Vapaus, September 29, 1966

              Sivu 2 Torstaina, syysk. 29 p, Thursday, Sept. 29,1966
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F FINNISH G A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Establlshed Nov. 6, 1917
EDITOR: W. EKLUND MANAGER; E. SUKSI
T E U E P H O N E : OFFICE A N D E D I T O R I A L 674-4264; .
Publlkhed thrtee weekly: Tu^ed^ays, Thurs4ay« and S&turdaya by. Vajp^iu
Publishing Co. linUted, lOQ»loafiln^^ We«t. ^8^<lblWr. Qfttajto. Caftada
Mailing Aödress: Box 60
Advertlsing rates upon application, translation free of charge.
Autborlzed as second inaU by tbe Vo^t 0^fic« Pepar^enjk. Ottaja,
and for payment of postag^ In oash.
GANADIANILÄNGIIAGEIRHESS^
TILAUSHINNAT:
Cajiadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75 DSA.ssa
3 kk. 2.75 euomessa:
I vk. $10.00, 6 kk. 9 5^
1 vk. 10.60. 6 kk. 6.76
Pentagoänia vuonna 1966
Luulisi J O Tuttavan
Edellytykset harjoittaa militaris­tista
politiltkkaa USAssa <ovat olleet
, olemassa siitä lähtien, kun se liit­tyi
inip3rialististen voimien riv^iVn.
' Tö^in el voJda ratkaiseyasti: ^ i t a
tämän maan inilitari^tisesta vaiku­tuksesta
vielä vuosisadan alussa,
mutta nykyisin asiat ova^' saaneet
käänteen, io)(a oikeutta yetäpiään
sen johtopäätöksen, että militarismi
USAssa on saavuttanut keslieisen
aseman maan !wlitiikassa.
Selvemmin tämä käy ilmi toisen
maailmansodan jälkeisistä tapahtu­mista.
Sodan jälkeen, kun amerikka­laiset
sotilaat pääsivät koteihinsa,
heidän kenraalinsa keräsivät voiton-seppeleiiä
ja kunniaa ympärilleen
niin ,että heidän asemansa vahvistui
myös maan eri' hallinnon aloilla
merkittäväksi. Saksan midiitys, sa­moin
kuin Japaninkin, lisäsivät yhä
kenraalien arvo- ja käskyvaltaa.
NATOn luominen, Korean sota ja
Saksan jälleenaseistaminen tekivät
kenraalien militarismista käypää
politiikkaa.
On selvää, että amerikkalaiset itse
'.lyvin (^suuressa määrin vastustaisivat
tällaista politiikkaa, jos tietäisivät sitä
harjoittavansa .Mutta he eivät tiedä
Heidän ajatuksensa on ohjattu toi-jaanne,
heille syötetään tarinoita kom-iiunistien
salajuonista ja Neuvostolii-icn
tulevasta , hyökkäyksestä. Anti
kommunistisella propagandalla heidät
:aadaan suurelta osin vakuuttuneeksi
:iitä, että heidän oma politiikkansa on
)ikeata .
Kuitenkin, etenkin taloudellisella sa
alla monen silmään pistää se seikka,
Näyttää siltä, että Juomari Wisliart Spencen r^^^
Gerda Munsinger seksi-turvallisuus-skandaalista tuli kuin
herran lahja niille .parlamentaarikoillemme, jotka haluavat
kalastella sameassa vedessä ja siten välMää keskustelua ja
päätöksiä kansakunnan edessä olevista tärkeistä kysymyk­sistä,
kuten vanhuudeneläkeläisten hädänalaisen aseman huo-jentamiseksi,
"luvatun sairaushuoltolain laatimisesta, ja Yh­dysvaltain
likaisen hyökkäyssodan lopettamisesta Vietnamis­sa
sekä toimenpiteistä yleisen ja täydellisen aseistariisunnan
saavuttamiseksi.
Sen sij.aan että keskusteltaisiin näistä tärkeistä tämän
hetken kysymyksistä, tuomari Spencen julkaisema, dollarin
• hintainen raportti siitä, mikä ministereistä on kulloinkin
maannut kenen vieressä on nyt puheen aiheena. Sellainen
keskustelu antaa tietenkin "jännittävää" luettavaa sänkyka-maripolitiikkaan
kiinnostuneille piireille, suurien otsikkojen
aihetta sensaationälkäisille sanomalehdille ja kuten sanottu*
hienop. pakotien niille politiikantekijöille, joista voidaan sa-,
noa kansan etuja koskevista, asioista puheenollen, että "välci-"
sin metsään viety koira ei hauku oravaa".
