Vapaus, May 21, 1970

              nmestyy- tiistaina' Ja torsiaina;
Perustettu 1917 I
Second clau maU nslctratUm No. me - VAPAUS, lOZElm StrMtwUt. Sudbury. Ontario
Caxiadan suöiaialuatca
työväeolehti
No. 41 — Viott. L I V vulosifeeirta Sudbiury, Omit; Toitetai, toukok. 21, p. — Thuirslday, Maljr 21,1970
74% kannattaa tarpeen tuDen Isdkkoa; unio tdyoo vielä
lakon välttämistä; neuvottelut alkoivat uudelleen tänään
Torqnto. — Postityöläisten unioiden j a liitto­hallituksen
raha-äsiainvaliokunnan edustajat a-loittivat
tänään neuvottelut uudelleen postikiis­tan
sopimuskysymyksestä.
PosUtyöläiset antoivat tiistaina j a keskiviik­kona
suoritetun salaisen lippuäänestyksen perus­teella
neuvottelijoilleen valtuudet kutsua lakon
milloin tahans^ se tulee tarpeelliseksi, jos hy­väksyttävää
työehtosopimusta ei saada. Äänes­tyksen
osanottomäärä oli oikein hyvä j a 74 pro-sea^
ttia kaakista äänioikeuttaan käyttäneistä kan­natti
lakkovaltuuksien antamista neuvotteluko-mitealle:
Unioiden neuvottelijat ilmoittivat torstai-ilta-na,
että heidän mielestään ei ole mitään syytä
lakoti puhkeamiseen sillä postityöläisten vaati­mukset
ovat perin kohtuullisia. Mutta jos sopi­mukseen
ei päästä seuraavan 4 tai 5 päivän k u ­luessa,
selittivät he, silloin ei lakkoa todennäköi­sesti
voida välttää.
Jos hallitus pitää tiukasti kiinni tähänastises­ta
asenteestaan, niin se voi pakottaa postimie-het
lakkotaisteluun toisen kerran parin vuoden
aikana. '
Liittohallituksen raha^asiain lautakunnan pre­sidentti,
C. M . Drury on antanut ymmärtää, että
työnantajain (hallituksen) taholta ei aiota suu­rempia
myönnytyksiä antaa sillä perusteella,
että haluttujen palkankorotusten myöntäminen
lisäisi Ottawan mielestä ihflatoorista painetta.
T O I S E N L A I N E N L A K KO
K U I N y i l M E K E R R A L L A?
Mitään virallisia tietoja ei ole annettu siitä,
minkälaista taktiikkaa postityöläiset tulevat
käyttämään' jös heidät pakotetaan uudelleen lak­kotaisteluun.
Epävirallisesti on kuitenkin saatu tietää, että
postityöläiset haluavat välttää vuoden 1968 ta­pahtumien
toistumista, eli sitä, että, kansalli­seen
lakkoon jäätyään hallitus pakotti heidät
lainlaadinnallisesti takaisin työhön.T
Mahdollista on, että postityöläiset järjestävät
nyt alueittain "lentäviä lakkoja" — päivän t a i
kaksi kestäviä "opiskelutaukoja" — niin, että
postihallinto ei tiedä koskaan minkä alueen pos­tin
käsittely keskeytyy.
Mikäli tämä vielä vahvistamaton arvio pitää
paikkansa, se tarkoittaa, että muutaman päivän
kuluttua neuvottelujen päätsrttyä kehittyy pos­tin
välityksessä sekasortoinen tilanne.
Mahdollista on, että siinä tilassa kärsii e n ­simmäiseksi
toisen j a kolmannen luokan postin
käsittely mikä tarkoittaa esimerkiksi sanoma­lehtien
kuljetuksen häiriintymistä. (Jos posti­toimisto
kieltäytyy kuljettamasta kiistan aikana
sanomalehtiä, se vaikuttaa mm. sen, että Vapaus
ei voi- ilmestyä ennen kuin postikiista saadaan
sovitetuksi.)
