Vapaus, April 21, 1966

              -HAUSKlAA VAPPUA
- «toivottaa
SAW SHOP
CANADIAN - McCULLOCH
.tkotiusahioja myydään
Puhelin 344-4252 -
260 Bay Street
Port Arthur Ontario
; HAUSK|AA VAPPUA
toivottaa
SAASTÖ'S
MEN'S WEAR
Suomalaille;!! miesten
vaatetusniike
294 Bay St. Port Arthur
PuheUn DI 5-5012
JXJHLAONNITTELUMME
A A R N I O ' S
RESTAURANT
Bay & Secord, Port Arthur
PUH. 344-2804
Maukkaita aterioita
Keveitä lunsseja
Hyvää kahvia
Avetiuia: klo 6.30 ap. 12 iU. paitsi
SCUETTU KESKIVIIKKOISIN
(EIAUSKAA VAPPUA
ja
onnjitteluni juhlalle!
REX TAXI
EERO HAU.
I^H: Dl 5 - 8 6 66
: 318 Bay St. (kellarissa)
Port Arthur „, Ontario
• TERVEHDYKBEMME
i ' VAPPUJUHLALLE!
PETERSON
Ekfctric Co. Ltd.
YLEINEN SÄHKOTTd-
UBAKOPSUA
•Puhelin 344-2471
.191) N . .Cumberland St.
iport Aittnir Ontario
Juhlaonnittelumme!
LAKEHEAD
NÄKÖRADION
H.C.A. Viictor väri-tolevisioita
ja myös muita
väriUisiä
MYYNTI JA HUOLTO
Puhelin DI 4-2881
189 S. Algoma Street
Port Arthur Ontario
HAUSKAAi VAPPUA
kaikille!
SALONEN'S
ESSO
SERVICE
PUHELIN DI 4-Ö287
120-128 S. Algoma St.
Port Arthur Ontario
__Auloilijatl Parhaimman
• huoltopalvelun autoilen-no
saatte meiltä. Tuokaa
autonne nyt kevätkuu-nostusta
Marten.
Tervehdykseni
vappujuhlalle!
R E I N O K O S KI
P A R T U R I
146 S. Algoma Street
Port Arthur Ontario
INTIAUISTEN SUURI NÄLKÄ
Juhlaoimittelumme!
D E L M A R ' S
L A D I E S ' W E A R
TäydeUinen varasto
naisten vaatetuista
Puhelin DI 5-8242
240 Arthur Street
Port Arthur Ontario
ELLENIJN NAISTEN
ja LASTEN PUKIMO
Kauniita leninkejä Ja icävelypu-kuja.
Viimeiset muotiuutuudet Ja
hinnat alhaiset.
Swetereita hyvä valikoima vä.
reissä, laaduisaEi sekä numerolta.
Liiveissä monipuolinen valikoi­ma.
Paljon iiuslamalleja.
Tyttöjen leninkejä, erittäin kau­niita,
poikain pukija, vauvan
asusteissa uusittu varasto: Suikkia
Euroopasta.
Puhelin 345-9632
275 Bay St, Port Arthur, Ontario
Hauskaa vappua
toivottaa
Reino Tapanila
PARTURI
PiiheUn 344-5238
257 Bay Street
Port Arthur Ontario
Hauskaa vappua
MacDolceffi & Son
C.C^. polkupyöriä, lasten
pyöriä ja luistimia
Radiolta, sähkötarvikkeita, pikko.
lasten hoonAahija ym.
-imUJA PUHUTAAN SUOMEA
Vastapäätä postitoimistoa
Puhelin DI 5-5522
38 S. Court St., POrt Arthur, Ont.
HAUSKAA VAPPUA
.toivottaa :
E I N C S
Auto Service
200 S. Cumberland St.
CJ^; Hotellin vienäasä
Puhelimet
DI 5-8753 - Kotiin MU 3-8718
TERVEHDYS
vappujuhlalle!
ALGOMA TAXI
KOITTAKAA
Dl 4-4411
254 Bay Street
Port Arthur Ontario
Juhlaonnittelumme!
LANGEN GUSS
SERVICE
Auto- ja akkuna-laseja
Kaikenlaista muuta
— lasityötä _
PUHELIN DI 5-6424
461 John Street ^
Port Arthur Ontario
TILATKAA VAPAUS!
ILOISTA JUHLA-AJKAA ASIAKKAIliLEMlME!
