1960-10-15-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ttomuita on se,f ,etta - ne, urheilur^
ihitajaf'^jä valmentajatjrjotka,' ov|t
LQ^aneekhuoIehtiäkseen-eylel^
lumme 3a siten myös-juoksijaimmej
hpivaamisestay jaavalmentamisesta|
s^littäyät»suuriäänisesti^?Utei:i!:'Suo^^
messa '^-voida' yleisurheilua harras^:
|;taakaan niin, että meillä saavutet-
St|iisiin kprkpimpia^" kansainvälisi
^tjiloksia, toteaa 'entisaikojen suui^-^'
l>jiioksija Paiivo Nurmi ^eräälle 'pää-
^aupunkilaislehdelle "myöntämäs^
Jsaän haastattelussa. Sanat ovat suo-uranaisena
" vastauksena niille väii^'
teille," joita Suomen Urheiluliiton;
l^taholta esitettiin tJrheilutoimitta-
|ialh*LiiTon järjestämässä keskiiste-
IMutilaisuudessa.
l i v - . '
{;KESÄ E I L I I A N L Y H YT
| ( ; : k j i in S U L n päävalmentaja Armas
l^vValste jJKo. keskustelutilaisuudessa^
väitti, pttä Suomen kesä on liian
ja muissa maissa siten edul-l:;^
ilise]^mat ^Harjoitusolosuhteet,' vas-i^
l^taa jRaqvp Nurmi tähän:
VSämoin'väitetään, että Suo-
,y men k,esä on aiyan liian lyhyt
•h'u^jp|ituipksiln johtavan kunnon -
^^/saayuUun4seksi. Sellainen puhe ;
r on pötyäi . A i k a a on riittämiin,;
j a j^iit» pifätellen, kun miehemme ;|
^joujtpalvjatkuvasti jokarvuosi yli>^
, ; k u i i ^ j N i , aikaa on liikaakin. A i -
kaa oaniija paljon, että jokainen
r^^pit^si^ pitää kunnollinen kuukau-
); den mittainen lepotauko joskus
% 'mairas-joidukuussa."^
Kun Valste uskalsi epäillä suo-malais.
en:fjuoksija-ainekse|ikin heik-
,^koutia,-vastaa Nurmi: --:--r-r
Täysin todistamatonta on niin-
<0kääh ^sellainen luulottelu, ettei
.suomalainen olisi yhtä sopiva juok-^
'^sijalcsi kuin kuka muu tahansa."
^MUIDEN OHJELMAT SOPIVAT
/ Paavo Nurmi sanoo kovat sanat:-:
-y "Kyllä asia on niin, ettei meillä
-voida puhua mistään varsinaisesta:
|> olympiavalmennuksesta."
Muiden maiden harjoitusohjel-
|*?;mista ;hän ^sensijaan antaa . tunnus-l^
tuksen:'
"Olen tutustunut esim. venäläis-jfjiten
juoksijain harjoitteluun heidän
I' harjoitteluohjelmiinsa ja minusta
r ne ovat oikeita, joskin kovia. E i -
l^vätkä ne suinkaan ole sellaisia, et-
Issteikö suomalainen voisi viedä niitä
läpi. Tarvitaan vain oikeita yksi-l
l ö i t ä ja oikeita urheilujohtajia. Sel-lilaisia,
jotka,.ensimmäiseksi uskovat
Itmahdollisuuksiinsa. Sellaisia, jotka
l^luskaltavat asettaa.päämääränsä• korkealle,
ja myös päättäväisesti ja
|ä-horjumatta seuraavat omaa rataan-
/ s a . "
MURTOMAAT K U N N I A AN
j i,"-^ Harjoittelumenetelmistä puhues-j
i s a an Nurmi korostaa murtomaahar-
I j o i t t e l u n merkitystä ja arvostelee
man sitä, että S U L jätti keväällä
ii-inaastojuoksuni mestaruuskilpailun-:
''sa pitämättä Rooman "kunniaksi".
1^' "Juoksija on murtomaalla kuin
l^äkku. Ylämäki, mitä vaikein sitä
'parempi, puristaa hänet tyhjäksi.
l i
mutta alamäessä juoksija saa huilata
ja-sillointh^n ia^aut|i4 uuägUeen.;
Äfillääif i ijtpr^^^^^^^^^^^^ ei:
saavuteta.tata.samaa-tehoa.'? ?
Paqyo.IiJurmi ex ^uutu yksityis-'
kohtaiseml^im riiihin^kiistoihin,'' Joita
urheilujärjestöjemme ""piirissä
esiintyy, mutta'tyytyy kuitenkin toteamaan,
että ^poliittinen peli myrkyttää
urheiluamme. ' ,
Bolotnikov pisteli^s^i
5,000 m 13.38,1' '
Kiev.<—-Viime lauantaina^ tääU
lä '^suortietuissa . yleisurheilukilpailuissa
juoksi '^P. ' Bolotnikov t.'
5,000 metriä höistoajässa 13.38,li
A i k a , on„ 5,3 »^sekuntia parempi
kuih tämän matkan voittoaika
Roomassa j a maailman kärkitulos
• tänä vuonna. ^ ,'
'Englannin Pirien nimissä oleva
ME on 13.36,8.
itä-Sat(sa vomi Tsiekkosiovakian 107
~ 102;' Reckitagertekaisi 70,5 m liypyn
B e r l i i n i : — Olympiakisojen jälkeisestä
"yäsymyksestä", joka on
;ver,ottaiiut kilpailuja; eräissä maissa,
ei Saksan Demokraattisessa Tfsa-vaUassa
ole näkynyt ji|lkeäkään.
Tälle viikonvaihteelle psiiivat jo
sekä päättymässä olevan: kesäurhei-lun
viimeisimmät kamppailut että
alkavan talvikauden . e hs
avajaislyönnit ja -hypyt. Yleisur-heili
j a t ' kävivät .voitokkaan ottelun
Prahassa Tshekkoslovakiai^i mies-ja
naisjoukkueita vastaan: j a , mäkihyppääjät
aloittivat tosimielessä Ober
hofin muovimäessä, jossa Reckna-gel
leiskautti komean ^avajaishypyn
70 5 metriä.
lokset muodostuivat erinomaisiksi.
Kilpailu-suoritettiin; muovimatolla
ja Recknagel §ai kahteen hyppyynsä
pituutta 70 ja 70 5, joka on paras
tulos,, mitä muovimatolla on
saavutettu. Tulos on todella loistava
kun ottaa huomioon, että mäki-ennätyskin
on 78 metriä! Eikä-toiseksi
sijoittunut jäänyt Recknage-l
in voittotuloksesta kuin 2,5 m.
i'£;:ÄSa:*:ä
Hyvän näytelihäntf een Julelhauikal
tanssit ja suurmarkkinat Vancouverin.
' Vancouver. Syksyn keltaiset
lehdet varisevat puista vaikka ilma
on sVielä mitä ihanin. ".iKevät^oli
täällä lännellä \ kylmä ' ja sateinen,
mutta kyllä tämä ihana syksy' korvaa
kaiken komeudellaan.
Jos kaikilla ihmisillä olisi työtä
ja hyvä toimeentulo, niin voisi
tämänpäiväisen Juhlapäivänkin,
"kiitospäivän", pitää tarkoitustaan
vastaavana, mutta karu todellisuus
on päinvastainen. On
^ tuhansia «työttömiä i j a Ikylmä; talvi
:: kuitenkin tulee kaikkinetvaikeuk-sineen.
Kenelle ihminen silloin
tuntee olevansa kiitollisuuden ve-lassa^—
sanokoon se joka asian
paremmin tietää?
' * * *
1 Syystoiminta;on haalillamme,aloitettu
esittämällä näytelmä 'Yövieras".
Katsomon täyteinen yleisö
oli ikiitollineni::näkemästään :ja : se
onkin näyttelijöille ainoa; palkinto
kovasta työstään. Edelleen odotetaan
hyviä rnäytelmiä nähtäväksi:
N A I S E T ^ Y L I V O I M A I S I A
Ylei5urheilum2\aottelussa olivat
Itä-Saksan naiset tshekkittäriin
nähden aivan ylivoimaisia. Niinpä
heidän osaltaan maaottelu?;päättyikin
lukuihin 70—36. Ottelun ajan
satoi, joka on otettava ; huomioon
tuloksia 1 tarkastellessa. :Itä-Saksan
tyttärien ylivoimaa kuvaa parhaiten
§e, että vain yksi tshekki pystyi
rikkomaan heidän rintamansa; Hän
oli Nemcovai;joka.sinkautti; kiekkoa
,uuteen i,maansa: ennätykseen; 54.39;
joka kelpasi:^voittotulokseksi Saksan
MuUerin saadessa 53.43.\Erinomais-:
ta kuntoa osoitti myös Christ Stub-liik,
joka juoksi 200 mertiä 24.0,
jolla ;Wilma Rudolph olympiakisoissa
vei kultamitalin.