Vuonna 1968 postilakko kesti 22 päivää. N y t
näyttää siltä että hallitus ön "valmistunut" p i ­tempiaikaiseen
taisteluun sillä esimerkiksi lapsi­lisä-
j a vanhuudeneläke^maksuosoituksia on lä­hetetty
jo kesäkuunkin käyttöön.
Työläisten edustaja sovittelulautakunnassa
vaati 60 sentin palkankorotusta 2-vuotisen työ­ehtosopimuksen
perusteella, sekä työpaikkatur-vaa
automatisoinnin kehittämää työttömyysvaa-raa
vastaan.
Hallituksen edustaja tarjosi soyittelulautakun-nan
kautta 41 sentin palkankorotusta 30-kuu-kautisen
sopimuksen perusteella.
Nykyisten palkkataksojen perusteella kirjeitr
ten lähettäjien peruspalkka on $2.57 t. j a kor­kein
palkka $3.23 t. Postin kantajien peruspalk­ka
on $2.75 j a korkein palkka $2.99 t. Viimeksi-mainitussa
tapauksessa tämä tarkoittaa, että
pöstityöläisten viikkoansio on ennen verojen,
työttömyysvakuutusmaksujen j a muiden meno­jen
vähentämistä vain $100.00 — $119.00 viikko.
MIUÖONA NUORTA ÄÄNESTÄJÄÄ
TULEYISSA AUHUONE-VAALEISSA
Ääntörtysikä a l e ^ ^ 18 ikävuoitoeni pu^u^
ei yiSeYä julkaista; ipiklkupuitflueUle tuSiee lisää vaiketdcsia
Ottaira; ~ Alahuoneen istunnolle
tiistaina esitetyn lakiluonnoksen pe­rustella
liittovaalien äänestäjien
ikäraja laskee 18 ikävuoteen. Sa­man
lakiehdotuksen perusteella
sallitaan äänestyslippuun merkittä­väksi
ehdokkaan puolueyhteys. Ää­nestysalueelta
poissa olevat voivat
myös äänestää valtakirjojen avulla.
Hallituksen sanotaan toivovan,
että tämä uusi lakiehdotus tulee hy­väksytyksi
vielä tämän istuntokau­den
aikana, mikä päättyy kesäkuun
26 pnä. l^ten saataisiin aikaa vaali-ktmeiston
uudistamiselle ennen vuo^
den 1972 vaaleja.
Lakiehdotuksen mukaan tulee ke­säkuun
25 pn jälkeen 1968 Cana-daan
saapuneille Britannian alamai­sille
Sänestysvaltuuksien rajoituk­sia.
Ennen he saivat äänestää asut­tuaan
vuoden Canadassa. Nyt on
heidänkin odotettava kansalaisoi­keuksien
saantia.
Lakiluonnos tmäärittelee, että
äänioikeutta on käytettävä siinä
vaalipiirissä, missä henkilö asui
äänestyslistojen vahnistamisaikana.
Sotilaiden äänet lasketaan tämän
lain mukaan samana päivänä kuin
muutidn äänet.
Lisäksi lakiluonnos vähentää tele^
visio radio ja sanomalöhtimäinon-nan
kiellon 48:sta tunnista 24: ään
tuntiin ennen vaalipäivää.
Mitään mainintaa ei ole siitä, et­tä
ehdokkaiden tulisi julkaista vaali­kampanjassa
käyttämiensä varojen
saantiiaiteeh, mutta sälaneuvostoii
presidentti Donald S. Macdonald.
joka lakiluonnoksen esitti, antoi tie­tää,
ettäi hallitus aikoo muodostaa
alahuoneen jäsenistärerikoiskomi-tean,
joka käsittelee vaalirahojen
hankintaa koskevia asioita. Se vöT
esittää raporttinsa ensi vuonna, hän
.seUtti. :V:/ V:,.
Uuden lakiehdotuksen mukaan tu­levat
18/19 ja 20 vuotiaat saamaan
täydet välitsijavaltuudet, lukuun-ottantattaj
sitä^ että vaalivirkaili­joiksi
^ei heitä hyväksytä. Vaalivir:
kailijoiksi nimitettävien tulee olla
vieläkin 21 v. täyttäneitä.