V I O L E T FLORIST
SUOMALAINEN KUKKAKAUPPA
290 Bay St;»—Puhelin 345-7831
34 N. Algoma St. (vastap. St. Joseph aalraalaa) Puh. 344-1131
W
MITCHELL'S DRUG STORE
Omist. MILT STIBBBT, Phm, B.
Bay & A'goma kat. kulmassa iPortAaithur Puh. 344-1951
Lääkereseptlnne toimitetaan nopeasti
Nopea, liinainen kotUnaJoiNilväiu
— SUOMALAISIA MYYJÄTTÄRIÄ—
. ' (Jatkoa sivulta 1)
kalaa, munia, maitoa, vihanneksia)
ja vain 35 pros. osalta hiilihydraa­teista
(tärkkelystä, sokeria, viljaa,
papuja). Intialaisten niukka kalori-määrä
sitä vastoin koostuu 80 pros-osalta
hiilihydraateista (riisi ete­lässä,
vehnä pohjoisessa, pavut,
palkokasvit jne.)
Intian satotulokset, ovat alhaisim­pia
maailmassa, joka johtuu teknis­ten
välineiden puutteesta ja kovin
vanhanaikaisista viljelymenetelmis­tä.
90 prosenttia Intian talonpojis­ta
käyttää yhä säännöllisesti puuau-raa
ja vain puolessa prosentissa ky­listä
on. joitakin maatalouskoneita.
90 pros. käyttää myös yhä vain
lehmänlantaa lannoitteena. Keino­lannoitteiden""
käyttö kohoaa vain
keskimäärin 2.5 Idloon hehtaaria
kohden, kun vastaava luku on 20—
30 kiloa Euroopassa, Pohjois-Ame-
.xikassa ja Japanissa. Intiassa saa­daan
vehnää vain 8.5 sentneriä heh­taarilta,
kun vastaava luku on US-A:
ssa 27, Ranskassa 25 ja Cana-dassa
ja Italiassa 14 sentneriä. Rii­sin
kohdalla Intia pääsee 15 sent-nerin
hehtaarisatoon, kun sato Aust­raliassa
on 60, Egyptissä 50, Ja­panissa
48 ja Kiinassa 25 sentneriä.
Vain 18 pros. Intian viljelyalasta on
sännöllisen kastelun piirissä.
Tämä ei' silti merkitse, että va­pautumisen
jälkeen ei olisi tehty
mitään Intian maatalouden kehittä­miseksi.
Viljelypinta-alaa on lisätty
150 miljoonasta hehtaarista. 170 mil­joonaan.
40 miljoonaa hehtaaria
uutta maata on otettu kastelun pii­riin.
Keinolannoitteiden käyttö on
noussut 20-kertafseksi. Sosiaalisella
alalla miljoonia talonpoikia on va­pautettu
tilanherrojen orjuudesta.
Maanomistukselle asetettiin yläraja.
Ns. yhteisösuunnitelman kautta tu­hansiin
kyliin on saatu sähkö, kou­luja,
sairaloita, osuuskuntia jne.
MAATTOMAT TALONPOJAT
Miksi kaikesta huolimalta ei ole
pystytty selvittämään Intian maata-louskrisiä?
Kenties vastaus löytyy
maan omistussuhteista. 40 prosent­tia
maaseudun väestöstä on maatyö­läisiä,
joilla ei ole hiukkaakaan
omaa maata. 20 . pros. maaseudun
talouksista on maattomia. 85.9 pros-talonpojista
omistaa vähemmän
kuin 5 hehtaaria maata (35 pros.
viljelysmaan kokonaismäärästä) ja
heistäkin taas 71 pros. omistaa vä­hemmän
kuin 2.5 hehtaaria. Toises­sa
päässä 10 pros. maaseudun; tol­louksista
omistaa 56 prosenttia maas
ta.
On siten selvää, että vaikka za-mindarit,
feodaaliherrat, onkin työn
netty syrjään, niin varsinaista maa­reformia
ei ole. suoritettu, eikä ky­lissä
ole tapahtunut sosiaalista mul­listusta.
Talonpojan osaa kevennet­tiin
vain sen verran kuin oli sove­liasta
suurmaanomistajille. jotka
taas muodostuvat kongressipuolu­een
perustan ja joiden hyvinvointi
on siten säilytettävä.. Tuloksena oli
kapitalismin kehittyminen feodnli.s-min
jälkeläisenä. Kun feodaaliherra
oli kiinnostunut vain vaivattomista
tuloista, niin kapitalistinen tuottaja
on kiinnostunut talonpojista ja
maasta vain tavarana ja spekuloin-
HAUSKAA VAPPUA!
