Vapaus, December 29, 1962

              Sivu 2 Lauantaina, jouluk. 29 p. — Saturday, Dee. 29, 1962
\7 Ä 13 A T T C 'NDE^PENDENT tABpR ORGAh»
\ \ JrXJb J\ U O OF FINNISH CANAjDIANS
(LIBERTY) .EstKbliShedNov. 6; 1917
Editor: W. Eklund Manager: E. Saksi
Telephones: Office OS 4-426i - Edltorial OS 4»4265
Publlsljed thrice weekly: Tuesdays. Thursdöys and Saturdsys by Vapau»
Publishing Co. Ltd.. 100-102 Elm i St. West. Sudbury. pki^rlo; Canada.
Mailing address: Box Cft '
Advertlsing rates Upon applicatioh.'translatlons free of charge. ^
Authorized as second c a s s maii by the Post Office Deparjment, Ottaw»,
and for paymcDt of postage i n cash. : <
TILAVSHlNlfAT
Canadassa: l vk. $8.00 6 kk. $4.25 'OSA-lssa:
3 kk. 2,50 Suomessa:
1 Tk. $$.Q0 6 klL »4.80
1 vk. 9.50 6 kk. :5.25
M e n , b . . , H c _ C A NADIAN i l AN G UÄG E • P R E SS
Vanhan vuoden pääftye^
Kuluva vuosi, joka päättyy ensi maanantaina, siis ennen kuin nä­mä
rivit tulevat lehtemmeetäisempien lukijain nähtäväfcsi Canadassa,.
Yhdysvalloissa, Suomessa ja muissa maissa asuvista lukijoistamme
puhumattakaan, muistetaan historian lehdillä monista suurista merkrV
kitapauksista.
Mutta kaiken yläpuolella se muistetaan kuitenkin vuotena, jol­l
o in satojen miljoonien ihmisten elämä oli sanatarkasti hiuskarvan va­rassa.
Lokakuun lopulla oli koko ihmiskunta suurimman onnettOv
muutensa edessä, ydinasesodan syttymisen partaalla, mutta kiitos en­nenkaikkea
Neuvostoliiton horjumattomalle rauhanpolitiikalle, jota
koko ihmiskunnan parhaimmisto, mukaanlukien Canadassa ja Yhdys­valloissa
tuki, sota saatiin onneksi vältetyksi. Sen sijaan, että oUsi
ryhdytty kiistakysymysten ratkaisemisyritykseen pommittamalla ja
sotimalla, vastuunalaiset valtiomiehet, Hrustshev ja Kennedy jatkoi-vat
mielipiteitten vaihtoa ja ryhtyivät purkamaan vaaralliseksi pa­toutunutta
tilannetta'sopimusten avulla.
'Näiden sopimusten teossa antoi ilmeisesti periksi kumpikin puoli:
Neuvostoliitto suostui vetämään Kuubasta pois ne aseet, mitkä Yh­dysvalloissa
katsottiin "hyökkäysluontoisiksi'' ja Yhdysvallat puoles­taan
suostui antamaan julkisen lupauksen, ettei se hyökkää, kuten
Kuuba ja Neuvostoliitto sanoi sen olleen valmiina tekepiään, Kuuban
kimppuun, eikä anna muidenkaan suorittaa aseellisia hyökkäyksiä
Kuubaa vastaan Yhdysvaltain alueilta.
Selvästikin siinä tehtiin sovitteluratkaisu ja 'voittajaksi" selviy­tyi
koko ihmiskunta; maailman rauha säilyi, samoin kuin säilyi Kuu­ban
vapaus ja itsenäisyys.
Enemmänkin, Kuuban kriisin sovitteluratkaisu lievensi tuntu­vasti
kansainvälistä jännitystilannetta ja antoi siten mahdollisuuden
eräitten toistenkin vaarapesien purkamiselle, mikäli vain on riittä­västi
hyvää tahtoa. Juuri täten muodostunutta otollista neuvottelu­tilannetta
olisi uutena vuonna pyrittävä käyttämään rauhanasian ja
siis koko ihmiskunnan hyväksi, vaatimalla voimakkaammin kuin kos­kaan
ennen kaikkien kiistakysymysten rauhanomaista ratkaisua ja
ennenkaikkea käytännöllisiä toimenpiteitä yleisen ja täydellisen
aseistariisuntasopimuksen hyväksi.
T I E T E E N VOITTOKULUSTA
Kulunut vuosi muistetaan myös suurten tieteellisttn saavutusten
vuotena. Muistaa tulee, että neuvostoliittolaiset kosmonautit suorit­tivat
nyt päättymässä olevan vuoden aikana ensimmäisen ryhmälen-non
avaruudessa, että yhdysvaltalaiset lähettivät suhteellisen hyvin
onnistuneesti Manner-raKetin Venuksen olosuhteita tutkimaan ja fil­maamaan,
}a etta T^euvostointon avaruuslaboratorio on porhaltamassa
iviarsia Konii tenaaKseen ensimmäisen inhimillisen tutkimuksen sii­tä
pjanee-tasta avaruudesta käsin.
