Vapaus, January 17, 1959

              Sivu 2 Lauantaina,.tammik. 17 p. — Saturday, Jan. 17, 1959
V A PÄ U S
(LIBERTY) — Independent Labor
Organ of Finnish Canadians; Es-;
tablished Nov. 6, 1917. Authorized
as second class mail by the Post
OfficeDepartment, Ottawa.. Pub-llshed
thrice weekly: Tuesdays.
Thursdays and Saturdays by Vapaus
• Publishing Company Ltd., at 1Ö0-1Ö2
Elm St. W:, Sudbui-y, Ont., Canada'
Telephones:Bus; Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265; Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertismg rates upon application.
Translation free of charge.
: . TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75
3 kk 2 25
Yhdysvalloissa: l;Vk. 8.00 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
- Avro Arrown kohtalosta
Maamme tämän hetken yhtenä kuumimpana talouspoliit­tisena
kiistana on epäilemättä "Avro-Aircraft" yhtiön koh­talo.
Tosiasia on, että tämä yhtiö voi lopetta*a — riippuen
liittohallituksen tulevasta päätöksestä — kokonaan toimin-
• tansa, heittää noin 13,000 insinööriä, teknikkoa ja korkeasti
ammattitaitoista työläistä työttömien armeijaan.
Käytännöllisesti katsoen se tarkoittaisi Canadan koko
lentokoneteollisuuden romuuttamista, kalliilla hinnalla oste­tun
teknillisen tiedon ja taidon haaskaamista, sekä miljoo­nan
dollarin palkkatulojen menetystä viikkoa kohti.
Asia oh siis kansantaloudelliselta kannalta äärettömän
tärkeä ja kauaskantoinen. Ei ole lainkaan ihme, vaikka ny­kyään
kehitellään erikoista liikettä esim. näiden "palkkatu­lojen"
säilyttämisen puolesta.
Kysymys on kuitenkin paljon enemmästä kuin tämän
teollisuusalan työläisten palkoista.
Tunnetut pääasiat ovat seuraavat: Liittohallitus on -jo
käyttänyt veronmaksajain varoja noin 400 miljoonaa dolla­ria
ko. lentokoneen kehittämiseen. Asiantuntijain selitysten
mukaan näin suurilla varoilla on kehitetty ensiluokkainen
taistelukone, jonka nopeus on äänen nopeutta suurempi.
Teknilliseen rakettikehitykseen viitaten, mutta ilmeisesti
Pentagonin painostukseen taipuen, liittohallitus päätti äs-kettän
ostaa Yhdysvalloista ilmavoimiemme käytettäväksi
Bomarc-raketteja — joiden käyttökunnosta on vasta ennak­kolaskelmia.
Tämä tarkoittaa, että Arrow-kone, jonka kehit-*
tämisestä olemme veronmaksajina maksaneet jo $400,000,000,
on "vanhanaikainen" ennen kuin se saatiin sarjatuotantooni
Sitäpaitsi ön selitetty, että Yhdysvallat kieltävtyy ehdotto­masti
ostamasta näitä canadalaisia taistelukoneita käytettä­väkseen
vaatien, että Canadan täytyy ostaa yhdysvaltalaisia
— ilmeisesti huonompi taistelukoneita Yhdysvalloistal
Kun markkinoita ei siistiisi näille koneille muualla
kun Canadassa, niiden hinta (varaosat, aseistus ja muut vä­lineet
irurkSanlukien) olisi noin $9,000.000 kappale.
Korkean hinnan ja Yhdysvaltain ilmeisen paino.^tukscn
johdosta voi siis olla mahdollista, että liittohallitus voi päät­tää
maaliskuun loppuun mennessä, jotta näitä koneita laka­taan
tuottamasta, mikä tarkoittaisi, kuten sanottu, Canadan
lentokoneteollisuuden täydellistä romuuttamista.
,, , Virallisissa piireisä keskustellaan nyt kiivaasti siitä, pi-täiskö
meidän kansakuntana täten menetellen romuuttaa
lentokoneteollisuutemme vai tulisjko •'työmähdollisuuk.sien
säilyttämisen" nimissä jatkaa Arrovv koneiden valmistamista?
Meidän mielestämme nämä molemmat "koulukunnat"' jättä­vät
huomioonottamalta todellisen ulospääsytien, nimittäin
sen, että suurilla kustannuksilla kehitetty lentokoneteolli­suutemme
olisi säilytett"Svissä siten, jotta ruvettaisiin Avron
tehtailla valmistamaan nykyaikaisia suihkumoottorilla va-
. rus.tettuja matkustaja- ja muita koneita siviilikäyttöä varten.
Siten voitaisiin käyttää yhteiskunnan hyodvksi ne miljoo­nat,
mitkä on Arrovvn kehittämiseen kulutettu. Siten vältyt­täisiin
lisämenojen kulutukselta vain siksi että "voitaisiin
maksaa työläisten palkat". Siten taattaisiin se. että meidän
maamme pysyy kehityksen tasolla myös lentokoneteollisuu­den
alalla.