ED'S TRIANGLE
ESSO SERVICE
PIDÄMME AUTONNE
AJOKUNNOSSA
Memorial Ave. ja
Fort William Dd. kulmassa
Port Arthur Ontario
Juhlatervehdyksemme!
Don-Wayne Shoes
(WÄINÖ W. LAAKSO, omistaja)
"JALKINEITA KOKO
PERHEELLE"
Dial DI 4-3651
14 S. Cumberland Street
Port Arthur Ontario
tivälineenä. Talonpojista on tullut
palkkatyöläinen. Toisessa päässä en­tisistä
feodaaliherro;/ta ja suurta­lonpojista
tulee kapitalistisia vilje­lijöitä.
Silti maaseudulle on jäänyt
vielä riittämiin feodaalisia piirteitä,
joita edustavat mm., raharilainaa-jat.
Palatkaamme vielä niihin pienta-lonpoikiin,
jotka käsittävät 90 pros-maaseudun
iasiikkaista ja: omistavat
vain hieman yli kolmanneksen vil­jelysmaasta.
Monet heistä viljele­vät
ns. vientikasvejai kuten maus­teita,
juuttia, pellavaa ja hamppua,
koska niistä Sää korkeamman hin­nan.
Toisaalta tämä johtaa siihen,
että yhä • pienempi maa-ala käyte-:
tään elihtarvikkefderi tuotantoon-
Suuri osa talonpojista Viljelee elin­tarvikkeita
vain kotitarpeita Varten.
Ja torilla h^ myyvät sen.minkä
tarvitsevat ostaakseen välttäniättö-myystarvikkeita
rahalla ja maksaakr
seen velkansa koronkiskurille; joka
usein vaatii lainansa takaisin kak­sinkertaisena.
. ^
Kenelle ihtiiainen pientalonpoika
myy tuotteensa? Hänellä ei ole ait­toja,
joissa säilyttäisi viljansa myy-däkseen
sen myöhVmmin (usein
hän ei lisäksi voisikaan odottaa,
koska hän tarvitsee välittömästi ra­haa),
hänellä ei. ole kulkuneuvoja
viedäkseen viljansa markkinoille,
hän ei osaa lukea eikä laskea, hän
ei tiedä mitään hintakehityksestä,
kysynnästä ja tarjonnasta, provi­sioista
ja voitoista; Hän: myy sille
kauppiaalle, joka tulee hänen luok­seen,
suurtilalliselle tai korbnkisr
kurille, jotka usein ruumillistuvat
samassa henkilössä, jotka siten an-
.saitseyat talonpojasta kolminkertai-sesli:
korkean koron vuoksi lainois­ta,
alhaisesta hinnasta, jonka oiäta-ja
sanelee j a Viljan myynnistä yli­hintaan
mustaan pörssiin. Kolman­nes
Intian sadosta kulkeiituu välit­tömästi
markkinapaikoille, siellä
sen suurkauppiaat ostavat ja sen
jälkeen varastoivat. Ja kun hätä on
surimmillaan nämä hyeeiiat^avaavat
vilja-aittansa, . mutta '^s määj-äävät
myös mieleisensä hinnat. '
Tässä on avain Intian maatalou­den
kriisiin, yhä uudleileen toistu­vaan
elintarvikkeiden puutteeseen.
Kylän johtavat henkilöt ovat luon­nollisesti
liitossa paikallisten viran­omaisten,
ministerien ja byrokraat­tien
ja pankkien kanssa. Siten hei­dän
hyväkseeh lankeavat myös kie-hityssuunhitelrriien
edut: maahpa-rannus,
koneet, siemenviijat, keino-lannotteet,
halvat lainat. Siten käy
selväksi, että kriisi ei ole kiertär
mätöh kohtalä tai luonnonoikku,
vaan ihmisten luoma ja siten myös
ihmisten ratkaistavissa ja selvitettä­vissä.
Jos sivuutetaan maareformi,
niin ratkaisu on tuotannon nousun,
vakiinnuttamisen ja varastojen oi­keudenmukaisen
Jaon suunnalla.
