Vapaus, March 19, 1970

              Sivu 2 Torstai, imm^jäk. 19 p. ^ Thursday, Mar. 19, 1970
INDEPENDENT l-ABOROROAN
VAPAUS OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) , , B9t»il>MliedNov.6,l»17, ,
BdMxxr: W. EECLtmD , Mlam^er: E. SUKSI
PiftllMifid tiwlw ThuredaiyB by ViopauB' Publlsl^lng
Co. UnySited, 100-102 mo. St. W«sfc. Budbuiy, OnbEurto. OoiBfida.
\ MalHxtg addrass: iBooc 60.
Advertistng maites Upon aippiUcatikm, itmiriteititomt tnee of ohiUBO.
Seocmd Olass MaiU itgiatinublKm Nikmbar 1076 ^
•I o . C A N Ä O l M LANGUAGE • PRESS
CtoadaEsa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25 USAro: 1 vk. $11.00, 6 tt. $6.TO
3 kk. ^J)0 SirasnecTi: < 1 vk. $11^, 6 kk. $6.25
MAAKAASUN DlfLEKTIIKKA t i i i i i i i i i i i i i r i f ji
Asioissa, ainelBsaj tapahtumissa Ien osuus supistuu jyrkästi ja öl-piilevä
(Jialetiikka tuntuu saavan jyn käytön suhteellinen määrä
Verouudistuskysymyksestä
Spumpäädman toimesta on vilipeviiadöc^en lajikana nostettu
kova iljiJpu ja valitus liititolbalitulksen venouudiötuseh^otuiksia
i^astaaih.
Mistä sitten on kysytmys? Yksinltaertaisesti # t ä , että Suu­ri
B ^ ä ei (halua pdehempiälfcään iiudisrtnlksia^ tavalla tai
toisölla hyMyfttövät pi!klkiu€lä|iä isoSbten) fcuBtannutesella. Tar-kodtus
oii! saada joko estetyksi Valkodsessaikdrjassia esitetyt
parenamat uudisrtiufeseit tai töhdä ne painostuikBeai avulla jnah-dolUsinnman
huonoiksi.
Vallkoisessa: kdlpjassa esitetyt.verouiudistuklset ovat taval-
Kseii' ityöiäisen j a faimaifiin (kannailta melko heikkiotja Sitä on
irjahdpton puolustaa sellaisenaan.
Muitta toisin Ikuin Suuri Raha, tavalliste^n ihmisten tulisi
mielestämme vaaltila niin voimaifckaasiti ikuini suinkini miahdol-hsta
pBraninuksiia ja täydieraiyksiä näihin verouiudistueefhdio-tiiksiin.
SSitä alkaen kun valtiovarainministeri E. Benson tämän
Valkodsen kirjan esitti alalhuoneelle, on varaadcaiden keskuu­dessa
käyty podiiittisita kampangaa verouiudistusaijatuiksiia vas­taan.
Tämä kamipanj^ on saianut jo nidin suuren mittakaavan,
että suurpääoman hyväksi on toimimassa milteji ikoko m a »^
käsittävä järjesitökin.
Brikoilsiesiti suurpääoma on maika hiuolelhtiviaiaan pairem-njin
palkatufista työläisistä ja ttesadhiökifcaiaiisista, joiden vuo­siansiot
ovalt $5,000—$10,000 välillä: Silvumennen sanoen tämä
on suurin palkkaluoklka Canadassa. Tähän ansioryhmään kuu­lui
v, 1967 kaikkiaan 5% miljoonaa canadalalsta. Tilastotiedot
osoittavat myös, että canadaiaiset, joiden kestönikertainen vulo-siitulo
on $5,300, malksavat 81 prosenlttia) maan kaikista 'tulo­veroista.
Sivumennen sarioen viimeksimainittu suuri ryhmä tulisi
hyötymään yhteisesti puhuen kaildcein enimmän Bensonin
Valkoisen kirjan verouudistuksista. Samalla kertaa tämä on
se- tuloryhmä mikä tarvitsisi suuiiempaa verohuojennusta mitä
Valk<Äsessa kirjassa nyt esitetään.
