Vapaus, September 7, 1961

              4 * « • * —
V V V * v
• i « • • • . • « • V
Sivu 2 Torstaina, syysk. 7 p. — Thursday, Sept. 7, 1961
".' '''''lp
VAPAUS T^leiäumes: Bus. Offioe OS. 4-4264;
Editoria! Of f Ice OS. 4-4265. Managet
E. Suksi. Bditor W. Eklund. MaUtng
address: Box 69. Sudbury. Ontario.
Qrgan of Fiimish Canadlaiui. SB-tebUflhed
Nov. 6. 1917. Authorized
as seoond elass mail by tbe Post
OfUce Department, Ottawa. Pub-
Uflhed thrice weekly: Tuesday».
ThuKday» and Saturday» by Vapaus
PnbUablng Company Ltd.. at 100-102
mm St W.. Budbury^ Ont. Oavada.
Advertislng rates upon appUcatUm.
Translation free of charge.
TILAQSRINNATä
Canadassa: i vk. &00 « kb. 4^
S kk. 2M •
Yhdysvanolasa: 1 Tk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa;, 1 vk. 9.50 6 kk. 63i
M-Mn ja Teamatersien sopimus
Ne piirit, jotka yrittävät kalastella sameassa vedessä ja
peittää omia peloittavia jälkiään, ovat nyt täällä Sudburyssa
(ja osittain myös Port Colbornessakin) nostattaneet keinote­koinen
metelin siitä, että Mine-Mill union kansallinen johto­kunta
tek| muka kenraalivirheen allekirjoittaessaan keski­näisen
avunannon sopimuksen. Teamsters-union kanssa.
Kuinka heikoilla oksilla ovat herrat Donald~Gillis (Sud-buirsta)
ja James Babirad (Port Colbomesta) se näkyy ehkä
parhaiteif siitä, kun heidän täytyy valistella tilannetta ja
selittää, että mainittujen unioiden välillä tehty sopimus tar­koittaa
muka niiden yhteen sulamista, vaikka sopimuksen
teksti ja sen yhteydessä annetut lausujuaot «soittavat selvää­kin
selvemmin, että kysymys on kahden itsenäisesti toimivan
unioii keskeisen avunannon sopimuksesta niin, että Teams-ters-
4nio tukee M-M jäseniä niin YhdjrsvaHoissa kuin täällä
Cänadassakih taistelussa parempien palkkojen ja työolosuh­teiden
puolesta kuten M-M uniokin tukee Teamsters un^on
taisteäua palkkojen ja työolosuhteittensa parantamiseksi.
lÄeidän vakaa käsityksemme on, että tällainen keskeisen
avunannon sopimus ei pieneramässäkään määrässä loukkaa
kumrttarikaah osapuolen itsenäisiä jäsenoikeuksia. Toisaalta
se antaa kummankin osapuolen jäsenUle tukea ja turvaa tais­telussa
työläisten etujen puolesta.
vAisialla on tietenkin hieman laajempikin kantavuus esi­merkiksi
täällä Canadassa, missä M-M uniolta on evätty jä-senöikeudet
CLCrssa sillä perusteella, että sen pitäisi tehdä
itsemurhan, jotta terästyöläisten unio vo^si toteuttaa "järjes­tämisoikeutensa"
Ontarion koko kaivosteollisuudessa?
Meidän käsityksemme on, että GLC:lla ei ole mitään tai­vaallista
valtaa määritellä siitä, mihin unioon Ontarion kai­vostyöläiset
haluavat kuulua. Mikäli terästyöläisten unio on
maksanut eräitä vanhoja laskuja siinä mielessä, että se saisi
"omaisuudekseen" kaivostyöläisten jjffjestämis«»keuden, ku­ten
on väitetty, niin se teki siinä ilmeisen laskuvirheen.
Toisaalta me lukeudumme niihin, jotka katsovat, että
koko maainme ammattiyhdistysliikkeen pitäisi löytää paik-kahsa
yhden ja saman katon alta, eli GLCn jäsenyydestä. Me
emme näe mitään hyvää uuden ammattiyhdistyskeskuksen
perustamisessa. Päinvastoin se olisi meidän mielestämme va­hingoksi.
Mutta tukemalla toinen toistaan — aikomattakaan
sulia yhteen — M-M ja Teamsters uniot, jotka ovat usean
kertaan esittäneet halunsa liittyä CLGn jäsenyyteen, auttavat
ainakin pitkällä tähtäimellä myös Canadan imioliikkeen
eheyttämistä. Mitä voimakkaammaksi tulevat nämä vastoin
omaa tahtoaan "itsenäisenä" toimivat uniot, sitä paremmaksi
tulee niille mahdollisuus päästä demokraattisella tavalla CL-Cn
jäseniksi.