DuIIesin Saksan ohjelma
Yhdysvaltain valtiosihteeri DuUes antoi vnme tiistaina
vihjeen,.että Yhdysvaltain hallitus on vihdoin viimeinkin val­mis
tunnustamaan, etta Saksan yhdistäminen voi tapahtua
"muitakin teitä" kuin ns. "vapaitten vaahen" kautta.
Vaikka mr. Dulles esitti tam-an vihjeen politiikkansa
muutoksesta tai uudesta käänteestä mahdoHisimman epadip-lomaattisessa
ja.töykeassa sävyssä puhumalla Neuvostoliiton
Saksan ohjelman "typeryydestä" ja "käyttökelvottomuudes­ta",
niin tosiasia kuitenkin on, etta hänen lausuntonsa vintti
yleismaailmallisen keskustelun Sak.san yhdistämisasioista:
, On luonnollisesti viela ennenaikaista sanoa asiasta puo­leen
tai toiseen, mutta se seikka kun Yhdysvaltain hallitus
ilmaisee harkitsevansa joustavampaa suhtautumista "kaikki
tai ei mitään" ohjelmansa tilalle, niin se yksinään on lupaava
. merkki. • • •• •• •
Tosiasia on nimittäin tama: Yhdysvaltain hallituksen ta­holta
on esitetty tietoisesti mahdottomia ratkaisuehdotuksia
sekä Neuvostoliitolle etta Kiinalle nimenomaan .sunä uskossa
.tai.toivossa, etta. jollakin tavoin, ja jollakin keinoin voidaan
niiden.maiden nykyinen sQsia!i.stinen järjestelmä kukistaa."'"'
Washingtonin.käsityskannan mukaan kaikki sopimukset Kii-
.nan .j_a Neuvostoliiton kanssa ovat; muka omiaan voimistut-
.taniaan niiden -sosialistista järjestelmää ja •niinmuodoin ön
kaikkia tärkeimpiä; sopimuksia vältettävä sittenkin-.vaikka
tällainenohjelmaohsi Itsellekin epäedunista,:sillä "tarkoitus
pyhittää keinot", ja tarkoitus on täten menetellen heikentää
sosialististen: rnaiden asemaa_kansainva1ise.sti siten .että niis- •
sä nousee sisäisiä ristiriitojäTlotka johtavat vastavallanku­moukseen.
Kuinka "käyttökelvoton" tama ohjelma on ollut, ja on, se
näkyy sosialistisen maailmanosan äärettömän nopeastjTkas-vusta,
sen taloudellisen ja poluttiscn voiman myrskyisestä
kehittymisestä ja toisaalta kapitalistista maailmaa jaytavan
talouspulan levenemisestä."
• Nimenomaan Saksan yhdistämisasiasta puhuttaessa on
Yhdysvaltain kohdalta huomattavaj—otta—tiirkoi-truksena on
ollut Saksan yhdistämisen vastustaminen. Puhumatta nyt
'Potsdamin sopimusten määrysten.alkuperäisistä rikkomisista
. ja-Länsi-Saksan kanssa:tehdyistäTy]<sipublisista sopimul<sista|^
joiden tiedettiin johtavan Saksan; kahtiajakamisenjatkumi
seen, Was]T[ingtonista on Saksan yhdistamisasiairL_yhteydes-
/)Sä esitetty:sellaisia :ehdotuksia; joiden tiedetaan varmasti tu­levan
hyljätyksi Neuvostoliiton taholta. Tässä yhteydes.sä on
puhuttu paljon kauniita sanoa "vapaista vaaleista", joiden
avulla Saksan kysymys pitäisi muka ratkaista — kanta jossa
^suhteessa Dulles .sanoo nyt voitavan tehdä muutoksia.
Mutta miten on asia käytännölhsesli katsoön: Nyt on his­toriallisen
kehityksen johdosta olemassa'kak-si Saksaa — so­sialistisella
tiellä oleva Ila-Saksa ja yhä enemmän Saksan
.militarismiin vajoava kapitalistinen Länsi-Saksa.' Selvää on^
o SYNTYMÄ-
^ PÄIVIÄ
"Toivo 'Salo, Night,Hawk Centre,
Ont., täyttää keskiviikkona, tammi­kuun
21 päivänä 65 vuotta."^
Vihtori Salo. Spnicedale, Ont.,
tävttää keskiviikkonai tammikuun 21
päivänä 70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttävain
onhentoivotukisiin.
Jälleen yksi diktaattori maanpakoon
Liittopresidentti
Scharf Suomeen
Helsinki. Itävallan liittopresi­dentti
tri Schärf on ottanut vastaan
tasavallan presidentin kutsun käydä
ensi kes"ahä kolme päivää kestävillä
valtiovierailulla Suomessa. Vierai­lu
tapahtuu välittömästi liittopresi­dentin
käytyä informatiotarkoituk-sessa
Ruotsissa Hänen Majesteettin­sa
kuningas Kustaa VI Adolfin vie­raana.
Vierailu Suomessa tapahtuu
kesäkuun 5—7 päivinä.