Toisaalta 18 yuötta täyttänieet va­litsijat
voivat ryhtyä ehd<*kaiksi,
toimia vaaUasioitsijoina jne. Vaali-päämajasta
tiistaina julkaistujen
arviointien mukaan tämän lain voi-maaiiastUinihen
lisää liittovaaleissa
vaUfsijain lukumäärää mUjoonalla
hengeUä. Tämä tarkoittaa, että seu­raavissa
liittovaaleissa on noin 13
n»ilj. valitsijaa. ^
Tttmln lakiluonnoksen mukaan
valitsijain ikäraja laskee liittovaa­leissa
alemmaksi kuin minkään
muun halUtiisportaän vaaleissa.
Alin ikäraja vaihtelee 1&—21 vuo-teon
maakuntavaaleissa. Manitobas-sa,
Sa8kotchewanissa/Quebecissa ja
Prince Edward Islandissa on ääni­oikeus
18 vuotta täyttäneillä; Alber-tassa,
British Columbiassa ja New-foundlandissa
19 vuotta täyttäneillä;
Ontariossa, Nova Scotiassa ja New
Brunswickjssa 21 v. täyttäneillä.
Ontarion ja N , S. maakuntahalli­tukset
ovat antaneet ymmärtää, että
nekin aikovat alentaa tätä ikärajaa.
Äänestyslippujen poliittinen inden
tifointi myönnetään puolueille, joilla
on vähintään 75 ehdokasta. Itsenäi­sille
ehdokkaille ja puolueille, joil­la
on samantapainen nimi kuin van^
hemmillakin puolueilla, voidaan
päävaalivirkailijan ratkaisun mu­kaisesti
antaa oma järjestömerk-kinsä.
Vaalireformikysymystä tutkinut
lainlaatijakunnan komitea on eh­dottanut,
että vaaliluetteloissa myön
nettäisiin poUittiset liittomerkimiät
ehdokkaille puolueista, jotka nimit­tävät
ehdokkaansa kynunenenteen
osaan edustajapaikoista — siis vä­hintään
26 ehdokasta.
Hallitus katsoo kuitenkin, selitti
nu* Macdonald, että yUämainittu
ehdotus antaisi joutavanpäiväisille
ryhmille saada nimensä vaalilistal­le.
Ei olisi lainkaan vaikeaa 25 hen­kilölle,
jolla ryhmällä on $200 ra­haa,
esiintyä puolueena, hän seUtti,
Hallitus on päättänyt "antaa tunnus­tuksen
vain puolueille, joilla on laa­ja
kansallinen hallitus" ja myön­tää,
että uusi laki syrjii pikkuryh­miä
ja alueellisia puolueita.
Tämän ehdotuksen mukaan Cana­dan
vaalilaki tulisi uusittavaksi en­simmäisen
kerran vuoden 1959—60
istunnossa tehtyjen muutosten jäl­keen.
Vaikka tämä lakiluonnos tulisi
hyväksytyksi kesäkuun loppuun
mennessä, kuten hallituksen suunni­telma
edellyttää, sen jälkeen tarvi­taan
vielä puolisentoista vuotta val­misteluaikaa,
ennen kuin vaaleja
voidaan suorittaa uuden lain perus­teella.
Mitä tahansa kansallisia vaaleja
(tai täytevaaleja) suoritetaan sitä
ennen^ ne on järjestettävä vanhan
vaalilain perusteella, selittävät v i ­ranomaiset.
VIIME TIEDOT
Duc Lap, Etelä-Vietnam. — Noin 2,500 Saigonin juntan
sotilasta, joiden tukena toimii Yhdysvaltain ilmavoima j a neu­vonantajia,
avasi taas keskiviikkona Kambodzhassa uuden rin­tamalohkon.