V I I M E I N E N L A J I ' R A T K A I S I
Miesten ottelu oli sen sijaan erittäin
tasaväkinen. Kamppailu o l i
ratkaisematta: ennen viimeistä'vies-tiäj:
mutta viestissä viimeisen osuuden
:;juoussut Manfred Matuschews-;
ki pystyi ratkaisemaan voiton Saksan
hyväksi javniin. maaottelu päätr
tyi numeroihin 107—102. Ensimmäisen
päivän jälkeen; oli Itä-Saksan
joukkue 15 pisteen tappiolla,
mutta- toisena päivänä onnistuivat,
saksalaiset rparemmjn ja' pystyivät
kaksoisvoitoillaan 10,000 metrillä j a :
3,000 metrin estesisä sekä kolmiloi-,
kassa kuromaan etumatkan kiinni.
Miesten parhaasta: tuloksesta- vastasi
seiväsmies, Manfred: Preussger,
joka saavutti; tuloksen;456 j a aivan
-vähän onnistua uudesta EE-koi-
.keudesta 466.
R E C K N A G E L L E I S K A U T T I 70,5
Mäkimiehet suorittivat ensimmäiset
;'kilpailunsaOberhofissa, j a tu-
Matka- ja matkatavaraiiakttutttksia
Turvatkaa kesäloma- ja huvimatkanne mahdolliselta
tapaturma- ja onnettomuus-sattumalta, hankkimalla it-
:':; seUenne: MATKATAKUUTUKSEN; jo
Vakuutusturva on voimassa matkustaessanne autolla,
lentokoneella, junalla, laivalla, linja- tai pirssiautolla!
' .Ottakaa matkavakuutus kun lähdette matkalle!
VAPAUS TRAVEL AGENCY
^Lupakirjalla toimiva matka- ja matkatavaravakuutusaslamies
PUHELIN OS 4-4264 ,
100 E LM ST. WEST SUDBURY, ONT.
ÄÄNILEVYUUTUUKSIÄ
TRIOLA ("Single") pikku-levyt
Soitetaan 45 kiertonopeudella ja mikroneulalla
, HINTA AINOASTAAN $1.25 KAPPALE "
^ Ostajan maksettava lähetyskulut posti- ja pikatavaralahetyksisti
h ' ' - -
> T Ö ' 3 5 4 S Ä MUISTATKO METSÄTIEN, valssi. Veikko Tuomi
ADDIO AMORE, tango, Veikko Tuomi
' TS.359 KUOLLEET LEHDET, foksi, Olavi Virta
_ VOLGAN RANNALLA, foksi. Olavl Virta
TS 360 JOS RAKAS SULLE ÖISIN, tango, Olavi Virta
VEIT. RAUHANL MUSTALAINEN;-tango, Olavi Virta
^ TS 368 V OTIN ONNENI VASTAAN, 8low-foksi, Pertti Artell - -
, ' ^] . "^SUUORVOKKI, valssi, Pertti Arteli
TS 386 KUU sbUTEU VAIN . . . . ? valssi, Rautavaara
^ f -KALEERIORJA, vals8i,( Rautavaara
, TS'399 TONAVA KAUNOINEN, valssi, Triola orkesteri
1 KULTAA JA HOPEAA, valssi, Triola orkesteri
, ,TS 403 TAMARA^TANSSII, tango, Ritva Slmuna ' S
'ALA JATA^KOSKAAN.^beguine, Ritva Simuna
' TS,405 MUISTO, valssi, Anja Piipponen . I
RANTAKOIVUN ALLA, valssi, Anja Piipponen
' - A T S 411, MUSTAT SILMÄT, tango, Lasse Huurre
t., ' SUUKKOJA HÄMÄRÄSSÄ, valssi, Lasse Huurre
i i TS 413 KUULETHANSYOMÄIENI,KUTSUN, hid. foksi, R. Slmuna:
T! ? KUKKASISTA.KAUNEIN, foksi, Ritva Simuna
^TS^414i;LUMIHIUTALEITA, tango, Ritva Slmuna
-SONJA, foksi, Ritva Slmuna
Lähetämme levyjä kaikldalle Canadana ja Yhdysvalloissa
TILATKAA OSOITTEELLA:
Urheilutouhut tältä kesältä ovat
siis mennyttä elämää, jota vaan
voidaan muistella ja tietenkin hyvällä.
Syksy on sunä mitassa, että
hiihtäjiemme pitäisi j o o l la lenkeillä
ja muuten harjoitustouhussa kovasti
kiinni. Mutta ovatko? Tus-kimpa.
Hiihtomme katsoopa sitä
suomalaisten kannalta täajla taikka
miltä kantilta tahansa, on menossa
alaspäin. Eihän mikään homma elä
j a nouse sillä jos :meillk on matkassa
muutama tekijä
: -Takavuosina meillä vielä;oli.^s^^^
kia kovasti j a nuorisoa mukana,
\aikka palkinnoista ei moniin vuosiin
30-luvulla ollut puhettakaan.
Niitä: ei .voitu hankkia kun ei.ollut
rahaa eika paljon työtäkään; tuhansilla
ei minkäänlaista. Ei siis k i l '
pailtu palkintojen vuoksi vaan itsestään
urheilun ilon vuoksi.: E i ollut
autoja eikä: Bussia viemässä k i l -
p a i l u u n ; : Kilpailuun mentiin: pitk
i i n k in matkoihin suurella joukolla
hiihtäen ja t u l t i in samalla tapaa takaisin.
Mutta kehityksen kulku ei
ole .tasaista, urheilunkin: ^ kohdalta
on sanottava että meillä on ollut
loistoajat ja nyt myöskin laskukausi;
Jatkuuko tämä .tällaisena vai.
katkeaakö: kokonaan, siitä vastaavat
ihmiset tulevaisuudessa^ jotka
eivät enää bhkäistäkäan matkaa
v i i t s i k a v e l l k ' v a a n pitää mennä autolla,
nadpuninkm Taitaa käydä
n u n kuin se eras tiedemies ennusti
etta tulevan ihmisen pää paisuu
suureksi -kuin jauhosäkki koska..se
vaan jatkuvasti vaivaa paätaan ja
ajattelee; aina'vaan tuumii suurista
keksinnöistä ::ja: unohtaa liikunnan
kokonaan. Ja se taas on selvää että
ne ihmisruumiin osat joita ei
enää kehitetä surkastuvat.- Käy kun
umpisuolen lisäkkeelle jolla kerrotaan
myöskin: olleen, jonkin tehtävän
aikanaan vaan on kuulema
treenauksen • j a käytön , puutteessa
surkastunut ja näivettynyt. Joten
ajatelkoon vaan ::ihmiset j a kasvattakoon
suurta päätä -jos se kerran
on: parempi kun sopusuhtainen hengen
ja fyysiUisen kunnon tasasuh-tainen
kehittäminen, rf-
« fl- »
• No ne suuret, olympialaisturnajai-:
set, suurimmat mitä vielä meidän
aikamme tuntee, ovat siis ohi.' Toh
set iloitsevat voitoistaan toiset itkevät
ja murehtivat häviöistään Jossitellaan
lujaa, että mistä se johtui
kun saimme-niin törkeästi-selkääm-me.
USA.n Brundage toteaa suuren
Amerikan, ankaran" selkäsaunan
ja tunnustaa että neekerit pelastivat
maan maineen; nämä samat-neekerit,
jotka kuuluisassa Amerikassa
ovat toisenluokan kansalaisen
asemassa- varsinkin - maan etelävaltioissa,
jossa neekeri Valkosten mielestä
ei ole ihminen. Mutta k un
tulee maan maineen ja kunnian
puolustus joka neljän vuoden kuluttua,
niin silloin neekerit kyllä
kelpaavat Setä-Samulia puolustamaan
ja nämä neekerit menevät
kyllä. ^ _ _
-^Valkonaamaisct amerikkalaiset
tämän herVan mukaan ovat liian
pehmeän elämäntyylin.edustajia:'ja
k o h t d ^ l l e i parannusta tapahdu pai-nuv.
it lo scnluokan urheilumaako
Nyt t u l i yllätlhvä häviö monessa lajissa
lossa ennen on ollut johtava
nsuniii. Onko se kirjoitus seinällä
mitä tulevan pitää?