Pinnallinenkin tutustuminen tuomari Spencen raportista
julkaistuihin uutistietoihin — ja niitä on saatu roimasti
osoittaa selvästi, että siinä ei ole oikeastaan mitään uutta,
tai mitään sellaista, mistä ei olisi aikaisemminkin jo. Kirjoi­tettu
ja piihuttu. _
Toisaalta on syytä muistaa, että tällainen tutkimusrapoTt-ti
ei loppujen lopuksi ole mikään sitova oikeuspäätös, vaan
ainoastaan kannanilnaaus siitä, mitä tutkimusta suorittanut
henkilö ko. asiasta ajattelee. Tältä pohjalta katsoen voidaan
ymmärtää, vaikka sitä ei hyväksyttäisikään, John Diefenba-kerin
lausuntoa, missä viitataan siihen, että mainittu raportti
cn kuin tilauksesta tehty hänen johtaja-asemansa horjuttami­seksi
vanhassa torypuolueessa.
Yrittämättäkään selittää sitä miksi pääministeri Pearso­nin
haUitus istui kolmisen vuotta RGMPn raporttien päällä,
ennen kuin oikeusministeri Lucien Cardin päätti käyttää sitä
puolustus- ja hyökkäyskeinona oppositioa vastaan, tuoman
Spencen raportissa sanotaan, että makaamalla Gerda Mun-singerin
kanssa, Diefenbakerin entinen hallituksen' toinen
puolustu5?mimsteri, Pierre Sevigny aiheutti turvallisuusris­kin.
Mitään turvallisuussäädöksiä ei siis sanotakaan rikotun,
mutta väitetään, että mr. Sevigny oli saattanut itsensä ase­maan,
missä häntä vastaan olisi voitu käyttää kiristystä jne.
Tältä pohjalta sanotaan mr. Diefenbakerin syyllistyneen
siihen, että hän ei erottanut asiasta tiedon saatuaan mr. Se-vignya
puolustusministerin toimesta, vaan teki asiasta mr.
Sevignya eikä valtiovaltaa puoltavan päätöksen.
Tässä on asian ydin.
Selvää on, että mr; Diefenbaker vanhana poliittisena so­taratsuna
yrittää tehdä kaikkensa maineensa puhdistamisek­si
— ja siinä hän painui poliittisia mustamaalaaiiankin alem­maksi.
Hän kaivoi muistilokeroistaan esiin lähes kymmenen
vuotta sitten päiväjärjestyksessä cllene Herbert Normanin
.tapauksen "syyttäen", että nykyinen pääministeri (mr. Pear-..
son) osallistui silloin samanlaiseen "varomattomuuteen" mis­tä
nyt syytetään häntä, mr. Diefenbakeria.
Tosiasia tietenkin on, että^^mainittu canadalaisdiplcmaat-ti
joutui silloin Yhdysvaltain kylmän sodan noitajahtaajien.
vainottavaksi ja painostettavaksi siinä määrin, ettämr. Nor­man
teki lopulta itsemurhan. Canadalaiset olivat silloin ta­pahtuman
johdosta niin paljon kuohuksissa, että liittohallitus teiskunta- k o n ferenssissa hy-lähetti
asian johdosta protestin Yhdysvaltain hallitukselle väksytliin päätöslauselma, jota
Normanin mustamaalauksesta ja silloinen presidentti Eisen- voidaan rinnastaa paavin ve-hower
esitti anteeksipyyntönsä; toomukseen,
Mr. Diefenbakerin poliittista vararikkotilannetta kuvaa Vastauksena lehden kolman-juuri
se, eitä hänen täytyi vetää, tämän yhdeksän vuotta sit- teen kysymykseen, onko Suo­len
kuolleen hyvän canadalaisen nimen hallituksensa jäsen- men evankelisluterilainen kirk-ten
edesottamisien puolustamiseksi! • ko mielestänne tehnyt, kaiken
Monet canadalaispiirit, mukaanluettuna meidän lehtem- mahdollisen suomalaisten kas-me
Vapaus, cyat sitä mieltä, että Gerda Munsinger juttua on vattamiseksi suopeaksi rauhan
jauhettu jo riittävän kauan. Parempi olisi haudata tuomari aatteelle, arkkipiispa Simojoki
Spencen raportti kaikessa hiljaisuudessa parlamenttiraken- vastasi:
nuksen arkiston hyllyille ja ryhtyä keskustelemaan siitä, mi- — Voisin tähän sanoa, että
ten saadaan kansallinen sairaushuoltopalvelu voimaan heinä- enemmän olisi tehtävä mitä on
kuuri ! päivästä 1967 lukien kuten liberaalipuolue on aikai- tehty. Mihä uskon, että tämä
semmin luvannut, miten voidaan pikaisemmin korottaa van- asia on tulossa vakavasti päivä-huudeneläkkeet
ainakin sataan dollariin kuukaudessa ilman järjestykseen."
