Vapaus, August 15, 1961

              Sivu 2 Tiistaina, elok. 15 p. — Tuesday, August 15, 1961
PAUS
(LIBEBTT) — Independent UAat
Organ of Finnish Canadlaiu. £s-tabUBhed
Nov. 6, 1917. Authorlzed
as eecond class mai] b7 tbe FMfe
Office Z>epartment, Ottawa. Pub-
Uobed tbrice wee]cly: TueaNlays.
nmndays and Saturdaya by Vapaus
Piiblishing Company Ltd:, at IÖOTIOS
Ebn St. W., Sudbury, Ont.. Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4284;
Edltorlal Office OS. 4.4265. Manager
E. Suksi. Edltor W. EUund. Mailing
address: Box 69. Sudbury. Ontario.
.\dTertising rates u i m n appUcatiöE
Translation free of charge:
TILAUSHINNAT:
Canadasaa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
8 kk. 2.50
^ndysvalloisBa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. fiJ25
Tieteen kehityksessä on avattu uusi sivu
Tiedemiespiireissä yksimieBsyysTitovm lennon merkityksestä
Mätää paljastuu Quebecissa
Vieläpä siihen aikaan Tcun munalukkolaista ja muista
taantumuksellisista otteistaan surullisen kuuluisa manalle
mennyt Maurice Duplessis hoiteli Quebecin maakunnan asi­oita,
tiedettiin vallan hyvin, että Union Nationale-puolueesta
oli .tullut sellainen kilpi, jonka suojassa harjoitettiin mitä
Suurinta poliittista keplottelua ja vieläpä törkeitä rikoksia­kin.
Siihen aikaan vaaleista tuli julkisia tappelutiläisuuksia,
jolloin gangsterit riehuivat vaalipaikoilla-mielin' määrin.
Ktfrinon kansalasia kapuloitiin ja vieläpä kidnapattiin. Union
NäiÖonale-puolue järjesti vaalit niiri, että sama henkilö kävi
moneen kertaan äänestämässä. Tällainen hulinoiminen jatkui
monia vuosi häiritsemättä,
•Hallituksen vaihdoksen jälkeen on ryhdytty toimenpi­teisiin,
tosin vähäisiin, näiden rötösten paljastamiseksi. Hil­jalleen
pääsee päivänvaloon asioita, jotka saavat tavallisen
kansalaisen hätkähtämään ja kysymään itseltään onko täl­lainen
ollut mahdollista. Näihin rikoksiin on sekaantunut
paljon ihmisiä, monissa tapauksissa hyvin tärkeissä viroissa
olleita, joten tuskin kaikkia riJcoksia voidaan koskaan saat- .
taa päivänvaloon.
Julkisuudessa tiedettiin, että esim. Montrealin poliiseilla
oli yhteydet alamaailmaan, jolta taholta poliisit saivat run­saita
tuloja.
Tämä meni niin pitkälle^ että poliisilaitoksessa oltiin pa­kotettuja
tekemään uudelleenjärjestelyjä. Jouduttiin mene­mään
jopa siihen, että Britanniasta ja Ranskasta tuotettiin
huomattavia rikospoliiseja asioita järjestämään.
Viime viikon lopulla tiedoitettiin Quebecista, että siellä
on pantu syytteeseen Quebecin hallituksen varojen kavalta­misesta
maakunnan väkijuomapoliisilaitoksen entinen tar­kastaja
Leopold Perreault. Tiedonannossa sanotaan, että ky-syrnyksessä
on yli $1,000,000. Perreaultia syytetään siitä,
että hän olisi pitänyt väärää menotiliä ja vaatinut samaa
alaisiltaan. Tällä tavalla uskotaan hänen saaneen $42,260 ja
hänen alaistensa poliisien $60,000 tammikutm I päivän 1952
ja heinäkuun 1 päivän 1960 välisenä aikana, v
Niinikään häntä syytetään myöskin siitä, että hän olisi
alaistensa kanssa varastanut laillisesti takavarikoitua väkii
juomaa vaalikamppailussa käyttöä varten ja myynyt sitä
myös salaviinakauppiäille.
V. 1960 Quebecin maakuntapoliisilaitokseh päälliköksi
nimitetty Josaphat Brunet on valottanut osittain mistä to­della"
on kysyriiys. ^
"Työvoiman ja luotettavien/tutidjain g^ute; jotka olisi­vat
paljastaneet jo nyt tiettyjä epäsäännöllisyyksiä, pn ly­kännyt
tutkimuksen alkamiista Mohtreälissa", sanoi hän.
