Vapaus, October 6, 1970

              Sivu 2 Tiistai, lokak. 6 p. — Tue&day, Oct. 6, 1970
VAPAUS INDEPENDENT LABOrtORGAN
OF FINNISH CANApjANS ;
^LIBKtttVjv' BbtQbiMJ6cl Nov. 6,1917
Eklttxxr: W . EKSiUHb - > BÄpmger^ B. 3XJK6I
Oo T.imMyd, inn-103 Elm st. We8t. Sudbury. Onrtanio. Canada.
M^mm^ addres):.Box 60.
Seoond Class iSaii. regil^faloo Numbex 1076
Jl
CANADIAN LANGUAGE PRIESSI m COUB'
T I L A U S B I N N A T :
1 vk. llOob, 6 kk. $525 UgA:n:
3 kk. $3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00, 6 kfe. $5.75
1 vk. $11£0. 6 kk. $8.25
KumpiujJIista ''kiirettä"
Canadan voimäasiain ministeri J . J . Greene on v i i m e k s i k u l u -
neitten kuukausien aikana antanut mainioita näytteitä siitä, miten
voidaan puhua miltei samanaikaisesti niolemmista suuBielistä:
Hän ön j y l i s s y t , että Canadan voimaresurssit eivät, ole amerikka­l
a i s t e n ; monopolien kaapattavana j a toisaalta vikissyt, et,tä jos
yhdysvaltalaiset suostuvat reiluihin kauppoihin, n i i n sopimukset
ovat silloin mahdollisuuksien puitteissa. •
K a i k e n tämän jälkeien saatiin; viime viikoUa/lietää, että l i i t t o ­hallitus
oli suostunut myymään kovassa voimapulassa olevalle
Yhdysvalloille 6.3 triljoonaa kuutiojalkaa maakaasua seuraavan
15—20 vuoden aikana — saamatta asialle etukäteen parlamentin
hyväksymistä, ottamatta perusteellisesti selkoa miten se v a i k u t t aa
maakaasun hintoihin Canadassa Ja ilmeisesti perustamatta siitä,
aiheuttaako se teollisuustuotannon hidastumisen j a h y v i n tarpeel­lisen
voimalähteen puutteen Canadassa.
Merkillepantavaa on, että täsää voimakysymyksessä on kes­kusteltu
erittäin kiihkeästi k a u t t a maan j a asiallisesti puhuen k a i ­k
i s s a kansalaispiireissä. Ne j o i d en tavoitteena on nopea dollarien
hankinta resurssien myynneistä, ovat vaatineet ehdoista j a seu­rauksista
välittämättä voimaresurssien myyntiä Yhdysvalloille.
Toisaalta laajat k a n s a l a i s p i i r i t ovat vastustaneet sitä selittämällä
että Canadan taloudellinen kehitys j a kansalliset edut yleensä
on pantava etualalle j a vasta perusteellisten tutkimusten pohjalla
voidaan myydä ulkomaalaisille, mitä jää kotimaisen tarpeen täyt-
" tämisen y l i .
M u t t a , l i i t t o h a l l i t u k s e l l a ei ollut aikaa tai halua alistaa tätä
kysymystä edes parlamentin käsiteltäväksi. Päinvastoin mr Greene
antoi tiedotuksen maakaasun Yhdysvaltoihin myynnin 50-prosent-tisesta
lisiiämisestä v a i n 5 päivää ennen parlamentin istunnon u u -
delleeii- a l k a m i s t a ! Mistä tällainen kiire ? o n pakosta kysyttävä.
K k i f t k i merkit v i i t t a a v a t siihen, että tämän päätöksen perus-,
teellä tulee'maakaasun hinta kohoamaan Canadässa.kutön esimer­k
i k s i N D P : n johtaja T . C . Douglas on sanonut, ja " i t s e " mr Greene
tavallaan:: vahvistanut. Rauhoittaakseen c a n a d a l a i s k u l u t t a j i a mr
Greene sanoi, että "kaasun h i n t a on täällä pidettävä ainakin yhtä
alhaall^,:.'itt1tä saadaan ulkomaille lähetettävästä kaasusta". Sa-
, m a i l a k e n a a hän myönsi, että vientikaasun hinnat tulevat heijas­tamaan
niitä hintoja, mitä tuottajamaassa (USA:ssa) siitä saa-:
daan; K u n huomioidaan Yhdysvalloissa vallitseva j a yhä paheneva
voimapula, niin ilmeistä on, että kaasun hintoja tullaan siellä k o - -
rottamaan jatkuvasti ja mr Greenen lausuntoon viitaten, se
nostaa hintoja myös Canadassa. Ennen vanhaan talousoppineet
selittivät, että mitä suuremmaksi tulee joukkotuotanto j a l i i k e ­vaihto,
sitä halvemmaksi tulee ko. tavarayksikköjen hinta. N y k y i ­senä
monopolikautena on tämäkin a.sia käännetty päälaelleen: mitä
suuremmaksi tulee liikevaihto, sitä parempia mahdollisuuksia tulee
monopolipääomaUe hintakiskonnan harjoittamiseen.
