Vapaus, December 16, 1922

              Sifi & Mmmtmm, JQiiliilcaoii 16 p. — Sai Bm» W,
YAFAUS
CiBBddB eaomalaisen tydväeston äänenkannattaja, ilmes
Saäbarym, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai
H. PUEO.
Vastaava toimittaja.
V A P A U S
fhe only organ oi FtaDfaliWorkerB fn Canada. Po
idied ia Sudbory, Ont, every Toesday, Tfaursday and
liaterday.
Ädvertifling ratea 40c per col. Inch. Miniraura cnarge
fot alngJe iiiBcrtioB 76c. Digconnt on atanding advcrtiB8^
meni. The Vapaus is the best advertising medium among
tlie Finnish People in Canada. "
CSQBdaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
|l.B0jByl£sikk.75c. . . , „
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk
0fl.OO ja kolme kk. $1.75. ,
Tilauksia, joita ei-seuraa raha, e» tulla lähettämään,
'paitsi asiamiesten joillg on takagkset.
flmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c,
palstatuumalta. Suurista i motuksista sekä ilmotuksista,
joiden te&stiä el joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Knoloilmotukset $2,00 kerta ja 50c. lisää Jokaiselta mnistovärsyltä; nimenmuutosilraotukset 50c.
lerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta
$3.00 (kaksikertaa: syntymäOmotukset $1.00 kerta; ha
lotaantieto- ja osoteilmotukset 50c. (kerta, $1.00 kolme
kertaa. — Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu
kana.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty fiuilding,
Lorne St., Puhelin 1038. ^- Postiosote:
Box 69, \ Sudbtiry, Ont.
ReRistered at the Post Office Department, Ottawa, as
eecond class matter. • '
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 8. . '
TT
Todellinen suuri teolllfsuuäunio
Chicagossa, missä seitsemäntoista vuotta sitten pe
rustelliin Industrial Worker9 of the World liitto,
josta piti muodostuman 'kaikkien työ']äisten yksi suuri
unio, mutta joka yritys on aikoja sitten jo osottautu
nut epäonnistuneeksi, kokoontuu näinä päivinä kuu­dentoista
eri rautatietyöläisten järjestöjen 500 edus
tajaa. Tämä konventioni on tulos niistä valmisteluis
la ja siitä propagandasta» mitä jo jonkun aikaa on
edistysmielisten ainesten keskuudessa harjoitettu kaik­kien
rautatietyöläisten. järjestöjen yhteensulattamisek-si
ja yhdeksi teollisuusjärjestöksi muodostamiseksi.
Nyt on'päästy jo niin pitkälle, että ensimäinen kon­ventioni
tämän stiuren kysymyksen toteuttamiseksi on
saatu Jjikaan..;; •
' Pitemmittä viivyttelyittä onkin rautatietyöläisten
koMventipni heti ensi kokouspäivänään hyväksynyt
kaihien rautatietyöläisten yhdistämisen yhdeksi ^teol-lisuusuniobi
ja päättänyt ryhtyä t^tä päätöstä kaikin
voimin toteuttamaan. 50-lienkinen toimeenpaneva ko-iroitea
valittiin yfidistämishanketta viemään eteenpäin.
Tämä hanke on yksi suurmeAitykseHisimpiä yri-ty^
cslä Amerikan työväenliikkeen historiassa. Se on
suumerkityksellinen ensiksikin siitä syystä, että rau-tatielyöläiset'muodostavat
yhden tärkeirpmän yhteisön
yhteiskunnallisen tuotantoelämän palveluksessa ja niin
ollen tuotannollisessa merkityksessään ova;t arvaa­mattoman
sliuri voimatekijä. Mutta tämän plyrkimyk-
8en suiirtfl merkitystä lisää edelleen se seikka, §ttä
rautatieläiset lukumäMänsäkin nähden ovat suuri
_voimateki|q» Amerikan järjestynfeet rautatietyöläiset
Icäsittävät noin 'kaksi miljoonaa työläistä.
»Merkityksellinen on tämä hanke myöskin siinä
«ukeessa, että nyt ensi kerran Amerikan työväenliik­keen
hlslofiagsa, pyrkimys teolHsuusunionismin tote^
Uttatnls^ksl suurissa jäiijestyneissä t;^öväen rylimissä,
\m.^ toteutumaan luonnollista tietään. Työläisten
olevia järjestöjä ei hajoiteta. Heitä ei agiteerata luo­pumaan
entisistä järjestoiMään, ei hajoittamaan tehtyä
työtä eikä pirstomaan rivejään. Sen sijaan jo olevat
y(jimat^ijät,.,,j,o valmiiksi kootut sankat työläisljou
kot pyritään järjestämään entistä tiiviramäksi yh­teisöksi,
entistä suuremmaksi taistelevaksi työläisar-meijak&
i, — yhden suuren teollisuusunion kautta,,,
On filmeistä, että j rautatietyöläisten teollisuusunio-nislbet
aikeet tulevat kohtaamaan vielä lujaa vastusta
vaiihoillisleh jöhtäjain. taholta, jotka talttaisivat pitää
yllä mähdoHifeimman, monta lihavaa leipäpaikkaa it­sellään.