Suuri Raiha on saaoiiut tähän mennessä paljon toannatu^
fceskikioklkalaisilta, joiden vuositulot ovalt $9,000—^15,000 vä-
MUä. Nämä canadaiaiset eivät tulisi hyötymään verouudistuk­sista.
Mutta jo ylläolevasta näkyy, että työläisten ei kannata
omien etujensa vuoksi meimä täissäkään asiassa suurpääoman
keHkfcaan.
Vialkoiisessa kirjassa ehdotetaan, että yksinäiset mi<^et ja
naiset tulisivat saamaan nykyisen tuihannen. doillarin asemeffta
$1,400 (ja kun tähän lisätään lääikintäkuluja varten vapautet­tava
tuloerä, niin verovapaaikisi tuloÖcsli tulisi $1,500, PerheelU-sjile
tulisi saman laskun mukaan verovapaaksi tuloksi $2,800
(2,900). Käytännössä tämä taricoittaa, että noin 750,000 köy-hintä
canadaMsta, iJK)tka ny:t malksavat tuloveroa, saisivat
kokonaan vapautuksen tuloverojen maksusta. Mutta jo hallia
tusta vöitai^in painostaa siinä mä&rässä, että se jouituisi hy­väksymään
Carterin kamirikaaiUisen loomjssionin ehdotuksen,
m i k ä vapaiuttaisi $1,400,000 köyhintä canadalaäista tuloverojen
maiksusta, silloin olisi asia tieteniHin paljon parempi Vero-vapautu^
perustaa olisi siis Laajennettava "alapääisitä".
Toisaalta oliisi veiroa lisättävä vCTOtettahaen^y^ ole­ville.
Juuri tässä on mr. Bendonin Valkoisen l ^ a n yksi hei­koin
kohta. Tämä näkyy seuraaviöta tiilasrtoista Valkoisen kir­jan
ehdotusten miikaan $6,000 vuodessa ansaitseva yksityinen
henkilö joutuisi maksamaan $31 eneminän tuloveroa kuin nyt;
$8,000 ansaitsevan vero lisääntyisi 124 dollarilla ja $15,000
ansaitsevan vero nousia $299. Mutta (ja tässä-se jökken on­kin)
$20,000 vuodessa hanlkkivan verolt nousisivat 24 dollarilla
ja $50,000 vuodessa hanMdvan verot laskisivat 283 dollarilla
ja $100,000 hanMdvan verot laskisivat peräti $5,470 dollaaMla.
Sama pätee perheellisten kdhdalta. Verot nousisivat kah-däfcsaslta
tuhannesta dollarista ylöspälin, kunnes $100,000 vuosi­palkalla
olevain johtajan yerot laskevat $5,517 vuodessa.,
Rajoitetun tilan vuoksi ei tässä yhteydessä ole tilaisuutta
fcagota Valkoisen kfirjan ehdotuksiin pääoiman kasvun vert>tta-miseiksi
— mikä on mielestämme feoibonaan riitltäimätÖn. To-dettatooon
lopuksi vain tämä: Meillä ei ole mitään syytä men­nä
Suuren Rahan kelkassa Vaatimaian Valkoisen kirjan ?um-mittaistaj
romuiuttannista; meillä ei ole miltääin syytä puolustaa
valkoista kirjaa sellaisenaiaan, vaan vaatia ehdotusten paran- ^
taaiiiista niin, että pienituloiset saisivat suurempia verohub-jenmjiksia
ja että rikkaille määriteltäisiin heidän maksuky­kyään
vastaava verojen Goorotus.
abkaan sen likisti kt^tsottuna |)SU'
raijoksaaljsen tulojk^n; ett^- tuo
aiiieen varsjri Häijyjä ja ia&AfR
pahanhajuinen olomuoto, kaasu,
johtaa Euroopassa idän ja-lännen
valtioiden taloudellisen yhteis­työn
merkittävään kiinteytyml-
;3een ja edistymiseen sekä sitä tie­tä
poliittisen ilmapiirin parane­miseen.