• Katsottakoon siis asiaa miltä puolelta tahansa, niin meis­tä
tuntuu, että M-Mn ja Teamsters union keskeisen avunan­non
sopimus on hyödyksi selcä näiden alojen työläisille että
koko Canadan unioliikkeelle.
Brasiliaii tapahtumista
^Brasiliasta tulleet uutistiedot viittaavat siihen, että tä­män
Latinalaisen Amerikan surimman ja vaikutusvaltaisim-nvän
maan poliittisessa elämässä on kehittymässä voimakas
käymistila, jonka lähitiileVaa kehitystä on vaikea etukäteen
aI^^IÖida.
Palautettakoon kuitenkin mieleen, että presidentti Janio
Quadros ei eronnut toimestaan "vapaaehtoisesti", vaan "koti"
ja^ "ulkomaisen taantumuksen painostuksesta", tarkoittaen
se-selvästi yhdysvaltalaista painostusta. Miksi hän joutui
sekä; koti- että ulkomaalaisen painostuksen kohteeksi, siitä
alj^mpana.
Toisena tärkeänä tekijänä on huomioitava se, että ulko­maamatkalla
ollutta varapresidentti Joao Goulartia ei taanr
tumuksen kaikista uhkailuista huolimatta voitu kuitenkaan
estää nousemasta maan ensimmäisen miehen, presidentin
paikalle. Se on kumoaton osoitus siitä, että Brasilian nopeasti
valveutuvaa kansaa ei voida enää komennella mielin määrin,
..Toisaalta näyttää kuitenkin siltä, että Goulartin poliitti­sia
valtuuksia on "kompromissipäätöksen" perusteella tuntu­vasti
rajoitettu siinä mielessä, että taantumuksen ääni tulisi
kongressin nimittämän hallituksen pään, pääministerin kaut­ta^
isännän ääneksi Brasiliassa.
i Melko selvänä voidaan siis pitää, että samalla kun "koti"
ja "ulkomainen" taantumus ei saanut sivuutetuksi Goulartia
Brasilian presidentin toimesta — kiitos siitä Brasilian työ­väenliikkeelle
ja muille isänmaallisille voimille — nämä
taantumusvoimat saivat kuitenkin vississä määrin lujitetuksi
otettaan siellä.
Mistä on sitten todellisuudessa ollut viimepäivinä kysy­mys
Brasiliassa? Yksinkertaisesti siitä, että myös Brasilian
kansa tehostaa taisteluaan imperialistista riistoa ja sortoa
vitaan. Washington Oli tosin yrittänyt esiintyä ikäänkuin
sillä ei olisi osaa eikä arpaa Brasilian kysymyksissä^ mutta
totuus tunkeutuu kuitenkin harmaan kivenkin läpi.
Yhdysvalloissa on osoitettu avointa ja huonosti palattua
tyytymättömyyttä siitä että Quadros ja Jiänen hallituksensa
rupesivat noudattamaan riippumatonta ulkopolitiikkaa.
Qdadrosin hallitus puolusti tarmokkaasti puuttumattomuutta
toisten maiden sisäisiin asioihin ja kansojen itsemääräämis­oikeuden
tunnustamista. Se vastusti avoimesti siirtomaako-mentoa
ja myös uuskolonialismia.
Washingtonin hallitusmiehet eivät hyväksyneet tätä bra-siälaista
"villitystä". Erikoista näikästyneisyyttä Washing-toflille
aiheutti Brasilian hallituksen avoin esiintyminen Kuu­ban
puolesta. Kun Brasilian hallitus aikoi kaiken kukkuraksi
vielä normalisoida suhteensa muihin sosialistisiin maihin,
niin tämä täytti "kärsimysten maljan" yli äyräittensä Wash-ingtonissa.
Nämä tosiseikat puhuvat lahjomatonta kieltä siitä mitä
Quadros tarkoitti niillä kotimaisiHa ja ulkomaalaisilla taan-tumusvoimilla,
joiden painostuksen johdosta hän joutui Bra­silian
presidentin toimesta eroamaan. Quadrosin ero on myös
uusi osoitus siitä kuinka julkeasti Yhdjrsvaltain nykyhallitus
sekaantuu toisten maiden asioihin aina silloin kun se luulee
voivansa sekaantumisensa avulla auttaa taantumuksen synk­kää
asiaa.
Ovatko tiedemiehet
vapaita Neuvostoliitossa?
The Canadian Tribunelle eräs lu­kija
teki seuraavan' kysymyksen:
Ovatko tiedemiehet vapaita neu­vostoliitossa?
Lehden puolesta
vastattiin seuraavasti:
Tieteen täytyy palvella yhteiskun­taa.
Ei yleensä yhteiskuntaa vaan
vissiä yhteiskuntaa. Sellaisessa ka­pitalistisessa
maassa kuin Canada
on.tiede palvelee ensisijassa kapi­talismia
ja toisella sijalla ihmiskun­taa,
joskaan ei kaiheissa tapauksis­sa.
