Vapaus, December 15, 1962

              S i v u 2 : Lauantaina, jouluk 15 p. Saturday, Dee. 15, 1962
V A P A U S I N D E ; P E N D E N T L A S O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
V . ( L IBERT Y ) Established Nov. 6. 1917
E d l ^ r : W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephbnes: Office OS' 4-4264 — Editorial OS 4-4265
Piibllshed thrlce weekly: Tuesdays, Tfiursdays and Säturdäys by Vapaus
Publishing Co. Ltd.. 100-102 Elm St. West, Sudbury. Ontario/Canada.
\ Mailing address: Box 69
^ Advertising rates upon application, translations free of charge.
Aiithorized as second cass mail by the Post Office Department. Ottawa.
, and for payment of postage in cash.
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $8.00 € kk. $4.25 USA:ssa:
..., ( 3 k k . 2.50 Suomessa:
I vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. 9 50 6, kk. 5.25
M o m b o , o f , h e CANADIAN: tÄNGUAGErpRESS
Joulutervehdyis "läimcjUö"
V a i k k a emme ottaisikaan aivan-täydestä kaikkea sitä,
mitä länsirannikolla asuvat kansalaisemme yhdessä muiden
canadalajsten kanssa puhuvat sikäläisistä "hyvistä ilmoista",
n i i n myöntää kuitenkin täytyy j a me teemme sen aivan v i l ­pittömästi,
että jatkuva tihkusadekin on monta kertaa pa­rempi
kuin nämä "idän" ja erikoisesti Pohjois-Ontarion k i l ­juvat
talvipakkaset:
Mutta pakkasista huolimatta me "idän" asukkaat, Va-^
pauden työläiset mukaanluettuina, haluamme esittää mitä
lämpimimmän vuodenvaihteen tervehdyksen länsirannikon
"lokareille"", kalastajille ja muille sekä aavikkomaakuntien
farmareille. Lyhyesti sanoen: Hauskaa j o u l u a j a onnellista,
ennenkaikkea rauhanomaista uutta vuotta kaikille kansalai­sillemme
j a erikoisesti lehtemme lukijoille Canadan lännellä!
Sanotaan, että valo' tulee idästä. Se pitääkin paikkansa.
Aurinkommekin nouse idästä. Idästä; on myös tullut paljon
ihmiskunnan hyvinvointia edistäneitä uudistuksia, alkaen
muinaisen K i i n a n ja Eg>'ptin antamista suurista panoksista
aina sosialismin läpimurtoon j a sen toteutumiseen Neuvosto­liitossa,
Itä-Euroopan maissa ja Kiinassa, nykyaikaisista ava­ruustutkimuksen
ilmiömäisistä saavutuksista puhumatta­kaan.
' M u t i a siitäkin huolimatta sosiaalinen valo voi nousta j a
. o n k in noussut yhtä hyvin lännestäkin. Canadalla on siinä
oma kunniakas osansa ]os muistamme esimerkiksi sir Ban-tingin
keksimän insuliinin miljonien sokeritautisten kärsi­mysten
lieventämiseksi j a elämän jatkamiseksi, tai Norman
B e ^ u n e n kehittämän verensäilytysjärjestelmän, jonka avul-
I a ' ' ^ l a s t e t t i in satojatuhansia ihmishenkiä toisen maailman­sodan
aikana j a vielä sen jälkeenkin.
r Canadan työväenliikkeen edistyksen j a kehityksen kan­nalta
katsoen tuntuu ainakin toisinaan, kuin maamme työ­väenliikkeen
aurinko- nousisi lännestä päin, sillä n i i n paljon
oij saatu myönteisiä ja edistyksellisiä kokemuksia työväen-
•liikkeen toimintapiiristä Canadan länsirannikolta. Ilolla on
myös todettava, että sikäläiset kansalaisemme, ennen kaikkea
Vapauden tilaajat ja lukijat, mutta heidän lisäkseen vielä
muitakin, ovat näiden vuosien aikana antaneet oman, suh-teiellisen
pienen, mutta s i l t i arvokkaan panoksensa sikäläisen
tj^öväenliikkeen eri haaroille j a erikoisesti kansalaistemme
riveissä toimivien työväen kulttuurijärjestöjen hyväksi. Täs­sä
on yksi lisäsyy, miksi haluamme pitkistä välimatkoista
huolimatta toivottaa nyt ikäänkuin.kädestä pitäen sikäläisille
kansalaisillemme, tosin vain tämän joulunumeromme "län­nen
osaston" kautta, hauskaa joulua!
_^ Joulun pitäisi olla erikoisesti "hyvän tahdon" j u h l a . E m -
rrte kiellä sitä tosiasiaa, etteikö hyväntahdon yksilöitä löydy
kaikista yhteiskuntapiireistä. Mutta siitä huolimatta rohke­nemme
väittää ,että järjestettynä liikkeenä, j a voimana työ­väenliike
toteuttaa vilpittömämmin kuin mitkään muut jär­jestöt
ja liikkeet tätä hyvän tahdon ohjelmaa käytännössä.
