW>erg on ^mett^^t):
JA TAIKA1 ?SKO . liP"rl^tä viimeisen 12 ^•uodon ajan Eräi jtÄteubl^^^^^
J A TAIKAUfeKO. . .. . i j 3 gaisber? ankarasti arvoatel- ; Bloor^kadulli öix ji^i^titJmenteA
. Stan Laurin, TA-M unfön' Localih | lut: hanitukseif politiikkad; minkä Joh- i »emään kpriservatMvIen ehdo^Ma'
002 jäsen ja Läbefjjerpuutaväi-ayntiön dostakofL^rVätiiyit yrittävät keiriol-työläinen.
söitti eräänä' Iltana union; Ia mitä tahansa valmentaa hänen' nomalehdet /tpronio^a ovat lubvut-tpin;
l3t«!pu ja>ysyl mitä pitäisi tehdä ä ä n e m ä . • ; v • • ; ' • - taneet. parhaimmat..balnosklrjoltta-jansa
toimimaan Groftimanin valit­semiseksi,
kiin samalla kertaa leh­d
i s s ä ei puhuta Salsbsrgista mitään.
, Vaalipiirien; eteläisessä osassa uu­sien
fi'irtolaisten keskuudesta löyty­vät
juutalaisvastaiset j a neuvostollit-tovastaiset
ainekset toimivat: aktil-
, numerp ,I3;sta?, SUn kertoi. että.".tä- Siitä huolimatta vaikka heidän töi­nään
on., perjantai, kolmastoista päivä mintaansa ei ainakaan vaivaa varo­ja
minä olen palvellut yhtiötä 13 vuot­ta,
ja .tjyt minut erotettiin työstä.
Pomo ei anna minulle mitään selity.stä
asiasta, vaan käski minun tulla maa­nantaina
hakemaan lopputilin.". Stan
jen puute, asioita seuranneet henki­löt
ennustavat, että ainoastaan lait­tomilla
keinoilla voidaan ehkäistä
Salsbergin jälleerivalitseminen. Libe­raalien
ja CCP:n ehdokkaille ei en-keholtettlin
tulemaan union toimis- 1 nusteta lainkaan /voiton mahdolli-. yisesti Grossmanin valitsemiseksi,
toon, jotta voidaan, heti esittää asian; . aiutta. ; i KohrorvätUvien päämaja Queen- ja
mukainen valitus asiasta.
I Uusia koneita
Tshe7(kodovaldan ,
maataloudelle
_ Tthekkpslovaxran suurin manta-
!)ipuskonctehdas vAgrpstroi'' on;;^
aut komjubainien Esrjatu3tJ*nnp» pai-monet
päivät ja yöt vierailuille, varo- i nerehuka&vicil korjaamista varten.
Jen keräämiseen. ki.-j;idc-nl&hcttämi- Tällaihsri.kcrie rci niittää, ja pilkkoa
itien .)& moneen muuhu.T> tehtävään tunniva heinää noin 6—a.tpnnia. k o -
taatakseen, että 6a;Sbetg saa m ah- n?tta jpjdaan käyttää myöskin hei-dPllisImman
laajan - kahnatuisen.; nien ii olkien .haravoimisessa. .
Kaikissa neljässä Salsbergin faaiitoi- | Tänä'vucniia tehdas rakcmaa köl-mIstoissa
on. vilkas toi-Tiinta. Neljäspä .,• mattasataa kombainia.
päiväsi»!;viim,f vii'xolla 176 vapaash- i *'
SI1
iolsta 'vaaUtyölRistä vjeralval 2.r.Cgj.c„^i|,„ Ja h i k j n i t .
k»di4sa/~:jä:.vierailut jatkuvat edel-.; öCClOa j a DIK^IUl
leeij.' • h•:4^:-^''^^v;iv'''• ; *• : - ii::);: •:'Rooma. — italian hallitus' on kiel­tänyt
'bi!dn!uimkpiikujen;käytön: Ita­liassa
pidettävissä kauneuskilpailuis­sa.
