Vapaus, November 10, 1962

              Jääkiekkoa, joka''ei todella ole jääkiekkoa. Kuvassam­me
espanjalaiset:ja portugalilaiset nuoret pelaamassa
kesämaassan peliä rullaluistimilla ja käyttäen palloa
kiekon asemesta. Peli päättyi 0—0. Peliä pelataan täs­sä
muodossa nyt yhdeksässä eurooppalaisessa maassa.
nuoret
ilonaiheena Sfii-kisoissa
Ruotsi Suomea
onnekkaampi
judö-öf lelussa
Helsinki. — Suomen j a Ruotsin
ensimmäinen judo-maaottelu, joka
samalla oli judon ensimmäipen j u l ­kinen
esittäytyminen Suomessa, oli
koonnut lauantaina, marrask. 3 pnä
Urheilutalon katsomon aivan täpö­sen
täyteen asiasta kiinnostuneita.
Tasollisesti ei esitetty erikoisem­paa.
Kummassakiii maassa kituu
judo vielä kätkyeessään. Se näk.vi
myös otteluista. Ruotsi oli onnek­kaampi
maaottelussa ja vei voiton
judolukemin 30—20 (voitot 3—2).
Suomalaiset puolestaan valtasivat
kärkisijat maaottelun jälkeen suo­ritetussa
cup-kilpailussa, jossa Paur
li Hissa oli paras ja Max Jensen
toisena. Ruotsin p>aras judomies,
Cunther Hellberg, jätettiin tässä
kolmanneksi.
Kokkola; — Suomen nuorten
nyrkkeilymestarit saivat tehdä Kok­kolassa
hartiavoimin työtä kehässä
mestaruuksia tavoitellessaan. Tämä
luonnollisesti vaikutti kilpailujen
teknilliseen puoleen. Taistelu mita­leista
oli kuitenkin erittäin vauhdi­kasta
ja otteluissa oli yritystä toi
sillekin tarjota. Vuoden 1962 mes­taruuskilpailuissa
olivat nyt myös
T U L n nyrkkeilijät 10 miehen voi­malla
mukana ja he saavuttivat 5
mestaruutta ja myös useita mitali­sijoja.
Tämä saavutus oli sitäkin
kunnioitettavampi kun T U L n nyrk­keilijät
j o u t i v a t osittaisen tuoma-ripainostuksen
alaisiksi.
Kun punnitaan mestaruuskilpai
lujen perusteella näkymiä niin on
todettava TULn seurojen mestarien
oIi6eh kaikki maaseudulta, kun vas­taavasti
Suomen Nyrkkeilyliitolta
oli neljä mestaria Helsingistä. T U ­Ln
poikien mukanaolo vaikuttikin
jälleen sen että maaseutu korjasi
mestaruuksista useimmat.
TULn poikien menestys oli todel­linen
ilonaihe, sillä aikaisempina
yhteistoimintavuosina SNL on
yleensä korjannut näissä kisoissa
enemmistön mestaruuksista. T U L
on siis tehnyt. viime vuosina hyvää
koulutustyölä. Suomen mestareiksi
selviytyivät seuraavat pojat alim­masta
sarjasta ylimpään: Teppo Ok­sanen
(TUL), Sakari Orava (SNL),
Ilpo Niemisalo (TUL), Tapio L in
dell (SNL), Erkki Kallio (SNL),
Jaakko Hirvonen (SNL), Matti
Hanninen (TUL), Aarre Aalto
( T U L ) , Aimo Karppinen (SNL) ja
Matti Hämäläinen (TUL).
Kiinan nosltajat
tekivät 100 ennätystä
Kanton. Kiinan painonnoston
mestaruuskilpailuissa, jotka kesti­vät
kuusi päivää, tehtiin kaikkiaan
kymmenen uutta maan ennätystä.
Viimeisen ennätyksen teki raskaan­sarjan
Wang Li^tshun, joka paransi
20 kilolla yhteistulosta sekä teki
uuden Kiinan ennätyksen työnnös­sä.
Hänen sarjansa oli: punnerrus
140, tempaus 130, työntö 173 kg
= 442,5 kg.
Iiäl(eniyk$iä Sttomireisstilta
Kaipauksella ilmoitamme, että rakas vaimoni, äitimme ja
mummomme
IMPI HELENA TULONEN
iOB. JALAVA)
'nakkoi rauhallisesti viimeisien uneensa Torontossa lokakuun 14
''ppä.J962.'
., Hän oli syntynyt Suomessa, Forssa, Kaukjärvi, heinäkuun 31
pnä 1892. Haudattiin lokakuun 17 pnä iTorkin hautausmaahan suu­ren
ystäväjoulkon saattamana. ;
lÄhinnä suremaan jäivät minä, hänen miehen.sä Väinö, tyttä­rensä,
mrs. E. Tarvainen (Helen), mrs. W. Delingat (Mirjam) ja
poikansa Harry sekä heidän perheensä, yksi sisko Suomessa ja
suuri ystäväpiiri Cänadassa ja Suomessa.