Ilman muuta on selvää, että tänä vuonna saadut"kokemukse,t° ja
opetukset avaruustutkimuksen alalla ovat tasoittaneet tietä yhä suu­remmille
tieteellisille saavutuksille tulevana vuonna. ,
TALOUSELÄMÄMME ALOILTA
• 'Nyt päättymässä olevan vuoden aikana on maamme talouselämäs­sä
havaittu hieman elpymistä. Työmaita on voitu varata enemmän
kuin viime vuonna. Mutta työn tulokset ovat menneet edelleen luvat­toman
suuressa mittakaavassa suuromistajien, ja ennenkaikkea yhdys­valtalaisten
suuromistajien kassaholveihin. Suuryhtiöiden voitto-osin-götovat
miltei poikkeuksetta ennätystasossa. Siitä huolimatta palkka­taso
tallaa paikallaan, farmarit elävät edelleen taloudellisessa pula-tilanteessa
ja hinnat kohoavat laajalla rintamalla. Talouselämän el­pymisestä
huolimatta on nytkin nelisensataatuhatta työtöntä ja tu­hansilla
muilla canadalaisilla melko perusteltu pelko siitä, että hekin
joutuvat olemaan joko lyhemmän tai pidemmän ajan työttöminä tä­män
talven aikana.
Taloustilanne vaatii siis canadalaisia ponnistelemaan voimak­kaammin
kuin koskaan ennen sen hyväksi, että saisimme kansakun­tana
kontrollin oman maamme teollisuuslaitoksista, kaivoksista ja
muista resursseista ja että työläisten ja farmarien tuloja voitaisiin
kohottaa niin, että varastoissa ostovoiman puutteeji takia seisovat ta­varat
saataisiin kuluttajille.
Nopeasti kehittyvän automatisoinnin takia on kehittymässä kroo-nillinen
työttömyystilanne mikä vaatii työviikonUyhentämistä yleensä,
eläkeiän alentamista ja maksullisten lomien pidentämistä sekä sosiaa­lisen
huollon parantamista: kansallisen sairashuoltolain laatimista,
eläkkeiden korottamista jne.
V A A L I K A T T I L A KIEHUU
* Viime kesäkuussa siioritetut liittovaltion vaalit antoivat kovan
iskun maamme paljon mainostetulle 2-puoIuejärjestelmälle. Mikään
puolue ei saanut silloin ehdotonta enemmistöä alahuoneeseen.
' Kesäkuusta lähtien on siis maassamme ollut pääministeri Diefen-bakcrin
johtama vähemmistöhallitus, mikä on saanut' toisen oikeisto­puolueen,
Social Credilin,::-avoimen ja salatun tuen ja kannatuksen.
K a i k k r m e r k i t viittaavat kuitenkin siihen, että uudet vaalit ovat tu-lossa.
Neljässä maakunnassa on jo suoritettu maakuntavaalit siitä
huolimatta, vaikka "vanhat" hallitukset olisivat Jakivöiraaisesti voi­neet
"istua" vielä-vuoden tai kaksi. Tätä maakunnallista vaalikuu-jnetta
on pidettävä merkkinä siitä, että uudet liittovaalit ovat edessä
— todennäköisesti jo vuonna 1963. Se antaa suuria mahdollisuuksia
^a samalla vastuunalaisia tehtäviä Canadan työväenliikkeelle.
KULTTUURITOIMINTA
. Kuluneen vuoden aikana pidettjin Port Arthurissa kansalaistem-vme^
ikulttuurivoimien suurkatselmus. Liitto-, laulu- ja soittojuhlat,
jofka onnistuivat yleisökannatuksensa j a ohjelmistonsa puolesta pa-jem/
nin kuin koskaan aikaisemmin. Tämä sellaisenaan rohkaisee ja
jnnoittaa meitä entistä voimaperäiscmpään toimintaan Torontossa
'ensi vuonna pidettävien suurjuhlien hyväksi,
- -Erikoisen maininnan tässä yhteydessä ansaitsee Vapauden ja
-Liekin hyväksi järjestetty haasteryntäys, joka tUotti" miltei kähdek-
-santuhatta dollaria. Sc takaa kirjaimellisesti puhuen sanavapauden
täkäläisille kansalaisillemme vuoden ajaksi ja antad. myös vakuutuk-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Sylvia Kallio, Silver Mountain,
Ont. "(nykyääii Sudburyssa), täyttää
i a m m i k u u n l pnä 72 vuolta. .
tinst Salminen, Whitefish, Ont.,
(Little Penage), täyttää keskiviik­kona,
tammikuun 2 pnä 77 vuotta.
E e n o W "Löppönen, Toronto,
Ont, täyttää torstaina, tammikuun
3 pnä 77 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Yksi suuri lentokone
iuhoutuujoka,
kuukausi
S u i h k u lentoliikenteen vahin­kotilaston
mukaan tuhoutuu keskit
määrin jokaisen kuukauden aikana
yksi suuri liikennekone. Siitä huo­limatta
näiden ilmojen matkustaja­liikenteen
jättiläisten lentoturvalli-
,uus on tuntuvasti parantunut.
Äeaktiokoneiden tullessa liiken-eeseen
tuhoutui keskimäärin yksi
xone 100,000 lentotuntia kohden,
f ällä hetkellä tilanne on yksi tu-loutunut
kone 150,000 lentotuntia
.cohden, todettiin äskettäin Portuga-issa
pidetyssä kansainvälisen Icn-
^ovakuutusliiton vuosikokouksessa.
Portugalin lentovakuutuskongres-sin
tärkeimpänä kysymyksenä oli
lentoliikenteen vahinkotilaston ohel­la
kysymys lentoyhtiöiden vastuus­ta
matkustajien kuljetuksessa. Vuo^
delta 1929 peräisin olevan ns. Var­sovan-
sopimuksen perusteella ulot:
tuu lentoyhtiön vastuu kansainväli­sessä
liikenteessä 3,000 puntaan
matkustajaa kohti. Ns. Haagin pöy­täkirjan
perusteella vastuu on kak­sinkertaistettu.
