Vapaus, December 17, 1966

              OLKOON
JOULUNNE
HAUSKIN
ja Uusr Vuosi
parhain kaikista!
pyydämme lausua asiakkaillemme tuhannet
kiitokset arvokkaasta kannatuksesta
DAVID A. BOWLES LTD.
VAKUUTUSTOIMISTO
67 El m St. E., Huone. 301-303 yläkerrassa, Sudbury, Ont.
Mitä parhaimnriat Ja länipirninrimät . .
JOULUN JA UUDEN VUODEN
TERVEHDYKSET
Gochranen Sudburyn alueen 5;ltä kaupalta
Samalla lauEumme suurkiitokset fcaikille anakkaillemme meimeen
> vucden. arvokkaasta kannatuksesta
0 KESKIKAUPUNGIN PÄÄKAUPPA JA URHEILUKAUPPA
e UUDEN SUDBURYN KAUPPAKESKUKSEN KAUPPA
• COPPER CLIFFIN JA LFVELYN KAUPAT
Parhain vuodenajan
tervehdyksin!
KIITOS SUOSIOSTANNE!
MUSIC CENTRE
MUSIIKKIKOULU
36 ELGIN ST. NORTH SUDBURY
VANCOUVERIN KUULUMISIA
We wish for good tliings to come
inlo your life_r— and remain
. . .the blessed season*8
Jigifts of serene good will, .^^P^'
J peace and joy, "
' abiding love.
1 ^ 5 ^ Sudbury Memorial Works
^ OF j PAUL RUFF - BOB RLW\
, Puh. 673-1946
453 AHNLEY ST. Albinson kadun kulm. SUDBURY
Vancouver. —• On saatu kosteut­ta
täällä lännellä, vettä on satanut
21 vuorokautta yhtä mittaa.
» . • • » • • • . • « ' • ,.
Näistä Clinton haalin toiminnois­tahan
minun pitikin kirjoittaa.
Saamme tänne Suomesta tulleen
Kalevala-aiheisen~ värifilmin, ni­meltään
"Sampo" joka esitetään
Clinton *haalilla tammikuun 8 päi.
vä kello 6 illalla. •
Se on Suomen parhaimpia väri
filmejä. Siinä kuullaan somia Kale­valan
runollisia sointuja.
Täytetäänpä .siiloin Clinton haa-
Iin juhlaisa yläsali synnyinmaam­me
kunniakasta varhaiskulttuuria
esittävän elokuvan katsojajoukol.
la. Ovimaksukin on ainoastaan yk
sr dollari. Tervetuloa .
Nämä pimeät talviset ajatkin
menevät niin hupaisasti, kun ; on
sitten taas toivoa saada nähdä sc
kauan kaivattu näytelmä, "Roini-lan
Talossa".
Se on katsomisen arvoinen kau­niine
lauluineen. Sen on kirjoitta­nut
yksi Suomen parhaimmista"
kirjailijoista — Minna. Canth.
Näytelmän ohjaus on meille.hyvin
tunnetun Vilho Nybergin käsissä.
Se esitetään tammikuun 15 päivä­nä
kello 4 iltapäivällä. Ravintola,
ja sisäänpääsy on $1:50. Siellä sit­ten
..taas tavataan. Tervetuloa.
Canadan Suomalaisen Järjestön
osqston vuosikokous pidetään tam­mikuun
22 päivänä kello 12 päiväl­lä.
Valitaan uusi johtokunta ja
muut virkailijat seuraavalle vuo­delle.
Tulkaahan kaikki jäsenet —
vanhat ja uudet kokoukseen. On
paljon asioita, joissa tarvitaan toi­mihenkilöitä.
~
Ensi vuonna, uusi kotimaamme
Canada, viettää satavuotis-juhlaa
Canadan Suomalainen Järjestö jä­senistönsä
kanssa on ollut mukana
rakentamassa tätä maata vaikutta­en
eri aloilla, varsinkin kulttuuri,
sella alalla.
Monet ovat ne näytelmät, laulu­kuorot
sekä orkesterit jotka ovat
pitäneet ihmisiä hyveiden tiellä.
Suurena apuna ovat olleet meidän
sanomalehdet,: Vapaus ja Liekki
kansamme valistami.sessa. Vapau.s-lehti
viettää ensi vuonna kunniakas­ta
50,vuotisjuhlaansa.