Esim. Sir Frederick Banting ja
hänen kanssatyöskentelijät keksivät
insuliinin ja palvelivat ihmiskun­taa;
Mutta tiedemiehet,^^ jotka
työskentelevät General~ Foodsille
keksiäkseen uusia viljan valmistus­tapoja
aamiaisruoaksi eivät välttä-mättömästi
palvele yhteiskuntaa
vaan saadakseen enemmän dollarei­ta
työantajalleen.
Canadan tiedemiehet, kuten
muutkin työläiset, pääasiassa pal­velevat
' kapitalismia. .Koska he
ovat' riistojärjestelmän asukkaita,
joka perustuu ykstiyisten omista­miin
tuotantovälineisiin, se järjes^
telmä, jota he vpalvelevat, riistää
heitä.
Teoksessaan "The Social Function
of Science" tunnettu brittiläinen
tiedemies J. D. Bernal kirjoittaa:
"Tiedemies ei ole enää, jos hän on
kokaan ollut, vapaa työläinen. Mel­kein
yleisesti ei ole enää, jos hän
on koskaan ollut, Vapaa työläinen.
Melkein yleisesti hän on nyt palkal-line
nvaltion työläinen, eli jonkun
puoleksi itsenäisen laitoksen kuten
yliopiston työläinen, joka epäsuo­rasti
on riippuvainen valtiosta taik­ka
teollisuuslaitoksesta. Sen joh­dosta
tiedemiehen vapaus on rajoi­tettu
johtuen hänen elinmahdolli­suuksistaan
koska hän on riippuv-vainen
työnantajastaan. Tämä on
kaikkein selvimmin näkyvissä hä-hänen
suhteessa sotaan ja sodan
valmisteluun, joka nykyään ottaa
entistä tärkeänunän osan tieteelli-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Syntymäpäiviä
Alex Anderson, Toronto. Ont., täyt­tää
sunnuntaina, syyskuim 10 pnä
79 vuotta.
Yhdymme sukulaisten Ja tuttavain
onnentoivotuksiin. .
sestä työstä. Huolimatta siitä, että
monet, ellei useimmat, tiedemiehet
vastustavat tieteen käyttämistä so-dlan
hyväksi, on äärimmäisen har­voissa
tapauksissa* että tiedemies
kieltäytyyy tekemästä sellaista työ­tä.
Hän tietää liiankin hyvin, että
jos hän tekee niin hän menettää
asemansa ja joku toinen on valmis
ottamaan hänen tilansa."
Neuvostoliitossa tiede palvelee
sosialistista valtiota ja kansaa, joka
omis taatuotantovälineet. Tämä on
hänen ensimmäinen velvollisuuten­sa.:
Sikäli kuin sosialismi ei o] a
riisfojärjestelmä, ei kotimaassa ei­kä
sen ulkopuolella^ tieteelliset
saavutukset ovat koko ihmiskun­nan,
paitsi sellaisissa tapauksissa
jos sellaiset tiedot - vaarantaisivat
sosialistista maailman järestelmää.
Neuvostoliitossa tiedemies työsken­telee
koko yhteisön hyväksi. Yhteis­kunnan
jäsenenä samaan aikaan
hän; työskentelee itsensä hyväksi.
'Neuvostoliitossa kaikki valta kuu­luu
kaupunkien ja maaseudun työ-tätekevillej
joita edustaa työväen­luokan
edustajat neuvostoissa."
(Neuvostoliiton perustuslain 3. ar­tikla.)
Neuvostoliiton tiedemies työsken­telee
yhdelle taikka toiselle valtion
laitokselle. Näitä laitoksia kontrol­loivat
neuvostojen työtätekevät
edustajat, joiden käsissä on ka»-
punkien ja maaseurun työläisten
valta. Tiedemiehet, kuten kaikki
neuvostoliiton kansalaiset, ovat va­paita
tekemään työtä 7a kehittä­mään
lahjojaan niiden lakien puit­teissa,
jatka takaavat kaikkien ylei'
sen hyvinvoinnin.
Neuvostoliiton kansalainen, nii­den
mukana tiedemiehet, jotka ei
vät välitä yhteisestä hyvinvoinnista
taikka loukkaa sosialistista lakia
joutuu yhteiskunnan ulkopuolelle
ja täytyy kärsiä seurauksista.
