1970-02-26-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Torstai, Ihelmifk. 26 p . ^ Thursday, Feb. 26,1970
INDEPENDENT l - A B O R O R G AN
VAPAUS O F F INNI SH C A N A D I A N S
(LIBERTY) Bstablisbed Nov. 6.1917
i;m/(xe:W. EKLTJND . Manager: E: SUKSI
Tetepbooe: Office and m t ö i r i a l 674'-4^
Puttuäied tvrtoe week]y: Tuesdays aaad Thiirsdays by VSapaais Publishing
Cö. Umdited. 100-108 JSlm St. West, Sudbtuy, Ontaito, Canada.
" MolBiig addivss: iBOK 69.
Advertlslag raites upon applicatton, toanallatton free of chajge.
'".e CÄNADIANÄNGUAGEfPRESS CLUB
TBLAtJSHINNAT:
Camadassa: 1 vk $10.00, 6 kk: $5^5 USA:»: ,
3 kk. $3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00. 6 kk. $5.75
1 vk. $11.50. 6 kk. $855
Kalevalan päivänä
Tasan 135 vuotta sitten tunnettu ja tunnustettu kansanrunojen
kerääjä Elias Lönnrot allekirjoitti Suomen kansanrunouden
kuolemattoman mestariteoksen Kalevalan esipuheen helmikuun 28
päivänä (1835). Tämän merkkipäivän kunniaksi on helmikuun 28
päivä oinistettu Suomessa ja yleensä suomalaisten keskuudessa
erikoiseksi Kalevalan päiväksi. ii
Ilolla on todettava, että täkäläistenkin kansalaistemme piireissä,
erikoisesti työväen kulttuurijärjestöjen toimesta järjestetään Ka-levalanpäivän
juhlia. Varsin huomattavaa osaa Kalevalanpäivän
juhlinnassa vie täällä sisarlehtemme Liekki, mikä kaunokirjallisena,
työväen viikkolehtenä omisti koko viimeviikkoisen numeronsa Ka-levalapäivän
kunniaksi. • .
Niinsanotussä vanhassa Kalevalassa (1835) oli 32 runoa, mutta
kun Lönnrot sai kootuksi ja valmistetuksi uusia runoja, julkaistiin
1949 Kalevalan laajennettu painos jossa on 50 runoa.
Kalevala on Suomen kansan ja erikoisesti Karjalan kansanrunouden
suurenmoinen muistomerkki, mikä. kuuluu maailmankirjallisuuden
parhaimpien aarteiden joukkoon. Muiden kansojen
samanlaisiin kulttuuriperinteisiin verraten Kalevala on erikoisuus
j a harvinaisuus siinä, että se elää vieläkin kansanjoukkojen keskuudessa,
ja että sen runojen laulajat ovat tavallisia kansan miehiä
ja naisia. Sitä on täydellä syyllä verrattu sellaisiin kansan-eepoksiin
kiiin kreikkalaiset Komeron kertomarunot Ilias ja Odysseia,
islantilainen Edda ja saksalainen Nieblungien laulu y.m.
Kalevalan vaikutus kulttuuriin on maailmanlaajuinen. Se on
käännetty kymmenille kielille. Huomattavat tiedemiehet ovat omistaneet
sille koko elämänsä. Kalevalasta ovat ammentaneet aiheita'
suuret runoilijat, taiteilijat ja säveltäjät, sellaiset kuin Longfellow;
Gallen-Kallela ja Sibelius.
Suomalaisten keskuudessa on Kalevala ollut ja on edelleenkin
yhdistävänä tekijänä. Tällaisena arvokkaana kulttuuriperintönä
tänä merkkipäivänä juhlitaan, ei vain Kalevalaa, vaan myös sen
valmistajaa Elias Lönnrotia, joka ei ollut vain uupumaton kansanrunojen
kerääjä, vaan sanan varsinaisessa mielessä myös etevä
runonlaulaja ja luova runoilija. .
Öljjm vetovoima
öljy musta kulta — ja muut tärkeät resurssit vetävät yhdysvaltalaisia
suuria monopoleja puoleensa kuin kärpäspaperi hyönteisiä.
Siinä yhteydessä unhoittuu ilman muuta puheet "hyvien
naapurien ohjelmasta'' ja. "naapurimaan itsemääräämisoikeuden
kunnioituksesta" ja muusta sellaisesta.
Välittömästi sen jälkeen kun ulkoministeri Mitchell Sharp
sanoi viime viikolla, että Canadan arktisen alueen vesistöt kuuluvat
Canadalle — mikä lausunto sai jakamattoman kannatuksen
kaikilta canadalaisilta ^ tuli tämän viikon alkupäivinä Wash-ingtonista
tieto, että Yhdysvallat on ruvennut "epäilemään" Canadan
hallintaoikeuksia myös Nova Seotian rannikolla?
Molemmissa näissä tapauksissa on kysymys öljystä tai oikeammin
öljyresurssien löytömahdollisuuksista. Canadan arktisen
alueen vesistöt ovat saaneet olla kaikessa rauhassa jääkarhujen
ja hylkeiden asuinpaikkana, mutta kun Alaskasta löydettiin suuria
öljyesiintymiä, joiden kuljettamisessa Yhdysvallat katsoo tarvitsevansa
Canadan arktisen alueen vesistöjä, luoteisväylä mukaanluettuna,
niin silloin julkaistiin erään amerikkalaisen öljy-yhtiön
toimesta "karttoja" joiden mukaan ko. alueen vesistöt eivät
kuulukaan Canadalle. Välittömästi sen jälkeen kuultiin Washing-tonista
Yhdysvaltain "virallisia"' selityksiä, että Canadan arktisen
alueen vesistöt ovat kansainvälisiin meriin kuuluvia ja niinmuodoin
ainakin yhtä hyvin YhdysvaWin kuin Canadankin hallintaan
kuuluvia!