"Montreal on seuraava", hän lisäsi:
Viime viikon lopulla oli myöskin Quebecissa syytettynä
kavalluksista ja väärinkäytöksistä Quebecin sittemmin lo­petetun
väkijuomapoliisilaitoksen entinen -päällikkö Rosario
Leyrtire ja hänen poikapuolensa pell-Ray Laforest. I ^ i re
on' nykyään eläkkeellä. Lemirfeä syytetään mm;, siitä, että
hän on pitänyt Laforestia palveluksessa "ylimääräisenä eri­koispoliisina"
vaikka hän ei ole todellisuudessa ollut en$ih-kään
poliisilaitoksen palveluksessa.
Poliisipäällikkö Brunet selitti myöskin,, että jo tässä
vaiheessa on saatu niin paljon todistuksia eräitä eläkkeille
jääine^ä poliiseja vastaan, että maakuntahallitus voi peruut-taäT
heidän eläkkeensä.
,^Mitä Quebecissa on tähän mennessä saatu selville poliiäi-lai^
pksessa ja muissa viroissa tehdyistä rötöksistä on paljas­tanut
vain vähän siitä mädästä, mikä pääsi vallalle fasisti-mielisen
Duplessisin hallituksen surullisina päivinä. Se myös­kin
» paljastaa minkälaista sairautta voi syntyä kapitalistisen
järjestelmän sisällä.
Pasadena. — Y h d y s v a l t a i n j a N e u ­vostoliiton
pitäisi yhdistää voimava­ransa
ihmisen lähettämiseksi kuuhun
lausui Neuvostoliiton tiedeakatemian
tähtitieteellisen neuvoston puheen-
Johtaja prof. A . M i h a i l o v maanan.
taina. .
M i h a i l o v , joka , osallistuu C a l i f o r -
n l a s s a . järjestettävään kansabiväli-seen
konferenssiin, sanoi mm.: >—
O l e n 73 vuoden ikäinen, mutta: t o i ­von
näkeväni, vielä elinaikanani k u u ­lennon.
; ' r
Hän oletti, että Neuvostoliiton t o i ­sen
avaruuslentäjän alus Vostok. n
o l i samanlainen kuin hänen edeltä­jänsä
G a g a r i n i n k i n.
Ensimmäinen avaruusalus el v a ­hingoittunut,
j a sitä olisi voitu käyt­tää
vielä toisenkin kerran, j a t k o i M i ­hailov.
säteilyn, tärinän j a painottomuuden
vaikutuksesta elävään organismiin.
Nyt tulevat tiedemiehet seikkape­räisesti
tutkimaan uutta "biologisten
kohteiden" ryhmää, joka joutui ,25
t u n n i n ajaksi avaruusmatkan rasi­t
u k s i i n Vostok I l - a v a r u u s l a i v a l l a , s a ­noi
professori Mäiski.
Ankka ammuttiin alas
- Viime viikolla saapuneessa Suomi-Seuran kirjeessä lai­nattiin
pitkästi Suomen Sosialidemokraatissa julkaistua kir-jchtusta,
jossa yritettiin uskotella, että Suomen Kommunis­tisen
Puolueen sisällä toimii voimakas "oppositioryhmä", jo­ka
osoittaa puolueen sisäistä hajoamista. Kerrottiinpa siinä,
että "oppositioon" kuuluvat mm. Eino Kilpi, Sylvi-Kyllikki
Kjlpi, Kusti Kulo, R. Palmgren ja presidenttiehdokas Paavo
Aitio. ' »••HBitqp^iyipB
• VähänknvSuomen poliittisia asioita seuraava fiuomasi,
että-.kysymyksessä on kokonaan keksitty juttu, jota valiteta
tavasti SuomijrSeuran välityksellä levitettiin ulkomailla asu­vien
suomalaisten luettavaksi.
Helsingissä ilmestyvän Kansan Uutisten toimituspals-talla
julkaistiin tämän johdosta kirjoitus otsikolla "SSn mä-täkuunjuttu",
jossa sanottiin seuraavasti:
"Suomen Sosialidemokraatti julkaisi eilen ilmeisesti oi-keistorintaman
yhteisessä vaalitoimistossa valmistetun häly-jutun
SKP:n sisällä muka toimivasta oppositiosta ja sen jär­jesty
misestä. Kirjoituksessa väitetään mm. että 'oppositio-johdon
ryhmittyminen on suoritettu perin salaisesti eikä
sen edustajien henkilöllisyyttä ole haluttu paljastaa — vasta­hyökkäyksen
pelossa — edes kaikille luotetuille jäsenille­kään'.
Vaikka siis koko puuha on näin salaista/luetellaan
SS:n kirjoituksessa hetkeä myöhemmin koko joukko 'oppo­sitioon
kuuluvien nimekkäimpien johtajien' nimiä, joukossa
mm. presidenttiehdokas Paavo Aitio, v
/"Suomen Kommunistisen Puolueen taholta todetaan, että
kenenkään'on mahdotonta kuulua minkään puolueen sisäi­seen
oppositioon, ellei ole kyseisen puolueen jäsen. Suomen
Kommunistisessa Puolueessa ei ole mirikäänlaista oppositio­ryhmää.