Mikään muu e i ole n im suurta "hyvän tahdon" ilmaisua kuin
on esim. taistelu ja toiminta rauhan puolesta. Rauhantoimin-taan
osallistuu^tietenkin kaikenlaisia kansalaisia j a monista
yhteiskuntapiireistä lähtöisin olevia ihmisiä, mutta työväen­l
i i k e ori; s i t t e n k in kaikkein päättävin ja johdonmukaisin osa
rauhanliikkeessä.
Työväenliike ei l i i o in taistele eikä toimi- ketään työtä­tekevää
kansalaista vastaan, vaan kaikkien työtätekevien^
siis kansakunnan suuren enemmistön puolesta j a hyväksi.
Siten tulevat työväenliikkeen eri osat j a niiden jäsenet, ei
vain jouluna, vaan kaikkina vuoden päivinä, toisten kahssa-ihmistemme
luo ystävinä ja puolestapuhujina.
Tältä inhimilliseltä la laajalta näkökannalta katsoen toi­votamme
k a i k i l l e länsirannikon j a aavikkomaakuntien kan­salaisillemme
hauskaa joulua ja onnellista uutta vuotta!
CLCn järkevät esitykset
Maamme ammattiyhdistysliikkeen johtava kansallinen
keskus, Canadian Labor Congress eli C L C esitti viime tiis­taina
Ottavvassa liittohallitukselle ainakin kaksi hyvin ajan­kohtaista
kysymystä ja ehdotusta, jotka tulkitsevat meidän
käsittääksemme canadalaisten suuren enemmistön mielipi­teitä
ja toivomuksia.
Aikana j o l l o in rajan eteläpuolelta painostetaan häikäile­mättömällä
ja kerrassaan tuomittavalla tavalla liittohallitus­ta
vastaanottamaan jenkkien ydinaseita sekä Canadaan että"
Euroopassa-.^leville canadalaisille asevoimillemme, CLC:n
presidentti Claude Jodoin osoitti uutistietojen mukaan liitto­hallitukselle,
että Canada voisi tuntuvasti huojentaa maail­man
jännitystijannetta kieltäytymällä vastaanottamasta
j^iriaseita.
l;; Sivumennen sanoen quebecilainen ammat_tiyhdistyskes-
Mis — teollisuusunioiden kansallinen l i i t t o (CNTU) ^ ilmaisi
rriyös hallitukselle, vastustavan kantansa ydinaseiden vas-taanottamisasiassa.
* Hallitukselle esittämässään vuotuisessa muistiossaan
öLC asetti hallituksen vastattavaksi seuraavat kysymykset:
"Mikä on hallituksen kanta ydinaseiden vastaanottamisky-s^
myksessä? Tuleeko meidän ylläpitää sotilaallisia sitoumuk-slamme
Euroopassa vuoden 1952 olosuhteiden sanelun mu­kaan?
Olemmeko me tyytyväisiä liittolaisemme päätösten-tekomenetelmiin,
j o i ta kokeiltiin Kuuban kriisin yhteydessä
jä jotka todettiin epätyydyttäviksi? Saammeko me raham-tne
arvosta puolustusdollaristamme?"
i: Nämä ovat j u u r i niitä kysymyksiä kuten lukijat tietävät,
joiden perusteella Vapauskin on vuosikausia kannattanut n i i -
t^canadalai.sia, jotka haluavat irtautua Washingtonin hyök-
•f
menoin
i l ' : '
Helsinkf: —" Itsenäisyytemme 45-
viiotispäivSn vietto aloitettiin tore-taiaamuna
Tähtitorninmäellä Hel­singissä,
jossa oli järjestetty perin­teellinen
lipunnostotiläisuus.- Sa­manaikaisesti
alkoivat eri p u l l i l la
maata sotilasparaatit ja erilaiset
juhlatilaisuudet. Valtakunnallinen
Itsenäisyyspäivän r paraati pidettiin
aamupäivällä'Turussa.
Keskipäivällä alkoi Helsingin
Tuomibkirkossa ^ jumalanpalvelus,,
jossa olivat läsnä tasavallan presi­dentti
. ja rouva' KeJckonfeh. Valtlo-iieuvöston
järjestämät itsenäisyysv
päivän juhla .pidetfiin iltapäivällä
Helsingin Messuhallissa: Täällä ,pi-,
.ähiässään puheessa pääministeri
Ahti Karjalainen käsitteli itsenäi­syytemme
säilyttämisen edellytykr
iiä..-.
Maamme ylioppilaskuntien lähe­tystö
kävi tasavallan presidentin
uona linnassa esittämässä hänelle
ylioppilaiden tervehdyksen tasaval­tamme
45-vuotisen itsenäisyyden
Johdosta.
Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet
päättyivät illalla tasavallan presi­dentin
suureen iltavastaanottoon
presidentin linnassa. Vastaanoton
aikana Joensuun Mieskuoro esitti
kuorolaulua ja vieraiden viihdyttä­misestä
huolehti Helsingin Varus­kuntasoittokunta
ylikapellimestari
Martti Parantaisen Johdolla. Tasa­vallan
presidentin suuri iltavastaan­otto
päättyi tanssiais''n.
sj^yspäivänä; suöinialaisen; musiikin
konsertin, itiäsi' ^silntyf kähialliä-oopperan
solisteja: Konsertin päät­teeksi
Moskoväii filHarinbhfa soitti
Sibeliuksen Finlandian TaUno Hän­nikäisen
johdolla. Pravdassa jul­kaistiin
SNSn puheenjohtajani pro­fessori
Göra,n; yon^Bonsdo.rtön leH-deile
kirjoittama artikkeltj,,: feeidan
ystävyytemme lujittuu".'" Suomen
Moskovan suurlähetystös8§L,^s^pD^iji-hettiläs
Eero A. Wuoren,TJ^i:j€fl^^-
in^Ile su^r^e Jtseigiäi^^yj^^äixäp
vastaanotolle os^l]|i§tvu; jJoi)k)fo, .neu­vostohallituksen
ministereitä: vara-
^ . ' . » i i i r - l . » i . ' n -Tprnr-päämlnisterit
Kosygin jja Noyikovii^
' trtöriministeri Bakajev, Kulttuurimi­nisteri
Furtseva, neuvostoparlamen-äh"
puhemiehet Spiridohöv jä Päivä'
ym; Monisatapäisen ' vierasjoukon
mukana oli myös eduskunnan en-siriimäinen
varapuhemies Paavo A i ­lio;'
joka f johtaa M<)isköva8sa; S N Sn
valtuuskuiitaa "NeuNfmtoiiitto^ }uo-n
i i ^ u r a n ' . järjestämä itsen^ÖVys-,
Jutila ystHvyyatalossa :perjahtai|ilta*:
, liäätti 'ystävyyskuukauden; j^fltöii
,I)^uvostollitossa. ' if j j i
, Washingtoi^i8^':! <ä i^^^^r lähjä titäs
Seppälän 'jäi-jestäinäliä''va'sta^H^^
Aapojkeisto ei luovu
heläö^ti btistaan
ITSENÄISYYSPÄIVÄN
VIETTO ERI MAISSA
Moskova — Suomen itsenäisyy­den
45. vuosipäivä sai Moskovassa
osakseen suurta huomiota sekä jul­kisen
sanan että järjestöjen taholta.
Suomen Moskovan suurlähetystössä
järjestettiin suuri vastaanotto.
Moskovan radio lähetti itsenäi-
YLEISÖN
KIRJE
AUTOVAKUUTUKSET
Miksi on autovakuutusmaksuja
korotettava? Jos sanomalehdet an­tavat
luotettavia tietoja vakuutui»-
yhtiöiden hyvinvoinista^ niin silloin
minä en näe mitään syytä vakuu­tusmaksujen
korottamiseen; Useam­pien
yhtiöiden liikevoitot ovat mer
kityt miljoonissa dollareissa. Miksi
siis lisätään kuormaa niille, jotka
eivät ole aiheuttaneet yhtiöille lisä­menoja?
Jo.s asetettaisiin jonkinlai­nen
raja vakuutuksille niin miksi
he, jotka eivät .ole syyllistyneet i i i -
kennevirheisiin eivätkä muullakaan
tavalla ole aiheuttaneet lisämenoja,
joutuvat maksamaan korotettuja va-wuutusmaksu:.
a?
Ontarion hallitus perii nyt jo sa­man
autonajolupamaksun kahden
tuhannen dollarin hintaisesta puo­len
tonnin painoisesta kuin 20 000
i o l l a r in kolmen tonnin painoisesta
autostakin. Täirif näyttää siltä, että
hallitus haluaa vain Isoja autoja
maanteille'ja samoin näyttää olevan
vakuutusyhtiöidenkin laita. Miele.<^-
täni pitäisi kaikkienv jotka ylittävät
lain määräämän ajonopeuden, mak­saa
sakon lisäksi ylimääräinen va­kuutus,
niin se varmaankin lisäisi
ajureiden huolellisuutta ja vähen­täisi
liikennerikoksia. — Jussi.
käävästä ulkopolitiikasta siten,
(^tä maamme voisi seurata i t -
.senäisenä maana täysin itse­näistä
ulkopolitiikkaa kansain­välisen
rauhan hyväksi.
Mr. Jodoin, C L C : n president-
Ij, on tuhannesti oikeassa k i i n ­nittäessään
nyt huomiota sii­hen,
kuinka vaarallista on,'ku-ten
Kuuban kriisi osoitti, jos
Washington voi tehdä yksipuo­lisesti,
asioista Ottawan kanssa
lainkaan keskustelematta, sel­laisia
päätöksiä, jotka voivat
viedä miljoonia canadalaisia
ennenaikaiseen hautaan atomi­sodan
puhkeamisen vuoksi.
GLCr^t)!] käsittääksemme sa­taprosenttisesti
oikeassa myös
siinä kun .se k i i n n i t t i huomiota
yleisradiomme, CBC:n aseman
lujittamiseen selittämällä:
"Yksityisesti omistetun televi­sioverkoston
lähihistoria osoit­taa
selvästi, että ei voida luot­taa
sen k y k y y n varata hyvän­laatuisia
'ohjelmia suhteellisen
johdonmukaisesti."
C L C ehdottaa, että l i i t t o h a l ­litus
ryhtyisi lujittamaan ja
voimistuttamaan CBC:n itse­näistä
asemaa, myöntämällä
sille vuotuiset määrärahat pitr
kän tähtäimen ohjelmalla niin,
että C B C voisi tehdä pitempi­aikaisia
toimintasuunnitelmia.