Haagin sopimuksen
ratifiointi eri maissa on kuitenkin
edistynyt hitaasti. On todennäköis­tä,
että tämä sopimus lähitulevai-suudei^
sa tulee voimaan.
Suihkumatkustajakoneita koske­van
tuoreimman nelivuotistilaston
mukaan on viimeisten neljän vuo­den
aikana tuhoutunut 26 matkus­tajakonetta
ja pahoin vaurioitunut
50 konetta. Lisääntynees^tä lentotur­vallisuudesta
huolimatta nopeasti
kasvava lentoliikenne johtaa siihen,
että tällä hetkellä sattuu keskimää­rin
yksi suihkukoneonnettomuus
kuukaudessa. Reaktiokoneet tule­vat
ensi vuonna laskelmien mukaan
lentämään yhteensä 2 miIj. lento­tuntia.
Vahinkolaskeimissa on otet­tava
huomioon sellaisetkin seikat,
kuin ettei läheskään kaikilla lento­kentillä
vielä ole turvallisen suihku-liikenteen
vaatimia laitteita j a että
saattaa tapahtua polttoaineräjäh-dyksen
tms. aiheuttama katastrofi-vahinko
jollakin kansainvälisellä
lentokentällä, jolloin useita suihku­koneita
voi . tuhoutua samanaikai­sesti.:
•,
International Union of Aviation
Insurersin presidentiksi valittiin
saksalainen tri H. H. Wimmer. Suo­men
Lentovakuutuspoolin edustaji­na
osallistuivat kokoukseen vakuu'
tusneuvos V. F. Nygren ja toimi­tusjohtaja
Erik Lilius.
• HelsinkL — Siperian eräät suuret
keskukset oli valittu pääkohteiksi
Suomen Kommunistisen ' Puolueen
piirisihteerien valtuuskunnan Neu­vostoliiton
matkalla, Joka päättyi
muutamia päiviä sitten kestettyään
lähes kolme viikkoa. Valtuuskunnan
johtaja; järjestösihteeri Martti
Malmberg toteaa matkan yleisvaiku­telmana,
että Juuri tutustumhien I r ­kutskiin,
Bratskiln ja Novosibtfsklfai
antoi konkreettisen Ja vaikuttavan
käsityksen siitä, miten valtavaa työ­tä
tällä alueella suoritetaan kommu­nismin
raki^nnustyösuunnitelmlen
puitteissa. Itse asiassa koko alue on
kuin yhtenäinen suuri rakennustyö­maa...
.-; . •
— Valtuuskuntamme tutustuminen
Irkutskin uuteen alumiinltehtaaseen
ja -toisaalta jo perinteistä rikkaaseen
Jefremovin konerakennustehtaaseen
566,000 lyötöntä
nyt Englannissa
Lontoo. — Työttömyys on enem­män
kuin kaksinkertaistunut Eng­lannissa
vuoden 1961 heinäkuusta
alkaen ja tällä hetkellä noin. 2,5%
työtä tekevästä väestöstä on työttö­mänä,
ilmenee Englannin työminis­teriön
julkaisemista tilastoista.
Työttömien lukuniäärä on kasvanut
viime viikkojen aikana. Joulukuun
10 päivänä 566,200 henkeä oli työt­tömänä.
Työttömien määrä on marraskuun
puolivälistä alkaen kasvanut 22,-
000:11a. Aikaisemmin vastaava mää­rä
työttömiä on esiintynyt vain ta­loudellisen
kriisin aikana talvella
1958—1959.
Lukumäärän pelätään jälleeft kas­vavan
tammikuussa tai mahdollises­ti
helmikuussa.
Ilmoitus työttömien lukumäärän
lisääntymisestä annettiin sen jäl­keen
kun tilastoista oli käynyt ilmi,
että Englannin teollisuustuotanto
saavutti lokakuussa alhaisimman
kuukausitason viiteen vuoteen.
Novosibirskissa antoivat, kuvan mo­nipuolisesta
Ja korkealla teknillisellä
tasolla olevasta teollisuudesta, Jolle
penistanJuovai_§BMeJs.ft voimalaitos-
Jätti äHset kuin Irkutsk Ja Bratsk.
Bratskln voimalaitostyömaa teki val­tuuskuntaamme
; unohtumattoman
vaikutuksen el vain valtavien mltta-suhteidensa
ansiosta, vaan . ennen
kaikkea sen voimalaitoksen Ja Brat-skln
kaupungin rakentajien vaikeuk­sia
pelkäämättömän rohkeuden vuok­si,
Jota he ovat osoittaneet ja osoit­tavat
saapuessaan suurista • keskuk­sista
Ja valmiista kaupungeista kes­kelle
asumatonta taigaa, ppikkaseen
Ja viimaan.
— Tutustuminen Neuvostoliiton
maatalouteen — kävimme sekä k o l -
lektitvitilälla' että valtiontilalla —
selvitti meille yksityiskohtaisesti
Neuvostoliiton maatalouden kehitys­suunnan
ja__osoltti, miten-suuresti
viime vuosien ratkaisut maatalouden
kohdalla ovat auttaneet maaseudun
kehitystä.
