Vapaus, September 8, 1955

              yfif» fiiolcsi taas ^
laHmanemiätyksett ,
öteborg. - Täällä elokuun »^J
suoritetuissa urheiiublpaS
:si Norjan Boysen uuden3
ennätyksen 1,000 metrmmaS
»2.19.0. Entinen ennätys St
senin. oli 2.19.5. SamoLa4
ulssaNyströn käveli uuden RS*
ennätyksen 20.000 metnluT;
L04.40 Hän Juoksi myöiin^)
Ruotsin ennätyksen tunnin lunv
a - ia.812 metriä.
I L A T K A A VAPAUS!
Imoittaa aslakikaUleen uuden
osoitteen
SALLVS K g
Sunbeam tehtaan vieressä J.BE 1-2882 Kotiin CI 9.697,
Tervetuloa Tervehtimään' '
— • — - — - - • . •
. lESllE SIMON, . „ . c c
Or JA SUKUPUOLITAUTIEN
ERIKOISLÄÄKÄRI
3 SPADINA ROAD
(Bloortn kulmassa)
TORONTO, ONT.
Vastaanotto funnit:
2-4 lp ja 6-7 ip.
elimet: Konttoriin WA. I-6614
Kotiin WA. 2-8015
Hammaslääkäri
iGEONS' BUILDING
Toronto, Ontario
raa mm.
lomessa.
sa valmlBt.)
Ja kun tUaiu
Edle etiomeeM.
ikäs ja köyhä Marokko
maa nim" on »s myös samalla syvien >lms:i ja yhteinen vaara, he unohtivat
yht«skunnalUsten ja rodullisten vas-' soiset vastakohtalsuu^nL"^^ Kirj. Lise Liridbaek S
Tapella 1940-1941 vietin 7 kuu-
Marokossa poliittisena pako-
Ie33 • Se oli pitkä ja dramaatUnen
''Xi kautta sodan hävittämän maa-n-
m.^.iriittakoon vain. että mat-tin
pariisista New Yorkiin niin no-cti
kuiri mahdollista ja .että se
,tk vei vuoden ja yhdeksäntoista
'rokautta! Määräpaikka oU'muu-
...'tontoo mutta smne-emme ehti-jpjenkuin
vuonna 1949, kauan
päätyttyä. Ja valtavasti suur
osa kes.kiEuroopasta lähtöisin oier
a pakolaisista, jotka yrittivät teh-tuon
pitkän matkan, ei tullut kos-an
penlle He jaivät roikkumaan
jlä-Ranskaan tai 'Espanjaan tai
jrtugaliin, monet menehtyivät kefe-tvsleireillä
Ebron varrella tai .kos­issa
vankiselleissä Portugalissa, hel-jii
kuljeksimaan tomta vailla Ca-blancaan
tai joutui, Martiniquelle,
joutui Meksikon satamiin, Sla-tai
Shanghaihin — mutta, valh
t pääsivät psriUe Amerikan y h -
Itoihin.; Minä itse käytin erin-autolla,
jossa oli runsaasti
^nsiiniä. matkaan Pariisista. Valime-rannalle
17 vuorokautta, , sitten
iin täytyjyOdottaa toiset 17 vuoro-utta
laivaa Algienin, sitten odottaa,
tsemän viikkoa viisumia Marok-sen
jälkeen seitsemän kuukautta
blancassa viisumia USA:n ja lo-i
kolme kuukautta Lissabonissa
iivaa USA:han. ;
I On mahdotonta olla joutumatta
brokon lumoihin, maan punaisen
kullan ja säteilevän sinisen, vaaralU-L
Atlantin meren vedenalaisme luo-pineen
Ja riuttoineen, jotka ovat
aneet niui monen. merimiehen
gen Casablanca . on . eras kau-auneimpia
kaupunkeja, mita olen
Ihnyt, elegantteme kaäntemeen, le-teine
pulstokatumeen, joiden yllä
lalmun lehvät keinuvat, laajoine
istoineen, maailman suurimpine ul-
[ollmakylpyloineen, joka on avoinna
npäri vuoden ja ihamne raatihuo-
»mesn, jota usein sanotaan Pohjois-
Ifnkan dogien palatsiksi;
j Mutta JOS Casablanca on arkkiteh-jiunltaan
suurenmoinen kaupunki,
Bs Marokko on upeiden, autoteiden
Saatavana pikaista
lähetystä varten
• Inlerior Trim ,
• Insul-Bric Sidlng
0 Plywood
O Maionile
• Asphalt Shinglea
• Fibre Glass Insulation
Milton Francis
Lumber Co. Ltd.
Puhelin Dial 5-7394
{99 S. Cumberland SL
Port Arthur
Osuustoiminta on kansanliikettä...
Tekin voitte liittyä
OSUUSLIIKKEESEEN
ja olla kansan mukana!