Mutta rautatietyöläisten lukuisat, ja eten
kin viimeäkalset taistelukokemukset puhuvat niin sel­vää'kieltä
teollisuusunionismin ja työläisten kiinteän
#8olidarisuuden puolesta, etta näiden suurten työläis­joukkojen
kiinteää yhteenHittymis^ä ei voi mikään es­tää.
On myöskin toiselta puolen tärkeää ottaa huo­mioon,
että tämän liikkeen johdossa ovat rautatiety9
Iäisten valveutuneimmat, tietoisimmat ainekset, jotka
päättäväisyydellään ja paAainta stradegiaa käyttä­mällä
tulevat viemään asiaansa eteenpäin.
Ensimäinen kaikkien rautatietyöläisten yleis-ameri-kalainen
konventioni on merkityksellinen alkusysäys to­delliselle
suurelle teoUisuusuniolle yhdellä tärkeinunäl-lä
Amerikan tuotantoelämän alalla.
van kapitalistisen orjuus- ja riistojärjestelroän ja eh­käisten
jokaisen nälkäisen ja nääntyneen proletariaa­tin
Dousuyrityksen, havahtuu kauan nukkunut prole-taarJjättiläinen
vihdoinkin, avaten korvansa kommu-'
nistien yhteisrintamahuudolle. Syntyy työväen neuvos­toja
kaikkialle. Kommunistiset, sosialidemokraattiset,
ammattiunionistiset ja syndikalistiset työläiset yhdis-t>
Tät niissä yhdeksi taistelevaksi proletaariseksi or-ganisationibi.
Syntyy nain ollen uuden yhteiskun­nan
tuleva valtaelimjstö. Ja vaikkakin vielä epävi­rallisena,
voimakkaasti ja lahjomattomalla kielellä se
tuomitsee riistäjien vallan, työväenluokan kotimaisen
ja ulkomaisen pääoman alaisen sorron, riiston ja or­juutuksen;
tuomitsee suurrahakkaiden, trustipohattain,
monarkistien ja sosialidemokraattisten petturien hal­lituksen.
~
Venäjän työväen neuvostojen vaatimus: Kaikki val­ta
työläisille! toistuu nyt Saksassa hiukari toisessa sa­namuodossa:
TYÖVÄEN HALLITUS!
Sanamuodolla ei ole väliä. Kaikessa tapaukses­sa
sama juttu: Alas porvaristo! Valta työläisten kä-siml
Saksan' työmaaneuvostokongressi vaatii >Pidisty-nyttä
sosialistipuoluetta yhdessä kommunistipuolueen
canssa ajamaan Cunon johtaman kapitalistihallituksen
cumoon ja perustamaan työväen hallituksen, jonka
tulee toimia ty/imaaneuyostojen johdon adaisena. Ei
siis enään' itsenäisenä «työväenhallituksena», joka toi
misi työtätekevien suurista joukoista irrallaan - ja ma
elisi porvaristoa, vaan työväen järjestyneitten masso
en tahdon ja vaatimusten toimeenpanijana•
iKTsaarivallan kukistuttua Venäjällä ja JEvefenskyn
jorvarillisen väliäik^sen hallituksen aikana, muodostui
Venäjällä työläisten, sotilasten ja talonpoikain neu
vostijt. jotka vihdoin ottivat vallan käsiinsä bolshe
vikipuolueen joh^lla. Alussa >plivat bolshevikit vä
lehimietöiiä'Venäjän neuvostoissa, mutta yhä enem
(Jatt Nrroon 144)
Siirryn nyt yhteiskunnallisiin ker-roksiimme.
Tärkein on luonnollir
sesti talonpoikaisto. Vuonna 1921
vallitsi tyytymättömyys talonpoikain
suuressa joukossa. Sen' jälkeen on
meillä ollut nälänhätä, ja tämä mer­kitsi
talonpoikaistolle raskasta ko­ettelemusta.
Luonnollisesti kirkui­vat
tällöin kaikki ulkomaat: No,
siinä sen näette, tässä on tulos so-siafialistise^
ta taloudesta. Luonnol­lisesti
huusivat ne: nälänhätä oli
kansalaissodan kauhistuttava seura­us.