Järjestömme jäsenet ovat rai­vanneet
Canadan aavikoita vilja­viksi
pelloksi sekä toimineet mo­nilla
muilla teollisuusaloilla ja tuot­taneet
kehitystä ja hyvin vointia
koko maalle. T,M,
Scumessa sattui vuonna 1949 152
tapaturmaa 1000 vuosityöntekijää
kohden. Vuonna 1959 oli jo tapatur­mien
määrä 227 1000 vuosityönteki­jää
kohden.
Noel
1(/ishingyou \
aDthc
joys of the
Ghristmas
season.
VUODENAJAN TERVEHDYKSEMME
KIITOKSET KANNATUKSESTA
DEIQNGCHÄMP CARTAGE CO. LTD.
PAIKALLISTA JA PITKÄNMATKAN MUUTTOAJOA
JA SÄILYTYSTÄ
Lorne St.. South Puh. 675-5611 Sudbury
. f f
Parhain vuodenajan tervehdyksin!
Suurkiitokset asiakkaillemme!
ISRÖRTINÖldSpbsS
SUDBURYN URHEILU­KAUPALTA
Elgin ja Bccch kai. kulm.
RAUHAISAA JOULUA JA
OIKEIN ONNELLISTA UUTTA VUOTTA
LausunamejDarhaat kiitoksemme
suomalaisilje^a^iakk^llemme kannatuksesta
STAR BOTTLINGYfORKS LTD.
"PEPSI COLAN". "TEEM". "MOUNTAIN DEW" ja
muiden maukkaiden virvokejucmienpullotiajat
252 Rcgont St. .South Sudbury
2 k-kaulla filmaflavana oltuf 100-viiotis
kuvaus CBC'TV:ssa uudenvuoden päivänä
, Mitä yhtäläisyyttä on Niagara
Fallsin virran kääntämisellä, erääl­lä
lentolinjan lakolla, eräällä puoli-mastossa
olevalla lipulla, j a erään
helikopterin , ohjaajan saamalla
"oikeushaastcella" sekä salamavalo
lampuilla?
Tavallisesti, hyvin vähän7~Mutta
ne kaikki aiheuttivat viivytystä
ongelmatäytteisen kahden kuukau­den
ajalla kun CBC:n tuotantoryh­mä
filmasi lunnin kestävää väriku-va-
erkoisuutta nimeltään Canadian
History Test-Quiz eli Kysely m i ­kä
nähdään CBC-TV:ssä uuden­vuoden
päivänä.
Se on satavuotiskautemme eri­koisohjelma
Canadan historiasta.
Sen esitykseen voivat katsojaT osal­listua
kysymyksiin vastaamisella, se
on fJlmausretki kuvaillen Canadaa
ja johtavien eanadalaisten esiinty-
Lauantaina, jouluk. 17 p. — Sivu 3
misiä. Tuottaja Bill Bolt on ny£
tyytyväinen, että filmi on "kannus-'
sa" vaikkakin hän oli jonkun aikaa
epäilevällä; kannalla sen valmistu­misesta
esityksen määräpäivään;
tammikuun ensimmäiseen päivään
mennessä.
Hänellä oli hyvä syy epäillä.
CBGin ryhmä, Bolt johtajana,
Boh Smith tuottajanavustajana se­kä
elokuvan ohjaaja Chris Slagter,
joutuivat vaikeuksiin heti alusta
saakka. .
Alkaen alusta, tunnit joina.: vä-rifilmausta
voidaan suorittaa ulko-
(Jatkuu siv. 5) -
HYVÄÄ JOULUA
JA MENESTYKSELLISTÄ
RAUHAN VUOTTA 1967
kaikille lehtiemme tilaajille ja ystäville!
KIITÄMME sydämellisesti lohliemme asiamiehiä ja -naisia, kirjeenvaih­tajia,
ja muita liikkeemme asiakkaita siitä hyvästä yhteistyöstä ja
kannatuksesta, mitä lehtiliikkeemme on saanut kuluneen vuoden aikana.