Nähtäväksi myös jää, riittääkö Canadan' maakaasuresunssit
kotimaiseen kulutukseen, vai tuleekö se hidastuttamaan teollisuus­tuotannon
kehittymistä j a sitomaan täten Canadan talouselämän
entistä lujemmin Y h d y s v a l t a i n talouteen,
M r , Greene vakuuttaa, että kaasua on enemmän kuin riittävästi.
M u t t a kukaan ei ole t u t k i n u t perusteellisesti sitä kuinka paljon
Canada tarvitsee voimalähteenä maakaasua seuraavien vuosien
aikana. Nykyään puhutaan paljon esim. ilman saastutuksen lopet­tamisesta.
Toisaalta tiedetään, että kaasu on vähiten ilmaa saas­tuttavaa
nyt käytännössä olevista polttoaineista. Jos i l m a n saas­tutuksesta
puhuttaessa ollaan tosissaan, s i l l o in nousee automaat­tisesti
esiin maakaasun käytön moninkertaistuttamincn kautta
; maan. <>• ;
M r . Greene myöntää alakäden kautta tämän ongelman selit-täessääUi
että h a l l i t u s lyhensi maakaasun vientilupien sopimusui-.
kaa j o i s a k i i i tapauksissa viideksitoista vuodeksi, j a että korkeim­maksi
aikamääräksi hyväksyttiin 20 vuotta..Teoreettisesti on siis
luotu mahdollisuus, että maakaasun maasta vienti voidaan lopettaa
jos osoittautuu, että Canadan kysyntä sitä vaatii. Mutta kuka
uskoo, että voimillaan rehcntelcvä U S A siihen enää silloin suos­tuisi
?
' Ja siuhatuksi^^lopuksi, mr. Greene on antanut ymmärtää, että
luonnonkaasun myynnin tiukkana ehtona on se, että U S A p u r k aa
kiintiönsä mikä r a j o i t t a a Canadan raakaöljyn lähetyksen 395,000
t y n n y r i i n päivässä. U S A c i s i i h en suostunut. J o i t a k i n k i k k o j a h y ­väksikäyttäen
U S A : n viranomaiset lupasivat vain ostaa päivittäin
vaivaiset 40,000 tynnyriä nykyistä enemmän raakaöljyä — mutta
presidentin sanalla vahvistettu rajoituspäätös jäi edelleen voimaan
— ja sitä tullaan varmasti käyttämään painostuskeinona Canadaa
kohtaan samalla t a v a l l a kun sitä käytettiin jo Ottawan taivutta­miseksi
maaHaasun m y y n t i i n . — "
E i ole ehkä sittenkään mikään ihnfie, miksi hallitus kieltäytyi
alistamasta tätä aaiaa.etukäteen parlamentin käsiteltäväksi.
^'Avuttomuutta seldn
Sanotaan, että kukaan ei ole n i i n sokea kuin henkilö, joka
ei halua nähdä.
Tämä pätee myös S t e . T h e r e s c s s a olevan General Motorsin
laitosten puhemiehen "avuttomuu8"-vetoomuksista, j o t k a ovat ver­rattavissa
entisen pikkupojan selityksiin; että hän " e i vedä kissaa
hännästä, vaan pitää siitä ainoastaan k i i n n i " , kun äiti nuhteli kis­sanpojan
pahoinpitelystä.
Kuten Quebecin hallitusviranoinaiset a i n a pääministeri Robert
Bourassaa myöten, autotyöläisten unien ( U A W ) aluejohtaja Mau­rice
Vassard sanoi viikko sitten lauantaina, että "me haluamme
ranskan työkieleksi" mainitulla G M : n tehtaalla, missä qn 2,400
(nyt lakossa olevaa) työläistä.