Kaikki tilanhaltijat ja porva-min
tunkeutui heidän aatteensa vallitsevaksi neuvos
toissa, kunnes he saavuttivat, suuren enemmistön. Sak­san
työmaaneuvostoissakaan eivät kommunistit ole
vielä ehdottomasti määräävänä, mutta kuten tiedonan
noista näkyy, kasvaa joukkojen luottamus kommunis
)Uolueeseen dati. Ja pian on se pääsevä työmaaneu
vostojen kautta vallitsevaksi tekijäksi Saksan proleta
riaatin vallankumouksessa. > \
Kauan on Saksan proletariaatti kärsinyt, urheasti
aistellut ja monta kertaa verissäpäin, pahasti haavgi
ettuna maahan lyöty. Mutta sittenkin se elää.
Eläköön Saksan proletariaatti! Eläköön sen va
ankuraous!
Työmaaneuvostoliike proletariaatin
yhdistäjänä
Sosialidemokraattisten johtajain ankarasta vasta­rinnasta
huolimatta ja heidän päittensä ylitse ojen­tavat
Salcsan työväenluokkalaiset vilpittömän proletaa­risen
veljen käden toinen toisilleen, liittyen lujasti
yhteen työmaaneuvostojen kautta. Lehtemme edelli-eessä
numerossa omankirjeenvaihtajamme selostus
Berliinissä pidetystä Saksan työmaaneuvostokongres-eista
osoltaa että hajanainen, eri järjest- toisiaan vas­taan
tapellut ja monen monta kertaa maahan lyöty
proletariaatti osaa sittenkin loppukädessä yhdistyä ja
se. tekee sen taantumuksellisten johtajien vastahan­gasta
huolimatta. Samalla kun Siaban talouselämä
'kulkee nopeaa perikatoaan kditi,,. uhaten koko kansa­kuntaa
fcatastrofflla, sosialidemokraattien hääriessä
yhdessä työväen riistäjien kanssa, kaikella muotoa
vielä säilyttääkseen kuolevan, luhistumaisillaan ole-,
Kutka ovat kapitalisteja
Muutamat ajattelemattomat tuplajuulaiset määrit
televät yleensä kaikki ne henkilöt, jotka eivät' tee suo
ranalsta palklfatyötä, kapitalisteiksi. . Ja tämä käsitys
cieltämättä on lupla^jjulaisten keskuudessa sangen
einen. Niimpä heidän suomalainen lehtensä väittää
atkuvasti, ettei Venäjällä ole työväenhallitusta, Jkos
ca siellä ön esim.' maanviljelijöillä eanavaltaa halli
tiisasioissa ja oikeus ottaa osaa hallintoelimien valin
aan- Samoin tuomitaan tältä taholta kaikki poliitti
set työväenjäi^jestöt porvarillisiksi ja ei-työväenjärjes-t(
lk»i sen takid, kun ne ottavat jäsenyyteensä muita
rin kuin puhtaita palkkatyöläisiä.
Kuitenkin Karl Marx, joka käsitteli laajemmin ja
selvemmin kuin kukaan muu yhteiskunnan eri luokkien
välisiä suhteita ja antoi niistä tarkkoja määritelmiä
osottaa, ettei yksin se seikka, ettei henkilö työsken
tele suorassa palkkatyössä, tee hänestä ilmaur muuta
capitalistia. Niimpä hän «Pääoma»-teoksensa ensi
maisessa osassa lausuu <ra.m. seuraavaa:
. «Kapitalistisen tuotannon määrätty kehitysaste
vaatii, että kapitalisti voi käyttää kaiken aikansa, jon
ka hän toimii' kapitalistina, s.o. personoituna pääoma
na, vieraan työn omaksumiseen ja siis sen tarkastami
seehsekä tämän työn,tuotteiden myymiseep. Keski
ajan aihmalttikuntalaitos koetti väkivaltaisesti ehkäistä
käsityömestarin muuttumista kapitalistiksi' siten, että
se rajoitti ,työläisten luvun, jonka ybilyinen mestari
sai pitää palveluksessaan, hyvin alhaiseen suur im
paan määrään. Rahan tai tavaranomistaja m«uttuu
vasta silloin todella" Kai)italistiksi, kun tuotantoon si
joitettu alin summa on paljoa suurempi keskiajan suu
rinta määrää. Tässä samoin kuin luonnontieteessä
os?)ttautuu oikeaksi IJegelin logiikassaan keksimä laki
että pelkästään määrälliset muutokset vississä kohdas
sa muuttuvat laatueroituksiksi.»