mitään alentavia "köyhyydentodistuksia", ja mitä voisi Ca- Selittäessään kirkon suhdetta
nada tehdä Yhdysvaltain kurjan hyökkäyssodan lopettami'- organisoituun r a u hanliikkee-seksi
Vietnamissa. seen, arkkipiispa Simojoki sa-noi:
— Sanoin silloin, että vaikka
meillä on-ehkä ajattelussamme
-— Omalta osaltani yhdyn ja uskon koko meidän kirk- toinen pohja eräiden järjestö-komme
jakamattomin mielin yhtyvän niihin toivomuksiin, jen toiminnan kanssa'^ niin mei-joita
paavi Paavali on esittänyt maanantaisessa rauhanvetoo- dän kristittyinä sopii ia tulee-muksessaan.
sikäli kuin meille on tullut tietoja tämän vetoo- kin olla yhteistyössä toisin ajat
muksen sisällöstä, vastasi arkkipiispa Martti Simojoki hei- telovien kanssa silloin kun on
sinkiläisen Kansan Uutiset-lehdentiedUiäteluun paavin uudes- ky-symys esimerkiksi siitä, mi­tä
vetoomuksesta Vietnamin sodan lopettamiseksi. tä voitaisiin tehdä, että eri puo-
— Mitä tulee evankelisluterilaisen kirkon vastaavanlai- lilla maailmaa konfliktit saa-siin
vetoomuksiin, niin meidän kirkkomme luonne on toisen­lainen
kuin roomalaiskatolisen, meidän kirkkomme johtomie-histä
ei kukaan ole valtipnpäämies, kuten paavi. Hän voi
mennä Yhdistyneiden Kansakuntien puheille oman valtakun­tansa
edustajana, meille ei siellä ole tuolia. Sen vuoksi me­nettelymme
näissä asioissa on toisei^lainen. Olemme kuiten- haastattelulausunnossa on mie-kin
useita kertoja yhtyneet kansainvälisissä kokouksissamme Iestämme ajattelemisen aihetta
tällaisiin toivomuksiin. Suomen kirkko on tässä asiassa ollut kaikille Canadan suomalaisille,
yM^istyössä Kirkkojen maailmanneuvoston ja Luterilaisen v eikä suinkaan vähiten täkäläis-maailmanliitön
kanssa. Esimerkiksi viime kesänä Kirkkojen ten kirkkojemme vastuunalai-maäilmanneuvoston
Genevessä järjestämässä Kirkko ja yh- sille johtohenkilöillo.
itelyistä vastasi yksin McNamara- ja
•monelta taholta on jo- todettu, ettei­vät
ne ole vastanneet asetettuja odo­tuksia.
.
Tämän todistaa parhaiten USAn so­tatoimet
Vietnamissa. Pentagon val­mistautui
siihen huolellisesti ja perin­pohjaisesti
kouluttaen erikoisjoukkoja
murskaamaan kansallisen vapautusrin
taman. Kuten voidaan todeta, USAn
hj^ät valmistelut ovat menneet- huk­ikaan.
Silti McNamara luottaa jatkuvasti
laskelmiinsa. Hän selittää, että tarvi­taan
kymmenkertainen ylivoima, jotta
he' saisivat voitan sisseistä. Mutta ei
edes Vietnam ole sellainen paikka,
jossa USA voisi saada moisen ylivoi­man,
puhumattakaan muusta maail-masta*
jota se haluaisi johdatella
mielensä mukaan. Toisin sanoen, ne
tuhannet miljoonat dollarit, jotka Pen­tagon
on tuhlannut viime vuosiirarvah-vistaakseen
armeijaansa ja ulottaak-sesn
valtaansa, ovat olleet hyvin pie
tään kuukausittain 210 miljoonaa doj-laria.
