Vapaus, March 24, 1951

              ^ Ä l i S l t R i i ig
Ii^li2^:. Lauantaina, maalisk. 24 p. — Sat, March 24
liMiiR
.01'^lonlftlt CaxuuUftoa^i E^^
, itätta*.mielin. Anthorlzed
«ftjejpoiut class maU by the PMi
CttOca l>rpattiseDt. Ottava. Pub-tät^
ittmet «eeUy: Tuesdaya.
^Ittndijv «nd eaturdays byVapava maam company Ltd.. afe 100.102
8t. W« Sodbtiry. Ont, CUiad».
Telepbones: JStusistea* Office 4-4264.
Edltorial Office 4.42«S. Manacer
E. BiJkaL Editor W. EUund. Mailing
addre«8 Box «9. Sudbury, Ontario.
Admitsing rates upon appUeatHm.
Translfltion free of-chaiiKe.
Canadasea:
ybdysvaliolsa»:
Sucmessa:
TUUAUSHIMNAT:
1 vk. 6JP0 0 kll. S25
1 vk. 700 6 kk. 3:80
1 vk. 7.50 e k'£. 425
Mitä miiul lanovat
^Iloisia juttuja^ markkinoille
'7'/'^ 'i - ^täfaipätvina ilmeätyy Vapauden kirjapainosta uu.sittu pafnos
\f{-^ Kaapro Jääskelähen. ])orvarillLselta nimeltään A. B.'.Mäkelän "IIoi.sia
Juttuja" icirjasta nnkä antaa lukijoilleen monta iloista hetkiä.
.^..Bi^Iäkelä tuli ensimmäisen kerran tähän maahan^M^
tP^ ^' 1901, ja toimi muun ohella kak.5i kertaa Vapauden toimitta-'
JMa.\Häb on hy\'in tunnettu ja paljon pidetty kirjailija niin tämän
i.t>^ ' ^äi)tei%«tt suomalaisten ku!u .synnyinmaan«»kin väe.stcin keskuudessa,
Tästä,sepän pojasta, joka jo nuorena miehenä Lsäniä kuoleman joh-f
^V/ ^tarjoutui huolehtimaan .«-uurilukuisesta kotiperheestä. kehittyi optt-
^.^f, iäjaj,'^ömalehtimieh. työväenliikkeen uranuurtaja ja kirjailija, jonka
# " ' tutlUellla on pysyvä kulttuuriarvo, Mäkelän kirjoituk.<<'t tunnetaan
"t^vjydestä, oikeudenmukai.-.uudirsta ja yhtei$kunnalli.siin vir-i^
tuksiin oikealla tavalla suhtautumisesta/Hänen huumorissaan on^^^^s^^^^^
;.-i|o1&ista lui^akkuutta ja. pohjanmaalaista terävyyttä,: jolla hän sää-
Uttä ruoskii
^iiHi^urisutitta ja mädännäisyjltä". Näin .selittää nyt ilme3ty\'än
4l<risia Jtittuja-bVjan^^^^^V toi-
Jjiiittaja Kalle Sjalo, joka sivumennen «anoen on ^^sivutyönään'' tehnyt
iodeUaäarvokkaan työn n hyväksi, ettei Kaapro Jää.skelälsen huu-tnoripääse
hukkumaan '.suomalaisten käden ulottuvilta
Xyt ilmestyväs.-iä "Iloisia Juttuja' kirja.s-^a on kaikkiaan ii
V ',^'.'r3**ttua''^"ssä käsitellään mitä moninateempia asioita, jotka lukijan
^ä^ity^y kuitenkin it«e lukea "ennenkuin niistä saa täyttä tietoa',
isörlöi t ä ^ kirjaiba on Kalle Salon kirjoittama lyhyt mutta a$iarika.s
^•^,-'-,1 sddstds h, B. Mäkelän elämä-^tli ja toiminnasta. Huomattavin o<;a ta­laan^
nyt ilmestirvän kirjan "jutuista" on valittu .Suome>-a riime
.'S^^ 4-osaLsesta 'Iloisia Juttuja"'-kirjaita
V'^" ja;Joput ovat tässä maas-sa ja Yhdyavallois^a ilme-tyneistä ktrja.>»lsta
P,^" jittö. poimittirja.
>:; Kiin rvie^ .sanomme, että tämä lähes kaksisataa .sivua ka.^ittävä
^Jkma Juttujä''-kirja myydään miltei polkuhinnasta, $1:00 kappale,
Tkilii'd)e rohkenemme esittää, eitä tässä on harvinainen tilai.iuu.s tänä
.^oAije^ ja murheitten aikana tehdä edullinen sijoitus tcn-ecn ilon ja
'huvin ^lyvakbi.
-oOo-
Pääsiäisenä vuonna 1951
jEika-oli pitkäperjantai, Jct\suk$cn kuoleman m
ii^illtihiqa'vietetään pääsiäistäjkrii>tikan;ra keskuudessa Jcesuk.sen ylös-
^jJ^-V \ l ''iipi|£einuksen päivää,
l^^-r"*"*^^"^IV^i^et uskonnollismieli*
m.
1 im
1 Ui
" » V i
TOTEISTOIMINTA O.V
HITTENKIV MAHDOIXISTA
' . ; . Kolme (latnlaatlja^cunnan) ja-teniä
kä^l eilen Ontarion uuden Mai-tckontrollllautakunnan
puheilla Ja he
kaikin esittivät, ettei lautakunta an­taisi
yhtään nostaa biaitovarttin hin­taa;
CC?P:n johtaja Joniffo',lPP:ii
f edustaja Joseph Salsberg Ja COP:n
I edustaja C. a.MllIard tekivät ylläty*;
vierailun Ja erittivät erlÄsecn samana
^ laisen kisityslcannan,; etteivät Toron­ton
meijerit ole >«aancet "yleisöä' va­kuuttuneeksi.
maldonhinnan uuden
korotuksen tarpeeHLsuudesta.
Sanoi mr. JolUf/e: " ^ , . Puhuen
kuluttajana Ja lakia^ianajajana, ne
(msijefit) eivät ole oikeuttaneet \'aa-tlmiöcslaan
ihintojen korottamisek­si)/'
Rauhan ia soilan
Neuvostoliiton Korkeimman Neu- ?
voiston hyväksymä vuoden 1951 bud­jetti
on todellinen rauhan budjetti.
