1966-12-17-03 |
Previous | 3 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
OLKOON JOULUNNE HAUSKIN ja Uusr Vuosi parhain kaikista! pyydämme lausua asiakkaillemme tuhannet kiitokset arvokkaasta kannatuksesta DAVID A. BOWLES LTD. VAKUUTUSTOIMISTO 67 El m St. E., Huone. 301-303 yläkerrassa, Sudbury, Ont. Mitä parhaimnriat Ja länipirninrimät . . JOULUN JA UUDEN VUODEN TERVEHDYKSET Gochranen Sudburyn alueen 5;ltä kaupalta Samalla lauEumme suurkiitokset fcaikille anakkaillemme meimeen > vucden. arvokkaasta kannatuksesta 0 KESKIKAUPUNGIN PÄÄKAUPPA JA URHEILUKAUPPA e UUDEN SUDBURYN KAUPPAKESKUKSEN KAUPPA • COPPER CLIFFIN JA LFVELYN KAUPAT Parhain vuodenajan tervehdyksin! KIITOS SUOSIOSTANNE! MUSIC CENTRE MUSIIKKIKOULU 36 ELGIN ST. NORTH SUDBURY VANCOUVERIN KUULUMISIA We wish for good tliings to come inlo your life_r— and remain . . .the blessed season*8 Jigifts of serene good will, .^^P^' J peace and joy, " ' abiding love. 1 ^ 5 ^ Sudbury Memorial Works ^ OF j PAUL RUFF - BOB RLW\ , Puh. 673-1946 453 AHNLEY ST. Albinson kadun kulm. SUDBURY Vancouver. —• On saatu kosteutta täällä lännellä, vettä on satanut 21 vuorokautta yhtä mittaa. » . • • » • • • . • « ' • ,. Näistä Clinton haalin toiminnoistahan minun pitikin kirjoittaa. Saamme tänne Suomesta tulleen Kalevala-aiheisen~ värifilmin, nimeltään "Sampo" joka esitetään Clinton *haalilla tammikuun 8 päi. vä kello 6 illalla. • Se on Suomen parhaimpia väri filmejä. Siinä kuullaan somia Kalevalan runollisia sointuja. Täytetäänpä .siiloin Clinton haa- Iin juhlaisa yläsali synnyinmaamme kunniakasta varhaiskulttuuria esittävän elokuvan katsojajoukol. la. Ovimaksukin on ainoastaan yk sr dollari. Tervetuloa . Nämä pimeät talviset ajatkin menevät niin hupaisasti, kun ; on sitten taas toivoa saada nähdä sc kauan kaivattu näytelmä, "Roini-lan Talossa". Se on katsomisen arvoinen kauniine lauluineen. Sen on kirjoittanut yksi Suomen parhaimmista" kirjailijoista — Minna. Canth. Näytelmän ohjaus on meille.hyvin tunnetun Vilho Nybergin käsissä. Se esitetään tammikuun 15 päivänä kello 4 iltapäivällä. Ravintola, ja sisäänpääsy on $1:50. Siellä sitten ..taas tavataan. Tervetuloa. Canadan Suomalaisen Järjestön osqston vuosikokous pidetään tammikuun 22 päivänä kello 12 päivällä. Valitaan uusi johtokunta ja muut virkailijat seuraavalle vuodelle. Tulkaahan kaikki jäsenet — vanhat ja uudet kokoukseen. On paljon asioita, joissa tarvitaan toimihenkilöitä. ~ Ensi vuonna, uusi kotimaamme Canada, viettää satavuotis-juhlaa Canadan Suomalainen Järjestö jäsenistönsä kanssa on ollut mukana rakentamassa tätä maata vaikuttaen eri aloilla, varsinkin kulttuuri, sella alalla. Monet ovat ne näytelmät, laulukuorot sekä orkesterit jotka ovat pitäneet ihmisiä hyveiden tiellä. Suurena apuna ovat olleet meidän sanomalehdet,: Vapaus ja Liekki kansamme valistami.sessa. Vapau.s-lehti viettää ensi vuonna kunniakasta 50,vuotisjuhlaansa. Järjestömme jäsenet ovat raivanneet Canadan aavikoita