Ölsämlniyteri' ilmoitti -keskivlikko-
'' ;Yiee'iifd'-'.iiild^ : myönteialfe.
Eräs COT:n. kitjin^.ttÄ sanoi eitä
hän fulee lcannattalxiaan:.^a^ergi&i . . . ..
"Olen aina .kannattanut CCP-paoi' että poliisi- oh saanut ankarat
luetta. mutta St; Andrew vaalipil- määnJyisat fiiioleMtia siitä, ettei klelr
iissä' tulen äänestämään 'Salsbergtn^
Konservatiivien vaalirahastocn vir- j Bathurst-katujen kulmassa on muo-
Kun Stan meni maanantaiaamuna taa varoja. Erään parkkauslotin omis-; dostunut näiden fasistiainesten ko-työmaalle,
niin lopputilin ottamisen
asemesta union edustaja selosti hä­nelle,
että koska yhtiön omistussuh­teet
ovat muuttuneet, niin unlpn tun­nustamisesta
on uudelleen sovittava
ja niinmuodoin työläisillä ei ole työ­ehtosopimusta,
mutta että uhio ryhtyy
siitä htiollmatta päättäviin toimenpi­teisiin.
Seuravaäna päivänä Stan Ja
union edustaja , kohtasivat yhtiön
edustajan joka väitti, että Stan oli
työmaalla puhunut uniosta, saaden si­ten
työläisiä (95%) liittymään unioon.
Näin huonon tekosyyn kuultuaan unio
esitti ultimaattumin, että. tämä työläi­nen
on otettava takaisin työhön, ja
että myönteinen vastaus asiasta on
annettava ennen kello 10.30 seuraa­vana
aamuna.
• Seuraavana aamuna yhtiön toimes­ta
soitettiin uhion toimistoon ja i l - ,
mpltettiin, että Stan on otettu takai­sin
työhön työaikaa menettämättä ja
erijtisillä seniority-oikeuksilla. ;
•;— M -M imion News. \
tajan kotiin Porest Hiilissä koköpn-tuneelta
ryhinältä saatiin; konserva­tiivien
ehdokkaan A' Grossmanin tu­kemiseksi
50,000 dollaria. Lahjoitta­jien
joukossa oli hotellin ja yöklu-uon
FIckJiiffissä . kesäk. 22.—2. pnä
kokoontuvan maailman rauliah 7
kokouksen työskentelyyn on' kut­suttu
osallistumaan myöä Itan?-
kan kansalliskokoukseh kuniiia-puhesnjohtaja,
tunnettu kirjuili-
Ja ja; valtiomies .Edouard Herriot,
Jolle äskettäin myönnettiin maa-llmanraahanneuvoston
: ranhan-paikintö.;
Kutsun johdosta bn
Edouard ilcrriot. antanut seiiraa-
; van selityksen maailmanrauhan-neuvoston
jäsenelle, neuvostokir-
JaiUja Ilja Ehreni}ur«rnie: "
'•Uskon Teidän laillanne/ettei
mikään voi evemman selvittä?. 11-
lannctta kuin Helsingin. kokous.
Olen täysin valmis omalta osalta­ni
etsimään ratkaisuja, jotka sal­livat
diplomatian päästä nykyi-
' sestä umpikujasta. Ystävyyteni
Venäjän kansaa kohtaan ci ole
muuttunut, se on vahvistunut,
koska nykyistä suuitemmista val­keuksista
~huolimatta olen perus­tanut
suhteet molempien mait­temme
välille.' .
Uskon antaneeni' uuden todis­tuksen
tästä palauttamalla kun­nialegioonan
ristinl, kun venäläis-
. vastaisen legioonan ranskalaiset
upseerit palkittiin samalla ristil­lä.
Useiden viiosien ajan olen tehr
nyt kaiken voitavani viivyttääk-senl
Pariisin sopimuksien rati­fioimista.
Kokemani epäonnistu­minen
ei ole missään suhteessa
muuttanut tarkoituksiani kuten
se toivoakseni on jättänyt koske­mattomiksi
Venäjän kansankin
tunteet. Meidän on yhdessä jat­kettava
työtämme Euoopan tur­vallisuuden
hyväksi."