Loppui elosi kutehet, /
katkesi loimet kultaiset.
Muistosi säilyy ainiaan.,
Lepää rauhassa, sylissä maan.
-Väinö' •••• .
Helen, Eino Lillian ja Henry
Mirjam, William, Sylvia ja Billy
Harry, Margaret, Myra, Cynthia, Paul ja Henry. '
KIITOS
Sydämelliset kiitoksemme kaikille, jotka niin monella tavalla
ottivat osaa suureen suruumme.
Kiitos pastori Murrolle lohduttavista sanoista, mr. A. Num­melle
kauniista puheesta vainajan muistolle, kantajille ja F i n ­landia-
kuorolle lauluista kappelissa ja haudalla.
Kiitos tovereille muistotilaisuuden järjestämisestä Toronton
osaston haalilla.
• . Kiitos monista kukkalaitteista, joilla hänen lepopaikkansa pei­tettiin,
osanottokorteista ja rahalahjasta, jonka käytämme muisto-kiveen,
ikuisena muistona tovereilta.
VÄINÖ TULONEN J A LAPSET
259 CEDARVALE AVE., TORONTO, ONT.
Syvästi surren ilmoitamme, että rakas ja. hyvä äitimme ja
.'isoäitimme
AINO MARIA LUOMA
(OJS. TYNI)
nukkui kuolon uneen Kirkland Laken sairaalassa lokakuun 5 pnä
1962 ja saatettiin viimeiseen lepoon lokakuun 8 pnä 1962 Kirkland
Laken hautausmaahan, sukulaisten ja tuttavajoukon saattamana.
Äitimme oli syntynyt Rock Springs,Wyo., U.S.A., lokakuun 4
pnä 1898, ollen kuollessaan 64 v. ja yhden päivän ikäinen.
Lähinnä suremaan jäivät kaksi tytärtä, Helena Kirkland L a ­kella,
Ont. ja Aino South Porcupinessa, Ont., yksi vävy, kaksi
lastenlasta, kaksi veljeä, Jussi ja Toivo Tyni perheineen/ yksi
sisfco^ mrs. Laina Tuominen perheineen täällä Cänadassa, yksi sisko
ja yksi veli Suomessa sekä muut sukulaiset ja tuttavat täällä ja
Suomessa. . .
" O i Herra palkitse. äidin vaivat,
taimes' hoitoa suita saivat.
'Sun suuren lempesl
kirkkaudesta,
,1 nään säteen äidin katsehesta.
Helena.
' K u n iäisyyden kutsu soi,
ei ihmisvoima mitään voi.
• On lähdön hetki suloinen, ;
^ Vain luoja yksin tietää sen.
Aino ja Gunnar. ^
Sinua äitimamma kaipailemme,
mielessämme olet ain'.
Kiitoksemme sulle tuomme,
ikirauhan' sulle "suomme..
Riith ja Paul.
Uinuos tuonelan vuotehella,
siskomme paljon kärsinyt.
Rauhan enkelit hiljaa soittaa,
tuskasi kaikki on päättynyt.
Laina, Toivo Ja Jussi.
KIITOS
Pyydämme lausua monet sydämelliset Iciitoksemme teille, hy-vät
sukulaiset, naapurit ja tuttavat, kun niin monella eri tavalla
-autoitte meitä.
Kiitos myös teille kaikille jotka kävitte äitiä sairaalassa kat-.
somassa, kukkasin ja lahjoin häntä muistitte. Kiitos niistä k a u - ,
niistä Ja lukuisista seppeleistä ja kukista, Joita lähetitte hautajals-
• tilaisuuteen sekä osanottokorteista ja -sähkösanomista meille tässä
suuressa surussamme.
Kiitos kantajille, Jotka viimeisen palveluksen teitte. Kiitos pas-
' tori E. S. HJeltille puheesta;'
• Teitä kalkkia kiitollisuudella muistaen,
AINO J A HEIiENA
Kantorek teki
kovia tuloksia
Praha. — Pitkien matkojen juok­sija
t r i Pavel Kantorek, joka ei o n ­nistunut
viime keskiviikkona suo­ritetussa
ennätysjuoksussa lyömään
30 kmn maailmanennätystä, ori
päättänyt yrittää tätä uudelleen en­si
. keväänä. Ennätysjuoksussaan
Kantorek saavutti kuitenkin kolme
maailman parasta tulosta: 35 km-llä
hän paransi omissja nimissään
ollutta ennätysaikaa tulokseen 1.-
52.37; 20 maililla hän korjasi Eng­lannin
Norrisin ennätyksen 1.43..