viljaviksi pelloksi sekä toimineet monilla muilla teollisuusaloilla ja tuottaneet kehitystä ja hyvin vointia koko maalle. T,M, Scumessa sattui vuonna 1949 152 tapaturmaa 1000 vuosityöntekijää kohden. Vuonna 1959 oli jo tapaturmien määrä 227 1000 vuosityöntekijää kohden. Noel 1(/ishingyou \ aDthc joys of the Ghristmas season. VUODENAJAN TERVEHDYKSEMME KIITOKSET KANNATUKSESTA DEIQNGCHÄMP CARTAGE CO. LTD. PAIKALLISTA JA PITKÄNMATKAN MUUTTOAJOA JA SÄILYTYSTÄ Lorne St.. South Puh. 675-5611 Sudbury . f f Parhain vuodenajan tervehdyksin! Suurkiitokset asiakkaillemme! ISRÖRTINÖldSpbsS SUDBURYN URHEILUKAUPALTA Elgin ja Bccch kai. kulm. RAUHAISAA JOULUA JA OIKEIN ONNELLISTA UUTTA VUOTTA LausunamejDarhaat kiitoksemme suomalaisilje^a^iakk^llemme kannatuksesta STAR BOTTLINGYfORKS LTD. "PEPSI COLAN". "TEEM". "MOUNTAIN DEW" ja muiden maukkaiden virvokejucmienpullotiajat 252 Rcgont St. .South Sudbury 2 k-kaulla filmaflavana oltuf 100-viiotis kuvaus CBC'TV:ssa uudenvuoden päivänä , Mitä yhtäläisyyttä on Niagara Fallsin virran kääntämisellä, eräällä lentolinjan lakolla, eräällä puoli-mastossa olevalla lipulla, j a erään helikopterin , ohjaajan saamalla "oikeushaastcella" sekä salamavalo lampuilla? Tavallisesti, hyvin vähän7~Mutta ne kaikki aiheuttivat viivytystä ongelmatäytteisen kahden kuukauden ajalla kun CBC:n tuotantoryhmä filmasi lunnin kestävää väriku-va- erkoisuutta nimeltään Canadian History Test-Quiz eli Kysely m i kä nähdään CBC-TV:ssä uudenvuoden päivänä. Se on satavuotiskautemme erikoisohjelma Canadan historiasta. Sen esitykseen voivat katsojaT osallistua kysymyksiin vastaamisella, se on fJlmausretki kuvaillen Canadaa ja johtavien eanadalaisten esiinty- Lauantaina, jouluk. 17 p. — Sivu 3 misiä. Tuottaja Bill Bolt on ny£ tyytyväinen, että filmi on "kannus-' sa" vaikkakin hän oli jonkun aikaa epäilevällä; kannalla sen valmistumisesta esityksen määräpäivään; tammikuun ensimmäiseen päivään mennessä. Hänellä oli hyvä syy epäillä. CBGin ryhmä, Bolt johtajana, Boh Smith tuottajanavustajana sekä elokuvan ohjaaja Chris Slagter, joutuivat vaikeuksiin heti alusta saakka. . Alkaen alusta, tunnit joina.: vä-rifilmausta voidaan suorittaa ulko- (Jatkuu siv. 5) - HYVÄÄ JOULUA JA MENESTYKSELLISTÄ RAUHAN VUOTTA 1967 kaikille lehtiemme tilaajille ja ystäville! KIITÄMME sydämellisesti lohliemme asiamiehiä ja -naisia, kirjeenvaihtajia, ja muita liikkeemme asiakkaita siitä hyvästä yhteistyöstä ja kannatuksesta, mitä lehtiliikkeemme on saanut kuluneen vuoden aikana. Erikoisesti kiitämme.lehtemme tilaajia ja ystäviä sekä CSJ:n osastoja, . Nnistenkerhoja, v.- ja u.-seuroja ja muita järjestöjä niistä arvokkaista lahjoituksista, joita niin-runsaasti olemme saaneet tämän vuoden haasteryn- - . , ^täyksessä. •: : . Kiil.os-asiamiehille ja lukuisille lehtemme ystäville, jotka olivat suurena apuna haasterahaston keräämisessä; • • *. PARHAIN VUODENAJAN TERVEHDYKSIN, Vepaus Publishing Company Liniil^d Johtokunta ja henkilökunta SUDBURY. ONTARIO LEHTEMME TILAAJAT JA YSTÄVÄT, KANNATTAKAA NIITÄ LIIKKEITÄ, JOTKA ILMOITTAVAT LEHDESSÄMME! !!i:!in:i!iiiii!!kiiiiiii:iiii;:i{!;:'ii!;!:'!!