SSm mainitsemista henkilöistä ei kuulu Suomen
Kommunistiseen Puolueeseen' kuin yksi, eduskunnan vara­puhemies
Paavo Aitio, eikä hänenkään ja puolueen välillä
ole ollut koskaan, eikä ole nytkään, minkäänl^^ia ristiriHai»
suuksia."
Valheella on lyhyet jäljet, kuten sanotäap
T I E T O J A SÄTEILYN
V A I K U T U K S E S T A
Moskova. — M a j u r i Titovin ava­ruusmatkalla
on suuri tieteellinen
merkitys tutkittaessa elämää ava­ruudessa
ja muilla kiertotähdillä,
lausui tunnettu neuvostoliittolainen
biologi professori Mäiski tiistaina
T A S S i n ilmoituksen mukaan.
Professori Mäiski, joka on Mosko-vn
yliopiston kokeellisen biologian
laitoksen johtaja, sanoi, ettei ava­ruuslento
vaikuttanut T i t o v i n ruu­miilliseen
kuntoon. Ensimmäiset
sputnikit ja avaruusalukset ahtoivat
suuren joukon tieteellisiä ilmoituksia
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Karl Törmälä, Worthintoni O n t a ­rio,
täyttää perjantaina tk. 18 päi­vänä
74 vuotta.
:Yhdymme sukulaisten j a tuttavain
onnentoivotuksiin.
Haritov. »— Huomattava neuvosto­l
i i t t o l a i n en tiedemies, tähtitieteilijä
Nikolai Barashov sanoi T i t o v i n len­non
olevan kaikkea muuta k u i n pelkr
kä -hyppäys avaruuteen.-Se on todel­linen
lento, tuleva planeettainvälisen
matkan edeltäjä.'Ennen kaikkea t ä ­mä
lento hämmästyttää pitkä-aikai-suudellaan.
Herman Titov on ainoa
ihminen maailmassa, joka tähän
mennessä on saanut nähdä auringon-nousevan
ja laskevan useamman
kerraii 24 tunnin kuluessa.
A V A R U U S B I O L O G I A
A S T U U ETEENPÄIN
. Moskora. — Neuvostoliiton ava-ruusmies
Titov on planeettamme
kiertoradalla. Tällä koko maailmaa
vavahduttaneella tapahtumalla on
erittäin suuri tieteellinen merkitys
lausui akateemikko Norair Sisakian.
— Vajaa vuosi' sitten eli 19. 8. 1960
Neuvostoliiton järjestyksessä toinen
avaruusalus teki ensimmäisen kerran
maailmassa vuorokauden kestäneen
lennon Maan ympäri j a palasi o n ­nellisesti
Maahan biologisine kohtei.
neen.
— Avaruuslennot ovat
uusia mahdollisuuksia epätavallisten
tekijöiden vaikutuksen selvittämi­seksi
Maassa' tapahtuviin ilmiöihin
ja erikoisesti ilmakehässä tapahtu­v
i i n prosesseihin. Näiden lentojen
ansiosta on nyt näkyviä perspektii­vejä
tarkkojen sääennustusten a i ­kaansaamiseksi
j a tällä seikalla on
puolestaan hyvin suuri merkitys i h ­misen
elämälle erityisesti maatalou.
den alalla.
— Biologiset tutkimukset lentojen
aikana tekivät mahdolllseScsi määri­tellä
avaruuslentäjien valmennuksen
tieteelliset periaatteet. Niiden avulla
on voitu ryhtyä ratkaisemaan uusia
vieläkin tärkeämpiä, avaruusbiologian
ongelmia j a ne tekivät mahdolliseksi
J f l r i Gagarinin loistavan malflcan
avaruuteen.
' — Herman Titovin sankarillinen
lento tuo esille ratkaisevaa laatua
olevia tehtäviä. Työkyvyn säilymi­sen
määrittelemisellä pitkäaikaisen
painottomuustilan vallitessa antaa
tieteelle arvaamattoman tärkeitä t u ­loksia;
Titovin lento merkitsee voi­makasta
harppausta eteenpäin ava­ruuden
valloittamisen alalla. Olem­me
iloisia, että aloite pysyy edelleen
neuvostokansan käsissä.
UUSI S I V U T I E T E EN
KEHITYKSESSÄ
Herman Titovin jatkaessa Vielä
lentoaan A P N n kirjeenvaihtaja tapa­si
neuvostoliittolaisen akateemikon
Leonid Sedovin, kansainvälisen a v a -
ruuslentoliiton presidentin, ja pyysi
tältä haastattelua.
Riittääkö vesi?