Neuvostoliiton työläiset täyttävät
työnsä sen mukaisesti minkä suun­nitelman
valmistamiseen he ovat it­se
osallistuneet ja jonka täyttämis­tä
valvovat valitut elimet, kuten
hallitus ja ne elimet, jotka toimivat
heidän työpaioillaan. Tiedemiehet
eivät ole poikkeuksia tästä. He
suunnittelevat työnsä valtion suun­nitelman
puitteissa. Ganadalaisilla
työläisillä, tiedemiehillä ja muilla,
ei ole tällaiseen tilaisuutta^
Viime kesäkuus<-a kokoontui Mos;^
kovassa Neuvostoliiton Tiedemies-
"VASTUU LÄNSmUINISTÄ
kUUlUU LÄNSIVALLOILLE''
28—2 — "Vastuu Länsi-Berliinista
Moskova. — Neuvostoliitto sy>'t
tää uusimmassa nootissaan länsival­toja
siitä, että nämä useita vuosia
jatkuneilla toimenpiteillään ovat
tehneet neljän vallan Berliiniä kos­kevan
sopimuksen pätemättömäksi.
Neuvostoliiton uutistoimiston TA-SS:
n mukaan sanotaan nootissa, "et­tei
valvontaneuvosto ole tehnyt nel­jää
valtaa koskevia päätöksiä eikä
tällaisia päätöksiä ole olemassa käy­tännössä
tarkkailemattomasta ilma-käytävien
kautta tapahtuvasta kau­pallisesta
lentoliikenteestä tai sak­salaisen
henkilökunnan tai henkir
löiden kulfettamisesta, jotka eivät
ole Yhdysvaltain, Englannin tai
Ranskan palveluksessa puhumatta­kaan
länsisaksalaisista kostosodan
lietsojista ja militaristeista."
Neuvostohallitus vaatii että Yh^
dysvallat, joka Englannin ja Rans­kan
ohella osallistuu miehitystoi-mintaan
Länsi-Berliinissä, huolehtii
Saksan liittotasavallan laittomien
ja provosoivien tekojen lopettami­sesta
tässä kaupungissa, sanotaan
nootissa edelleen.
Länsivallat ovat useita vuosia
rikkoneet; Berliinin neljän vallan
Toisin kuin Washingtonin
pussiin valheteleva valtaleh­distö
on täällä Canadassakin
selittänyt, viralta syösty presi­dentti
Quadros ei ollut mikään
"vasemmistolainen". Mutta ku­ten
sanottu, hän alkoi johtaa
maataan pois siitä al^nustils^-
ta, missä se on yhdysvaltalai­sen
pääoman ylivallan alaisuu­dessa
ollut — ja siksi lyötiin
hänenkin otsaansa taantumuk­sen
poltinraudalla "yasemmis-tolaisleima".
' Vaikeata ja oikeastaan aihee­tontakin
on tässä vaiheessa va­laa
kannuja siitä, miten tulee
Brasilian tapahtumat läihtule-vaisuudessa
kehittymään. Var­maa
on kuitenkin, että Brasi­liankin
kansa tulee saavutta­maan
kansallisen itsemäärää­misoikeutensa
takaisin, eikä
mikään mahti m,aailmassa voi
estää tätä edistyksellistä kehi­tystä
sen paremmin siellä kuin
missään muussakaan Latinalai­sen
Amerikan maassa.
statusta muutettuaan Berliinin sa-botaashin,
vakoilun ja muun ku­mouksellisen,
toiminnan pesäpaikak­si;
joka on suunnattu Itä-Saksaa,
Neuvostoliittoa ja muita sosialistisia
maita vastaan.
Neuvostonootissa tähdennetään
länsivaltojen lukuisia kertoja tun­nustaneen,
ettei Länsi-Berliini kuu­luu
olennaisena osana liittotasaval­taan.
Kaupu<nkia eivät näin ollen
voi hallita Länsi-Saksan viranomais
set eikä se voi olla näiden viranor
maisten toimipaikkana.
Kuinka tämä länsivaltain viralli­nen
kanta on sopusoinnussa sen to­siasian
kanssa, että länsi-saksalaisia
virastoja ja: laitoksia perustetaan
Länsi-Berliinissä ja että nämä toi­mivat
siellä miehitysvaltojen suo­jeluksessa,
että liittotasavallan par­lamentti
kokoontuu siellä, ja että
liittotasavallan lait saatetaan voi­maan
Länsi-Berliinissä? On ilmeis­tä,
etteivät nämä tosiasiat ole so­pusoinnussa
keskenään, tähdenne­tään
nootissa.
Neuvostonootissa toistetaan Neu­vostoliiton
ennen esittämät selityk­set,
ettei Neuvostoliitto aio ra""oit-^
taa Länsi^Berfliinin kansainvälisiä
yhteyksiä tai yhteyksiä liittotasa­valtaan.
Rauhansopimuksen sol­mimisen
jälkeen saa Länsi-Berliini
oikeuden ja mahdollisuudet olla
diplomaattisessa, taloudellisensa ja
sivistyksellisessä kosketuksessa
maailman jokaisen maan kanssa, sa­notaan
neuvostonootissa.
Tämä oikeus pi perustu miehityk­seen
vaan niiden maiden -hallitus­ten
kanssa solmittaviin sopiinuksiin
joiden alueille kysymyksessä olevat
suhteet ulotetaan.