>i!;!!!!ii!iiiiiii!:iii!H^ I« T: r K \ T A R V A T N EN : 186711387' Canadan hi K.VHDEKSAS OSA . (Jatkoa) Knsimniäisot siiilolaisel eivät löytäneet Canadan rannoilta silkkiä ja jalokiviä, mutta muita luonnonrikkauksia oli runsaasti. He tulivatkin pian huomaamaan, eitä uusi maa oli äärettömän rikas kaikenlaisesta metsänriistasta ja varsinkin canadalaiset turkikset olivat kovasti kysyttyjä Euroopan ylimystön, keskuudessa. Turkisten osto, tai vaihtokauppa intiaanien kanssa olikin monen nuoren miehen tuot- ; toisa, joskin erittäin vaarallinen elinkeino. Kahden Tanskalaisen nuoren miehen matkat ja löydöt ovatkin historiassamme merkinneet suuria, sillä he avasivat tien lännen aavikoille. P i e i r c . E s p r i t K a d i s s o r i oli kuusitoistavuotias, kun hän tuli Ranskasta ja asettui asumaan pieneen Three Rivers linnoitukseen. St. Lawrenee-joen pohjoisella rannalla. Irokcesi intiaanit olivat jo pitkän aikaa vainonneet ja; murhanneet siirtolaisia, niin, että maanviljelys täytyi kokonaan lopettaa j a kaikki uudisasukkaat asuivat linnoituksen sisällä. Rakennuksia lisättiin, ja lujitettiin, sillä täytyi löytää asuintila .noin neljällesadalle perheelle, jotka olivat asustaneet linnoituksen ympärillä. Kun miehet menivät metsästämään olosuhteiden pakosta, olivat he aina suinossa joukossa yksin ei kukaan uskaltanut astua linnoituksen ulkopuolelle. Multa nuorilla on nuorten intomielinen rohkeus ja niinpä eräänä kesäkuun päivänä Radisson ja kaksi: hänen nuorta toveriaan lähti kaikista varoituksista huolimalla vesilintuja. metsästämään ja tällä matkalla Radi.sson ek.syi tovereistaan. Paluumatkalla linnoitukseen hän löysi ystävänsä polulta kuolleena, päänahat riistettyinä ja näki joukon i n tiaaneja joen rannalla. Pako oli mahdotonta. Niinpä hän alkoikin pyssyllä itseään puolustamaan, päät-taen seisoa rohkeasti loppuun saakka. Eihän se nuo-? ren pojan puolustus paljoa merkinnyt vihollisia'väs-faan, niinpä nuori Pierre-oli pian saarrettuja iro-kcesien vankina. Mikä pelastaisi hänen elämänsä? Ehkä hänen rohkeutensa, sillä intiaanit halveksivat pelkureita ja ihailivat rohkeutta ja olihan hän sitä osoittanut taistellessaan suurta joukkoa vastaan. Kun ' sotauihot palasivat kotikyläänsä, veivät he Radisso-nin mukanaan ja näin hän asui intiaanien kanssa kolme vuotta. Häntä kohdeltiin hyvin, hänelle annettiin intiaaniäiti ja -isä joiden .kan.ssa hän asui, oppi kielen ja tavat, oppi rakentamaan kanootteja ja kulkemaan mel.sässä intiaanien tavoin. Mutta tietysti aina oli miele.ssä pakeneminen ja jokaisen j ä r ven ja joen rannalla Pierre etsi siihen tilaisuutta. Näiden vuosien aikana he kulkivat kauaksi etcjään, hävittäen, riistäen ja polttaen toisten intiaanien kyliä, valkoi.sten linnoituksia, kaikkia mitä tielle sattui. Vihdoin aikaisin eräänä aamuna, lladisson