Erikoisen mieieiiKiintoiseksl mat­kamme
teki se, että saatoimme kaik­kialla
välittömästi seurata Neuvos­toliiton
kommunistisen puolueen kes­kuskomitean
marraskuun kokoukses­saan
tekemien päätösten vaikutusta
talouselämän johtoon sekä ensim­mäisiä
toimenpiteitä niiden toteutta­miseksi
maan eri osissa. Joka alalla
meille osoitettiin konkreettisesti, mi­ten
noiden päätösten toteuttaminen
antaa talouselämän eri aloille entistä
kiinteämmät Ja selkeämmaJ> näkö­alat.
— Ainutlaatuinen osoitus tieteen
asemasta Neuvostoliitossa oli Novo­sibirskin
lähellä kohoava Tieteen
kaupunki. Siellä on luonnontieteen
ja matematiikan eri alojen edustajilr
la mahdollisuus; kiinteään yhteistyö­hön
ja lisäksi suurkaupungin lähei­syys
takaa välittömän yhteistyön
tuotannon eri a'ojen kanssa. Käy­mämme
keskustelut Tiedekaupungin
maailmankuulujen edustajien, mm.
akateemikkojen Lavrentjevin ja So-bolevin
kanssa osoittivat, miten
merkittävä Ja välitön vaikutus tie­teellä
on käytännön elämään Neu­vostoliitossa.
- Tämän ohella • todistivat sekä
Irkutskin että Novosibirskhi teatte­rit,
että neuvostoliittolaisen teatteri-
Ja oopperataiteen koko maailmassa
tunnustettu korkea taso el rajoitu
vain Euroopanpuolelsen Neuvostolii­ton
suuriin keskuksiin, vaan ulottuu
kautta maan.
. Moskovassa oli valtuuskunnal­lemme
järjestety tilaisuus saada vas-tauk.
set eri mhiisteriöiltä Ja Mosko­van
kaupungin edustajilta moniin
terveydenhuoltoa, sosiaalista turval­lisuutta,
palkkakysymysten Järjeste­lyä,
sekä asuntotuotannon .kehitystä
koskeviin kysymyksiimme.
Mieliinpainuvaksi päätepisteeksi
matkallemme muodostuivat , päämi­nisteri
Hrushtsheyin Neuvostoliiton
ulkopolitiikka kosketteleva merkittä­vä
puhe Korkeimman neuvoston is­tunnossa,
jota saimme välittömästi
seurata, sekä keskustelumme Neu­vostoliiton
kommunistisen puolueen:
sihteeristön jäsenen Ponomarjovin
kanssa, toteaa Järjestösihteeri Mart-
.i Malmberg.
mmN PMRmÄ
TOIMITTAmJT E E V A
Vaikutanko
'•••Ti.)(
Silli poikineen
Voidaanko la.skea, kuinka paljon
on sillejä Atlantin valtameressä?
Vastauksen tähän ovat antaneet
Neuvostoliiton kalastustaloudcnhal-linnon
spesialistit, jotka ovat otta­neet
käyttöön vedenalaisen valoku-vauskoneen
PFA-3.
Veden alla suoritettujen valoku­vausten
ansiosta on voitu suurella
tarkkuudella todeta sekä s i l l in s i ­jaintialueet
että niiden lukumäärä.
Kuluvana vuonna suoritetun tutki­muksen
perusteella on käynyt selr
ville, että Atlantin valtameressä on
nykyisin iiO kertaa enemmän sillejä
kuin voitiin todeta aikaisemmin
käytetyllä troolausmenetelmäUä.
sen siitä, että ensi vuonna eteen
tulevat pulmat ja vaikeudet voite­taan
myös yhteistoiminnan avulla.
Näin on siis "vanha vuosi" päät­tymässä.
Mutta sen sijaan, että jäi­simme
katsomaan vain taaksepäin,
niin hyviä Opetuksia kuin kulunut
..vuosi meille antaakin, meidän kat­seemme
kohdistuu kuitenkin eteen­päin,
eli uuteen vuoteen.
Me tiedämme ilman muuta, että
uusi vuosi tuo tullessaan uusia on­gelmia,
uusia pulmia ja uusia teh­täviä.
Mutta samalla olemme va­kuuttuneita
kuitenkin siitä; että
Ulisi vuosi voi ollä parempi kuin oli;
nyt päättyvä vuosi, jos hyvää tar­koittavat
ihmiset kaikkialla maail­massa
jatkavat entistä voimaperäi-semmin
työtä rauhan ja aseistarii-suririari:
hyväksi.
Tässä mielessä toivotamme kai­kille
kanssaihmisillemme onnellista
ja ennenkaikkea rauhanomaista
uutta vuotta.
Ylläolevalla otsikolla kirjoittaa
Suomen Kansan Aäni-lehden Ville
Viito-nimimerkkiä käyttävä palsta-kirjoittaja
meidän Vapaus-lehdes­tämme
huomioidessaan, että meidän
lehtemme oli ilmestynyt jo 45 vuo­den
ajan. Antakaamm* hänelle pu­heenvuoro
ja tilaisuus ilmaista, että
myös Suomessa on huomioitu leh­temme
olemassaolo.
Toimitukseen tuli jälleen lähetys
sanomalehtiä valtameren takaa. Ta­pansa
mukaan oli lähetys tehnyt tai­valta
parisen viikkoa, jonka johdos­ta
jutut ovat ehtineet kasvaa par­taa.
Kysymykse.ssä oli Vapausr
lehti, jota Canadan suomalaiset kus­tantavat.