Näinä asevoimat tunkeutuivat Kambodzhain rajan
yli lähellä tätä (Duc Lap) erikoisjoukkojen tukipaikkaä, mikä
on noin 125 mailia Saigonista koilHseen; Illansuuhun mennessä
oli helikoptereilia kuljetettu Kambodzhaan kaksi mekanisoitua
pataljoonaa niiden saamatta juuri • minkäänlaista kosketusta
"viholliseen". Asevoimat sanovat kuitenkin löytäneensl.33 kam-bodzhälais-
sivlllln ruumiit. Heidän uskotaan "kuolleen amerik-kalalsteh
suurten B-52 lentokoneiden tiistaisessa^ pommltuk-sessa.
T Rooma.—- Italian työläisten lakkoliike tuntuu laajenevan
yhä. Tarkkailijat aprikoivat, että se yoi aiheuttaa uuden po­liittisen
kriisin. LakkoHikkeen vuoksi ei keskiviikkona kulje­tettu
lainkaan postia; puhelihpalvelu häiriintyi; monet koulut
olivat suljettuna j a hallituskoneiistokin o l i osittain kaaostilassa.
Rautatletyöläisten piti ryhtyä keskiviikkoiltana vuorokauden
kestävään lakkoon. !
Toronto, -r- Toronton yliopiston presidentti Claude Bissell
sanoo vuosiraportissaan, että mainittu oppilaitos joutuu talous­vaikeuksiin,
ellei se saa toimintansa tueksi enemmän yksityis­ten
laitosten lahjoituk.sia. Tutkimustyö jäjätko-opiskelu tulee
laitoksella kärsimään, hän sanoi, ellei Toronton yliopisto saa^
yksityisiltä lahjoituksina $2—$3 miljoonaa.
Ouebec. ---Quebecin uusi liberaalinen päärtiinlsterl Robert:
Bourassa sanoo pyytäneensä lainöpllHsteh neuvonantajain lau­suntoa
siitä, että miten voidaan lopettaa niaakunnan kansallis-kokouksien
jäsenten kuningattarelle tekemä vala. Tämän siirron
tarkoituksena on välttää asiast^ yhteenottoa Parti Quebccoisin
kanssa.'' •
Tbotniäonin leS^distä
vaadittu tuJtikiiiiiitsrtäii
Ottawa. — Alahuoneen pu­hemies
Lucien Lamoureux hyl­käisi
tiistaina Bruce Howardin
L-OkanaganBpundary) ehdo­tuksen,
että al^uoneen komi­tea
suorittaisi' tutkimuksen
Thomsonin sanomalehdistä.
Mr. Howard sanoi/ ettft
Thomsonin sanomalehtien . l i ­sääntyminen
"on kasvava tihka
vapaudelle" ja syytti sanoma­lehtien
Ottawan edustajaa Pat­rick
Nicholsonia 'Valtavasta
vääristelystä" kirjoittaessaan
parlamentista, i
^Tuottamattomikid^: sanlotut pikkufaraiit, ns. perhefaimit
mukaanluettuna pobkoiporati^^^
Ottawa.—- Vajaa kohne^ vuot­ta
sitten muodostettu maataloiiB'
asioita tutkinut liittovaltion työ­ryhmä
ehdottaa; että saamatto­mia
(inefficient) farmareita t u ­lisi
auttaa avustuksella, uudel­leen
harjoittamisella (aounatti-koulutuksella)
j a muilla pieni­tuloisten
canadalaisten saatavis­sa
olevilla keinoilla.
Käytännössä tämä tarkoittaa
pikkufarmarien mailtaan ja asuin
seuduiltaan irroittamista.
Ste. Anne de Ilellevuesaä, Que.,
olevan Macdonald Collegen maa-talousdepartmentin
päämiehen
David McFarlanen johdolla toi­minut
3-henkinen työkomitea eh
dottaa- vehnäpeltojen suurta su-;
pistämistä. Komitean mielestä
vehnän kylvöala olisi pidettSvä
15 miljoonan eekkerin tasoapa
Indeiksm nmiisim fiu^^ aiheuititiaijaim
mclkaltmaram hi^^ ja vuoikFteit aKHiisnt
Ottawa. — Ruokatavarain hin­tojen
j a vuokrien nousu vaikutti
eniten siihen kun elinkustannus­indeksi
kohosi yhdeksässä kym­menestä
suurimmassa kaupunki­keskuksessa
huhtikuun aikana,
selittää virallinen tilastotoimisto
Dominion Bureau of Statistics
(DBS).