moni metsään, puita katkomaan, mukanaan.ainoastaan k i r ves ja päästyään pois kylän näköpiiristä, alkoi juosta pakoon. Juoksi eteenpäin koko päivän, pysähtymättä lepäämään, eteenpäin koko seuraavan yönkin pitkin joen rantaa, jonka rannalle, hän uupuneena kaatui. Onni oli hänellä mukanaan, sillä hän o l i päässyt lähelle valkoisten uudisasukkaiden pientä kyläkuntaa, josta hänet veneellä kuljetettiin Hudson jokea pitkin New Yorkiin^ Vuosi oli 1653. New York oli silloin pieni kylä, noin viisisataa taloa, j o i takin kauppoja j a kirkko. Radissonille tarjottiin paikkaa oppaana, koska hänellä oli paljon kokemusta intiaanien elämästä, mutta hänen mielensä palasi takaisin Canadaan ja niinpä hän purjehtikin New Yorkista Amsterdamiin, jonne hän pääsi tammikuussa 1654. Seuraavana keväänä Radisson palasi takaisin St Lawrence-joen rannalle, jossa hänet otettiin vastaan suurena sankarina. Siirtola oli kasvanut ja vaurastunut, sillä Radissonin poissa ollessa ranskalaisten j a intiaanien välillä oli aselepo. Tämän oli saa^ nut aikaan jesuiitta-papit, jotka olivat kääntäneet heimojen johtajia uskontoonsa ja myöskin oli s i i hen vaikuttanut monenlaiset työkalut ja koristeet, joita valkoinen mies intiaaneille antoi. Vaikka tämä rauha oli vain väliaikainen, lujitti se kuitenkin ystävyyttä monen heimon kanssa. Kun Radisson asusti heimokylässä, hän kuuli usein kerrottavan suurista aavikoista, kaukana lännessä, isoista joista; jotka virtaavat suureen mereen ja niin hänelle heräsi halu lähteä etsimään tuntemattomia seutuja. Samaan tuumaan innostui Medard Groscilles, joka oli nuoruudessaan ollut jesuiittojen mukana vuosia intiaanien keskuudessa, osasi myöskin heidän kielensä ja tunsi heidän joukostaan monia heimoja. Matkalle lähti vuonna 1657 kaksisataa miestä, johon kuului kaksikymmentä ranskalaista, kahdeksankymmentä ir.okeesia ja sata huronia., Radisson ja Groseilles olivat matkan johtajia ja vastuussa kaikesta tavarasta. Pitkät tuohikanootit olivat täynnä kaikenlaista vaihtokaupassa käytettäviä esineitä; oli p i e n i ä ' p e i l e j ä , helmiä, veitsiä, kirkkaanvärisiä vaatekappaleita, jotka olivat intiaaneille suuresta merkityksestä, pyssyjä ja ruutia, jotka olivat heille elinehto. Vaikka St. Lawrencen rannoilla olikin intiaanien kanssa välirauha, niin ei ollut Ontario järven raimoilla ja he joutuivatkin matkallaan moneen taisteluun. Cayugas, Onondagas ja Senecas olival.kaikki yhtyneet valkoista vihollista vastaan ja kun näytti, että tie eteenpäin on mahdoton, kääntyivät he takaisin. Mutta tämä olikin vasta Radissonin ensimmäinen yritys ja heti hän alkoi suunnitella uutta* päättäen pyytää avukseen veriveljiään heimosta, jonka luona hän nuorena poikana asui. Useat eteläiset heimot olivatkin jo kääntyneet katoliseen uskontoon ja elivät jonkin aikaa kokolailla sopuisasti ranskalaisten kanssa. (Jatkuu) lilllll
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 17, 1966 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1966-12-17 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus661217 |