Marx, jonka teorioista tuplajuulaisetkin pyrkivät
ammentamaan teoreettiset tietonsa ja luokkataistelupe
rusteerisa (tietysti vain ne, jotka niitä vaivautuvat
tutkimaan), siis on antanut Jcoko lailla selvän määri­telmän
tässäkin suhteessa. Hänen lausuntonsa mu­kaan,
kuten edellä Jcäy selville, vain seillainen' henki­lö
on todella kapitalisti, ;oÄflÄ;ör«öa hxikm aikansa
vieraan työn omaksumiseen, sen tarkistamiseen ja tä­män
tuotteiden myymiseen. Toisin sanoen, joka elää
kokonaan toisen työn riistämisestä. Marxin mukaan
siis ei yksityinen ammatin harjoittaja, joka elää omas­ta
työstään, ole kapitalisti. Ei myöskään pikkuviljg
lijä, joka raataa pellollaan aamuvarliaisesta iltamyö'
mään, vaikkapa hän käyttäisi siinä rinnalla palkkatyö-voimaakin.
Luonnollisestikin tämän kysymyksen käsittely kai­paisi
paljonkin laajemmin selostuksen, mutta ^Ikoon
edelläoleva osaltaan poistamassa niitä harhakäsityksiä
ja erheellisiä määritelmiä, mitä tämän kysymyksen
yhteydessä tehdään, joiden johdosta sitten vedetään
kokonaan vääriä johtopäätöksiä.
Huomautettakoon kuitenkin tämän )'hteydessä, et­tei
tämä ensinkään kumoa *itä seikkaa, etteikö suur­ten
teollisuuksien palkkatyöväki olisi ja pj-syisi työ-väeriliikkeen
pää- ja tärkeimpänä tekijänä, koska se»
kuten Marx eräässä toisessa kohdin määrittelee, «yk­sin
voi olla todella kumouksellinen luokka»
risto, jotka olivat hyökänneet kimp­puumme
li918, selittivät asian si­ten,
että nälänhätä oU sosialistisen
talouden tulos.' Miksi osoittautuu
asia tämän tavallisuudesta poikke­avan
ja odottamattoman onnetto­muuden
jälkeen? Sanon itselleni,
vastaus on avoinna kaikkien silmil­le,
nimittäin, että talonpoikaisto on
yhtenä ainoana vuonna,ei ainoas­taan
selviytynyt nälänhädästä vaan
myös niin suorifjlja^ut, ^luonnonve-,
ronsa, että olejn,%f;. jo 'saaae^t vas-i
taanottaa satoja ;.,miljqonia puutia
ja jopa lainkaap., käyttäniättä väki-valtaTceino
ja. Talojipoik.ajskapinat
jotka aina vuoteen 1921 tarjosivat
yleisen kuvan Venäjällä^- ovat lähes
kokonaan hävinneet. Voimme huo
letta väittäär että talonpoikaisto
on tyytyväinen nykyiseen tilaan
Ja me uskomme, että tällainen to
distus on paljon tärkeämpi kuin jo­kin
tilastollinen todistus. Talon
poikaisto on tätä nykyä sellaisessa
asemassa, ettei meillä ole odotetta­vissa
minkäänlaista liikehtimistä
vastaamme. Talonpoikaistölla vo;
olla meidän valtaamme kohtaan jo­takin
tyytymättömyyttä ja valitus­ta,
tämä on luonnollisesti mahdollis­ta,
mutta joka tapauksessa on koko
talonpoikaiston vakava , lisääntyvä
tyytymättömyys poissa laskuista.
Mitä valmiiden tuotteiden teolli
suuteen tulee, niin voin täydellä
luottamuksella sanoa: tässä on ylei­nen
nousu havaittavissa. Meillä on
yleinen nousu tämän teollisuuden
alalla merkittävänä ja sen yhteydes­sä
on havaittavissa selvä työläis­ten
aseman parantuminen niin hy­vin
Pietarissa kuin Moskovassg. Vä­hemmän
muissa piireissä, koska
meillä niissä on, vallitsevana raskas
teollisuus, ja tässä . suhteessa on
asianlaita toinen.
Kolmas kysymys oA raskas teol-isuus.