Se kuvastaa rauhanomaisen Äosialis-tfeen
talouden kehitystä, .Neuvosto­liiton
finan-siiiraahdin iasvua. tyOta--
toScevien elintason nousua Ja kansan
horjumatonta rauhantahtoa; ;..
-Kapitalistisen valtion budjetti on
päaafriassa instrumentti min!£ä avulla
pumputaan veronmaksajain taskuista
raitaa valtion rahastoon Ja sieltä mo-
DopolLstien taskuihin. Kapltalisti-matjksa
budjetin lisääntyminen liittyy
kansanjoukkojen kurjistamisen tehos­tamiseen.
Neuvostovaltiossa budjetin
lisääntjTOlnen kuvastaa sosialistisen
talouden lujittumista yleensä Ja kan-
Kirj. h' Lemin
filosofian tri «hlsfiMlassa)
Mr. Sakberg c«ltti lautakunnalle, «kieunnan elinteson paranemista,
ettei fe teki.,! enää vaikeammaksi v i 1 .s i vuotissuunnlteiman
maidon .saantia yleisölle. Hänen mie- «nn^tumisen Johdosta sodan »Ikeen
lestään meDcrien vaatimukset ovat teoULsuastuotanto vuonna 1930 nousi
itskonnollismieliset maanmiehemjnc ovat varmaan mo-n^
ti iulettineet sitä< että mLstä johtuu .•••c kun canadalainenpitkäper-
. aötai-^Cvhyvä perjantai''y x^^ .stihteelli.sesti pikkiijuhla, jolloin työn-
:^kih bn sallittua. Tämä on vastakohta sillt? kun muistetaan, että'
lä'teriiai5en kirkon ojietusten nuikaan pääsiäinen on vksi suurini[)iu
jöilapaiviä.
, ~ j;I&Ul^ tähäniri^^ johtuu ainakin osittain; siitä, että
Ic^Uncd kirkko luokittelee pitkäperjantain pienemmäksi juhlaksi kuin
«$im'.'luterilainen kirkko.
' v Hucanisen juhl^^ on myös kysytty, rtiä
"inistä; johtuu ellei pääsiäisellä, Jeesuksen ylösnousenuikseii päivällä
^i$:.!^v^ituista päivää, kuten on csimerkik.si joululb, Jeesuksen syniy-
«öb^äivällä. Vastaus tähän ei ole vallan niin yksinkertainen. Pääsiäinen
^^^ssah) oli alunperin juutalaisten suuri juhla Israelin kansan ICpyp-äa^
ä rdhtemisen muistok.si/Myöhemmin sitä tuli kristillisen kirkon
jithla Jeesuksen yliisnouirenuiksen muistoksi. '^luistaa myös sopii, että
|»iia$rainen on vanhin kaikista kristillisistä juhlista. Sitä arvellaan v'e-uiyn
jo'en^iminäiseiru vuosisadalla. Mutia h>nin pian. cli jo toisella
"frtA^isadalla syntyi länsi- ja itänmisen kirkon välillä riita pääsiiiifen
Alasia; Jälkimäinen vietti pääsiä:stä aina jiiutalaist:'n nistnkuun 14
phM eli samana päivänä jolloin oli juutalaisten pääsiäinen. En«jin-in^
ittu. vietti pääsiäistä yllämainittua seuraavana sunnuntaina.
laraä riita;ratkai-stiin kuitenkin onnellisella komproniissipkätök-
$cUir-Ntkean kirkoU;skokoukse-ssaK?25) siten, että pääsiäisiä viete­tään
kevätpäiväntasausta (ensimmäistä ke\'ätpäivää) scitraavan täysi-kttimjä&
elscnä sunnuntaina. Pääsiäisin aika vaihtelee näinnniodoin
jotten, että se on aikaisintaan maaliskuun 22 pnä ja vimieisintiiän huh-t%
uun 26 pnä.
^ Tässä maassa h>'\'in populäärinen pääsiäismuna kuuluu ta\-allaan
«Nitisajan pääsiäisruokiin (kuten pääsiäisjänis ja -karitsa) jotka ku­vasivat
ylösnousemusta. Etclä-suonvilaistoi ja varsinkin hämäläisten
ke^ttudessa et taas voitu pääsiäistä kuvitellakaan ilman ntisjauhoista
imellilettyä, tuohLsLssa paistettua nKimnu';i. fudi-n ajan raakalai.suu-
'dell keksintöä kaiketi lienevät pääsiäii>eksi viattotnicn lasten huviksi
«yytävät i-astahaudotut kananjvjjat -r~ jasta julmasta tavasta .<ietäiji
sivistyskansain luopua^ kuten on luovuttu '"uhrilamijaista" jne.
«. Historiallisten aihei<len käsittely saattaa nykyaikana olla juhla-tuttnölmaaalenta\'
aatälla5.sten juhlien yhteydc5s;i-. Sen sijaan on ko-rt>
s{ettavashä seikkaa, että vaikka eri kirkui arvostavat pitkimperjan-taj^
ja pääsiäisenkin eri tavalla, niin '•.kristillisi.Nsä'^ maissa ylcen.sä
riijlä kuitenkin vietetään kri.stillisessä rnieU-.^sä — joskin päiväUhticm-
• mc-nfiuotisivuilla korostetaan erikoisesti " iKiäsiäi>paraatien'* leninkien,
hattujen ja käsilaukkujen uuluusmaHi*ja.
" < Kristillisen kirkon juhlan ominaisuudessa pääsiäisjuhlan henki
liittvy"verrattain lahei.^esti nykyaikaisen työviuMiliikkeen henkeen.
Jeesus, olkoonpa hän sitten ItKlella olanyi tai ainoastaan kuviteltu
äianneolento, oli aikakautensa kajiinallinen.liän oli o-^sa Jerusalemin.
isöyfaältstöstä ja Galilean kapinaliiitolai.Nista, joiden keskuudos-^a kri.s-finiisltö
s}'ntyi. Jfcsus it«e opetti ".Minä en ole tullut kutsumaan van-hursätaita.
vaan syntisiä (Mark.) Ja viimeisellä illallLsella Juudak.Nen
petoäsuudelman edellä Jeesus .<anoi: •.Mutta nyt. »olla on kukkaro.
ottakCKia sen mukaansa: samoin myns laukun. .Sillä mina s;»non teille,
että minussa pitäii täyttymän tämä kirjoitus: "Ja hän lueltiin pahan­tekijäin
joukkoon . . . '^kuten ir^lkin luetjun köyhitn ja rauhanasian
puolesta suuria ja .«sotaisia fariseuksia vaataan taistelevat "pahanteki-joiksi;...'