Tämä johtuu ensinnäkin siitä,
että piaakjBiasun merkitys maapal­lon
enerifeialähteenä ja raaica-ajr
neena on valtavasti kasvaniit vii­me
vuosikymmeninä ja, tulee
i)ffyc|s j4tkuv9pli" ^t<wieiiergia)i
ohella kasvamaan, kun taas hit^ vuoksi, että sen on esiin, tuptan
kasvaa tulevaisuudessa enää var­sin
< v^hänr Maailmassa vuonna
1960 ftulut^tusta energiasta oli
lähtöisin 50 pros. hiilestä, 30 pros.
öljystä; 14- pros. maakaasusta ja
6 pros. yesi j a atomivoimloista:
VIitöevuoiiiitt ppuudet Ä t dfeu-räavat:
hiili 35, pljy 39, ittfta-
'ipr-3ji 18 % vfsi- la atoihlvoiiha-
8 |Jro^.cnttia. Arvion mukaan
80 Vilb:Icn kulyttUa hiilfen osuus
on enää vilclehnes. öljyn 41, maar
kaasun ^3 ja ydin^ ja vesivpimpn
16 prosenttia,
Maakaasun kulutus ja sen tuo­tanto
ovat kasvaneet taas. öen
VUOKRALAISTEN
VBROPALAUTIJKSESTA
Kirkland Lake. — Luin äsket­täin
Canadan Uutisista erään
"Yleisöltä" kirjeen, missä seloste­taan
hallituksen klinteimistöverö-avustusta
koskevaa ohjelmaa.
Useat vuokraisännät eivät ole
vieläkään maksaneet vuokralai­silleen
kuuluvaa palautusta vii­me
vuodelta. En ole nähnyt Va­paudessa
tai Liekissä näistä asi­oista
kirjoituksia ja siksi katson,
että se olisi sopiva meidänkin
lehdessämme. Kirjoitus kuuluu
seuraavasti:
"Mieltäni on jo pitdmmäQ aikaa
vaivannut ja hannittanut halli­tuksen
nk. kiinteimistöveroavus-tusohjelma,
jota jatketaan tänä­kin
vuonna r— pienin muutoksin.
Mutta nämä muutokset eivftt
ole ymmärtääkseni niin suuria,
että ne eliminoisivat myrkyn mie­lestäni;
Kuten tiedettänee^ vuokraisän­tien,
eli vuokralaisia asunnois­saan
pitävien henkilöiden, on oh­jelman
mukaan maksettava halli­tuksen
myöntämä vähenyssumma
(suoranaista rahaa) vuokralai­silleen
vuoden viimeiseen päivään
mennessä — muussa tapauksessa
hallitus uhkaa sakkorangaistuk­sella.
Näin kuuluu siis laki, joka on
voimassa maakunnassamme. Nyt
kun pusketaan maaliskuuta, enkä
ole vuokralaisena saanut minulle
kuuluvaa rahaa (yiime vuoden
puolelta), alkavat karvani nousta
pystyyn.
Joku saattaa ajatella, että mik­si
turhaan pauhaan. Miksi en i l -
Viikon vaihteessa tiili teulunieekisi 30 vuotta Sudmen talvi­sodan
päättymisestä. Asian johdbsta Idrj^tettiin luonnollisesi
melko~pal'jon Suomen lehdissä. " / - ^
Kansan Leöiti romantisoi ensin Sulgimftn "lyömäitöntfi ar­meijaa",
mutta jatkoi sitten: •
"Nykyisessä tilanteessa alkaa jo olla parempjia mahdolli­suuksia
haridten arvioida -talvisodan syitä. Idänsuhteenume ^fIL^lT^\l
opvat hyväötä alusta huolimatta — .tunnustita Neuvodtoliit-' väärtnkasitysta
to ensimmäisenä maaunmie itsenäisyyden —- kansaltilissoidan,
hysteerisen komanunistipelan ja aunuksenretkellyjen myrkyt-tämält.