Ainoastaan Regina-Saskatoon
alueella pysyi elinkustannusindek
si siinä, missä se oli maaliskuun
lopussa. Muilla alueilla nousu
vaihteli 1 prosentin (Toronto) ja
1.1 prosentin (Vancouver) välil­lä.
Vaateindeksi kohosi kahdeksal­la
alueella j a pyayi muuttumat­tomana
St. Johnsin sekä Edmon­ton-
Calgary alueella; Terveyshuol
tomenot kohosivat kaikilla alu­eilla
osi ttaisesti ammatinharjoit:-
tajien (lääkärien ym. maksujen
kohoamisesta.
Tupakka- j a alkoholiindeksi oli
ennallaan. Kulkulaitos-, luku ja
ajanvieteindeksi kohosi vaihtele^
vasti eri puolilla maata.
DBS selittää indeksin osoitta­van
muutoksia vain kunkin kau­pungin
alueella, eikä niitä voida
käyttää vertailuna eri kaupunki­alueiden
välillä. Seuraavassa on
esimerkkejä indeksin noususta e-räillä
paikkakunnilla:
(Indeksin perustana on vuo­den
1961 hinnat, jotka merka­taan
"100".)
Montrealin alueen hintaindeksi
nousi 1 prosentilla, ollen se huh­tikuun
lopulla 124.7 pistettä, vas­taavan
luvun oltua maaliskuun
lopulla 124.2 pistettä. Indeksin
nousu oli nyt 3.1 prosenttinen
edellisen vuoden huhtikuuhun
verrattuna.
Ottawan indeksi kohosi puolella
prosentilla ollen se huhtikuun lo­pulla
127.6 (maaliskuussa > 187).
Indeksi kohosi vuoden aikana 4.7
prosenttisesti. • , ..
Toronton alueen indeläi kohosi
1 prosentilla ollen se huhtikuun
lopulla 127.5 (maaliskuun lopul­la
127.2 pistettä). Indekainousu
vuoden aikana oli 3.5 prosentti­nen.
Winnipegin indeksi nousi yh­dellä
prosentilla eli 127.2 pistees­tä
127.5 pisteeseen, ollen vuoden
indeksinousu 3.5 prosenttinen.
Vancouverin indeksi nousi 1.1
prosentilla eli 121.8 pisteestä ja
123.1 pisteeseen ollen nousu vuo­den
aikana 4.1 prosenttinen.
USAn laivoille 50 mailin
saasteraja Nixonilta
Wa8hlngton. — Presidentti R.
Nixon, esitti keskiviikkona kon­gressille,
että sen tulisi laajen­taa
maan ränni kkovesistöjen
kontrollia 50 mailin etäisyyteen,
estääkseen yhdysvaltalaislaivat
laskemasta mereen öljyä j a öl­jyistä
vettä.
Valkoisen talon informaatio­tilaisuudessa
virkailijat kiistivät
olettamuksen, että presidentti
Nixonin siirto tarkoittaa valtuuk­sien
yksipuolista laajentamista,
sillä kysymys on vain USAn lai­voista.
Mr. Nixon mainitsi useita ker­toja
kongressille lähettämässään
sanomassa, että merien rannikon
saastuttamisen estämiseksi tarvi­taan
kansainvälistä yhteistoimin­taa
ja monikansallisia sopimuk­sia,
v^-^
Wa8hingtön on suoralta käd^^^^
tä hyljännyt Ottawan katsanto^
kannan että Ganadalla. on velvol­lisuus
kontrollin ayiilfä estää ark­tisen
alueensa saastuttaminen a i ­na
100 mailin päähän manner­maalta.'