Description
Title | 1966-12-17-03 |
OCR text | OLKOON JOULUNNE HAUSKIN ja Uusr Vuosi parhain kaikista! pyydämme lausua asiakkaillemme tuhannet kiitokset arvokkaasta kannatuksesta DAVID A. BOWLES LTD. VAKUUTUSTOIMISTO 67 El m St. E., Huone. 301-303 yläkerrassa, Sudbury, Ont. Mitä parhaimnriat Ja länipirninrimät . . JOULUN JA UUDEN VUODEN TERVEHDYKSET Gochranen Sudburyn alueen 5;ltä kaupalta Samalla lauEumme suurkiitokset fcaikille anakkaillemme meimeen > vucden. arvokkaasta kannatuksesta 0 KESKIKAUPUNGIN PÄÄKAUPPA JA URHEILUKAUPPA e UUDEN SUDBURYN KAUPPAKESKUKSEN KAUPPA • COPPER CLIFFIN JA LFVELYN KAUPAT Parhain vuodenajan tervehdyksin! KIITOS SUOSIOSTANNE! MUSIC CENTRE MUSIIKKIKOULU 36 ELGIN ST. NORTH SUDBURY VANCOUVERIN KUULUMISIA We wish for good tliings to come inlo your life_r— and remain . . .the blessed season*8 Jigifts of serene good will, .^^P^' J peace and joy, " ' abiding love. 1 ^ 5 ^ Sudbury Memorial Works ^ OF j PAUL RUFF - BOB RLW\ , Puh. 673-1946 453 AHNLEY ST. Albinson kadun kulm. SUDBURY Vancouver. —• On saatu kosteutta täällä lännellä, vettä on satanut 21 vuorokautta yhtä mittaa. » . • • » • • • . • « ' • ,. Näistä Clinton haalin toiminnoistahan minun pitikin kirjoittaa. Saamme tänne Suomesta tulleen Kalevala-aiheisen~ värifilmin, nimeltään "Sampo" joka esitetään Clinton *haalilla tammikuun 8 päi. vä kello 6 illalla. • Se on Suomen parhaimpia väri filmejä. Siinä kuullaan somia Kalevalan runollisia sointuja. Täytetäänpä .siiloin Clinton haa- Iin juhlaisa yläsali synnyinmaamme kunniakasta varhaiskulttuuria esittävän elokuvan katsojajoukol. la. Ovimaksukin on ainoastaan yk sr dollari. Tervetuloa . Nämä pimeät talviset ajatkin menevät niin hupaisasti, kun ; on sitten taas toivoa saada nähdä sc kauan kaivattu näytelmä, "Roini-lan Talossa". Se on katsomisen arvoinen kauniine lauluineen. Sen on kirjoittanut yksi Suomen parhaimmista" kirjailijoista — Minna. Canth. Näytelmän ohjaus on meille.hyvin tunnetun Vilho Nybergin käsissä. Se esitetään tammikuun 15 päivänä kello 4 iltapäivällä. Ravintola, ja sisäänpääsy on $1:50. Siellä sitten ..taas tavataan. Tervetuloa. Canadan Suomalaisen Järjestön osqston vuosikokous pidetään tammikuun 22 päivänä kello 12 päivällä. Valitaan uusi johtokunta ja muut virkailijat seuraavalle vuodelle. Tulkaahan kaikki jäsenet — vanhat ja uudet kokoukseen. On paljon asioita, joissa tarvitaan toimihenkilöitä. ~ Ensi vuonna, uusi kotimaamme Canada, viettää satavuotis-juhlaa Canadan Suomalainen Järjestö jäsenistönsä kanssa on ollut mukana rakentamassa tätä maata vaikuttaen eri aloilla, varsinkin kulttuuri, sella alalla. Monet ovat ne näytelmät, laulukuorot sekä orkesterit jotka ovat pitäneet ihmisiä hyveiden tiellä. Suurena apuna ovat olleet meidän sanomalehdet,: Vapaus ja Liekki kansamme valistami.sessa. Vapau.s-lehti viettää ensi vuonna kunniakasta 50,vuotisjuhlaansa. Järjestömme