Loppu tuli F{;itist;ille kun -luinon ix-yU-iisii. eivät k;ito;iisi v.iiin jäisi
miehiään, jotka taistciiviit {•"KIC>1 pciiiiiiiiksi po.liJoi;issa asuville kan-:
^u„„u;,. ! Cas'ron vallankumouksellisia jouk- soille. 1 a annetaan saksalais-! . o . > • i- . • . I
kojaan vastaan Santa Claiassa. ;il- Han sanoi, etta eskimot voivat an-koi
sadottain karata. Mon"t näistä taa paljon pohjolalle, vaikkei muuta
sotilaista olivat neekei-eitä. joita niin heidän elämänfilosofiansa, että
sonettiin Kuubassa samalla tavajl.i' elämän täytyy jatkua kylmässä,
kuin Yhdvsvalloissakin. Heillä ci ! va;ii-assa sekä vaikeuksissa.
5 miljoonaa työtöntä
Yhdysvaltoihin
New York. — USAn ammatillisen
keskusjärjestön kongressissa autotyö-läisten
ammattiliiton puheenjohtaja
VValther Reuther arvioi työllisyysti­lanteen
heikkenevän tuntuvasti lähi­kuukausina.
Helmikuussa rekisteröi­tyjen
työttömien lukumäärä nousee
I todennäköisesti huomattavasti yli 5
i miljoonan henkilön. Viime vuonna
I rekisteröityjen työttömien huippulu-
: ku oli 5.4 miljoonaa. Huolimatta sii-
I tä. että USA:n autoteollisuus valmis-i
taa vuoden 1959 automalleja siinä
laajuudci-sa kuin .se on mahdollista,
on yksin Detroitis.sa tällä hetkellä
I noin 250.000 työtöntä, mainitsi Reu-
• 'her.
että kumpikaan niistä ei halua
"antautua ehdoitta" toisen ko­mennettavaksi
ja hallittavaksi.
Tässä tilanteessa ei siis ole
muula rauhanomaista keinoa
Saksan yhdistämiseksi kuin se,
että tunnustetaan vallitsevat
to.siasiat
Ien tehdä keskenään sellaiset
.s.A-ittelupäätöksct, että yhdis­tämisestä
huolimatta säilyte­tään
kansalaisten demokraatti­set
oikeudet päättää itse sisäi­sistä
asioistaan niin maan itä-kuin
länsiosassakin. Mutta täl­laista
ratkaisua on Washington
tiotpisesti jarruttanut vaaties»
saan ns. "vapaita vaaleja", tie­täen
Hvin. että Länsi-Saksan
a.sukasluku on niin paljon suu­rempi
Ita-Saksan asukaslukua,
etta kapitalistiset puolueet sai­sivat
enemmistön tällaisissa
, vleisvaalei-ssa — mika tarkoit-tai.
si .sita. etta itäsaksalaisten
: täytyisi suostua tärkeissä peri­aatteellisissa
ja käytännön ky-syrayksi.
ssa "ehdottomaan" an-
! tautumiscen? DuUesin nyt an-
I lama lausunto, etta Saksan yh-
' distami.se.ssa voidaan kayttaa
muitakin keinoja kuin naita
"vapaita vaaleja", on ilmeises­ti
askel eteenpäin.
Saksan kysymyksessä on toi­nenkin
perusseikka. Washing­ton
vaalii tiukasti, että yhdis­tettävä
Saksa on Intettävä At­lantin
liittaon.,.mika on kohdis-lettu
sotilaallivsesti Neuvosto-
1 nitoa vastaan. Kuinka mahdo­ton
ta rtiä vaatimus on, se nä­kyy
sula, J O S kuviteltaisiin, et­ta
Neuvostoliitto vaatisi puo­lestaan
yhdistettävän ; Saksan
liittymistä Varsovan: liittoon,
joka perustettiin Atlantin lii­ton
vastapainoksi länsimaita
vastaan. .
Selvää on^ että tällä pohjalla
ei Saksan yhdisyminen. voi
koskaan tapahtua, paitsi sodan
kautta,, ja JOS sota syttyisi ny-:
kyisellä atomikaudella^ silloin:
ei enaa ole mitään; jalellä .sen
pal-o m min Sa ksasta ku m mo­nista
muistakaan maista. "Ja
kun kumpikaan" puoli ei vor
lassä tilanteessa suostua toisen
määräyksiin^ silloin on ainoas­taan
yksi: ulospääsy tie—. on; pa­lattava
;Potsdamin sopimuksen
linjalle, jonka, mukaan yhdisr
tetty Saksa jäisi kaikkien soti-'
lasluDntoisten liittoutumien ui-'
kopuolelle, ehdottomasti puo­lueettomaksi
maaksi.
Nyt kun valtiosihteeri Dul­les
on antanut ensimYnäisen"
vihjeen Yhdysvaltain hallituk­sen
neuvotteluvalmiudesta,
voisi Canadan hallitus antaa
arvokkaan panoksen " maail­man
rauhan edistämiseksi ryh­tymällä
aktiivisesti toimimaan
Saksan yhdistämiseksi demo­kraattisten
periaatteiden mu-kai.
sclla tavalla.
Tksi toisensa .jälkeen-latinalaisen
Amerikan*diktaattoreista kukistuu.
Fulg^cio Batista on seurannut Ar­gentiinan
Peronia ja Venezuelan J i-menezia
maanpakoon.