Tehkää ostoksenne . . .
international Co-Op Stores Limited
176 s. ALGOMA ST. PORT ARTHUR. ONTARIO
. , --r .astakobtaisuutensa. Mutta
? f^ t . ^y*!*?" arabia-, uudella vierailulla Casablancassa 1949
laisjsta työläisistä, jotica Casablancan;ne esiintyivät h>Tm selvmä: siUoln
SEikkailunomaisista rikkauksista kier- kaiku, arabien oppositionhalu Ja kat-tavien
huhujen houkuttelemina päi- keruus ilmoille täydellä voimalla
vittain tulvivat sinne, asuu aivan hir. \o u.
vittavissa oloissa. " K d o n Ä " iot' ''fT^-yf ^adattuloannet raken-ka
ovat enemmän kSn alSnt;it' T'^^'''' Ja satamatyöläiset näke-
""***'a.; vat joka paiva, kuinka maan suunnat-rikkauksia
lähetetään maasta
pois — fosforia, sinkkiä ja' rautaa:
Marokon; kaivostyöläiset tuottivat
vielä jokin aika sitten kolmannen osan
maailman kaikesta sinkistä Ja puolet
kaikesta lyijystä; Khouribgäh fos-faattikaivokset
kuuluvat maailman
rikkaimpiin, jä Khenif rässä on vähin­täin
60 iniljoonaä tonnia: koirkeälaa-tuista
rautaa. JMarokön vuoria on
kultaa. j3:« öljyä sekä suuria thääriä
mangaania. Joka vuosi tulee päivän­valoon
liusia mielikuvitiicsellisia rik­kauksia,
ja ranskalaiset ovat täydellä
syyllä sitä mieltä, että Ihnan heidän
pääomaansa ja. teknillisten varustei­den
muodostamaa suurta panosta
näitä luonhonrikkaiflcsia ei Voitaisi
hyväksikäyttää nimnopeafiti ja niin
tehokkaasti kuin nykyisin.: He viit­taavat
siihen 'kiertämättömään tosi­asiaan,
että Ranskan Marokon aiku-r
asukasväestööh kasvanut hoin kol­mesta
miljoonasta yli ikahdeksäksi
miljoonaksi sen jälkeen, kun ranska­laiset
vuonna 1907 ottivat protektOrag!-
tin haltuunsa, että elintaso oh ko­honnut
ja että suunnattomia summia
öh virrannut sulttaanin valtiokassaan.
Muista pohjoisafrikkalaisista maista
vii-taa arabeja Marokkoon, ja ranska-
Iäisten mielestä tämä tosiasia osoittaa,
että he ovat itehheetmaaile suurta
'hyötyä. . '\:'.':r
Arabit puolestaan viittaavat Atläs-ja
iiiff-vuoristojen 'kaivostyöläisten
kurjiin päiväpalkkoihin, ja he koros­tavat
sitä, kuinka ylivoimaisesti suu­rin
osa; maassa löydetyistä luonnon­rikkauksista
menee eurooppalaisten
kukkaroon — tosiasia, joka myöskin
on kiistämätön^ Mutta ennen ikaikkea
maan alkuperäinen väestö toistaa
toistamistaan erästä sancmtaäi ^jonka
kerran toisensa jälkeen., saa kuulla
Yhdistyneet Kansakunnat järjestön
neuvotteluiissä, niin pian kuin käy­dään
keskustelua siirtomaavaltojen Ja
siirtomaideii välillä. Siirtomaavallat
pitävät alkuasukkaiden asennetta mi­tä
karkeimpanä kiittämättömyytenä;
mutta Samoasta ja Indo-Kilnasta, In­tiasta,
Algeriasta ja Marokosta kuuluu
eri muodoissa ja eri kielillä mutta sa­massa
sävyssä ja samaa tarkoittaen:
"Me haluamme, mieluummin hallita
itse itseämme huonosti, kuin antaa
toisten hallita meitä hyvin. Me ha­luamme
jsaada itseriäisyytemme Ja
hoitaa maatamme' siteh; kuin me itse
tahdomme." ' .. . ;
Näinä ovat jyrkästi vastakkaisia
näkökaniojai joitä kumpaakin omalta
taholtaan voidaan puolustaa* mutta
joita on vaikea yhdistää. Ei öleluon-riollisesti'
mikään Jsattiima, että .pa-
^ himmat taistelut onnettomana ' elok.
120 päivänä täi)ahtuivat rikkaimmalla
kaivpsalueelia pahimmin- sorretun Ja
t o d e n näköisesti luokkatietpisimmäri
työläisväestön kanSsa.. Miitta kun
kuulee, • että ranskalaiset tai oikeam-:
min sanottuna , saksalalsvpittolnen
muiikalaislegioona turvautuu sellais­ten
tärkeiden kaivoskeskusten täydel­liseen
hävittämiseen, ;kuln ovat Oued-
Zem, khenifra ja Khouribga — silloin
ihmettelee, eivätkö he samalla ole
myöskin ratkaisevajsti eristäneet itse­ään
maan huomattavaimihlsta luon-nohrikkairksista.
Kun he- ymmärret­tävässä
vihassaan suorite^ttujen Julr
muuksien johdosta vastaavat samalla
mitalia, kun he siilkevat tuhansia
vankiloihin Ja teloittavat joidcottaln
ihniisiä, — niin, silloin -kysyy itsel­tään,
uskovatko he myös että tämä
on oikea keino voittaa väestö puolel­l
e e n : . .