Yhdysvallat haluaa Canadan arktisen alueen vesistöjä kontrolliinsa
tai ainakin pois Canadan kontrollista, mikä-on loppukädessä
yksi ja sama asia, sekä Alaskasta löydetyn öljyn ja arktiselta
alueelta Canadan rannikolta todennäköiseseti vielä löydettävän
öljyn kuljetustieksi. Mutta nämä vesistöt-kuuluvat kansainvälisten
lakien ja kokemusten perusteella Canadalle. Todellisuudessa
ne eivät voi kuulu millekään muulle maalle ja siksi haluaa
USA päästä niiden valtiaaksi leimaamalla alueemme vesistöt "kansainvälisiksi
meriksi".
Ulkoministeri Sharp oli tuhannesti oikeassa sanoessaan: "Ne
ovat meidän vesistöjämme. Siitä ei ole koskaan ollut minkäänlaista
kiistaa. Me olemme pitäneet niitä aina meidän vesistöinämme
. ." • . ,
Kysymys on vain siitä kuinka päättävästi liittohallitus pitää
kiinni tästä asenteesta jäThuolehtii siitä, että "meidän vesistöjämme''
ei luovuteta mahdollisesta uhkailusta ja-painostuksesta huolimatta
Yhdysvaltain kontrolloimiksi saalistusalueiksi. . .
Kaikki merkit viittaaavat myös siihen, että Nova Seotian rannikolla
oleva suuri — sekä öljy- että kaasueisiintymistä mahdollisesti
hyvin rikas — Georges Bank matalikkopohja eli mannermaalta
mereen työntyvä karikko (sea bed) kuuluu Canadaan.
Canadan hallintavaltuuksia ei ole sielläkään asetettu kyseenalaiseksi
sen paremmin Yhdysvaltain kuin muidenkaan maiden taholta
ennen kuin vasta viimeaikoina — eli sen jälkeen kun seismologisten
tutkimusten perusteella on havaittu, että tämän seudun
merenpohja-alueessa voi olla suuria öljy- ja maakaasuesiintymiä.
Viranomaiset ovat kiinnittäneet huomiota siihen tosiasiaan,
että. Canada myöinsi ensimmäisen öljyn etsintäluvan Nova Seotian
rannikolta jo toukokuun 20 pnä 1964 eli lähes viisi vuotta öitten
Mutta vasta yli viiden vuoden kuluttua siitä X sitten. kuri
saatiin tietoja alueen imahdoliisiste^ — tuli,Wash-ingtönista
diplomaattinen nootti missä asetetaan kyseenalaiseksi
Canadan hallintaoikeudet sillä alueella?
Kansainvälisten lakien ja menettelytapojen perusteella Cana-dälla
on vuosikymmenien yleisen katitantokahrian sekä vuoden 1964
annetun ennakkopäätöksen perusteella, sen vuoksi kun Canada
antoi mitään vastaväitteitä Yhdysvalloiltakaan kuulumatta öljyn
etsintäluvan Nova Sootiari edustalla v. 1964, täysi oikeus tämän
merenrantapohjan hallintaan huolimatta lainkaan siitä, löytyykö
NIXON SELITTI VyOLAASTI
MI UUTTA RAUNANSfttÄTlGlAA"
WashingtoA. •^P]res<id6ntfi Richard Nlxdtl puhtli kongressille
viime viikolla esIttämassäSri [aijassa ulköpolifttisessa selonteossa
jyrkässä siivysKi Neuvostoliiton lähi-idän politiikösta ja arvo.steli
NäuVost'o)iitoi{ ds^tolillilf^u(ksia Pohjois-Vietnamille sanoen, etiii ne
ovat isku rauhan asiaa vastaan.
Hän tähdensi; että "huoliiViättal
muualla saavtitetuata edistyksestä,
eivät suhteemme Neuvdstoliittooh
kokonEusuudessaan ole vielä lä-heökään
tyydyttävät".
Hänen Neuvostoliittoa vastaan'
esittämänsä arvostelu oU ristiriidassa
sen tyytyväisyyden kanssa,
jonka hän ilmaisi kahden suurvallan
välillä muidfenongelmierv varsinkin
asevarustelukilpjMlun >v^
hentämiseen tähtäävien" pyrki-mysteui
käsittelyssä tapahtuneen'
edistyksen johdosta. .
Presidentti ei kuitenkaan sanonut,
mihin toimiin Yhdysvallat
ryhtyisi, jos se katsoisi Neuvostoliiton
pyrkivän saavuttamaan valta-
aseman lähi-idässä ja uhkaavan
täten länsivaltojen etuja
siellä. . .
Presidentti antoi kongressille
esittämässään 40,000-sanaisessa
selonteossa, joka oli ensimmäinen
laatuaan, tarkan selvityksen filosofiasta,
jota hän noudattaa ulkopoliittisten
ja kansallista turvallisuutta
koskevien ongelmien käsittelyssä.
Nixon tähdensi pyrkimystään
muuttaa Yhdysvaltojen suhdetta
muihin maihin valta-asemasta
kumppanuuteen. Hän antoi ymmärtää,
että samanaikaisesti kun
Yhdysvallat pysyy sopirmisten
edellyttämissä sitoumuksissaäri^ja
auttaa ei-sosialistisia maita puolustautumaan,
se luopuu toisen
maailmansodan jälkeen omaksumastaan
poliisivaltion asemasta
maailmassa.