Batistan kukistuniisen jälkeen ai­noastaan
koline vanhantyyppistä
Yhdysvaltain tukemaa voiman^iestä
on jälellä — Strpessner Paraguays­sa,
Sömoza Nicai-aguassa ja Trujillo
Dominican tasavallassa.
Batista piti 22 vuotta viimeisestä
30 vuodesta valtaa käsissään Kuu­bassa
alistaen saaren 5,000,000 asii-kasta
Yhdysvaltain, Canadan ja Bri­tannian
monopolien vallan alaisek­si.
Nyt kun hän on mennyt vieläpä
hänen vanhat ystävänsäkin Yhdyt:-
valloissa kääntyvät häntä vastaan
ja sanovat totta. The New York
Times tunnustaa, etta "Batistan hal­lituskausi
on ollut mätää, kyynillis-tä
ja poliisiterroria . . . hän myös
salli entistä suuremman määrän
kanssarikollisiaan. jotka saivat va­paasti
ottaa varoja yleisestä raha-kassasta
ja on olemassa hyvin todis­tettuja
raportteja yhteyksistä Batis­tan
ja gangsterien kanssa, jotka pi­tivät
Kuuban voittoa tuottavia peli­paikkoja."
Tosiasia on. että Batista on nou­dattanut
Yhdysvaltain sokeritriLstin
määräyksiä rajoittamalla ssokeri-tuotannon
korkeimpien hintojen yl­läpitämiseksi
ja täten vakavasti va­hingoittanut
maan taloutta. Hän
antoi maansa ja erikoisesti Havanan
amerikkalaisten uhkapelurien ja
heidän rikkaiden juotilaittcn ystä­viensä
temmellyskentäksi.
Hän piti hallitusta valla.s.sa poliit­tisten
vastustajiensa joukkovanj;it-semisilla,
teloituksilla ja vaalipetok­silla.
.Maailma vielä muista;i, e t t ä hän
oli sama verinen tyranni, jonlia
edustaja esitti VK ssa päätöslausel­man,
jossa tuomittiin Xcuvosloliitl.o
silloin, kun_neuvostojoukot nuuska
ollut halua taistella diktatuurin
puolesta.
Kaikkein^ ratkaisevimman osan
taistelussa näyttelivät Havanan työ­läiset
jotka menivät 100 prosenttir
sesti yleislakkoon. Samaan aikaan
työläiset ottivat käsiinsä kaupungis­sa
olevat Esson ja Shellin öljypuh-distimot.
Kuuban kommunistien Populääri-nen
Sosialistipuölue, joka nauttii
suurta myötätuntoa työläisten kes-kpudessa,
kehoitti äskettäin valmis­tumaan
yleislakkoon saattaakseen
taistelun diktatuuria vastaan onnel­liseen
päätökseen.
Tämä, sanottiin puolueen kehoi-tuksessa,
estää kaikki imperialis­tien
ja muiden taantumuksellisten
il Suuri vaara
esj^moiden häviä-miseen
olemassa
Otta\va. — Canadan 12,000 eski­moa
voi hävitä kokonaan kieliryh­mänä
.')0 taikka 75 vuoden kuluiessa,
sanoi arktiikan asioita hyvin tunte­va
Douglas Wilkinson. Hän on yk­si
niistä kuudesta virkailijasta, jot­ka
V. 19,74 nimiteltiin toimimaan
Canadan pohjoisosassa. Hän sanoi
tämän ennenkuin hän erosi toimes­taan
viime keskiviikkona.
"Homantlisella silmällä kat.soes-sani'.
sanoi hän. "haluaisin eskimoi­den
elävän satn.illa lavalla kuin ho
(i\at «läneet vii!i).siS?itoja." Hän .-la.-
noi. että nyt on vaarima, että he .se­koittuvat
toisiin kansanryhmiin ja i
kato.ivat kuten ov.it kadonneet mo-1
iiet vähemmislökansallisuudet.
Mr. Uilkinson eli vuoden ajan
kyläss.i,;
yritykset • saattaa • valtaan batista-lainen
hallitus uuden kilven suojas­sa.
Populäärinen Sosialistipuölue on
kehoittanut kannattamaan Fidel
Castrort johtamaa demokraattista
vallarikumousliikettä, vaikka se on
samalla arvostellut sen harjoitta­mia
terrorimenetelmiä. •
Castro saapui Kuubfij-an joului-kuussa.
1956 mukanaan 82 miestä.
Hallituksen joukkojen hyökätessä
heidän kimppi-junsa kaikki sai sur­mansa
lukuunottamatta 12 miestä.
Vallankumousliikkeen johtaja pa­keni
joukkoineen Sierra Maestran
vuoristoon ja siellä hän järjesti te­hokkaan
sissijoukon, joka varustet­tiin
latinalaisen Amerikan liittolai­silta
saaduilla aseilla.
Vaikkakin ennen matkustamis­taan
maanpakoon Meksikoon pala­takseen
takaisin Kuubaan. Castro
julkaisi ohjelman, jossa luvattiin
kansallistuttaa Kuubassa olevien a-merikkalaisten
rahotitamat yrityk­set
ja jakaa amerikkalaiset sokeri-plantaasit
Kuuban talonpojille,
niin täytyy odottaa seuraako hän
edelleen tätä ohjelmaa.
