Vapaus, May 18, 1968

              llmeistYY tiistaina, torstaina j a lauantaina
Perustettu 1917 :*riHaöliM|H'im-n»:
y iGariadan suofflaläisten itsenäinen
^ C s ^ B S : : : ^ työväenlehti
Authorized as «econd daas. mall bjr the Post Omee Depasimeqt, Ottawa, and for paymait of postaf e In cash. VAPAUS, 100 Ebn SU W., Sudbury. Ont. Posta«e paid at Sudbvry.
No.. 57! — Voi. -LU vulosiikierta Sudibury, Ont. Laalanitai, (toukolk. 18 p. — Satulrday, IV^ay 18^ 1968
Protestoivat opiskelijat ja lakossa olevat; työläiset
Il veljeilevät keskenään; Espanjan opiskelijat liikehtivät
Pariisi Seuraten " l i a p i n o i t.
sevien" opiskelijain esimerkkiä,
työläiset ottivat torstaina kont­rolliinsa
ainakin kuusi ranska­laista
telidasta hitsaten portit
kiinni itsensä suojaamiseksi.
Maanlaajuinen sosiaalinen kuo­hunta
ja levottomuus horjutti
Ranskan maailmalle näyttämää
hyvinvointivaltion kuvaa.
•Kansallisen televisiopuheensa yh-teydessä
pääministeri; Georges Po­mpidou
: esitti kiihkeän vetoomuk-sen
järjestyksen palauttamiseksi
väittäen, että agitaattorit yrittävät
tuhota "sivistyksemme, perustan",
kuten hän sanoi. Aikaisemmin pää­ministeri
oli ÖHut puhelinyhteydes­sä
Romaniassa vierailemassa, olevan
presidentti Charles de Gaullen
kanssa.
Aiikaisenonin torst^i.iltana pää-ministeii
Pompidou sanoi opiskeli--Le Mansissa ja Flinsissa Pariisin
joille, että hän tunnustaa opiskeli­j
a in lailliset vaatimutaet yliopis-toreformien
toteuttamiseksi, mutta
hallitus "ei suvaitse tasavallan jär­jestyksen
häiritsemistä."
Juuri pääministerin puheen ai­kana
noin 1,000 opiskelijaa mars­si
^^Latin Quarterista'* yhteen
lakkolaiseen tehtaaseen Pariir
sin teollisuusalueelle selittäen^ ei^
tä he tulevat istumaan yhdessä
lakossaolevien työläisten kanssa;
Sub-Aviation lentokonetehtaalla
Nantesissa, minkä 2,500 työläistä
otti kaksi päivää aikaisemmin kont­rolliinsa,
työläiset hitsasivat kiinni
kaikki portit pitääkseen poliisit teh­dasalueen
ulkopuolella.
Kansallistetulla Renaultin auto­tehtaalla
Rouenissa, Le Havressa,
MieJtenosoituikisiia ja muita prdte^-
itiOlaJsuidcsaa iM>ikkeifö yaiätstaln
Bonn. — Länsi-Saksan kaikissa
yUopistolssa kehittyi keskiviikko­na
lakkoja, mielenosoituksia ja
istuma-protestitilaisuuksia ehdo.
tettua poikkeuslakiluonnosta vas­taan;
minkä mukaan hallitus voisi
hätätilan nimissä mitätöidä pe­rustuslain.
Tämä lakiehdotus, jonka mukaan
perustuslailliset oikeudet ja vapau­det
romutettaisiin hätätilanteessa,
oli Bundestagissa, Länsi-Saksan par
•lamentiii alahuoneen istunnossa kä­siteltävänä
toisessa 'lukemisessa, jol­loin'
päädytään tayallisesti lakieh­dotuksen
periaatteelliseen hyväksy­miseen.
Vapaiden demokraattien puolu­een
— pienen oppositiopuolueen
-^jäsenet sekä Sosialidemok­raattisen
puolueen kapinoivat
pairlamenttijäsenet leimasivat pu-
. heenvdöroissaan mainitun lakieh­dotuksen
sekä tarpeettomaksi et­tä
vaal'alliseksi. .