Sillä kaikista, .Jotka ovat: oppineet
tuntemaan Marpkpn ja; ilahtuneet
nähdessään tuon komean maan,; tun­tuu
syvältä tragedialta, että joku to­della
uskoo, että nämä yastaikohtai-suudet
voidaan ratkaista verenvup-jatkuu
penikulmamaäriä pitkin hlek- tömia
karantaa tuon valkean seikkailujen
kaupungin pohjoispuolella, kaupun-gm.
jossa on huippuja ja torneja, pil­venpiirtäjiä,
varastorakennuksia ja
kokonaisia metsiä valtavia nostureita.
Nämä. bidonvlllet on kokoonpantu
pahvlste. vanhoista laudoista ja ruos­tuneesta
pellistä, ja. niiden pääasialli­sen
kalustuksen muodostavat vanhat
bensiinisäiliöt — bldonit — Joitä voi
käyttää kaikenlaisiin tarkoituksiin,
pöytma, tuoleina, sänkyinä, keittoas­tioina
jne. Hygieniset olosuhteet ovat
sanoin kuvaamattomat ja kulkutau­tien
maarä suuri. Täällä kukoistaa
katkeruuden keltainen kukka • rehe-vampana
kuin ranskalaiset aavista-vatkaan.
Luonnollisesti on myös rikkaita ara­bialaisia,
ja nuoren-arabialaisen sivis­tyneistön
radikaalisissa piireissä val­litsee
suun antipatia ja syvään piin­tynyt
viha niitä piirejä kohtaan, jot­ka
OTat yhteistyössä ranskalaisten
k,9.i^sa. Kun ihmisjoukot pääkaupun­gissa
Rabatissa, jossa on suunnatto­mia
keskiaikaisia raunioita Ja äärfan-niaisen
uudenaikaisia uusia raken-r
uksia aukioilla kukkarunsauden kes-
>e!laj3eisovat sultk.anin palatsin edus­talla
ja näkevät hänen valkean oriin
selaFsa ratsastavan mustan sudanilai­sen
kaartinsa etunenässä upeaan
nvoekeijaan jcbtamaan rukouksia jo­ka
perjantai—niin sillom on joukossa
rr.onta, r->tka tarkastelevat häntä vi­halla
ja ylenkatseella. Millaisia muu­ten
ovat sisäiset virtaukset ja vasta­kohdat
arabien ja muiden musulma-nien
valilla, sita ei ulkopuolisen ole
helppo havaita. Varmaa on joka ta­pauksessa,
etta- emme huomanneet
/konflikteja sodan aixana, jolloin
saksalaiset ja natsismi olivat yhtei­senä
vihollisena ja joUoinmaan täy­tyi
suonta ta valtavia elintarviketoimi-tuksia
tavattomnn alihintoihin. Joka
tapauksessa vallitsee todella koylian
väestönosan keskuudessa vakava nä­länhätä,
kohoava lasten kuolleisuus,
huono terveys, epävarmuus ja hätä.
Nim kauan kuin ranskalaisilla ja
arabeilla oli edessään yhteinen vihol-
Viimeksi kulunee» 3^ yuoiea aik»-
r a vakaxin kcksintökeskus on tijr-väksynyt
»oin «50 keluintfift. Bsi-mersiksi
Joze Tot on pärUiiaineteh-taan
useiden muiden ;i>-dntekijiUD
kanssa keksinyt uuden sjrövytysaineen
lignotanln. jonka kfiyttäminen on-taa
koko maan mitassa säästöä 10
miljoonaa' forintia vuodessa. Laake­ja
ravintotiivistetehtaassa Janos BTo-
Icnicin työryhmä on keksins^t penicyl-liinin.
uuden tuotantomenetelmfin.
Metallurgisen teollisuuden Ja kone-alan
tuotantolaitoksissa on kv; alku­puoliskolla
tehty 'SI.S17 tuotannon
uudistus ja paraanusehdotustar Joista
:n jo otettu käytäntöön 23.135. Tä-män
tuloksena on tasavallan tuotan­tolaitoksissa
saatu puolessa vuodessa
Täästöä 130 miljoonaa lorintia.
Kaikkea,
rautakauppa-alaan
kuuluvaa tavaraa
L A N G I L A
HARDWARE LTD.
P U H E L I N 4-3508
10 Cumberland St. N .
Port Arthur, Ontario
Jugoslavia saa
$84 milj. NLsta
Belgrad. — Neuvostoliitto on suos­tunut
lainaamaan Jugoslavialle 30
miljoonaa dollaria ulkomaisessa va­luutassa
tai kullassa, ilmoittaa Jugos­lavialainen
tietotoimisto Tanjug..En­si
vuoden tammikuussa Neuvostoliitto
aikoo myöntää Jugoslavialle 54 mil­joonan
dollarin luoton. Jolla maa voi
ostaa teollisuustuotteita ^ ja muuta
materiaalia.
: Ilmoitus julkaistiin venäläls-jugos-lavialaisessa
tiedonannossa. Joka laa-ditttiin
Moskovassa näitten maitten
kesken tapahtuneitten kauppaneuvot­telujen
jälkeen.
SUOMALAISIA MENEE
PAUON N-UltTOON
Moskova. — Neuvosoliitto lisää kau-pankäyntiään
- Jugoslavian kanssa. ;
: Lähempien kolmen vuoden aikana
kohoaa molempien maiden välinen ta-varainvalhto
70 milj. dollariin vuo­dessa.