Kannatetan lämpimästi C L -
G:n molempia esityksiä!
Helsidgtssä Ilmestyvä Suomen
läajinimfn leviävä työväen päivä,
lehd, Kansan Uutiset, Julkaisi
joululkQun 9 päivänä "Lotta
SVard-järjestön henkilnherättä^
niistä" otsikolla varustetun t o i -
. mifuskirjoituksen .missä näkyy,
eiiä äSrioikeisieii oii Kaikista to­siasioista
huolimatta äärettömän
vaikea luopua niin lotistaan kuin
suojeluskunta-hinkustakin. Leh­den
toimituskirjoituksessa sano­taan:
'
Suojeluskuntalaitoksen, "lahtari-kaartin",
menettäminen rauhanso­pimuksen
nojalla on koskenut k i
peästi Suomen taantumukseen. Oli­han
suojeluskuntajärjestö oikeiston
tärkein, valttiässäi jonka turvin se
takasi sisäpoliittisen valtansa, pai­nosti
hallitusvaltaa j a eduskuntaa
sekä valmisti Suomea astinlaudaksi
hyökkäykselle Neuvostoliittoon.
Suojeluskuntien tähtihetkiä olivat
hyökkäysretket Neuvosto-Karja­laan
1918 — 22, lapualaiskausi ja
Mäntsälän kapina sekä^ mielialojen
kärjistäminen 1939 niin, ettei nea
votteluratkaisuun Neuvostoliiton
kanssa voitu päästä. Suojeluskuntia
avusti tässä niidenv naisjärjestö
Lotta Svärd.
Oikeisto ori kuitenkin tehnyt pal­jon
työtä ja osittain onnistunutkin
korvatakseen menetyksensä. Var­sinkin
on reserviupseeriliittoa or
ganisaatioineen ja toimintamuoto;-
neen pyritty muokkaamaan suoie-luskuntalaitoksen
korvikkeeksi. ySe,
tunnustetaankin jo avoimesti, kdi*
ten tapahtui esim. syksyllä lEteljf-'
Pohjanmaan' reserviupseerin pääl­likön,
ev.ltn. Vallaksen todetes.sa
nuhees.saan, että reservijärjestö kö-
Suomen '•alueella toimivat fasismin
luontoiset poliittiset,: sotilaalliset
tai sotilaallisluontoiset järjestöt" ja
sitoutui samalla "olemaan vastai­suudessa
sallimatta sen luontoisten
järjestöjen olemassaoloa ja toimin­taa."
Ilmeisesti reserviupseerijärjes-tön
toiminnan jatkuminen ja lujit
tuminen sekä oikeistovoimien on­nistunut
kaappaus väestösuojeluor-ganisaatiossa
on antanut kokob-mukselle
yllykettä yrittää yhä pi­temmällä
ja koettaa kepillä jäätä:
Ihmetystä herättää, että myös puo-lustusasiainvaliokunnan
maalaisliit­tolaiset
jäsenet ovat lähteneet tu­kemaan
kokoomusta sosialidemo
kraattien sen sijaan pidättäytyessä
vastuusta ja jäädessä pois tätä asiaa
päättäneistä istunnoista. Mikäli
eduskunnan enemmistö ei yhdy
kansandemokraattien vastalausee­seen
torjumalla toivomusaloitteen,
lähtee se tielle, joka jyrkästi poik­keaa
niistä suuntaviivoista, joiden
noudattamisen tärkeyttä tasavallan
presidentti äskettäin korosti.
la :<}l}'iAin viii^en^jsfdan k^
joukko;'.;i»ew)ti^88, sliuflähettilus
ToivMaÄfvaStäariotoJla;.korosti K i i ­nan
ulkoministeri Glieii; Y i , että
'Sudnv0n , hällitaksen v^oudattaraa
iauhan ja: Im9lu^tto^^
tilkfta oh .olriiaai^t^ Waail^
maiiräiihaä^.^i^^
suuriäptUiäs; toiväiavkiirosti hy­vien.
N^bjleiden vallitsevan: Kiinan
kansantasavallan j a Suomen välillä.
Wienl|»^ 'Hjähtiin Suoman suurlähe-leri/
QÖkbitc]|i; Öaloss^ .oäal^
,mert:itäeiiäisyyip^i*^lö;vl(Ät^^
päiäitdiii^ä Gi^rhardl^iiy.ja- Vär89-
, vt»äa^; Ä^ähtiiri; k^^detasadän, vieraan
Joi^kössa myös.;yä1'apresidentti Kul-^
ci^ydski se^jcä uikoroinisteri Rapacki|
TpicIi^iB^ljedusti Suomen suurlähe­tystössä!
jjapanin: hovia pri^^si HA:
föhdSsta^lfutkalseina-ssäaii * mrjöifuk:'
sessa belgradilainen Borba toteaa
"jeniniri itsensä olleen aUekirjöitta-nassa
asiakirjaa, jossa Suomi tun-
4iustettii|i' itsenäiseksi valtioksi.
Berliinissä olevan kaupallisen
dustustomme päällikön, pääkon
suli Olavi Wanteen vastaanotolla
olivat mukana mm. pääministerin
njainen, kansankamarin puhemies
Johannes Dieckmann, ministerineu-.
voston varapuheenjohtaja Alexan
der. Abusch, ulkoministeri Lothar
Bolz ja varapääministeri Paul
Scholz.