Minun on kuitenkin syytä mainita
yhdestä jutusta, vaikka se nyt olo­suhteiden
pakosta tapahtuukin vä­hän
myöhästyneenä. Asia on näh-kääs
niin, että Vapaus-lehti on viet­tänyt
syntymäpäiväänsä. Marras­kuun
6. päivänä tuli kuluneeksi 45
vuotta siitä, kun Vapaus^lehden en­simmäinen
numero näki päivän va­lon.-
,v.
Vapaus ei ole ensimmäinen suo­malainen
lehti, joka Canadassa on
ilmestynyt. Jo. niin varhain kuin
vuonna 1907 perustettiin Canadaan
suomenkielinen lehti, joka kastees­sa
sai nimen Työkansa. Se perus­tettiin
Port Arthurissa, missä tänä
päivänäkin on voimakas suomenkie­linen
asutus: Työkansa sortui talou­dellisiin
vaikeuksiin vuonnai 1915.
Lehti teki konkurssin..
Pari vuotta joutuivat sitten Cana­dan
suomalaiset 'olemaan ilman
omaa lehteä. Sitten syntyi Vapaus.
Siitä on kulunut 45* vuotta.
Noihin neljäänkymmeneenviiteen
vuoteen mahtuu varmaan monen­laista,
voittoja ja saavutuksia, vai­keuksia
j a vastuksia. Minä en suin­kaan
lähde tässä Vapaus-lehden his­toriaa
selittelemään, vaikka var­maan
sellainenkin puolustaisi paik­kansa.
Siihen vaan ei ole nyt tilai­suutta.
Poimimpa vain eräitä koh­tia
Vapaus-lehden vuosipäiväkirjoi-tuksesta.
—
Ensimmäisen maailmansodan lop­puvaiheissa
Vapäusrlehti lakkautet­tiin
möutamaksi kuukaudeksi. Lak­kauttamisen
syistä mainitaan: ".-^.
yhtehä 'syynä" mainittiin suoma­laisten
"saksalaismielisyys" sillä pe­rusteella
kun saksalaisia keisarin
joukkoja tuli Mannerheimin avuksi
Suomeen — minkä Vapaus oli tuo­minnut
alusta pitäen ^ ja Vapau­den
liikkeenhoitajaa (Paasikiveä)
syytettiin jopa saksalaisten "käty­r
i k s i " sen vuoksi kun hän sähkösa­nomalla
oli tiedustellut Raivaajalta
"markan kurssia", mikä tulkittiin
hallituspiireissä tiedusteluksi Sak­san
markasta, vaikka kysymys oli
luonnollisesti Suomen markan silloi­sesta
kurssista."
Toisen maailmansodan jälkeiseltä
kaudelta sanotaan mm: 'Rauhan o-loihin
päästyä ryhdyttiin laajakan­toiseen
uudellccnrakennustyöhön ja
sen yhteydessä työväenliike ja työ­väenlehdet,
kuten lehtemme Va­paus,
kiinnitti erikoisuhuomiota
työläisten palkkatason korottami­seen
pikkufarmarien elinmahdolli­suuksien
turvaamiseen ja paranta­miseen
sekä sosiaalisen huollon, ku­ten
. työttömyysvakuutuslain, van-huudeneläkelain,
työmaatapaturma-lakien
ja lapsilisälain parantami­seen."
Edelleen sanotaan kirjoituksesi;a:
"Ulkopoliittisen toiminnan leimaa-antavana
piirteenä on Vapauden
toimituspolitiikassa ollut toiminta
kansainvälisen rauhan vakiinnutta­misen
puolesta, ydinasekokeiden IOT
pettämisen ja ydinaseitten hävittää
misen sekä yleisen ja täydellisen
aseistariisunnan puolesta, sekä
maamme iLsemääräämisoikeuden
säilyttämisen hyväksi,"
Kuten huomataan on Vapaus-leh­den^
toimituksellinen ohjelma var­sin
edistyksellinen ja samoja pää­määriä
ja t)yi'kimyksiä ajava kuin
mitä kansandemokraattinen liike
täällä Suomes.sa on itselleen asetta-
.nut.
Kerronpa tä.ssä lopuksi, että Va­paus-
lehden päätoimittajana on ai­koinaan
ollut mm. A. B. Mäkelä
(Kaapro Jääskeläinen), jonka nimi
Suomessakin on hyvin tunnettu.
Nykyisin on lehden päätoimittaja­na
: porilaissyntyinen W. Eklund.
Lehden liikkeenhoitajana on Edwin
Suksi, joka on syntynyt Teuvalla.
Tällä tarinalla halusin muistaa
vuosipäiväänsä viettänyttä Canadan
suomalaisten työläisten py.styssä pi­tämää
Vapaus-lehteä. Myöhästyneet
onnittelut. — V i l l e Viilto.
Onko lukutaito ,
opetettava jo
viisivuotiaana?
Moskova. — Kasvatusopillisen
akatemian psykologisen instituutin
työntekijöiden mielestä lapset on
opetettava lukemaan jo viisivuotiai­na.
-Suoritetut kokeet ovat osoitta­neet
että viisivuotiaat pääsevät hel­posti
perille aakkosista ja oppivat
nopeasti lukutaidon.
Kokeiluja suoritettaessa opetusta
annettiin joka päivä kahden ja puo­len
kuukauden ajan. Opetus kesti
20 minuuttia ja se annettiin leikin
muodossa. Tällöin saavutettiin sel­laisia
tuloksia, joita ei tavallisesti
saada koulussa kokonaisen lukuvuo­den
aikana.