Lakiehdotuksen vastustajat pel-käävät;
että joku edesvastuuton
.hallituft voi käyttää, sitä Länsi-
Saksan d ^ o k r a t i a n hävittämisen
hyväksL He ovat palauttaneet
mieleen miten Hitler käytti
Weimarin perustuslain poikkeus­lakeja
hyväkseen poliittisen val­lan
keskittämiseksi. omiin käsiin­sä.
Mutta "suuren hallituskokoomuk
sen," Kristillisdemokraattisen ja
Sosialidemokraattisen puolueen joh­tajat
kannattajineen puolustivat
poikkeuslakiehdotusta. Opiskelijain
j a muiden demokraattisten piirien
vastarinnasta huolimatta uskotaan,
että tämä poikkeuslakiehdotus tulee
hyväksytyksi.
Keskiviikkoisiin mielenosoituksiin
osallistuneet opiskelijat olivat tais-teluhenkisempiä
kuin ne, jotka osal­listuivat
lauantaina Bonnissa jär­jestettyyn
marssiin, mikä myös pro­testoi
tätä poikkeuslakiehdotusta
vastaan. •• • .• •
VasemmistolaLseksi sanotun Sak­san
opiskelijain, sosialistisen liiton
jäsenet järjestivät Frankfurtissa
protestivartioita kaupungin yliopis­ton
edustalle. Useista yhteenotois­ta
huolimatta suurin osa opiskeli­joista
kunnioitti protestivartioita
j äämäl 1 ä pois yliopistolta.
Myöhemmin Frankfurtin opiskeli­jat
marssivat kaupungin kaduilla
kehoittaen kansalaisia yhtymään
heihin mainitun poikkeuslain va.s-tustamisessa.
Hampurissa yliopiston 70 opiske­lijaa
ryhtyi protestimielessä boi-kottamaan
luentotilaisuuksia. Ope­tus-
ja istunto-protesteja järjestet­tiin
Länsi-Saksan 'kymmenessä
muussa yliopistossa tätä. poikkeusla­kia
vastaan.
VIIME TIEDOT
Pariisi. — Mihinkään varsinaisiin luloksiin ei ole Viet-namiä
rauhanneuvottelujen hyväksi järjestetyissä alustavis­sa
keskusteluissa viielä päästy, mutta eräitten ranskalais-diplomaattien
antamien vahvistamattomien selitysten mu­kaan
pidetään mahdollisena kompromissiratkaisua. Näiden
lähteiden mukaan kompromissi syntyisi siten, että Yhdys­vallat
lopettaa ehdoitta Pohjois-Vietnamin pommituksen,
minkä jälkeen Pohjois-Viednam suostuisi sotatoimiensa su-piistamSseen.
Mitään virallisia vahvistuksia tälle olettamuk*
selle ei ole saatu^
Montreal. — Perjantaina avattuim "Man and His World"
(Ihminen ja hänen maailmansa) näyttelyyn, mikä on Expon
seuraaja, odotetaan Victoria-päivän pitkän viikonlopun ai­kanamiljoona
vierailijaa.
Ottawa. — Siirtolaisministeriö tiedoitti torstaina, että
ensimmäisen kolmen kuukauden aikana 1968 tuli Canadaan
24,123 siirtolaista verrattuna 33,096 siirtolaiseen edellisenä
vupiäna, kolmen ensinunäisen kuukauden ajalta. Ministeriö
sanoi tämän siirtolaisen vähenemisen heijastavan välittömäs­ti
työnsaantimahdollisuuksien vähenemistä (työttömyyden
Ii8ääntymi8tä)'Canada8sa. '
Bonn. ,— Poikkeuslakiluonnos, minkä niukaan hallitus
voi hätätilanteen nimissä mitätöidä peruatuslain takaaman
ptihe-, kokoontumis- ja muUt kansalaisvapaudet, käsiteltiin
X.änsi-Saksan parlamentin alahuoneessa torstaina toisessa lu­kemisessa
opiskelijain ja muiden kansanvaltaisten voimien
jaitkaessa protestointia sitä vastaan. Poikkeuslaki käsitellään
kolmannessa ja viimeisessä lukemisessa toukokuun lopulla.