Hän mainitsi, että Yhdysvaltoja
odottaa vaikeiden päätösten teko,
kun se toteuttaa uutta politiikkaansa,
joka tähtää Aasiasta vetäytymiseen,
mutta samanaikaisesti
tällä alueella oleville liittolaisille
annettujen sitoumusten
täyttämiseen.
Nixon paljasti otsikolla "Uusi
rauhanstrategia" varustetussa selonteossaan
'Yhdysvaltojen uuden
strategisen katsantokannan, jonka
mukaan Yhdysvaltojen sitoumuksia
ulkomailla supistetaan siitä,
mitä ne olivat 1960-luvulla.
Hän sanoi kuitenkin, että Yhdysvallat
aikoo säilyttää riittävän,
voimakkaat ydinaseettomat joukot,
jotta se voi samanaikaisesti
torjua kommunistivoimien taholta
mahdollisesti tulevan suurhyökkäyksen,
auttaa Aasiassa olevia
liittolaisiaan puolustautumaan
muualta kuin Kiinan taholta tulevia
hyökkäyksiä vastaan ja olla
valmiina hätätilanteen varalta
muualla.
Presidentti varoitti, että Yhdysvaltojen
strateginen suunnittelu
ja diplomatia vaikeutuvat
huomattavasti 1970-luvulla sen
vuoksi, että Neuvostoliiton ydinvoima
lisääntyy ja että Kiina pystyy
mahdollisesti kehittämään
mannerten välisiä ballistisia ohjuksia.
Nixon ilmoitti, että Neuvostoliitto
on ohittanut Yhdysvallat
pitkän kantosäteen omaavien toimintavalmiiden
ohjusten lukumäärässä
viime viiden vuoden aikana.
Vuonna 1965 Yhdy.svalloilla oli
934 tällaista ohjusta ja Neuvosto-,
liitolla 224. Suunnitelmien mukaan
Yhdysvallat kartuttaa näiden
ohjusten määrää tämän vuoden
loppuun mennessä 1,054 :ään
jfi I'ouvootoliitto l,200:een.
rri::r:n .'•.niioi; että samahaikai-sc,
Ylulycvallat lisää sukellusveneistä
laukaistavien ohjustensa
lukumäärää 464:stä 656:een ja
Neuvostoliitto 107:stä 300:een.,
Presidentti ei esittänyt näitä lukuja
perusteluna Yhdysvaltojen
ohjustuotannon lisäämiseksi,
;vaaiLL.i)iiQlt^aJfeeen Saf eguard-ohjusjärjestelmän'kehittämistä
ja
suunnitelmiaan pyytää kongressilta
lupaa sen laajentamiseen tänä
vuonna.
Hän sanoi, ettei Yhdysvaltojen
hyökkäysohjustuotannon lisäämisestä
olisi merkittävää hyötyä,
sillä Neuvostoliitto saattaisi siinä
tapauksessa lujittaa omia asemiaan,
joka voisi puolestaan vahingoittaa
asevalvontasopimusten
aikaansaantia. .
Nixon vakuutti pitävänsä kiinni
"vietnamisoimispolitiikastaan" eli
sotatoimien siirtämisestä enemmän
etelävietnamilaisille itselleen
Presidentti oh tähän mennessä
antanut valtuudet noin 115,000
miehen kotiuttamiseksi huhtikuun
puoliväliin mennessä Ja puolustusministeri
Melvin Laird puhui
äskettäisellä Etelä-VietnamiuT
matkallaan optimistiseen sävyyn
vielä useampien miesten kotiin-siirtomahdollisuuksista.
TASS: EI UUTTA
Wa8hington. — Presidentti Richard
Nixonin kongressille lähet-tänia
Yhdysvaltojen 70-luvuri ulkopolitiikkaa
käsittelevä kirjelmä
ei tuo mitään uutta maan ulkopolitiikan
perimmäisiin päämääriin
ja tärkeimpiin tehtäviin.
Nixonin sanojen mukaan Yhdysvallat
haluaa siirtyä suhteissaan
liittolaisiinsa valta-asemapo-litiikasta
tasa-afvoisuuspolitiik-kaan.
Itse asiaäsa tämä tarkoittaa
Aasiaa varten luodun "Guamin
opin" siirtämistä laajemmille alueille.
Tämä oppi, jota nyt nimitetään
"Nixonin opiksi", tarkoittaa
toisten maiden hyväksikäyttämistä
Yhdysvaltojen sotilaallis-poliittisten
päämäärien saavuttamiseksi.
USA myricytJtää
Etelä-Vietaiamissa
Ilähol. — Yhdysvaltain joukot le-vittivät
vuonna 1969 myrkkyaineita
Ea^elä-Vietnamlssa 989,300 hehUia-rin
alueelle. Myrkyistä kär.si 302,-
890 ihmistä. Pahimmat vauriot koettiin
Mekong-joen .asutustaajamissa,
tiedotettiin Hanoissa keskiviikkona
pidetyssä lehdistötilaisuudessa. Tilaisuuden
järjesti Yhdysvaltain Viet
namissa suoribtjymia sotarikoksia
tutkiva komitea.
75-päiväinen
midetiO£M>ittfs
Washington. — Viisikymmentä
ihmistä aloitti viime viikolla 75 vuo-rokauden
keskeytyksettömiin Vietnamin
sodan vastaisen mielenosoituksen
Valkoisen 'talon edessä.