jäsenet ovat raivanneet Canadan aavikoita viljaviksi pelloksi sekä toimineet monilla muilla teollisuusaloilla ja tuottaneet kehitystä ja hyvin vointia koko maalle. T,M, Scumessa sattui vuonna 1949 152 tapaturmaa 1000 vuosityöntekijää kohden. Vuonna 1959 oli jo tapaturmien määrä 227 1000 vuosityöntekijää kohden. Noel 1(/ishingyou \ aDthc joys of the Ghristmas season. VUODENAJAN TERVEHDYKSEMME KIITOKSET KANNATUKSESTA DEIQNGCHÄMP CARTAGE CO. LTD. PAIKALLISTA JA PITKÄNMATKAN MUUTTOAJOA JA SÄILYTYSTÄ Lorne St.. South Puh. 675-5611 Sudbury . f f Parhain vuodenajan tervehdyksin! Suurkiitokset asiakkaillemme! ISRÖRTINÖldSpbsS SUDBURYN URHEILUKAUPALTA Elgin ja Bccch kai. kulm. RAUHAISAA JOULUA JA OIKEIN ONNELLISTA UUTTA VUOTTA LausunamejDarhaat kiitoksemme suomalaisilje^a^iakk^llemme kannatuksesta STAR BOTTLINGYfORKS LTD. "PEPSI COLAN". "TEEM". "MOUNTAIN DEW" ja muiden maukkaiden virvokejucmienpullotiajat 252 Rcgont St. .South Sudbury 2 k-kaulla filmaflavana oltuf 100-viiotis kuvaus CBC'TV:ssa uudenvuoden päivänä , Mitä yhtäläisyyttä on Niagara Fallsin virran kääntämisellä, eräällä lentolinjan lakolla, eräällä puoli-mastossa olevalla lipulla, j a erään helikopterin , ohjaajan saamalla "oikeushaastcella" sekä salamavalo lampuilla? Tavallisesti, hyvin vähän7~Mutta ne kaikki aiheuttivat viivytystä ongelmatäytteisen kahden kuukauden ajalla kun CBC:n tuotantoryhmä filmasi lunnin kestävää väriku-va- erkoisuutta nimeltään Canadian History Test-Quiz eli Kysely m i kä nähdään CBC-TV:ssä uudenvuoden päivänä. Se on satavuotiskautemme erikoisohjelma Canadan historiasta. Sen esitykseen voivat katsojaT osallistua kysymyksiin vastaamisella, se on fJlmausretki kuvaillen Canadaa ja johtavien eanadalaisten esiinty- Lauantaina, jouluk. 17 p. — Sivu 3 misiä. Tuottaja Bill Bolt on ny£ tyytyväinen, että filmi on "kannus-' sa" vaikkakin hän oli jonkun aikaa epäilevällä; kannalla sen valmistumisesta esityksen määräpäivään; tammikuun ensimmäiseen päivään mennessä. Hänellä oli hyvä syy epäillä. CBGin ryhmä, Bolt johtajana, Boh Smith tuottajanavustajana sekä elokuvan ohjaaja Chris Slagter, joutuivat vaikeuksiin heti alusta saakka. . Alkaen alusta, tunnit joina.: vä-rifilmausta voidaan suorittaa ulko- (Jatkuu siv. 5) - HYVÄÄ JOULUA JA MENESTYKSELLISTÄ RAUHAN VUOTTA 1967 kaikille lehtiemme tilaajille ja ystäville! KIITÄMME sydämellisesti lohliemme asiamiehiä ja -naisia, kirjeenvaihtajia, ja muita liikkeemme asiakkaita siitä hyvästä yhteistyöstä ja kannatuksesta, mitä lehtiliikkeemme on saanut kuluneen vuoden aikana. Erikoisesti kiitämme.lehtemme tilaajia ja ystäviä sekä CSJ:n osastoja, . Nnistenkerhoja, v.- ja u.-seuroja ja muita järjestöjä niistä arvokkaista lahjoituksista, joita niin-runsaasti olemme saaneet tämän vuoden haasteryn- - . , ^täyksessä. •: : . Kiil.os-asiamiehille ja lukuisille lehtemme ystäville, jotka olivat suurena apuna haasterahaston keräämisessä; • • *. PARHAIN VUODENAJAN TERVEHDYKSIN, Vepaus Publishing Company Liniil^d Johtokunta ja henkilökunta SUDBURY. ONTARIO LEHTEMME TILAAJAT JA YSTÄVÄT, KANNATTAKAA NIITÄ LIIKKEITÄ, JOTKA ILMOITTAVAT LEHDESSÄMME! !!i:!in:i!iiiii!!kiiiiiii:iiii;:i{!;:'ii!;!:'!!