Saigon. — Yhdysvaltain sotilasjohdon antamien tietojen
mukaan. Etelä-Vietnamissa käydään jatkuvasti., taisteluja
Vietkong-partisaanien sekä yhdysvaltalaisten asevoimien vä­lillä.
Yhdysvahalaisia kaatui viimekslkuluneen viikon aika­na
562 eli 19 enemmän kuin minkään aikaisemman viikon
aikana. •
liepeellä ryhtyivät työläiset istuma-lakkoon.
F l i n s i n tehtaan portit oli
suljettu ja tehtaan lipputankoon
nostettiin punainen lippu.
Lakkolaiset vaativat pariteetti
palkikoja Pariisin työläisten kanssa
sekä 40 tuntisen työviikon uudel­leen
täytäntöön ottami<}ta jne.
Lakkoliike näyttää laajenevan
Boulogne-Billancourt tehtaalle Pa­riisissa
ja myös Bordeaucin laivate-lakan
työläiset protestoivat laivo­jen
rakentamisen vähentämisen
johdosta.
On myös merkkejä siitä, että
Ranskan maaseutuväestökin ryhtyy
protestoimaan;
Nykyiset levottomuuden syyt ovat
tietenkin syvemmällä, mutta sen vä­littömänä
aiheuttajana oli poliisien
kovakouraisuus Sorbonnen yliopis­ton
opiskelijain mielenosoituksen
hajoittamiseksi toukokuun 3. päivä­nä.
Tätä seurasi kaksi viikkoa kes­täneet
levo^tomuiHdet ja mielen­osoitukset
Lätin Quarterissa.
Madrid. — Useita satoja yliopis­toja
sanotaan torstaina järjestäneen
Madridin yliopistolla mielenosoituk-^
sia, joiden yhteydessä poltettiin kir­joituspöytiä,
kivitettiin poliiseja ja
rikottiin erään linjaauton ikkunoita
sen jälkeen kun matkustajat olivat
tulleet pois.
Tämä oli ensimmäinen mielen­osoitus
sen jälkeen kun yliopiston
ovet avattiin uudelleen toukokuun
6. päivänä mitä ennen laitos oli
suljettuna kaksi viikkoa kestänei-den
hallitusvastaistöi mielenosoi­tusten
johdosta.
Torstaisen mellakan edellä piti
noin 30O opiskelijaa kokouksen mis­tä
lähetetUin protesUkirjeitä De­mokraattisten
opiskelijain unionin
johtajäin vangitsemisen johdosta.
Kokouksessaan opiskelijat päätti­vät
marssia yliopiston rehtorin, v i ­rastolle.
Luodit antoivat
päänsäryn
San Francisco. — Lääkäri joka
tuli sairaalaan maanantaina pään­särkyä
valittaen, sai toiset lääkärit
ymmälle keskiviikkona.
Potilaalla oli viisi kuulaa pääs­sään
joisLa mikä vain olisi "voinut
tappaa hänet" sanoi lääkäri joka
hoitaa tri Ralph WiHiamsia, 57-vuo-tiasta
yleisön terveysvirkailijaa.
Juneau, Alaskasta.
T r i . Williams oli hakattu tajut­tomaksi
ja sitten häntä o l i ammut-tu,
palatessaan elokuvista sunnun-tai-
iltana. Tietämättä kuulista pääs­sään,
hän tuli tajuihinsa, palasi ho­telliinsa
ja meni nukkumaan. Maa-nantai-
iltapäivällä hän otti hotel­lin
pitäjän neuvosta vaaria j a meni
lääkäriin.
Tri. DudleyFoumier joka hoitaa
lääkäriä, sanoi kuulien vaarallisen
paikan —, yksi aivan aivojen vife-ressä
ja toinen kaulasuonen vieres­s
ä — tekevän niiden poistamisen
ei-Jhalutuksi.
"Tämä on kummallisin tapaus mi­tä
olen koskaan nähnyt,' sanoi hän.
Tri. Wllliamsin sanotaan voivan
erikoisen hyvin.
Kjerrostalon osa
luihisttii, 15
ihmjs^ JkuidS
Lontoo. — Lontoolaisen 23-ker-roksisen
"apartmenttitalon" yksi osa
luhistui torstaina surmaten 15 i h ­mistä
ja loukaten 15 muuta, tiedoit-tavat
poliisiviranomaiset. Toisia pe­liltään
salpaantuneen. Kerrostalon
yhden osan sanotaan luliistuneen
korttipakan tavoin.