Vanhan Euroopan suurenmoinen
rynniitys osoitti, että vieläkin suu^
rempaa on tulossa ja värilliset kansat
kaikkialla nousevat ja ovat saaneet
itsenäisyytensä ja näyttävät
vieläkin suurempaa voimaa Tokiossa
neljän vuoden kuluttua mitä nyt
Roomassa/ j/i , sielläkin tapahtui
suurenmoisia' tapahtumia. KuÄ
vielä -pääsee (jos pääsee) neljän
_vuoden_kuluttuaj_siuii:i^Kiinaj,mu-JTIiJk^lffjjl-;;':^^
kaan niin rippeitäpä laitaa tippua * *«5»lliCKO CllÄ . • •
niillenkirt, jotka nyt, vähän saivat;
Meidänkinomamaamme vaikka,on
rikas , j a - s u u r i '^ja, pantu kartalle
snmma<!<;a vain" niin^ kuin aikni»
näan lauloi meille' Koskis-Kassu^; jäi
vaatimattomalle tilalle. Eikö ole
raaka-ainetta ja voimaa? On, mutta
se on todella raakaa j a muokkaamatonta.
Missä on ne urheilumäärä-rahat
jota köyhä "Härmäkin" jakaa,
missä on urheilukentät, missä
on valmentajat ja muut mitä on
köyhemmilläkin kansoilla? Niitä e i
kerta kaikkiaan ole. Vaikka on rikkautta,
jolla voitaisiin nostaa
maamme urheilussa kun / muussakin
etupaän kansojen joukkoon, sitä ei
kuitenkaan tehdä. Ja tässä sitä
sitten ollaan. Pelataan.vaan vähän
jääkiekkoa, jossa siinäkin "jo tulee
selkään ja johtavana maana olemme
kohta selkään saavana siinäkin.
Herätä pitää tämänkin maan kan>
salaisten ja vaatia että urheilussakin
saadaan määrärahoja ja kaikkea
sitä:. millä voidaan nostaa maan
kansalaisten fyysillista kuntoa j a
tarmoa.
» » •»
Suomessa myös pohditaan mikähän
mahtoi olla syynä kun ei tullut
prenikoita, niin kuin ei olisi lähdettäessä
tiedetty, että niitä ei tule.
Tuli Suomen urheiluhistorian SUUT
r i n t a k a p o t k u olympiakisojen koh-daltsi;
Suomen yksi urheiluvalmen-taja
Jukka Jumia oli sanonut maraT
toonareista- elia oli- l i i a n ,pimeä ja
suomalaiset :ei: kuulema voi pimeässä
juosta. Lontoossa loppui suola
kuten vjoukkueenvläakari,:.Ros-chier
totesi ja rupesi kuulema hiu-kasemaan.:
Paremmin sentään Lontoossa
suomalaiset sijottuivatmä-ratoonillakin,
mutta minkäs voi
kahvinvoimalla ja paljasjaloin juoksevalle
etiopialaiselle j a muille. Itr
se maratoonarit sanoivat: "Sitä
enemmän hämmästyimme, mitä p i temmälle
-matka, joutui'!. Roomasta
kirjoitti eräs asiantuntija näin:
'•Kyllä; meidän juoksijoidemme on
alokkaista aina vanhoihin tekijöihin
saakka, muutettava tyylinsä kokonaan:
; On pyrittävä: kilvan pitä-mään
vauhtia ja ennakolta järjestetyt
jänikset on "ammuttava" juoksuradoiltamme."
"^:Samaa; sanotaan : painijoista joilta
puuttuu rohkeus j a aloitteet heittojen
teossa ja muussa. Kun allekirjoittanut
-kevätkesällä ennusteli
miten Suomelle tulee käymään
Roomassa, kirjoitti eräs mies minulle,
että olen liian raskaasti arvostellut
ja tuominnut Suomen urheilua.
Miten on nyt asiat ja, olenko
tuominnut liikaa siitä päättäköön
suuri kansa. Itse olen sitä
mieltä,etten ole tarpeeksikaan arvostellut,
sillä' todella uskoin, että
painijat ainakin kuten ennenkin
tuovat jonkin metkun, mutta mi
tään ei tullut Voimistelussa tipahti
joukkue kuudenneksi ja sitä e i
etukäteen uskonut yksikään suomalainen
entisiä:- m u i s t a i n . i E n em
pää kun-Neuvostoliitto :ja kukaan
joukkuekilvan ja kultaa ja kunniaa
olisi uskonut että Japani voittaa
voimistelussa. - Paras^^-s
O./Kestola, jolta jotakin odotettiinj
oli 16. Niin-muuttuu maailma Eskoseni
ja Sic transit glo?ia mundi."
"Lyödyt armeijat oppivat pian", sanotaan.
Uskotaan että lyödyt urheilijat
oppivat myöskin pian^ ja
että he heittävät tunkiolle sellaiset
johtajat Suomessa jotka johtavat
koko maan urheilun turmioon. Pieneltä
maalta ei nykyisessä kiihtyvässä
urheilumenossa voida paljon
vaatia, mutta voidaan kuitenkin vaatia
sitä, että.kaikki maan. parhaat
voimat pääsevät olympia-, maaottelu-
ja muihin kilpailuihin, joissa
on maan kunnia j a maine kysymyksessä,
puolustamaan sitä tasavertaisina
kansalajh^ina jäsenkorttiin
katsomatta. — Tekonimus.
Kuuluisat^kalastajain^ tanssit- ovat
nyt aivan' lähellä. Ne" pidetään:
marraskuun l i pnä. 'Tiedämme;
ennestään^ että silloih on Clinton-haali
täynnä vilonhaluista: yleisöä'ja
hyvä musiikki takaa siiloin hauskan
illan. • y "
Sitten on seuraavaksi mainittava
;'markkinat7^^joita on pidettyiuseam-pana
syksynä jatkuvasti. - Monenlaista
arvokkaampaa tavaraa ja
myös rihkmaa tulee sinne myytäväksi.
Ostakaa sieltä arvokkaat joululahjat
ihalvallär^ Helppo-Heikki
tuleeisiellä tqdella.myymään• hyvää
tavaraa^ pilkkahinnalla. Ostakaa
myös halpoja'rjuIlatikettejä:joita on
myytävänä'markkinakömitean useilla
jäsenillä; .';:N perusteella: voi
saada kolme :arvokasta^lahjavoittoa.
Näiden-lahjavoittojen: jako':: tapahtuu
markkinahumun yhteydessä.
Selvää on ettei kaikkea tätä lystiä
voi^kestää tyhjällä vatsalla: ja siksi
onkin komitea järjestänyt myös
maukkaan aterian juhlan alkajaisikr:
siv siis kello viideksi, .vmarraskuun
26 pnä. Silloin alkaa siis suuret
syömingit ja markkinahumut: Clinton-
haalin avarassa juhlasalissa.
Tulkaapa katsomaan kuinka kau-iniksi
on haalin alasalit uudistettu
ja maalattu. On aivan kuin olisimme
laittaneet uuden haalin. Kyllä
siellä kelpaa taas talven toimia!
Kaikista tulevista toimista ja
riennoista ilmoitetaan ajallaan
mutta erikoisesti haluaisin': korostaa;
älkää unhoittako: syysmarkkinoita.
Syysterveisin — E l l i.
Kuuba JBulgana
allekiijoittaiieet
5-v. kauppa^^miuks^ - V
Havana.'-— Kuuba j a B i i l | a f ia
allekirjoittivat perjantaina ^ v i i si
vuotta! kestävän ikäupj^aso^^
BuigaViai on^seitsemäs' sosialisti&M
l e i r i i n ' ' kuuluva^^maa?'joka kuluvan
vuoden/aii^kana|on> tehnyt :lcaupp^
pimuksen Kuuban kanssa. ^
Samalla molemmat maat korottivat
diplomaattiset valtuuskuntansa
lähetystötasoon. ~ , - '
.' -Toronto.' -^/Nytypn-sitten/miltei
talvi alkamassa kunion kiitospäivä^
k i t suljettu.1
Mutta: tuleepa kuitenkin; taas jotakin
uutta,^ "Muhoksen •• Mimmi",
mm TE, JA TERVEYSMINISTERUPI
Pymond
Ontarion
tervey$a8ioita
josta.: on ollut puhetta'jo' pite;nmMn«>'^
aikaa.'^^Mimmin operetti-on.'siis"^t^-!^'''
kin,mennyt j a useimpien - kesämö-tjpssa ja.se onkin oikein Jcansain^;
Imen sellamen. ' Aivan Espanjasta,,
saakka tiilee Dolores-tjrttö ja'kyllä-hän
tanssiikinrkäuiiiisU jä ;;yilei^,;
Hon; Malthew B.: Dymond
terveysministeri
PERHEEN
NUOREMMILLE
. . v — . .Synnynnäisen'. japanilaisen
poistuminen :^maastaanfoli| Japanissa
kuolemalla rangaistava rikos vuo'
Marleen Likes to
Go to School
Dear Setä:
1 haven't been writing for quite
a long; while, because I:: have:. not
had the lime with ali that grain,
hay and now potatoes. But now
that they a r e a l l finished except the;
digging of potatoes 1 will have
more time and w i l l try to write, a
letter as often as possible. ^
I like schooI but 1 have two or
three hours of home woik and
sometimes 1 do not > get it •. allv done.