Tässä on minun sain Ottava,
että asema on yhä vieläkin vaikea
vuodesta 1921 vuoteen 1922 ön
osoitettavissa heikk<)ä nousua. Voim
me siis toivoa, että ' lähimmässä
tulevaisuudessa on tässä suhteessa
apahtuva paraniius. Varat siihen
olemme osittain keränneet 'Kapi
talistisissa maissa vaatisi raskaan
leoUisuuden aseman parantaminen
ehdottomasti satoihin miljooniin
nousevan lainan. Muutoin ei pa­rannus
olisi mahdollinen."' Meillä
ei ole tällaisia lainoja ollut, emme
ole niitä saaneet. Mitä nyt kirjoi­tetaan
konsessioneista ja muista,
ei ole mitään muuta kuin paperia.
Siitä huolimatta näemme nyt vaa-
;imatoi\,ta alkua, ja edelleen näem­me,
että kaupankäyntimme on tuot^
tanut meille vissin kapitaalin, 20
miljoonaa kultaruplaa. Täsää ön
meillä joka tapauksessa alku. Kau­pankäyntimme
pottaa meille va­rat,
jotka tarvitsemine raskaan te­ollisuuden
jaloilleen saattsÄiiseksi.
Mutta tämä on tulevaisuuden mu­siikkia.
Nyt on raskas teollisuu­temme
varsin vaikeassa asemassa.
Mutta minä luulen että tuollaysei-luji£
mat maatalouden ja teollisuu­den
asemat ja menemään eteenpäin.
Viisi vuotta olemme me pitäneet
pystyssä työväen valtaa, ja melkein
kaikki Tiämä vuodet sodassa. Tä­mä
on ymmärrettävää sen @uoksi,
että talonpoikaisto oli yleiseen mei­dän
puolellamme. Se älysi, että
valkoisten takana oli tilanhaltijat,
joita he vihaavat enemmän kuin
mitään muuta maailmassa. Tämä
oli kuitenkin varsin vähän, se kun
oikeastaan koski vain kysymystä,
oliko valta tilanhaltijain vaiko ta­lonpoikain
käsissä. Meille se olil
kalla on kuitenkin ratkaiseva mer­kityksensä,
nimittäin, että me olem­me
jo tilaisuudessa jotakin säästä­mään,
ja me tuleinrae seli tekemään.
Ae työskentelemme ^siihen suun­taan,
että pienennämme valtiota-outtamme,
- valtiokoneistoamme. Vai
tiokoneistostamme tulen myöhem­min
puhumaan jonkun sanan. Tie­dämme,
ettei meyiä ilman raskaan
eöUisuuden vakauttamista ole mi­tään
teollisuutta. Me olemme yli­päänsä
ilman sitä itsenäisenä val­tiona
mennyttä kalua, sen tiedäm­me.
Venäjän ainoa pelastus ei ole
ainoastaan hyvä sato talonpojille,
ei ainoastaan valmiiden tuotteiden
teollisuuden hyvä asema. Tarvit­semme
raskasta teollisuuttakin. Tä-län
tarvitaan useamman vuosikym­menen
työ, jos miditään saada se
jyvään kuntoon. Ellei meillä ole
raskasta teollisuutta, niin olemme
me sivilisoituna maana i — en tah-
00 mainitakaan sosialistisena maa­na
—menneet perikatoon. Määrä,
minkä jo olemme keränneet, on vie-ä
vähemmän kuin 20,000,000 kul­taruplaa.
Yleiseen luulen tästä voivani ve­tää
sen loppupäätBksen, että uusi
talouspolitiikka osoittaa jo lisäystä.
On jo saatu todistus siitä, että ky­kenemme
valtiona harjoittamaasi
kauppaa, pidättämään käsissämme
liian vähän. He ymmärsivät, että
olimme ottaneet^ vallan työväelle ja
että meidän päämääränämme on
sosialistisen järjestyksen rakenta­minen
tämän vallan avulla. Siinä
tärkein kysymys meille sosialistisen
talouden taloudellisessa valmistelus­sa.
Tätä emme voineet valmistella
suorinta tietä vaan on meidän teh­tävä
se epäsuoraa tietä. Valtioka-pitalismi,
minkä olemme luoneet;
on , omalaatuistaan yaltiokapitalis-
.mia, eikä. se. vastaan yältiokapitalis-min
tavanmukaisia: käsitettä.'^'Siey-lä
on käsissämme kaikki komennus-kukkulat,
meillä; on. pohja ja m^äa-perä,
ne kuuluvat valtiolle. Tämä
on varsin tärkeätä, joskin vastus­tajat
esittävät asian siten, ettei tä­mä
muka merkitse mitään. Mutta
tämä on väärä selitys. Pohjan ja
maaperän kuuluminen valtiolle on
varsin tärlceätä ja on sillä mitä suu­rin
^ käytännöllinen merkitybensä
myös taloudellisen toiminnan mie­lessä.