Erikoisesti kiitämme.lehtemme tilaajia ja ystäviä sekä CSJ:n osastoja,
. Nnistenkerhoja, v.- ja u.-seuroja ja muita järjestöjä niistä arvokkaista lah­joituksista,
joita niin-runsaasti olemme saaneet tämän vuoden haasteryn-
- . , ^täyksessä. •: :
. Kiil.os-asiamiehille ja lukuisille lehtemme ystäville, jotka olivat suu­rena
apuna haasterahaston keräämisessä; • • *.
PARHAIN VUODENAJAN TERVEHDYKSIN,
Vepaus Publishing Company Liniil^d
Johtokunta ja henkilökunta
SUDBURY. ONTARIO
LEHTEMME TILAAJAT JA YSTÄVÄT, KANNATTAKAA NIITÄ LIIKKEITÄ,
JOTKA ILMOITTAVAT LEHDESSÄMME!
!!i:!in:i!iiiii!!kiiiiiii:iiii;:i{!;:'ii!;!:'!!>i!;!!!!ii!iiiiiii!:iii!H^
I« T: r K \ T A R V A T N EN :
186711387' Canadan hi
K.VHDEKSAS OSA
. (Jatkoa)
Knsimniäisot siiilolaisel eivät löytäneet Cana­dan
rannoilta silkkiä ja jalokiviä, mutta muita luon­nonrikkauksia
oli runsaasti. He tulivatkin pian huo­maamaan,
eitä uusi maa oli äärettömän rikas kai­kenlaisesta
metsänriistasta ja varsinkin canadalaiset
turkikset olivat kovasti kysyttyjä Euroopan ylimys­tön,
keskuudessa. Turkisten osto, tai vaihtokauppa
intiaanien kanssa olikin monen nuoren miehen tuot-
; toisa, joskin erittäin vaarallinen elinkeino. Kahden
Tanskalaisen nuoren miehen matkat ja löydöt ovat­kin
historiassamme merkinneet suuria, sillä he ava­sivat
tien lännen aavikoille.
P i e i r c . E s p r i t K a d i s s o r i oli kuusitoistavuotias,
kun hän tuli Ranskasta ja asettui asumaan pieneen
Three Rivers linnoitukseen. St. Lawrenee-joen poh­joisella
rannalla. Irokcesi intiaanit olivat jo pitkän
aikaa vainonneet ja; murhanneet siirtolaisia, niin,
että maanviljelys täytyi kokonaan lopettaa j a kaikki
uudisasukkaat asuivat linnoituksen sisällä. Raken­nuksia
lisättiin, ja lujitettiin, sillä täytyi löytää
asuintila .noin neljällesadalle perheelle, jotka oli­vat
asustaneet linnoituksen ympärillä. Kun miehet
menivät metsästämään olosuhteiden pakosta, olivat
he aina suinossa joukossa yksin ei kukaan uskal­tanut
astua linnoituksen ulkopuolelle.
Multa nuorilla on nuorten intomielinen roh­keus
ja niinpä eräänä kesäkuun päivänä Radisson
ja kaksi: hänen nuorta toveriaan lähti kaikista va­roituksista
huolimalla vesilintuja. metsästämään ja
tällä matkalla Radi.sson ek.syi tovereistaan. Paluu­matkalla
linnoitukseen hän löysi ystävänsä polulta
kuolleena, päänahat riistettyinä ja näki joukon i n ­tiaaneja
joen rannalla. Pako oli mahdotonta. Niin­pä
hän alkoikin pyssyllä itseään puolustamaan, päät-taen
seisoa rohkeasti loppuun saakka. Eihän se nuo-?
ren pojan puolustus paljoa merkinnyt vihollisia'väs-faan,
niinpä nuori Pierre-oli pian saarrettuja iro-kcesien
vankina. Mikä pelastaisi hänen elämänsä?
Ehkä hänen rohkeutensa, sillä intiaanit halveksivat
pelkureita ja ihailivat rohkeutta ja olihan hän sitä
osoittanut taistellessaan suurta joukkoa vastaan. Kun '
sotauihot palasivat kotikyläänsä, veivät he Radisso-nin
mukanaan ja näin hän asui intiaanien kanssa
kolme vuotta. Häntä kohdeltiin hyvin, hänelle an­nettiin
intiaaniäiti ja -isä joiden .kan.ssa hän asui,
oppi kielen ja tavat, oppi rakentamaan kanootteja
ja kulkemaan mel.sässä intiaanien tavoin. Mutta tie­tysti
aina oli miele.ssä pakeneminen ja jokaisen j ä r ­ven
ja joen rannalla Pierre etsi siihen tilaisuutta.