Helsinki. — (VS) V. 1918 Hei­nolan
KippasuoUa murhattujen
punakaartilaisien muistomerkin
paljastustilaisuus pidettiin hela­torstaina
Heinolan kaupungin
hautausmaalla. Sateisesta säästä
huoUitnatta oU tähän vaikuttavak­si
muodostuneeseen tilalsunteeii
saapunut runsaasti murhattujen!^^
omaisia, v. 1918 taistelun veteraa-neja
Ja työväenjärjestöjen Ja---
seniä.
Tilaisuuden avauksen suoritti •
kirvesmies Lauri Hintikka. Pu- :
iicessaan hän palautti mieleen v.
1918 taistelun vaiheet sekä sen-
Jälkeisen valkoisen terrorin olo­suhteet
paikkakunnalla. Hän kiit-..
ti myös patsaan veistäjää, kivun- .,
hakhaaja Yrjö Kaikuvuota,, joka
oli uhrauksia säästämättä tehnyt
työtä patsaan valmistamiseksi.. y
Juhlapuheen piti Ture Lehen, lau­suen
mm. seuaavaa:
En tunne edes tämän kummun älläj
Sen iultcnkin tiedän, et:ä Heinolan'
työläiset' tainVelivat isankafillij-esti; el
ollut montakaan työläistä, joka el oli­si
puolustanut, kotikaupunkiaan Mu.s-'
tan Prikaatin hyökkäystä vastaan;
y :n 1918 taistelustat on vältetty, että'
työläisiä, yllytettiin taisteluuni mutta
S2 ei Ole totta. Suornen työläiset pa-
Koreasta
Peking. — Huhtikuun 20. päivänä
kylki Sinuitchun asemain kautta Ko­reasta
viimeinen juna klinalaLsia • va­paaehtoisia.
Näinollen- maaliskuun
31. päivänä aloitettu Kiinan kan-aihvapaaehtoisten
kuuden divisioo­nan
evakuoiminen Koreasta on suo­ritettu
loppuun.^Tänä aikana on pa­lannut
kotmaahansa 52.192 -kiinalaista
kansanvapaaehtoLsta. . |
Koreasta on evakuoitu • liiypskin 67
iiyökkäysvaunua; 1.758 tykkiä ja pal­jon
muuta aseistusta ja ampumatar­vikkeita.
Kiinalaiset divisiooiiat on
evakuoitu Koreasta aseleposopimusta
täytin vastaavasti ja puolueettoman
kpntfollirj-hmän valvonnassa, kont­rolliryhmän
henkilökunta tarkasti
noin .2,ppO vaunua. Kalklsaa ta­pauksissa
tarkastuksen tulokset sat­tuivat
tarkoin yhteen korealals-kli-nalalscn
osapuolen cnnakkoselostus-ten
kanasa.
silloin yksimielisinä.
V Me emme ole tulleet tälle kum­mulle
katiceroitlamaän mieliäm­me
emmekä hautomaan kostoa,
vaan ainoastaan kunnioittainaah
taistelu5.sa kaatuneiden toverei-demme
muistoa.
. Maamme porvaristokhi on jö v.
1913 taisteluun nähden omaksunut
sen kannan, että onyös punaisella
puolella taistelleet ja kaatuneet teki-
•vät sen vakaumuksensa puolesta. Se
on: jo paljon, mutta ei vielä selvitä
minkälainen oli heidän vakaumuk­senpa,
oliko se oikea vai väärä; Mei­dän
on todettava, että he kaatuivat
oikean asian puolesta, eikä ole syytä
salata sitä, että he kaatuivat luok­kanoston
uhreina. ; •
'Meidän tärkein tehtävämme on hj-t
ponnii^täa voimamme työväenluokan,
yhdistämiseksi. Toimiessamme työ­väenliikkeen
yhtenäisyyden edistä--
ihiseksi me parhaiten kimnioitamme"
V. 1918 kaatuneiden luokkartovereir.
dcmmc muiatoa.