Rakennus valmistui vasta kaksi
kuukautta sitten ja monet vuokra­laiset
olivat muuttaneet sinne aivan
äskettäin.
[Pappi sai i m dm
sydämen Räinisikassa
Pariisi. — Muuan Marseilles'sta ko-loisrn
oleva 45-vuotlas pappi sai sun­nuntaina
uudon sydämen R a n ^ n kol­mannessa
sydämensiirtoleikkauksessa.
Viiden tunnin leikkaus tehtiin Pariisin
Broussais-sairaalassa, ja sitä johti
professori Charles Dubost.
Potilaan ilimoitetaan olevan hyvässä
kunnossa ja palanneeen tajuihinsa
leikkauksen jälkeen sunnuntai-iltana.
Sydämen luovuttaja oli kuollessaan 39-
vuotias. Kummankaan nimeä ei ole
ilmoitettu.
Voimakas j ä r i^
surmasi Jajiatii^sa
a M i n 25 Ihmistä
Tokio. — Pohjois-Japania täri­sytti
pahin maanjäristys kuuden-t9ista
vuoden aikana, sytyttäen: tu­lipaloja,
aiheuttaen nousuvesiaalto-j
a ja suuria talous vaurioita. :
Ainakin 25 ihmistä tiedetään kuol
leen. Kahdeksan ihmistä oli kateis­sa
ja y l i 50 loukkaantunut Japanin
historian kolmanneksi voimakkaim­massa
maanjäristyksessä.
Se tärisytti Hokkaido saarta
Honshun pohjoisosaa kello 9.30 aa­mupäivällä
torstaina. Lähes 200
asuinrakennusta ja muuta taloa tu­houtui
tai vaurioitui. Tulipaloja
syttyi useissa kanpungeissa. _ Puhe-
Jinyhteydet katkesivat samalla kun
maantie-, meri- ja ilmaliikenne häi­r
i i n t y i . Viranomaisten tiedonanto­j
en mukaan se oli Japanin pahin
maanjäristys vuodesta 1952 lukien.
Hirmumyrskyt
tappoivat 72
ihmistä USAssa
Voimakkaat hirmumyrskyt riehui­vat
Yhdysvaltain, keskiosassa keski­viikkona,
surmaten y l i 70 ihmistä;
loukaten useita satoja muita ja jät­täen
jälkeensä arviolta, miljoonien
dollarin hintaisen hävityksen jäl­jen.
Hirmumyrskyjen ja niiden yh­teydessä
Tiehuneitten ukonilmojen
aiheuttamat ihmismenetykset nou­sivat
torstai-iltaan mehnessä 72:een.
Yksistään Arkansasissa kuoli 48;
Iowassa 14 ja Illinoisissa 8 sekä
Missourissa ja Indianassa kummas­sakin
1.
Voimakkaimpia iskuja sai Arkan.
Sasin koillisosassa oleva Jonesboro
missä kuoli 33 ihmistä ja loukkaan­tui
350. Mainitun osavaltion polii­sit
tiedoittivat että pienessä Oil
Trough kauppalassa kuoli 10 ihmis­tä.
Tämä 235 asukkaan kauppala tu­houtui
asiallisesti kokonaan. Muita
vähän pienempiä vaurioita kär.si
kymmenet muut kauppalat ja kylät.
MieAeniosQittajat
EbanJa vastassa
Helsinki, -r- Israel pois SuezSta ym.
tunnuksien alle kokoontuneet mie­lenosoittajat
yllättivät hotelli Mars­kin
edustalla maanantaina juuri
Suomeen saapuneeen Israelin ulkomi­nisteri
Abba Ebanin ja häntä var^
tioivat poUisit. Mielenosoitus sujui
rauhallisesti. Ulkoministeri Ebanille
haluttiin mielenosoituksella tehdä
tiettäväksi, että Israelin lähi-idän
politiikkaa ei suinkaan yksimielisesti
hyväksytä Suomessa.