>i!;!!!!ii!iiiiiii!:iii!H^ I« T: r K \ T A R V A T N EN : 186711387' Canadan hi K.VHDEKSAS OSA . (Jatkoa) Knsimniäisot siiilolaisel eivät löytäneet Canadan rannoilta silkkiä ja jalokiviä, mutta muita luonnonrikkauksia oli runsaasti. He tulivatkin pian huomaamaan, eitä uusi maa oli äärettömän rikas kaikenlaisesta metsänriistasta ja varsinkin canadalaiset turkikset olivat kovasti kysyttyjä Euroopan ylimystön, keskuudessa. Turkisten osto, tai vaihtokauppa intiaanien kanssa olikin monen nuoren miehen tuot- ; toisa, joskin erittäin vaarallinen elinkeino. Kahden Tanskalaisen nuoren miehen matkat ja löydöt ovatkin historiassamme merkinneet suuria, sillä he avasivat tien lännen aavikoille. P i e i r c . E s p r i t K a d i s s o r i oli kuusitoistavuotias, kun hän tuli Ranskasta ja asettui asumaan pieneen Three Rivers linnoitukseen. St. Lawrenee-joen pohjoisella rannalla. Irokcesi intiaanit olivat jo pitkän aikaa vainonneet ja; murhanneet siirtolaisia, niin, että maanviljelys täytyi kokonaan lopettaa j a kaikki uudisasukkaat asuivat linnoituksen sisällä. Rakennuksia lisättiin, ja lujitettiin, sillä täytyi löytää asuintila .noin neljällesadalle perheelle, jotka olivat asustaneet linnoituksen ympärillä. Kun miehet menivät metsästämään olosuhteiden pakosta, olivat he aina suinossa joukossa yksin ei kukaan uskaltanut astua linnoituksen ulkopuolelle. Multa nuorilla on nuorten intomielinen rohkeus ja niinpä eräänä kesäkuun päivänä Radisson ja kaksi: hänen nuorta toveriaan lähti kaikista varoituksista huolimalla vesilintuja. metsästämään ja tällä matkalla Radi.sson ek.syi tovereistaan. Paluumatkalla linnoitukseen hän löysi ystävänsä polulta kuolleena, päänahat riistettyinä ja näki joukon i n tiaaneja joen rannalla. Pako oli mahdotonta. Niinpä hän alkoikin pyssyllä itseään puolustamaan, päät-taen seisoa rohkeasti loppuun saakka. Eihän se nuo-? ren pojan puolustus paljoa merkinnyt vihollisia'väs-faan, niinpä nuori Pierre-oli pian saarrettuja iro-kcesien vankina. Mikä pelastaisi hänen elämänsä? Ehkä hänen rohkeutensa, sillä intiaanit halveksivat pelkureita ja ihailivat rohkeutta ja olihan hän sitä osoittanut taistellessaan suurta joukkoa vastaan. Kun ' sotauihot palasivat kotikyläänsä, veivät he Radisso-nin mukanaan ja näin hän asui intiaanien kanssa kolme vuotta. Häntä kohdeltiin hyvin, hänelle annettiin intiaaniäiti ja -isä joiden .kan.ssa hän asui, oppi kielen ja tavat, oppi rakentamaan kanootteja ja kulkemaan mel.sässä intiaanien tavoin. Mutta tietysti aina oli miele.ssä pakeneminen ja jokaisen j ä r ven ja joen rannalla Pierre etsi siihen tilaisuutta. Näiden vuosien aikana he kulkivat kauaksi etcjään, hävittäen, riistäen ja polttaen toisten intiaanien kyliä, valkoi.sten linnoituksia, kaikkia mitä tielle