"Meitä huolestuttaa, ett& tätä
Canadan toimenpidettä, j6s em­me
vastusta sitä, pidetään tois­ten
maiden taholta ennakkopää­töksenä
yksipuolisesti lottkatak-seen
merien vapautta" sanotaan
Yhdysvaltain ulkoministeriön Ot-tawaan
lähettämässä nootissa.
Mr. Nixon ehdottaa V .1954 al­lekirjoitetun
konventin muutta­mista
niin, että rannikkojen Mias-tutus
voidaan estää 50 ttaUin
päähän rannalta. Hän sanoo
kongressille:
"Vuoden 1954 sopimukseen eh­dotetut
muutokset eivät astu eh­kä
voimaan usean vuoden aikana
siksi kun niiden (muutosten)
täytyy saada sopimusmaiden hal­litusten
vahviBtuksen eli r a t i f i ­oinnin.
Tämä voi vaatia vuosien
vuoteen 1973 asti r— Icunnes saa­daan
kehitetyksi ,uusia markki­noita
j a stabilisointiohjelmia.
Vuonna 1969 o l i aavikkomaa-kunnissa
vehnän kylvöala 24 m i l ­joonaa
eekkeriä^
L Kylvöalan vähentämistä suosi­tellaan
asteittain siten, että hal­litus
varaisi farmareille korvauk­seksi
(tänä ylimenokautena) $81
miljoonaa tänä vuonna sekä $56
miljoonaa ensi vuonna ja sama
määrä kolmantena vuonna.
Tiistaina julkaistussa komitean
475 sivua käsittävässä raportis­sa
sanotaan, että farmiohjelman
tavoitteena pitäisi oUa^tehokas
tuotanto j a ehdotetaan, että maa­talousministeriöllekin
/olisi an­nettava
uusi nimi -^Department
of Agricultural Industry.
Vaatien farmarien tukirahamak-sujen
lopettamista j a vehnätuo-tantomaiden
asteittaista vähentä­mistä,
komitean raportissa ehdo­tetaan
nun. seuraavaa:
. . Nuoret farmarit, joilla ei
ole mahdollisuutta kehittyä elin­voimaiseksi
tuottajaksi, tulisi
muuttaa pois maatalousteoUisuu-desta
avustusohjelman, anunatti-opetuksen,
työpaikkojen hankin­nan
j a muiden talousmenetelmien
avulla.
— Vanhemmille farmareille oli­si
annettava vähäistä budjetti-avustusta
(low-budget assis-tance)
että heidän operaationsa
saadaan tuottoisanunaksi vähäksi
ajaksi sen katsantokannan pe­rusteella,
että nämä farmit hä­viävät
tai tulevat liitettäväksi
suurempiin yksikköihin sitten
kun nämä farmarit jäävät eläk­keelle.
— JälelläolevilleJ farmareille
tämä työkomitea suosittelee raha
innoitusta hallinnollista koulu­tusta
jms. varten.
Työkomitean raportissa huo­mioidaan,
että Canadan maata­louden
käytössä on 174 miljoonaa
eekkeriä maata, mistä saa elan­tonsa
noin 2 miljoonaa ihmistä,
noin 400,000 farmilla, ylläpitäen
$4.8 miljardin valmistaja- (pro-cessing)
teollisuutta. ,
Maataloutta avustaa liittohalr
lituksen maatalousministeriö, j on
ka palveluksessa on 12,000 toi­menhaltijaa
ja maakunnalliset
maatalousdepartmentit, joiden
palveluksessa on y l i 30,000 toi­menhaltijaa.
'
Työryhmä hylkää ajatuksen
perhefanneista, paitsi keinona
muun päämäärän saavuttamisek-;
si, j a sanooi että perhef annit säi­lyvät
niin kauan kuin ne voivat
varata elinvoimaisen tulon tehok-kaanunin
kuin korporatiojen y l ­läpitämät
farmit. ^
Komitea hylkää katsantokan­nan,
että farmareita uhrataan
tehokkuuden alttarille. " N i i n kau­an
kuin kaikki ovat va|^aita mie­likuvituksen
käyttöön, seurauk­sena
on uusia työn säästömene-telmiä.