Suomassa ei lainkaan ymmäanetty naajpuritnaan epäi­lystä,
että maatamme voitaisiin käyttää astinlauitana sjitä Hctyh-taan
suunnatuille hyöMkäyksilJe, j?i J^euvostolillton aluevaatit-njiiikiset
tulkittiin yaltauisyrityksilksi. Talvisotaa seurannut kat-
, keruus, ijota sliirtoväen Itilann^ ruokki, sekä toiveet Saksan
aseiden tuella saaltavasta hyviltylnsiestä, loivat sen ilmaipdiirin,
jolkä sittemitnin jolhti ns. jatkosotaan. Vasta siitteH kun dli
kpntereettisesti' elötty /todeksi väittämä, että* Iponjulktuuripoiti-tiikka
ei ole pienen valtion ©tujjen nqtiMsta, synltyiväit edelly­tykset
naalpurisuhlteiden raDkentaimiseten todella pitävälle pe­rustalle
. . ."
Suomen sosialiidemoHiraatti totosi, tettä "30 vuoden talkaia
on jo mahdollista harkiten arvioi­da
talvisotaan johtaneita syitä.
Suurten voimanmittelöissä pienet
voivat aina joutua jalkoihin.
Luottamus puuttui Suomen ja
Neuvostoliiton välisistä suhteista
"Talvisodan myytti rakentuu
väitteelle, että Neuvostoliiton
pyrkimyksenä oli muka tuhota
Suomen itsenäisyys ja että käyty
sota sen pelasti. Oikeisto ylläpi­tää
edelleen tätä myyttiä", totesi
Kansan Uutiset, "ja sitä auttaa
se, että t^han katkeraan ja ko­vaan
sotaan liittyi yhden suoma­laisen
miespolven syvimmin
muistun painuneet elämykset..."
Selostettuaan Suomen ja Neu­vostoliiton
suhteiden historiallis­ta
taustaa ja kansalaissodassa
voitolle päässeen omistavan luor
kan jatkuvaa vihamielisyyttä se­ka
naiden tekijäin vaikutusta
naapurimaiden suhteisiin. Kansan
Uutiset toteaa, että talvisotaa
edeltäneissä neuvotteluissa oli
kysymys Leningradin turvallisuu­desta
aikana, jollpin "toinen
maailmansota oli ovella ja jolloin
Saksan hyökkäys Suomen alueen
kautta Lenihgradija vastaan oli
otettava todennäköisenä huo­mioon.
Neuvostoliiton tarjoamat
aluevaihdot syksyllä 1939 on ar­vioitava
kohtuullisiksi ja jopa
edullisiksi . . .
"Oikeiston lietsomalla 'yleisel­lä
mielipiteet' DlFonja vaakutuk­sensa,
Billä epäileroättft pUpi aykr
syliä 1939 ollut vaikeuksia löy?
tää Suoniesta parlamentaarista
hallitusta, joka olisi 1-rohjennut
suostua Moskovan neuvotteluoöpi
mukseen. Eihän edes Paasikiven
ja Manneriieimin varoituksia
otettu huomiopn. "TalvIspiJan ife-me"
loi lisäksi uskon sotilaalli­seen
voimaan ja taitoon ja lisäsi
Neuvostoliiton
sotilaallisesta 'heikkoudesta' mis-tä
sitten saksalaiset olivat suo­malaisille
katkeria todetessaan
joutuneensa tekemisiin aivan toi­senlaisen
vastustajan kanssa
kuin minkä suomalaiset npseerit
olivat esittäneet 'talvisotakoke-miiksinaan'.
Suomen kansan valtaosa ym­märtää
tällainen historia taka­naan
sotien jälkeisen ulkopqliit-tisen
linjan elintärkeyden ja
Suomen ja Neuvostoliiton välisen
ystävyyden ja luottamuksen
merkityksen", toteaa lehti varoita
taen lopuksi oikeiston nykyasen*
teistäkin.
Imoita asiasta j ^ 'pistä vuokra-ukkoa
kiikkiin?' Siinäpä se.