55,4 omiin nimiinsä juosten matkan
ajassa .1.42.33 ja kahden tunnin
juoksussa hän taittoi taivalta .37.-
123.16 metriä entisen ennätyksen
oltua niinikään Norrisin nimissä
36.870 metriä.
mukaan IS maata
Tukholma. — Jääkiekkoilun M M -
kilpailujen ilmoittautumisajan pää-tyttyä
o l i . 18 maata ilmoittautunut,
kertoo kilpailujen pääsihteeri Tors­ten
Dahlin. Kisat suoritetaaan Tuk­holmassa
maaliskuussa.
Hmoittautuneet ovat seuraavat:
Ruotsi, Canada, USA, Neuvostoliit­to,
Tshekkoslovakia, Suomi, Norja,
Länsi-Saksa, Itä-Saksa, Sveitsi, Puo^
Ia, Englanti, Italia, Tanska, Ranska,
Belgia, Bulgaria ja Romania.
Alustavat ilmoittautumiset piti­vät
olla järjestäjien tiedossa vii­meistään
marraskuun 2 päivän vas­taisena
yönä. Lopullisesti viimei­nen
päivä on joulukuun 20. Niiden
joukossa, jotka eivät vielä ole i l ­moittautuneet
ovat Japani.ja Itä­valta,
jotka viimevuotisissa kilpai­luissa
sijoittuivat B-ryhmän ensim­mäiseksi
ja toiseksi.
A-ryhmä käsittää tälläkin kerral­la
8 joukkuetta. Nämä 8 ovat: Ruot­si,
Canada, USA, Suomi, Neuvosto­liitto,
Tshekkoslovakia ja Itä-Saksa.
Kahdeksannesta paikasta karsivat
Norja ja Länsi-Saksa.
Portit aujkaistu
Alma-Atan
Leningradissa on n i i n paljon kat­selemista
ja: iKmettelemistä, että
sitä ei oikeastaan voi muutaman
vierailupäivän ajalta kertoa. Pieta­r
i Suuren jälkeen on Venäjän
maassa ollut monta hallitsijaa ja
kaikilla on ollut .yhteistä se, että he
ovat eläneet loistossa, jota todistaa
ne rakennukset j a palatsit, mitä on
jäänyt jälkimaailman katseltavaksi.
Eihän tavallinen kansalainen näille
paikoille ' päässyt kurkistelemaan
keisarien aikana, mutta nyt ne ovat
museoina ja täynnä kansaa joka
päivä, aivan kuin-muurahaisten pe­sät.
• • . i • :.,
Talvipalatsista hieman vasemmal­le,
toisella puolen Nevajokea, on
tuon kaupuiigin alkuajoilla i"aken-netut
tullihuoneet. Niissä on perit­ty
verot, joita piti periä aina, koska
hallitsijoilla oli suuret menot. Näi-'
den tullihuoneiden edessä on kaksi
historiallista majakkaa, joissa polt
toaineena käytettiin tervaa j a jonka
valaistuksen turvin siellä nähtiin
periä veroja pimeimpinäkin aikoina;
Entiset keisarit olivat myöskin
hyvin avokätisiä, silloin kun he oli­vat
tekemisissä toisten maiden sää-tyläistensä
kanssa. Siinä Sota-Akav
temian edessä on kaksi mahtavaa
marmoripylvästä, jotka ovat hyvin
huomiota herättäviä. Ne kuulema
on siihen rakenttanut entinen
Preussin keisari, mutta vastalahjak­si
oli silloinen Venäjän hallitsija
Paavali Ensimmäinen lahjoittanut
kaksi komppaniaa Venäjän maan
poikia tuon vieraan maan hallitsi
jan käytettäväksi. Ne sotilaat, joita
lahjoitettiin, piti olla kaikki miltei
samankokoisia ja -näkösiä, aina ne­nästä
alkaen. Pituus piti olla jus­tiin,
joka on nykyisissä mitoissa
kaksi metriä.
Mutta kaikesta näkee, että reilus­ti
on Venäjän kuuluisa naiskeisa-rinna
Katariina Toinenkin käyttä
nyt kansan varoja. Palatsi on lois­tava
jonka hän omisti, multa siinä
ei ollut vielä kaikki, vaan hän ra­kennut;!
sulhaselleen myöskin eri
palatsin. Tämä mies oli kuulema
joku ruhtinas ja komea, kuten kä­sittää
saattaa. Tästä näkee, että
reiluja olivat nämä Venäjän hallit­sijat,
oman säätynsä edustajille,
mutta kansasta he eivät mitään vä­littäneet.
Maailman mahtavampia puistoj;i
on myöskin Leningradin keskustas
sa' oleva keisareiden kesäpuisto.
Tähän puistoon oli muinoin pääsy
kansalta, koirilta ja kerjäläisiltä
kielletty, mutta nyt leningradilaiset
mitietty Neuvostoliiton sankarikäu-pungiksi.
^ .
Kävimme yhdellä liaitakaupiiiigin
osalla, jossa tehdään uusia taloja.