RANSKAUiSOPISKELIJAT OVAT
MIEHITTÄNIET OPPI LAITOKSIAAN
PäämlnSsltim IPompidiou! viittaisi "hanisainyäljsefein VehJkedlyyii"
ja veiltasi tUanmieitta !kteisikiialijkalslin Yallaniku^iMmistiapi^^
Pariisi. — Nostaen ylös punaisia
viirejä — j a yhden anarkistisen
mustankin v i i r i n — ranskalaiset
opiskelijat miehittivät tiistaina^ suu­rimman
osan Ranskan 18 yliopistos"-
ta, mitä tapahtumaa pääministeri
Georges Pompidou sanoi sekä kan­sainvälisen
salavöhkeilyn tuloiksek-si,
että "sivistyksemme kokeeksi."
Opiskelijain kapinoinnin jatkan-salliskokoukselle
esitetyn moitelau-suntaehdotuksen
johdosta järkytty­nyt
pääministeri Pompidou esitti
kamsallisikjakoulijsessa opiskelijoille
uusia myönnytyksiä —• asiallisesti
puhuen suostuen opiskelijain kaik­k
i in alkuperäisiin vaatimuksiin.
Viitaten viimeviikkoisen Lätin
Quarterin mellaikointiin ja miehi­tykseen,
pääministeri Pompidou sa­noi:
"Minä en näe sille mitään
edelläkävijää historiassamme, pait­si
viidenneltätoista vuosisadalta,
j o l i o in kesikiajan hallitusjärjestelmä
oli luhistumassa."
Hänen selityksensä mukaan "'ka­pinaan"
osallistuu "yksilöitä, joita
tuetaan huomattavilla finanssiva-r
o i l la ja katutaisteluun soveltuvilla
laitteilla, mitkä luultavasti kuuluvat
j o l l e k in kansainväliseHe järjestöt
le,
" E n luule olevani harhateillä aja-tellessani,
ettei tarkoituksena ole
vain kehittjää subversiivisuutta
länsimaissa, vaan aiheuttaa vaike­uksia
Pariisissa aikana joUoin siitä
on. tullut Kauko-idän kokouspaik­ka,!'
hän sanoi, ilmeisesti vihjail-
Ien, että Kiina haluaisi levot­tomuuksia
Vietnamin rauhanneuvot­telujen
vaikeuttamiseksi.
Vallankumouksellisen suuren i n ­nostuksen
vallassa toimineet tuhan­net
opiskelijat miehittivät tiistaina
Sorbonnen yliopiston; j a selittivät
hallitukselle monen puheensa yh­teydessä,
että opiskeluhuoneita ei
avata ennen flcuin ainakin kaksi hal­lituksen
ministeriä ja P a r i i s in kom-mendantti
erotetaan virastaan, ,.
N i i n sähköinen oli yleinen ilma­p
i i r i , että kansalliskokouksen istun­tokin
oli keskeytettävä; vähäksi a i ­kaa
ennen pääministerin puhetta
siksi kun gaullelaiset ja anti-gaul-lelaiset
olivat joutua käslryskyyn.
Maanantaina olleen suuren ja e-rinomaisesti
onnistuneen mieleno­soituksen
jälkeen opiskelijat; kes­kustelivat
j a väittelivät suurin jou­koin
yliopistoa j a maan asioita kos­kevista
kysymyksistä. Yliopisto ja
koko Lätin Quarter oli tiistaina
opiskelijain hallussa.
Kymmenen päivää kestäneiden
opiskelijain j a poliisien veristen yh­teenottojen
jälkeen tiistaina ei ol­lut
näkyvissä yliopiston lähettyvil­lä
ainoatakaan poliisia. Valkoisia
kypäriä pitäneet opiskelijat toimi-vat
liikenteen ohjaajina. Hallitus
oli luovuttanut.sen osan kaupungis­ta
opiskelijoille.
Sorbonnen päärakennuksen katol­la
oli puolisen tusinaa punaisia v i i ­rejä
ja yksi mustakin v i i r i . Anar­kistien
musta lippu ilmestyi näky­v
i l l e ensimmäisen kerran maanan­taina
noin 800,000 opiskelijaa ja
työläistä käsittäneessä paraatissa.