Anyway it is not so hard when you
have a good teacher to explain
things to you. I f we need help he
is nght there to see what he can
do If he happens to be busy with
some othcr class we have to see
him .it recess.
My gnl fnend Rita is in the
same room: as I and ::when : I ::Some-limes
have difficulty with French
I ask her and i f she has difficulty
wjth someothersubjects.she asks
me.
We have a lot of work to do dur-ing
-School. We don't sit idle for
very many minutes. If we finish
one subject we go.-onto the next
until the day is finished. By the
time we have finished a day's work
we are a l i ready to go home.
Giades 9 and 10 are takmg business.
.practise:which adds ;another
subject to my line of subjects.
Grade 9 does not seem sohard yet
but about the middle of the term
II should get haid, I imagine. L e fs
hope It does not get too difficult.
Marleen Maensivu,
Markstay, Ont.
' P. S. The answer to my puzzle
twoweeks-:ago: IS that if John had
5 apples and Mary 7, Mary would
have tvvice a: many:as John i f John
gave her one of his.
Anita Writes Her Last
Letter to Setä
Dear Setä and all the readers
of this page:
I have not written for" such a
long time to-this page that I hard-ly
know vvhere to begin. 1 hope
that everyone is feeling well as we
ali are.
On Sept. 28th I celebrated my
sixteenth birthday so this will be
my last letter to this page. B y
co-incidence our^ schooI had its"
annualIVpresentation „of .s aw^rds :on;
the very same day and I was lucky
enouglrio win an academic award
for liTy last year's school "work.
_But thafs not a l i ; 1 received a cup
for being the best girl student In
grade ten last year. Was I sur-pri.
sed!- A few friehds came over
the same night and brought me
some -verylovelygifts; but;the^one
that I liked best was an automatic
record player from mom. 1 think
that _wasilie best uirthday that T ve
ever had. ' - • > ?
This School year should prove
to be very intcresting and active:
So far I am on the Ridge Rambler;
(our school paper) staff,' belong to
the Future Teacher's Club and also-am
in the United Nations' Club I
vvork in/the canteen once a^week
selling—chocolate-^bars—and—iccr^^
cream. I also pian to vvork on the;
school'annual._ Some studentshave'
many more'activities but Itjis hard
to fit them-all in without sacrifice
INSPEI^TORI O N K A N S AN
T E R V E Y D E N V A R T I JA
Yksi kaikkein tärkeimmistä kansan
terveydestä huolehtvistavirkair
Iijoista kussakin yhdyskunnassa on
terveysinspehtori; > Hän työskentelee
läheisessä- vuorovaikutuksessa
lääkintäviranomaisen.:^ kanssa; ' j o ka
on yhdyskunnan terveyshuollon johtaja.
Tällä virkailijalla on kaksi
lakitieteellistä neuvonantajaa^'jotka
ovat vastuussa siitä, että terveyshuoltoa
koskevia lakeja ;• noudatetaan.
Ollakseen vakuutettu, että ^ terveydenhoito
: inspehtori: on saanut
tarpeellisen: opetuksen tärkeää' tehtävää
varten; on Ontarion : Terveys-denhuolto
Departmentti perustanut
erikoisen harjoituskurssin: Ainoastaan,
sellaiset ;:miehet. joiden katsO:
taan omaavan edellytyksiä terveyshuollon
: alalla; hyväksytään -näille
kursseille.
Henkilökunta, joka: käsittää : 60
spesialistia — fyysikkoa, bakteriologia;
kemistiä: j a : inspehtoria — antaa-
ohjeita opetuskursseilla,:< jotka:
kestävät syyskuusta seuraavaan tou-r:
kokuuhun.
Yhdeksän kuukautta kestävien
kurssien päätyttyä harjoittelijat
kirjoittavat tutkielman Canadan
Vleisestäv Terveyshuollosta j a ' sen
hyväksymisen-jälkeen he ovat kelvollisia
terveysinspehtoreiksi kaik-:
kialle Canadassa.
:Tällä kerralla on Ontariossa 269
täydellä: ajalla työskentelevää ter-veysinspehtoria
• kaikki täysin hyr
väksyttyjä työskennellen maakunnan,
kuntien tai yhdyskuntien terveydenhuolto
ryhmissä. Kolme-kymmentäviisi..
vuottassitten Onta-:
riossa oli vain kaksi tällaisen tutkinnon
suorittanutta henkilöä.
Suuri osa terveydenhuolto inspehtorien
työstä. on seuraavaa: Tarr
kastaa paikat mistä ruokatarpeet
tulevat ja missä niitä myydään,
ovatko ne puhtaita . j a ; terveysvaatimuksia
vastaavat. Vesi ja maitotuotteista
otetaan säännöllisesti
näytteet ja testit • Terveysinspeh-,
t o r in tulee: 'huolellisesti tarkastaa
koulut. -Kesäaikoina^inspehtori k u luttaa
paljon aikaansa kesäkämp-pien
tarkastukseen j a niiden hoitajien
neuvomiseen.
Suurin osa meistä pitää heidän
työtään arvossa, koska yleisen terveyden
valvominen on yksi kaikkein;
tärkeimmistä tehtävistä yhdysr:
kunnissamme.: Terveydenhuolto departmentti
katsoo, että terveyshuolto
inspehtorien: koulutus antaa
paremmat: mahdollisuudet : valvoa
maakuntamme : yleistä terveydenhoitoa,
:.Ontarion::: Terveydenhuolto
Departmentin alaisuudessa.
kauniimmin'' katsoo Iminun silmHn -
jotka hän saakin omakseen. Siinat ,
hän se viivytys tulikin kun Walde
'läksi hakemaan Uitä tyttölasta E s - ' Siö
panjasta ja ihastui itsekin häneen, ' " "
vaikka tosin vallan toisista syistä.-
Hän^ näet ^alusi saada Jaakon pe-rinnön'
haltuunsa käyttämällä ,D(rf<h
j e s t a houkutuslintuna, mutta tyftö- ' "
ressu erehtyi houkuttelemaan väärää
miestä.' ' ;
'—^ Mimmi taas* reiluine sotapoiki-~ "
neen bn miellyttävä tuttavuus kuul- •
tavan ja nähtävän puolesta. Mimmi
naurattelee ^poikia,;mutta:rakastaa^.
Jaakkoa; köyhää ijarrumiestä/josta T
tulee'kyllä lopuksi rikas mustalais-
Jennyn avustamana. Jenny panee- .
kin Aleksinsa kanssa "nokkansa"'
joka; paikkaan j a ; he "löytävät:; yhtä
ja toista:v Sitten on mainittava niistä
i kauniista'lauluista: j a (tansseista.
Ne lisäävät tunnelmaa, ne!
^ Dolores Niskanen on tehnyt paljon
työtä :tanssien kanssa;: Gunnari. :•
on: opettanut laulut ja-sftten' tulee
vielä: jotakin: uutta;: erikoisvalotus,:;:
mistä : K huolehtii Wally Niskanen.,
Hän laittaa myös kuliisit; josta kiitos
"näin 'etukäteeni. Kiitos'myös
Dolorekselle.
Kannattaa siis tulla katsomaan
sekä, läheltä että vkaukaa- "Muhoksen
Mimmiä" lokakuun. 23 pnä. Esitys
on Don-haalilla ja: alkaa mainit-tuna:
päivänä'kello 4 ipivToisinta-esitys
on lokakuun 30 pnä kello 4
iltapäivällä. — Ohjaaja.
CSJ:N OSASTOJEN KOKOUKSET
CSJ :n Wanapln osaston; kuukaur
sikokoukset pidetään jokaisen
kuukauden viimeisenä sunnuntaina
klo 1 ip. osaston haalilla.
Sihteerin osoite: Voitto Lehti.
R. R. 3. Sudbury, Ont.
: CSJ:n.; Saalt Ste. JMarien osaston
sääntömääräinen kokous pide-
: tään Joka kuukauden ensimmäi-;
senä tiistaina kello 8 illalla
omalla talolla, 321 John St. .
,CSJ:nVanconverin: osaston kuu^'
kausikokbukset pidetään Clin-ton-
haalissa joka kuukauden
tomen sunnuntai., alkaen klo
2 ' Iltapäivällä. Kirjeenvaihto
sihteerille: Mrs. Hilda Saari.
4438 Eton St., North Burnaby.
B.C.
estin BfAver.Laken;osaston kuur
kausikokous: pidetään'>joka kuu-' :
V kauden toisena : sunnuntaina klo ;
1 päivällä osaston haalilla. Kirjeenvaihtajan
osoite: N. Piispanen.
RH. 1. Worthington, Ont.
CSJ:n Toronton:osastonivarsinal-::
nen kuukausikokous pidetään joka
kuukauden ensimmäisenä
maananaina klo 8 illalla Don-haalilla.