Näitä rakenhiiksiä; riiainitulla älu
eella on rakennuksen alaisena kym­meniä
ehkä satoja. Ne ovat kolmi
tai nelikerroksisia, rakennuksia,
joissa käytetääri paljon tehdasväl-miisteisia
parielliseiiniä,; kuten Suo­menkin
suurissa fakennuksissa.
Näistä rakennuksista näjrtti tuJevan
aika hyviä, jotka lämmitetään kes­kuslämmityksestä
j a itsekukin r a -
kennusyksikkö, on varustettu myös­kin
.kaasukeiltiöllä. Oppaamme ker
toi, että vaikka uusia taloja j a r a ­kennuksia
rakennetaan myötäärisä
ja niitä valmistuu nopeassa- tahdis­sa,
fiiin ei sittenkään asuntopula
näytä heiltä koskaan loppuvan.
Tämä on hyvin-ymmärrettävissä,
koska sodan päätyttyä sadat tuhan­net
kansalaiset koettivat tehdä jon­kinlaisen
"hökkelin" niistä raken-nustarpieista,
mitä, silloin oli saata
vissa. Nyt ovat ihmiset noista mUut-faneet
• uusiin, parempiin ja nyky­aikaisiin
asuntoihin ja edelleen
muuttavat. Ja tämän lisäksi, sellai­sessa
kaupungissa" kuin Leningra­dissa,
jossa solmitaan tuhansia
avioliittoja viikossa ja kaikille h e i l ­le
pitäisi olla asunto, niin on ym
märrettävää, että asuntopula ön
vielä jatkuva ongelma, kuten se on
muissakin maaiiman suurkaupun-
• geissä. ••.
Mutta rakennustyöt eivät rajoitu
yksinomaan .asuntorakennuksien
rakentamiseen, vaan siellä rakenne­taan
suuria tehtaita, inahtavia kou­luja,
kauppakeskuksia sekä ajan­viete-
ja urheilupaikkoja.
Käviinme eräällä Leningradin
urheilustadionilla. Se on mahtava
laitos, sen katsomo kohoaa useita
kymmeniä metrejä maantasanteelta.
Tätä stadionia ympäröi laajat puis
toälueet, joihin on rakennettu kes-topäällysteiset
käytävät sekä ajo­tiet.
Nämäkin kaikki on tehty viime
maailmansodan jälkeen eli sillä
ajalla kun Neuvostoliitto on kohon­nut
maailinan huippu-ui^heilijoiden
maaksi. .
Mutta entäs sitten maanalainen
rautatie? Oh poi! Jos nuo keisarit
rakennuttivat mahtavia palatiseja.
niin ei ainakaan neuvostojärjestel­män
tarvitse hävetä töitään. Moni
vierailija tuota kaikkea katselles
saari varmaankin tekee sen johto­päätöksen,
että eikö tuo ole ollut
liikäia? Minusta ainakin tuntuu, et­tä
se ön ollut siiurin työmaa, mitä
tuossa kaupungissa on milloinkaan
näyttävät käyttävän tuota puistoa i rakennettu. Ainoa ero on siinä, että
kuin omaansa. Vanhukset istuskele-1 mitä . keisarit ennen rakennutti,
vat penkeillä ja hiljaisten lammilc- niistä tuli heidän ja ylimys-
EsirnjBritM ",'
riniiakkainciosta
Moskova. — Intian ja Neuvosto­liiton
väliset suhteet ovat "hyvä
esimerkki rauhanomaisen . rinnak­kaiselon
periaatteiden soveltairiisesr
ta menestyksellisesti, käytäntöön",
sanoi Neuvostoliiton presidentti
Leonid Brezhnev maanantaina Mos­kovassa
pitämässään puheessa.
Hän piti puheensa Intian uuden
Moskovan suuflähettilään Trikoli
Nath Kaul Hädin esitettyä valta-kirjansa,
ilmoitti TASS.
Lauantaina, TTiarrask. 10 p. — Saturclay, Nov. 10, 1962 Sivu 3
Neuvo Kiinalle ja Intialle:
köiden rannoilla ja nuoret "kuher-. tön asuinsijoja, mutta nyt kaikki
televat" noilla metsän siimeksessä f ""tä rakennetaan tulee se miljoo-
Moskova. — Alma-Atan "öljyjää"
jossa neuvostoliittolaiset luistelijat
ovat tehneet vuosittain hienoja vuo.
ristoratatuloksiäan,. avataaan nyt
myös länsi-eurooppalaisille luisteli­joille;
Neuvostoliiton Luisteluliitto
on lähettänyt kutsut Ruotsiin, Suo­meen
ja Norjaan, jotta näistä
maista saapuisi osanottajia helmi­kuun
1—5 päivänä järjestettäviin
perinteellisiin Cup-kilpailuihin. A l ­ma-
Atan kilpailut ovat kolme viik­koa-^
ennen Japanissa pidettäviä
MM-kisoja, joten Euroopan parhaib-la
luistelijoilla on niissä erinomai­nen
tilaisuus kokeilla kuntoaan.