Nykyisien olosuhteiden . vailitessa
talonpojalta puuttuvat kaikki mah-dollsuudet
kohottaa tuotantoa —
ei ole häneen yaikuttayaä aineel­lista
kiihoketta; harita ;ei kannusta
aloitteellisuus./Hän ei ole milloin­kaan
varma maastäah ,koska se
voidaan milloin tahansa ottaa hä­peitä
poismaksamattomien yelko
jen suorituksena. Talonpoika joutuu
valtavoimaisesti plemaan huolissaan
siitä, että hän saa vettä peilolleen.
Tuotantonsa modernispiritiin ja pa­rantamiseen
hän. tarvitsisi paljon
lisää rahaa, hänen olisi toisin sa^
noen otettava yhä uutta lainaa ko­ronkiskurilta,
lisättävä yelkataak-kaansa
ja riippuvuuttaan. Hän ei
pääsisi ulos^ noidankehästä vaan va­joaisi
yhä syvemmälle siihen.
VILJANTUONTI —
NOIDANKEHÄ
Missä on ulospääsy? On niitä,
jotka laskevat pelkästään USA:n
avun varaan; Vain USA voi meidät
pelastaa, he sanovat. Kuitenkin
merkintä PL 480 (public lavy —
yleinen laki), joka tarkoittaa vil-
Tervehdys
vappujuhlalle! _
NICK'S
Watch Repair
KELLOKORJAAMO
Puhelin DI 5-5852
69 S. Cumberland St.
Port Arthur Ontario
jan ja elintarvikkeiden tilauksia
USA:sta, on muodostunut Intiassa
riippuvuuden, painostuksen, kiris­tyksen
ja sekaantumisen symbolik;
si. Kuluneen 15 v. aikana Intiaan
on tuotu 40 miljoonaa tonnia viljaa
noin 26 miljardiän rupian arvosta.
Mutta Intia ja sen maatalous eivät
ole ven vuoksi kohentuneet. Päin­vastoin
— riippuvuus USA:n avus­ta
on lisääntynyt. Ja mitä tällä sum­malla
olisikaan voitu tehdä Intian
maatalouden kehittämiseksi ja sen
vapauttamiseksi riippuvuudesta!?
USA £i käytä "epäitsekkäitä" toimi-tuksiaan
pelkästään sekaantuakseen
Intian sisä- ja ulkopolitiikkaan.
Intia maksaa viVjatoimituksista
rupioissä ja näillä rahoilla USAin
Delhin-suurlähetystö on voinut
muodostaa mi^oonarahaston eri)
laisen palvelun elinten ylläpitämi­seksi.
Ja mikä vaarallisinta: apunsa
kautta USA jarruttaa Intian maa­talouden
modernisointia: Mihin täs­sä
tilanteessa tarvittaisikaan luo­vutusvelvollisuutta,
viljan tukkukau
pan ja pankkien kansallistamista,
koronkiskontajärjestelmän poista­mista,
maareformia j a tekniikan ke­hittämistä?
Onhan olemassa Ame­rikan
apu. Harvinaisella selkeydellä
näkyy tässä USA:n imperialismin
ja kotimaisen taantumuksen etujen
yhdensuuntaisuus: molemmat ovat
kiinnostuneita siitä, että välttämät­tömiä
uudistuksia ei toteuteta. Tyy­pillinen
esimerkki tästä on intia­lainen
'Economic Times", jossa 23.
1; 1966 kuuden osavaltion (niiden
joukossa myös nälkävaltio Kerala)
pääministerit selittivät, että viljan
luovutusvelvollisuus voidaan pois­taa,
koska se ei ole enää välttämä­tön
USAn lähetettyä maahan 15
miljoonaa tonnia viljaa.
Pääministeri Indira Ghandi
on Keralan nälkämellakoiden jäl­keen
lausunut, että hän tulee luopu­maan
oma.sta riisiosuudestaan
lievittääkseen nälänhätää. Jalo ele
mutta täysin tehoton, sillä epäile­mättä
tämäkin annos joutuu mus­taan
pörssiin ja saa kymmenkertai­sen
hinnan, eikä kulje suoraan näl­kää
näkeville. Sitten on olemassa
askectteja, jotka kehottavat syö­mään
vähemmän ja luopumaan
päivittäin yhdestä ateriasta. Se on
suositeltava menettely rikkaille. Se
parantaisi heidän terveydentilaansa
ja vähentäisi lääkäri- ja lääkeme­noja.