Prahassa saapui suurlähettiläs
Asannin juhlaan runsaslukuisasti
Tshekkoslovakian johtavia henkilöi­tä
eri aloilta. Läsnä olivat mm. ul­koministeri
David ja useita muita
ministereitä, sotilasjohtoa, tiede­miehiä
ja taiteilijoita. Itsenäisyys-päiväifämme
pidettiin Prahan radi­ossa
esitelmä suomalaisesta musii­kista.
T Ö M T T A N I ; T jEEVA
jbiiliia
Joulti on taas ovella j a sen tuo-riäi
"iiulinat", voisi säiioa, sillä
.uskin löytyy meikäläisissä lukijois­sa
sellaista henkilöä, joka ei oltsi
ainakin joskus salaisessa mielessään
tuntenut vastenmielisyyttä nykyistä
jölilunälusviikkojen touhua^ koh-
':aan. Siinäkin on menty liiallisuuk-
:iin. Jo marraskuussa koristetaan
iikkeet joulukoristein ja joululavi
'ut kaikuvat kova-äänisistä kilpaa
massakoneiden kilinän kanssa.
Yksinpä ruokakaupoissakin soivat
lämä joululaulut kiihoittacn ihmis
en ostohalua j a siinä 'hyväntah
Jon" tunnossaan tulee ostettua sel-aistakin
tavaraa, "jota ei tarvitsisi j »
ennenkaikkea, johon ei olisi var.nu
On siis parasta kauppaan menno.<»
?ään pitää 'pää kylmänä", eikä
angela liikemiesten asettamaan an-
'^aan, säästyäkseen päänkivistykseltä
joulun jälkeen, kun silloin on k o i ­tettava
venyttää olemattomia ruoka
'aroja, jotka tulivat tuhlatuiksi en­nen
joulua vähemmän tärkeisiin os­toksiin.
"Osta nyt ja maksa myö­hemmin",
on eräs nykyään paljon
käytetty ansa johon ihmiset lankea
Kiinan vastaus
Kuka maksaa Ruotsin
maan siirtymisen
oikeakätisyyteen?
Tukholma. — Ruotsin hallitus on
pyytänyt oppositiopuolueita ilmoit­tamaan
mahdollisimman pikaisesti,
miten heidän mielestään olisi parits
-.-ahoitlaa siirtyminen vasemman­puoleisesta
liikenteestä oikeanpuo­leiseen,
sanoi kulkulaitosministeri
Gösta Skoglund perjantaiaamuna
uutistoimisto TT:ile.
Ministeri on henkilökohtaisesti r.i-
Kiinan oma ehdotus "ainoa
itiahdoflinen neuvottelupohja"
Peking. — Kiinan ulkoministeriö
hyikäsr sunnuntaiaamuna Intian eli-dotuksen
rajakiistan ratkaisemisek­si
j a huomautti, että Kiinan oma eh­dotus
on ainoa mahdollinen neuvot-
.elujen pohjaksi.
Kiinan julkilausumassa sanotaan,
että Intian vaatimusta kiinalaisten
joukkojen vetäytymisestä niihin a-semiin,
jotka niillä o l i ennen syys­kuun
8 päivää neuvottelujen edelly­tyksenä,
on mahdoton hyväksyä.
Kiina selitti edelleen, että raja­selkkauksen
selvittäminen edellyt­tää
vuoden 1Ö59' rajan hyväksymis-ä
perusrajaviivaksi;
Kommunikeassa huomautettiin
edelleen, että o n jo kulunut 17 päi
i a t helposti;. tuntu«.i^
'bJe.\^anihyviii*kätilöHä kä^
dessä, ja ehkä ostajalla on alitaju;-;
hen luulo jostakin' ihmeestä, joka-sattuu-
j u u r i siihen aikaan kun mak-;.-
-sli' lankeaa maksettavaksi. Kuinka
;on muuten selitettävissä niin_ajät-
.telematpn sitoumusteri tekeminen. •
JPi vanha sananlasku ^ ^ h o o , )Efttä^=
• velka on ystävä • otettaessa, mutta ^-
viböllinen maksettaessa". ' » • <
• Tarkoitukseni ei ole vastustaa air
van^ kaikkea jouluun kuuluvaa: Ei^ '
hän .n.vt toki. Olenlian itsekin jöil4^^^
iVnaikaha hiukan "lapsellinen",
.njutta i i i k a on liikaa tässäkin äsiä^-''
^ä!_ Esim nykyään ostetaan lapsilv
ie niin kalliita lelu ja, että perheen
on säästettävä toisessa paikassa:
Oiika>iapsi sen bhnellisempi saa­dessaan
kaikki toiveensa täytettyä;
tai vain saadessaan pienen lahjan?
?iäkkautta kaip>äa lapsi eniten, niin
ituio me kaikki ''isotkin lapset''.
Kiiinka usein olemme kuulleiet yän
hojenihmistfen muistelevan — u s e in
hy\>inkin vaatimattomia joulu jaan.