Tämä sellaisenaan on luonnollinen vaatimujs paikkakunnalla
j a tehtaalla, missä valtaosa työläisistä on ranskankielislät Vastauk­sena
tähän G M : n puhemies Andre A r n o l d i sahoi, että "kukaan ei
kiellä työläisiä siellä käyttämästä ra^iskankieltu", :
Tietäon, että ylläoleva ei olo vastaus eikä mikään nutotyöläi.s-
Arabien Sf^m-m^^ jä'
l^esken
. P r e s i d e n t t i Gamal Abdel NasHer k a a t u i k i r j a i m e l l i s e s t i t a i s t e l u ­paikalleen,
sillä hän o l i j u u r i saavuttanut suuren diplomaattisen voi­ton
saamalla Jordanian kuninkaan Husseinin j a palestiinalaisien
sissien j o h t a j a n Jasser A r a f a t i n a l l e k i r j o i t t a m a a n Jordanian taiste­lut
l()pettavan sopimuksen. T u s k i n h.ln o l i saattanut viiineiset vie-rtmnsa
K a i r o n lentokentälle k u n syd".nkoh*a;rj katkaisi hänen värik­kään
taisteluja täynnä olleen elämiin:;"!.
Gamal Abdel Nasser, lähi-idän vuosia • o l i 1967, jolloin Israel
huomattavin poliitikko j a valtio- aloitti hyökkäyksen Y A T : t a ja
mies, Yhdistyneen arabitasaval­lan
riippumattoman kansallisen
kehityksen a k t i i v i n e n esitaistelija;
s y n t y i : 15. päivänä tammikuuta
1918; Hän a n t a u t u i SO-luvuIlä so­tilasuralle
ja päätti vuonna 1939
sotakoulunr Vuonna 1942 hänet
lähetettiin opiskelemaan Egyptin
•pääesikunnan kadettikouluun, j ön
:ka päätettyään hän jäi-sen opet­tajaksi.
Vuonna 1948—1949 Nas­ser
osallistui Palestiinan sotaan,
ihaavoittui j a p a l k i t t i i n taistelussa
osoittamastaan urheudesta kun­niamerkein
j a mitalein. Sotilasar­voltaan
Nasser oli eversti.
MONARKIA KIIKISTIIU :
Nasser oli Vapaiden up.seerien
Uiton perustaja j a johtaja. Tämä
järjestö valmisteli j a toteutti 23.
heinäkuuta 1952 vallankumouk­sen,
j o k a kukisti E g y p t i n pitkä­aikaisen
kuningasvallan.vEgyptis-tä
tuli tasavalta, joka aloitti a i ­van
uuden aikakauden maassa
vuosisatoja kestäneen feodalismin
jälkeen. Pääministeriksi t u l i - k e n ­raali
Naguib, mutta Na.sser oli
tärkein taustavoima, sillä valta
oli upseerincuvoston käsissä. K a k ­si
v u o t t a myöhemmin (1954) Nas­serista
tuii vallankumousneuvos­ton
puheenjohtaja j a pääministe­r
i , j a saman vuoden marraskuus­sa:
vallankumousneuvosto uskoin
hänelle tasavallan presidentin teh
tävät Kesäkuussa 1956 Gamal
Abdel Nasser v a l i t t i i n ylei.sellä
kansanäänestyksellä presidentiksi
MTialiskuu.ssa 1965 hänet v a l i t t i in
Yhdistyneen arabitasavallan pre­sidentiksi
uuden perustuslain m u ­kaisesti.
SISÄISTEN OLOJEN
KEHnT. r r - : i N EN
Nasserin johdolla Egyptin, sit­temmin
Yhdistyneen arabitasa:-
vallan olot ovat kehittyneet huo­mattavasti
j a m i i u a l l a arabimaail-mas.
sa katsotaan YAT-aan kuin
isoon veljeen. Tavallisten ihmis­ten
aseman parantaminen oli
Nasserin ohjenuorana j a siinä on
saavutettu tuloksia.
Erä.s Egyptin talouden nosta­misen
suuria suunnitelmia on o l ­l
u t , e s i m e r k i k s i A.ssuanin pato,
jonka a v u l l a N i i l i n tulvia voidaan
säännöstellä j a toteuttaa laaja
N i i l i n rantojen: kastelusuunnitel­ma.
Yhdysvallat imperialistiselle
olemukselleen uskollisena, kiel­täytyi
lainoittamasta tällaista
kansallista projektia. Y A T sai
t a r v i t t a v a t lainat j a avun Neu­vostoliitolta.