Normaalioloissa musta j a puiiai-nen
ei sovi yhteen sillä Ikonununis-tit
ja anarkistit ovat jatkuvasti o l ­leet
vihoUisuussuhteissa keskenään.
Näiden v i i r i en rinnakkaisolo tulikit-si
joidenkin huoanioitsijäin mielestä
jotakin uutta Pariisin: poliiitlsessia
tilanteessa. Jotkut tarkkailijat ap­rikoivat,
että onkohan tämä mei4c.
kinä jostakin suuremmasta, niaan
historiaa koskevasta kehityksestäj
Strasbourgossa opiskelijat (kaap­pasivat
haltuunsa yliopiston julista­en
sen ."Strasbourgin opiskelijain
autonomiseksi yliopistoksi."
iKaikkialla olivat poliisit taka-alal-la
ilmeisesti viranomaisilta saamien-sa
määräysten mukaisesti.
Helsinki. — Lähes 15 miljoonaa
markkaa valtion varoja lojui vuo­sikausia
pimeässä kassaholvissa
pahvilaatikkoihin j a matkalauk­kuihin
pakattuna eduskuntatalos­sa.
Edu^unnan entinen talouden­hoitaja,
varatuomari Björn Fel«
r i n g on . y U . ,iuriid«nk3miaene|i^...
vuoden ajan jättänyt tiUttämättS
valtiolle yli 16 miljoonaa markr
kaa ennakkopidätyksiä.
Kirjanpidollinen kassavajaus
osoittaa 85(^,000 markkaa. Tämä
kaikki käy ilmi oikeuskanslerin
eilen julkisuuteen antamansa e-
. duskunnan taloudenhoidosta i l ­menneistä
epäselvyyksistä : anta-r
massaan lausunnossa.
'Eduskunnan kansliatoimikunta
käsitteli perjantaina oikeuskansle­r
i n lausuntoa ja päätti kohottaa
oikeuskansleria nostamaan syytteen
taloudenhO|itajaa vastaan.
Eduskunnan taloudenhoitaja Fei-ring
sairastui syyskuussa 1967. T a ­loudenhoidon
väärinkäytökset pal­jastuivat
marraskuun 17. päivänä
1967.
Oikeuskanslerin selitys ja asiaa
koskevat poliisipöytäkirjat paljasti­vat
oloissamme ainutlaatuisen ja
suorastaan tragikoomillisia piirtei­tä
sisältävän jatkuvan rikoksen. T a ­loudenhoitaja
Feiring oli tullut
eduskunnan palvelukseen jo v. 1940
mistä alkaen hän o l i toiminut edus­kunnan
taloudenhoitajana, ensin
USAn "YLEVEMMYYS"
ON RAUHAN ESTEENÄ
New Yori(. — Amerikan ylemmyys
käsite voi eslää sen saavuttamasta py­syväistä
rauhaa Vietnamissa sanoi to-rontolainen
rabbi Abrahaim L. Fein-bc-
rg viime perjantai-iltana.
Hän sanOi; vielä, että USA:n. halu
olla koko maailman poliisina on jo
syössyt Amerikan alas Vietnamin
hylljrvään suohon".
"Harhaluulo kaikkivaltiudestaan,
ylivakiaan asemasta ja otaksuminen
että: Jumala on valinnut USA:n päät­tämään
Jkoko maailman poliittisesta
ja taloudellisesta systeeemistä, kersku
minen että he eivät milloinkaan ole
hävimieet sotaa — nämä tukkivat tien
rauhaan'', sanOi.Feiinberg,(oka vie­raili
Vietnamissa mm; Hanoissa vuon­na
1967 kahden muun kirkonmiehen
kanssa.
Tämä 68-vuotias rabbi sanoi että to­dellinen
rauhansopimus Vietnamissa
olisi amerikkalaisille "traumaattinen
koe".
Feinberg puhui tilaisuudessa joka oli
-järjestetty vangituille USAn sotilaille
jotka ovat kieltäytyneet sotimasta
Vietnamissa.
sivutoimisena j a sittemmin vuodesta
1952 lukien päätoimisena.