; CSJ :n Timminsfn osaaton; kuukausikokoukset
pidetään jokaisen
-; -: kuukauden ensimmäisenä sun- •
nuntaina kello 7 Illalla.
CSJ :n Port Arthurin osaston kutt<- -
kausikokoukset pidetään joka
kuukauden ensimmäisenä tiistaina
kello 8 illalla ja johtokunnan
.kokous samana iltana klo 1
lUaHa. Kirjeenvaihto osoite:
316-BaySt...Port Arthur, Ont; -
CSJ:n:Sadbaryn osaston kokouk-::
. : 'set pidetään; kerran kuukaudesr;:
sa johtokunnan kutsusta. Johtokunta
kokoontuu useammin
;: asiain vaatiessa puheenjohtajan -
kutsusta. Puheenjohtaja Edwin
Suksi ja kirjeenvaihtaja: Aimo
Mäki. Box 354. Sudbury,,Ont.
The weather currenfly is very
pleasant. We are having what is
known asan'"Indiansummen":Seta
woHid know about that, having
previously lived in B . C.
Last summer seemed to pass by
quickly./; During the latter part of
June I went to Guide Camp for a
Week. After I arrlved home, most
of my time was spent in fooling
around until the last week of July
when I went blueberry picking.
From August third to_Aug. twelth
1 was at a G i r l Scout encampment
at Rockport State Park, Washington.
It was an exchange visit —
we leäfned about their activities
and they about Qurs. Six other
guide^ and our two leaders went.
There were about • forty • g i r l scouts
there and their leaders. I shared
a tent with two g i r l scouts and had
an especially n ice time. We were
taken on many / interesting tours
including one to Diablo Oam. How-ever
I can't teli you about every-thing.
that,we did because it wouId
takc up too raucli time and paper.
Wc gained many good friends and
everyone was almost in tears when
the time for "goodbyes" came. ^
On August second, jdad got a job
at Roger's Pass and has been work-ing-
there-for-over-two-months—It-is
near the B . C.-r-Alberta iMrdeV
where they, are putting through the
fransCanada'Highway.'- ^' "
V Last Satiirday; night 1 w e n t . to
\^ t:
lähtienNowYorklsfatoukokuun2p«Hvanä
saapuen Helsinkiin toukokuun 12 päivänä.
Matkustakaa tässä liuvilaivassa
ensi keväänä Suomeen!
Ei ole matkalla mitään muuttoja, vaan pääsette samassa _
laivassa suoraan ^Helsingin rantaan. Laivalla on erikoista,,
suomalaista ohjelmaaj-paljon huvia ja hauskaa. > •
TEHKÄÄ PÄIKKATILAUKSENNE TÄNÄÄN ^
s;'':;:V:gi;tgjiy
Vapaus Travel Agency
P.O. Box 69 V Sudbury. Ont.
VAPAUS TRAVEL AGENCY.
P.0,, ^ O X 69, > .
SUDBURY; ONTARIO
•Niini Li..:. l'j.,jv.-;:if;;i.t!.'.;^,:,
O
Paluumatka - milloin?
Ml88ä"laivaMa?w,..;.',.,.
mm0^^^^^M^^M.^
Minkä 'maan- kantilainen?
i -
1
f-.
f-\ • l ' - - ? .f>» ' - % ( ' ' , '„ . . ^ v U « t A i n y | . . . . « o , j M - i . , . . . „ u »i..,,uwv KuuiciiidiM idiiguiiiiMVd iiKos yuo- 10 III inem aii in wiinuui bucniice y ^asi aaiuraay, nigai i weni^io • • • . — - . « i ^ — » - . . , , .
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, October 15, 1960 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1960-10-15 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus601015 |
Description
| Title | 1960-10-15-03 |
| OCR text |
ttomuita on se,f ,etta - ne, urheilur^
ihitajaf'^jä valmentajatjrjotka,' ov|t
LQ^aneekhuoIehtiäkseen-eylel^
lumme 3a siten myös-juoksijaimmej
hpivaamisestay jaavalmentamisesta|
s^littäyät»suuriäänisesti^?Utei:i!:'Suo^^
messa '^-voida' yleisurheilua harras^:
|;taakaan niin, että meillä saavutet-
St|iisiin kprkpimpia^" kansainvälisi
^tjiloksia, toteaa 'entisaikojen suui^-^'
l>jiioksija Paiivo Nurmi ^eräälle 'pää-
^aupunkilaislehdelle "myöntämäs^
Jsaän haastattelussa. Sanat ovat suo-uranaisena
" vastauksena niille väii^'
teille," joita Suomen Urheiluliiton;
l^taholta esitettiin tJrheilutoimitta-
|ialh*LiiTon järjestämässä keskiiste-
IMutilaisuudessa.
l i v - . '
{;KESÄ E I L I I A N L Y H YT
| ( ; : k j i in S U L n päävalmentaja Armas
l^vValste jJKo. keskustelutilaisuudessa^
väitti, pttä Suomen kesä on liian
ja muissa maissa siten edul-l:;^
ilise]^mat ^Harjoitusolosuhteet,' vas-i^
l^taa jRaqvp Nurmi tähän:
VSämoin'väitetään, että Suo-
,y men k,esä on aiyan liian lyhyt
•h'u^jp|ituipksiln johtavan kunnon -
^^/saayuUun4seksi. Sellainen puhe ;
r on pötyäi . A i k a a on riittämiin,;
j a j^iit» pifätellen, kun miehemme ;|
^joujtpalvjatkuvasti jokarvuosi yli>^
, ; k u i i ^ j N i , aikaa on liikaakin. A i -
kaa oaniija paljon, että jokainen
r^^pit^si^ pitää kunnollinen kuukau-
); den mittainen lepotauko joskus
% 'mairas-joidukuussa."^
Kun Valste uskalsi epäillä suo-malais.
en:fjuoksija-ainekse|ikin heik-
,^koutia,-vastaa Nurmi: --:--r-r
Täysin todistamatonta on niin-
<0kääh ^sellainen luulottelu, ettei
.suomalainen olisi yhtä sopiva juok-^
'^sijalcsi kuin kuka muu tahansa."
^MUIDEN OHJELMAT SOPIVAT
/ Paavo Nurmi sanoo kovat sanat:-:
-y "Kyllä asia on niin, ettei meillä
-voida puhua mistään varsinaisesta:
|> olympiavalmennuksesta."
Muiden maiden harjoitusohjel-
|*?;mista ;hän ^sensijaan antaa . tunnus-l^
tuksen:'
"Olen tutustunut esim. venäläis-jfjiten
juoksijain harjoitteluun heidän
I' harjoitteluohjelmiinsa ja minusta
r ne ovat oikeita, joskin kovia. E i -
l^vätkä ne suinkaan ole sellaisia, et-
Issteikö suomalainen voisi viedä niitä
läpi. Tarvitaan vain oikeita yksi-l
l ö i t ä ja oikeita urheilujohtajia. Sel-lilaisia,
jotka,.ensimmäiseksi uskovat
Itmahdollisuuksiinsa. Sellaisia, jotka
l^luskaltavat asettaa.päämääränsä• korkealle,
ja myös päättäväisesti ja
|ä-horjumatta seuraavat omaa rataan-
/ s a . "
MURTOMAAT K U N N I A AN
j i,"-^ Harjoittelumenetelmistä puhues-j
i s a an Nurmi korostaa murtomaahar-
I j o i t t e l u n merkitystä ja arvostelee
man sitä, että S U L jätti keväällä
ii-inaastojuoksuni mestaruuskilpailun-:
''sa pitämättä Rooman "kunniaksi".
1^' "Juoksija on murtomaalla kuin
l^äkku. Ylämäki, mitä vaikein sitä
'parempi, puristaa hänet tyhjäksi.
l i
mutta alamäessä juoksija saa huilata
ja-sillointh^n ia^aut|i4 uuägUeen.;
Äfillääif i ijtpr^^^^^^^^^^^^ ei:
saavuteta.tata.samaa-tehoa.'? ?
Paqyo.IiJurmi ex ^uutu yksityis-'
kohtaiseml^im riiihin^kiistoihin,'' Joita
urheilujärjestöjemme ""piirissä
esiintyy, mutta'tyytyy kuitenkin toteamaan,
että ^poliittinen peli myrkyttää
urheiluamme. ' ,
Bolotnikov pisteli^s^i
5,000 m 13.38,1' '
Kiev.<—-Viime lauantaina^ tääU
lä '^suortietuissa . yleisurheilukilpailuissa
juoksi '^P. ' Bolotnikov t.'