Geneve. — Maapallo on Maail­man
terveysjärjestön mukaan jöu
tumassa vesikriisiin jatkuvasti l i ­sääntyvän
veden tarpeen ja likaan­tumisen
vuoksi.
Vuonna 1900 oli maapallolla ä-sukkaita
1,6 miljardia, 1930 kaksi
avanneet miljardia ja 1960 kolme miljardia.
V. 2,000 lasketaan; maapallon väki­luvun
nousevan yli kuuden miljar­din.
.Jokaista leipätonnia kohti käy­tetään
4,500 litraa vettä, jokaista
voitonnia kohti 24.750 litraa ja jo­kaista
terästonnia kohti 319,500
litraa.-. :.
Riittääkö vesi? Tätä kysymystä
valaistaan 15 minuutin pituisessa
värielokuvassa, jonka on valmista­nut
Philip Stapp Maailman terveys­järjestölle
ja muille YK:n elimille.
— Herman Titovin lento "Vostok-
2" avaruusaluksella, sanoi akatee­mikko
Sedov, on uusi mitä suuren­moisin
saavutus avaruustutkimuksen
a l a l l a . K u t e n koko maailma jo t i e ­tää,
tästä tulee pitkäaikainen lento.
Koko ihmiskunnan silmien edessä t a ­pahtuu
ihmisen tunkeutuminen avär
ruuteen ja maailman kaikkeuden
valloittaminen. Titovin lennon t u ­loksilla
tulee ' olemaan suitri m e r k i ­tys.
Tieteen kehityksessä on avattu
uusi sivu. J .', f
— J u r i Gagarinin ensimmäinen
lento pani alulle ihmisen avaruus­lennot.
Gagarin teki yhden, kierrok-<
sen M a a n ympäri. T i t o v i n lentosuun­nitelmaan
sisältyy useita kierroiksia.
Minua ilahduttavat tiedot siitä, että
avaruusaluksen k a i k k i laitteet t o i m i ­vat
normaalisti ja että lentäjän
•/ointi on hyvä. •
^^Luola-asukkaat"
tutkivat
yksinäisyyttä
Torino, — Kymmenen nuorta i t a ­l
i a l a i s t a tiedemiestä tulee asumaan
kuukauden ajan luolassa tutkiakseen
kuinka ihminen reagoi siihen, että
hän joutuu elämään syvällä vuores­sa
ulkomaailmasta eristäytyneenä.
Nämä; kymmenen italialaista l e i -
rityivät sunnuntaina 800 metriä P o h -
jois-Italiassa lähellä Ranskan rajaa
sijaitsevan Caudaho-luolan sisäpuo­lelle.
Heillä on puhelinyhteydet luo­l
a n ulkkopuolella sijaitsevaan kantar
l e i r i i n , niutta he tulevat käyttämään
näitä ainoastaan hätätilassa. H e a i ­kovat
elää täysin eristäytyneenä k u u ­kauden
ajan.
He tekevät biologisia, fyysillisiä jä
psykologisia havaintoja ja uskovat
kokeensa muodostuvan hyödylliseksi
myös puolustustarkoituksessa, -koska
he tulevat näyttämään k u i n k a i h m i -
sest voisivat elää maan alla vält­tääkseen
ydinasehyökkäyksen.
KÄTKERUUDELLMIN SIJAA USA:n
LEHDISSÄ TITOVIN LENNON TAKIA
V i i n i n ja lämmön maa - Gruusia
Kun suomalainen lehtimiesval-tuuskunta
matkusti noin kuukausi
sitten Gruusian neuvostotasavallan
pSäkaUpunkiin Tbilsiin. tiesi se jo
etukäteen, että ihanat viininviljely-seudut,
lämpö ja sydämelliset ih­miset
odottivat täällä vieraita. Tbi-lis,
-mikä sana merkitsee läinmin-tä,
sijaitsee Kaukasus-vuoriston ete­läpuolella
syvässä laaksossa, ja sen
historia ulottuu vuosituhansien taa
aina 4:nnelle. vuosisadalle ennen
ajanlaskumme alkua. Gruusialaiset,
armenialaiset ja muut kansallisuu­det
asuvat täällä hyvässä sovussa
kuten eri kansallisuudet muissakin
Neuvostoliiton osissa. Näin kertoi
meitä "hoidellut" Gruusian sano-malehtimiesliiton
puheenjohtaja
ja Neuvostoliiton lehtimiesliiton
sihteeri I. Ghikbishvili meille. Tä­mä
hyvä sopu ei silti estä pieniä
piikkejä sisältävien vitsien synty­mistä,
mutta niistä vähän myöhem­min.
Niin, mistäkö tiesimme, että
Gruusia , on sanalla sannoen suu­renmoinen
maa. No, esimerkiksi
siitä, että meille kerottiin luomis­tarina;
mistä ei voinut tulla muun­laisiin
päätelmiin siitäkään huol-matta,
että laskelmissa on näillä
leveysasteilla otettava huomioon
myös ihmisten vilkas mielikuvitus.