Taloudenhoitaja Feiring on kuu^
lustelulssa selittänyt, että pidätet­tyjen
ennakkojen tilitykset olivat
jostakin syystä viivästyneet vuoden
1947 aikoihin j a lopulta hän e i enää
'%:ehdannMt" toimittaa tilityksiä
daijikaan. Väärei^äiiilUm: iu«^wp»»
don hän onnistui huiputtamaan
kansliantoimikunnan tilintarkasta­jat
ja niin kassaholviin kertyi tilit­tämätöntä
rahaa suorastaan seteli-kasoittain.
Oikeuskansleri katsoo Feiringin
syyllistyneen jatkettuun rikokseen,
valheelliseen merkintöjen tekemi­seen
asiakirjoihin sekä tahalliseen
virkarikokseen.
Meitä canadalaisia
on nyt 20.7 milj.
Ottawa. — Canadan väldluku o l i
arvion mukaan huhtikuun 1 päivänä
20-7' miljoonaa, tiedoittaa liittoval­t
i on tilastotoimisto DBS.
Tämä on 366,000 hengen e l i 1.8-
prosenttinen lisäys verrattuna edel-
.Ilsen vuoden huhtikuun 1 päivän
väestötilastoihin. Suurin väestön l i ^
sääntyminen — 168,000 — tapahtui
Ontariossa. Ontarion väkiluku on
pyt arviolta 7,283 000,
Suurin prosentuaalinen lisäys —
3.3 — tapahtui B r i t i sh Golumbiassa»
minkä väkiluku nousi 64,000 hen­gellä,
ollen nyt y l i 2 m i y .
Quebecin väkiluku lisääntyi 68,-
000 hengellä ollen se nyt arviolta
5,923,000.
Pravda L-Saksan
pbikkeuslaeista
Moskova. — Maailma a ti^e sivuut'
tasnaan Länsi-Saksan poikkeusldcien
hyväkqrmistä vaitiollen, korosti New
vostoliiton johtava >lehti Pravda maa­nantaina.
Määli lait hyväksytään liit­topäivillä,
epäluodamus Länä-Saksaa
kehtaan lisääntyy yhä kaikissa mais*
sa.
Heavof(toHitUii/oif fo:|riifcttB •
tanut poikkeuslakien vaarallisuutta
sekä Länsi-Saksan sisäistä fcchitystS
että niiden Euroopan turvallisuudelle
aiheuttamaa idtkaa ajatellen.
Täällä on "viime"^ paiv5iä~"toistetta
useita länsisaksalaisia lausuntoja,
että poikkeuslakien hyväksyminen tie>
tää yhä kasvavia vaikeuksia LSnd-
Saksan sosialidemokraattisdle puolu­eelle.
PAPERILASTIRAHASTO
ON NYT $3,290.87
Torstai-iltaan mennessä saapui jälleen lehtiemme paperivaonulastin
maksamiseksi 15 lahjoitusta ja niiden ansiosta kaunis rahasumma, $40.00.
Suurkiitos sanavapauden ystävät j a kannattajat lahjoituksista.
K ^ k e n kaikkiaan on tämän kampanjan ansiosta saapannt t S h i n pSl-vään
mennessä $3,290.87, mikä korvaa ostetun päperivaunulastin j a aitt>
taa lisäksi muitakin rahamenoja jotka nousevien kustannusten vaoksi
tulevat yhä suuremmiksi. Kaunis kiitos vieläkin sekä yksityisille että
CSJ:nSoäntu]an osaston jäsenille yhteislahjoituksista.