Mutta miten kävisi miljoonien
kroonisesti aliravittujen? Heidän
pitäisi päinvastoin syödä nykyistä
enemmän ja päästä myös tuottavaan
työhön.
Tri. K; N. Raj, eräs Intian talou­dellisista
a.siantuntijoista, on Tinies
of. lndia"-lehden palstoilla laske­nut,
että intialaisten ravitsemisek­si
tarvittaisiin 330 grammaa viljaa
päivittäin asukasta kohden. Tähän
voitaisiin päästä — tarvittaisiin
vain vähäisiä lisätoimiluksia ulko­mailta
— mikäli vilja jaettaisiin
ehdottoman oikeudenmukaisesti ta­san.
lntias.sa on toki ylituotanto­alueitakin,
kuten Punjeb (670 gram
maa asukasta kohden) ja Madhja
Prudesh (570 grammaa). V.; 1964—
65 hyvien satojen jälkeen olisi pi­tänyt
olla mahdollista kerätä varas­toja,
sanoo tri Raj. jolloin 3.5—4.
miljoonan^^nnin tuonnilla olisi
päästy, 360 gramman päiväannok­seen.
12—15 miljoonan tonnin va­jausta
hän piti liioiteltuna, arvio
Varkaita vankilassa
Länsi-Berliini. — Erään länsiber-liiniläisen:
vankilan asukit havaitsi­vat
äskettäin, että vankilassa, oli
käynyt varkaita. Vankilan ulkopuo­lelta
tulleet varkaat olivat kiiven­neet
korkean muurin yli ja vieneet
vankilan työpajassa säilytettyjä sa­vukkeita.
Vankilan virkailijoiden
käsityksen mukaan vieraiden on
täytynyt tuntea savukkeiden säily­tyspaikka
ennakolta.
Torstai, huhtik. 21 p. — Thui-sday, April 21, 1966 Sivu 3
H(^:yiSE SUURI PAI Vft vwa jo toisto näöpärrösta. ^ »g»? ^
Morsiushuntu on muisto
Ojalta, jolloin oli tapana suoja­ta
morsian panoja voimia
vastaan. Jos hänen kasvonsa
olivat peitossa,ei hönef
voinut mitään
Topo kantaa morsion kynnyk­sen
yli on peräisin ajalta,
jolloin uskottiin siten voitavan
välttää onnettomuuksia.
matka on moisto nolstennö^-
töjcr» ojoiUa. Miehen, jo^oli
ryöstänyt voimon itselleen.oll
jonkin alkaa pysyteltävä tämän
kanssa piilossa pekistuakseen
heimolaisten kostolta.
Konfettien heittä­minen
muistuttaa
vielä niistä ojotsta,
jolloin hääparia .
ineiteltiin kukilla la
vfijaniyvilia, Joldeh
oli mbärä tuoda
hedelmäHisyyttä.
mi Morsiusneidot muislJftavat
muinaisista roomaloisista, ]oi>
den oli vihille mennessään
tuotava mukanoan kymmenen
todistajaa.
TERVKHDIMMR YSTÄVIÄMME VAPPUNA
S T A N L E Y HOTEL LTD.
Stanley ~ "7
Suomalai-set omistajat
FANNY JA NIILO KETOLA
Ontario
H A U S K A A J U H L A - A I K A A A S I A K K A I L L E M M E!
MORROW'S FOODMASTER
"CASH AND CARRY" RUOKATARVIKKEIDEN OSTOKESKUS
MURILLO PUHELIN 935-2611 ONTARIO
ei ole taloudellinen vaan poliittihen,
se ei osoita nälänhädän laajuutta,
vaan niiden piirien kielteistä asen
noitumista, joiden poliittista tukea
tavoitellaan, Laaja tuonti ei ole vain
hyödytöntS, vaan suorastaan tuhoi­saa
hetkellä, jolloin Intian valuut­tavaranto
on pudonnut 420 miljoo­naan
dollariin, joka on absoluutti­nen
minimipiste maan valuutan pys­tyssä
pitämiseksi.
KAKSI OHJELMAA
Hätätilanteen san^emana Indira
Gandhin uusi hallitus on ryhtynyt
joukkoon toimenpiteitä, jolla krii­siä
yritetään lievittää. 17 miljoonaa
hehtaaria viljelysmaata on tarkoi­tus
saattaa tehokkaan keinolannoi­tuksen,
nykyaikaisten kasvinsuoje-lumeneteimien
ja hyvän siemenlaa-dun
piiriin."Siten sadon oäöl&taan
nousevan 25—30 miljoonaa tonnia.