:
Nasserin toimesta kansallistet­tiin
myös Suezin kanava. Imperia­listiset
valtiot. E n g l a n t i j a Rans­ka
kiirehtivät sotavoimineen "pe-la.
stamaan" tilannetta j a Israel
a l o i t t i laajan hyökkäyksensä, j on
ka seurauksena raunioitui paljon
siitä, mitä siihen mennessä oli
saatu rakennetuksi. Suezin k r i i si
(v, 1956) saatiin loppumaan
vasta Y K :n puututtua asioihin.
LÄHI-IDÄN " K U U D EN
PÄIVÄN S O T A"
Yhdistyneen arabitasavallan ja
presidentti Nasserin vaikeimpia
muita (irabimaita vastaan. Israel
v a l l o i t t i laajoja Yhdistyneen ara­bitasavallan
alueita, j a E g y p t in
armeija . k o k i - kovan i s k u n , , mel­kein
romahduksen. • Presidentti
Nasser katsoi itsensä- osasyylli­seksi
tapahtuneeseen katastro­f
i i n j a tarjoutui; luopuinaan teh­tävistään.
Kansalliskokous kui­tenkin
hylkäsi eron jä Nasser jat­koi
tehtäväänsäiijpka oli n y t Y A -
T : n uudelleen jaloilleen nostami­nen.-
: '.•.
S I T O U T U M A T T O M A T J A
S U H P E S O S I A L I S T I S I IN
M A I H I N
Presidentti
Neuvostoliiton suureksi ystäväkf
si, joka kannatti johdonmukai­sesti
yakvyyssuhteiden lujitta:
mistä j a k a i k i n p u o l i s t a yhteistyö­tä
Y A T :n j a Neuvostoliiton vä­lillä.
• = ^
A R A B I E N YHTENÄISYYDElN
R A K E N T A J A ;
: Nasseria oii sanottu arabien
yhtenäisyyden profeetaksi. Hän
t e k i k in väsymättä työtä arabimai-jden
yhtenäisyyden aikaansaami-iseksi;
Siksi arabimaailma kaut­taaltaan
suree nyt hänen ppisme-noaan.
_^
Ensimmäinen : konkreettinen
y r i t y s arabimaailman y h t e n i l i s y yr
iden rakentamiseksi yhteisen v a l -
t i o n ' puitteissa oli :Yhdistyneen
arabitasavallan luominen vuonna
1D58. "^Siihen: k u u l u i v a t Egyptiv
S y y r i a j a Jemen. S y y r i a luopui
kuitenkin l i i t o s t a V. 1961 j a J e -
imen samoin.
Uusi y r i t y s yhteisen arabival-ition
muodostamiseksi tehtiin v.
1963, j o l l o in huhtikuussa a l l e k i r ­j
o i t e t t i i n Kairossa E g y p t i n , I r a ­k
i n j a S y y r i a n kesken uuden Y h ­distyneen
arabitasavallan perus­t
a m i s k i r j a . Mutta tämäkin toimen
ipide raukesi m y ö h e m m i n : - .
Nasser on k u i t e n k i n jatkuvasti
ponnistellut arabimaiden yhtenäi-ayyden
puolesta, j a siitä ovat k o n -
ikreettisena osoituksena arabimai­den
yhteiset huippukokoukset.
V a i k k a ne ovat olleet usein e r i -
j ) u r a i s i a j a k a i k k i arabimaat eivät
ole n i i h i n aina osallistuneet, ne
(kuitenkin ovat tietyllä t a v a l l a y h -
idistäneet arabeja.
Moskova.;' Tiedemiesvaibto: ja^
välittömät yW«y<iet e n tiitkimuslai-tqateii
ja laboratorioiden välillä
kutiiluvffk. Neuvostoliiton ja Saksan
liittotasavallan väUilä Moskovassa
viitne viikolla solmittuun sopimuk­seen
tieteeilisestä yhteistyöstä Neu­vostoliiton
Uedeakatemiah ja Bon­nissa
toimivan Saksalaisen tieteöl-lisen
t«3dariusylhdi9tyksen välillä.
Sopimuksen allekirjoittivat Neu­vostoliiton
; tiedeidcatemian tiede-miespääsihtceri
akateemikko Jan
Peive j a S ^ a l a i s e n tieteellisen tot-kimusyhdistyfcsen
presidentti pro­fessori
JuUus Speer. Viimeksi mai­nittu
kuuluu Saksim liittotasavallan
opetus- j a tieiteentninisterin Hans
Leussihkin johtamaan valtuuskuur
taan, joka saapui Mojovaan syys-
4cuun 17. päivänä.