Ben, Bella kutsiittu
tshekkoslovakiaan
Alger. — Algerian pääministeri
Mohammed Ben Bellalle on esi­tetty
vierailukutsu Tshekkoslova­kiaan
ja hän on 'päättänyt ottaa
kutsun vastaan ja matkustaa heti
, virkavelvollisuuksiensa sen sal­liessa,
kertoi sanomalehti El
Chaab lauantaina.
F L N n puolivirallinen äänenkan­nattaja
E l Ghaab kertoi edelleen,
että presidentti Antonin Novotny
öli lähettänyt kutsun henkilökohtai
sessa sanomassa. Kutsun antoi Ben
Bellalle Tshekkoslovakian apulais­ulkoministeri
Pittahrt, joka oli
maansa edustajana Algerian itse-näisyysjuhlallisuuksissa.
olevilla käytävillä.
Leningradista 14 kilometriä V i ­roon
päin, lähellä Kronstatin lin­noitusta,
on Suomenlahden rannal
la eräs maailman mahtavampia
paikkoja.Siellä on se kuuluisa Pie-tarhovi.
Tämä hovi on ylhäisellä
maastolla, noin puoli kilometriä
meren pinnasta. Suomenlahden ran­nasta
on rakennettu kanava tuon
hovin eteen, jota kanavaa pitkin
purjehti ennen vain keisarillisten
säätyjen edustajat. Kahta puolta
tuota kanavaa on puistot, jotka kä­sittää
useita neliökilometrejä me­renranta
maastoa. Siellä on havait­tavissa
myös entisten keisarien lois
to. Mutta myöskin tässä puistossa
ja hovialueella on yksi maailman
ihmeellisimpiä painovesilaitos. Vesi
tulee puistoon 22 kilometrin päästä
olevasta Ramrynkylästä, Inkerin­maalta,
jossa on Uionnonlähde.
Tästä lähteestä vesi kootaan keino­tekoiseen
järveen, josta se omalla
paineella putkia myöten tulee l u ­kuisiin
suihkukaivoihin, ilman min­käänlaista
pumppusysteemiä. Mutta
vettä virtaa loppumattomasti jokai­sesta
patsaasta, joita patsaita siellä
on kaikista maailman esimerkeistä
ja petoeläimistä, joiden kidoista
virtaa jatkuvasti vettä.
Kerrotaan, että päivittäin virtaa
noista suihkupatsaista 100,000. kuu
tiometriä vettä, jolla voimalla jo
käyttäisi melkoista jauhomyllyä.
Tämä Pietarhovi oli saksalaisten
käsissä viime sodan aikana ja he
tekivät paljon tuhoa näille' histo­riallisille
nähtävyyksille, mutta
neuvostoihmiset ovat koettaneet
saada ne entiseen loistoonsa. Tosin
ovat vielä nämä mahtavat raken­nukset
sisältä kesken korjaukseni
mutta töitä tehdään jatkuvasti ja
jonakin päivänä ne ovat siinä Pie­tari
Suuren loistokunnossa.
Ja nyt hyvät lukijat, minun p i ­täisi
kertoa teille tämän sankari-kaupungin
nykypäivän näkemyksiä:
Kuten liseat muistavat, oli tämä
kaupunki viime sodan aikana usei
ta vuosia vihollisen piirittämänä.
Tällä ajalla nämä ihmiset joutuivat
asumaan uskomattoman surkeissa
oloissa, heidän ruoka-annoksensa
oli säännöstelty alle ihmi.selämiscn
rajan ja heidän asuntonsa oli pom­mitettu
raunioiksi Ja paljolta osalta
poltettukin, heillä ei ollut edc^ vet­tä
juotavaksi. Mutta he kestivät
kaiken, joskin tuhannet heistä u u ­puivat.
Tuskin lienee toista kau­punkia
maailmassa, joka olisi kestä
nyt antautumatta näin pitkään a i ­kaa.
Ja siksi tämä kaupunki on n i -
naisen väestön hyödyksi ja käyt-töörvt
josta vielä vierailijatkin saa
vat nauttia.
Kun kaikkea tätä maanalaisen
nähtävyyksiä koettaa selvittää toi­selle,
niin siinä ei tahdo kyvyt r i i t ­tää.
Sen taiteellinen asu on niin
korkea, että sitä ei ymmärrä sellai­nen,
joka ei ole noita töitä koskaan
harrastanut. Ensinäkin Leningradin
maanalainen on rakennettu 100
metriä syvälle, koska ylemmillä
kerroksilla on suoperäinen maasto,
joka ei olisi antanut varmaa perus­taa
tuolla laitokselle. Sinne pohjaan
on sitten luotu .se liikennesysteemi.
joka yhdistää kaikki viisi Leningra­din
rautatieasemaa sekä laitakau
pungilla olevat suurimmat tehda.s-alueet,
joissa työskentelee kymme­niä
tuhansia työläisiä.