Tästä on allekirjoitettu pöytä­kirja
Moskovassa ja varsinainen
kauppasopimus allekirjoitetaan ensi
vuoden tammikuussa.
Alunperin oli NL suunnitellut Ju­goslavian
kanssa tapahtuvan kaup­pavaihdoin
suuruudeksi n. 20 milj
dollaria vuodessa.
VHTEISTYOHON ATOMIVOIM \S
KÄYTÖSSÄ
Moskovassa käydyissä neuvotteluis­sa
.sanotaan molempien maiden vaih­taneen
mielipiteitä myös yhteistyön
mahdollisuuksista atomivoim'.n rau­hanomaisen
käytön alalla. Tlcdoltukr
sessa alleviivataan erikoisesti halua
laajentaa molempien maiden välisiä
taloudellisia siteitä.
«elsinkj. ^ 21 tonnissa «iyyiUn
«isimmäiirt NeuvostoliUtoon. Jär-
Jestämämme seonmaUiat lop-poun
kerrottiin Uuantaina mat-
.katolmlsto: iCjilevasta'. Olimme
«uionitelleet suuren inainosLam-panjan
näitämatkoja sUmäiläiri-i
i c n , matta ehdimme' ilmoitlaa;
«asta Vapaassa Sanassa Ja Ilel-i
ainein Sanomissa, kdn Upat jo
tdUvat Joppnnn myydyiksL' Kaksi
ryhmää, Jotka knuplklnkäsitti-
• vät 30 henkilöä,, matkustaa syys- ;
kuun seitsemäntenä; Ensimmäi- ;
sen ryhmän muodostavat melkein
.yksinomaan emigrantit, Jotka nyt
matkustavat Neuvostoliittoon
nähdäkseen Jälleen maansa Ja ta^
vatakseen myös sukulaisiaan. Toi­sessa
ryhmässä esiintyy suoma­laisia
nimiä Ja tässä tapauksessa
voidaan Jo puhua matkailijoista
sanan tavallisessa merkityksessä.
Sama koskee myös kolmea muut»
matkaa, jotka alkavat mybhem-
. min syyskuussa. «
• Tavallisia matkailijoita ilmoittau­tuu
jatkuvasti, niinpä eräskin am­mattiliitto
on varannut 15 paikkaa.
Kysyntä on ollut todella vilkasta
kertoo hra Turt!>haninoff Kalevasta
Ollmini? kyllä laskeneet aikaisemmin,
ettei mitään tungosta tulisi, mutta
se ripeys. Jolla easimmaistcn matko­jen
,pat(at varattiin osoittaa, että to-delliitä-
mielcnkiintoanäit^ matkoja
ja iiliden kohdatta kohtaan on ole
massa; lausui h^n. Myöhemmin syys
kuussa suoritettavien matkojen paik
kojen kysyntä on. ollut 'tavattoman
viikosta. Niinpä Xeningrodin matkan
turistiluokka ^ on jo, loppuunmyyty.
Kannattaa pannaj!:mwklll€rj että tu­ristiluokka
menee parpmmin,'mutta
ensimmäisten matkojen suhteen el
-«llut mitään eroa turistiluokan ja
ensimmäisen luokan välillä.
Syyskuun selLscmdntenä klo 17 vie
Beloostrov sitten ensimmäiset . 60
matkailijaa mukanaan.
: Hyvä menekki on ollut myös Suo­men
. Matkatoimiston järjestämän
matkan palkoilla, kerrotUn sieltä.
Syyskuun 13 päivänä alkaa toimiston
ensimmäinen matka. 120 paikasta on
tiUian mennessä varattu 100.
KIINA EHDOTTAA
RAUHANSOPIMUSTA
. Kiinan kansanedustajien yleiskiina-laisen
kansankokouksen toisessa is­tunnossa
heinäkuun. 30 pna esitteli
pää- ja ulkoministeri Chou En-lai
ehdotuksen sopimuksen solmimisesta
Aasian ja Tyynen valtameren maiden
keäken USA mukaanluettuna, rauhan
kollektiivisesta turvaamisesta Ja kut­suttavaksi
koolle konferenssi, jcssa
asianomaiset maat voisivat neuvotella
asiasta ja saada kaukoidän jännitys
täten lievennetyksi.
Elokuun 17 pnä antoi Chou En-lai
japanilaisille lehtimiehille myonta-mässaän
haastattelusa tarkan selos­tuksen
tästä ehdotuksestaan. Han
lausui: ','Tama ehdottamamme kol­lektiivinen
rauhansopimus on taysm
y K : n peruskirjan mukainen. Sopi­muksen
tarkoituksena ei ole maiden
välisten ristrllitojen j a suhteiden kar^
Jistaminen, vaan sen paamaarana on
saada kansat elämään rinnakkain
rauhan vallitessa ja ystavallises.sa yh^
telstyössä kesikenään ja luopumaan
nykyisin tällä alueella vallitsevista
toisilleen vihamielisistä sotaliitoista".
Tämä Chou En-lain ehdotus on saa­nut
laajaa kannatusta Aasian maiden
eri piireissä. — (SIB).