Jos sen tekisin, nykyiset hy­vät
välimme (vuokraisäntäni ja
minun) katkeaisivat kuin kanan
kaula ^ kukapa ottaisi hymyhuu­lin
vastaan sakon? Mitä tulee
taas välien rikkoutumiseen, sillä­kin
on omat seurauksensa —e i
kosto ^ ja milläs muulla vuokin-isäntä
voi parhaiten kostaa kuin
vuokraa korottamalla. Koska ny­kyinen
vuokrani on Buhteessp
kohtuullinen, tiedän, että minun
ei yksinkertaisesti kannata valit­taa,
sillä joutuisin ajan mittaan
sen kuitenkin kärsimään omassa
kukkarossani.
Tässä tilanteessa kiehun aino­astaan
sisuksissani, mutta saah
ehkä vuosia asua nykyisellä
vuokrallani.
Ja eikä tässä vielä kaikki. Pu­hun
tavallaan myöskin kanssa-ihmisteni
puolesta. Korviini oh
kantautunut sellaisia tietoja, että
esim. vuokralainen ei ole uskalta­nut
vastaanottaa vuokraisännän
tarjoamaa summaa, koska hän oh
näin 'ollut mieliksi' ja säästyy
mahdolliselta vuokrankorotuksel­ta.
Hallitus vakuuttaa vakuutta­mistaan
kuinka tämä v. 196B
täytäntööntKettu ohjelma, on lois­tava
ja sen puitteissa ilmenneet
ongelmat pieniä. Mutta osataanko
viisaissa hallitusportaissa edes
kuvitella, kuinka viisaita yksin­kertaiset
kansalaiset saattavat ol­la
silloin kun on., kysymys muu­tamasta
dollarista sinne tai tänne.
VuokraisännilTl näyttää olev/i
myös yleisenä käsityksenä, että
raha, joka heidän on annettava
vuokralaisilleen, on heidän omaa
rahaansa. Ja kukapas nyt vuokra­laisilleen
rupeaa rahojaan jaka­maan.
Jospa nämä dollarinkipeät
vuokraisännät kuitenkin ottaisi­vat
asiasta nenäänsä pitemmälle
selvän, jotta heräisivät huomaa­maan,
että hallitus on hyvittänyt
heita kiinteistöveroissa, eli mak­sanut
osan verotussummasta.
Jos hallitus aikoo jatkaa ohjel­maansa
kaikella kunnialla, se
vaatisi vielä tehokkaan tarkistus-systeemin,
joka toimisi siten, et^
ta hallitus hyökkäisi laiminlyö­neen
vuokraisännän kimppuuo
suoranaisesti, ilman, että valitus
olisi esitettävä avuttomassa ase­massa
olevan vuokralaisen ta­holta
Aika näyttää sanoi kellonteki­jä
— Vääryyttä kärsivä "
Vapaudelle julkaistavaksi lä­hettänyt
—"Toinen vääryyttä
kärsivä."
tokustannuksiltaan noin 5 pros.
halvempaa kuin öljy, yksinkertais
ta käsitellä ja jalostaa, monipuo­linen
raakaraine, ei jätä kululuk-iiessa
kuonaa eikä iuhkaa.
Toinen seikka ,mikä yarsinaises
ti vaikuttaa itä^länsi suhteisiin ori
se, että Neuvostoliitossa ovat tä-häi^
tisli^n arvidiä^n tHukaan
majMlHiäh suurim^nat kaasil^siitir
tyriiäl jä että Neuvostolittostii
mubidqstuli kaaöiin suurtoimitta-ja
tärkeipiin Lähsi-fiuiroopan n^ai-kih
ja ilmeisesti myös Japaniin.
Vasta aivan äskettäin on Neur
vostoliitto solminut huomiota he­rättäneet
kaasutoimitussopimuk-set
Länsi-Saksan ja Italian kans­sa.
Jo papi vuotta sitten sovittiin
kaasukauppista Ranekan ja itä­vallan
kanssa.