Nasser oli - eräs
niistä ' h a r v o i s t a valtiomiehistä,
j o t k a olivat jäljellä vuonna 1955
Bandungissa pidettyyn. ensimmäi­seen
sitoutumattomien maiden
huippukokoukseen osallistuneista.
Mukana olivat silloin mm. I n t i an
pääministeri Nehru. Nasser on o l ­l
u t sitoutumattomuuden julistaja
j a kannattaja, v a i k k a hän ei osal­listunutkaan
äskettäin Lusakiissa
pidettyyn kolmanteen huippuko-koukseen.
: r
A f r i k a n poliittinen kehitys oli ^
Nasserin valppaan huomion koh­teena.
Tammikuussa vuonna 1961
hän oli mukanti perustamassa ns.
Casablancan ryhmää. A d d i s A b e - R A U H A N R A T K A I SU
bassa vuonna 1963 Nasser oli kes­kushenkilö
kun hahmoteltiin A f ­r
i k a n yhtenäisyysjärjestöä.
Sosialistiseen - r i e l r i i n Nasser
solmi suhteensa jo varhaisessa
vaiheessa. Sosialististen; maiden
j a ennen kaikjcea Neuvostoliiton
I a pu o n k i n ollu|;,^i!atkniseva Yhdisr
tyneen arabitaiiavallan taloudelli­sessa
kehityksessä sekä puolustus
k y v y n lujittumises.sa. Nas.ser on
usein v i e r a i l l u t , Neuvostoliitos-sa^
Neuvostoliittolaisen uutistoimis­ton
T A S S : n välittämässä muis-tokirjoituksesstf^
häntä nimitetään
V i i m e i s i n suurin p o l i i t t i n en te­ko
valtiomiehenä o l i N a s s e r i n pon
ni.stelu aselevon aikaan-saamiseksi
Jordanian veljessoda.s.sa, j o k a o li
tavallaan seurannaisilmiö hänen
päätöksestään suostua lähi-idän
rauhantunnusteluihin Y K : n p u i t -
teissa. Osa arabimaailmaa, var­s
i n k i n P a l e s t i i n a n sissit eivät h y ­väksyneet
tätä suunnitelmaa ja
pitivät Nasseria arabien asian pet­täjänä.
Jordaniassa sissien ja
hallituksen välit kiristyivät jsoti-laallisen
yhteenoton asteelle.
Nasser, kuten muutkin arabi-
Koleraiepideima
voitettu NL:ssa
Moskova. — Koleraepidemia Neu­vostoliiton
etoläosassa sijaitsevissa
Aslrakanin, Odessan ja Kerchin
kaupungeissa on saatu kokonaan
päättymään, ilmoitti Neuvostoliiton
terveysministeri Boris Petrovsky
viikko sitten sunnuntaina.
Koleraa todettiin ensin Astraka-nin
alueella Volgan varrella seitse­misen
viikkoa sitten, ja maaihnan
terveysjarjostön saaman ilmoituk­sen
mukaan 350 ihmistä saira^toi
tautiin. Kerchissä kolera vaati kol­me
kuolonuhria.
Petrovsky ei sanonut, onko epi­demia
päättynyt koko Neuvostolii­tossa.
Epävirallisten tietojen mu­kaan
joitakin kaukasuslaiskaupun-keja
olisi määrätty karanteeniin.
Meun ja Kifn m (M
a^el raufiaaii
'.'IV •H
Washington. — Etelä-Vietöamin
hallituksen vaihtuminen saattaisi
olla "huomattava askel kohtl^r rau­haa
Vielnamissa", sanoi Y h ^ s v a l -
tain senaatin ulkoasiainvaliokunnan
puheenjcMaja senaaMori William
Fuilbright äsicettäin Washingtonissa.
Fulbrighit kehotti tv-haastätfelus-sa
Nfafonin hallitusta^ b a r i d t s ^ a an
siihtautumistavan muutosta ''Kiieun
j a Kyn hallitusta kohtaan. Senaat­torin
mielestä presidentti ThlCT ja
varapresidentti Ky ovat Etelä-Viet­namin
varfian hallinnon symboleja.