Vastuu liittotasavallan mahdolli­sista
vastaisista provosoivista toi­menpiteistä
Länsi-Berliinissä kuu­luu
yksinomaan länsivalloille, huo­mautetaan
neuvostonootissa edel­leen.
Neuvostoliitto on sitä mieltä, että
miehitysajan tunkkainen henki on
jo elänyt aikansa. Vanhaa Saksaa
ei enää ole. Sen sijalle ovat synty­neet
sosialistinen Saksan demok­raattinen
tasavalta ja kapitalistinen
Saksan liittotasavalta. Realistisen
politiikan on otettava huomioon näi­den
valtioiden olemassaolo; jotka
eivät ole syntyneet eilen eivätkä tä­nään,
vaan 12 vuotta sitten. Mit­kään
manaukset, vaikka niitä toiste^
täänkin' usein Bonnissa ja muis.sa
lännen pääkaupungissa, eivät voi
tehdä mitättömäksi tätä tosiasiaa.
ten järjestön edustajakokous. Kak­situhatta
valtuutettua edustajaa eri
puolilta Neuvostoliittoa valmisti ja
hyväksyi yleisen suunnitelman mi­ten
saada suurempia tuloksia sosia­listisen
tuontannon ratkaisemiseksi
ja mitä tehtäviä kommunismin ra­kentaminen
asettaa tiedemiesten
eteen.
Neuvostovaltio myöntää suunnat­tomia
summia tieteellisen tutkimus­työn
hyväksi. V. 1961 valtion bud­jetissa
on varattu tähän työhön 3.8
milp'ardia ruplaa, joka^bn 10 kertaa
enemmän kuin 1950.
Vapaus tiedemiehille merkitsee
vapau-tta kaikille ihmisille. Tämä
merkitsee luovaa työtä vapaassa
yhteiskunnassa. Sosialismi antaa
mahdollisuuden sellaiselle työlle ja
takaa työläisilleen taloudelliset ja
kulttuureliset tarpeet.
Vapautta täytyy' aina puoustaa sil­lä
kuoleva kapitalistinen järjestel­mä
• yrittää riistää sellaisen vapau­den.
Se pyrkii käyttämään ihmisen
tuottavaisuutta suurempien voitto­jen
saamiseksi monopolikapitalis-mille.
51 "pienakaista"
USAIla avaruudessa
IVashing^totii •—^Yhdysvaltain, ava­ruustutkijat
saattoivat äskettäin viet­tää
pientä juhlaa, kun 50. tekokuu
laukaistiin maata kiertävälle radal­leen.
Viideskymmenes tekokuu oli Ex­plorer
Xin. Se sai osakseen paljon
vähemmän huomiota kuin Explorer
I. Yhdysvaltain ensimmäinen teko­kuu,
joka laukaistiin tammikuun 31
pnä 1958.
57 kilon painoinen Explorer Xni
ei muodostunut kovinkaan pitkäai­kaiseksi.
Jo muutaman päivän kulut­tua
lähettämisestä se tuhoutui maa­pallon
ilmakehässä.
Elokuun 30 pnä seurasi Explorer
XIII:ta uusi Discoverer-luokan te­kokuu,
jonka järjestysluku on niin
ollen 51. Tekokuista on edelleenkin
31 radoillaan ja 14 sanotaan olevan
"aktiivisia", ts. niiden radiolaitteet
toimivat.
Mielenkiintoisia
näkemisiä tarjotla
Vancouverissa
Tanconver. — Lukuisille suomalai­sille
luotettavana nliehenä tunnettu
Harry Rankin on kuluneen kesän ai­kana
vieraillut Kuubassa, kutsuu nyt
kaikkia Kuuban asioihin kiinnostu­neita
katsomaan kuvia, joita hän otti
vierailunsa aikana. Hän myöskin ker­too
havainnoistaan 'tässä uudelle
tielle lähteneessä pienessä maassa,
sen taloudellisesta ja yhteiskunnalli­sesta
kehityksestä..
Harry Rankin . tulee puhumaan
monessa tilaisudessa, mutta syyskuun
16 päivänä, pidettävä tilaisuus on eri-ioisesti
suomalaisia varten. Tämä tl^
laisuus pidetään Tyyne ja A. Käär­meen
kotona 3592 Oxord St. klo 6 lp.
Filmin ja puheen lisäksi on tilai­suuteen
järjestetty seuräpelejä ja
kahvitarjoilu. Kaikki mukaan kuule­maan
ja näkemään mitä tässä pienen
mutta urhoollisen kansan omistamas­sa
maassa tapahtuu.
Tilatkaa Vanaas!
Adenaueritla selvä
paniikkimieliala
New York. — Länsi-Saksan liitto­kansleri
Adenauer on kirjeessään,
joka viikko sitten keskiviikkona jä­tettiin
presidentti Kennedylle, il­moittanut
pelkäävänsä, että jos län­sivaltojen
asema Berliinissä saa uu­sia
takaiskuja, voi se synnyttää puo­lueettoman
mielialan Länsi-Saksas­sa,
ilmoittaa New York Times kes­kiviikkona.