Suomen presidenttiehdokas
Tämän vuoden laiva, on uusi HOME L I N J A N L I P P U L A I VA
S. S» '^HOMERIC^^ 26,0flS°tonnia
P I K A P A L V E L U S QUEBECISTA ENGLANTIIN JA
RANSKAAN
Tämä Home Linjan UUSI LOISTAVA lippulaiva suo­ritti
neitsytmatkansa Quebecista huhtikuun 2S päivänä
Le Havreen ja Southamptoniin, liikennöiden nyt sään- ,
I l A B f l M nöllisesti tällä reitillä. Matka Quebecista Le Havreeri,
11 n i l T' Ranskaan, tällä loistolaivalla kestää vain 6 , päivää. Ulljpllj^t Tehkää paikkatllauksenne osoitteella: IINES VAPAUS TRAVEL AGENCY
^IllliV. P . O . B O X 6 9 SUDBUHY,ONl
Loppu kesän Jä syys­kauden
kulkuvuorot
Quebecista:
• Syyskuun 23 p.
• Lokakuun 9 p.
• Lokakuun 26 p.
• li^arraskuun 12 p.
• Marraskuun 29 p.'
Käyttäkää. hy^Ucsenne
säästökaudeahintoja
ONT.
(Jatkoa 2. slvulte)
ja Kallio 53.
Molemmat pääehdokkaat olivat nyt
odotusten mukaisesti vastaikkaln kol­mannessa
äänestyksessä, mutta muur
ten oli kahden ensimmäisen äänestyk­sen
jakaantuminen vastoin kaikkia
odotuksia: Mitä maalaisliittolaiset nyt
taktikoivat? Tiedettiin, että heitä
"prässättiin" kiivaasti äänestysten vä­liajoilla.
Jopa hallituksen 'edustajia­kin
oli paikalla painostutsaharjoittar
massa. Mutta kukaan ei ottanut us­koakseen
sitä. että kaikki maalaislii­ton
valitsljamiäiet oli saatu siirty­mään
lapuanliikkeen ehdokkaan puo­lelle.
Stohiberg oli saanut samat ää­net
kuin toisessa äänestyksessä Ja
Svinhufvud kokoomuksen, ruotsalai­sen
oikeiston Ja: maalaisliiton äänet.
Lapuanliikkeen ehdokas oli 151 äänel­lä
valittu Suomen tasavallan presi­dentiksi.
- •
Kysymyksessä el ollut pelkästään
petos satoja tuhansia valitsijoita koh­taan,
häikäilemättömin, mitä siihen
mennessä oli nähty Suomen presiden­tinvaaleissa.
Todellisuudessa oli ky-sjrmys
oikeikton vallankaappauksesta.
Tulos oli saatu aikaan uhkauksilla Ja
painostuksella. Samoin kuin sosiali­demokraatit
Joulukuussa 1929 oli soti-laspihrien
valladkaappauksella peloit-telemalla
saatu antamaan apunsa yh­distymisvapauden
kuristamiselle, sa­moin
kuin eduskunnan vapaamieli-simmät
porvarilliset ainetcset vuoden
1930'aikana oli väkivallalla ja levotto­muuksilla
uhaten saatu antamaan hy-vaksjmilsensä
laittomuuksille Ja kan­sanvaltaa
supistavalle poikkeuslain-säädännölle,
aivan samoin oli maa­laisliiton
valitsijamiehet nyt murha-
Ja kapinauhkauksilla saatu pettämään
valitsijansa Ja auttamaan laittomuu-datuksella,
että ei ole opittu mitään
viimeksikuluneldcnneljän-viiden Vuo­den
tapahtumista maailman muissa
osissa: Mittaamaton onnettomuus
maan alkuperäiselle väestölle. Ja sen
jälkeen seuraava einooppalalsten ikar-koittamlnen
Ja heidän omaisuutensa
takavarikoiminen. Hiljattain kerrot­tiin
sanomalehdissä, että viidakko
löyhkää Dien-Bien-Phun vuörlstolin-noituksen
ympäristössä Indo-Kiinas-sa.
Siellä kaatui yli 16,000 ranskalais­ta,
ja paikalta paennut väestö ei voi
palata takaisin alueelle, kotfka se on
niin tiiieästi maamiinoilla varustettu;
viidakko voittaa siellä. Ja ihminen
kysyy Itseltään murheellisenapa huo­lissaan,
tuledco e^maa voittamaan
myös Marokossa Ja uhrataanko rik­kaat
Icaivokset, laajat plantaashit Ja
lukemattomia Ihmishenkiä ilman, että
siitä on mitään hyötyä.' Myö« vaka-j
vien konfliktien ratkaisemiseksi voi-;
daan löytää muita keinoja kuin väki-1
vallanteot. Ja voi vain toivoa, että I
Marokon ihana maa ja sen erittäin
lahjakas väestö ^astyy niiltä onnet­tomuuksilta;
iofk<a nyt ovat .peiatta-den
Ja fasismin kannattajia valtaan.
Monet maalaisliiton lehdetkin tun­nustivat
tämän peittelemättä. Esim.
"Pohjolan Sanomat" kirjoitti 117. 2.