5,000 metriä höistoajässa 13.38,li
A i k a , on„ 5,3 »^sekuntia parempi
kuih tämän matkan voittoaika
Roomassa j a maailman kärkitulos
• tänä vuonna. ^ ,'
'Englannin Pirien nimissä oleva
ME on 13.36,8.
itä-Sat(sa vomi Tsiekkosiovakian 107
~ 102;' Reckitagertekaisi 70,5 m liypyn
B e r l i i n i : — Olympiakisojen jälkeisestä
"yäsymyksestä", joka on
;ver,ottaiiut kilpailuja; eräissä maissa,
ei Saksan Demokraattisessa Tfsa-vaUassa
ole näkynyt ji|lkeäkään.
Tälle viikonvaihteelle psiiivat jo
sekä päättymässä olevan: kesäurhei-lun
viimeisimmät kamppailut että
alkavan talvikauden . e hs
avajaislyönnit ja -hypyt. Yleisur-heili
j a t ' kävivät .voitokkaan ottelun
Prahassa Tshekkoslovakiai^i mies-ja
naisjoukkueita vastaan: j a , mäkihyppääjät
aloittivat tosimielessä Ober
hofin muovimäessä, jossa Reckna-gel
leiskautti komean ^avajaishypyn
70 5 metriä.
lokset muodostuivat erinomaisiksi.
Kilpailu-suoritettiin; muovimatolla
ja Recknagel §ai kahteen hyppyynsä
pituutta 70 ja 70 5, joka on paras
tulos,, mitä muovimatolla on
saavutettu. Tulos on todella loistava
kun ottaa huomioon, että mäki-ennätyskin
on 78 metriä! Eikä-toiseksi
sijoittunut jäänyt Recknage-l
in voittotuloksesta kuin 2,5 m.
i'£;:ÄSa:*:ä
Hyvän näytelihäntf een Julelhauikal
tanssit ja suurmarkkinat Vancouverin.
' Vancouver. Syksyn keltaiset
lehdet varisevat puista vaikka ilma
on sVielä mitä ihanin. ".iKevät^oli
täällä lännellä \ kylmä ' ja sateinen,
mutta kyllä tämä ihana syksy' korvaa
kaiken komeudellaan.
Jos kaikilla ihmisillä olisi työtä
ja hyvä toimeentulo, niin voisi
tämänpäiväisen Juhlapäivänkin,
"kiitospäivän", pitää tarkoitustaan
vastaavana, mutta karu todellisuus
on päinvastainen. On
^ tuhansia «työttömiä i j a Ikylmä; talvi
:: kuitenkin tulee kaikkinetvaikeuk-sineen.
Kenelle ihminen silloin
tuntee olevansa kiitollisuuden ve-lassa^—
sanokoon se joka asian
paremmin tietää?
' * * *
1 Syystoiminta;on haalillamme,aloitettu
esittämällä näytelmä 'Yövieras".
Katsomon täyteinen yleisö
oli ikiitollineni::näkemästään :ja : se
onkin näyttelijöille ainoa; palkinto
kovasta työstään. Edelleen odotetaan
hyviä rnäytelmiä nähtäväksi:
N A I S E T ^ Y L I V O I M A I S I A
Ylei5urheilum2\aottelussa olivat
Itä-Saksan naiset tshekkittäriin
nähden aivan ylivoimaisia. Niinpä
heidän osaltaan maaottelu?;päättyikin
lukuihin 70—36. Ottelun ajan
satoi, joka on otettava ; huomioon
tuloksia 1 tarkastellessa. :Itä-Saksan
tyttärien ylivoimaa kuvaa parhaiten
§e, että vain yksi tshekki pystyi
rikkomaan heidän rintamansa; Hän
oli Nemcovai;joka.sinkautti; kiekkoa
,uuteen i,maansa: ennätykseen; 54.39;
joka kelpasi:^voittotulokseksi Saksan
MuUerin saadessa 53.43.\Erinomais-:
ta kuntoa osoitti myös Christ Stub-liik,
joka juoksi 200 mertiä 24.0,
jolla ;Wilma Rudolph olympiakisoissa
vei kultamitalin.
V I I M E I N E N L A J I ' R A T K A I S I
Miesten ottelu oli sen sijaan erittäin
tasaväkinen. Kamppailu o l i
ratkaisematta: ennen viimeistä'vies-tiäj:
mutta viestissä viimeisen osuuden
:;juoussut Manfred Matuschews-;
ki pystyi ratkaisemaan voiton Saksan
hyväksi javniin. maaottelu päätr
tyi numeroihin 107—102. Ensimmäisen
päivän jälkeen; oli Itä-Saksan
joukkue 15 pisteen tappiolla,
mutta- toisena päivänä onnistuivat,
saksalaiset rparemmjn ja' pystyivät
kaksoisvoitoillaan 10,000 metrillä j a :
3,000 metrin estesisä sekä kolmiloi-,
kassa kuromaan etumatkan kiinni.
Miesten parhaasta: tuloksesta- vastasi
seiväsmies, Manfred: Preussger,
joka saavutti; tuloksen;456 j a aivan
-vähän onnistua uudesta EE-koi-
.keudesta 466.
R E C K N A G E L L E I S K A U T T I 70,5
Mäkimiehet suorittivat ensimmäiset
;'kilpailunsaOberhofissa, j a tu-
Matka- ja matkatavaraiiakttutttksia
Turvatkaa kesäloma- ja huvimatkanne mahdolliselta
tapaturma- ja onnettomuus-sattumalta, hankkimalla it-
:':; seUenne: MATKATAKUUTUKSEN; jo
Vakuutusturva on voimassa matkustaessanne autolla,
lentokoneella, junalla, laivalla, linja- tai pirssiautolla!
' .Ottakaa matkavakuutus kun lähdette matkalle!
VAPAUS TRAVEL AGENCY
^Lupakirjalla toimiva matka- ja matkatavaravakuutusaslamies
PUHELIN OS 4-4264 ,
100 E LM ST. WEST SUDBURY, ONT.
ÄÄNILEVYUUTUUKSIÄ
TRIOLA ("Single") pikku-levyt
Soitetaan 45 kiertonopeudella ja mikroneulalla
, HINTA AINOASTAAN $1.25 KAPPALE "
^ Ostajan maksettava lähetyskulut posti- ja pikatavaralahetyksisti
h ' ' - -
> T Ö ' 3 5 4 S Ä MUISTATKO METSÄTIEN, valssi. Veikko Tuomi
ADDIO AMORE, tango, Veikko Tuomi
' TS.359 KUOLLEET LEHDET, foksi, Olavi Virta
_ VOLGAN RANNALLA, foksi. Olavl Virta
TS 360 JOS RAKAS SULLE ÖISIN, tango, Olavi Virta
VEIT. RAUHANL MUSTALAINEN;-tango, Olavi Virta
^ TS 368 V OTIN ONNENI VASTAAN, 8low-foksi, Pertti Artell - -
, ' ^] . "^SUUORVOKKI, valssi, Pertti Arteli
TS 386 KUU sbUTEU VAIN . . . . ? valssi, Rautavaara
^ f -KALEERIORJA, vals8i,( Rautavaara
, TS'399 TONAVA KAUNOINEN, valssi, Triola orkesteri
1 KULTAA JA HOPEAA, valssi, Triola orkesteri
, ,TS 403 TAMARA^TANSSII, tango, Ritva Slmuna ' S
'ALA JATA^KOSKAAN.^beguine, Ritva Simuna
' TS,405 MUISTO, valssi, Anja Piipponen . I
RANTAKOIVUN ALLA, valssi, Anja Piipponen
' - A T S 411, MUSTAT SILMÄT, tango, Lasse Huurre
t., ' SUUKKOJA HÄMÄRÄSSÄ, valssi, Lasse Huurre
i i TS 413 KUULETHANSYOMÄIENI,KUTSUN, hid. foksi, R. Slmuna:
T! ? KUKKASISTA.KAUNEIN, foksi, Ritva Simuna
^TS^414i;LUMIHIUTALEITA, tango, Ritva Slmuna
-SONJA, foksi, Ritva Slmuna
Lähetämme levyjä kaikldalle Canadana ja Yhdysvalloissa
TILATKAA OSOITTEELLA:
Urheilutouhut tältä kesältä ovat
siis mennyttä elämää, jota vaan
voidaan muistella ja tietenkin hyvällä.
Syksy on sunä mitassa, että
hiihtäjiemme pitäisi j o o l la lenkeillä
ja muuten harjoitustouhussa kovasti
kiinni. Mutta ovatko? Tus-kimpa.
Hiihtomme katsoopa sitä
suomalaisten kannalta täajla taikka
miltä kantilta tahansa, on menossa
alaspäin. Eihän mikään homma elä
j a nouse sillä jos :meillk on matkassa
muutama tekijä
: -Takavuosina meillä vielä;oli.^s^^^
kia kovasti j a nuorisoa mukana,
\aikka palkinnoista ei moniin vuosiin
30-luvulla ollut puhettakaan.