New Yorkissa asuva Castron liik­keen
eräs puhemies herätti epäilys­tä
kun hän sanoi, että "Castro itse
omistaa sokeriplantaasin ja minus­ta
tuntuu ettei hänellä ole halua
kansallistuttaa mitään".
Castro on kuitenkin antanut va­kuuttavat
lupaukset josta Kuuban
Miljoona työtöntä
"ihmemaassa"
\ Berliini. — Työttömien lukumää­rässä
LänsirSaksassa tapahtui joulu­kuussa
huimaa kasvua. Marraskuu"
hun . verrattuna työttömien luku­määrä
on yli kaksinkertainen, ilme­nee
Nyrnbergin työnvälitystoimis­ton
äsken j ulkisuuteen saattamasta
raportista.. Jouliukuun lopussa re-^
kisteröityjä työttömiä oli Länsi-
Saksassa yhteensä 931,131. Kun
mariaskuun lopussa rekisteröityjä
työttömiä oli 426,000, oli lisäys jou­lukuussa
505^000. Länsi-Berliinis­sä
työttömien lukumäärä lisääntyi
joulukuussa 20,000:11a ja oli kuun
Jopussa yhteensä 91,500, ilmenee
raportista edelleen.
SITÄI
JA
Ilmapallosta
olikin haittaa
Bridgetoivn, Barbados. — Englanti­laisen
ilmapallon "Pikku maailman"
miehistö, joka- omalaatulsine kulku­neuvoineen
^ylitti äskettäin Atlantin
osittain lentäen ja osittain purjeh­tien,
kertoi torstaina, että heillä oli
ollut\matkan aikana täysi työ huo­lehtia
ilmapallosta, joten heille ei
jäänyt juuri lainkaan aikaa suorittaa
tieteelisiä havaintoja.
— Csuutemme tieteellisesä työssä
jää hyvin vähäiseksi, matkalaiset se­littivät.
Kolme pallossa ollutta, nimittäin
"Bushy" Eiloart, Mudie ja hänen vai­monsa
Rosemary, järjestivät torstai­na
lehdistökonferenssin. Neljäs seu-
; ruopn jäsenistä, Eiloartin poika T i ­kansa
pitää kiinni, että hän "järjes-1 mothy. oli edelleen huonossa kun­taa
pcru.stuslailli.set oikeudet ja va-1 „ossa syötyään liian paljon pallon
pauden kansalle".
Yhdysvaltain trustit, joilla on
S700 milj. kiinnitelty Kuubaan, te- !
kevät kaikkensa saadakseen Cast- \
rolta vakuutuksen; että heidän voit- !
tonsa taataan. /Vscellisesta sekaan- 1
tumi.scsta Batistan puolesta on luo-,
vuttu. .Nykyiset merkit viittaavat
päiistyä viimein perille.
SOTASUUNNITELMA ^ ^
Nuorimies oli saapunut tyttönsä^
kotiin ja odotellessaan tätä tuli ty^
tön nuori sisko pojan luo ja sanoi:
"Tiedättekö, että siiskoUani on kaksi
imuuta poikäWttävää?"
"Todellako?" vastasi poika, "En
ole vielä heitä tavannut."
"En ole minäkään", vastasi pieni
sisko, "mutta sisko antoi minulle
kaksi dollaria, että kertoisin siitä
teille." /
• - • i;. . .
HÖLMÖ OLI TODELLAKIN
— Tiedätkö mikä ero on elefantilla
ja kananmunilla?
— En.
— Sinua ei sitten passaisi lähettää
kananmiihia ostamaan.
EI VIELÄ TIETOA
— Juntunen ja Huttunen ovat ko­sineet
neiti Möttöstä. Kumpihan
heistä on se onnellinen?
— On vielä liian aikaista sanoa.
Neiti Möttönen valitsi Huttusen,
Aurinkoraketti
palaa v. 2113
Moskova. — Neuvostoliiton aurin­koraketti
palaa teoreettisesti lasket­tuna
lähetyspaikkaansa ja törmää
maahan vuonna 2113. siis kierretty­ään
auringon 125 kertaa. Kuun ja
kiertotähtien sen radalle aiheutta­mat
muutokset tekevät mahdotto­maksi
sen. että se törmäisi maahan,
sanotaan uutistoimisto Tassin välit­tämässä
tiedoituksessa.
ÄNfKIH PÄIHITTI K O L t S HM
SUOMALAISILLA MATKAVÄSYMYSTÄ
siihen, että Castron hallitus tunnus-riUffinin
maalla eräässä
JD^sa asui vain eskinioila. Hän on '
kirjoittanrt kirj.an tästä k o k e m u k - j > ' ' ^ ' " ^^^^ tunnustanut
.s..,.taan. Hän .sanoi toivovansa ottU^'^*^" »'»"mnun - \ .» .