•
Mutta Jeesus oli rauhan mies ja .Matleuk>cn evankeliumin nni-
ItÄah hän sanoi kiivaimmalle opetuslapselleen: "ri.stä nnckkasi tup-piseo,
sillä Icaikki. jotka nvekkaan tarttuivat, ne n»i«kkaanhukku-
. vat. . .
Jos siis pääsiäistä halutaan krislikaosan keskuudessa \iettää (ä-oaaii'rauhanomaisen
opetuksen mukaan, niin h? löytävät .silloin lä-höaiii
j-htymäkohd^
fäHi»alaistäylösnousemuk.sen juhlaa on se. jos tuetaiui ja kanna- .Ji'^^
aän niitä, jot^ ristiinnaulita koko ihmiskunnan atonvi- ja
f f»^i^^ se.
^I^^jloumt^ hy\-aksi julistamalla, kuten Jeesus julisti
Olji&yiä; että tarttuvat ne liiiekkaan hukkuvat*' —
krtituuttomla ja epäoikeutettuja. Hän
viittasi Bellevillen meijereissä vsuori­tettuihin
tutkimuksiin Ja niiden pal­jastamiin
tyrmLstyttävän fcuuriin voit­toihin
j a kehoitti lautakuntaa tutki­maan
myös Toronton meijereitä.,
( L P P : n ' edustaja (Salsberg) sanoi;
että jmurln osa Toronton maidonaJu­reista
kuljettaa 400 varttia maitoa
päiväÄAä. Hän väitti, että Jos maidon
hintaa no.stetaan sentillä varttia koh-tlj
niin se tuottaa meijereille siilLsä-tiilot
vllko!:.sa jokaista ajuria kohti.
'tl^rf$tä huolimatta meijerit eivät suos­tu
antamaan ajureille «3 palkankoro-tufita
viikossa", hän .sanoi. w Globe
»öd Mali lehden uutMieto maalisk.
22 pnä.
Nl;iJ8KlVAT JA PARJA.\VAT
.lO O.MMANKLV
, . , Miksi eivät meikäläiset .suoma­laiset
voi toimia yhdessä?
• , . ; Allemerklnnyt on samasta asi­asta
monia jkertoja keskustellut use­ampienkin
henkilöitten kanssa,: , :
; Suomalasta alkuperää oleva nuori
polvi ci pidä tarkkaa rajaa. Tartot ja
pojatkin voivat seurustella vieläpä
väJlttämattä edes tuosta "mcskovalai-iesta
rajasta". Solmlvatpa avioliitto­jakin
tuosta rajasta välittämättä f
. . . . Mof;iovalalsllla on Sudbiu^s-fa
huoneisto mlssa pidetään tilaisuuksia
kuten ylccn.sä haalilla. Ja olen saa­nut
haravilnl, ottd näissä tllalsuuk-slsra
usein on henkilöltä, jotka n ä y t ­tävät
olevan* paikkakuntamme .suo­malaisuuden
— .siL5 meikäläksyj-den —
edastavlmpla henkilöitä. Vaikka juu­ri
eamalla ajalla olisi meikäläisilläkin
tilaisuus. Mutta Jos se cl satu olemaan
Juuri oman karslnakunnan, niin ko-muiUekin.
-kannatuksen antaminen
,kät.«rotaan" paremmaksi. Näin saadaan
Sudburyn Stalinin nykertamään par­taansa
. , . Toronton Vapaan Sa­nan
"pai'ikakuntakirje". (Suomen
ohi-ana nuuski aikoinaan kalkkien
kansalaisten toimintaa aina Kansain-liitlovainajan
edustajaan ja idkomi--
nlsterl Rudolf Holstiin asti. mutta
tuskinpa sekään laitos sentään nuor­ten
lemmenmuhlnaihln Julkisesti se­kaantui—
Vapaus.>
73 prosenttia vuoden 1940 tuotanto­tason
yläpuolelle. TodeIlisuudes.sa
tämä suunnitelma edellytti tuotannon
kohoamista vain 48 prosentilla.)Maa­taloustuotanto-
on myös huomattavalr
la tavalla sivuuttanut sotaa edeltä­neen
tason. Kansalllstulot: v.. 1950
.ohvat 64 prosenttia .suuremmat kuin
v. 1940/ vaikka viisivuotissuunnitel­man
tavoitteena oli vain 38 prosent­tia.
.
Neuvostovaltion finan.sHljarje.steIma
on edelleen lujittunut. Neuvostoilla
ton rupla on maaliman vakavaraisin
raha. Sen ostovoima lisääntyy päi­vittäin
samalla kun hintoja alenne­taan.
Aikana jolloin sodanjälkeinen
hintataso on Yhdysvalloissa noussut
Ja yli 2/'3 Britanniassa sekä kuusi-kertaiscsti
Ranskas.sa Jne, Neuvosto­liitossa
on toimeenpantu neljä, hinto­jen
alennu-sta. jotka ovat antaneet
.suurenmoisia etuisuuksia väestölle.
sa £otaekonom'a'£EL. df^ritaiiniart koK
oiivuotinen militaarineit ohjelma tur
lec maksamaan 4.70O miljoonaa pun—^
taa eli noin 1,600 miljoonaa puntaa
vuodessa / Ny kyisen bud Jettitason pe­rusteella
se muodostaa • yli 50 prosent­tia
ko'Ko budjetista. Jos me lisääm­me
nykyisiin sotavalmisteluihin SCO
miljoonan 'puiman kan^allisrelkojen
maksut Ja muut' välilllsestf.viime so­taan
liittyvät menot, n i i n ;9illoln sota-menot
vievät 2/Z koko b|)djetista.
Mikäli on puhe opetuslaitoksen, ter-vejspalvelun
sekä /cultVuurJsten Ja
sosiaalisten taipeitten tyydyitäiriisen
hyi''<iksi myönnetyistä määrärahois­ta,
niitä > vähennetään edelleen: vaik­ka
ne viime vuoden budjetistakin
muodostivat vain hjT\'in pienen osan.