Junat kulkevat jokainen minuut­ti
kumpaankin suuntaan, että jos
yhdestä myöhästyy niin kohta on
toinen edessäsi. Ne kulkevat koval­la
vauhdilla. Jokaiselle asemalle
johtaa maanpäältätelaketjuportaat,
toista laitaa nousten ja toista las­kien.
Liikenne tällä maanalaisella
on satoja tuhansia päivässä.
Nuo maanalaiset, asemat ovat
kerrassaan kauniisti sisustettu, jo­kaisen
asemahallissa on käytetty
erilaisia rakennustarpeita. Tolsissa
on puhtaasti kristallilasia, toisissa
marmoria- ja kraniittikiveä. Ase­mat
ovat yleensä hyvin tilavia ja
varustettu voimakkailla ilmanvaih-tolaitteilla.
"
Näitä kaikkia töitä kun katselee
tuossa suuressa kaupungissa, niin
mieleen juolahtaa ajatus, että ei
ole ollut "pyhäkoulun'' käyntiä
neuvostoiTkmistenkään elämä, sillä
kaikissa noissa töissä on tarvittu,
taitoa, ahkeruutta ja paljon ihmis-energiaa.
Ja kun on jollakin aikaa;
saatu elämä vähän paremmaksi, on
ollut sodat, joka on hävittänyt kai­ken
sen mitä vuosikymmenien ku
luessa neuvostojärjestelmä on ra­kentanut.
On hävinnyt vaatteet,
ruoka j a asunto ja taasen on täyty­nyt
alkaa alusta uudestaan. Tälläis-taä
rakennustyötä ovat Leningradin
ihmiset tehneet vuosikymmeniä ja
tekevät sitä nytkin.
Nuo vanhat pukeutumistavat,
jotka itse kullakin kansalla ovat
peritty menneiltä ajoilta ja kulke­vat
sukupolvesta toiseen, on niistä
luopuminen hyvin vaikeata, mutta
pois näyttävät jääneen vanhat tavat
neuvostokansan elämästä. E i ole
pitkäpartaisia miehiä kaduilla l i i k ­keellä:
Ainoastaan näin neljä pap
pia, joilla vielä oli pitkä parta. En
tiedä oli\"atko he venäläisiä tai
vierailijoita, mutta kaikesta vaate­tuksesta
päättäen he olivat kreikka-lais-
katolisen kirkon isiä.
Samoin on pukeutumisen laita,
ei ole enää miehiä paita housun
päällä, vaan .solmion aikakauteen
näyttävät kaikki pyrkivän, joskaan
solmio ei ole vielä niin yleinen kuin
Suomen kaupungin miehillä, jotka
ovat pukeutumisesta hyvin tarkkoja.
.. Samoin on naisten pukeutumisen
laita. Ei ole enää . huivi soImus.sa
leuan alla j a leningit ovat enem­män
vartalon mukaisesti neulottuja.
Myöskin teräväkantaiset j a -kärki:
set kengät ovat tulossa Leningradin
tyttöjen jalkoihin, kuin m.vöskin
tukat ovat ruvenneet katkeilemaan
ja lettien tilalle ilmestyjiyt monen­laisia
maailman muotikampauksia.
Muutaman vierailupäivän aikana
katseltuani tuota suurkaupungin
katuelämää ja sitä kansan paljoutta'
kaikkialla, voin lopettaakin tämän
juttuni Leningradista jonkun venä^
Iäisen historioitsijan lausuntoon:
"Menneisyys on ollut ihmeteltävää,
nykyisyys enemmän kuin suuren­moista
j a tulevaisuus on käypä y l i
kaiken sen. mitä ihminen on mie­lessänsä
kuvitellut!" — H .
LOPETETTAKOON TULI
VÄLITTÖMÄSTI - NL
Moskova. — Jo toisen _ kerran,
vajaan kahden viikon aikana
puuttuu Neuvostoliiton vaikutus­valtaisin
sanomalehti Pravda K i i .
nan ja Intian väliseen rajasotaan
pääkirjoituksessaan. Lehden sä.
vy on varsin päättävä, kun se
sanoo. NeuvostoKlton' katsovan, et-1
tä tuli kiinan ja IntiaiivSlilifi on
lopetettava ja osapuolten istuu,
duttava ilman minkäänlaisia eh.
to ja "pyöreän pöydän" ääreen
neuvotteluihin. On pidättäydyt-
^tävä kaikesta, mikä vaikeuttaisi
tilannetta.
On selvää, sanoo lehti,_että mitä
pitemmälle yhteentörmäys jatkuu,
sitä enemmän tulee uhreja j a kum-mallekin
osapuolelle kerääntyy es­teitä
rauhanomaiselle ratkaisulle.