Arkansasin demokraattinen' se­naattori
kehctti edelleen Yhdysval­toja
noudattamaan samanlaista po­litiikkaa
Indokiinassa kuin Ranska
1954. Ranskalaiset poistuivat' ''Indo­kiinasta,
lyhyessä ajassa ja J^elasti-vat
maansa, Fulbright sanor: '
6 vuotta sotaa
Mosambiikisra
Dar es Salaani. ;— Mosiambikin
vapautusrintaman, Frelimon, tais­telijat
ovat tuhonneet noiri 2,000
portugalilaista "rankuisuretkeläis-tä",
ampuneet alas 5 lentokonetta
j a kaksi helikopteria sekä tuhonneet
y l i 300 kuorma-autoa j a hävitjtäneet
64 portugalilaisten tukikohtaa; vuo­den
aikana käydyissä taisteluissa,
kerrotaan Frelimon levittäjässä
lento.^ehtisessä. Syyskuun lelussa
tuli kuluneeksi 6 vuolta siitä, kun
Mosambikissa alkoi aseellinen tais­telu
portugaUlaisia siirt%fitiaasorta-jia
vastaan.
udjettiylijaama väheni
$595 miljoonaan 5 kkrssa
SYNTYMÄ^
PÄIVIÄ
Riku Wuoriniäki, South Porcn-plne,
Ont., täyttää keskiviikkona,
lokakuun 7 päivänä 71 vuotta.
Karl Mäki, Latchford, Ont, täyt­tää
keskiviikkona, lokakuun 7 päi­vänä
J O vuotta. ' .
.Martha Mäki,. Sudbury, Ont.,
täyttää torstaina, lokakuun 8 päivä­nä
72 vuottäT
Keli Myliykangas, I^ittlc Current,
Ont.,^ täyttää lauantaina, lokakuun
10 päivänä 76 vuotta.
Annas Anderson, Grcighton Mine
Ont., täyttää maanantaina, loka­kuun
12 päivänä 81 vuotta.
A . T . Hill. Thunder Bay, Ont.,
täyttää maanantaina, lokakuun 12
päivänä 74 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttar
vain onncntoivotuksiui.
O t t a w a . — L i i t t o v a l t i o n bud­jettiylijäämä
väheni $595.6 mil­joonaan
kuluvan talousvuoden 5
ensimmäisen- kuukauden aikana
vastaavan summan oltua $743
milioonaa edellisenä vuonna.
Ylijääniän vähenemiseen vai­k
u t t i menojen lisääntyminen ja
tulopuolella erikoisesti yhtiöiden
tuloverojen väheneminen.
Menot olivat huhtikuun 1 pstä
elokuun 31 p:ään mennessä $4,-:
676,000.000, Vastaavana aikana
vTime vuonna menot olivat $4,'250,
000.000. Tulot olivat samanaikai­sesti
$5,272,000.000, vastaavan
tulon oltua viime vuonna $4.994.-
000.000.
E l o k u u n menot, $930.000.000,
ylittivät $16 m i l j o o n a l l a samassa
kuussa saadut tulot. $914.000.000.
Edellisen talousvuoden elokuussa
oli tappio $71,000,000 kun tulot
GAMAL ABDEL NASSER
johtajat, tajusi Jordanian t i l a n ­teen
vaarallisuuden niin arabien
yhtenäisyydelle kuin koko lähi-idän
kannalta, j a heidän ponnisr
telujensa ansiosta saatiin Hussein
j a A r a f a t K a i r o s s a a l l e k i r j o i t t a ­maan
tulenlopettamissopimus.
Presidentti Nasserin kuolema
päättää, erään tärkeän vaiheen
lähi-idan j a ennen kaikkea Y h d i s ­tyneen
arabitasavallan kehityk­sessä,
sillä Nasser on ollut muka­na
osavalian koko lyhyen olemas-
•sa olon ajan ja painanut kehi­tykseen
oman poistamattoman
leimansa. Uusien miesten p o l i t i i k ­ka
j a l i n j a ei ole koskaan sama
kuin entisten, siksi lähi-idän ja
Y A T : n historiassa kääntyy uusi
lehti.
o l i v a t $8.54.000,000 ja menot
$925.000,000.
Ensimmäisen viiden kuukauden
aikana nousivat menot edelliseen
vuoteen verraten $426.7 miljoo­nalla.
Tähän summaan siaältyy
terveys-; j a huoltoministeriön me­nojen
nousu $149.9 miljoonalla ja
kansallisten velkojen korkojen
kasvu :(johtuen se korkokannan
noususta), mikä oli $74.6 miljoo­naa,-
, V •
Tulopuolelta katsoen y k s i t y i s i l ­tä
perittyjen tuloverojen 'määrä
nousi voimakkaasti, yhteissum­man
ollessa $1.946,000.000 ver­rattuna
$1,648.000.000 summaan
samalta ajalta edellisenä vuonna.