sivat l'nkarissa vastavallankumouk- joitakin eskimoiden kulttuuriperin-1 (-"•'"•'«»••'l^-^'' smirlnkkeet ovvt
sen. jonka Bati.stan amerikkalaiset teitä .säilvi.si ja että eskimoiden!'"y^"'^'^'" '^""""'^»""^'^'t
tukijat järjestivät. : Il niiteenpiirteet. kuten hänen hil- baan. Kahdella eanadalai.sella pan­killa
(liuyalilla ja .Xova .Seotialla")
on m;iassa laaja i)ankkiliiketoimin-ta
samaanaikaan suurin osa vakuu-
Idk.si.-^ta ov.it eanadal.ii.silla \akMU-lusliikkeillä
.Sr.n Lifella ja Confe
(leration I.ifella. Caiiadalaiset ralin-niichet
un isvestoincet 89,400.000
Kuubaan j a (;iobe and Mailin mu­kaan
he "N ;ipisevat". \
Svcrdlovsk. — Neuvostoliiton voi­tot
jatkuivat Sverdlovskin kisoissa
sunnuntaina, jolloin päämatkana
oli 30 km. Kilpan,u kärkipäässä
muodostui varsin kireäksi. Päivän
kilpailun voitti Nikolai .\nikin, Pa­vel
Koltshinin hävitessä hänelle 56
sek. .-\nikinin voittoaika oli 1.34,59.
Paras suomalainen oli .4uvo Simo­nen,
joka sijoittui seitsemänneksi
ajalla 1.38.09. Muut suomalaiset 18)
\eikko Räsänen 1.40.23. 22) Veikko
Hakulinen 1.40,49, 33) Pentti Pel­konen
1.43.02.
Olosuhteet kilpailun aikana olivat
erinomaiset. Pakkasta 8 astetta ja ke­li
luistava. Yleisöä 11,000. 67 ilmoit­tautuneesta
47 hiihti matkan- lop­puun.
Tuloksia:
30 km: 1) Nikolai Anikin, Neuvos­toliitto
1.34.59, 2) Pavel Koltshin, s:a
1.35,55. 3) Sergei Kondakov, s:a
1.36,18. 4) Alexei Kusnetsov, s:a
1.36.18 (sama aika), 5) Vladimir Ku- _
zin. s:a 1.37,18. 6) A. Baranov, sta
1.37,47. 7) Auvo Simonen, Suomi
1.38.09. 8) Vladimir Marinetsev. Neu­vostoliitto
1.38,15, 9) Evgeni Rud-kovski.
s:a 1.38,46, 10) Ivan Utrobin,
1.38.46 (sama aika).
Miksi Hydro haluaa
jäädyttää palkat?
F^irj. Bruce Maffiiu.son
Mik.M Ontarion ^liallini.^ D D v. i l m is
kavttamaan piikaa kaliKk.in pnKoit-taakseen
Hyciron tvolaisct hiuinooii
sopunuk.secn? PvtkiiKu loriu »•t-.siiiia.in
'.ekosyyia saadak.seen Oniaiioii tvo-suhilelakiiii
ei)adi'nif)kr.i,ilt i.si.i j.i
tyolaisvastaism kohtia''
Nama tulevat mieleen k.iii aiatte-lec
sita h ä r k ä p ä i s i ä kan',la miiika
Ontario Hvdroii r-.oiiii.-^sioni oii p ; t . i -
nut kavnni.s.sa olcvi.s.sa neuvoi leluis­sa
tvolaistcnsa kan.s.sH. On.-co konii.s-
' r(ii;::r y'r:si;yi:-!"il voiiioiluun. Tamiin
cl pitai.si oll.i .-^vv^ia lu.staa Hvdron
'\(.Iai.--!a 1.1 taa heita maksa-
:7i;i.ni .sii'a epaonni.sUineesta politii-
Ka.si.i. loia oviii harjoittaneet ne. j
• j i i i l l . i o;i valta p;ilvella yksityisten 1
vdit Niiiiia
.SiK.ili kuiM talf.c kvsvmvkscen
Hvdroii i n . i k s i i k v k v . iiiiii se e: ole on-u'.
clm.!. s:.la vjiKka suostuttaisiin
kaikkim uivioii vaatiinuk.siin. niin ei
si.i 1 i i i K a a n iarvit.slsi korottaa tak.so-sioni
oikeutettu p i d ä t t y m ä ä n allekir-'j j a s i i t a |):.Iveluk.se.sta mita annetaan.
liydrni! jyrkän neuvottelupnlitii-kaii
paat.nkoitukscna. n ä y t t ä ä olevan,
yritys v ä h e n t ä ä Hydroii t y ö l ä i s t e n oi-keuk-
sia ja turvallisuuschtoja: Tämä
voi olki yhdistetiy yritykseen provo-
.Soida lilanne '.jfjlloin P r ö s t i n iValli-tuk.^
ella oli.-;i hyvii tekosyy e s i t t ä ä jo-kU'
vippakemo VesittäiVkscen. työläis­ten,
demokraattisia oikeuksia mikäli
tulee ky.symyk.scen t y ö l i i i s t e h järjes-
'ymiiion. kollektiivineii neuvottelii ,ja'
lakot. , . , . •
joillamasta uutta t vofhtnsopiniusta
union viimeiseen ehdotiik.sen perustal­la?