-Viisivuotiaat voidaan opettaa lu­kemaan
tunnetun neuvostoliittolai­sen
pedagogi-psykologin, professori
Daniil Elkoninin laatiman erikois­menetelmän
mukaan. Professori
Elkonin on kehittänyt helpon me­netelmän
äänteen erottamiseksi sa­nassa.
Hän teki huomion, että kun
lapsi oppii kaksivuotiaana erotta­maan
ihmisen puheen eri äänteitä*
seitsenvuotiaat lapset tajuavat ne
vain yhteensulautuneina sanoina.
Tästä johtuen siesenvuotiaalle luku­taitoa
opetettaessa joudutaan opet­tamaan
häntä jakamaan sanat eri
äänteisiin.
Viisivuotias lapsi vielä erottaa eri
äänteet. Lisäksi hänellä ilmenee
kiinnostusta sanaan. Samalla ikä^ j
kaudella psykologien väittämän
mukaan tapahtuu jyrkkä harppaus
lasten älyllisessä kehityksessä..
Uudessa aapisessa kiinnitetään
päähuomio sanan äänneanalyysiin.
Äänteet korostetaan painolla ja tu­loksena
on. että sana ei hajoitu eikä
menetä sisältöään. Opettaminen
vapautuu täysin sanan muodollises­ta
jakamisesta osiksi ja sillä saavu­tetaan
lähes sataprosenttinen luku­taito.
, , •
Kokeet ovat osoittaneet, että täl­laiset
harjoitukset innostavat lapsia
mukaan eivätkä rasita heitä liiaksi.
Professori Elkoninin menetelmän
mukaan opetettaessa viisivuotias
lapsi oppii lukemaan noin kymme­nen
kertaa nopeammin kuin seit­senvuotias
tavallisen menetelmän
mukaan.
S A A V U T E T T U E TU
Detroitin kaupungissa suoritti au­totehdas
kiertokyselyn tiedustellen,
millaisia etuja moottororointi on ai­kamme
ihmisille tuonut. Eräs hen­kilö
oli kirjoittanut vastaukseksi
seuraavan lauseen: '"Hevosvarkau-del
ovat vähentyneet."
On olemassa paljon ihmisiä, jot­ka
tarkkailevat liiaksi itseään,
miettivät liian paljon omia pikku­asioitaan^
Kaiket päivät he saatta­vat
hiljaisessa mielessään sureksia:
"Olenkohan minä nyt miellyttävä,
olisiko minun pitänyt käyttäytyä
toisin; teenköhän oikein tällä taval­la,
selviänkohän minä tästä kunnial­la?"
Ja heidän ajatuksensa kiertä­vät
yhtä kehää pääsemättä mihim
kään ratkaisevaan lopputulokseen.
Miettimisestä jää jäljelle vain epäi­lys
häiritsemään - mielenrauhaa
ikäänkuin katkera maku suuhun.
On myöskin ihmisiä, joista on
täysin yhdentekevää, millaisen vai­kutuksen
he muihin tekevät. He
eivät kysele Itseltään eivätkä muil­ta,
tekevätkö he jotain oikein t a i
väärin. He vain toimivat ja anta­vat
kaiken mennä itsestään;. Jos jo­tain
menee vinoon, he sanovat, että
niin kai sen sitten pitikin tapahtua.
Mikä sitten on oikein, elääkö
epäröiden tai mistään välittämättä.
Suositeltavinta on tietysti käydä
kultaista keskitietä epäröinnin ja
välinpitämättömyyden välillä. Ih­misten
tulee toki tarkkailla, arvos­tella
ja tilaisuuden tuleen yrittää
parantaa tapojaan,~ mutta liiallisella
larkkailemisella ei kuitenkaan saa
piinata itseään. Omat päätökset on
parasta varustaa "altapäin" luotta­muksella
j a uskalluksella, mutta e i
suiUKaan umpimähkään ja arviokau-p
a l l u , vaan aina kunkin tilanteen
mukaan. . '
Kuinka teen miellyttävän vaiku­tuksen?
Ottakaamme ensiksi tämä
kysymys, joka eniten askarruttaa
epävarmaa ihmistä. Pitääkö hänen
esiintyä lähimmäisilleen alituisesti
hymyillen noudattamalla nykyai­kaista
amerikkalaista vaalilausetta
Keep smiling"? E i suinkaan! Tällä
tavalla henkilö vaikuttaa nimittäin
luonnottomalla ja samalla myös
epäluotettavalta.
Tapaammepa sitten jonkun hen­kilön'sattumalta
tai istumme hänen
kanssaan viihtyisästi iltaa viettä­mässä,
on muistettava tämä: On
väärin puhua toiselle henkilölle
ikään kuin tämä olisi kuiva sieni,
joka janoaa vain sanojamme! Puhe-l
u l v a l l a tai liiallisella ystävyydellä
tuskin tullaan pidetyksi. Paremmin­kin
on psykologisesti oikein, että
jokainen opettelee kuuntelemaan
muita. Keskustelukumppanille on
joka tapauksessa annettava tilai­suus
puhua omasta halustaan. Mei­dän
aikamme ihmisillä on passiivi­sen
kuuntelemisen sijasta voimakas
tarve saada itsekin hiukan purkau­tua:
kohtaahan nykyaikainen ihmi­nen
päivittäin ja hetkittäin niin
paljon kiihokkeita j a saa uusia elä­myksiä,
että hän tuntee itsensä si­säisesti
ylikuormitetuksi, jo ;"täy-teenahdetuksi".