Lapsuuden joulut luovat valoiaan lä­pi:
elämän vanhuuteen asti, etenkin
silloin kun tämän joulutunnelman
luojana ön ollut jokin aito eläymy.s:
Puhtaalle tuoksuva tupa. havut por­saiden
edessä, yksi kynttilä pöydäl-
^lävaraisemassa jouluateriaa ja jou-
'uSäuna. Eikö siinä ole luettelo, jo­ka
vaatimattomuudestaan huolimat­ta
useammin esiintyy joulumujs^
toissa? ^ ' /'.••:
Viettipä kukin joulunsa niillä ta­valla
tahansa, niin silti ei sovi a l i -
Esittäessään jyrkän vastalauseen /""vioida .sitä, että pieni lepo ja h i l -
Intian päätöstä vastaan nootti jatkui Jainen hetki vain perheen keskuu»
edelleen, että Intian toimenpide oli dessa e i ainakaan pahenna ketään
omiaan "huonontamaan molempien
maiden välisiä suhteita ja vahingoit­tamaan
kansojen etuja".
tä mieltä, että liikenteen muuttami
koaa kannattajansa juuri suojelus-1 P'tää rahoittaa ajoneuvojen ve- :_^,gg"yjT|g j^jf^^ julkaisi aselc-kuntaaatteen
ympärille, joka ei l O t u s t a koroltamaila. , poehdotuksensa, ilman että Iiitia on
jouda 'museon kätköihin" Erittäin
Lontoo. — Englannin pääministe­r
i Harold Macmillan vastasi perjan-
'aina Yhd.ysvaltain entiselle ulkO:
ministeiille Dean Achesonille sa­noen
tämän tchnvcn samanerehdyk-sen.
Englannin suhteen kuin Napo­leon,
Hitler ja monet muut vii­meisten
400 vuoden aikana.
Pääministeri vastasi kirjeessään
Achesonin tällä viikolla West Poin­tissa
pitämään puhee.seen; Acheson
sanoi Englannin melkein esittäneen
loppuun osansa Yhdysvaltain ja
i Englannin kansainyhteisön johtaja-juuteen
perustuvassa nykyisessä
maailmassa.
Presidentti Kennedyn NATO-neu­vonantajan
lausunto juuri ennen
Macmillanin vierailua Ranskassa ja
Yhd.vsvalloissa on herättänyt katke­raa
vastavaikutusta.
valaisevia , ja vjfroittavia näkymiä { Macmitlanilta tuli
tarjosi myös Suomen Sosialidettö" | , . ^ va^inuK
kraatin viime lokakuussa julkaise- »"^pea v<t^»t,(tu!>^
ma asiantunteva paljastuskirjoitus; Dean Achesonillc
jossa kerrottiin oikeiston solutta­neen:
väestönsuojeluorganisaation
käsiinsä ja muodostaneen siitä
myös poliittisen apuelimensä. Myös
festivaalin vastaiset mellakat pal­jastivat,
että maassamme on näissä
kin oloissa aktiiviseen toimintaan
pystyvä uusfasistinen organisaatio,
jota johdetaan j a rahoitetaan o i ­keiston
johtopaikoilta käsin ja jolla
i n kiinteät kansainväliset yhteydet
ilmeisesti jopa NATOon saakka.
Tässä on sitä loiskiehuntaa. kaik-;
kien karkeimmassa ja vaarallisim
massa muodossaan, josta tasaval­lan
presidentti varoitti.
Oikeistopiirit ponnistelevat tar­mokkaasti
lisätäkseen j a lujittaak-
•seen yhä näitä järjcstelyjään. Tä^
hän tähtää myös kokoomuksen aloi
te "naisten asevelvollisuudesta",
jonka tarkoituksena ei ole mikään
muu kuin rauhansopimuksessa kiel­letyn
Lotta Svärd-järjestön hen
kiinherättäminen. Lotta Svärd-jär­jestön
tehtävänä oli herättää j a l u ­jittaa
suojeluskunta-aatetta, avustaa
suojeluskuntajärjestön lääkintätoj-mintaa".
Kokoomuksen nykyinen
aloite tähtää niin ikään naisteh va­paaehtoiseen
kouluttamiseen "to
taaliseen maanpuolustuksen mer­keissä
''sairaanhoitajan, sairaala-apulaisen,
muonittajan, emännöit-sijän
ja viestittäjän tehtäviin sa­moin
kuin väestönsuojelu-, ilmavat
vonta- 'jä' toimistotyöhön", toisin^
sanoeh; • kySym^' on samasta lottä
toimi nnästaf^MVös' hengeltään kö-koomuken'
''totaalinen maanpuolus­tus"
ja naisten "vapaaehtoinen kou
luttaminen" sotilaallisiin aputehtä-v
i i n j a tukemaan mm: reserviups^ee-rijärjestön
j a l väestönsuojeluorga
nisaation työtä vastaa täysin suoje-löskuntien'
ja niiden apuelimen,
Lotta Svärdin tavoitteita. 1
Kokoomuksen toivomusaloite,
jonka eduskunnan puolustusasiain-valiokunnan
enemmistö on hyväksy­nyt
eduskuntaan vietäväksi, tähtää
törkeästi rauhansopimuksen rikko­miseen.