El ainakaan esittamien.vi lalou-dclli.
sten v ä i t t e i d e n perustalla, jotka
perustuvat todistamattoninn v ä i t t e i ­siin,
etta; Hvdron Ivolai.sel ovat pa-rcmmm
palkattuja kum teollisuus-tvolaiset
Ontano.s-sa kp.skiitiaaraiscsii.
T a t a Cl. ole todistettu .sovitieluhui-takunnan
e n e m m i s l ö n i p o r t i . s s a.
K u n tuli. kv.symvk.sccn j ä r j e s t ä m i ­nen
niin Ontario Hvdro oh yksi pa­himpia
p ä h k i n ö i t ä purtavaksi. 'lama
laitos on vuosia .saanut nauttia nio-nopolista
yhde.s.sa elmtarkeimnia.s.sa
ylci.sc.s.sa palvcluk.se.ssa. .Jos lama mn-nopoh
nyt paattv.v johtuen luonnon-kaasun
.tulemisesta polttoaineen ja
voiman l ä h t e e k s i , mm se lohiuti
Frostin halliluk.scn tahallisesta poli­tiikasta
k i e l t ä y t y ä tekemästä la.sta
yleista laitosta Hydron rinnalla ja
talla tavalla saada jonkinlaista konf-
L.SA;n .saalict()loim:.ston ennusttiksen m Likaan ainoastaan, länsirannikon asukkaat
tulevat nauttimaan tavallista lampoisemmasta saasta seuraavan kahden viikon ai­kana.
Kaikkialla muualla" maassamme tulee olemaan tavallista. kylmempi kuten
Ylläolevasta kartasta, saattaa havaita.
Jyrkkä vastalause
natsipropagandasta
: Hampuri. -^Iliimpurin ammatti­yhdistykset
esittuat poijantai ilt<w
na jyrkän vast<ilausccnbä' son joh-rdosta,
ettei >puutav;uakaui)piasNiC'
landia tuomittui juulalai.svastaiscn
lentokirjasen levittämisestä.
Tässä Icntokirjasesbaan Niclan'1
oh ni.m. sehltanyt, että '.'ennenkuur
himaton valhe, jonka mukaan-sak­salaiset
olivat Hitlerin aikana sur­manneet
kaasulla seka .tcurastaneot
kuusr miljoonaa juutalaista, on k:in-sainvälisecn
juiitalaisuiilcen perou-tyneidcn.
henkilöiden toimen|)idc.
Hallituksessa; poliittisissa piiolueis'-
su taj muillii vaikutu.svallaisilla pai-^
koi II a . ei: sa a .oi 1 a y h t ä Ji n j u u la 1 a ii. •
ta".
Myö.skin liittopäivien kristillis-demokraalti.
se.ssa ryhmä;,sä vhile-lään
pidettävän "sietämättömänä",
ctti5:jui|talai.svastaisia solvauskirjoi-tuksia
SUTidäan löVTttää^^n loivotaan
korkeimman oikeuden ju korkeim­man
perustuslakioikeudon piiliKu-v.
in nsiauu.
?ÄWAH PAKINA
"Valkoisen Linnun" anteeksipyyntö
Naiden rivien ilmestyessä lav.m-talna
lutcllann mukavia ja luulta­vasti
inyus;v:ik;iviinuni.stakin asiois­ta
.Yhdysvaltain presidentti- Eisen-lio\
veriii ja Neuvostoliiton „varapaa-
Tninistori Mikojan kosken Tämä
tilaisuus on .ikaankuinkohölrohta
Mikoi.in viei.iilulle, mikä on Yh^;
dysv.illnissa la taalla Canadassaki'i:
stianiit aaiettoman suurta huomiota
os.ikscen —
• .läakooir mciita sivu.scjkaksi:. po-'
vJiu.sia kannujen valanta,siltä mistä
.isioista nania aivpvaltaiset henki­löt
nyt' AVashingtonissa keskustele­vat
Niista .seikt)ista saadaan aika-i
i i i i in tiedot sckh-.uutiskanavia myö­ten
etta iisiain ja; tapahtumain vas­taisesta
kehilykseslä.
;.Mutta allekirloittanutkin lukcu-,
luu hiihui miljooniin.canadalaisiin.v
joi ka ovat panneet merkille —^ku­ten
Cilobe and Mail lehden paki-iioilvSiia
• Bruce .West keskiviikkona
huomioi — c(t.l Mikojan vierailu­in.
i(K;i on osoittautunut erittäin
myontciboksi Moskovan kannalta
katsoen.
; Mikojan sanoi alkiliviikolla läällä-kiir
nälidyn 'rV-li;ias({ittelun yhtey-de.
ssä, että hän on kovin tyytyväi­nen
luatkaaiisa.^:^
mitä him ajt'il(eloc VhdysvalloissiV
saamastaan kohtcUusta Mikojan lau­sui:
"Mina odotin ystavalli.sta vas­taanottoa
. tänne tullessani/ mutta
tällainen ystävällisyys-ja: vieraanva­raisuus,
on ylittänyt kaikki toivo­mukseni
"
. Kun M ikoj ai ta s i tien kysyt 111 n; e t-t
ä m i t a h tm ajattelee;niislaunkai-i.
laisten pakolaisten nimissä.jai-avul-la
järjestetyistä;iaakyiaisisla,yoista.
on visseissä .piireTssa tehty iinn suu­ri
luinicro.Mikoian vastasi:; ''Ne
ovat': merkityksettömiä;..siviiseikko-ja'^
joilun.han ei kiinnitä; initääii
huomiota.