Olemme jo päässeet siihen,
että talonpoikaistomme on tyytyväi
nen, että teollisuus ja kauppa ko­hoaa.
- Meidän valtiokapitalismim-me
eroaa kirjaimellisesta valtioka
pdtalismista sen kautta, että meil­lä
proletaarisen valtion .käsissä on
ei ainoastaan pohja ja maaperä
vaan myös kaikki tärkeimmät teol­lisuuden
haarat, {jlemme vuokran­neet
vain pienen osan, pääasiassa
pien- ja keskisuuruista teollisuutta,
kaikki muu jää meidän käsiimme.
Kauhasta puhuessamme on mi­nun
painostettava, että me pyrim-njfic^
perustamaan ja olemme jo pe­rustaneetkin
sekayhtiöitä, sts. yhti­öitä;
missä yksi osa kapitaalia on
yksityi^kapitalistien, ja pelkästään
ulkomaisten, toinen osa meidän.
Ensiksikin saamme me tästä oppia,
ja se on tarpeellista käydessämme
kauppaan, ja toiseksi on meillä ai
na mahdollisuus purkaa yhtiöt, niin
että ^mme täten riskeeraa mitään.
On epäilemätöntä, että olemme teh­neet
suunnattoman joukon tyh­myyksiä
^'a tulemme vieläkin niitä
tekemään. Kukaan ei osaa niitä
paremmin' arvostella ja tuoda esiin
culn minä (Iloisuutta).
lÄHETVSKUSTANNUKSET»
Canadai
dollarisi
lähetybille $3.50 lisämaksu. aoma-
IJAT""" "»»^^älityksiä vastaan A. T. Hill. 957 Broad-
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne
Tiedustelkaa hintoja y. m. *
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
gox69 VAPAUS,
' SUDBURY. ONT.
Pilettiliike tehtävä J, V. Konnaaton nimeasä.
bolshevikit tekevät tyhmyyksiä, sa­noo
bolshevikki: iKabi kertaa kaksi
on "»viisi. Mutta kun vastustajat,
sts. kapitalistit ja Toisen Interna-tionalen,
saiikarit tekeyät tyhmyyk-,
siä, sangat; he:, Kaksi kertaa kabi;
qn steariinikynttiiä. Tätä ei .ole!
yaikea todistaa. Ottakaamme, es^m.,
Kolt§hakin_ kanssa, tehty sopimus,'
Amerikan, Englannin, Ranskan ja
Jaappanin allekirjoittama sopimus.
-Löytyykö sivistyneempiä ja voimal-ligejBipiaf
valtioita; n\aailmassa? (JH
ne lupautuivat auttamaan Koltshak-kia.
Se oli fiasko sellainen,' että
sitä On mahdoton ihmisjärjellä kä­sittää.
Ja ^ nyt toinen esimerkki,
Versailles'n rauha. Mitä ovat si­vilisoidut
vallat tehneet? Miten voi­maan
ja että täältä on työläisiä
vat ne löytää ulospääsytien tästä lähtemään valheeli
orgranisationin, rakenteen, m
dm ja sisällön. Jos tämä ta,S
nnn olen vakuutettu, ettän
manyallankumouben näkömt^
.ei ainoastaan-hy^-ä,vaan kerra
erinomainen.. ;(MFskyisiä, k
kestäviä hyvähuutoja, ja- £11
toverimme LeninU-,
Kirjeitä ^uzbaksei
_ Nyt viimeaikoina on aivan
järjestyksessä ollut uutisia R
ta y.m. tulleita, joissa on ker
että kuinka kauheiden kärsim
alaisina täältä Amerikasta mei
työläiset joutuvat Kuzbaksessa
Miksi teemme näitä tyhmyyksiä?
Tämä on ymmärrettävissä: 1. olem­me
me takapajuinen maa: 2. on si­vistyksemme
vähin mahdollinen, ja
3. olemme me ilman apua. Ei yk­sikään
sivistynyt valtio auta mei­tä;
päinvastoin ahertelevat ne kaik­ki
meitä vastaan. 4, koskee kysymys
valtiokoneistoa. Olemme ottaneet
^iimme vanhan valtiokoneiston.