Näiden vuosien aikana he kulkivat kauaksi etcjään,
hävittäen, riistäen ja polttaen toisten intiaanien ky­liä,
valkoi.sten linnoituksia, kaikkia mitä tielle sat­tui.
Vihdoin aikaisin eräänä aamuna, lladisson moni
metsään, puita katkomaan, mukanaan.ainoastaan k i r ­ves
ja päästyään pois kylän näköpiiristä, alkoi juos­ta
pakoon. Juoksi eteenpäin koko päivän, pysähty­mättä
lepäämään, eteenpäin koko seuraavan yönkin
pitkin joen rantaa, jonka rannalle, hän uupuneena
kaatui. Onni oli hänellä mukanaan, sillä hän o l i
päässyt lähelle valkoisten uudisasukkaiden pientä
kyläkuntaa, josta hänet veneellä kuljetettiin Hud­son
jokea pitkin New Yorkiin^ Vuosi oli 1653. New
York oli silloin pieni kylä, noin viisisataa taloa, j o i ­takin
kauppoja j a kirkko. Radissonille tarjottiin paik­kaa
oppaana, koska hänellä oli paljon kokemusta
intiaanien elämästä, mutta hänen mielensä palasi
takaisin Canadaan ja niinpä hän purjehtikin New
Yorkista Amsterdamiin, jonne hän pääsi tammi­kuussa
1654.
Seuraavana keväänä Radisson palasi takaisin
St Lawrence-joen rannalle, jossa hänet otettiin vas­taan
suurena sankarina. Siirtola oli kasvanut ja vau­rastunut,
sillä Radissonin poissa ollessa ranskalais­ten
j a intiaanien välillä oli aselepo. Tämän oli saa^
nut aikaan jesuiitta-papit, jotka olivat kääntäneet
heimojen johtajia uskontoonsa ja myöskin oli s i i ­hen
vaikuttanut monenlaiset työkalut ja koristeet,
joita valkoinen mies intiaaneille antoi. Vaikka tämä
rauha oli vain väliaikainen, lujitti se kuitenkin ystä­vyyttä
monen heimon kanssa.
Kun Radisson asusti heimokylässä, hän kuuli
usein kerrottavan suurista aavikoista, kaukana län­nessä,
isoista joista; jotka virtaavat suureen mereen
ja niin hänelle heräsi halu lähteä etsimään tunte­mattomia
seutuja. Samaan tuumaan innostui Medard
Groscilles, joka oli nuoruudessaan ollut jesuiittojen
mukana vuosia intiaanien keskuudessa, osasi myös­kin
heidän kielensä ja tunsi heidän joukostaan mo­nia
heimoja. Matkalle lähti vuonna 1657 kaksisataa
miestä, johon kuului kaksikymmentä ranskalaista,
kahdeksankymmentä ir.okeesia ja sata huronia., Ra­disson
ja Groseilles olivat matkan johtajia ja vas­tuussa
kaikesta tavarasta. Pitkät tuohikanootit oli­vat
täynnä kaikenlaista vaihtokaupassa käytettäviä
esineitä; oli p i e n i ä ' p e i l e j ä , helmiä, veitsiä, kirk­kaanvärisiä
vaatekappaleita, jotka olivat intiaaneille
suuresta merkityksestä, pyssyjä ja ruutia, jotka oli­vat
heille elinehto.
Vaikka St. Lawrencen rannoilla olikin intiaa­nien
kanssa välirauha, niin ei ollut Ontario järven
raimoilla ja he joutuivatkin matkallaan moneen tais­teluun.
Cayugas, Onondagas ja Senecas olival.kaikki
yhtyneet valkoista vihollista vastaan ja kun näytti,
että tie eteenpäin on mahdoton, kääntyivät he ta­kaisin.
Mutta tämä olikin vasta Radissonin ensim­mäinen
yritys ja heti hän alkoi suunnitella uutta*
päättäen pyytää avukseen veriveljiään heimosta,
jonka luona hän nuorena poikana asui. Useat ete­läiset
heimot olivatkin jo kääntyneet katoliseen us­kontoon
ja elivät jonkin aikaa kokolailla sopuisasti
ranskalaisten kanssa.
(Jatkuu)
lilllll