Se on hyvää kauppaa niitten
valmistajille. Vietnamin demdtraatt}-.
sen tasavallan alueelle'bn pudotettu
keskimäärin puolitoistatonnia pomme­ja
neliökilometrille. Se on business'ta.
Vietnamin sota antaa muutenkin ai
hetta USAssa lisääntyvälle militaris­mille,
sillä "se luo militarismiUe ta­loudellisesti
kannattavan pohjan", ku­ten
Business Week niminen lehti kir­joittaa.
Tämä lehti kirjoittaa' myös,
että vain 40 prosenttia sotilaallisilta
tilauksista on suorassa yhteydessä
Vietnamin sotaan. Näin vietnamilai­nen
tragedia muodostuu esinäytöksek-
,si USAn yhä kasvavalle militarismil­le.
Pentagonin ydinvarastot, niin kuin
sen johtajat itse myöntävät, eivät ole
mikään t ^ u u sille soodassa. Tässä mie
Icssä se ei siis. ole sopiva, eikä tule
siksi edes lähitulevaisuudessakaan.
Tavallinen asevarustus, kuten kehi­tys
Vietnamissa osoittaa, on riittävää
nestä avusta USAn harj,oittamalle Penlagcnille, milloin kyseessä on "ra
"maailman poliisin" roolille.
SOTAA EI VOITETA
OHJUKSILLA
USAlla on ollut jo kauan halu saa­vuttaa
ylivoima asevarustelussa vi­holliseen
nähden. Tietysti sillä, jolla
on enemmän hävittäjiä, on myös pa­remmat
mahdollisuudet sodassa.
Sama pätee myös hyökkäysvaunui-hin,
jalkaväkeen jne. Mutta ei ole
totta, että se, jolla on: enemmän, ydin­asein
varustettuja ohjuksia, olisi pa-rtmmassa
a.semassa kuin toinen. To
siasiahan on .ettö, varsin pienelläkin,
jpdinasein varuslelulta ohjusmäärällä
Joitettu sola" mutta ei silti voi taata
lopullista menestystä. Voidaanpa jopa
sanoa ,että nykyinen tilanne on sel-lainr,'!!,
missä aseylivoima ei merkitse
mitään takuuta sotilaallisille menes­tyksille.
jttä amerikkalaisille liikeyrityksille I on varsin merkittävä strateginen vai-
:ota merkitsee rahaa ja voittoja. Eri
aiset monopolit tuottavat tälläkin het-
:ellä helikoptereita, maastoautoja, li-lasäilykkeitä
ja vaatteita. Vietnamin
odan vuoksi on mm. sinkkiarkkujen
valmistus lopstettu ja on alettu valmis
aa amerikkalaisia : nailonsäkkejä.
Pentagonin lisääntyvät tilaukset anta­vat
siunauksen sille, että vain sota
'Oi tiiottaa monopoleja.
Pentagonin vaikutusta ei pidä vä-leksyä.
Sen kenraalit ovat vanginneet
äydsllisesti .siviiliviranomaistcn mie-et'
ulkopolitiikan suhteen. Tulos tästä
:aik'esta cn se, mistä Charies W. Tait
lirjcitti Nationlehdessa seuraavasti:
'Yhdysvaltain hallitus on omaksunut
.ellaisen näkemyksen, jota mikään
nuu läntinen maa ei ole koskaan edes
ijatellutkaan (eikä mikään kommunis-
:inen valtio tässä suhteessa), että ui
•.opolitiikan probleemat ovat pääasias­sa
sotilaallisia ongelmia ja että tosi-isiassa
ulkopolitiikan johtaminen on-
:in sotilaalIi.sen», toiminnan harrasta-
^li^ta ... . ''
USAn militarismin kasvun syitä on
yritetty selvittää. Amerikkalaiset ovat
.lleet cnncllises.sa asema.ssa siinä mie
lessä ,että heillä on kohtalaisen hyvät
oltavat. Maailman sodat eivät.koske­neet
heidän aluettaan. Useat tämän-
'aatuiset seikat ovat panneet heidät
luulemaan, että mikä tahansa ongcl
ma. voidaan ratkaista, jos rahaa riit­tää
ja organisaatio toimii.