Mielenosoittajat, jotka kutsuvat
itseään Vietnamista huolestuneiksi
papeiksi ja nuiafllikoiksi, jatkavat
lakkoaan toimien vuoroissa.
sieltä öljyä tai eikö löydy.
Näistä hallintaoikeuksista kiinnipitäminen
on sitäkin tärkeänri-^
pää, jos k.o. alueelta löytyy öljyä
ja muita resursseja, joiöta on huomattavat
tulot ja samalla suuri
huoli mahdollisen Baaatutuksen
ehkäisemisestä Canadan rannikolla.
Varmaa on rnyöa, että canada-laiset
yleensä tukevat Ottaviraa,
jos liittohalHtus ilmoittaa selvään
ja kuuluvasti, että myös Georges
Bankin alue Nova Seotian edusr
talia "on Canadan vesistöä" ja
sillä siisti.
I>APERIVAUNULASTIN
HYVÄKSI $1,140.45
Paperivaunulastin hinnan maksami.seksi lehtiemme Vapauden
ja Liekin hyväk.si_.saatiin_viikon__kuluesaa 42 lahjoitusta ja niiden
ansiosta komea rahasumma STfil.OO.
Sydämeifinen kiito.s näi.stä avokäti.sistä lahjoituksi.sta kaikille
yksityisille lukijoille, .sekä CSJ:n ellRiille, SCAULzn liittotoimikuh-nalle
ja naistenkerhoille! Tätä hyvää e.simerkkiä seuraten saadaan
suhteellisen pian hankituksi tarvittava rahamäärä paperivaunulastin
maksami.seksi, mikä tarkoittaa .sitä, että.vuotuinen paperimiiärä saadaan
käteisellä maksaen viihän halvemmalla ja samalla kertaa saavat
lehtemme li.siiä tukea talou.skuorman painon l!.sääntye.ssiljatkuvaj4ti.
Suurkiitos vieläkin. .
Aikai.semmin julkai.stut lahjoitukset huomioiden voidaan siis
todeta, että paperivaunulastin mak.samisrahastoon on jo kertynyt
$1,140.4.5.
Lahjoituksia paperiraha.^ftoon tuli nyt seuraavilta:
Kalle Siljander. R. R. 2. Nolalu $ .»S.OO
GSJ:n Toimeenpaneva komitea, Toronto . ; . . 100.00
Helen Ja Eino Tarvainen, Toronto . . . . . . . . . . . . _ : . . . . . . . 10.00
Toimen Naiset. Toronto 10.00
A i l i ia Edwin Ström, Montreal ... .3.00
Martha ja Vie. Kan^a-s. Montreal .'1.00
Fanny ia Wm. Haapalainen, Montreal . . . . . . .1.00
Fanny ia K. Hietala. Montreal . . . . ^ . v . . 1 . 0 0
Olga ja J. Pyyhtiä, Montreal i L . . . . . . ...j .3.00
Kerttu ia K. Karttunen. Montreal .3,00
Laina ja Uno Oialamml, Montreal . . . . . . . 3,00
D. M. Lane, Montreal . . . . . . . . . . . . . . 3.00
Aili Aaltonen, Montreal : . . . . . . : . . . . . . . _ . . . . . _ . . . 2.00
Montrealin Suomalaisten Nai.sten Kerho\- . . . . . . . . . . . . 10.00
Ida ja Osc.Tr Männistö. Sudbury . . . . . . . . . . ^ . . . 3.00
Reino Myllyniemi, An.sonville 3,00
W. Säilä, .«^carborough .=5.00
.Aliina ia Sam Rautanen, R. R. 1, R e d b r i d g e . . 3 . 0 0
Aatto VValli. Sudbury 10,00
Arne Walli. Sudbury 2.00
SuomalaiK-Canadalainen Amateur .Sports Federation . . . . . 10.00
Rauha ja .lohn Lähde. Scarborough . ' Ji.OO
" 3 . 0 0
2.00
2.00
2.00
2.00
2.00
1.00
; 2.00
2.00
2,00
1,00
2.00
.'»00,00
Ö.OO
2.00
. .').00
.3.00
3.00
.').00
2.00
751.00
.34.9.5
Mitä imiä ^ovat
tJUOENLAiSlA PIIRTEINÄ
SUOMEN VAALITAISTELUSSA
SEURAKtJNTA KYSYY _
PUOLUEET VASTAAVAT
70-lti^un suunta. Suuri vaalikeskustelu
sunnuntaina 22.2.1970 . .'.
Puotinbarjun l^hteiskeulussa . . .
SKDL —. pasibri Terho Pursiainen,
r P SL palokersantti Bo
Winqvist, Sos.dem. — piirisihteeri
Aulis Leppänen, SMP -^maisteri
Urho Leppänen, KePu, '-—
pastori Esko Väyrynen, Lib. —
JehMosotilaiat
rikoillisina
Etelä Ko!iiee»sa
PJöngjang. ~ Amieradialais^ sor
tilaat ovat suorittaneet viime kolmen
vuoden aScana Eteiä-Koreassa
yli 7,000 erilaista rikosta, kertoo
Etelä-Korean, uutistoimisto.