Suurcsta työttömyydestä huoli­matta
henkilökohtaisten tulovero­jen
antamat tulot ovat lisäänty­neet,
johtuen se palkankorotuk­sista
j a siitä k u n palkankorotuk­set
ovat korottaneet prosentuaa­lisesti
myös verotusmäärää. • So­siaalinen
kehitysvero (medicaren
hyväksi — V ) tuotti tänä ailfana
valtiolle $249.800.000 verrattuna
$193.300.000 summaan samalta
ajalta edellisenä vuonna. •
Mutta yhtiöiden maksamat ve­r
o t laskivat talouselämän hidas­tumisen
johdosta, kuten on'väi­tetty,
kuluneen viiden kuukauden
a i k a n a 1.079.500.000 dollariin,
verrattuna $1,187.300.000 tulo­erään
vastaavalta ajalta viime
vuonna. Ilmeisesti väestön osto­voiman
heikkfncmislä, myyntivc-rosla
sjialu tulo laski mainittuna
aikana 668,600,000 d o l l a r i i n o l ­tuaan
vuosi .sitten 678,600.000 d o l ­l
a r i a . T u o n t i t u l l i e n tulot laskivat
334.900.000 d o l l a r i in oltuaan edel­lisenä
vuonna 344,900.000 d o l l a r ia
PÄIVÄN PAKINA
PRfOMTEETEISTÄ
Aikaansa seuraavien ihmisten
tietoisuuteen on viime aikoina
taottu täällä Ottawassa j a Y h ­dysvalloissa
otsikossa olevalla
sanalla ilmaistua ajatusta.
K u t e n tiedetään "prioritee­t
i l l a " tarkoitetaan "etuoikeutta"
nä j a liian k a l l i i n a ehdotuksen
kansallisen terveysvakuutuksen
järjestämiseksi niin, että sen
alaisuuteen tulisi lähes ( ! — V )
k a i k k i U S A : n kansalaisten lää­kinnälliset
tarpeet j a laskut.
"Odottamattoman kova oppo-preferenssiä
jne. Jos o n j k a k s i _ s i t i o annettiin senaatin työhuol­ten
kiclivaatimukseen, mr A r n o l d i
" s e l i t t i " , että ranskan työkieleksi
hyväksyminen "aiheuttaisi suu­resti
lisämenoja j a k i e l i t o i m i t s i -
j a i n lisäämistä.
" E n usko, että mikään yhtiö
hyväksyy helposti sellaista h a l l i ­tuksen
sekaantumista" asioihin­sa,
hän sanoi.
Paremmin "suomennettuna" mr
A r n o l d i sanoi G M työläisten kieli
vaatimukseen vastatessaan, että
menkää suolle siitä tulisi lisä­menoja
riM:lle,
tärkeätä asiaa, esim. "henki t a i
r a h a t " kuten maantierosvo asi­an
esittää, n i i n prioriteettina on
tietenkin henki," mikä on luon­nollisesti
rahaa tärkeämpi.
Y h d y s v a l t a l a i s i s t a prioritee­teista
puhuen näyttää siltä, että
siellä on tärkeämpää pitää i h ­miset
sairaina kuin auttaa heitä
terveytensä säilyttämisessä.
Tässä mielettömyydessä \ on
tietenkin jotakin järkeäkin —
valtion kassan pienuus. Köy­hyys
ei ole iloksi, vaikka olisi
kuinka suuren talon poika, t a ­v
a t t i i n Suomessa ainakin ennen­vanhaan
sanoa. Niinpä myös
U P I : n Wa8hingtonin uutisessa
k e r r o t t i i n syyskuun 24 pnä V a l ­koisesta
talosta sanotun, että
"medicare on liian k a l l i s " suu­r
i s t a r i k k a u k s i s t a ylvästelevulle
Yhdysvalloille.
Mainitussa uutistiedossa' ker­r
o t t i i n U P I : n nimeen mm. seu­raavaa:
" N i x o n i n hallit-us hylkäsi e i l en
toasiain komitealle esitetyn lau--
sunnon yhteydessä. Se oli" takaj-
; potku 16:sta liberaaliselle se­naattorille
^kummustakin puolu-eestav
jotka ovat antaneet kan­natuksensa
samantapalsellp mc^
dicare-laille mikä on Canadassa
täytännössä j ö useimmissa maa­kunnissa,
toivoen saavansa.lailla
hallituksen tuen niin, että oh­j
e l m a a voitaisiin ryhtyä töteut-tamaanvuohna
1974.