McNAMARA YMMÄRTÄÄ KAIKKEA
PAITSI IHMISIÄ JA AATTEITA
David Halbcrstam, joka oli New
York Timosin kirjeenvaihtajana Viet­namissa,
sanoi kerran, että McNa­mara
ymmärtää kaikkea muuta paitsi
ihmisiä ja aatteita. Hänen siviilineu-vonantajansa
kärsivät samasta puut
teestä. Tämän tuloksena Yhdysvalto
jen puolustuslaitoksen uudelleenjärjes-
Piispa Simojoki rauhantyöstä
kutuksensa.
Toisaalta eräässä amerikkalaisessa
lehdessä oli joitakin aikoja sitten ar­tikkeli,
jossa kysyttiin, kumpi on voi­makkaampi,
itä vai länsi. Tässä ar­tikkelissa
todettiin, että USAn armeija
tar\'itsec hyvin selviä todisteita "ydin-,
voimastaan' 'jatkaakseen ydinvarusle-
'ukilpailuaan.
Ohjusten kohtalo alkaa nykyisin
T.uistuttaa oommikoneiden kohtaloa!
Yhteen aikaan ne pantiin .syrjään, kos
';a "se mitä ydinj-odassa voitaisiin
'.chdä pommikoneilla voitaisiin tehdä
paremmin ohjuksin". Tällöin hävittäjä
lenfueet alkoivat- vaatimalla vaatia
pommikoneita lisää käyttöön keksi­mällä
erilaisia .syitä, kun taas vasta-ohjusjoukot
olivat tätä vastaan;. ;
Koko asiasta kehkeytyi melkoinen
sotku, kupntis McNamara jälleen as­tui
näyttämölle ja ilmoitti; että Yh-dy.
svallat tulee ylläpitämään pommiko
neita ,ko..ska se siten pakottaa Neu­vostoliiton
pitämään hävittäjäkoneita
ja näin käyttämään huomattavan, mää
rän. rahaa yli normaalin tarpeen.
Kaiken kaikkiaan Yhdysvaltain ar­meija
käsitti yhteensä M divisioonaa
ja kaksi, prikaatia vuonna 1961. Vuo­teen
1965'mennessä Pentagon,oli lisän­nyt
joukkojaan 16 divisioonaan ja kym
menec-n prikaatiin. Lisiiksi se suunnit-i
telee lisäävänsä joukkojaan 25 pros. ;
vuodessa.
SOTA MERKITSEE MYÖS
BUSINESSTA
Niinä viitenä vuotana, joina McNa­mara
on ollu* puolustusministerinä,
Pentagöii on käyttänyt armeijan ke-hittämisesn
50,000 miljoonaa dollaria
enemmän kuin jos puolustusbudjetti
o\m pidetty sillä tasolla, mitä ss o!i
Eisenhovverin aikana. Jalkaväen mies­vahvuus
on tänä a>kana kasvanut 875,-
000 miehestä 1.000,000: aan. Lisäksi
tullaan laivaston miesvahvuutta lisää­mään
728,000:een, merijalkaväkeä
278,000: een ja ilmavoimia 853,000: een.
Tällä hetkellä Yhdysvalloilla on kah-deksan
divisioonaa valmiina siirrettä­väksi
minä ajankohtana tahansa ja
minne tahansa. Sillä on myös toinen
vaihtoehto yleismaailmalliselle poliisi­toiminnallaan,
nimittäin eri pisteisiin
sijoitetut joukot, jotka ovat valmiina
puuttumaan asioihin lähettyvillä.
Mutta sotilasasiat ovat myös busi-ncss'ta
. Ammu.starvikkeisiin käyte-
Hessille anotaan
armahdusta
Mynchen. — Hitlerin toiseksi lähim­män
miehen Rudolf Hessin asianajaja
'.silti uuden vetoomuksen asiakkaansa
vapauttamisen puolesta. Ntirnbergin
sotasyyllisj7soikeus tuomitsi Hessin
cKnkautiseen vankeuteen .
Vetcomuksessaan Hessin asianajaja
rinnasti asiakkaan.sa Englannin pää­ministerin
Sir Anthony Edenin kanssa.
Todettuaan, että Hessiä on pidetty
vankeudessa epäoikeudenmukaisesti
10 vuptta. puolustusasianajaja tri A l ­fred
Seidel huomautti,. eMä hänet tuo
ir.itiiin hyökkäy.ssodan valmistelujen
auttamisesta, mikä.ei ollut rikos sil­loin
eikä ole nytkään. — Sir Anthony
Eden oi joutunut, oikeuteen siitä, että
hän autiooi hyökkäysvalmisteluissa
Suezin kanavaa vastaan vuonna 1956,
fikä kukaan koskaan edes puhunut
•ällai.sesta mahdollisuudesta, mainitsi
Seidel.