Adenauer varoittaa kahdesta suu­resta
vaarasta, jotka uhkaavat länsi-liittoutuneita
Berliinin kysymyksesi
sä. Ensiksikin "tulevat kommunis­tit
ottamaan pala palalta Länsi-Ber­liinin"
ja toiseksi voivat "neuvotte-lut
Neuvostoliiton kanssa vakavasti
heikentää länsivaltojen asemaa
Länsi-Berliinissä".
Adenauerin kerrotaan lisäksi pu­huneen
Länsi-Berliinistä' tapahtu­van
joukkopaon vaarasta, jos kom­munistit
saavat häiriintymättä teh­dä
uusia hyökkäyksiä kaupunkia
vastaan onnistuneen vyöhykerajan
sulkemisen jälkeen. i
Viimeinen sana kenkien alalla ovat pesunkestävät kengät. Yllä
nähdään kenkien pesuhontmassa 5-vuotias Paul Smith ja hä­nen
10-vuotias veljensä Peter. Nämä kengät voidaan pestä,
keittää, paistaa ja venyttää ainakin puolen numeron e/verran.
Ne on valmistettu muovista (vinyl) ja kestävät neljien taval­listen
kenkien ajan. Nykyään näitä kenkiä ostetaan Canadassa
noin 100 paria viikossa. .
H-ryntäystulas
N3rt saapui yU 70 lakjoitusta Lielkin ja
Vapauden hyirälfcsi sekä ;palj^ uusia haasteita
Vapauden ja LieUn haasterahastoon saapui jälleen yli 70 uutta lah< .
jKrftasta 3» niiden katteebsi komea rahasumma, $322.00, sekä suuri määrä
uusia haasteita. Kiitos!
Huomioiden aikaisemmin tiedoitettujen lahjoitusten kokonaismäärän
$3,360.45 ja Liekissä julkaistun $193.00, Liekin ja Vapauden ilmestymisen
takaamiseksi on tähän mennessä saatu kaikkiaan $3,875.45, mikä on to- -
della rohkaisevaa- hyvä saavutus. Liekia^ j a Vapauden nykyisessä koos­sa
ilmestymisen hyväksi tarvitaan vähintäin $7,000 rahasto j a tähänasti- <
nen tulos viittaa siihen, että tämä alin määrä saavutetaan ja ylitetään^.,
ehkä ennätysajassa.
Yfcsityislahjoitusten lisäksi saapui tähän katsaukseen Biyös CSJ:n ,.,
"Eteläpään" osasten lahjoitus $50.00 sekä osaston haaste muille osastoi!:.
Ie ja yhdistyksille, joiden sydämenasiana on sanavapauden säilyttäminen
täkäläisille maanmiehillemme.
Lahjoituksia ja ^unsia haasteita saapui seuraavasti:
HELMI JA ARMAS KAIPAINEN, Willowdale, Ont., lahjoittavat
$5.00 Vapauden hyväksi ja toivovat, että kaikki tekevät sam,oin vointinsa
mulraan.^''
LAURI JÄRVI, South Porcupine, Ont., lahjoittaa $5.00 Vapauden
ja Liekin hyväksi ja haastaa seuraavat tekemään samoin: Riku Vuori­mäki,
Lauri Hellman ja Eino Väisänen, kaikki South Porcupinesta, Ont.
TOIVO KANERVA, South Porcupine, Ont., vastaa $5.00 Henry
Strömin ja V i l i Kontolan haasteisiin.
' K A L L E JÄRVI, Pottsville, Ont., lahjoittaa $3.00 Vapauden ja Liekin
hyväksi vja toivoo, että toisetkin metsämiehet muistaisivat näitä omia
lelitiään.
EINO WUOLLEt, South Porcupine, Oht., vastaa $2.00 Otto Leinor
sen haasteeseen ja haastaa seuraavat vointinsa mukaan: Walter Koski,
Yrjö Tuisku j a Vilho Viren, kaikki St. Cätharinesta, Ont.
MIKKO KAINU, South Porcupine, Ont., vastaa $5.00 Kalle Salon
haasteeseen ja haastaa seuraavat tekemään samoin: Paul Männistö, Her­man
Valli, Emil Pakka ja Robert Harju, kaikki S,outh Porcupinesta, Ont.
sekä entiset kaverit Väinö Väspä ja V i l i Raittinen, Nipigon, Ont.
N. RISTIKANGAS, Sudbury, Ont., lahjoittaa $5.00 Vapauden ja Lie­kin
hyväksi ja haastaa Veikko Saaren CPR:n telegrafityökunnasta;
LIZIE JA K A L L E JARVIS, Winds^or, Ont;, vastaavat $3.00 Poutia
haasteeseen.