Ranska kaksinkertaisttittaa myös
.sotilaalliset menonsa verrattuna vii­me
vuoden menoihin —T ja sotamenot
melevät leijonan osan valtion budje­tista,
Sotateolllsuuslaitoksille ja voittoili-joiile,
"kuoleman kauppiaille?; hifla-tooriset
sotabudjetit anta\'at'satumai-sen
suuria voittoja, mutta jou&oille ne
aiheuttavat lisää veroja; taivasta h i ­povia
hintoja sekä elintason y-leistä
la.skua, uusia kärsimyksiä sekä demo­kraattisten
oikeuksien rajoituksia.
Puhuessaan uuden a^eistumisohjel-man'
puolesta Britannian Tj-ahamhiis-terl'Gaitskell
joutui tunnustamaan,
ctta sc tuottaa puutetta ja kärsimyk-
.stk väestölle. Totta, ettS hän yritti
vakuuttaa, yleisölle, ettei se ole "ko­konaan"
sotaohjelmaa, ja että tava­rain
puute. <:{aupoissa ei tuskin (I)
muodo.stu nim kovaksi mitä .se oli
viime sodan aikana, jolloin brittiläi-
•set .saivat vain noin puolen tamtse-
•Budjetm lisäantjminen ja ruplan listaan määristä. Mutta se tosiasia
kun rahaministeri katsoi- tarpeelliseksi
tehdä vertailuhsötä^^
vihjata, •että ' kulu tustavaifalri: määrä
nyt rauJianoloIssa: lähentelee sodan­aikaisia
nälkäanhokalai on h?n?
väava sellalseinaan-
Natsikenraalia ei
saa vapauttaa,
sanoo neuvosto
ostovoiman kasvu korostavat edelleen
Neuvostoliiton talousmahdin nousua.
Edelleen vuoden 1951 tulot on suun­niteltu
huomattavasti suuremmiksi
kuin v. 1950 tulot.
Kapitalistisen valtion päätulolähde
on väestön veroista. Yhdysvalloissa^
ja Britannias.7a tulee 90 prosenttia
raition tuloista väestön veroista, Neu­vostoliiton
vuoden 1951 budjetin tu­loista
.saadaan väestön verojen koh­dalta
vain 9.4 prosenttia koko siun-mnsta.
Tulojen pemslahteenä on
kauppavathtovero seka teollisuuslai­tosten
ja taloufjjarjestojen voittojen
vero. Budjetin tulojen lisaäntjminen
i kuvaa tuotannon kasvua ja laajene­mista,
tuotannon voittomahdollisuuk­sien
kasvua, lisääntyvää kaupankäyn­tiä
.sekä Väestön ' elintason nousua,
Budjetti on voimakas talousinstru-mentti
taloudellisen ja kulttuurisen-kehityksen
hyväksi
Vuoden ;1951 budjetm suurimmat
menoerät liittj-vät lisääntyviin pää-;
ornasijoituksiin teollisuudessa ja maa­taloudessa,
jättiläismäisiin ikommu-nlstlsiin
rakennussuunnitelmiin, so­siaaliseen
ja kulttuuriseen edistyk­seen.
Neuvostoliiton budjetin kui­vien
numerojen takana on loistava
knva kommunistisesta rakennustyös­tä:
Suurien kanavien ja jättiläismäis­ten
iU hkovolrfialaitosten rakentami­nen.,
laajakantoiset projektit joiden
avulla tehdään erämaista kukkivia
hedelmapuutarhoja. uusien. tehtaiden,
myllyjen ja kaivosten valmistaminen/
tuhansien koulujen, yliopistojen, teat­terien,
salraalaln ja sanatorlumlen
rakentaminen.
Erittäin merkityksellisenä, seikka­na
on pidettävä Neuvostoliiton bud­jetin
menoeriä. Yli 178.000 miljoo­naa,
eli 2 5 koko valtion menoars-los-ta,
on'tarkoitettu kansallisen ekono­mian
rahoittamiseksi ja yU 120,000
miljoonaa ruplaa, eh 27 prosenttia
koko budjetista menee sosiaalisiin ja
kitlttuurisiin edesottamlsiin. Tästä
johtuu etta kaksi kolmattac^aa val­tion
koko budjetista menee kansalllT
.sen ekonomian seka kulttuuristen ja
.sosiaalisten edesottamisten rahoitta­miseen.
Puolustusmenot muodostavat
vain 21.3 prosenttia v. 1951 budjetista,
jotavastoln sotaa edeltäneen vuoden
1940 budjetissa myönnettiin puolusr
tiistarkoltukseen 32.5 prosenttia.
Neu\'ostolUton budjetilla on neu­vostovaltion
rauhanomaisen ekono­mian;
ja rauhanomaisten pjTkimy.sten
leima samalla tavalla kuin hyökkää­vien
maiden budjeteilla on sotaisen
ekonomian ja sotap>Tkimy.sten leima.
tämä.' Gaitsken korosti.'että &oU-tcoUlsuutecn^
silrti-mlncn on nyt. mo­nimutkaisempaa
- ja kivuloisetnpaa
kuin 30-luvull3, sillä Britannian re­surssi^
ovat nyt pienemmät, ja .että,
tämä aiheuttaa "uusia kärshnyksiä'%
On tarpeetqnta-i^littaä, että se mer­kitsee
kärs^nyillakansaUe, Rauhan­kin
aikana sotaticonomia antaa para­tiisin
moni^JcifegBille Ja helvetin työ­tätekeville,
'* ' ^
lAionnoJlisestflcaan ' sodanlietsojat
eivät rohkene eslintye avoimesti. He
tiurvautuvat petokseen ja naamioin­tiini
anteeksiantamattomiin -valhei-sUn
ja vääristelyihhi. He yrittävät
selittää hyökkääviä sotasuuiuiitel-miaan
oletetulla "vaaralla", mikä mu­ka
uhkaa Nem-östoliitosta ja jesuiitta­maisesti
he julistavat, että mitä pa-remmm
he aseistuvat sitä suurempi
on mahdollisuus rauhan säilymiselle.
Mutta tosiasiat paljastavat päivittäin
Itämä, valehtelijat ja provokaattorit.
Siinä on -kyBymys joko puolesta tai
vastaan. Samalla kertaa el voida
edistää sodan ja rauhan ekonomiaa.