Syyskuun 30. päivän jälkeen Hess
on ainoa vanki Spandaun vankila.ssa
Länsi-Berliinissä. Tuona päivänä va­pautetaan
59-vuotias entinen natsinuo­rison
johtaja Baldur vonSchirach ja
Hitlerin a.seislusministeri 61 vuotias
Albert Speer heidän kärsittyään NUrn-burgin
oikeuden langettaman 20 vuo­don
vankeustuomion.
Ant#(9 jenkkien touhuta
New York, pji.vlpläkin Vasbing-'
tonissa muodinmukaista ylläpitää mie­likuvitusta,
että Vietnamin taistelu
on vietnamilaisten omaa sotaa, mutta
mikään muu ei anna parempaa esi­merkkiä
sodan amerikkalaisuudesta
kuin se rooli jota esittävät Saigonin
hallituksen asevoimat, kertoo New
York Times Servicen eräs kirjeenvaih
taja selittäen:
'Ennen USAn maa taistelujoukkojen
väliintuloa' keväällä v,. 1965, Etelä-
Vietnamin sotajoukot kantoivat yksin
koko taakan, sotiessaan Vietnamin
kommunisteja vastoan. Nyhrään ,lu-kuunottaniatta
muutainia iskuryhmiä,
Saigonin joukot ovat luisuneet esittä­mään
puolustavaa osaa, jättäen Ame­rikan
asejoukpille hyökkSysluontoiset
toiminnat jokseenkin kokonaan. ~~
Tämä muutos on tapahtunut hitaas­ti,
Osienvaihdos ei ollut selvästi huo-mattavipsa
ennen viime kevättä, joi
loin yhdellä viikolla oli ensimmäisen
kerran amerikkalaisten mieshukka
suurempi kuin Saigonin joukkojen.
Vuoden 1965 kesän kuluessa; Etelä-
Vietnamiin tulleet USAn sotaretkijou-kot
kasvoivat asteettain koossa; Sen
joukkojen siirto- ja majoitussysteemi'
pararttui siinä määrin, että.viime vuo­den
syksyyn mennessä se voi aloittaa
rajoitetussa määrässä hyökkäysluon-toisen
toiminnan. Sen jälkeen ovat
USAn sotaretki joukot kasvaneet yli';
305,000 miestä käsittäviksi ja niiden
siirto- ja majoituslaitteet ovat kehit
tyneet siihen pisteeseen, että joukot
voivat suorittaa voimakkaita hyökr
käyksiä jatkuvasti,
NÄÄNNYTYSTAISTELU
Suurimman osan Saigonin hallituk­sen
asevoimista muodostaa tavallinen
armeija, joka on 275,000 miehen vah­vuinen.
Aluejoukot, jossain määrin
verrattavissa USAn Kansalliskaartiin,
vahvuudeltaan 140,000, miestä; kansal­liset
joukot ,eli miliisi joiden vahvuus
on 137,000 miestä. Ilmavoimat, pieni­lukuinen
mutta tärkeä elin, käsittää
13.000 miestä, ja laivasto on 16,000
miehen vahvuinen.
Vuoden 1965 keväällä, tämä vuosia
kestänyt, joskin hitaasti nopeistuva
Etelä Vietnamin kansan käymä nään-nytystaistelu
Saigonin hallituksen ase-oukkoja
vastaan alkoi tuott aa tulok­sia.
Saigonin asejoukot alkoivat ha­jaantua
Vietcongin pääasevoimien
muodostavan sissirykmenttien anta­mista
kovista iskuista, joissa muuta­mia
tunteja, kestävissä taisteluissa ja
Saigonin hallituksen 400-^-500 miestä
käsittäviä pataljoonia alkoi tuhoutua
kekonaan.