Rauhansopimuksen 15. ar'
tiklan mukaan "Suomen maavoi­miin,
sotalaivastoon tai ilmavoimiin
kuulumattomat henkilöt älkööt saa­ko
minkäänlaista . . maa, sota­laivasto-
taikka ..ilmasotakoulutus-t
a " , johon luetaan mm. vlestltys-
Ja ilmavalvontatehtävät.' N i i n ikään
Suomi sitoutui hajottamaan "kaikki
antanut vastausta.
Intia on pyytänyt selvitystä KiT-iian
ehdotukseen voidakseen yain
viivyttää vastauksen antamista* sa­nottiin
kommunikeassa, jossa tois­tettiin
Kiinan näkökanta rajakii.s-aan
eikä esitetty mitään sovittelu­ehdotusta.
KONSULAATIT S U L J E T A AN
Pekin?. — Kiinan hallitus on i l ­moittanut
Intian hallitukselle sulke­vansa
kaksi konsulaattiaan Kalkut-tassa
ja Bombayssa, koska Intia oh
- häikäilemättömästi estänyt" niiden
toiminnan ja täten tehnyt tyhjäksi
molempien maiden välisen konsu-
Jaatteia koskevan sopimuksen.
Kiinan nootti, joka oli päivätty
lauantaina j a annettiin julkisuuteen
sunnuntaina, oli vastaus Intian jou-lukuuin
3 pnä jättämään noottiin,
jossa Intia sanoi sulkevansa päi-konsulaattinsa
Shanghaissa ja Lhas-sassa
sekä pyysi Kiinaa tekemään
samoin.
Kiinan Jtolme
kysymystä
Peking. — K i i n a keholtti viime
sunnuntaina Intiaa antamaan
'selvän ja lopullisen vastauksen"
Kiinan aselepo- ja rajaneikvot-teluehdotukseen
Uutistoimisto Uusi K i i n a ilmoit­taa
Kiinan ulkoministeriön jättä­neen
muistion Intian Pekingin
suurlähetystölle. Muistiossa esi­tettiin
kolme kysymystä:
— Hyväksyykö Intian hallitus
aselevon?
— Suostuuko Intian hallitus sii­hen,
että molemmat osapuolet
poistavat joukkonsa 20 kmn pää­hän
linjasta, jossa nci^olivat mar­raskuun
7. päivänä 1959?
— Haluaako Intian hallitus
neuvotteluja sellaisista kysymyk­sistä,
kuin joukkojen poistaminsn
demilitarisoidun vyöhykkeen pe­rustamien,
tarkkailuasemien
järjestäminen ja sotavankien pa-
: lauttaminen?
Kiinan muistiossa, joka on vas­taus
Intian hallituksen marras­kuun
30 päivän noottiin, sanotaan
ettei Kiinan ehdotuksissa ollut
mitään epäselvää. Intian hallitus
nimittäin pyysi nootissaan Kii­naa
selostamaan tarkemmin ehdo­tuksiaan.
tänä kiireisenä aikana, jolloin mo­nella
on liian paljon kodin ulkopuo­lisia
harrastuksia. Ainakin lapset
saavat kauniin joulumuiston, jos ko-
I ko^perhe voi edes hetkeksi pysähtj'ä
I; seurustelemaan" keskenään. Eten--
I k in tänä jouluna kun meille on siu­nautunut
lomapäiviäkin tavallista
runsaammin.
j -Jiyvää joulua kaikille tämänkin
»al5laP lukijoille.
SITAi
J A
Mutta villakoira on kävelyllä, nä­kee
kaksi jänistä ja lähtee ajamaan
niitä takaa. Juostuaan aikansa sc
kuitenkin väsyy perusteellisesti ja
päättää jo luopua leikistä, kun sitä
vastaan tuleekin valkoinen villakoi­r
a . '
— E-en j-j-jaksa enää juosta noi­den
jänisten perässä, se sanoo, jat­ka
sinä nyt tästä.
Valkoinen villakoira jatkaa tuo­rein
voimin takaa-ajoa ja kesken
kaiken vilkaisee toinen jäniksistä
taaksee ja sanoo toiselle:
—-: Taitaa tulla kovat paikat — se
on heittänyt j o päällystakin yltään.
—. Näinpä sinut eilen kävelemäs­sä
kamalan näköisen naisihmisen
kanssa.
— Niin, mutta älä sano sitä vai­molleni.
— Siinä voit luottiia minuun. .
—- Hän o l i nimittäin vaimoni.
PÄIVÄN PAKINA
"Joulu tutla jötlottaa"
Todellakin! Niin se; " j o u lu tulla
jollottaa" tänäkin vuonna.
Mutta vähältä piti lukemattomil­le
miljoonille, mukaanlukien cana^
dalaisille, ettei tätä Joulua, eikä
toistakaan joulua, 'rauhan j a hyvän
tahdon" juhlaa tullut enää Vie­läkin-
karmii selkäpiitä ajatellessa,
minkälainen onnettomuus .olisi lo­ka-
marraskuun jamassa ihmiskunr
taa kohdannut, elleivät järkeväni,-
mät voimat olisi saaneet viime het­kessä
yliotetta ja Kuuban kriisin
jiimellä tunnettua vaaratilannetta
torjutuksi.