Vuonna 1917, otettuamme vallan
cäsiimme, jarrutti valtiokoneisto
meitä. Tällöin huusimme: Olkaapa
h3?viä ja tulkaa luoksemme; ja
kailiki "tulivat Mutta tämä oli
meidän onnettomuutemme. Tosia­siassa
tapahtuu varsin usein, että
ylhäällä, missä meillä on. valtioyal-ta,
tosin koneisto toimii, mutta ah
haalla toimii se omavaltaisesti ja
toimii niin, että se on meidän toi-menpiteit^
nime vastaan. On var­maa,
ettemme tässä saa vähiin ai-coihin
mitään aikaan. Tässä on
meidän aherrettava vuosikausia täy­dentääksemme
koneistoa ja vedak­semme
esiin uusia voimia. Me
teemme tämän melkoisen nopeassa
tahdissa, vieläpä helposti liiankin
nopeassa. Neuvostokouluja, työ-äistiedekuntia
on perustettu, use­ampi
satatuhat nuorta ihmistä opis-celee,
opiskelee ehkä Hiankin no­peasti.
Ellemme työskentele liian
nopeasti, niin saamme me muuta­missa
vuosissa joukon nuoria ihmi­siä,
jotka kykenevät muuttamaan
coneiston perustuksiaan myöten.
Meidän vihollistemme meitä mah­dollisesti
moittiessa ja sanoessa, et­tä
itse Lenin on myöntänyt tehdyn
suunnattoman määrän tyhmyyksiä,
vastannen heille: Kyllä niinkin,
mutta-tietäkää, että meidän tyh­myytemme
ovat vallan toista laa­tua
kuin teidän. Me olemme vasta
ikään alkaneet opettelemaan ja me
opiskelemme niin systemaattisesti,
että olemme varmat tuloksien saa­vuttamisesta.
Mutta kun vastusta­jamme,
sts. kapitalistit. Toisen In-ternationalen
sankarit sanovat mi­tä
tyhmyyksiä me olemme tehneet,
niin voin mainSta erään kuuluisan
venäläisen kirjailijan esittämän esi­merkin.
Muunnan tätä esimerkkiä
hiukan, niin että se kuuluu: Kun
sekamelskasta, tästä ristiriitaisuu­desta?
Luulen, ettei ole mitään lii­oiteltua
siinä, jos toistan, ettei mei­dän
tyhmyytemme ole verrattavissa
niihin, joita kapitalistinen maail­ma
ja Toinen Internationale yhdes­sä
tekevät. Siitä syystä "olen sitä
mieltä, että maailmanvallankumouk­sen
näköran ta on hyvä. Ja yhdellä
ehdolla luulen sen tulevan vieläkin
paremmaksi.
EMidoista joku sana; Vuonna 1921
olemme me kolmannessa kongressis­sa
hyväksyneet päätöslauselman
kommunistipuolueiden organisatoo-risesta
rakentamisesta ja niiden
työn metoodeista ja sisällöstä. Pää­töslauselma
on erinomainen. Mut­ta
se on täydellisesti venäläinen,
sts. luontunut kokonaan venäläises­tä
pohjasta. Tämä on päätöslau­selman
hyvä puoli mutta myös sen
paha pupli, koska sitä ,fii voi lukea
tuskin.kukaan ei-venäläinen. 1. on:
se liian pitkä,, siinä on 50 taikka
vielä useampiakin pykäliä; 2. kun
sitä luetaan sivumennen, ei yksi­kään
ei-venäläinen voi sitä ymmär­tää,
koska se on liiaksi venäläinen.
Se on venäläisen hengen läpik<itai-sin
syövyttämä. Ja 3., jos joku ei-venäläinen
sen sattumalta ymmär-täisikin,
niin ei'hän voisi sitä täyt­tää.
Emme ole älynneet miten
esittäisimme ..venäläiset kokemuk­semme
ei-venäläisille. Mutta el­lemme
me tähän kykene, emme me
liioin tule pääsemään eteenpäin.
Luulen, että tärkeintä meille kai­kille,
niin hyvin venäläisille kuin
muille, on, että me nyt, viisi vuot­ta
elettyämme Venäjän vallankvimo-usta,
olemme tilaisuudessa oppi­maan.
En tiedä,' kuinka kapitalisti­set
vallat varaavat meille tilaisuu­den
rauhassa opiskella. Mutta mei­dän
on. käytettävä jokainen hetki,
minkä olemme^ vapautetut SDti|i9ai*
lisesta toiminnasta, sodasta, oppiak­semme.
Me venäläisetkin näet opim­me.
Koko puolue, ympäristö yleensä
ja kaikki kerrokset Venäjällä osoit­tavat
pyrkimystä sivistyäkseen. Kiis­tellään
siitä, onk9 kysymyksessä
porvarillinen vaiko proletaarinen
kulttuuri. En tiedä tarkban miten
"ratkaista tämä. Mutta joka tapa­uksessa
sanon: 'Meidän on ennen
kaikkea ta>yi^ lukea ja. kirjoittaa
ja ymmärtää hyvin luettu. Ulko­maalaiset
eivät tätä enää tarvitse.