On mahdotonta'toteuttaa aseistautu-mlsohjehnaa
ja samalla suorittaa laa­jakantoisia
;siviilirakennussuunnitel-mla;
On mahdotonta samanaikaises­ti
lisätä sotavabnistelua j a korottaa
Väestön ehntasoa. J. V. Stalin osoitti
tämän selvästi ja tieteellisen tarkasti
Pravdan kirjeenvaihtajalle antamas­saan
haastattelussa.
-Neuvostoliiton budjetti on sellaisen
valtion budjetti missä ei ole luokkia
eika i^'hmiä jotka hyötyisivät sodasta.
Jotka hyötyisivät kuumeisesta sota­valmistelusta,
jotka propagoisivat
hyökkäystä. Rauha on valttamaton
olosuhde sen ohjelman toteuttamisel­le
jonka avulla pjTitaan taloudelli-
Bcen ja kulttuuriseen kehitykseen se­kä
työtätekevän väeston elintason
parantamiseen — ja tällaista ohjel-naaa
kuvastaa Neuvostoliiton budjetti.
Jokainen askel rauhan vakiiimutta-miseksi
auttaa.Neuvostolhton ja kan-sandemokratiamaltien
rauhanomaista
ekonomiaa.
Yhdysvaltain puuta-varatyöläisijlä
on lakltoääiiestys
Portland. Ore. — International
Woodworicersin (GlOrn union) neu-vottelukomitea.
toimittaa laldcoaänes-tyksen
union 55.000 Jäsenen keskuu­dessa
pohjofslännen metsätyömailla
ja sahalaitoksilla.
Mn&stysliput posutotthn maalisk,
12 päivänä ja ne on merkitty palau-tettavalcsl
viimeistään huhtikuun 11
päivänä. •,
Umon vaatii tuntipalitan korotta­mista
35 sentillä, parannuksia vuosi­lomiin:
ja kolme ihaksidlista juhlapäi­vää
lisää -iTiodessa. ' ••.
• V Saadakseen äänestyksen kautta tie­tää
jäsenistön mielipiteen lakkoutu-mlseen,
neuvottelukomitea: on pyytä­nyt
liittohallituksen sovittelijain se­kaantumista
vallitsevaan palkkaril-taan.
Näihin toimenpiteisiin imion
neuvottelukomitea ryhityi heti sen jal-.
keen kun se hylkäsi isännistöä edus-,
tavan Lumbermen's Industrial Rela-tions
komitean tekemän tarjouksen.
IWA: n presidentti James Padling
sanoi, että isännlstön tarjous "täydes­t
ä 10 prosentin korotuksesta,- jonka
federaalinen palkkaraja' valtuuttaa',
todellisuudessa ei takaisi- minkään­laista
parannusta.
SHOSTAKOVICHIN ORATORIO
"SONG OF THE FOREST"
TORONTON MASSEY-HAALISSA
Toronto. — Toronton ja LakcshM-in
Työväen Neuvoston (CCLi, edustajat
viime viikolla vaativat, että natsiken­raalia
Kurt Meyerla ei saa vapauttaa
yanCtlla.sta.
Osastojen 35. 40. 58 ja 65. Interna­tional
Fur and Leather Workei^ Uni­on,
päatoslausclma.s.sa sanotaan, että
"thmä Toi-onton ja LakeJhoren liabor
Councll katsco Huolestuneena ja tuo­mitsee
liikkeen nat^lmurhaajan Kurt
Mcyerln, joka on syyllinen 150 ca-oadalaLsen
sotilaan murhaan, vapaut­tamiseksi."
Päätöslauselmassa vaadi­taan,
että Meyerla el .saa vapautt-ia
ja pyydetään Canadian Congre-"s of
I.aborla kehoittamaan/toi.-^ia sen j . l -
senyjteen kuuluvia kannattamaan
päataslauselmaa.
Toinen päätöslauselma Fur Union
taholta, joka tuomitsee Lftnsi-Saksan
aseistamisen, muutettiin päinvastai­seksi,
kun neuvaston oikeistolainen
Johtckunta Iisasi lauselmaan puna- ottakaamme esimerkiksi Yhdys-
!!f" ""."^V-?!"'""' 'f'": v.Utain budjetti Sen sotamenot vv.
1951-52 ovat yli 50.000 miljoonaa dol-
Toronto, Ont. — Huhtikuun 7 päivä
tulee olemaan merkkipäivä tämän
kaupungin musllkkielämd.ssä. Silloin
esitetään Masscy-haallssa D m i t r i
SCiOitakovichm. säveltämä oratorio
"Song oi The Forest" sinfcnia orkes­terin
säestämänä tunnetun musUkki-mlehen^
Emll Gartnerin johdolla. Esit­tävä
kuoro tulee olemaan yksi' suu­rimpia
mitä näiUämam on kuultu, kä­sittäen
yli 160 aikuista laulajaa. Pää­rungon
kuorosta muodostaa paikalli­sesti
liyvin tunnettu juutalaisten se­kakuoro,
mutta erikoisesti tata esi­tystä
varten on suhen luttynyt lau­lajia
myöskin muista ryhmistä, ollen
slina jcitaln suomalaisiakin. •
Tämä esitys on • merkkitapaus jo
siksi, että oratorio "Song of The
Forest" esitetään silloin ensikertaa lU-kopuolella
Neuvostoliiton, jossa se on
saanut osakseen suurta suosiota kan­san
keskuudessa. Ja myöskin siksi, et­tä
meillä on vaan harvoin tarjolla
nain korkeatasoista musiikkia popu-laarisllla
hinnoilla. Kaikkhn vähän­kään
tähän esitykseen verrattaviin t l -
latsuuIcsUn peritään tavallisesti kor­keat
pääsvmalisut. Mutta Canadan-
Neuvostoliiton Ystävyysseura, joka on
hankkinut luvan oratorion esittämi­seen
ja jäi-jestaa tilaisuuden, on aset­tanut
pääsymaksut siksi . alhaisiksi,
etta työläisetkin voivat sen suorittaa
ja voivat' tulla nauttimaan esityksestä.-
•Lippuja tilaisuutta, varten on. jo
saatavana 83 Christie St; ja 300 Bath-urst
St. ja myöskin kuoron jässnlltä.