"Maalaisliiton häviö ja tappio on
petoksen, tulos, muuta sanaa on tässä
mahdoton käyttää . . Maalaisliiton
valitsijamiesten tietoon saatettiin, et­tä
sotilaspiirit pitävät tilannetta kes­tämättömänä,
jos Stohiberg tulee va­lituksi,
ja että hänen valituksi tule­misensa
merkitsee llmlkapinan puh­keamista.
Ehkei ole tälle maalle miksikään
kunniaksi se, että tasavallan presiden­tin
vaali on suoritettu sotila-splirlen
lausuman uhkan alaLsena.. Mutta niin
on käynyt." :
Edistyspuolueen 'Turun Sanomat"
puolestaan kertoi, etta valitsijamie­hille
oli lähetetty Ja kotiin uhkauskir­jeitä
Ja Jatkoi mm.: .
". . . valitsijamiehiin koetettiin vielä
Helsingissäkin harjoittaa painostusta
vakuuttamalla, että Stohlbergln tule­minen
valituksi Johtaisi pahempaan­kin
kuin murhaan; levottomuuk.slin
kapinaan Ja mahdollisesti kansalais­sotaan.
Levottomuudet ja väklvallan-työt
eivät olisi vältettävissä. Nain
kuultiin mm,, eräah . . . hallituksen
jäsenen selittävän.
Uhka sai maalaisliiton kokonaisuu­dessaan
taipumaan . . ."
Jo toisen kerran oli oikcLsto ajanut
lapl oman presidenttiehdokkaansa
vastoin valitsijoiden enemmistön tah­toa.
Ja tällä kertaa sen seuraukset
maalle ja kansalle olivat entistä koh-talokkaammat.
Niiden piirien tun­nuksena,
jotka nyt maata hallitsivat
kaikissa ratkaisevissa tehtävissä val­tionpäämiehen
virasta aina kuntien
valtuustoihin saakka, oli kansan elin­tason
alentaminen, kansanvaltaisten
oikeuksien kuristaminen ja valmis­tautuminen
sotaan. "Kuningas val­lan
' aikojen" suunnitelmat valloltas-retkestä
itään Ja "Suomen suurvallan"
luomisesta saivat uutta virikettä. Tie­dettiin,
että tasavallan presidentti piti
niitä tärkeämpänä kuin kansan "lei­vän
leventämlstä",
Vietnamin ja Tshekko­slovakian
sopiipukset
Hanoissa allekirjoitettiin hiljattain
Vistnamin demokraattisen tasavallan
ja Tshekkoslovakian tasavallan kaup­pa-
ja maksusopimus vuodeksi 1955.
Tämän sopimuksen mukaan Tshek­koslovakia
tulee toimittamaan Viet­namin
demokraattiselle' tasavallalle
dieselimoottoreita, vesipumppuja Ja
muita koneita sekä tekstiiliä j a kemi­kaaleja.
Vietnamin demokraattinen
tasavalta tulee vuorostaan toimitta­maan
Tshekkoslovakialle öljykasvien
siemeniä, puutavaraa, teetä, kahn^ia^
mausteita ja multa tavaroita.
Samaan aikaan on tehty sopimus
taloudclll-sen avun antamisesta Ts
•hekkoslovaklan taholta Vietnamin
demokraattiselle tasavallalle sen kan­santalouden
kuntoonpalauttamlsessa.
Tämän sopimuksen mukaan Tshek
kaslovakla antaa Vietnamin demok­raattiselle
: taaavallalle teollisuuden
tuotantokoneistoa ja kulutustavaroita;
lähettää sinne spesialisteja ja antaa
vietnamilaisille ylioppilaille mahdol­lisuuden
saada teknillistä sivistystä
Tshekkoslovakian korkeakouiaissa.
Romania lisää teollisuus-tavarain
ulosvientiä
Konerakennustcollisuudcn tuotteil­la
on suuri sija Romanian viennissä.
Tahan asti solmittujen kauppasopi­musten
mukaan Romania vie kan­sandemokraattisiin
maihin, Turkkiin,
Norjaan, Intiaan. Indonesiaan sekä
Lähi-Itään ja Länsl-Euroopan mai­hin
monenlaisia konerakennusteolll
tuuden tuotteita naftateolllsuuden
tuotantokoneistoa, sorveja ja jyrsimiä
traktoreita, dieselimoottoreita. kom-pi-
CHSoreita, turbogeneraattorelta, höy­ryturbiineja,
höyrykattiloita ym. V l l -
nic aikoina on ulkomailla kasvanut
suuri mielenkiinto Romanian laivan­rakennusteollisuuteen.
Sen veistämöt
lakentavat ykslrja kakslpotkurisia jor
klnhlnaajla, 900 ja 1,200 hv merihl-naajla
ja kalastusaluksia.
Deliil.'!Sä tänä vuonna alkavassa
kansainvälisessä tcolllsuusnäyttclyssä
tulee muiden romanialaisten tavarain
joukcssa olemaan työ.3tdkoneita, maa-
(alou.';koneita, traktoreita; kaivosvctu-leita
ja muita kaivoskoneiul sähZö-teknllll-
jen teollisuuden tuotteita Ja
uaflapora.
Bauksiitin korvike
Skawinan aIumUnitc'htaas.ia (Puo­la
j saatiin hiljattain ensimmäinen erä
aluminiumia kotimaisesta savesta, jo-ti)
on saatu uuden teknologisen me­netelmän
.soveltamisen tuloksena.