. Tasan kolme vuotta sitten allekirjoitettiin
USA:n ja Etelä-Korean
kesken sopimus, jonka mukaan ame
rikkaJaiset sotilaat on saatettava
edesvastuuseen suorKtamistaan kriminaali-
ja muista rikoksista. Täi-laisen
sopimuksen tarkoituksena on
hillitä maassa vallitsevaa tyytymättömyyttä
amerikkalaisten sotUaiden
suoiittamiep rikosten jatkuvan lisääntymisen
johdosta. Kuitenkin
7i000 ilmitulleesta rikoksesta on
noin 5,000 jäänyt tutkimatta ja. rikollinen
tuomitsematta. Nekin .sotilaat,
jotita on tuomittu, ovat saa-neel
mieltei säännöllisesti eilttäin
lievän tuomion, kirjoitti sanomalehti
Nodon Sinmun äskettäin ja toteaa,
että kuukausittain maassa suoritetaan
noin 200 rikosta joihin osal-li-
stuu amerikkalaisia sotilaita.
tva Raija Riihineh, km Kokoor
mus — dipLins. Antero Aaryala,
Krist. liitto opettaja Tauno
Marjala^. . . Yleisöllä tilaisuus
esittää kysymyksiä. Tervetuloa
kysymään. Bussit 92 ja 95 rauta-tietorilta.
Vartiokylän seurakunta.
KIRKKO — TYÖVÄKI
EDUSKUNTA _ SUURI RAHA
Keskustelutilaisuus. Keskustelun
virittävät espoolaiset kansan
edustajaehdokkaat Raimo Johto-nen
ja Helena Hölttä sekä pastori
Terho Pursiainen . . . Tervetuloa
keskustelemaan ja esittelemään
kysymyksiä! Järj. Raimo
Johtoseh ja Helena Höltän valitsijayhdistykset.
KRISTITYN VASTUU
Alelkirjoittanut on tosikristitty,
ja ajattelee myös todellisella vastuuntunnolla
köyhälistön elinehtojen
parantamista: Olen tullut
siihen tulokseen, että jos kristityllä
todella on vastuu siitä että
tekee jotakin ihmisen olojen parantamiseksi
tässä maailmassa,
niin kyllä silloin on paras äänestää
kansandemokraatteja .
Oskari Pelto.
Kaikki ylläolevat lainattu
Kansan Uutiset lehdestä.
Kalkki eivät
hahinmeeit palata
Pionjang. — Viime vuoden jou-lukuun
11. päivänä P<dijois-Koreaan
lennätetyn eteläkorealaisen lento
koneen matkustajat ovat päässeet
pabamaan kotiinsa. Kaikki eivät
kuitenkaan oUeet halukkaita lähtemään
takaisin Etelä-Koreaan, ja
heille on myönnetty oleskelulupa
Korean; kansantasavallassa, ilmoittaa
tietotoimisto CTAK.
Canadalaisille
mvoMo Hanoissa
Hongkong, — Pohjois-Vietnamin
virkailijat ovat pyytäneet
Kansainväliseen kontrollikomis-sionin
toimiin osallistuvia cana-dalaisiamuuttamaan
pois Hanois-
.sa sijaitsevista huviloistaan.
Pyynnön sanotaan tulleen odottamattomana
canadalaisille. jotka
väittävät toimenpiteen rajoittar
van heidän nykyisiä toimiaan.
Kontrollikomissionin toimiin osallistuvat
canadalaiset käsittävät
yhden miehen ulkoministeriöstä
ja erään upseerin sekä kersantin
Canadan armeijasta. Heidän täytyy
nyt muuttaa asumaan hotellihuoneisiin,
mutta samalla epäillään,
että onko tiloja saatavissa.
Län!sisaksalatnen keksintö:
Kilo "hyönteistuhoainetta"
voi tappaa 200,000 ihmistä
Kaisa ja Lauri Niemi, McKerrow . . . . . . . . . . . . . . . .
Anna Viita. R. R. 2. Sudbury
Bertha ja Kaarlo Toikka, R. R. 2. Sudbury . . . . . . . . .
Alma ja L. Karjalainen, R; R. 2^ Sudbury . . . . . .
Helmi Titterson. R. R. 2. Sudbury
Tili ja Vie. Hänninen. R. R. 2, Sudbui-y . . . •.
Irene ja ElisHolla, R; R, 2, Sudbury i . . . . . . . . . . . . . . .:
.lohn Salminen, R. R. 2, Sudbury
Tyyne Kinnunen, R. R. 4, Sudbury
Kalle Kuukkanen, R. R. 4, Sudbury
Maria Marttinen. R, R; 4, Sudbury . . .i
Tilaaja. .Sudbury
CSJ:n South Porcupinen o.sasto . . . . . . . . . _ . ^ . . . L . . .
Mandy ja John K, Mäki, South Porcupine
Siiri ja Lauri Jär\'ii South Porcupine
Kyllikki ja Emil Hankila, South Porcupine . . . v . . . . . - :.
Ida Nordlund. Sudbury . . . . . . . . . _ _ . _ . . _ . . . _ . . . . . . . .
Sofia Pontiö, Sudbury - . : - . . _ . - j . . . . . . ^ _ . . . •.
John Passi. R. R. 1, Whitef ish . . . . _ . . . . . . . . . . v.. _, _
Arvi Koski, Kapuskasing . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ . _ . . . _..
Aikai.semmin Vapaudessa julkaistu . . . . _ . . . . . . . . . . . . . . .
Liekin lahjoitukset
Yhteen.sji $1,140.45
Moskova. — Länsisaksalainen
kemiallinen teollisuusyhtymä
Farbenfabriken Bayer Ag, on
patentoinut ensin kotimaa.ssaan
Länsi-Saksassa ja sitten myös
valtameren takana kehittämän-sii
erittäin myrkyllisen kaasun,
kirjoitti Mihail Sagaieljan äsken
Izvestijassa..