Lopulta on toisten far­mien
seurattava esimerkkiä, tai
kärelttävä riittämättömistä tu­loista
niiden tullessa suhteellises­ti
yhä saamattomammiksi."
Se hylkää myös väitöksen, että
hallituksella on halvan ruoan oh­jelma
uhratakseen farmarit k u -
luttajain hyväksi.
Ottawan alinpalkkataksa
tulee olemaan $1.65 t.
"Tämän vuoksi minä kehoitan
Yhdysvaltain Viranomaisia saat­tamaan
nämä muutossäädökset
voimaan Yhdysvaltain laiybjen
kohdalta niin pian kuin se voi­daan
lainlaadinnallisesti toteut­taa."^
, •
pttawa. Ottawa aikoo ko­rottaa
liittovaltion lainsäädännön
alaisten työläisten alinpalkkatak-san
$1.65 tunnilta astuen se voi­maan
heinäkuun 1 pnä). N y t
voimassaolevien. säädösten mu­kaan
liittovaltion alinpalkkatak-sa
on $1.35 t. Canadan Labor
Standard Code'en tehty muutos­ehdotus
esitettiin alahuoneen kä­siteltäväksi
tiistaina.
Liittohallitus aikoo esittää
myös määritelmän, minkä perus­teella
alinpalkkataksa sidotaan
elinkustannusindeksiin.
Heinäkuussa voimaan astuvan
alinpalkkataksa koskee noin 532,-
000 työläi_stä, jotka ovat liitto­valtion
lainsäädännön alaisten
teollisuuslaitosten palveluksessa.
Sen perusteella liittovaltion alin­palkkataksa
nousee kaikkia maa­kunnallisia
taksoja korkeammak­si.
Tämä on alinpalkkataksojen
ensimmäinen korotus 5 vuoden
aikana. Vuonna 1965 se korotet­tiin
$1.25:sta dollariin 35:een
senttiin.
British Columbia nosti touko­kuun
alussa alinpalkkataksansa
puoleentoista dollariin tunnissa.
Albertassa astui huhtikuussa
vohnaan $1.40 alinpalkkataksa
mikä tulee olemaan $1.50 loka­kuun
1 päivästä lukien.
Canadan rikkaimman maakun­nan,
Ontarion alinpalkkataksa
on $1:30 t. j a rakennusteollisuu­den
alalla $1.55.
Montrealin alueella Quebecissa
on toukokuun 1 p. voimaan astu­nut
$1,35 alinpalkkaraja j a muu­alla
Quebecin maakunnassa $1.30
tunnissa. Nämä taksat tulevat
olemaan $1.40 ja $1.35 marras­kuun
1 päivästä lukien; maa­kunnallisesti
$1.45 toukok. 1 päi­västä
1971 lukien ja $1.50 t.
marraskuun 1 päivästä lukien
1971. y--; .'V/--v,^^' 4-.
Saskatchewantn j a Nova Sco-tian-
kaupunkien alinpalkkataksa
on $1.25 t ja, n^aaseutujen alin­palkkataksa
$1.15 t Nova Scö-tian
kaupunkien alinpalkkataksa
naisille on $1.00 j a maaseuduilla
90 senttiä t.
Prince Edwardin saarella on
miesten alinpalkkataksa $1.25 ja
naisten 95 senttiä t. New Bruns-wickissa
on kaikkein alinpalkka­taksa
$1.15 t.
Newfoundlandissa on kaikkein
alhaisimmat alinpalkkataksat:
$1.10 miehille j a 85 senttiä nai­sille
t.
Newfoundlandissa taksat kos­kevat
19 vuotta täyttäneitä työ­läisiä.
Prince Edwards Islandin,
Quebecin^ ja -Ontarion taksat kos­kevat
18 vuotta täyttäneitä mie­hiä
j a Saskatchewanin 17 vuot­ta
täyttäneitä.