Vaikkakin viime keväänä Etelä-
Vietnamiip tulleet UÄAin: maajoukot
väliintulollaan pelastivat Saigonin hal­lituksen
varmalta tuholta^ niin eivät
Saigonin asevoimat ole^vie|^kää,n,sel­viytyneet
karsimastaan ko^aQl^^tai
' Saigonin asevoimissa;cm-juahiptään
neljä tavallisen armeijan diVislopnaai
jotka USAn . sotilasvirkailijatr^ii^kitte-ievat
"taistelutehottomaksi", tämä
tulkitsee pehmeämpää nimitystä'soti­lasyksikölle,
joka ei voi; ^ tlat^öh halur
ton taistelemaan tehokkaasti^ Saigonin
hallituksen asejoukot, -joiltai alkuun-sakin
puuttuu hyökkäysluonnej' ovat
yleensä hyvin vastahakoisia/, aloitta­maan
hyökkäystoimintaa missään laa­jemmassa
mittakaavassa: Sitä. mukaa
f'."ÖJl^,;USAn sota retki joukkojen mies-vah>^^
kasvaa, laajenee.- Saigonin
hallituksen taipurhus-*^'antaa. Jenkkien
touhuta" näkökanta. •;.');•',
ARMEIJAKARKULAISUUDEN
KORKEA TASO
Yritykset korjata viime vuosien air
kana kärsityt vauriot ovat vakavasti
estyneet korkean karkulaisuuden ta­kia.
Viime vuonna karkasi Saigonin
hallituksen armeijasta 96,000 miestä.
Tämän vuoden karkulaisuus tulee ole­maan
ainakin yhtä suuri.
Upseerien arvonylennykset eivät pe­rustu
upseerien kyvystä johtaa jouk­koja
taistelussa ,vaan päinvastoin,
"ylennyksiä annetaan poliittista suosik­kijärjestelmää
noudattaen, sekä up­seerin
persoonallisesta uskollisuudesta
iiänen yläpuolellaan oleville henkilöil­le.
Turmeltuneisuus on laajalle levin­nyt,
ja useammat kenraalit kuluttavat
suurimman osan ajastaan rikastuttaak
•;ee.n i< seään ja perheitään mieluum­min
kuin: että harrastaisivat-sotahom-inia.
USAn sotilasjohto Etelä-Vietnamissa
toivoo voivansa asteettain uudelleen
.Tiuovaiila Saigonin asejoukot pitkäai-
''.aisella harioituschjelmalla ja rinnus-amalla
samanarvoisia USAn armeija-yksikköjä
Saigonin yksikköjen kanssa.
Teoriana on, että vietnamilaiset vä-
Iiitellen oppisivat amerikkalaisten
xille antamista esimerkeistä.
Se aika kun .Saigonin hallituksen ,
joukot pystyvät käymään sotaa ilman
amerikkalaisten asejoukkojen apua on
kuitenkin vielä monien vuosien taka­na,
ja korkea-arvoiset Amerikan so­tilasvirkailijat
ovat yksityisesti teh­neet
selväksi että ne tulevat olemaan
riippuvaisia amerikkalaisista joukoista
'ctka tulevat kantamaan sodan suu­rimman
taakan.
— Ei suksi suvella juolcse, airo tal­vella
avita.
Suomal; .sananlasku.
YK kerrankin yksimielinen
PÄIVÄN PAKINA
OLIKOHAN PUKKI KAALIMAASSA?
täisiin selvitetyksi oikeammilla
ja järkevämmillä keinoilla
kuin asein, Aseiden käyttö on
kaikkein huonoin menetelmä."
Jässä arkkipiispa Simojoen
Jos pannaan vaikkapa kova nee­kerien
vihaja puolustamaan nee­kerien
kansalaisoikeuksia, niin
silloin käy todennäköisesti .samal­la
tavalla kuin kaaliniaalle, mikä
- j ä t e t ä ä n pukin vaKipitavaksi,
Mutta eräs tutiavamme kertoi
kuitenkin aikoja sitten "varkaak­s
i " tunnetusta hepusta, joka jou­tui
koko yön valvomaan vain sen
__lakiar ettei il.sc joutuisi jonkun
toisen mahdollisesta varkaudesta
vastaamaan.
Ryhmä metsälyöläisiä oli 30-lu-
VuUa majoittunut saman "korttee-rihuoneen"
lattialle yöksi. Joukos­sa
oli, kuten ön kerrottu, yksi
"pitkäkyntiseksi" tunnettu heppu
— seHainen joka kulkee työmaal­ta
toiselle, vaikka ei olekaan k i i n -.
tynyt työntekoon.
Ennen nukkumaan menoa oli
yksi vankkarakenteinen sanonut,
että "paha perii sen" joka kenen­kään
rahoihin koskee.