Patentin n :ö 3014943 on 26. joulukuuta
1961 patentoinut Yhdysvalloissa
kolme Länsi-Saksan
kansalaista, Ernst Scheck, Hans
Helmut ja Gerhard Schrader. Viimeksi
mainittu on tunnettu sotarikollinen,
joka jo Hitlerin aikana,
kehitteli aktiivisesti myrkkykaasuja.
Viimeksi kehitetty myrkky on
nimetty hyönteistuhoaineeksi.
Mutta yksi kilo tätä ainetta voi
tappaa 200,000 ihmistä. Tähän
aseeseen verraten Hitlerin kaasukammiot
olivat teholtaan kivikautisia
nuijia.
Miksi Bayer Ag. sitten päätti
patentoida uuden aineensa ulkomailla
?Mtionna 1954 Länsi-Saksa
sitoutui olemaan tuottamatta mm.
kemiallisia aseita. Omalla alueella
laboratorio on tietysti helppo pitää
salassa, mutta suuri tuotanto
ja varsinkin aineen kokeileminen
on käytännössä mahdoton salata.
Länsisaksalaiset sotatarvikeyh-t3rmät
uskaltavat tuottaa kemiallisia
aseita kuten monia muitakin
aseita vain ulkomailla olevilla tehtaillaan,
jotteivät rikkoisi määräyksiä.
Bundeswehr tilaa joka vuosi
Yhdysvalloilta aseita 800—900
miljoonan dollarin arvosta. Kukaan
ei tiedä, kuinka paljon tästä
summasta käytetään Gerhard
Schraderin ja hänen kollegojensa
työn rahoittamiseen:
Eurooppa on kärsinyt tuhoisan
sodan vain neljännesvuosisata
sitten. Kuitenkin joukkotuhoaseiden
tuotanto on nykyään sen
laajuista, että tämän sukupolven
on tehtävä kaikkensa uuden maailmanlaajuisen
selkkauksen estämiseksi.
Juuri siksi kaikkien Euroopan
valtioiden; edustajien on
lopultakin istuuduttava yhteisen
pöydän ääreen.ja sovittava oman
maanosansa turvallisuuden takaamiseksi,
kirjoittaa Sagateljan. \,
UNESCOni symposium
Leninistä
Leningrad. — UNESCO järjestää
huhtikuun puolivälissä symposiumin,
joka pidetään osittain Tampereella
ja osittain Leningradissa.
Symposium on omistettu Leninin
aatteiden vaikuluteelle tieteen, kult
tuurin ja sivistyselämän kehitykseen
ja siihen osallistuu tunnettuja
tiedemiehiä useista eri maista.
Symposiumin toisessa osassa, joka
pidetään Leningradissa huhtikuun
11—14. päivinä kuullaan esitelmiä
leninismin vaikutuksesta tieteen,
kulttuurin ja sivistyselämän
edistykseen. S>Tnposiumin osanottajat
tutustuvat myös paikkoihin, jotka
liittj-vätLenmin elämään ja työhön
sekä tapaavat Venäjän vallankumousliikkeen
veteraaneja.
PÄIVÄN PAKINA
AUTTAA KOKO TYÖVÄENLUOKKAA
SKP :n ylimääräinen edustajakokous
ja siellä tehdyt ratkaisut
mainitun puolueen rivien uudelleen
kokoamiseksi ja uhkana
olleen hajaannuksen välttämiseksi,
on luonnollisesti ollut laajan
keskustelun alaisena Suomen
kaikkia puqlucsuuntia edustavien
sanomalehtien palstoilla.
Näin niatkan päästä asiaa seu-,,
raten vaikutti tä.s3ä yhteydessä
erittäin ajankohtaiselta Päivän
Sanomien "Tpukomiehen" arviot
ja kommentit.
Esiintyen avoimesti kommunistiseen
puoluecseeTrKuiilumat-tpmana
henkilönä "Toukomies"
kiisittelce SKP:n söyintoko-kouksen
merkitystä nimenomaan
kokonaisuuden kannalta, eli siltä
pohjalta, mitä se Suomen
työväenliikkeen ylcisetujen kannalta
merkitsee. Näin kirjoltthn
"Toukomies"!
Suomen Kommunistisen Puolueen
hajaannus on vältetty. Y l i määräinen
edustajakokous onnis
tui kokoamaan kommunistien
voimat yhden ja yhteisen katon
alle, jollaista ratkaisua on pidettävä
myönteisenä koko työväenliikkeen:
kannalta. : .. '
. En usko, että kukaan sen
enempää SKP:n sisällä kuin sen
ulkopuolellakaan näkisi kaiken
nyt olevan voitettu kanta ja yhtenäisyyden
käytännössä rakentuvan
itsestään. Päin; vastoin.
Ylimääräinen edustajakokous on
lyönyt vasta suunnan ja linjan,
jolle tulee rakentaa* pohjan,
jonka kestävyys joutuu tulikokeeseen
vielä moniaita kertoja.
Mutta ylimääräisen cdu.stajako-kouksen
yksimielisillä ja rakentavassa
hengessä tehdyillä ratkaisuilla
on myönteinen vaikutuksensa
yhlenuisyyden saavuttamiseen
myös kentällä— ellei
tosin aivan näinä viikkoina ja
kuukausina, joka tapauksessa
punnittaessa SKP:n tulevaisuutta
pidemmällä tähtäyksellä.