Medicare-ehdP|tuksch oli esit­tänyt
senaattori Edward Kenne­dy
(d-Mass.) mutta U S A : n ter­veys-,
opetus- j a huoltoaEiain
ministeri John G. Veneman hyl­käsi
sen väittämällä, että medi-carclaista
tulisi USA:Ile $77:
m i l j a r d i n lasku vuonna 1974 ... ,
iNäin uutistiedossa. Käytännöl-iisesti
katsoen voidaan todeta,
että vaikka numerot eivät valeh-telekaan;
sitä samaa ci voida
sanoa kaikista numerotietojen
käyttäjistä;
Mr, Veneman antaa yllilole-rpiiasinlHRpna,
opäldiH'ln"^'''-''''" V|iss:i ymmärtää; ottii mainittu'
$77 miljardia olisi "uutta me­noa''
j a siltä pohjalta " l i i a n kal­lis
l a s k u " . To.siasia tietenkin on
että 200 miljoonainen Yhdys­v
a l t a i n kansa käyttää nyt ter­veyshuoltoon
suurimman osan
yllämainitusta summasta. He
joutuvat maksamaan lääkäri-,
lääke- j a muut maksunsa jotka
uudistuksen perusteella s i i r t y i ­sivät
medicaren maksettavaksi.
Kysymys on siis: lopultakin
suhteellisen pienestä lisäsum­masta,
mikä koituisi varatto­mien
ihmisten tervoydenhoidos-
' ta, niiden ihmisten, j o t k a eivät
aikoinaan voi kääntyä lääkärien
puoleen. J a loppujen lopuksi näi­den
köyhien ihmisten terveys-huoltomenot
nousevat kohtuut­toman
suuriksi nimenomaan
s i k s i , kun he varojen puutteessa
eivät saa aikanaan tarvittavaa
lääkintäapua.
Mr, Venemanin $77 m i l j a r d ia
on siis verrattavissa taikatemp­pujen
kepposeen, millä vede­tään
korvista nostaen elävä j ä ­nis
"tyhjästä" hatusta,
Sitäpaitsi; niiden prioriteet­tien
kannalta on U S A :n h a l l i ­tuksen
mielestä tärkeämpää
käyttää $80 m i l j a r d i a sotaan ja
sotavalmisteluun, kuin suhteel­lisen
pieni lisäsumma (kokonai­suuteen
katsoen) terveydenhoir
toon.
P i a n sen jälkeen (syyskuun 30
pnä) kun Y h d y s v a l t a i n hallitus
oli hyljännyt medicaren " l i i an
k n l l l i n a " yrityk.<?enä, U\\\ Wfish-ingtonista
A P :n tieto missä, ker­r
o t t i i n mm. seuraavaa:
Edustajakamarissa hyväksyt­tiin
tiistaina $19.9 miljardin
puolustusmääräraha sisältyen
siihen avoinna oleva erä aseiden
varaamiseksi Israelille " s o t i l a a l ­lisen
tasapainon palauttamiseksi
j a ylläpitämiseksi lähi-idässä".
Edustajakamarin asepalvelu-komitean
puheenjohtaja L , ^ e n -
del Rivers (D-S.C.) sanoi," että
" I s r a e l seisoo yksinään kommu­nismia
vastaan" lähi-idässä ja
että jos se epäonnistuu, arabit,
j a Neuvostoliitto tulevat /kon­trolloimaan
länsimaiden öljyn
saannin.
" J o s me annamme Israelille
työkalut (tools)", hän sanoi
edustajakamarissa pitämänsä
puheen yhteydessä, "se (Israel)
tulee tekemään työn länsimaiden
etujen suojelemiseksi lähi-idäs­sä
, , ,"
M a i n i t u n komitean istunnossa
m a i n i t t i i n (epävirallisesti) aiem.
min että Israelille voidaan vara­ta
$100 miljoonan arvosta asei­ta;
k e r r o t t i i n mainitussa uutis­tiedossa.
Mr. Rlversin lausunnosta i l ­menee
pari uutta " p r i o r i t e e t t i a ".
Israelille annetaan aseavustusta'
siksi kun se on lähi-idässä; län­nen
" e t u j e n " vartijana j a i^yös
siksi kun Israel tulee "työkalut"
saatuaan "suojelemaan länsimai­den
e t u j a " . •
, Prioriteetteja ~'tärkeya'etu-oikcuksin
— ovat nekin.
- K}inRttkoi'ir:i.