Uudistuksen jälkeen liittoval­tion
alinpalkkataksat koskevat
17 vuotta täyttäneitä työläisiä.
$1.00 alinpalkkataksa alle 17-vuo-tiaille
pysyy ennallaan.
Ontarion köyhiHe
anneltanee
ruolka-apua
Toronto. — Maatalousministe­ri
William Stewart sanoi tällä v i i ­kolla
lainlaatijakunnan istunnos­sa,
että : maakunta voi harkita
ylimääräisten ruokatarpeiden j a ­kamista
köyhille.
Hän sanoi, että NDP :n ehdo­tus
tällaisesta ohjelmasta "sisäl­tää
määrättyjä mahdollisuuksia"
j a niitä tullaan harkitsemaan.
NDP :n maatalouskritiikko Mac
Makarachuk sanoi vuoden 1970
maatalousbudjetista käydyn kes­kustelun
yhteydessä, että maa­kuntahallituksen
tulisi ostaa far­mareilta
yli jäämäruokatarpeita
j a jakaa niitä maakunnan köy­hille.
::y--'y
United Nation». YK:n tur­vallisuusneuvosto
tuomitsi tiis-tai-
iltaha hyväksymänsä päätök
sen perusteella sen kun Israel
järjesti toukok. 12 p suuren
hyökkäyksen Libanoniin. Tähän
hyökkäykseen osallistui sekä
panssari- että ilmavoimien yk­sikköjä.
Tel Avivin selostuksen
mukaan tarkoitus oli siten t u ­hota
"arabisissien" tukipaikko-j
a Libanonin alueella.
Viidentoista maan edustajista
Turvallisuusneuvosto hyväksyi
äänin 1 1 - ^ Sambian ehdotta­man
päätöslauselman missä sa­notaan,
että Israel suoritti "etu
käteen harkitun hyökkäyksen"
siten loukaten Israelin sitoumuk
sia Y K : n peruskirjan alaisuu­dessa.
Yksikään maa el ftänies-tänyt
vastaan, mutta neljän
maan edustajat pidättyivät ää­nestyksestä.
Nämä äänesiylcses-tä
pidättyjät olivat: YhdyÄvnl-lat,
Colombia, Sierra Lome ja
Nicaragua.
Sinä päivänä, jolloin Israel
tämän hyökkäyksen Libanonin
alueelle järjesti, turvalUflUus-neuvosto
hyväksyi päätöslau­selman
missä vaadittiin Ibrae-lia
vetämään heti joukkonsa
pois ^eltä. Israel noudatti tätä
päätöstä seuraavana päivänä.
Nyt hyväksytyssä päätöslau­selmassa,
missä tuomitaan Is­raelin
uusin hyökkäys, sanotaan
mm., että sellaisia Israelin ase­voimien
hyökkäyksiä ei voida
enää suvaita " j a varoitetaan,
; että jos niitä (hyökkäyksiä) uu
sitaan, turvallisuusneuvosto
harkitsee "riittäviä j a tehokkai-ta
tölnienpiteitä Y K :n peruskir­jan
asianomaisen artiklan poh­jalla
päätöslauselmansa voi­maan
saattamiseksi."
Tämä oli hieman peitelty viit­taus
YK:tt peruskirjan puitteis­sa
mahdollisesti järjestettäviin
taloudellisiin ja diplomaattisiin
rankaisutoimenpiteisiin.'
Päätöslauselmassa esitetään
rhyös valittelu "ihmishenkien
menetyksestä ja omaisuuksien
tuhoamisesta" hyökkäyksissä,
mitkä ovat selvästi Y K :n tur­vallisuusneuvoston
päätöksiä
loukkaavia. Tällä viitataan myös
sissien toimintaan.
Neuvostoliiton apulaisulko­ministeri
Jacob Malik äänesti
hyväksytyksi tulleen päätöslau­selman
puolesta ja' esitti syy­töksen,
että Israelia tukeneet yh
dysvaltalaiset ovat työskennel­leet
arabimaiden haluaman pää­töslauselman
vesittämiseksi,