Mutta eiväthän tällaiset jutut syn­ny
ilman aihetta.
Siis:
Jumala loi maailmaa, j a hän oli
jakanut jo koko maapallon kun
gruusialaiset saapuivat : myöhästy­neinä
jakopaikalle. Mitä vieläkö
täällä on joku ilman, ihmetteli Ju­mala.
— No juu, me myöhästyimme
hieman, sanoivat gruusialaiset;
mutta emme me pyydä ihmeitä,
kunhan nyt löytyisi jokin, kolkka
meillekin.
—Ettekö te muuta pyydä, o-lettepa
te hyviä ihmisiä. Minä an-
' lian teille kappaleen paratiisia.
Ja niin asuvat gruusialaiset vie­lä
tänäkin päivänä paratiisissa.
Tbilisin symboli on toisessa kä-dessääh
viinikuppia ja toisessa kä­dessä
miekkaa pitävä nainen. Täl­lainen
jättiläismäinen patsas sijait­see
vuoren rinteellä vanhan linnoi­tuksen
lähellä.'' Ystävät saavat vii-nikupin,
viholliset taas kokevat
miekan sivallukset.
Vanha pääkauiiunki Muheta, jos­sa
sijaitsee mm. 600-luvulla raken­nettu
Sionin tuomiokirkko., on näh­nyt
aikojen kuluessa valloittaja ar-meijain
toisensa jälkeen ryntäävän
vuorenrinnettä huimaavan korke­alla
sijaitsevaa kuninkaanlinnaa
kohti. Tbilis On nyt kuitenkin saa­nut
olla jo puolitoista vuosisataa
rauhassa vierailta valloittajilta^
sillä sodat lopuivat Gruusian lii­tyttyä
vuonna 1801 vapaaehtoisesti
Venäjään; Kehitys on ollut täällä
niinkuin muuallakin Neuvostolii­tossa
erityisen ripeää vallanku­mouksen
jälkeen. Gruusialaiset fsi-vät
ole unohtaneet sitä, miten ve­näläiset
auttoivat maata alkuvai­keuksissa.
Täällä sijaitsee mm.
efäs neuvostoliiton ensimmäisistä
sähkövoimalaitoksista. Ja nyt on
maa onnellisine ihmisineen toisi­aan
kuin kappale paratiisia.
Tbilis sijaitsee 800 metriä me­renpinnan
yläpuolella sijaitsevasta
Funikultv-näköalaravintolasta kat­sottuna
kuin tarjotin jättiläisen kä­dessä.
Kaupungissa on tällä kertaa
noin 700,000 ^ asukasta, ja se on
pinta-alataan näinollen varsin suu­ri.
Kävimme ravintolassa päiväsai­kaan,
joten saatoimme vain kuvi'
telia, miltä kaupunki näyttää ilta­valaistuksessa
tuhansien valopistei­den
tuikkiessa etelän tummassa
yössä. Mutta kaunis se on päiväl­läkin
akasineen, sypresseineen ja
ihanine puistoineen. Patsaita on
kaupungissa hyvin paljon — voi­malaitoksen
luona Lenin-patsas,
puistoissa Stalin patsaita. Sivistyk­sen
vaalimisesta saamme kuvan
kun kuulemme, että kaupungissa
on mni. 12 korkeakoulua. Tbilisin
laitamilla sijaitsee myös atomitut-kimuslaitos.
• • * • . ; " * ••••„•. * • ,
Gruusialaisvoimin esitetty Othel-lo-
baletti muodostui mieleenpainu­vaksi
taide-elämykseksi Tbilisissa.
Sekä säveltäjä A. Matshawariani
että koreografi W.Tshabukiani ovat
saaneet Leninpalkihnon, ja täydel­lä
syyllä.Bolshoin esittämä Jout­senlampi
lumosi meidät Moskovas­sa
kirkkaalla lyyrillisyydellään.
Othello oli vaikuttava aivan toi­sella
tavalla: se oli raju, intohi­moinen,
leimuava; se oli ihmisen
alkukantaisten, mutta samalla ta­vattoman
inhimillisten tunteiden
ilmaus. Tanssijat olivat loistavia,
samoin lavastus ja varsinkin jouk­kokohtausten
tulisuutta punaisilla
liekeillä tehostava valaistus. Tämä
oli aitogruusialaisten temppera-menltia.
* * *
Gruusia esittelee talouselämän
saavutuksia kansantalousnäyttelyis-sä,
jonka puhdaslinjainen arkki­tehtuuri
miellytti meitä suuresti jo
ensinäkemältä. Näyttely ei ole ko­vin
suuri, mutta se kertoo kuiten­k
i n tärkeimmän sähkövoiman tuo­tannosta,
kenkäteollisuudesta, 'kyl­pypaikoista,
viineistä, joilla Gruu­sia
hankki 'kansainvälisiä palkin­toja,
tupakasta ja paljosta muusta.