Niitä: ei .voitu hankkia kun ei.ollut
rahaa eika paljon työtäkään; tuhansilla
ei minkäänlaista. Ei siis k i l '
pailtu palkintojen vuoksi vaan itsestään
urheilun ilon vuoksi.: E i ollut
autoja eikä: Bussia viemässä k i l -
p a i l u u n ; : Kilpailuun mentiin: pitk
i i n k in matkoihin suurella joukolla
hiihtäen ja t u l t i in samalla tapaa takaisin.
Mutta kehityksen kulku ei
ole .tasaista, urheilunkin: ^ kohdalta
on sanottava että meillä on ollut
loistoajat ja nyt myöskin laskukausi;
Jatkuuko tämä .tällaisena vai.
katkeaakö: kokonaan, siitä vastaavat
ihmiset tulevaisuudessa^ jotka
eivät enää bhkäistäkäan matkaa
v i i t s i k a v e l l k ' v a a n pitää mennä autolla,
nadpuninkm Taitaa käydä
n u n kuin se eras tiedemies ennusti
etta tulevan ihmisen pää paisuu
suureksi -kuin jauhosäkki koska..se
vaan jatkuvasti vaivaa paätaan ja
ajattelee; aina'vaan tuumii suurista
keksinnöistä ::ja: unohtaa liikunnan
kokonaan. Ja se taas on selvää että
ne ihmisruumiin osat joita ei
enää kehitetä surkastuvat.- Käy kun
umpisuolen lisäkkeelle jolla kerrotaan
myöskin: olleen, jonkin tehtävän
aikanaan vaan on kuulema
treenauksen • j a käytön , puutteessa
surkastunut ja näivettynyt. Joten
ajatelkoon vaan ::ihmiset j a kasvattakoon
suurta päätä -jos se kerran
on: parempi kun sopusuhtainen hengen
ja fyysiUisen kunnon tasasuh-tainen
kehittäminen, rf-
« fl- »
• No ne suuret, olympialaisturnajai-:
set, suurimmat mitä vielä meidän
aikamme tuntee, ovat siis ohi.' Toh
set iloitsevat voitoistaan toiset itkevät
ja murehtivat häviöistään Jossitellaan
lujaa, että mistä se johtui
kun saimme-niin törkeästi-selkääm-me.
USA.n Brundage toteaa suuren
Amerikan, ankaran" selkäsaunan
ja tunnustaa että neekerit pelastivat
maan maineen; nämä samat-neekerit,
jotka kuuluisassa Amerikassa
ovat toisenluokan kansalaisen
asemassa- varsinkin - maan etelävaltioissa,
jossa neekeri Valkosten mielestä
ei ole ihminen. Mutta k un
tulee maan maineen ja kunnian
puolustus joka neljän vuoden kuluttua,
niin silloin neekerit kyllä
kelpaavat Setä-Samulia puolustamaan
ja nämä neekerit menevät
kyllä. ^ _ _
-^Valkonaamaisct amerikkalaiset
tämän herVan mukaan ovat liian
pehmeän elämäntyylin.edustajia:'ja
k o h t d ^ l l e i parannusta tapahdu pai-nuv.
it lo scnluokan urheilumaako
Nyt t u l i yllätlhvä häviö monessa lajissa
lossa ennen on ollut johtava
nsuniii. Onko se kirjoitus seinällä
mitä tulevan pitää?
Vanhan Euroopan suurenmoinen
rynniitys osoitti, että vieläkin suu^
rempaa on tulossa ja värilliset kansat
kaikkialla nousevat ja ovat saaneet
itsenäisyytensä ja näyttävät
vieläkin suurempaa voimaa Tokiossa
neljän vuoden kuluttua mitä nyt
Roomassa/ j/i , sielläkin tapahtui
suurenmoisia' tapahtumia. KuÄ
vielä -pääsee (jos pääsee) neljän
_vuoden_kuluttuaj_siuii:i^Kiinaj,mu-JTIiJk^lffjjl-;;':^^
kaan niin rippeitäpä laitaa tippua * *«5»lliCKO CllÄ . • •
niillenkirt, jotka nyt, vähän saivat;
Meidänkinomamaamme vaikka,on
rikas , j a - s u u r i '^ja, pantu kartalle
snmma
salaisten ja vaatia että urheilussakin
saadaan määrärahoja ja kaikkea
sitä:. millä voidaan nostaa maan
kansalaisten fyysillista kuntoa j a
tarmoa.
» » •»
Suomessa myös pohditaan mikähän
mahtoi olla syynä kun ei tullut
prenikoita, niin kuin ei olisi lähdettäessä
tiedetty, että niitä ei tule.
Tuli Suomen urheiluhistorian SUUT
r i n t a k a p o t k u olympiakisojen koh-daltsi;
Suomen yksi urheiluvalmen-taja
Jukka Jumia oli sanonut maraT
toonareista- elia oli- l i i a n ,pimeä ja
suomalaiset :ei: kuulema voi pimeässä
juosta. Lontoossa loppui suola
kuten vjoukkueenvläakari,:.Ros-chier
totesi ja rupesi kuulema hiu-kasemaan.:
Paremmin sentään Lontoossa
suomalaiset sijottuivatmä-ratoonillakin,
mutta minkäs voi
kahvinvoimalla ja paljasjaloin juoksevalle
etiopialaiselle j a muille. Itr
se maratoonarit sanoivat: "Sitä
enemmän hämmästyimme, mitä p i temmälle
-matka, joutui'!. Roomasta
kirjoitti eräs asiantuntija näin:
'•Kyllä; meidän juoksijoidemme on
alokkaista aina vanhoihin tekijöihin
saakka, muutettava tyylinsä kokonaan:
; On pyrittävä: kilvan pitä-mään
vauhtia ja ennakolta järjestetyt
jänikset on "ammuttava" juoksuradoiltamme."
"^:Samaa; sanotaan : painijoista joilta
puuttuu rohkeus j a aloitteet heittojen
teossa ja muussa. Kun allekirjoittanut
-kevätkesällä ennusteli
miten Suomelle tulee käymään
Roomassa, kirjoitti eräs mies minulle,
että olen liian raskaasti arvostellut
ja tuominnut Suomen urheilua.
Miten on nyt asiat ja, olenko
tuominnut liikaa siitä päättäköön
suuri kansa. Itse olen sitä
mieltä,etten ole tarpeeksikaan arvostellut,
sillä' todella uskoin, että
painijat ainakin kuten ennenkin
tuovat jonkin metkun, mutta mi
tään ei tullut Voimistelussa tipahti
joukkue kuudenneksi ja sitä e i
etukäteen uskonut yksikään suomalainen
entisiä:- m u i s t a i n . i E n em
pää kun-Neuvostoliitto :ja kukaan
joukkuekilvan ja kultaa ja kunniaa
olisi uskonut että Japani voittaa
voimistelussa. - Paras^^-s
O./Kestola, jolta jotakin odotettiinj
oli 16. Niin-muuttuu maailma Eskoseni
ja Sic transit glo?ia mundi."
"Lyödyt armeijat oppivat pian", sanotaan.
Uskotaan että lyödyt urheilijat
oppivat myöskin pian^ ja
että he heittävät tunkiolle sellaiset
johtajat Suomessa jotka johtavat
koko maan urheilun turmioon. Pieneltä
maalta ei nykyisessä kiihtyvässä
urheilumenossa voida paljon
vaatia, mutta voidaan kuitenkin vaatia
sitä, että.kaikki maan. parhaat
voimat pääsevät olympia-, maaottelu-
ja muihin kilpailuihin, joissa
on maan kunnia j a maine kysymyksessä,
puolustamaan sitä tasavertaisina
kansalajh^ina jäsenkorttiin
katsomatta. — Tekonimus.
Kuuluisat^kalastajain^ tanssit- ovat
nyt aivan' lähellä. Ne" pidetään:
marraskuun l i pnä. 'Tiedämme;
ennestään^ että silloih on Clinton-haali
täynnä vilonhaluista: yleisöä'ja
hyvä musiikki takaa siiloin hauskan
illan. • y "
Sitten on seuraavaksi mainittava
;'markkinat7^^joita on pidettyiuseam-pana
syksynä jatkuvasti. - Monenlaista
arvokkaampaa tavaraa ja
myös rihkmaa tulee sinne myytäväksi.
Ostakaa sieltä arvokkaat joululahjat
ihalvallär^ Helppo-Heikki
tuleeisiellä tqdella.myymään• hyvää
tavaraa^ pilkkahinnalla. Ostakaa
myös halpoja'rjuIlatikettejä:joita on
myytävänä'markkinakömitean useilla
jäsenillä; .';:N perusteella: voi
saada kolme :arvokasta^lahjavoittoa.
Näiden-lahjavoittojen: jako':: tapahtuu
markkinahumun yhteydessä.