Tähän asti Skawinan alumiinlteh-daB
käytti yksinomaan Neuvostoliitos­ta,
Unkarista ja Belgiasta tuotua raa­ka-
ainetta, sillä Puolassa el ole bauk-
Kiittia, jota tarvitaan alumiinlsaven
Eaantia varten.
"Glos prazy" lehden tiedonannon
mukaan puolalainen oppinut profes-
Eori Jozef Ozimek on keksinyt keinon
«aven - saamiseksi sementtiteolllsuu
den sivutuotteena.
VÄLITÄMME RAHAA SUOMEEN
M A K S A M M E PÄIVÄN KORKEIMMAN KURSSIN.
Pl«nln summa 5.000 Smk. $17:50 ynnä lähetyskulut $1.15
Jokainen seuraava 1.000 markkaa $3.50
• Rahalähetyksenne toimitetaaan vastaanottajalle 10—i4 päivän
sisällä. Jokaiselle lähettäjälle lähetetään vastaanottajan allekirjoit­tama
kuiUL
VAPAUS TRAVEL AGENCY
P, O. BOX et BUDBtlBV, ONTABia
flitiapilrl seUbni
Hrgln kokouksessa
Moskova. milUneA Ifret-ila-
lebU ilmaisee <orttaiiu««grys-koun
1 poft lyjriyvJUsyyknsil fiar-lamenttlen
vftlisen liiton Heisin-
Clasit pUiimAn kokonfcse» johdot'
U, jolloin NeavottdUtto oU en-simmäistA
kertaa nmkan».
KesklvUkkeoa pjlältynyt kon­ferenssi
on lodlstanot. ettji ka^
salnväfinen ilmapiiri on paran-
\; tunnt Geneven neljänvaiian: lu»n-fcrenssin
jälkeen, lehti Urjoitaa;
Konferenssin tärkelnunit; kysy­mykset
blivai yhteydessä; oncel-maan
: ranhaUisest» rinnakkais­elosta;
Neuvottelut osoittivat sau-rimmalle
osalle konferenssin val-tuutetubta.
että * kansainvälisiä
kiistakysymyksiä r voidaan ' rat-vkalsta
myös neuvotteluteitse, klr-joitettiht
lehdessä.
Uteliaisuutta
Adenauerln matkasta
/ Lontoo. •— 'Eräs tärkeimmistä kes­kustelunaiheista
kolmen suurien länsi­vallan
ulkoministerien kokoontuessa
New Yorkissa tässä kuussa, on Xiänsl-
Saksan liittokanslerin > Adenauerln
Moskovaan tekemän matkan tulos;
Ulkoministerit — DuUes, Macmillan
ja Plnay tapaavat New Yorkissa syys-
.{uun 27 ja 28 päivinä. Länsi-Saksan
ulkoministeri von Brentano ottaa
osaa toisen päivän neuvotteluihin,
joissa todennäköisesti puhutaan pel­kästään
Moskovan kokouksen tulok­sista
Ja sen mahdollisista vaikutukr
sista ulkoministerien Neuvostoliiton
kanssa pitämään neuvotteluun loka­kuussa
Genevessä.
T I L A T K A A V A P A U S t
« M i :
furisfiliikennettä •!-m
Modlov», ^ Heuvo9toIUttoläjiet to- i
ristit saavat tulevaiauuftessa matkua- - •"'-^
telfa länsimaissa; jaiMlMeuvostollfton/^^
varapääministeri OClbail .nervuKln'
viikko sitten kesklvUkkona.- - - M ', • x
Kysymys turisUmatkoistA tJSAthatt \
riippuu kuitenkin siltä, poistaako*V-^*^'
S A määräykset sormenjälkimottami-'
sesta. , ' V 4 -,
Lausunto annettiin jugosiaflan'
suurlähetystössä Järjestetyllä vsis--'-
taanotolla; Vastaanotolla ollut ame^C,'
rdckalainen -senaattori SCakme, ^sanol .'^
cnslmniäiseUe^^^^^^^^^^^^^
KaganovitsOiille, ettft äiAn toivoisi ta-i
niän tulevan Nevadaan "hdltasnaan /'-^
vaalitaisteluani asettuessani ehdqk-^-1
kaaksi vuonna 1958." , " r
Entinen pääministeri Maienkov,'jo- ^1
ka toimii nyt volmalaitosmlnlsterinä',; \\
kuuli lausunnon Ja sanoi:
— Silloin teidät liarkoitetaan maas-'^"
ta, koska teUlä. on bUut yhteyksitt • -
kommunisteihin. ' ' •
Jättivalofkuva ,
saa huomiota ^ .
. Washington, -.^-iliaivasto on antanut:;
Julkaisuluvan valofkuvalle, Joka o nl
otettu'ralcetista noin 160 km;n kor-i
keudesta, Jossa näkyy sirarl osa lUa-^;'
A:n ja OMeksikon alueestal Kuvassa,
näkyy', osia yhdeksästä 'X7SA:n - osa»'^
valtiosta ja koko Tex&s. ^ , .vc. '
Laivaston antaman tiedon mukaan-käsittää
kuva suurimman alueen, jtnltä.:-:
koskaan on valokuvattu yhdestä kohy.
dasta.