He tarvitsevat jotakin korkeampaa.
Mutta tähänkuuluu kaikki se mitä
me olemme kirjoittaneet kommunis
tipuolueiden organisatoorisesta ra­kentamisesta.
Sen ovat ulkomaa­laiset
toverit allekirjoittaneet luke­matta,
ymmärtämättä. Sen oppimi­nen
on heidän asetettava ensimmäi­seksi
tehtäväbeen., Miten se käy
päinsä? Ehbpä tulevat esim. Ita­lian
f aseistit tekemään meille tässä
suhteessa hyy^n palveluksen selit­tämällä
italialaisille; etteivät nämä,
ole vielä niin sivistyneitä, ettei
mustia joukkoja esiintyisi heidän
maassaan. Olen vakuutettu, että
meidän on tässä mielessä sanottava
ei ainoastaan venäläisille vaan myös
muiOe tovereille, ^että alkavana
ajanjaksona on tärkeintä oppiminen.
Me opiskelemme yleisessä mielessä.
Heidän on opiskeltava aivan erikoi­sessa
mielessä oikein ymmärtääkseen
tiedonannoilla. Tämän asian t
ta puolen annamme taaskin j
Kuzbasessa olevien työläisten
sä, pidämme näitä tietoja ki
kin kaikista luotettavimpina.
«Kemerovo, Siperia 8-23-
David Laine,
Brooklyn, N. Y.
K. T. — Ensiksi lausun ter
täältä työn tasavallasta ja kt
ta Siperiasta. Kesä tällä on
nyt niin nopeasti että ei ole
kerinnyt kirjoittelemaan juur
nellekään. Menneet — suurka
gin pulinat ovat kokonaan
tuneet, sillä on ollut paljon 1
ämpää ajatella asioita eteei
Katsos;' me oleinnie lähteneet
ne rakentamaan työn yhteisk
ja kaikkien työläisten -yhteist
vinvointia kehittämään ja pir
köön jos me emme sitä täällä
yuta, niin 'sitte se vika on D
itsessämme.
Kyllä tänne matkaan on ly
tynyt hyvin-- harmaankirjavaa
koa, joten meillä täällä on
kova työ pitää heitä aisoissa
kuitenkin jo olemme taas vai
pohjalla. Tulevaisuus on mi
Nyt niitä tällä viikolla lähtet
ampia Kristuksen nahan peh
jiä takaisin Pietariin ja sieltä
tävät päästä takaisin Yhdysi
hin. Taitaa kyllä olla monta
kaa matkassa ennenkuin alkaa
rikan rannat näkyä. Ne raukal
laskeneet väärin silloin kun i
livat tänne. Kaikilla heillä oli
nööripaperit taskussa, vaan in
ritaitoa ei kellään. He olisivat
iä kyllä olleet jos olisimme
vaan, "ruokkineet ja antaneet
dän makailla joen rannassa
pitkät, mutta me vaadimme
työhön ruokansa edestä ja siit
jiita.
Muuten täällä alkaa menrä
hyvään suuntaan. Saimme nelj
joukon mukana hyvän kolil
insinöörin, joka alkaa johtaa
tätä tuotantoa täällä. Sillä n
olevan hyvä järjestelykyky i
sa asioissa ja näyttää ynimä:
täydellisesti sen mitä varten
on tultu. Työ suhteista voin n
että vähän Joka alalla nykyä
tehdään työtä Kaksi sahai
käypi kolmella vuorolla, toisel
kaavat taloja pystyyn, nyt
on rak;enteella talo johon rt
asumaan 100 perhettä, siihe
lee suuri ruokailuhuone k(
neen, kellareineen ja varastoh
neen. Pienempiä asuntoja (4
heen) Taitetaan kaivostyöläisi
kelle kaivantoa. Kemiallista t
ta myös laitellaan kuntoon,
sieltä puuttuu vielä jonkun i
koneistoa, emme tiedä koska
saamme. Farmilla on yksi os£
histä työssä, sieltä saamme pe
ta ja yhtä ja toista kesdvilj
tänä kesänä ja ensi kesäksi *
vetty nyt jo 80 hehtaaria rui
tänään sinne meni lisää siei
vaan en tiedä kuinka paUon.
kesäksi on kynnetty 100 heh
ala peltoa vehnää y-m- "ii^^
neljä traktoria ajaa kahdella
rolla (16 tuntia päivässä)
mustabi, niin että ainakin
100 hehtaarin alan kerkiävät
mustata ennen talven tuloa,
on aivan tasasta, pehmeää n
vallankumouksellisen ' t'yöskentelyn aivan miista multa, mullan