Selvää on ettei kaikkea tätä lystiä
voi^kestää tyhjällä vatsalla: ja siksi
onkin komitea järjestänyt myös
maukkaan aterian juhlan alkajaisikr:
siv siis kello viideksi, .vmarraskuun
26 pnä. Silloin alkaa siis suuret
syömingit ja markkinahumut: Clinton-
haalin avarassa juhlasalissa.
Tulkaapa katsomaan kuinka kau-iniksi
on haalin alasalit uudistettu
ja maalattu. On aivan kuin olisimme
laittaneet uuden haalin. Kyllä
siellä kelpaa taas talven toimia!
Kaikista tulevista toimista ja
riennoista ilmoitetaan ajallaan
mutta erikoisesti haluaisin': korostaa;
älkää unhoittako: syysmarkkinoita.
Syysterveisin — E l l i.
Kuuba JBulgana
allekiijoittaiieet
5-v. kauppa^^miuks^ - V
Havana.'-— Kuuba j a B i i l | a f ia
allekirjoittivat perjantaina ^ v i i si
vuotta! kestävän ikäupj^aso^^
BuigaViai on^seitsemäs' sosialisti&M
l e i r i i n ' ' kuuluva^^maa?'joka kuluvan
vuoden/aii^kana|on> tehnyt :lcaupp^
pimuksen Kuuban kanssa. ^
Samalla molemmat maat korottivat
diplomaattiset valtuuskuntansa
lähetystötasoon. ~ , - '
.' -Toronto.' -^/Nytypn-sitten/miltei
talvi alkamassa kunion kiitospäivä^
k i t suljettu.1
Mutta: tuleepa kuitenkin; taas jotakin
uutta,^ "Muhoksen •• Mimmi",
mm TE, JA TERVEYSMINISTERUPI
Pymond
Ontarion
tervey$a8ioita
josta.: on ollut puhetta'jo' pite;nmMn«>'^
aikaa.'^^Mimmin operetti-on.'siis"^t^-!^'''
kin,mennyt j a useimpien - kesämö-tjpssa ja.se onkin oikein Jcansain^;
Imen sellamen. ' Aivan Espanjasta,,
saakka tiilee Dolores-tjrttö ja'kyllä-hän
tanssiikinrkäuiiiisU jä ;;yilei^,;
Hon; Malthew B.: Dymond
terveysministeri
PERHEEN
NUOREMMILLE
. . v — . .Synnynnäisen'. japanilaisen
poistuminen :^maastaanfoli| Japanissa
kuolemalla rangaistava rikos vuo'
Marleen Likes to
Go to School
Dear Setä:
1 haven't been writing for quite
a long; while, because I:: have:. not
had the lime with ali that grain,
hay and now potatoes. But now
that they a r e a l l finished except the;
digging of potatoes 1 will have
more time and w i l l try to write, a
letter as often as possible. ^
I like schooI but 1 have two or
three hours of home woik and
sometimes 1 do not > get it •. allv done.
Anyway it is not so hard when you
have a good teacher to explain
things to you. I f we need help he
is nght there to see what he can
do If he happens to be busy with
some othcr class we have to see
him .it recess.
My gnl fnend Rita is in the
same room: as I and ::when : I ::Some-limes
have difficulty with French
I ask her and i f she has difficulty
wjth someothersubjects.she asks
me.
We have a lot of work to do dur-ing
-School. We don't sit idle for
very many minutes. If we finish
one subject we go.-onto the next
until the day is finished. By the
time we have finished a day's work
we are a l i ready to go home.
Giades 9 and 10 are takmg business.
.practise:which adds ;another
subject to my line of subjects.
Grade 9 does not seem sohard yet
but about the middle of the term
II should get haid, I imagine. L e fs
hope It does not get too difficult.
Marleen Maensivu,
Markstay, Ont.
' P. S. The answer to my puzzle
twoweeks-:ago: IS that if John had
5 apples and Mary 7, Mary would
have tvvice a: many:as John i f John
gave her one of his.
Anita Writes Her Last
Letter to Setä
Dear Setä and all the readers
of this page:
I have not written for" such a
long time to-this page that I hard-ly
know vvhere to begin. 1 hope
that everyone is feeling well as we
ali are.
On Sept. 28th I celebrated my
sixteenth birthday so this will be
my last letter to this page. B y
co-incidence our^ schooI had its"
annualIVpresentation „of .s aw^rds :on;
the very same day and I was lucky
enouglrio win an academic award
for liTy last year's school "work.
_But thafs not a l i ; 1 received a cup
for being the best girl student In
grade ten last year. Was I sur-pri.
sed!- A few friehds came over
the same night and brought me
some -verylovelygifts; but;the^one
that I liked best was an automatic
record player from mom. 1 think
that _wasilie best uirthday that T ve
ever had. ' - • > ?
This School year should prove
to be very intcresting and active:
So far I am on the Ridge Rambler;
(our school paper) staff,' belong to
the Future Teacher's Club and also-am
in the United Nations' Club I
vvork in/the canteen once a^week
selling—chocolate-^bars—and—iccr^^
cream. I also pian to vvork on the;
school'annual._ Some studentshave'
many more'activities but Itjis hard
to fit them-all in without sacrifice
INSPEI^TORI O N K A N S AN
T E R V E Y D E N V A R T I JA
Yksi kaikkein tärkeimmistä kansan
terveydestä huolehtvistavirkair
Iijoista kussakin yhdyskunnassa on
terveysinspehtori; > Hän työskentelee
läheisessä- vuorovaikutuksessa
lääkintäviranomaisen.:^ kanssa; ' j o ka
on yhdyskunnan terveyshuollon johtaja.
Tällä virkailijalla on kaksi
lakitieteellistä neuvonantajaa^'jotka
ovat vastuussa siitä, että terveyshuoltoa
koskevia lakeja ;• noudatetaan.
Ollakseen vakuutettu, että ^ terveydenhoito
: inspehtori: on saanut
tarpeellisen: opetuksen tärkeää' tehtävää
varten; on Ontarion : Terveys-denhuolto
Departmentti perustanut
erikoisen harjoituskurssin: Ainoastaan,
sellaiset ;:miehet. joiden katsO:
taan omaavan edellytyksiä terveyshuollon
: alalla; hyväksytään -näille
kursseille.
Henkilökunta, joka: käsittää : 60
spesialistia — fyysikkoa, bakteriologia;
kemistiä: j a : inspehtoria — antaa-
ohjeita opetuskursseilla,:< jotka:
kestävät syyskuusta seuraavaan tou-r:
kokuuhun.
Yhdeksän kuukautta kestävien
kurssien päätyttyä harjoittelijat
kirjoittavat tutkielman Canadan
Vleisestäv Terveyshuollosta j a ' sen
hyväksymisen-jälkeen he ovat kelvollisia
terveysinspehtoreiksi kaik-:
kialle Canadassa.
:Tällä kerralla on Ontariossa 269
täydellä: ajalla työskentelevää ter-veysinspehtoria
• kaikki täysin hyr
väksyttyjä työskennellen maakunnan,
kuntien tai yhdyskuntien terveydenhuolto
ryhmissä. Kolme-kymmentäviisi..
vuottassitten Onta-:
riossa oli vain kaksi tällaisen tutkinnon
suorittanutta henkilöä.
Suuri osa terveydenhuolto inspehtorien
työstä. on seuraavaa: Tarr
kastaa paikat mistä ruokatarpeet
tulevat ja missä niitä myydään,
ovatko ne puhtaita . j a ; terveysvaatimuksia
vastaavat. Vesi ja maitotuotteista
otetaan säännöllisesti
näytteet ja testit • Terveysinspeh-,
t o r in tulee: 'huolellisesti tarkastaa
koulut. -Kesäaikoina^inspehtori k u luttaa
paljon aikaansa kesäkämp-pien
tarkastukseen j a niiden hoitajien
neuvomiseen.
Suurin osa meistä pitää heidän
työtään arvossa, koska yleisen terveyden
valvominen on yksi kaikkein;
tärkeimmistä tehtävistä yhdysr:
kunnissamme.: Terveydenhuolto departmentti
katsoo, että terveyshuolto
inspehtorien: koulutus antaa
paremmat: mahdollisuudet : valvoa
maakuntamme : yleistä terveydenhoitoa,
:.Ontarion::: Terveydenhuolto
Departmentin alaisuudessa.
kauniimmin'' katsoo Iminun silmHn -
jotka hän saakin omakseen. Siinat ,
hän se viivytys tulikin kun Walde
'läksi hakemaan Uitä tyttölasta E s - ' Siö
panjasta ja ihastui itsekin häneen, ' " "
vaikka tosin vallan toisista syistä.-
Hän^ näet ^alusi saada Jaakon pe-rinnön'
haltuunsa käyttämällä ,D(rf |
Tags
Comments
Post a Comment for 1960-10-15-03