Vähän pääkaupungin Muhetan
laitamilla viljelee Mihail Mamu-lashvili
1,500 neliömetrin suuruista
puutarhaansa. Hän on nyt 87-vuo-tias,
mutta terve ja elinvoimainen,
hän on kuin pitkäaikaisten gruu­sialaisten
persontouima. —-:Suomi
eikös se ole Leningradin lähellä,
sanoo hän kuullessaan mistä vie­raat
ovat. Ja sitten hän tarjoaa
meille herkullisia punaisia luumu­ja
ja esittelee puutarhaansa. Eikä
se olekaan aivan tavallinen yrt­timaa!
Mamulashyili on keräillyt
puutarhaansa kasveja kautta koko
Euroopan 7-vuotiaasta saakka ja
siellä on nyt kaikkiaan noin 1,100
lajia, mm. 100 ruusulajia. Ei ihme,
että puutarhassa käy vieraita lähel­tä;
ja i^kaukaa ihailemassa tätä eri­koislaatuista
saavutusta. 13-vuotias
pojantytär Marika, josta isoisä sa­noo,
että hän piirtää ja laulaa e-rinomaisesti
ja on viisas kuin 40-
vuotias auttelee isoisää luumujen
poiminnassa.
• * * * ••' • ,
Ja sitten lopuksi muutama gruu­sialainen
juttu.
Elipä eräs mies 110-vuotiaaksi
ja sittert' hän sairastui: Kaksi lää­käriä
tuli tarkastamaan häntä. Toi­nen
sanoi: Hän on varmaankin: ol­lut
aina raitis,, koskapa on elänyt
näin vnahaksi.
— Enpä usko, öanoi toinen. Hän
taitaa olla aikamoinen viinien mais­telija
ja tyttöjen naurattaja.
—No, asiasta lyötiin vetoa. ;
Lääkärit kysyivät sitten miehel­tä,
miten asia oli. — Juu, olen oi'
lut täysin raitis, vastasi tämä. Mul­ta
silloin alkoi toisesta huoneesta
kuulua valtavaa melua.
— Vanhempi veljeni hän on nyt
160-vuotias- taitaa taas juopotella,
tuumii mies. Ja kuuletteko, nyt
hän !yö kymmenettä vaimoaan.
Armenialaiset kertovat gruusia­laisista
seuraavanlaisia vitsejä:
Gruusialaiset nukkuvat 8 tuntia
päivässä, huvittelevat 8 tuntia päi­vässä
ja syövät ja juovat 8 tun­tia.
— Milloin he tekevät työtä?
— Työtä, sen unohdin.
Gruusialaiset kertovat puolestaan
miten Armenian radio kysyi, tu­letteko
toimeen palkallanne ja nii-ten
armenialaiset vastasivat: En
ole koskaan yrittänyt . . .
Niin nämä on juttuja, joille nau­retaan
makeasti runsaan pitopöy­dän
ääressä j a seuraavana päivänä
tehdään työtä käsi kädessä ja pääs­tään
kauniisiin tuloksiin
SIRKKA TAMMINEN.
Nsw York. •— Neuvostoliittolaisen
avaruuslentäjän Herman T i t o v i n e n -
.lennäkemättömän . pitkäaikainen
lento on herättänyt suurta huomiota
QSAssa. Kaikkein taantumukselli-simmatkaan
amerikkalaiset lehdet
eivät voi olla tunnustamatta tämän
Neuvostoliiton uuden saavutuksen
suuruutta.
— Avaruusalus " V o s t o k - 2 " : n me.
nestyksellinen lento, k i r j o i t t a a New
Y o r k M i r r o r , on osoitus neuvostotek-n
i i k a n tasosta, joka jättää kauas
taakseen kaksi lyhytaikaista ame­r
i k k a l a i s t a käyntiä avaruudessa.
New Y o r k Times puolestaan koros­taa,
että "tämä oli Neuvostoliiton
t e k n i i k a n mahdollisuuksien sekä m a ­j
u r i Titovin henkilökohtaisen mie­hekkyyden
j a mestaruuden osoitus".
U S A n monopolilehdistö yrittää
k u i t e n k i n väheksyä historiallisen t a ­pahtuman
merkitystä. Tämä epäile­mättä
sensaatiomainen tieteellinen
:aavutus,. k i r j o i t t a a New Y o r k M i r ­ror
vedoten muka "koko maailman
valtiomiesten mielipiteisiin", o n k u i ­tenkin
samalla laskelmoitu pelottelu-toimenpide.