Valtion komitea on asetettu suorit­tamaan
viljanhänkintoja. Jokaiseen
kylään, jossa on yli 500 asukasta^
on määrä perustaa viljakauppoja,
joissa on valvotut hinnat ja kaikissa
yli 100,000 asukkaan kaupungeissa
toimeenpannaan säännöstely. Täl­löin
on huolehdittava siitä/ että an­nokset
eivät ole liian pieniä^ sillä
muussa tapauksessa kuluttajat pa­kotetaan
jälleen kääntymään mus­tan
pörssin kauppioiden puoleen eli
siihen, mikä säännöstelyllä on
määrä estää.
Ne ovat askeleita eteenpäin, mut­ta
toistaiseksi ei vielä näy mitään
merkkejä koko maatalouden uudis­tamisesta.
Eräissä yhteisissä neu­vonpidoissaan
eräät Intian vasem­mistopuolueet
ovat vaatineet, että
kaikki kesantomaat (noin 70 mil­joonaa
hehtaaria) olisi annettava
maksutta köyhien talonpoikien ja
maatyöläisten viljeltäväksi. Ne vaa­tivat
tehokasta maareformia ja mm.
halpoja valtion lainoja, jotka hellit­täisivät
koronkiskurien otteen val­tion
takaamia kohtuullisia hintoja
tuottajille ja sadon jakamista ilman
välikäsiä, kastelulaitoksen luomista,
lannoitteiden ja siemenviljan teho­kasta
jakelua.
Kaikkeen tähän kätkeytyy Intian
nälänhädän voittamisen salaisuus.
Tilanteen pakottamana jä edistyk­sellisten
voimien kasvavan paineen
edessä hallitus joutuu ennemmin tai
myöhemmin määrittelemään oBihin
kysymyksiin kantansa. Ja siitä vume
kädessä riippuu selviyd^äänkö
kriittisestä sadasta päivästä (huhti-,
touko- ja kesäkuusta, jotka ovat uu­den
sadon välissä) Jlman suuria
uhreja.
Onnitteluni
Vappujuhlaille!
AUG. SAAREN
PARTURITUPA
529 Simpson Street
Fort William Ontario
Hauskaa juhla-äikaa
asiakkaiUemme!
WE$T HOTEL
W. HADOWANSKT, pres.
t
126 Sitnpson St.
Fort William Ontario
Juhlaannittelummel
S E V E N - U P
B O T T L I N G
(Laikehead) Ltd.
Puhelin MA. 2-2512
131 Archibald Street North
Fort William Ontario
JUHLATERVEHDYS SUOMALAISILLE!
OSCAR LEHTINEN
edustaa G. R. Duncan & Co. Ltd.
KIINTEISTÖJÄ JA KAIKENLAISIA VAKUUTUKSIA
121 S; May St., Fort wmiam, Ont. PiA. 622-«621 — koUin 623-7582
V A P P U T E R V E H D Y K S E M M E
ja onnittelumme juhlille!
TWIN CITY BOTTLING CO.
HYVÄÄ JANOON: SQinRT. HIRFS ROOT BEER
UP-TOWN. NESBITrS ORANGE JA
ROYAL CROWN COLA
SOKERITTOMIA JUOMIA
701 Harold Gres. Puh. MA 2-4532 Fort William, Ont.
HAUSKAA JUHLA-AIKAA
kaikille suomalaisille asiakkaillemme!
O^BRIEN AGENCY LIMITED
VAKUUTUKSIA — KIINTEIMISTOJA — MATKAILUTOIMISTO
100 SIMPSON ST.
Puhelin MA 3-9571 Fort William, Ont.
53% Cumberland St. N. Puh. 345-2151 Port Arthur, Ont.
Hauskaa vappua suomalaisille asiakkaillemme!
PHARMACY
6 1 4 VICTORIA AVE.. FORT W I L L I A M . ONT.
2 2 4 ARTHUR ST.i PORT ARTHUR. ONT.
RIDGEVVAY AND VVICKERS STS.. FORT W I L L I A M . ONT.
HAUSKAA JUHLA-AIKAA SUOMAIÄSILLE!
i ^ L I M I T ED
DEPARTMENT STORES
Järvienpään johtavin ostokeskus
Dial 623-6401
FORT WILLIAM ONTARIO