\
Tämän lisäksi oK meidän muis­tettava;
ettemme suinkaan voi aina
vaikuttaa kaikkiin henkilöihin s i ­ten,
että olisimme heidän mieles­tään
sympaattisia. Mieltymystä ei
saada syntymään väkisin, ei taita-vimmillakaan
menetelmillä. Ihmi­set,
joilla on erityinen tarve joka
tapauksessa ja mihin hintaan hy­vänsä
"tehdä vaikutus", ovat enim­mäkseen
horjuvia luonteita, sisäi­sesti
epävarmoja. He ovat sitä tyyp­piä,
jota epäröinti ylipäänsä vaivaa
eniten. Jos heidän on'tehtävä uusi
suunnitelma, vääntävät ja kääntä-,
vät he asian perusteet, motiivit,
ikäänkuin olisi kyseessä j o k in ostet­tava
tavara.
'Epäilys; 'Teekö minä väärin var ..V.
menettelinkö oikein?" on säännö}li^^,;ji^
sesti|merkki siitä; etteivät sydän -ja, .
^jvpt .ple päässeet ijrksimielisyyte^fj,,
asiasta, Se joka kiirehtii suunnitel- v. ,
miaan,ja yrityksiään, se joka ei siia,,',,!
itsei^^en riittävästi aikaa asioiden
selvittämiseen, torjuu jo etukäteeni
kpntcpiloivan vaiston tuen. Sitä;ei.,..,
nimittäin voida ^cytksä asiayhtey-tieen
vain nappia^ painannalla' n i in .'
kuin sähkövaloa pimeätä huonetta
yaläisemaan. Se muistuttaa pikenvv^v
mikin herkkiä tuntosarvia, joi^jEs^, ;
tSytyy ensin kosketella esiilfettä
saadakseen *siitä oikean vaikutti-"
inatt.''= •-
Tarkka mielikuva päämäärästä' '
Qn ensimmäinen ehto, jotta epäVäf-•; -
muus'voitaisiin poistaa pohdinoista-ja
suännitelmista. Tässäkin suhtäte-' ' '
sa pätevät samat ohjeet kuin retke^"^^• •
le valmistauduttaessa: Jos on edes­sä
vuoristokiipeily^ on hankittava'^''
toisenlaiset varustukset kuin laäk-^. -
sossa vaeltamista varten. ' S e j ö k ä '
Ilmasena epäilijänä varustautuu:""
molempia varten yhtä .arnaa, raahaa
tarpeetonta kuormaa mukanaan. -'
Hehrun tervoMys
Neuvostoliitolle
j Dplhi — Keskustellessaan TASS-in
J a , . Novostin • kirjeenvaihtajien,,...
kanssa pyysi Intian pääministeri • ;
kehru välittämään neuvostokansal-. -
le seuraavansisältöisen uuden vuo-.,
den tervehdyksen: . . .
—"Onnitellessani neuvostokansaa , >,
liu^en,vuoden johdosta toivotan sa­malla'^
parhainta menestystä. Viittie '
vuosina yhä lujittunut "ystävyys jä
yhteistyö Neuvostoliiton ja Intian
välillä ilahduttaa ja innoittaa meitä.
Uskon tämän olövan hyödyksi p a i t s i ''
maittemme kansoille myös kansain- ' ^
välisen rauhan ja yhteistyön kan­nalta.
'.
Iloitsen Neuvostoliiton saavuhik-sista
sen täyttäessä suuria suunni- t
telxniaan: Erityistä ilon aihetta he­rättää
minussa Neuvostoliiton nou­dattama
luja rauhanomaisen. r i n -
naj{kainolon politiikka. Olen varma. =
fettä uutena vuonna päästään ainio
askel eteenpäin aseistariisunnan ja '
maailman rauhan tui-vaamisen tiellä .
SITÄ!
JA
TÄTÄ
Nälkäinen mies tuli ravintolaan
j a tilasi lihapullia. Ne tuotiin. Mies
katseli niitä'ja pyysi palvelijan kut-isumaan
isännän puheilleen. Tsäniä
t u l i.
l i _ "Sanotteko te näitä lihapullik­si?"
kysyi mies.
['. 'Kyllä",.vastasi isäntä.
' "Hm"', myhähti mie^ halveksien.
"Minä voisin niitä syödä seitsemän
kappaletta ja vielä I l t a s e n päälle.?'
" V o i n lyödä vetoakin, että sitä
t e e t t e kyllä tee."
"Hyvä, vastaatteko nikkelin?"
"Kyllä."
K a i k k i ympärilläolijat kurkottau-tuivat
uteliaana katsomaan vedon
suoritusta ja mies pisteli hyvällä
riibkahalulla rauhallisesti kaikki l i ­hapullat
j a sitten nousi ylös.
^ Ahaa, entäs lautanen!" huudahti
isäntä voitonriemuisesti,
"Te voititte", sanoi mies. "Huo­maan,
ettetl voi syödä enää lautasta.
Tässä on nikkelinne.",Ja hän meni.
Vankien vapauttaminen Kuubasta
Silloin on kuulemma porsaan a-siat
huonosti, kun on maa jäässä ja
kärsä kipeänä".