Venäläiset pyrkivät käyttämään t ä ­tä
Neuvostoliiton uutta saavutusta
poliittisen j a psykologisen sodan t a r -
koituksiiDi .lausuu New York:, Times
toimituksen artikkelissa. J a . U S A n se­n
a a t i n ' puolustusvaliokunnan ' p u ­heenjohtaja
ei osannut sanoa muuta
k u i n että " o n olemassa tietoja, että
tuon suuruista sputnikkia voidaan
käyttää erittäin vaarallisena aseena".
New York Herald Tribunen kir-^
jeenvaihtaja Robert Donovan k i r j o i t ­taa
tästä: "kuten niistä.kommentaa­reista,
joita tänään on saatu maa­pallon
eri t a h o i l t a , voidaan päätellä,
tämän avaruusaluksen lähettäminen
on tehnyt vakuuttavan vaikutuksen
k a i k k i a l l a venäläisen tekniikan v a i .
tavista nopeuksista .ja saavutuksista.
Washington on katkera tämän me­nestyksen
johdosta".
Unkarin ja NLn
kauppaa lisätään
Budapest. —= Unkarfai j a Neuvosto­l
i i t o n hallitusten edustajat ovat neu­votelleet
näiden maiden välisen t a ­loudellisen
yhteistoiminnan l a a j e n t a.
mlsesta vuosina 1961—1965.
Neuvottelujen tuloksena esitetään
U n k a r i n j a Neuvostoliiton h a l l i t u k ­sille
vuoteen 1965 a s t i kestävien t a -
varanvaihtosopimusten mukaisten
tavaratoimitusten lisäämistä puolin
ja toisin. Neuvostoliitto toimittaisi
U n k a r i i n vuosina 1961—.1965 sopi?
muksen edellyttämää määrää enem­män
koneita, koneistoja, rautamal­mia,
valssattua terästä, värimetalle-j
a , vuoriöljyä, voioriöljyluotteita, ke-»
mikaaleja, sahatavaraa jne. U n k a ri
puolestaan lisäisi koneiden, koneis­tojen,
linja-autojen, kojeiden^ ken­kien,
hedelmäsäilykkeiden ym. t a v a .
roiden vientiään Neuvostoliittoon.
Neuvottelujen aikana sovittiin s i i ­tä,
että Neuvostoliitto antaa U n k a ­r
i n Kansantasavallalle apua sulatto-teollisuuden
j a sähköteknillisen teol­lisuuden
kehittämistä koskevien tek­n
i l l i s t en ongelmien ratkaisussa.
Intian uusi talous­suunnitelma
esitetty
parlamentille
New Delhi. — I n t i a n kolmas v i i s i ­vuotissuunnitelma,
joka alkoi h u h t i ­kuussa,
on nyt esitetty virallisesti
parlamentille.
Kokonaiskustannukset arvioidaan
104, miljardiksi ruplaksi. Kahteen
Reuter kirjoittaa tiedonannossaan; edelliseen viisivuotissuunnitelmaan
' verrattuina investointimenot lisään­tyvät
sata prosenttia. Ulkomaista v a ­luuttaa
tarvitaan 20 m i l j a r d i a r u .
piaä. Intia toivoo saaVansa riittä­västi
tukea ulkoa käsin sen jälkeen,
kun eräs pankkiyhtymä o l i äskettäin
antanut takeen 10 m i l j a r d i l l e r u ­plalle
kahden ensimmäisen, vuoden
valuutantarpeen tyydyttämiseksi.
Neuvostoliitto, Tshekkoslovakia, J u ­goslavia.
Puola j a Sveitsi ovat lisäksi
myöntäneet luottoja laajoja teolli­suus-
ja maataloussuunnitelmia varr
t e n . V ' - '
suhtautumisesta "Vostök.2:p" me­nestykselliseen
lentoon: ''tieto. siitä,
että venäläinen avaruuslentäjä kier­tää
maapallon ympäri, on aiheutta­nut
amerikkalaisissa avaruustutki­musten
johtavissa piireissä syvän
mielenkiinnon j a pettymyksen tun­teita
USAn ohjelman toteuttamisen
yhteydessä". "Tämä teki minut val­l
a n sairaaksi", sanoi eräs v i r a l l i n en
edustaja.
YLEISTÄ R I E M U A K I I N A S SA
Peking. — Neuvostoliiton toinen
onnistunut miehitetty avaruuslento
herätti yleisen riemun K i i n a s s a . K o ­kouksia
järjestettiin tehtaissa, k a n -
sankommuurieissa ja kouluissa, i l ­moittaa
uutistoimisto Uusi K i i n a.