Olen pitänyt kommunistien —
sinänsä kyllä ymmärrettäviä —
erimielisyyksiä ja ennen kaikkea
näiden erimielisyyksien seuraus-ilmiöitä
vahingollisina koko työväenliikkeen
kannalta. Sen vuoksi
on syytä — ja ilman vähäisintäkään
kateutta — olla tyytyväinen
siitä, että hajannus nyt
on taltutettu ainakin ulkonaisesti
ja että jo suoritetuilla asia-j
a henkllöratkaisuillä on helpotettu
myös pysyvän eheyden saa
vuttainista:. Sillä, olematta kommunisti
ja heittäytynri&ttU heidän
pörheriitojensa keskelle sen
syvemmin, pn nähtävä työväenluokan
yhtenäisyyden yleinen
merkitys. Mitä yhtenäisempiä —•
ja mitä enemmän ixfdellisen va-semmistonvaraan
rakentuvia —
työväenpuolueemme ovat. sitä—
paremmat edellytykset niillä on
myös yhteistoiminnan pohjalta
hoitaa ja toteuttaa työväenluokan
perusehtoja vastaayaa poli-
. tilkkaa; En epäile, etteivätkö
monet olisi tunteneet iloa "suomalaisen
elämänmuodon"" nimis-sä,
jos SKP olisi jakautunut ja
kommunistien voimat hajonneet
"taivaan tuuliin", mutta näiden
riemumielisten paikka on jossakin
muualla kuin vasemmistpn
leirissä.
Ja tämän, rohkenen sanoa:
täysin avoimesti lähtien siitä
vilpittöinästä toiveesta ja käsi-tyksesfe,
että kommunistit nyt
— reyisioijia myöten —^ tajuavat
mJllaistcn peruspilarien varassa
järjestöllinen yhtenäisyys vain
voi kestää. Siinä suhteessa jo
maalisvaalit ovat kommunistelHe
kaikkine valmistehiineen ja niihin
liittyvine linjakysymyksi-neen
ensimmäinen vakava yhtenäisyyden
j a yhtenäisyystahdon
koetinkivi.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, February 26, 1970 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1970-02-26 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus700226 |
Description
| Title | 1970-02-26-02 |
| OCR text |
Torstai, Ihelmifk. 26 p . ^ Thursday, Feb. 26,1970
INDEPENDENT l - A B O R O R G AN
VAPAUS O F F INNI SH C A N A D I A N S
(LIBERTY) Bstablisbed Nov. 6.1917
i;m/(xe:W. EKLTJND . Manager: E: SUKSI
Tetepbooe: Office and m t ö i r i a l 674'-4^
Puttuäied tvrtoe week]y: Tuesdays aaad Thiirsdays by VSapaais Publishing
Cö. Umdited. 100-108 JSlm St. West, Sudbtuy, Ontaito, Canada.
" MolBiig addivss: iBOK 69.
Advertlslag raites upon applicatton, toanallatton free of chajge.
'".e CÄNADIANÄNGUAGEfPRESS CLUB
TBLAtJSHINNAT:
Camadassa: 1 vk $10.00, 6 kk: $5^5 USA:»: ,
3 kk. $3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00. 6 kk. $5.75
1 vk. $11.50. 6 kk. $855
Kalevalan päivänä
Tasan 135 vuotta sitten tunnettu ja tunnustettu kansanrunojen
kerääjä Elias Lönnrot allekirjoitti Suomen kansanrunouden
kuolemattoman mestariteoksen Kalevalan esipuheen helmikuun 28
päivänä (1835). Tämän merkkipäivän kunniaksi on helmikuun 28
päivä oinistettu Suomessa ja yleensä suomalaisten keskuudessa
erikoiseksi Kalevalan päiväksi. ii
Ilolla on todettava, että täkäläistenkin kansalaistemme piireissä,
erikoisesti työväen kulttuurijärjestöjen toimesta järjestetään Ka-levalanpäivän
juhlia. Varsin huomattavaa osaa Kalevalanpäivän
juhlinnassa vie täällä sisarlehtemme Liekki, mikä kaunokirjallisena,
työväen viikkolehtenä omisti koko viimeviikkoisen numeronsa Ka-levalapäivän
kunniaksi. • .
Niinsanotussä vanhassa Kalevalassa (1835) oli 32 runoa, mutta
kun Lönnrot sai kootuksi ja valmistetuksi uusia runoja, julkaistiin
1949 Kalevalan laajennettu painos jossa on 50 runoa.
Kalevala on Suomen kansan ja erikoisesti Karjalan kansanrunouden
suurenmoinen muistomerkki, mikä. kuuluu maailmankirjallisuuden
parhaimpien aarteiden joukkoon. Muiden kansojen
samanlaisiin kulttuuriperinteisiin verraten Kalevala on erikoisuus
j a harvinaisuus siinä, että se elää vieläkin kansanjoukkojen keskuudessa,
ja että sen runojen laulajat ovat tavallisia kansan miehiä
ja naisia. Sitä on täydellä syyllä verrattu sellaisiin kansan-eepoksiin
kiiin kreikkalaiset Komeron kertomarunot Ilias ja Odysseia,
islantilainen Edda ja saksalainen Nieblungien laulu y.m.
Kalevalan vaikutus kulttuuriin on maailmanlaajuinen. Se on
käännetty kymmenille kielille. Huomattavat tiedemiehet ovat omistaneet
sille koko elämänsä. Kalevalasta ovat ammentaneet aiheita'
suuret runoilijat, taiteilijat ja säveltäjät, sellaiset kuin Longfellow;
Gallen-Kallela ja Sibelius.