TOMI KORHONEN, Toronto, Ont, lahjoittaa $5.00 Vapauden ja Lie­kin
hyvältsi ja haastaa seuraavat tekemään samoin: Aug. Meri, Toronto,
Ont., Tom Jokinen, Keswick, Ont., Arvo Kuusisto, Wahnapitae, Ont. ja
Niilo Linden, Haney, B. C.
L. HANGAS, Toronto, Ont., lahjoittaa $2 00 Vapauden j a Liekin hy­väksi.
K. UKKOLA, Geraldton, Ont, lahjoittaa $2.00 Vapauden ja Liekin
ilmestymisen turvaamiseksi.
M. ANNALA, Macrorie,Sask., vastaa $L0O Minnie Nissilän haas^
teeseen ja haastaa Matti AUon, Birsay, Sask., tekemään samoin vointinsa
mukaan.
ADOLF PELTO, Wanup, Ont, lahjoittaa $3.00 Vapauden ja Liekin
hyväksi j a haastaa seuraavat: Akseli Hakula ja Verner Sainio, Wanup,
Ont.
MRS..fliyLDA HILL, Richmond, B . C . , lahjoittaa $4.00 Vapauden ja
Liekin hyväksi. . ^ •
ANNA JA GARL IVHITEHEAD, Hammond, B. C , vastaavat $2.00
Laila j a Alex Hyytiäisen sekä ^August Latvalan haasteisiin ja haastavat
seuraavat jatkamaan hastetta: Yrjö Korhonen, EH Juola ja Kalle Palola,
kaikki Hammondista, B, C.
ONNI KEKKIi Sudbury, Ont., lahjoittaa $10.00 Vapauden ja Liekin
hyväksi ja kehoittaa kaikkia metsämiehiä lahjoittamaan vointinsa mu­kaan.
• • '••
MR. JA MRS. RAUTIAINEN, R. R. 1, Nobel, Ont., lahjoittavat $2.00
Vapauden hyväksi.
ANNA ILOMÄKI, Toronto, Ont., lahjoittaa $5.00 Vapauden ja Lie­kin
hyväksi, että niiden ilmest]rminen olisi turvattu.
AXEL HAKKURI, Sudbury, Ont., lahjoittaa $5.00 Vapauden ja Lie­kin
hyvälisi ja haastaa seuiraavat tekemään samoin: Arvo Kuusijt.o, -
Wahnapitae, Ont., ja A. Vaahtera, Sudbury, Ont. Antakaa haasteen vyö-
..ryä!- • •
J. A. SEPPÄLÄ, Copper Cliff, Ont., vastaa $5.00 V. Rintamäen haas­teeseen
ja haastaa seuraavat tekemään samoin: Toivo Nupponen Ja Isak
Uusitalo, Copper Gliff, Ont., Arvo Raasu ja Toivo Peura, Sudbury, Ont.
AINO JA ARVI LAHTI, Sudbury, Ont., lahjoittavat $10.00 Vapauden
ja Liekin hyväksi ja haastavat kaikki Vapauden työläiset lahjoittamaan
ensi tilassa ainakin saman verran.
FANNY JA KARL SUOMINEN, Waters Township, Ont., vastaavat
$5.00 Heikki Mäken haasteeseen Vapauden ja Liekin hyväksi ja haastavat
Emma ja Heino Kankaan, Bruce Mines, Ont.
MISS HELMI N i E M l , Cobalt, Ont., vastaa Alma Pakkasen haastee­seen
lahjoittamalla $5.00 Vapauden ja Liekin hyväksi.
VICTOR AHO, Hearst, Ont., vastaa $5.00 Herman Virran haasteeseen
ja haastaa seuraavat; Paul Savo, Niilo Hannula ja Heikki Vehkalahti,
kaikki Hearstista, Ont
PÄIVÄN PAKINA
Ei varasta - • • •
Jos näpistelystä kiinni joutunut
miekkonen esittää oikeudessa pyyn­nön
päästä vapaaksi sillä perusteel­la,
että hän "ei varasta enää päi­vällä",
niin tuomari luonnollisesti
kysyy, että "entäs yöllä'?
Jos miekkonen yrittää selittää,
että yön pimeydessä suoritettava
varkaus ei ole, niin ruma nähtävyys,
kuin on päiväsaikaan suoritettava
varkaus, niin tuomarilla on oikeu­tus
sanoa^ että varkaus on varkaut­ta/
huolimatta siitä, missä olosuh­teissa
sitä harjoitetaan.
Tällaiset ajatukset tulivat pakosta
mieleen jokaiselle objektiivisesti
maailman asioita seuraavalle kuo­levaiselle
siitä; kun Washington e-sitti
kovapaineesen propagandan
muodossa ultimaattumia lähentele­vän
ehdotuksen, että Neuvostoliiton
täytyy suostua' syyskuun 9 päivään
mennessä ydinaseiden kokeilun
kieltoon atmosfäärissä.