Kiista tulee laajentumaan ja syven­tymään
J a yhä suuremman painon
saa arvovaltakysymys, eikä niin­kään
enää kysymys riidanalaisesta
alueesta. Kansainvälisten suhteiden
historian pitkäaikainen kokemus
opettaa, että kiistan poistamisen
ratkaisu on aloitettava tärkeimmäs­tä,
tulen lopettamisesta, ' Pravda
huomauttaa ja korostaa Neuvosto­liiton
olevan tinkimättä sitä mieltä,
että tärkeintä Kiinan—^Intian k i i s -
tassa on nyt tuleen lopettaminen
ja neuvottelujen aloittaminen.
Pravda sanoo Neuvostoliiton hal­lituksen
olleen alusta alkaen riidan
neuvotteluratkaisun kannalla. Ny­kyinen
taistelutilanne on tappioksi
niin Kiinalle kuin Intiallekin j a se
huolestuttaa yhä enemmän naapu­rimaita.
Sotilaallisten toimien laa­jentaminen
Kiinan ja Intian välillä
on eduksi vain imperialistisille pii­reille.
.
Länsivaltojen hyökkäysliittojen
perusjäsenet haluaisivat lämmitellä
käsiään Intian—Kiinan rajalla t a ­pahtuvien
sotatoimien tulessa, Prav­da
huomauttaa. Imperialistien y r i ­tykset
ovat sitäkin vaarallisempia,
koska niiden tarkoituksena on yllä­pitää
kansainvälistä jännitystä, jon­ka
USA:n militaristiset piirit a i ­kaansaivat
provokatorisilla hyök-käystoimillaan
Karibian' merellä.
Tosiasiat osoittavat, huomauttaa
Pravda edelleen, että sotilaallisen
kiihotuksen. ilmapiiriä haluavat
käyttää omiin tarkoituksiinsa myös
ne intialaispiirit, jotka pyrkivät tu­kahduttamaan
Intian edistykselliset
deriiokraattiset voiriiat' ja työntä­mään
Intian pois liittoutumatto-muusasenteesta
hyökkäysliittojen
syliin.
- - Y l e i s i n ihmiskuntaa vaivaa­vista
sairauksista on hammasmätä,
mitä muinaistutkimusten p_erusi&el-la
ovat ihmiset sairastaneet jo esi­historiallisella
kaudella. Nykyisin
sitä potee noin 80 pros. ihmisistä.
Tervetuloa
ottamaan
kaunis
kampaus
^/ Jouluksi!
Olen kotiutunut, joten otan
taas vastaan kampaustyötä.
ALMA ORR
502 Spruce Sl. N.
Timmins . Ontario
PUHELIN 4-6642
(10-17)
Haralle .imelää, miehelle väkevätä.
(Uusi Nainen)
Kateus vie kalan merestä.
(Etelä-Pohjanmaa)
' E i kateen kontti ole koskaan täysi.
(Etelä-Pohjanmaa)
Alä karhua vitsalla nöpl.
(Pohjois-Savo)
Naistenkerhon
illanvietto
onnistui hyvin
Kirkland Lake. — Täkäläisen
naistenkerhon poikatalolla järjestä­mä
illanvietto, lokakuun 28 pnä,
onnistui olosuhteisiin verraten o i ­kein
hyvin.
Toimintamme voi olla pienehköä,
mutta aina pyrimme auttamaan j o ­takin
hyvää asiaa. Niinpä oli nytkin
saapunut jonkin verran tavallista
enemmän väkeä ja tulos oli tyydyt
tävä; Kerhomme lausuukin kauniit
kiitoksensa erikoisesti kaikille niille
henkilöille, jotka lahjoittivat far^
mituotteitään lahjavoitoksi. Kiitos
mrs. Lohikoskelle antamastaan r a ­halahjasta,
josta • hän määritteli
osan >Vapauden haasterahastoon ja
osan sairaskassaan. Kiitos' myös
Hilja Kantolalle antamastaan raha­lahjasta.
Lopuksi vielä erikoinen
kiitos kaikille niille, jotka antoivat
kannatuksensa ja tukensa tämän
asian h.vväksi.. Siis kerhon puolesta
kiitos kaikille asianomaisille.-—L. S.
O.K. JOHNSON & ASSOCIATES LIMITED
HL 4-3356 WA. 3-4378
K A I K E N L A I S I A V A K U U T U K S IA
Soittakaa tai kirjoittakaa
OLAVI NUMMINEN HELEN HIRVONEN
^ 697 Bay St.. Toronto. Ont EM. 6-^8586
Jnyluksi Syoineeii
OSALLISTUKAA ILONTÄYTEISEENJOULUHUVIMATKAANI
NHL, KUN®SHOe.M...Jowluk.4
Ntw Yorkitio Göttborgiln, jotta ariMniaitat yhlayd»! « i puoIilU Suomto»
Matkan,iohfaiana Fred Silfvcmagal, SAl:n N*w Yorkin konttoritta.