Ja tilaisuuden järjestäjät sanovat l i ­puilla
olevan hyvän menekin. Niitä
on tilattu paljon ulkopuolelle Toron­ton.
Esityksen aikana tulee täällä ole­maan
paljon ulkopuolisia vieraita, sil­lä
esitys tapa-htuu samanaikaisesti
täällä pidettäran yleisen rauhankoko­uksen
kanssa-/ johon saapuu edustajia
kaiikialta. yli maan. Paikkakuntalais­ten
on sh^ pai:3t5,varata itselleen liput
ajoissa tähän arvokkaaseen ja harvi­naiseen
tilaisuuteen.— g.
Yhdysvaltahi budjetti — kuten Yh­dysvaltain
Atlantin paktm liittolais­tenkin
budjetit —^: on sotabudjetti.
Näiden maiden budjethi edellyttävät
ekonomian ja sosiaalisen elämän nor
peata militarisointia, ja ne voidaan
toteuttaa amoastaan sotahysterian i l ­mapiirissä,
niiden tavoitteena onkin
uuden maailmansodan aloittaminen.
Suunnattoman suuret sotilasmenot
aiheuttavat fmanssiaalisen sekasor­ron,
raahaavat hyckt^ävien maiden
ekonomian pohjattomaan kuiluun ja
antavat sdle yksipuolisen, ruman
muodon. Mitä suurempi on ekono­mian
ja sosiaalisen elämän militari-somti
länsimaissa, sitä kovemmaksi
muodostuu kansainvälinen jännitys.
Monopohstit. jotka velttoilevat "kj'l-^
mästa sodasta", ja levittävät uuden
maailmansodan liekkejä, pelkäävät
kansainvälisen tilanteen paranemista,
kuten he pelkäisivät ruttoa. He pi­tävät
jokaista todellista tolmenpldet--
tä sovittelun ja rauhan hyväksi.uh­kana
sota voitoilleen ja ylivoitoilleen
ja heidän sotaekonomialleen.
On täysin selvää, etta rauhan bud­jetti
'johtaa rauhaan j a sotabudjetit
sotaan. Sota voidaan välttää vain
aktiivisella taistelulla rauhan puoles­ta,
vain sitten, kuten suuri Stalin
äanoi. jos' "kansat ottavat rauhan­asian
omiin (käsiinsä ja^ pitävät siitä
kiinni loppuun asti".
KAVTXNNOLUSTX
Kaksi .taiteilijan'tajpaista käreU i
lon ohitse, m i i ^ pibamaslla ou i
lu jossa Banottlin; e t t ä se ja ise
luisa taiteUija^eli j a Iraoli tassi t
sa.
Niinpä toinen sanoi toiselle:-»
kalaisen taulun 'uskot heidän
va» . mmun asimtonl pihamaiie-i
minä kuolen?"
Canada edelleenkin
sodassa Saksan kanssa
: Ottawa, -f- SuS- äskettäin tiedustel­tiin
alahuodeessi^ ulkoministeriltä mi­hin
toimenpiteiaän hallitus on rjiity-nyt
Saksan-ikan^^ yhä edelleen val-
Utsevan-sotatllanlopettamiseksl, sanoi
ulkoministeri L. B. Pearson; että on
mahdollista .tämän sotatilan lopetta­minen
muilla keinoilla kuin tavan­mukaisen
rauhansopimuksen avulla.
Hän sanoi asian olevan parhaillaan'
harkittavani^ mijtta eimalniimut asi­asta
sen enempää.
^'Taulim jossa sanotaan: Haiäl
vuokra"ltavana!"; vastasi tolnenj
• * •
LUULI Y>DIÄBlÄNEEXS;i
Nousukas politiiklcD istui ra
pöydän.ääreen^ katsellmenua,
sitten ojensi sen tarjoilijalle ja
"Tuokaa minulle liyvä ateria/'
•Hän ojensi tarjoilijalle juoi
ja pian h ä n sai toddla hyvän
Syötyään hän; uudelleen antoi tarjoi.]
Iljalle juomarahaa, joka kiittäen kfr!
martul hänen puoleoisa ja sanoir
"Kiitoksia paljon, herra! Jos teliä
myöskin on sellaisia ystäviä jotka ei­vät
osaa lukea, niin lähettäkää heldjt
tänne,"
HAJAMIELlSYYn A
(Professori'kääntyi erään oppilaaia
puoleen ja sanoi: "Ole- hyva. ja tai
s:^'ömaän Illallista minun kanssa,
nä: kohtaat sielläi myöskin ystätjs
Davlshi."
"Mutta nunähän itse olen -Davis;
• "Hjrvänen aika . . . olen pahollkm
oikein pähoillam. Mutta ei se haittai,
tulkaa kuitenkin. Mhiä olen vanm
että tulette pitämään hänesta.v
" N H N P A T I E T E N K I N:
NäSidessään äitinsä ripottclcrts
naftaliinia vaatteisiin, kysyi piMijj.
poikanen:
' — Ä i t i , mitä luulet kom syöneet
paratiisissa kun siellä ei ollut vaA
teitä?
— En todellakaan tiedä.
— Kyllähän sinä sen tiedät; e«
viikunanlehteähän niiden piti syöfi
vaikka et kehtaa sitä' sanoa.
Suomen sosdem-puolue
saa amerikkalaisia
kahvilahjoituksia
Helsinki. — Demokraattinen Lehti­palvelu
ilmoitti äskettäin varmalta
taholta saatujen tietojen mukaan, et­tä
"J2nsi-kotien LUtto", jonka sihtee­rinä
on Martta Salmela Järvinen, on
saanut Miina Sillanpään nimelle
Amerikasta -laöjana sata tonnia kah­via^
Myytj-nä kaupallisten keskus­järjestöjen
välityksellä tämä määrä
tuottaa ilmeisesti sosdem-puolueen
vaalirahastoon n. 20 milj. mk.
Täten on paljastunut amakm yksi
siihen, miksi kahvi on viime a i ­koina
painunut mustaan pörssiin ja
miksi ulkomaankaupan viralliset hoi­tajat
eivät ole huolehtineet siitä, että
väestö saisi tjTdyttäa kahvmtarpeen-sa
tavallisia teitä.
Saksan pulman
ratkaisu avaa
tien rauhaan.