Kun näitä seikkoja ajattelemme,
silloin on meillä syytä viettää to
della hauska joulu ja muistaa jou­lunakin,
että "rauha maassa ja ih-mislle
hyvä; tahto" sanoma ei ole
nykyoloissa pelkkä fraasi, vaan vel­voitus,
joka vaatii puhumaan ja toi­mimaan
rauhan hyväksi j a sen puo­lesta
niin jouluna ja uutena vuo;i-na
kuin kaikkina muinakin vuoden
päivinä.
•' • •, n n n
Joulusta, c l i jouluaiheesta oli kui­tenkin
määrä puhua tai paremmin'
kin kirjoittaa.
Sanoivat että lehtemme joulunu­merossa
täytyy olla myös "joulupa­kina".
Mutta kun sitäasiaa on vuo­sien
mittaan puitu niin puolelta
kuin toiseltakin, niin kirjoituskone
meinaa vikuroida vastaan.
Jos meiltä kuitenkin kysyttäisiin,
että mikä on allekirjoittaneen mie­lestä
syvimmin loukannut ? joulu­tunnelmaa",
niin siihen olisi melko
helppo Vastata: Se kun " j o u l u - u u t i ­sissa"
tavallisesti kerrotaan, että
niin ja näin monta joulupukkia on
viety liiaksi pätkässä olon vuoksi
putkaan, ja sieltä korkean raadin
eteen sakotettaviksi.
Sellaiset uutiset tahtovat painaa
meidät aikuisetkin sille koulupoi­kien
(ja kaiketi tyttöjenkin) tasol­le.,
missä ei kerta kaikkiaan joulu­pukkiin
uskota. (
Tässä yhteyde.ssä tulee pakosta'
mieleen erään canadalaisen suur­kaupungin
yksi johtava kunnallis-politiikko,
joka selitti julkisesti joi­takin
viikkoja sitten, eitä hän on
suvainnut pientä "alamaailman toi­mintaa"
— pHäasia.ssa oli uhkapeli-luolista
kysymys — sen vuoksi, et­teivät
yhdysvaltalaiset järjestetyt
rikosliigat saisi jalantilaa maassani^
•:me. •• • . •
Tämän saman mittapuun perus­teella
rohkenemme esittää kainon
pyynnön kaikille järjestysvirano­maisille:
Antakaa pätkässä olevien
pukkien mennä jouluaattona• kotijn.
Mahdollisesti monet heistä ovat ol­leet
pitkiä aikoja työttöminä ja
erehtyvät sitten liiaksi juhlimaan,
saatuaan vaihteeksi oikeita ^.palkka­tuloja.
Sitäpaitsi on'hyvä muistaa, että
joulupukit .ovat kunniallisia ihmi­siä
sittenkin, vaikka jotkut heistä^
joskus voivat astua 'korkin päälle".
Parhaana todisteena siitä on se kun
tämän tuosta saamme jouUuf edellä
lukea joulupukkien ammattiyhdis-tysasioista
ja toisinaan siitäkin, että
pukit uhkaavat lakkoutua, ellei
heille makseta ammattiyhdistyksen-sä
työehtosopimuksen mukaisia
palkkoja jne.
Sellaisiin pukkeihin uskomme
vuoren varmasti, heille nojjtammc
myös hattua!
• ii . • .ii tt .
Selvää on. ettei joulupakinassa
saa puhua lainkaan arkisista asiois­ta.
Siksi on kiinnitettävä huomiota
.siihen tosiasiaan, että Vapauden
joulunumero tulee tänä vuonna ai­nakin
kahdessa, ellei kolmessa o-:
sassa.
J:»a, että mistäkö sy.vstä?
' Eihän siinä mitään "syitä syviä"
tarvita. Riittää se kun kokemus
on osoittanut, että siten saadaan
enemmän luettavaa pitkien vuoden*
vaihteen pyhien ajaksi ja samalla
voidaan helpoittaa eräitä teknillisiä
pulmia, joista ei kannata sen enem­pää
puhua, koska ikävistä asioista
puhuminen ei sovi joulun 'hen­keen"
Ensimmäiseksi tulee siis painosta
tämä 'länsi-Canadan joulunumero"
ja allekirjoittanut, joka ei ole kos­kaan
saanut tilaisuutta katsella suu­ren
maamme laajoja ja viljavia aa-vikkomaakuntia,
ei ihailla komeita
kalliovuoria, eikä rupatella väären­tämättömien
Jannen " l o k a r i e n " ja
kalastajien sekä muiden mattien,ja
mantojen kanssa, pyytää täten esit-"
tää kaikkien itäläisten puolesta, ja
erikoisesti idässä asuvien lehtemme
lukijain, asiamiesten ja ^naisten se­kä
lehtiliikkeemme työhuonek;un-nah
' puolesta parhaat vuodenvaih­teen
terveiset kaikille "länteläisil-le".
-
Vaikka tätä välimaata onkin tu­hansia
maileja, niin sittenkin olem­me
kaikin, niin itäläiset kuin länte-läisetkin.
pienen levon j a piristävän
huvittelunkin tarpeessa.
Siis enemmittä puheitta: Hauskaa
joulua kaikki lännellä asuvat kansa­laisemme,
tutut ja tuntemattomat,
niin V lehtemme lukijat kuin nekin
joille c i vielä lehteämme tule.
Känsäkoura.