Tosiasia onkin kuten,lyllämainit-tu
pakinoitsija \Vebt huomioi, jOa
tällaisia raakyjaisia; järjestettäisiin
joitakin 3 länsiiniiidoiivaltiomiehiä
vastiian Moskovassa, niin se nostai­si
:Suorastaa^^
nuiksia, rautaesiripun talla .puolen.:
Tässä yhteydessä on myös hyvä
muist.ia," että porvarimaiden.vissit
politiikot ovat sosialistisessa maail-manosassa
varmasti ylitä huonossa
huudossa kuin sosialistisen maail­manosan
valtiomiehet itäällä. Muilla
mitään-inylviäisiä ciiisiolläiikuitcn-kaan
järieslctii vicrailijainloukkaa-;
miseksi sori i)aremmin henkisesti
kuin fyysilli.sosfikään. :Th.ssäkin:(>n
porvaroilla vähän opittavaa!
Kaiken tämän perusteella mr.. listen valkisemiseksi, niin silloin on
West toteaa aivan oikein, etta Mi-kojaa/
kohti heitellyt solvaushuiidot;
lumipallot, kivet ja kananmunat, ei­vät
ole vahaakaan loukanneet sen
paremmin Mikojaa kuin Neuvosto­liittoakaan
— vann "meitä" itseäm^
mc. Me olemme mr. Westin kans­sa
ehdottomasti samaa mieltä, tosin
sillä varauksella, että "meidän" sa­nan
käyttäinisen asemesta on käy^
tottävä "heita" sanaa, tarkoittaen
sc nimenomaan ;Vhdysvaltainnykyir,
sia vallanpitäjiä.
Canadalaisilla= ei ole onneksi osaa
cikä arpaa iiäiden. typeryyksien
larjestamisessa ja niinmuodoin niis-ta-
«koituva ."kunnia" on; annettava
Yhdysvaltalaisille hallitusherroillc.
Todellisten rikollisten"puhtaaksi-pcsiiyrityksiä,
ovat myös ne jaari-tuksety
joiden tarkoituksena on,se-^
Ijttävää; että .vastuu-näistä typer
ryyksistä,-lankeaa; unkarilaisten pa­kolaisten
ja muiden oman pesänsä
likaajain kannettav^iksi.
: Tosiasia niinitthin:on, että vaikka
naitä ihmisia onkin järjestelmällir
scsti yllytetty ja, kiihoitettu näihin
,'"uiotöihin". niin näitä "pakolais-niielcnosoittiijia"
on-ollut, vain ipie­ni
kourallinen eri; •paikkakunnilla'.
TV-kuvat näistä tapauksista ovat
tästä todistuksena.
Ja tosiasia on. että nämä harvalu-kuisolkiiiisielutvon:
saatu harhauitCr
luksr ^pitkäaikaisen,; .kovapaineisen
taanlumiispropagandan ravulla,' jos-:
ta vastaa ensi kädessä Yhdysvaltain
hallitus /ja 'sen upporikkaat ;:tausta-miehet.
Jos ci siis~ haluta mitään
syiilipukkeja etsiärlodellistoiv syyl-katsottava,
että ketä ja minkälaisia
voimia on näiden "pakolaismielen-osoitusten"
takana.
Ja tässä mielessä suhtautuu asi­aan
esimerkiksi. Chippava-intiaanien
päällikköä joka on uutistietojen mu­kaan
pyytänyt Mikojalta anteeksi
Amerikan nykyisten "sivistymättö­mien"
puolesta. Detroitista Mich,
tammikuun 13 pnä lähetetyssä A-P:
n uutistiedossa keiTotaan: tästä a-siasta:
"Intiaanipäällikkö Valkoinen Lin­tu,
joka edustaa 4,000 Chippavarm-tiaania
Michiganissgj: on lähettänyt,
postitse Neuvostoliiton varapäämi­nisteri
"Anastas Mikojanilleanteefei
sipyynnön siitä-kunrhäntä vastaan
heitettiin kananmunia viime torstai­na
Detroitissa käydessään.
" 'Kun valkoihoiset tulivat ensin
Amerikkaan, me intiaanit kohtelim­me;
heitä: kuten ? vieraita tuleekin
kohdella" kirjoitti, Valkoinen Lin--
tu.nVMe-kohtelimme heitä vieraina:
niin kauan kuin' he käyttäytyivät
vieraitten tavoin. Meitä sanottiin
usein sivistymättömiksi villihei-moiksi.
"Teidän ollessanne nyt vieraana
seudulla, mikä aikaisemmin oli in­tiaanialuetta,
minun täytyy pyytää
anteeksi joidenkin nykyaikaisten si­vistymättömien
käyttäytymisestä
Teitä kohtaan täällä . . .
"Silloin kun hän ei esiinny inti­aanipäällikkönä,
Valkoinen Lintu
tunnetaan rautatyöläisenä George
Cook-nimellä."
Mit^ tähän lisätään se on varmoä*
ti pahasta. — Känsäkoura.