Juhlapuheen jälkeen lasitettiin
kummulle (Heinolan työväenjärjestö­jen
ja Lahden Dem. Piirijärjestöjen
seppeleet. Tilaisuus päättyi yhteisesti
laulettuun Kansainväliseen.
Haudalle pystytetty patsas on veis­tetty
harmaaseen graniittiin ja ku­vaa
se surevaa äitiä, joka pitää'sy-lirijään
lasta toisen lapsen ollessa
pohlstuneena ja suojatessa kädel­lään
luokkataistelun ilekkiä;
maamaari Grossmanin toimenpiteet
epäsäaiinöillslksi ja soplmattomlkai.
On'tiedossa tapauksia, että kori-servä.
tiivisst vaaltylrkailijat ovat pan­neet
äänestysluetteloon. ' sellaisten
henkiipideri nimiä, joilla ei ole ääni­oikeutta,
Yksin Nassau kadulta oli
vaaiiluetlelpon merkllty 24 henkilön
nimetä jotka eivät ole kansalaisia.
K A N S A N K A M P A N J A .-.v'
ArjfaPn, kuitenkin niin, että nämä
lepäävien tovereiden nimiä.: He oi^tT Poresj^HUlin rähapösöt eivät tunne
iuokkassdan'hiiteÄattomia^-I.ottait^.^^^St. Andfe^n Vaalipiiriä Ja"sen asuk-kcontumi^>
aikaksI.
Seksuaaliset a'sandaalilehdet "Hush"
ja "Plash' kuuluvat Grossmanin,.
pääkannattajien ' Joukkoon. Hush-lehden
toimittaja jä kustantaja Geor­ge
S. Shears kuuluu .Frostin ehdok­kaan
kampanjan pääjärjestäjien
joukkoon. Kampanjan kermakerros
kokoontuu Plash-lehden toimistoon
puolisen aikaan keskuatelemaan me­nettelytavoista.
Ei yksikään St. An­drew
(vaalipiirin konservatlivljärjes-tön
17 yirkaUijasta ole työläinen.
Kaksitoista virkailijaa asuu rikkai­den
kaupunginosassa ja yhdeksällä
on toimistot Bay-kadulla. Konaihra-tlivlen
ehdokas asuu äsken ostamas­saan
$50.000 arvoisessa talossa.
Vaaliluetteloja valmistaessa kon-a3rvatilyit
koettivat sivuuttaa viral­lista
lyiäältjärjestelyä antamalla kai­kille
konservatiivisille vaallvirkaill-jolile
ohjeet miten on 'valmistettava
vaaliluettelot. Tämän johdosta On­tarion
päävaalivirkailija joutui lei- asukkaat soittavat -vaalitoimistoon ja
pyytävät laulajia tulemaan laula-puolesta,
joka on ainoa mies joka pya-tyy
voittamaan työväen puolesta ja
sivuuttamaan •, kohser\-atiivit", lausui
hän. Työmiehet ja -naiset, eläke­läiset
ja kauppojen omistajat Bald-win,
Kenslngton ja Spadlnan alueilla
ovat melkein'yksimielisssti siinä us-kosni,
että Salsberg valitaan .uudel­leen.
IjPP:n ehdokkaan vaali'£oköu"iset
ovat eloisammat koko kaupungissa.
Vaatetustyölkiset kokoontuvat laidot-'
tain kuuntelemaan miestä, jonka he
ovat tunteneet .vuosiliausla. aina niil­tä
ajoilta, asti, kun hän johti heitä
taisteluissa hiklpajasuhtelta. . pitkiä
työpäiviä ja alhaisia ; palkkoja vaa­taan.
He muistavat, että Salsberg oli
Workers Unity Leäguen varapresi­dentti
30-luvulla Ja auttpl vaatetiis-työläisten
järjestämisessä. Av
Joukko lapsia on omasta aloittees­taan
järjestänyt oman/ komiteansa
"Lasten komitea . J B : n puolesta".
Heillä on erikoiajt lakit mihin on
kirjoitettu: "Olenime Salsbergin puo­lesta".
" Joka ilta kello seitsemältä aikaa
kolme : eri lauluyhtyettä kiertueensa.