Neuvotteluja käydään kuten
tummettua, mm. Suomen, Ruotsin
ja Japanin kanssa. LänsirEuroo-pah
omat esiintymät ovai: iulevan|
kulutuksen huomioon ottaen täy­sin
merkityksettömät, kun taas
Neuvostoliiton arvioidut 9,000
miljardia kuutiometriä muodosta.-
vat iähes ehtymättömän lähteen.
Sitä paitsi Neuvostoliitossa tuo­tettu
maakaasu on laadullisesti
parempaa kuin esim. Hollannin
tai Länsi-Saksan oma ja myös
paljon halvempaa.
Neuvostoliiton länsieurooppa­laisten
teollisuusmaiden kanssa
tekemiin kaasutoimitussopimuk-stin
liittyy näille maille erittäin
houkutteleva ja edullinen vaihtor
kauppa. Ne maksavat ostamansa
kaasun teräsputkJlJä, joita myöten
tätä kaasua pumpataan läpi mai­den
ja mantereiden sen käyttä­jille.
Kaasua voidaan tosin myös
nesteyttää ja kuljettaa esim.
tankkilaivoilla kuten öljyä, mutta
verrattomasti yksinkertaisempi ta
pa on pumpata sitä putkea pitkin.'
Suuritehoisten ja pitkien put­kijohtojen
rakentaminen kannat­taa
kuitenkin vain siinä tapauk­sessa,
että sovitaan pitkäaikaisis­ta
toimituksista. On selvää, ettei
maasta ja järjestelmästä toiseen
kulkevien teräsputkien ja jopa
kymmeniksi vuosiksi solmittujen
kaasusopimusten merkitys jää pel
kästään taloudelliseksi .
Mitä muut sanovat
TOTEUTUNUT VAARAVAROITUS
Pfirfish^ Kaipboäzban yalthnpftämies Norodom Sihanouk sa­noi
torstaina (}naalisk. 12 pnä), että äärioikeistolaiset ainekset taat­tavat
yrittää vallankaappausta häntä vastaan saadakseen Kambod-
9hm"m§riHh§Jsist€n leiriin". ^ ^
, : Prinshi Simhouk sanoi ieU'visiofiaastaitelussa;e^tähäh^^^
kishiittaa Foi^foTsTVietnamifi ksnsalUs^^
pnuttumatik H^^ ^atoihirr-^fotta ääri0ikeisiolkiset ainekset
eivät saa iekOB^^^ä valla^Kaappaukseep.
Sihandhk säpoi edelleep, että ääripikeistolaiset johtajat ovat jo
ottaneet suoran yhteyden Yhdysvaltoihin.
Reutersin uutistieto maalirfc. 13 pnä.
YSTÄVIEN KESKEN
Winnipeg. — Manitoban kauppakamari kiitteli tiistaina Uuden
demokraattisen puolueen hallituksen pääministeri Ed Schreyeria
siitä, lainlaadinnallisesta ohjelmasta mikä sisältyy torstaina (12
pnä ma^liak') esitettyyn 6hjelmapuheeseen.
$anortralefitltiedon mukaan kauppakamarin- presidentti Gordon
Wi Snider omil!ieli hallitusta "sen julkaistuista aikomuksista'Ma­nitoban
tSniäh 11'etken tärkeimpien sosiaalirtaloudellisten kysyinysten
käsittelemiseksi''.
CP:n uutistieto, maalisk. 18 pn. '
IIIIIIIIIIIIUIIIMIIIIIIIIIIIIIIUIIIIIIUIIIIIIMII
Vatikaani jarruna itatian W\mi
Rooma. — Kirkon ja valtion
erimielisyydet avioerojen sallimia
sesta hallitsivat edelleen Italian
poliittista kriisiä viime viikolla
jolloin Aido Moro jatkoi kolmatta
päivää hallituksen muodostamis-neuvotteluja.
53-vuotias Moro, joka toimi u 1-
koministerinä väliaikaisessa kris­tillisdemokraattien
hallituksessa,
sai aikaisemmin presidentti Sara-gatilta
tehtäväkseen tunnustella
mahdollisuuksia muodostaa uusi
hallitus. Hänen on määrä selos­taa
hallituksen muodostamiseen
tähtääviä neuvottelujaan presi­dentti
Saragatille maanantaiaa­muna.