Kuten on huomattu, Washington-ista
ei esitetty ydinaseiden kokeilu­jen
lopettamista. Sieltä ehdotettiin
vain, että nämä kokeet "lopetettai­siin
atmosfäärissä".
Ja miksi? Yleisesti tiedetään, että
Yhdysvalloissa on tehty suuria kai­vaus-
ja muita töitä sen hyväksi,
että "ensimmäisen sopivan tilan­teen"
avautuessa voidaan aloittaa
ydinaseiden kokeet maan alla.
Tosiasia on, että kun president­ti
John F. Kennedy julisti viime
tiistaina jotta Yhdysvallat sai vih­doinkin
odottamansa tilaisuuden
ydinasekokeiden uudelleen" aloitta­miseksi,
hän korosti, että kokeet
suoritetaan maan uumenissa. Sa­maan
aikaan kerrottiin kuitenkin
muista yhdysvaltalaispiirteistä, että
valmistelut maanalaisten kokeiden
aloittamista varten on tehty — että
kakki on valmiina paukkujen aloit­tamiseksi;
Ja maallikotkin tietävät,
että sellaisia maanalaisia paikkoja
atomipommikokeita varten ei suin­kaan
voida tehdä muutamassa päi­vässä,
muutamassa viikossa, eika
muutamassa kuukaudessakaan.
Yhdysvaltain toimesta on siis
valmistuttu kauan ja perusteelli-sesti
ydinasekokeiden uudelleen a-loittamiseksi.
Tämä selittää sen, mksi Washing­ton
kiinnostaa propagandallisesti
ydinasekokeilujen "lopettaminen"
— atmosfäärissä.
Se on todella verrattavissa siihen,
jos varkauteen hairahtanut miek­konen
hätääntyy lupaamaan, että
hän lopettaa varastelun päivällä,
ja jatkaa sitä yöllä.
Tosiasia nimittäin on, että ydin­asekokeiden
osittainen kielto
tapahtuuko se sitten atmosfäärissä
tai maan alla —- on vain petosta ja
vilppiä. Sellainen "osittainen" kiel­to
on mahdoton toteuttaakin siksi
kun "atomiklubiin" kuuluvat eri
maat ovat ilmeisesti kiintyneitä eri
aikoina erilaisiin kokeisiin.
Mutta kakkien pahin puoli on se,
että tällainen osittainen kielto, vaik­ka
siitä päästäisiin jonkunlaiseen
sopimuksen, antaisi ihmiskunnalle
sellaisen harhakuvan, että sodan
vaara on vältetty.
Tämä olisi tietenkin äärettömän
vaarallinen juttu, sillä se tuudittai­si
ihmisiä uneen aikana, joUoini pi­täisi
kaikin mahdollisin keinoin
taistella sodan vaaraa ja erikoisesti
ydinaseiden aiheuttamaa hirvittä­vää
vaaraa vastaan.
Näitä rivejä kirjottaessa meistä
siis tuntuu, että tästä ydinaseko­keiden
kieltoehdotuksesta vain "a^
y i
mosfäärissä" ei tule mitään. Sen
esittäj ätkään eivät odotakaan muu­ta
kuin propagandallisia etuja niisr
tä piirteistä, jotka eivät vaivaudu
tutkimaan syntyjä syviä.
Me olemme kuitenkin sitä mieltä,
että ydinasekokeet olisi lopetettava
tiukan kansainvälisen kontrollin pe­rusteella,
: niin atmosfäärissä kuin
maankin alla, niin ilmassa kuin '
maassakin, ja että kaikki ydinaseet
pitäisi hävittää, myös tiukan kan­sainvälisen
kontrollin alaisuudessa.
Mitä pikemmin tällaiseen sopi­mukseen
päästään, sitä parempi se
on kaikille kansoille, kaikille maille
ja koko ihmiskunnalle.
Selvää tietenkin on, että nyt uh- >
kaavia ydinasevarastoja ei suostuta
hävittämään kummaltakaan puolel­ta
ennenkuin myrskysää seestyy.
Toisin sanoen,, nykyinen varustelu-vimma
on lopetettava yleisen ja
täydellisenaseistariisumissopimuk- •
sen avulla, mihin sisältyy erotta­mattomana
osana hmyös ydinaseko­keiden
lopettaminen ja ydinvaras-tojen
hävittäminen ikuisäksl ajoik­si,
- . --^•'34,
Propagandajutut eivät tässä ' t l ^ : ; *
lanteessa auta. Ihmiskunta ;odöt-.*"'^
taa tekoja ja se odottaa slt&inyl|s,
Canadan hallitukselta,', 'y^^^^l^ii^^^^-^. V I
täydellisen ,aseistarUsan<)(ii^.liy^ '\ i