Kukaan ei sanonut mitään, mut­ia
se miehisiä, joka tiesi "heik­koutensa"
isiui koko yön vartios­sa,
ettei joku ''vähenrtmän tunnet-,
tu" pitkäkyntinen pääsisi; koitto-siaan
tekemään, hänen "huono­maineisen"
laskuun.
Sanotaan, että varas voi var­kaalta
varastaa — mutta kuten
ylläolevasta näkyy, varas tai aina­kin
varkaan poltinmerkkiä kan­tava
henkilö voi toisinaan joutua
olosuhteisiin, missä hänen on var­jeltava
rehellisten miesten pen­nosia.
Multa tällaiset esimerkit ovat
sittenkin poikkeustapauksia, sillä
tosiasia on että pukista ei ole kaa­limaan
vartijaksi, !,
Ylläolevat ajatukset tulivat
mieleen lukiessamme viime vii- 1
kon tiisluinu Buffalosta tullutta i
Kansakunnat-järjestölle olla va­raamatta
sotamateriaalia mitä
Portugali voisi käyttää kapinalli­sia
kansallismielisiä vastaan Afri­kassa.
• • • . .... •'
"Vieläkin^ kiusallisempi seikka
Washingtonille kuin se, että on
annettu seitsemän toisen maail­mansodan
. pommittajaa mennä
pauhaten rajan yli Lissaboniin
:^ (Portugalin pääkaupunkiin); on
se tosiasia kun syytetyt. sanovat,
että he_. olivat (salakuljelusteko-sensa)
aikana Yhdysvaltain kes-kusvakoilujärjestön
(CIAn) pal­veluksessa.
" C IA on kieltänyt heidän väi-erästä
uutislietoa, jossa kerrottiin J töksensä , ,..
mmmm , nnoniinn - nniilmYieoen nncsnä•: . • **Ptinarlu1ni
" E r ä s canadalainen on neljän
miehen joukossa joita vastaan nos­tettiin
tänään täällä syytös seit­semän
B-26 ponTimitta jalentoko-neen
salakuljettamisesta Canadan
kautta Portugalin käyttöön Ango
hm kansallismielisiä vastaan,
"Tällä sulakiiljctustapahtumalla
; , , on vakava kansainvälinen
merkitys siksi kuti Yhdysvallat on
juhlallisesti luvaiinut Yhdistyneet
Canadalainen Woodrow Wil­son
Roderick, AVinnipegista, on
syytösten mukaan tömän operu-tion
välitysmies . . .
"Puolustusasianajajat puolusta­vat
asiakkaitaan sillä, että syyte­tyt
osallistuivat silloin "Project
Spanow"-nimiseen (varpussuun-nilelman)
salasuunnitelman to-teuttamisoeiii.
Se on saanut Wash-ingtoni.
s.savii-kailijiit murisemaan
Syynä tähän on se, ettei tämä
olisi ensimmäinen tällainen ta­paus.
Tosiasia nimittäin on, että
toisesta maailmansodasta ja Ko­reasta
jääneillä 2-moottorisilla B-
26 pommittajilla on nyt vississä
määrin CIAn leima.
CIA käytti B-26 pommittajia
pperatiossaan Sikojen lahdelle
(Bay of Pigs) tehdyssä"liyökkäyk-sessä
Kuubaa vastaan. Se,' käytti
niitä Kongossa.
Emme epäile lainkaan miten
näille miekkoselle käy. Heille to­dennäköisesti
sanotaan,- 'Mauri
on työnsä tehnyt, Mauri vsua nyt
mennä." _ . j/y\
Vanha spartalainen raä|(i.;i,telmä
siitä, että sotilas saa tehdä mitä '
tahansa, mutta ci saa JQutua kiin­ni,
on vieläkin valttia. ÖrkkVjalla,
nuuskijalla ja muun Ijk/a^en työn
tekijällä ei ole enää mfräSii'arvoa
sen jälkeen kun hän joiitiiill'teko­sistaan
kiinni. Tärkeätä' t^h; että
"toimenantajan" nimi "picletään
niin puhtaana kuin ' voidaan —,
kolttosistaan kiinni joutunut
"kenttämies" voidaan 'sli^'_'hpällä
omallatunnolla heittää •^•,5(kpjen
ruoaksi.
Mutta kehnosti k ä y " y l e e n sö
kaalimaan vartijaksi jälQtyillc pu­keille,
niin hauskaa kujn elämä
santlan siitä toisinaan:t1i(iluakin.
—- Khnsijikojjra.