Moskova. — Ulkoministerin neuvo6-|
to ei kykene ratkaisemaan kausam<|
välistä kriisiä, jos länsivaltojen tjM
järjestysesitys hyväksyttäisiin, kiit-I
joittaa Pravda. Saksan jako ja parf
ralllaan suoritettava Länsi-Sai
varustaminen^ ovat suurimpbia sjinl
Euroopan jännittyneeseen- • tilaate^J
seen.
Länsivallat ja ennenkaikkea T^l
dysvallat haluavat työjärjestystä, j » |
sa tärkeimmät kysymykset on siirret-i
i ty taka-alalle. jotta Länsi-Saksan n-|
I Tustautunäista voitaisiin jatkaa,
ilmeistä, että Saksan puhnan ratk^-i^
su avaisi tien asioiden rauhalUseDei
järjestämiselle koko Eurooassa, inutti|
Yhdysvallat el ole kiinnostunut täl'|
laisesta; ratkaisusU. Amerikkalalsd-I
la taholla sanotaankin, että nykyinMl
tilanne on suotuisa Yhdysvalloille seD|
vuoksi, että sen valitessa on madol­lista
'^toteuttaa suuri varustautuniis-.|
ja mobUisolmisohjelma, ku-joittaij
lehti.
EI KELVANNUT
Mynchcn. — Saksan kouluvirano-J
maiset ovat ilmoittaneet, että Amfi-j
rikasta koululaisia varten lähetetjlj
makeispaketit on palautettu takaisia.j
koska ^; paketeissa on puohalastonusj
naisen kuva.
"Tervetuloa Suonteen"
mltsee uudelleen aseistamisen "ehdol­la,
että Itä-Saksan kommunistipuolue
stiostuu tarka.stuksccn ja sen kapsein
laria. eli 50 kertaa .suuremmat mitä
Ylidysvaltaln sotamenot v. 1938-39 ja
poliblen ;auontaan ja etta poistetaan ,.,hes 75 prosenltm valtion koko me-kalkkl
upseerit, jotka ovat entisiä nat-I noarvlosta Samalla kertaa h%vm
slpuolucen jK.eniä Ui kannatlijla.". vahhpatoinen osa valtion menoista
Äskettäin luimme eräästä tämän
mantereen suomenkielisestä lehdestä
Suomesta lähetetyn kesämätkailim e-distämistä
koskevan kirjoituksen, jo­ka
oli varustettu edellämamitulla ot­sakkeella
— Tervetuloa Suomeen» S i i ­nä
kerrottiin että 'Suomeen .odote­taan
tulevana kesänä nmsaasti mat­kailijoita
ulkomailtakin. Puhumat­takaan
nyt olympialaiskesä^tä tuleva­na
.-vuonna. ;•;
On varsin helposti käsitettävä, että
Suomi haluaa ulkomaalaisia matkus­tajia
ja niiden ulkolaista valuuttaa;
elikä yhtä kiihkeästi kuin muutkin
maat, jotka tekevät kaikkensa, ^jilko-maisen
matkallullikcnteeii edistämi-seksi.
Sen lisäili yritetään Suomes­ta
käsin rakentaa" "Suomen . siltaa"
tämän mantereen suomalaisen väes­tön
J^eskuutecn. Eräänä tämän sillan
rakentamisen ensimmäisenä edelly­tyksenä
on lucnnollisestlkln runsaan
suomalaisen matkailija virran suun­tautuminen
tältä niantereeita Suö-haeen.
Ja ilahduttavaa se varmaan
olisikin jos entistä lukuisemmat suo­malaiset
saisivat tilaisuuden pistäytyä
"vanhassa maassa" — niin mhiä kidn
muutkin. Se piristäisi aika tavalla jä
antaisi varmaankin paljon Uusia vai­kutteita
ja nikemyksiä sillä me us-
: — — - — • •: V ; — '"' V ' : ~ ^ ' ^ k o m m e : - s i i h e n , vanhaan .väitökseen,
toimi maila niin etteivät pahimmat vihaniiehemmekään hukkuisi- että matkusumlnen sivistää ja avar-miekkaan
sotahulluutensavuok.si. Tämä voidaan nvt tehdä parhaiten taa näköaloja, Jne. .^^^ ^ ,
• ' Tänian esipuheen jälkeen me Ivoi-simmc
siirtyä nyt itse asiaan. , Mc
Wall Streetin mukana, jos se on Wall (tarkoitukseen. 3 prosenttia tervcys-
Street joka uudelleen aseistaa Lansl j huoltoon ja näitä turhanpicnliikitf
Saifia.- Beimett lausui, että "mei-, määrärahoja jatkuvasti picnennet.iän.
däu on yksmkenaisesli mentävä Wall i Yi:dj-<n,altaln painostuksen alaisena
Streetin mukana jos nsla niin on", i hyökkäävän Atlantin paritin jäsen-
Hanen lausuntoaan vastustivat Pur
Union edustajat AI Hershkowitz ja
Dave Wkcbrod. jotka ehdotti\-at että
punak3ullunIiet^onta osa poistettai­siin
päätöslauselmasta ja että tämä
Council päättäisi kannattaa Länsl-
Snksan ascistarlisuttiistA. "Mitenkä
työväen edustajat puhuv-ät Wali
mar.t kietoutuvat lisiiantyva.s.«a mää­rässä
aseistumlskampanjaan ja jou­tuvat
nopeasti muuttamaan talouten-
Strceim ja niiden miesten, jotka tä­nä
päivänä valmistavat uusia krcm^i-torloita.
kannatt .imisesta" kysyi WlJer
brcd. ; '-i
tykselllsiä koska Siiomesta lähteneet
siirtolaiset ovat saapuneet tänne juuri
niiden ansaitseminen toivcssa. Mikäli
niitä iiyt.riittäisi tuhlattavaksi ^^^^^^^
meeri tehitävää; vierailua varten, ei
ifänmäa näytä niitäi haluavankaan —
ilman esteettömyystodistusta.
M ^
oikeastaan on ? ; Ensinnäkin, miksi se
pitää hankkia Suomfesta, eikä täältä
Canadasta, jossa ystäväni Mäki-Kassu
on ollut jo kohta 40 vuoden ajan. Oli-sikohin
hiin. että vanhai kotimaa tah­toisi
asetella ja löytää esteitä Kasstin
kotimaahan ^ matkustamista: vastaan ?