Tolsina iltoina he laulavat jopa vii­den
eri katujen kulmauksessa. He ovat
niin kysyttyjä, että _usein paikalliset
toa r&ota 'ja- fetteivät- alle 18-yuo-tiaat
• tytöt' ylcbm-ä jjääss osallistu­maan
tällaisiin:kilpailuihin. '• •:
maan heidän kaduilleen.
LAAJA KANNATUS
; Juutalatset'- ja slaavilaiset, jotka
muodo:i'^vät siiuren osan St.. An-drewn.
asukkaista, ovat erittäin ylpei­tä
Salsijerglsta ja hänen toiaiinnais-taan
lainlaatijakunnassa. Juutalai­sessa,
kiaupunginosassa uskonnolliset
iäkkäät pitkäpartaiset miehet puhu­vat
lämpimästi heidän "Yosr-pojan-taan
(Salsbergin juutalainen nimi),
joka on heidän keskuudessaan kas­vanut
ja; elänyt j ^ on tuortut alueel­lensa
mainetta rehellisyydellään ja
äntaumiiksellaan.
; Salsbergin taistelu rotusyx^jintaä
vastaan on saavuttanut laaj^ti suo­siota.
Juutalaisten, päivälehti Toron­t
o j a on myöntänyt, että sillä aikaa
kun mpnet.puhuvat rotusyrjinnästä,
ön Salsberg ryhtynyt toimenpiteisiin.
"Voittakaamme Salsbergin kanssa.
St. Andewssa", on satojen vapaaeh-toistsn
yaalHaisten taisteluhuuto. Va­kuuttuneita;.
siitä, että ainoa malir
doEsiuus, konEervatllvien yöittpon.
ovat epärehelliset keinot, monet Sälar-bergin
kannattajista, ovat jp lupaur
tunest jäädä yaalipälvänä pois työs­tä
ja valKpa vaalien kulkua äänestys­paikoilla
icSsäkuun 9., pnä, ettsi ole
minkäänlaisia; mahdollisuuksia :vilpii-lisiin
keinoihin. >
—-.1
sen, r
\ \
re.tg j
—1
Nri*
Euurei
Nu;
simriis
•Neit
tinyt
kaita. Ontarion lainlaatijakunnassa
pidetyiltä puheista, parhaimpien jpu-koss'ä
on ^Saisbergih seiostiis omasta
vaalipiiristään'. Hän- selosti'a'tä seu­raavasti:':.
. :y:
"St." Andrew on pääasiassa työtä-tekevisn
vaalipiiri. Jos ci aivan kaak­ki,
hhn' ainakin valtava enemmis-kotettiin
taisteluun ja he taistelivat;^''^ sen väestöstä ansaitsee elatuk-
Nehrukin vierailee
Titon luona
Intian pääministeri Neiiru suorittaa
kesäkuun lopulla virallisen vierailun
Jugoslaviaan. Hän viipyy maassa kuu-,
si päivää. Intian parlamenttivaltuus­kunta
tulee Belgradiin toukokuun 31.
päivänä.
r Ulkomaiset , huomioitsijat pitävät
Nehruh käyntiä uutena merkkiä In­tian
ja Jugoslavian lähentymia?stä.
Jugoslaviaan oh odotettavissa mo-.
.nia multakin ulkomaisia valtlomie-hlä.
Ensi viikolla sinne saapuu Neu­vostoliiton
valtuuskunta Hrushtshevin
ja Bulganlnin johdolla. Lisäksi saa­puvat
.Belgradiin viralliselle vierai­lulle
Burman pääministeri U Nu ja
Kreikan kuningas Paul.
sensa, työskentelemällä käsillään tai
aivoillaan ; . . Se on etupääa^ä teol­lisuusalue.
Järven rannalla sijaitsevat
rautatie verstaat ja ' alueella tuote­taan
kaikkia tavaroita kenkämustees-tä;
aina periisilliiniin asti . . . Se on
vaalipiiri, . missä käytännöllisyys,
maailmallisuus j a arkisuus elävät yhr
des.-ii korkeimpien aatteiden kanssa.