Suomalaisten keskuudessa on Kalevala ollut ja on edelleenkin
yhdistävänä tekijänä. Tällaisena arvokkaana kulttuuriperintönä
tänä merkkipäivänä juhlitaan, ei vain Kalevalaa, vaan myös sen
valmistajaa Elias Lönnrotia, joka ei ollut vain uupumaton kansanrunojen
kerääjä, vaan sanan varsinaisessa mielessä myös etevä
runonlaulaja ja luova runoilija. .
Öljjm vetovoima
öljy musta kulta — ja muut tärkeät resurssit vetävät yhdysvaltalaisia
suuria monopoleja puoleensa kuin kärpäspaperi hyönteisiä.
Siinä yhteydessä unhoittuu ilman muuta puheet "hyvien
naapurien ohjelmasta'' ja. "naapurimaan itsemääräämisoikeuden
kunnioituksesta" ja muusta sellaisesta.
Välittömästi sen jälkeen kun ulkoministeri Mitchell Sharp
sanoi viime viikolla, että Canadan arktisen alueen vesistöt kuuluvat
Canadalle — mikä lausunto sai jakamattoman kannatuksen
kaikilta canadalaisilta ^ tuli tämän viikon alkupäivinä Wash-ingtonista
tieto, että Yhdysvallat on ruvennut "epäilemään" Canadan
hallintaoikeuksia myös Nova Seotian rannikolla?
Molemmissa näissä tapauksissa on kysymys öljystä tai oikeammin
öljyresurssien löytömahdollisuuksista. Canadan arktisen
alueen vesistöt ovat saaneet olla kaikessa rauhassa jääkarhujen
ja hylkeiden asuinpaikkana, mutta kun Alaskasta löydettiin suuria
öljyesiintymiä, joiden kuljettamisessa Yhdysvallat katsoo tarvitsevansa
Canadan arktisen alueen vesistöjä, luoteisväylä mukaanluettuna,
niin silloin julkaistiin erään amerikkalaisen öljy-yhtiön
toimesta "karttoja" joiden mukaan ko. alueen vesistöt eivät
kuulukaan Canadalle. Välittömästi sen jälkeen kuultiin Washing-tonista
Yhdysvaltain "virallisia"' selityksiä, että Canadan arktisen
alueen vesistöt ovat kansainvälisiin meriin kuuluvia ja niinmuodoin
ainakin yhtä hyvin YhdysvaWin kuin Canadankin hallintaan
kuuluvia!
Yhdysvallat haluaa Canadan arktisen alueen vesistöjä kontrolliinsa
tai ainakin pois Canadan kontrollista, mikä-on loppukädessä
yksi ja sama asia, sekä Alaskasta löydetyn öljyn ja arktiselta
alueelta Canadan rannikolta todennäköiseseti vielä löydettävän
öljyn kuljetustieksi. Mutta nämä vesistöt-kuuluvat kansainvälisten
lakien ja kokemusten perusteella Canadalle. Todellisuudessa
ne eivät voi kuulu millekään muulle maalle ja siksi haluaa
USA päästä niiden valtiaaksi leimaamalla alueemme vesistöt "kansainvälisiksi
meriksi".
Ulkoministeri Sharp oli tuhannesti oikeassa sanoessaan: "Ne
ovat meidän vesistöjämme. Siitä ei ole koskaan ollut minkäänlaista
kiistaa. Me olemme pitäneet niitä aina meidän vesistöinämme
. ." • . ,
Kysymys on vain siitä kuinka päättävästi liittohallitus pitää
kiinni tästä asenteesta jäThuolehtii siitä, että "meidän vesistöjämme''
ei luovuteta mahdollisesta uhkailusta ja-painostuksesta huolimatta
Yhdysvaltain kontrolloimiksi saalistusalueiksi. . .
Kaikki merkit viittaaavat myös siihen, että Nova Seotian rannikolla
oleva suuri — sekä öljy- että kaasueisiintymistä mahdollisesti
hyvin rikas — Georges Bank matalikkopohja eli mannermaalta
mereen työntyvä karikko (sea bed) kuuluu Canadaan.
Canadan hallintavaltuuksia ei ole sielläkään asetettu kyseenalaiseksi
sen paremmin Yhdysvaltain kuin muidenkaan maiden taholta
ennen kuin vasta viimeaikoina — eli sen jälkeen kun seismologisten
tutkimusten perusteella on havaittu, että tämän seudun
merenpohja-alueessa voi olla suuria öljy- ja maakaasuesiintymiä.
Viranomaiset ovat kiinnittäneet huomiota siihen tosiasiaan,
että. Canada myöinsi ensimmäisen öljyn etsintäluvan Nova Seotian
rannikolta jo toukokuun 20 pnä 1964 eli lähes viisi vuotta öitten
Mutta vasta yli viiden vuoden kuluttua siitä X sitten. kuri
saatiin tietoja alueen imahdoliisiste^ — tuli,Wash-ingtönista
diplomaattinen nootti missä asetetaan kyseenalaiseksi
Canadan hallintaoikeudet sillä alueella?
Kansainvälisten lakien ja menettelytapojen perusteella Cana-dälla
on vuosikymmenien yleisen katitantokahrian sekä vuoden 1964
annetun ennakkopäätöksen perusteella, sen vuoksi kun Canada
antoi mitään vastaväitteitä Yhdysvalloiltakaan kuulumatta öljyn
etsintäluvan Nova Sootiari edustalla v. 1964, täysi oikeus tämän
merenrantapohjan hallintaan huolimatta lainkaan siitä, löytyykö
NIXON SELITTI VyOLAASTI
MI UUTTA RAUNANSfttÄTlGlAA"
WashingtoA. •^P]res |
Tags
Comments
Post a Comment for 1970-02-26-02