Lahjoituksia Vapauden paperirahastoon saapui seuraavilta lefatemme
tilaajilta j a ystäviltä:
Toivo Järviaho, Atikokan, Ont. __.__.„_u_____^_-_.__^____i__ $ 1.00
Jack Vuohela/Kapuskasing, Ont. _ _ L O O
Otto Lyytikäinen R. R. 1, Cobourg, Ont _ . _ . _ ; . ^ — 1 . 0 0
Vilma j a V i l i Vickman, Whitefish, Ont. 5.00
Y. Tamminen, R. R. 1, Burks Falls, Ont. 1.00
CSJ:n Sointulan osasto, Sointula, B. C. 10.00
A l i n a ja Aksel Hakula, R. R. 3, Sudbury, Ont. 2.00
Vapauden lukija, Toronto Ont. 1.00;
Hilma ja E d v i n Kekki, Toronto, Ont 2.Q0
A. Seppälä, Toronto, O n t — 3 . 0 0
Nestor Falstrom, Haliburton, Ont 1.00
Fanni ja Lenni Seppälä, Riverdrive Park, Ont 1 — 5 . 00
Arva Mäkynen, Port Arthur, Ont 1.00
Jaakko Mäenpää Port Arthur, Ont 4.00
Lyydia ja E m i l Kuusela/Hoyle, Ont. 2.00
40.00
Aikaisemmin Vapaudessa julkaistu _._-_.__^_____-„^.i_.w__^ 2fi93JSZ
L i e k i n lahjoitukset _ . ^ . _ . _ . _ . . . _ _ _ . . _ . _ _ j . , _ _ . _ . . _ _ . . . : . . „ . : 257.35
Yhteensä f _ $3;890.87
EUROOPAN M U O K A T T A V A OMA T U L E V A I S U U T E N SA
Bukarest — Suuret hurraavat
väkijoukot olivat tiistaina Roma­nian
pääkaupungissa tervehtimäs­sä
5-päiväiselle valtiovierailulle:
saapunutta Ranskan presidentti
Chairles de Gaullea, joka tei-veh-dyspuheensa
yhteydessä vetosi
yhdistyneen E iiroopan puolesta
ilman mitään ulkopuolista (ame­rikkalaista)
sekaantumista sen
asioihin. /
Romanian presidentti Nicolae
Ceausescu toisti de Gaullen ve­toomuksen
kehoittamalla Euroo­pan
vapaita kansoja — "omien
kohtalojehsa herroja" — yhteis­toimintaan
ilman ulkopuolista se­kaantumista.
Romanian vierailu on president­ti
de Gaullen kolmas vierailu Itä-
Euroopan maissa. Aikaisemmin
hän kävi Neuvostoliitossa ja Puo­lassa.
Satoijatuhansia romanialaisia,
jotka saivat hetkellisen loman kou­luista
ja työpaikoilla, oli lento.;
kentäUä Bukarestin johtavan tien
varrella tei"vehtimässä presidentti
de Gaullea.
Voimakkaimmat suosionosoituk­set
tei'vehtivät sitä, kun de Gaul-le
esitti romaniankielellä ulko­muistista
oppimansa tei-vehdyk-sen:
"Minä tuon Teille, ystäväni,
parhaat tei-vehdykset Ranskan
kansalta, joka tervehtii Teitä sy­dämensä
pohjasta."
Eräitten . länsimaiden tarbkaili-
Jain amointien mukaan de Gaul­len
yhtenä tavoitteena on rans­kalaisten
aseiden, erikoisesti vis­sinlaisten
lentokoneiden myynti
Romanialle. Mitään vahvistava^ ci
ole kuntenkaan tähän arveluun
saatu.
Vedoten valtablokkien yli E u -
iroopan yfhtenäisyyden puolesta
presidentti de Gaulle sanoi keski­viikkona
Suuren kansalliskokouk­sen
istunnossa, että jos Euroopan
maiden annettaisiin muokata omat
ikohtalonsa, Euroopan maat rat-kaisisivat
omat ongelmansa, eri-koisostl
Saksan kysymyksen ja
•,',••;•;'.•. .,; •; , .;./•;• ,'.;...;•;
Euroopan turvallisuusongelman..
Hän antoi ymmärtää, etiK Yh­dysvallat
on sivuutettava Euroo-pan
turvallisuuskysymystä ikoslce.
vista järjestelyistä.
Tähdentäen että Ranska Ja
Romania edistävät omia tkansal.
lisiä ohjelmiaan, de Gaulle sanoi
Ranskan asiallisesti puJhuen " i r -
rolttaneen" itsensä, ei läntlslatH
ystävistään, vaan Atlantin l i i t on
alaisuudesta poliittisesti, sOtilaaUi.
sesti ja rahallisesti.
Samalla kertaa presidentti de
Gualle kertoi, että Romanian» yh-
(teistöiminta Ranskan kanssa "el
heikennä Romanian läheisiä »uh-teita
Neuvostoliittoon."