Saragat antoi Mörölle halli­tuksen
muodostamistehtävän sen
jälkeen kun väliaikaisen päämi­nisterin
Mariano Rumorin yrityk­set
hallituksen muodostamiseksi
epäonnistuivat kolmen viikon
neuvottelujen jälkeen.; Rumorin
hallitus erosi 7. helmikuuta sen
jälkeen kun Rumor ilmoitti, että
hänen johtamansa vähemistöhal-litus
oli liian heikko ratkaise­maan
. Italian yhteiskunnallisia
ongelmia ja työmarkkinoilla_esiin
tyviä levottomuuksia.
Rumorin päämääränä oli muo­dostaa
uudelleen keskustavasem­mistolainen
hallitus, jossa olisi­vat
olleet mukana kristillisdemo­kraatit,
sosialistit, sosiaalidemo-kratit
ja tasavaltalaiset. Tällai­nen
kokoomushallitus on hallin­nut
Italiaa seitsemän vuotta.
Yhtenä pääsyynä Rumorin epä­onnistumiseen
oli se, etteivät po­liittiset
puolueet päässeet yksir
mielisyyteen suhtautumisesta
Vatikaanin painostukseen, joka
kohdistui avioerojen hyväksy­mistä
koskevan lakiesityksen hy­väksymistä
vastaan.
ui,.
'i,m'%t^\-*^ 'A M x,<j
4i ^iA<a^ii*^'^^t r
I
Canadian pohjoisilta, alueilta öljya etsivät henkilöt ovat havainneet pameiilmalla täy­tettyjen,
asuntojen surtamisen erittam helpoksi toimenpiteeksi. He kiinnittävät ko­tinsa
helikopterin nosturiin 'ia muuttamarien tapahtuu^
"laahusvarjo", kuten yllä näkyy, toimii lennon aikana "ankkurina.^' 'y--''^^-:;
PÄIVÄN PAKINA
Mikään ei ole nykyaikana niin
varmaa kuin se, että hinnat nou­sevat
jatkuvasti.
Meillä pn ehkä edessä erikois­laatuinen
talouslama, korkeitten
hintojen j * suuren työttöjjayyd^n
tilanne, . [ --^r'-
Ja vaikka talouselämämi^e
sen vuoksi, että näiden alkuasuk
kaiden ruokkiminen voi muka
saattaa vehnäkaupan sekasor­toon
! •.' •
Kaiken tämän jälkeen painos­tetaan,
työläisiä hyväksymään
ns. vapaehtoisuuteen perustuva
palkkojen jäädytys. Yhteisen
eliitti kokoontui toista kuukaut- , hyvän nimissä olisi työläisten pi-ta
sitten liittohallituksen edu i-tajain'
kanssa, luvaten pike n
"vapaaehtpisesti" kprpttas täiiä
vupnna hintojaan hieman vähejn
män, mitä. niitä Olisi korotet);u
ilman Ottawan kpkousta (mifä
tahansa tällaisella puheella uit-tefi"
tarkoitetaankin), nyt saaijri-me
uutiatiedpista kuitenkin lu­kea,
että elinkustannukset kohb-sivat
ennätysmääräisesti helmi­kuussa.
On se todella kumma juttju.
Meillä on varasto täynnä hyviä
maat4lou0tuotteita» mutta siitä
huolintiätta tuhansia pan»d{ilai-
'sia menee joka ilta nälkäisenä
nukkumaan siksi, kun Keillä el
ole rahaa kalliitten ruokätaviBi-raiirootamiseen!
Ja kun farmarit lahjoittivM^
suurista viljäylijäämlstään veh.-
nää nälisaftän oleville motiseille,
niin »iltä npstettiln Wrvpä mdu
(Jättäydyttävä palkkavaatimuk­sista
aikana, jolloin monopoli­yhtiöiden
voitot ovat ennätys-tasossa.