KUULUISIA
KÄÄKNÖSROMAANEJA
KIRJAKAUPASSAMME
- " VOITTOISA SYDÄN
LLOYD C. DOUGLASIN uusi, heridkä romaani
309 SIVUA HÖTTA SID. $3.25
Syksyn ensfanmälnen myraky toi HannrfhParroaleen Wardin per-;^;
heeseen.). Myöhemmin Marcia usein ihmetteli, miten h« olivat, kos-,^
kaan tulleet tqUneen ilman ihäntä.,Wardlt>olivat erinomaisia nuoria,
ihmisiäii'mutta he tarvitsivat I^annahia ..'saadakseen el&maänsä«>;:>
selvyyttä Ja Järjestystä; Elkft kysymys ollut vajhtaloudenholdosto^^^^^
Ja raha-asioista, vann lisäksi muusta, mikä oli paljon tärkeämpfiä-^^i'
— elämäntyylistä, oikeasta suhtautumisesta työhön, ihmisiin ja' ^
itseensä.
F R A N K G, SLAUGHTER: '
HELLÄT KÄDET
319 SIVUA. HINTA SID. $325
Tässä teoksessa on kaikki hyvän lääkäriromaanin parhaat omi­naisuudet,
mutta se on samalla intohimoinen rakkaus^aama FOb-:
jols-Amerikan etelävaltioista. . / - , -
ALAN PATON:
LIIAN MYÖHÄÄN VESIPÄÄSKY
286 SIVUA HINTA SID. $2.76
Alan Paton tuli hyvin tunnetuksi romaanistaan ITKE .RAKAS-TETTU
MAA, Jolla' hän vähässä ajassa loi maallxnanmalneensa.
pTtonln tolneA romaani LIIANMYÖHiUNVpiPAXSKY lumoaa
lukijansa yhtä väkevästi ja ehdottomasti. Rakttiteerp tehokkuu- -
dessa Ja teeman voimakkuudessa se yllttääWn edeltäjäns^^ ;
Köhyksenä on Jälleen Etelä-Af rikka, mutta tällä kertaa aiheena,
on valkoisen miehen tragedia. Nuori poUlslIuutnanttl, vanhan, y l ­peän
buurisuvun Jäsen, rikkoo maan ankarinta Ja leppymättömlntäv< •,
lakia, Jonka mukaan valkoisen miehen suhde värUllseennalseen.^;;
rangaistaan JulistamaUa pannaan sekä syyllinen itse että koko hänen >:<
sukunsa.
Lumoava ranskalainen rakkausromaani 2,
VIIMEINEN SUUDELMA
KIRJ. ALPHONSE DAtTDET > - ^
230 SIVUA HINTA SID. $2J)0 "
Alphonse Daudet kuuluu randcalalsen kirjallisuuden suuriin mes­tareihin,
Jonka taide on valloittanut ja yhä valloittaa lukijansa
kautta maailman. "Viimelneh suudehna", Daudefn pääteos, on l i i - :
kuttavan hertcästl. slelukkaastl Ja samalla Johdonmukaisesti kerrottu
tarina nuoresta parllslttareata, "Saphosta", Ja rakkauden kalkki-nielevästä
intohimosta. t
HELEN D, BOYLE?rÖN:
CAEOLA TEATTERITYTTÖ
192 SIVUA HINTA SID. $1.60 '
Helen D. Boylston on saavuttanut maailmankuuluisuuden sairaan- .-
hoitajien elämää kuvaUcvUIa HEOldENA-klrjoUlaan,; Nyt sisar Hele­nan
ystävät saavat tilaisuuden tutustua kirjailijan toiseen suosittuun
sankarittareen Carola Pagcen. Carola on teatterikärpäsen purema
nuori tyttö, josta ajan mitään kehittyy todellinen näyttelijätär.
TAYLOR CALDWBLL:
VAPAUDEN MIEKKA
349 SIVUA ' HINTA SID. $2.00 ^,
"Vapauden miekka" on uusi erinomainen, näyte :Caldwellinmu-irjl
kahsatempaavasta kcrtomustekniikasta, elegantista tyylistä ja oival­lisesta
tyyppikuvauksesta. Kirjailija vie siinä lukijansa Bichelleun
aikaiseen'Ranskaan, sen taisteluihin, juonitteluihin ja jännlttävyy-;!:
dessä Vertaansa halcevlin seikkailuihin, joita.puftoo toisiinsa toistä-2
vasti kuvattu rakkaustarina.
ic RAKETTI SARJAN ROAIAANIT •
HUIMAA JÄNNITYSTÄ
J A C K V A N C E:
172 S I V UA
AVARUUDEN ROSVOT
Tieteellinen seikkailuromaani
HINTA SID. $24)0
ARTHUR C. CLARKE:
ILMOJEN SAARET
Merkillisiä seikkailuja. — Tieteellinen seikkailuromaani.
164 SIVUA HINTA SID. $2.00 ^
ROBERT A. HBINLEIN: , . ,
RAKETTILAIVAN KADETTI
Tieteellinen seikkailuromaani •— SeUdkailu^a tulevaisuudessa:
213 SIVUA HINTA SID. $2X0
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CD, ;lTf),
iBOX C9 SVOBliBIr. Ö]
'M