Se. on elä vä Yhdistyneitten Kansa­kuntien
järjestö. Siellä löytää Ihmi­siä
jokaisesta maailman äärestä elä­mässä
rauhallisesti r i n n a k k a i n ja
heillä on yhteisissä pyrkimyksissä ja
tavoittelaia saavutettu yhtenäisyys."
Kaksikymmentäviisi :VUotta on ku­lunut
siltä kun St. Andrew vaalipii­ristä
valittiin yiimeksikonservatIi^d.
»IYÖNTEISTÄ VASTAKAIKUA
Kampanja Salsberghi uudelleen va­litsemiseksi
on epäilemättä keskeisin
koko maakuntavaaleissa.: Sadat va­paaehtoiset
vaalityöntekijät uhraavat
m
' Huh
det j
työväe
Puola]
neuva
suusta
eräide
huhtik
Väh
sesta
ijardia
Buif
terinei
;nistise
myösk
tavaro
aienta
lähtie:
Täm
'hinnai
rian t
yli 65(
hubmi
yksino
osuusk
Huh
ut-erä
rain v
niassa.
alenne
tisattei
Toisin kilin skandaalilehtien. tukema Suuren . R ^ ä n toryehdokas,' Työ­väkeä
Ontarion lainlaatijakunnassa 12 vuotta edustznut LPP:n ehdokas
J. B. Salsberg puhuu jatkuvasti tehtaiden porYeJIa St. Andrew \-aali-plirissä
Torontossa pidettävissä vaalikokouksissa. Salsbergin vaali­kampanja
aiheuttaa raivokasta suuttumusta^ törypuolueen keskuudessa
. mutta samalla kertaa sadat työläiset tofaniVai' entistä innokkaammin
hänen uudelleen valitsemlsekseen. • " ,
Karj
•iaiteiji
na *avi
t€3n t
•^ta.ta-SJ
'perUsä
suuden
kuvia,'
maaku
määräi
Tshlzli
parissa
Uusi
televät
Niinpä
etvdial
t ä kuvi
rczoiv :
tunti j
Majak
tul k
sa gra
Nuoret
kassa.
kUö G
valan
niaiaan
Terins
sen Zl
rosov.
Tait
Juntur
remcryi
2 i n i n 1
laisen
Suoma
mistuk
nen — eli mies jonka käsissä on nuorat, mistä vedellen hiin keulakuva
kuin muutkin satkyäijät pomppisivat aina sen mukaan kuin Vhdys-v.
dtainvaltiodepartmentista määrätään
Todella eriskummallista—työväenliikettä"?
Sekin kuuluu
Kyllä sanomalehden toimittaminen
on helppoa hommaa! Eiks* juu?
, Ei siinä muuta tarvitas kuin leko­tella,
survoa yhtä ja toista sinne
isooni- -astiaan, paperikoriin, vedellä
•viivoja joidenkin kalkkein "vilsaim-plen""
sanojen päälle J a sitten jalat
pöydällä örieä vahvoja savuja pit­kästä
sikaarista. •
Juu, juii;. sellaisia Jehuja-ne ovat
näonä työväen sanomalehtien; ioimltr;
taijatkin. Lihovat j a laiskistuvat vain.
Ja entäs sitten vielä se heidän pa-huuksenmolnen
tapansa, ett^Jos.leh­teen
ku-joittaa Jotakin "oUteln hy­vää"
ja asiallista, niin eivätpä pränt-tääkään-
sltä, mutta sellaista plänt-tää.
vät sinne lehden palstoille. Jota
siellä el tarvittaisi.
: Yhtä ja toista cdcllämahiitun ta­paista
sitä saattaa kuulla, kun el kä­vele
aivan korvat tukossa.
On-kyllä värien totta, että tähän
tapaan juttelijat eivät öle suinkaan
enemmistönä, eihän toJtl. Pienen vä­hemmistön
he muodostavat, mutta
yleensä he ovat hyvin toimekkalta
mielipiteittensä Julkisaattamisessa.