Matkatavarat voMaan lahtttSä suoraan N«w Yerfcbta HtUMcii)^
. ' , Torkaan tai Martanliaminaan.
SÄÄSTÄKÄÄ JOULULAIVALLA 25%
Jos matkustatte jonlulalvalla Joulukuun 4 p:nä Suomeen j|a pa­laatte
samalla laivalla tammikuun 7 p:nä 1963 saatte turistiluo­kassa
25% :n cU U.S. $114.50 alennuksen; täUöin halvin edestakai­nen
matka maksaa vain U.S. $343.50, välillä New Yoilt—Gotebore
—New York. •,
Alimmat säästökauden lipun hinnat: Yhtäännepäin Edestakaisin
Turistiluokassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . U.S. $228.- U.S. $412.-
I luokassa U.S. $337- U.S. $60G.-
Kääntykää maUiatoiuistonne puoleen tai suoraan Suvedish American
636 rilli. Ay,., New Tork 20. N. Y. • 181 Norlh Michiflon Av»nuo. Chicago I. IltSnolf
336AVhilrHenry-Sluart BIdg., SeoKle 1, Woih. • 510 W«tl Sixth StrMf, lo> AngaUt 14, Collfc
i m »hillms Squore, Montreal ?. Quebec • 325 Logon Avenue, Winnipeg 2, Mahitoba
Ruotsin Amerikan linjaa edustaa:
VAPAUS TRAVEL AGENCY
SUDBURY. ONTARIO 100 ELM STREET WEST
Seikkailu-, jännitys- ja
historiallisia
R O M A A N E J A
"Punainen sulka" ja
"Taskukirja" asussaan
Erikoisen halpahintaisia.
J . O. Cunvood:
Aarteen etsijät
Kolmen metsästäjän seikkailut
Cänadassa.
128 sivua Hinta nid'. 95c
Mayne Reid:
Kullankaivajia
ja intiaaneja
Seikkailuromaani Meksikosta.
155 sivua Hinta nid. 95c
Charles G. D. Roberts:
Tulen löytäjät
Romaani muinaisaikojen
maailmasta.
151 sivua Hinta nid. 95c
Annikki Sankari:
Pääskyt palaavat
Vihan ja rakkauden draama hä­mäläisessä
maalaistalossa.
407 sivua Hinta nid. $1.25
F. Sauerbruch:
Elämäni kirurgina
Ma inehikas muistelmateos — jän­nittäviä
leikkauksia, huumoria.
420 sivua Hinta nid. $1J85
vHenryk Sienkiewicz:
Ristiritarit
846 sivua Hinta sid. $1.75
Ajankuvauksena "Ristiritarit" on
kuin suuri, mahtava taulu, y a l -
loittavana historiallisena kerto­muksena
— suorastan jännitysro­maanina—
siinä ei ole toivomi­sen
varaa. .
Erich Gimpel:
Ammattivalkoiliia
260 sivua Hinta nid. $1J25
Saksalaisen mestarivakoilijan mie­likuvitukselliset
seikkailut sodan
äänettömällä rintamalla. K i i n n i ­joutuminen,
kuolemantuomio,
vankeus hirsipuun varjossa, a r ­mahdus,
harmaat hiukset ja var­ma
vakaumus: "Vihaan sotaa. V i ­han
vakoilijan ammattia ikui­sesti".-
D. H. Lawrence:
Poikia ja rakastajia
453 sivua Hinta nid. $1.25
Maailmankuulu kuvaus rakkau­desta
— rohkea, tosi.
Nordhoff-Hall:
Kapina laivassa
420 sivua Hinta nid. $1.2S
Meriromaani jännittävimmillään
— todellisuuteen perustuva tarina
Bounty-laivan kapinasta.
Richard Gordon:
Kapteenin pöytä
246 sivua Hinta nid. $1.25
Hävyttömän hauska kirja.
Aleksis Kiven kuolematon
Seitsemän veljestä
233 sivua — Hinta nid. $1.25
Theodor Plievier:
Stalingrad
424 sivua Hinta nid. $1.25
Stallngradissa esitettiin yksi toi­sen
maailmansodan järkyttävim-mistä
murhenäytelmistä: 300,000
saksalaisen sotilaan armeija t u ­hottiin
siellä melkein viimeiseen
mieheen.
Lemmikki Talas:
VaeUamme Wienissä
145 sivua Hinta nid. $1.85
Wien, "Tonava kaunoinen" kau­punki,
on suurten säveltäjämesta­rien
ja kuolemattomien valssien
kaupunki. Se on hengen suur­miesten
kaupunki, jonka vaikutus
on säteillyt koko maailmaan.
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING
€0]VÖ»ANY LIMITED
BOX 60, SUDBURY, ONTARIO