Siinä tilanteessa sopii kaiketi sa^
nonta, että "kyllä routa po^saat_ko-tiin
ajaa". '^'^^
Tässä mielessä voidaan ehkä^par-haiten
ymmärtää joitakin niitä seik­koja,
jotka liittyvät joko välillisesti
tai välittömästi Kuuban hallituksen
toimenpiteisiin niiden vastavallan­kumouksellisten
vapauttamiseksi,
jotka parikymmentä kuukautta sit­ten'
hyökkäsivät suurin toivein ja
täydellisesti epäonnistuen Kuubaan.
Kuten muistettanee. Yhdysvaltain
kcskusvakoilutoimiston miehillä o l i
sellainen käsitys, että kuubalaiset
eivät;kaipaa mitään muuta niin pal­joa
kuin sitä, että heidät "vapaute­taan"
maittensa ja mantujensa kont­rollista;
että heidän maansa, tehdas­laitoksensa
ja huvittclupaikkansa-kin
otettaisiin heiltä pois ja annet­taisiin
takaisin yhdysvaltalaisille
suuromistajille.
Siinä tehtiin kuitenkin laskuvir­he.
Kuubalaiset eivät halunneet­kaan
tällaista 'vapauttamista", vaan
löivät "vapauttajat" takaisin me­reen
ja ottivat vangiksi ne jotka ei­vät
päässeet pakenemaan.
Siitä asti, näin on meille kerrot­tu,
on näiden vankien kohtalo ollut
eräänlaisena poliittisena painajais­unena
Washingtonissa__ Siellä ovat
korkeat viskaalit katsoneet, että Se­tä
Samulin moraalinen velvollisuus
on auttaa näitä miekkosia pois päl­kähästä,
eli Kuuban vankiloista.
Pitkien neuvottelujen jälkeen
jotka käytiin loppuvaiheessa ame­rikkalaisen
lakimiehen, James B.
Donovanin ja Kuuban hallituksen
edustajain välillä, tehtiin lopulta,
sellainen "Salomonin ratkaisu", että
Yhdysvalloista lähetetään Kuubaan
noin $60,000,000 arvosta lääkkeitä ja
lasten ruokia ja Kuuba puolestaan
suostuu lähettämään nämä hyökkää­jät
sinne mistä heidät, oli lähetetty­kin.
Yhdysvaltoihin.
Näiden vastavallankumoukselliiv
ten vankilassaoloaika oli siis sitä
kautta, jolloin "maa oli jäässä ja
kärsä kipeänä".
Mutta uutistiedoissa kerrottiin al­kuviikolla,
että Washingtonin halli­tuspiireissä
on melkoista tyytyväi­syyden
tunnetta siitä, jotta vangit
vapautettiin, ja että Kuuban vallan­kumoushan
itus antoi vielä ' boonuk-seksi"
eli "kaupanpäälliseksi" tu­hatkunta
näiden vastavallanku­mouksellisten
omaisia, jotka halusi­vat
pudistaa Kuuban tomut jalois­taan.'
•
"Kuuban fiaskon onnellinen lop­pu"
kii'joitti asiasta toimituspals-tallaan
Toronton Daily Star.
Toisaalta on 'kaikesta huvista
maksettava'" täysi hinta — ja i l ­meistä
on, että yhdysvaltalaiset ve­ronmaksajat
tavalliset smithit, mat-tilat
ja Carlsonit joutuvat maksa­maan
niin näiden vankien vapautta­misen
kuin he ovat joutuect maksa­maan
paljosta muustakin.
"Suurelle yleisölle" selitettiin.:et­tä
rahat lääke- ja muiden tarpeiden
lähcttänuseksi Kuubaan saatiin yk­sityisiltä
lahjoittajilta. Edellämai­nittu
Toronto Daily Star esittää kui­tenkin
toimituspalstaltaan sellaisen
käsityskannan, että huomattava osa
näistä rahoista tuli erinäisiltä hai-lituselmiltä,
siis veronmaksajilta,
vaikka sitä ei viitsitty julkisesti
myöntää.
Ja mikäli yksityisiä lahjoituksia
tähän tarkoitukseen kerättiin suiir-yhtiöiltä,
n i in nekin erät jäävät val­taosalta
tavallisten veronmaksajain
rt^köettavaksi. ' - •
; Tunnettu tosiasiahan on, että
suuryhtiöt saavat 'verohuojennusta
li: 'väntekeväisyystarkoituksessa" an­tamistaan
lahjoituksista.
'' Niinpä meille on kerrottu tässä
tjjpauksessa mm. seuraavaa:
; ^ "Eräs ruokatavaroita valmistava
liike lahjoitti kuubalaisperheiden
komitealle $800,000 arvosta tuottei­taan.
Näiden tavarain valmistama
neujmaksoi liikkeelle $500,000. -
:' "Verohelpotusta varten' vähenne­tään
^ ^ , 0 0 0 . . Tulos, $800,000,
niikä lahjoitettiin vankien väpautta-misrahastoon,
maksoi ruokatavaroi­ta
valmistavalle yhtiölle $84,000 ja
(iuSAÄ) häUitukselle $416,000
AsiaH hyväksi lahjoittaneet läSljer
yhtidt^^ selviytyivät vieläkin edulli­semmin
tuolteittensa suuremman
vpittomarginaalin takia v . ."
.! NvljOn siis edessä laskujen maksu
ja 'ijp^Pn annettu valtiiosalta tavailit'
t e a veronmaksajain tehtäväksi.;
S||l^0 vielä on tuleva aika, jolloin
tällainen muiden maiden kansojen
Vjffwi>ttaminen" ja siitä koituviPn
'laskujen maksu" tuottaa vieläkin
itehnomman "vesiperän"; — Känsä­koura.