•
Hyvin tunnettu ainmättiyhdiBr
tysmies, C. S. Jackson sanoi
muutama päivä JEiitten aivan oi­kein,
että yllämainittu Ottawan
kokous oli hyvin suunniteltua
humpuukia, jolla ei ole mitään
merkitystä hintojen nousun es­tämisessä.
•
Hallituksen äskettäiset koko­ukset
myka hintojen korotuksen
vastustamiseksi ovat olleet aivo-pesutllaisuuksia,
joiden tarkoi­tuksena
on ^ada cänadaläiset
uskomaan, että hintojen .ja yuok-rlen
nousu sekä korkokannan
kohoaminen saadaan estetyksi
vasta sitten, kun työläiset lup-puvnt
palkankorotusvaatlmukf
sista tai suostuvat palkkojen
jäädytykseen.
: Canadan ja kaikkien kapita­listimaiden
historia osoittaa, sa­noo
mr Jackson, ettei hintojen
nousua vastaan ole saatu ja eikä
saada mitään taetta.
Minä muistan toisen maail­mansodan
päivän. Silloisessa
poikkeus- eli hätätilanteessa­kaan
hintasäännöstely ei tuptta-
; nut tuloksia. \ Tosiasiassa suur­pääoma
"lakkoutui" ailloin sitä
vastaan,^ kun VPitot pii määrä
rajoittaa viiteen prosenttiin.
Sodan aiheuttamasta hätäti­lanteesta
huolimatta nämä työn-antajapiirit
julistivat silloin, ku­ten
hyvin muistetaan, että he
"nojaavat airoihin" jos sotatar-yetilauksista
ei makseta viittä
prosenttia koriceampia voittoja.
Ja kuten on untlstiedoissa ker­rottu,,
hinnat ovat Canadassa
nousseet viime vuosien aikana
lähes viisi prosenttia vuodessa.
Tosiasiassa hintojen nousu ta­pahtuu
pitkän aikaa ennen
kuin ämmattij^distysliike pääsi
sell^i^n asemaan, että se voi
ryhtyä yaatimäqin kunnollisia
palkkojen korotuksia jo tapali-tuneid^
n hinnankorotusten kor­jaamiseksi.
Palkat eivät ole koskaan kul­keneet
hinnankorotusten edellä.
Ensin tulee hinnankorotuksia ja
ne pakottavat työläiset vaati­maan
palkankorotuksia. Kuten
on todettu, työläisten täytyy
palkkarintamalla juosta kilpaa
hinnankorotusten kanssa, pääse­mättä
asiallisesti sen pidem­mälle.
Kun tulee "hyvä työehtosopi­mus',
niin elämä näyttää vähän
aikaa hieman siedettävämmältä,
mutta sitten tulee jatkuvasti uu­sia
hintojen korotuksia, joiden
avulla asiallisesti puhuen varas­tetaan
työläisten-leipää pala ker
ralla.
Työläiset, joilla on tukena
suhteellisen voimakkaat am­mattiyhdistykset,
saavat jonkin-laisen
suojan jatkuvia hintojen
korotuksia vastaan. Mutta jär­jestymättömät
työläiset, pikku-farmarit,
eläkeläiset ja monet
muut joutuvat nykyisen hinta­politiikan
johdosta suorastaan
kestämättömään asemaan. Esi­merkiksi
eläkeläiset saavat val­litsevien
lakien perusteella kor­keintaan
2 prosentin korotuksen,
mutta elinkustanhukset nouse­vat
vuosittain 5-prosenttisesti.
Se tarkoittaa, että eläkeläisten
talousasema heikkenee vuosit­tain
ainakin S-prosenttisesti —
tai oikeammin onemmänkiri, kun
huomioidaan vielä jatkuvasti tu­levat
verokorotukseti
Saa nähdä kuinka kauan nuin
jatkuu, niin ettei tule nykyistä
paljon vdimakkaainpia liikehti­misiä
jokapäiväisen leivän leven­tämisen
puoiestTiT"
— Känsäkoura,