Jos hiin ori,< ovat asiat perin •kiu'jalla
tolalla. . . ' ' y y ' ^ '''^'•-•y^:i:'^
Meis^ timtuu slltä,^^^ 0^ moinen
esteettöm3^stcdistus isuomeen mat­kustamista
varten pitäisi hartfckl-a
täältä Canadasta, varsinkin sellalsls-sä
tapauksissa kidn esimerkiksi Mäki-
Kassuun nähden, koska hän on ker-ne
uskolliset'suDmalaiset, jotka eivät |ran asunut täällä lähes 40 vuoden a-
SUomen kansalaisille ei anneta pas­sia
Suomeen matkustamista varten
ellei sen saantia varten hankita sitä
ennen Suomesta esteettömyystodis­tusta.-
Tämä;! määräys ei tosin Soske
minua koska olen Canadan kansa­lainen
ja voin-'matkustaa Suomeen
yhtä helposti kuin ulkomaalaiset kon­sanaan
— amoa edellytys on viisu­mien
hankjs^^n^n ^täkäläisiltä Suo­men
edustajilta,; joka on varsin help­po
ja yksinke^^^en asia — nhn ai­nakin
kerrotaan.
Käytännölliseni katsoen joutuvat
.siten, että toimitaan päättäväätrja herkeämättä Toront^^^ huhtikuun
.7 päivä kokoontuvan t^anadan kaiisalli.sen raiihankokouk.^en onni.-itur,: j uritoltamme. silli sitji »mtta mäajrii]^
«liscn hyväksi. ^ <;ltä, että tääUämantereeUai. asuviHe
ole hakeutuneet Canadan kansalai­seksi,
tällä tavoin rangaistavaksi sii­tä,
etta ovat edelleenkin Suomen kan­salaisia.
Silla ^miksikään muuksi kuin
rangaistukseksi ei voi katsoa sitä, että
asetetaan e n t l ^ 'enemmän vaikeuk­sia
ja viivytyl5siä Suomen -kansalai­sille,
jotka aitcovat mennä joko vierai­lulle
tai kerta kaikkiaan olemaan en-tlsean
koti- ja 53mnyininaahansa,-Scn
iljaan. että Intettäisiin kädet ter-
•retuliaissyleliyyn. lyödään kädet se­län
taakse hyvin kylmällä tavalla.
Eikö Suomii j^lrkaherrat, jotka toi­saalla
puhuvTÄ,''"Rupinen siUan" ra-keritamlsestaV
' i ä s lw moisten byro--
kraattisten toimenpiteiden kylnientä-vän
suhteita Suomeen täällä olevien
Suomen kans^l^ten keskuudessa?
;Entä sitten 4icr iaoatkailudoUarit? E i ­kö,
nc kelpaaknan Canadan niiltä a-aukkailta,
Jotka ovat yhä edelleen
Suomen Icansalaisia? -Heidän'doUa-riensa
luulisi olevan erikoisen merki-
Jan. Kuka Suomessa tietää m i t ä än
hänestä, ellemme ota lukutm sitä, että
hän on saattanut joidenkin mielestä
olla liian kauan pois kotimaastaan ja
on tullut liian vanhaiksi palata^een
kotimaahansa. Mitään muuta näkö­kohtaa
cl meidän mielestämme voi­da
esittää "esteettcmj-ystodlstuksen"
Suomesta hankkimiseen nähden.
Moinen todistus, mikäli se on lato­kaan
tarpeellinen,, pitäisi hankkia
taalta Canadasta osoittaakseen Kas-sun
maksaneen kalkki veronsa; ole­van
"puhdasmaineinen"tms. Täällä-häiixhänet
tunnettaisiin eikä Suomes­sa;
Vallan eri asia on tietenkhi se,
että moiset esteettömyystodistukset
ovat mielestämme täysin tarpeetto­mia,
pelkkää virkamiesten keksbitöä.
Ix^itiksi on minim vanhana punik-
Wna esitettävä vielä eräs näkökohta
ja terveellinen epäily moista esteettö­myystodistusta
vastaan. Asia saat­taa
nähkääs olla siten, etta Joku taaii-tumukselllnen
chranamles tai miöj
muu virkamies tahansa, ei annafeaas
punikeille moista esteettömyystodis­tusta
puhteasti sen takia.jetta olenuB«|
olleet ja olemme yhä, qdeUeenkin pu-1
nikkeja. Siinä on kultainen tilai­suus
vaikka mhikälalsen mielivallasj
iharjoittamiseen, josta Suomen entiat
virkamiehet olivat hyvin kuululaf
Olen saanut kokea sUtä ennenvan- j
haan vanhassa maassa ollessani.
-Kaiken tämän johdosta on syyti |
varoittaa ka&kia niitä Suomen taD-j
salaisia, jotka aikovat mennä Aleni-j
luUe Suomeen tulevan kesän aika»!
ja olympialaliskesänä, että .paneralj
hyvissä ajoin passiasiansa vtreilfc j
ainakin mikäli puheenalaisen esteet­tömyystodistuksen
hankkiminen on
kysymyksessä — koska A-anhastasa
tunnetaan varsin hyvin miten hitait»!
herrato kiireet ovat, - j
Ka&en edellä sanotun perusteen»
olUi syytä ehdottaa, että asianoinä-j
nen - Suomen virasto antaisi kansan­omaisen
selityksen sUtä mitä moiseO |
estcettömyystodistukseUa todella tar- j
koitetaan. Onko sen tarkoitus fri
käistä tai edistää Canadan ja täaai»
mantereen suomalaisten matkafi»
kotimaahansa Ja mitkä ovat ne Sffi-jotka
ovat johtaneet moisten todis­tusten
vaatimiseen passin saannis |
edellytyksenä, jne. >
Me Canadan suomalaiset olenu*
ylpeätä väkeä. Me emme halua tua-feeutua
mihinkään missä el mettä *»-
luta, olipa se sitten vaikka cndo«s
kothnaamme. TehkSäiM siis
herrat tämä asla selväksi — i » ^ ]
dollisimttian suor^asi^ ^5
olisi hyötyä molemmin TJnxoMa.
sicillä kuin täälläkin: Niin käski ^ j
namaäh JJSki-Kassu, Jo[Jta h*
lähteä Suomeen jji sa^t^Mi
«esU jäädäkin iriime^
olon&a\Riella vUhtyisäksi.---^K^