Kerran satuimme kuulemaan, kun
joku yritti saada tällaista "yhteis­kunnan
parantajaa'* vähiin perustele­maan
väitteitään.
Näiri siinä kcskusteltiiri:
— Kun sinäkin tunnut olevan tuol­lainen
pystyvä klrjoitusmles ja kieli-niekka,
niin miksi et mene ottamaan
tuon meidän lehtemme toimittajan
paikkaa. Panisit siellä vähän "tmi-leemaan",
ja ajaisit niitä vetelehti-jöltä
vähemmäksi.
•• .pyhi- kyllähän minä tässä elän'
muutenkin.
-^-Jj5|u^ tässähän on yhteinen hy­vä
kysymyksessä. Voisit antaa vauh­tia
nlillö, lalakottelijollle ja katsoa
samalla, että siihen lehteen pannaan
;valnV>itS: parempaa tavaraa", Tuli­sivat
kustannuksetkin halvemmiltsl.
— Mitenkä sinne pääsisi? Ei ne nii-nua
sinne millään päästäisi, enkä ha­luakaan
päästä.
— Kyllä ne päästävät. Kuuluvat
kovasti kaipaavan sellaisia hyviä toi­mittajia.
Eivätkä ne toimittajat itaa |
määrää kuka siellä saa olla ja kuka i lykätä ollenkaan siitä, kun sen ja
otetaan. ! 5°n paikkakiixinan juttuja on liiaksi
— El tule kysymyseenkään — ja '. lehdessä. '
pareminin minä näissä nykyisissä; Jos sellaiset kirjoitukset heitettäi-hommissani
tienaan . . . Stiin paperiitoHin, nostaisi se myrskyn
siellä mistä kh-joitukset on lähetetty
ja missä "Äe on ponnisteltu hartiavoi­milla
kulttuurihommien vilkkaana pl-tämiseksl.
,;,
Viime!cs1mainittu myrsky piisikin
sieltä ja täältä. ; ^ "
Jos lehti tulee jollekin tiJäajalle
epäsäänriöilisesti, saa toimitus kuulla
kunniaiisäi.yaikka toimituksella ei ole
mitään tekemistä, kokP asian kanssa
ja syy on kokonaan jyostlssa,
Jos jokin kirjeenvaihtaja aattuu
kirjoittamaan jotakin joka ei miel­lytä
toista lukijaa, saa toimitus aika­moisen
löylyn, kun ei omaa nim pal-
'jon älliä,;..€ttä, paiskaisi sellaiseii ta-
• varan kadotuksen kitaan. Ja jos toi­mitus
'el'sattuisi- sellaista jutustelua
leh&en V^paästkm^än tukui^ettaLiiin
sitä ankaralla kädellä . "sensurolh-nista".
: Siis suo siellä'ja vetelä täällä. ^ .
• Mutta^kilitenkin pifeäryrittää pa­rastaan,
yTit|ää sitä, että lehti tyy­dyttäisi
maliäollislniniah hyvin oikea­mielista
>ja hyvää. tarkoittavaa luki­jakunnan
suurta enemmistöä.
Helppoa.se ei ole. -
Satikutia'laattaa saada' ainaises­takin,
kun-jpnkin paikkakunnan kult­tuuri-
• ym. riennoista' kirjoitetaan
lehteen liian usein.
Jonkin toisen paikkakunnan Uimi­nen
neuvoo isällisesti, että täällä ei
Sellaistahan se sitten on. Oikeas­taan
sanomalehden, varsinkin työ­väestön
tohnittajan. palkkaetuiliin
kuuluu saada satikutia aina vähän
oikeuti
täyänä
kulttui
eteenp
e.'r.m. !
yhtiök;
Kalk
nuksis'
täytyy
na, na
piseinä
Se •
parkki
hillitse
kiire o
Teki
ta töyl
välittä
tiikses!
seeajä
leet ni
lisesti"
selvää
saatikl
raiset
Kalk
sanotti
noilla
della.
Työv
nen el
kukkas
näkäät
se kysr
Ojen
äjallaa
nuitklr
kestett
kuuluv;