sattui. Vihdoin aikaisin eräänä aamuna, lladisson moni metsään, puita katkomaan, mukanaan.ainoastaan k i r ves ja päästyään pois kylän näköpiiristä, alkoi juosta pakoon. Juoksi eteenpäin koko päivän, pysähtymättä lepäämään, eteenpäin koko seuraavan yönkin pitkin joen rantaa, jonka rannalle, hän uupuneena kaatui. Onni oli hänellä mukanaan, sillä hän o l i päässyt lähelle valkoisten uudisasukkaiden pientä kyläkuntaa, josta hänet veneellä kuljetettiin Hudson jokea pitkin New Yorkiin^ Vuosi oli 1653. New York oli silloin pieni kylä, noin viisisataa taloa, j o i takin kauppoja j a kirkko. Radissonille tarjottiin paikkaa oppaana, koska hänellä oli paljon kokemusta intiaanien elämästä, mutta hänen mielensä palasi takaisin Canadaan ja niinpä hän purjehtikin New Yorkista Amsterdamiin, jonne hän pääsi tammikuussa 1654. Seuraavana keväänä Radisson palasi takaisin St Lawrence-joen rannalle, jossa hänet otettiin vastaan suurena sankarina. Siirtola oli kasvanut ja vaurastunut, sillä Radissonin poissa ollessa ranskalaisten j a intiaanien välillä oli aselepo. Tämän oli saa^ nut aikaan jesuiitta-papit, jotka olivat kääntäneet heimojen johtajia uskontoonsa ja myöskin oli s i i hen vaikuttanut monenlaiset työkalut ja koristeet, joita valkoinen mies intiaaneille antoi. Vaikka tämä rauha oli vain väliaikainen, lujitti se kuitenkin ystävyyttä monen heimon kanssa. Kun Radisson asusti heimokylässä, hän kuuli usein kerrottavan suurista aavikoista, kaukana lännessä, isoista joista; jotka virtaavat suureen mereen ja niin hänelle heräsi halu lähteä etsimään tuntemattomia seutuja. Samaan tuumaan innostui Medard Groscilles, joka oli nuoruudessaan ollut jesuiittojen mukana vuosia intiaanien keskuudessa, osasi myöskin heidän kielensä ja tunsi heidän joukostaan monia heimoja. Matkalle lähti vuonna 1657 kaksisataa miestä, johon kuului kaksikymmentä ranskalaista, kahdeksankymmentä ir.okeesia ja sata huronia., Radisson ja Groseilles olivat matkan johtajia ja vastuussa kaikesta tavarasta. Pitkät tuohikanootit olivat täynnä kaikenlaista vaihtokaupassa käytettäviä esineitä; oli p i e n i ä ' p e i l e j ä , helmiä, veitsiä, kirkkaanvärisiä vaatekappaleita, jotka olivat intiaaneille suuresta merkityksestä, pyssyjä ja ruutia, jotka olivat heille elinehto. Vaikka St. Lawrencen rannoilla olikin intiaanien kanssa välirauha, niin ei ollut Ontario järven raimoilla ja he joutuivatkin matkallaan moneen taisteluun. Cayugas, Onondagas ja Senecas olival.kaikki yhtyneet valkoista vihollista vastaan ja kun näytti, että tie eteenpäin on mahdoton, kääntyivät he takaisin. Mutta tämä olikin vasta Radissonin ensimmäinen yritys ja heti hän alkoi suunnitella uutta* päättäen pyytää avukseen veriveljiään heimosta, jonka luona hän nuorena poikana asui. Useat eteläiset heimot olivatkin jo kääntyneet katoliseen uskontoon ja elivät jonkin aikaa kokolailla sopuisasti ranskalaisten kanssa. (Jatkuu) lilllll |
Tags
Comments
Post a Comment for 1966-12-17-03