Sanomalehti Takungpao kommen­toi
tapahtumaa seuraavaan tapaan:
" Y h d y s v a l t a i n johtama imperialis-tiblokki
voi nyt o m i n s i l m i n todeta,
että Neuvostoliitto menee jättiläis-askelin.
eteenpäin, kun taas amerik­kalaisten
ns. menestys ajaa vanhan
lehmän . vfetämlllä, vaunuilla. - 'Vyall
Street voi ainoastaan huokaista s y ­vään
pettymyksestä, k u n siellä k u u l ­t
i i n uutisia majuri T i t o v i s t a ".
Pekingissä ilmestyvä Kansan Päi­välehti
k i r j o i t t i pitkässä a r t i k k e l i s ­saan
samaan tapaan.
SITÄ!
JA TÄTÄ
T A R K K A MÄÄRITELMÄ
— M i t e n määritellään kalan p i ­tuus?
— kysyi uusi sunnuntaikalas­t
a j a vanhemmalta "virkaveljeltään".
— Se riippuu kokonaan pyrstöstä.
Mitä etäämpänä se on päästä, sitä
pitempi on kala.
VERISTÄ T O T U U T TA
R o u v a : " M i t ä te miehet tiedätte,
naisten vaatteista?"
S k o t t i : " H i n n a n , rouva hyvä, h i n ­n
a n . "
Britanniallakin on suuri kiire yhteismarkkinoille omasta perheestään piittaamatta.
PÄIVÄN RÄKINÄ
"Piikätukkaiita saa jymäyttää"
Selaillessamme sanomalehtiä vii­me
viikonvaihteen aikana mieleem­me
palautui erään uuitsen johdos­ta
kaikenlaiset taikauskot, luulosai­raudet
jms.
Esimerkiksi Jehovan todistajat
eivät hyväksy verensiirtoa sellai­sessakaan
tapauksissa, joissa on
henki vaarassa. Emme ole varma
mistä syystä, mutta luultavasti he
pelkäävät eitä siten tulisi heidän
jumalansa jotenkin loukatuksi tai
että siten sallittaisiin tavallisen
ihmisen sekaantua asioihin, jotka
heidän mielestään ovat vain hei
dän jumalansa asioita, jumalansa,
jolla on valta ja voima ja kunnia
joko kutsua ihminen pois täältä
maan pääUä tai jättää hänet edel­leen
vaeltamaan.
On ihmisiä sellaisiakin, jotka
vielä nykypäivniäkin tekevät
ennustuksia sellaisista tapahumi-sista
ja olosuhteista, joilla ei i l ­meisestikään
ole mitään yhteyttä
ennustettavan kanssa. Tunnemme
erään vaimohenkilön, joka väittää
kiven kovaa, että hänen kissansa
voi_ennustaa sateita — jos kissa
leikkii tavallista enemmän, se mer­kitsee
hänen mielestään aivan var­masti
sadetta.
Erikoisestikin englanninkielisen
väestön keskuudessa tässä maassa
on olemassa sellainen usko, että
seinää vasten nojaavien tikapui­den
alitse kulkeminen, mustan kis­san
juokseminen poikki tien tai
käytävän edessäpäin, peililasin rik-.
kominen yms. tuottavat pahaa on­nea.
Ollessamme joitakin vuosia sit­ten
merellä kalastusaluksissa, jou­duimme
tekemisiin tähän maahan
saapuneiden norjalaisten kanssa.
Heidän joukossaan oli sellaisia,
jotka saattoivat lasketella jokseen­kin
raskaita sanoja jos joku vihel­teli
laivassa. Se muka saa tuulen
puhaltamaan. Samoin rahan heittä­minen
laidan yli merkitsi ..tuulen
ostamista pirulta — ja jos raha
oli kyllin suuri, niin se saattoi
merkitä oikein hirmumyrskyn syn
tyrnistä.
Nyt osui silmäämme sanomaleh­tiuutiseen,
missä keroottiin että
amerikkalaiset (tällä tarkoittanee
myös canadalaisia) käyttävät vuo­sittain
arviolta niinkin paljon kuin
$100,000 000 ehdottomasti hyödyt­tömiin
syövän, parannuskeinoihin.
Uutistiedon mukaan näiden jou-kos^'
on erinäiset vielä käytännös­sä
tehoavaksi toteamattomat salvat,
laasterit ja ruokajärjsetelmät, jot
ka perustuvat sitruuna-, viinirypä­le-
ja porkkanamehuihin sekä eri­näisiin
yrtteihin ja koivuntuhkaan.
Uutistoimisto oli hankkinut tie­tonsa
Amerikan syöpäyhdistyksel­tä
joten tietoon voidaan varmuu­della
luottaa Mainitun yhdistyksen
jäsen tri Ronald S Grant arvioi
että näihin "parannuskeinoihin"
käytetään ehkä niinkin paljon kuin
$100,000,000 vuosittain Huikea sum­ma!
Mutta ehkä se on yhtä hyödyl­linen
paikka kuin se ehdotettu par­ran
hävittämistutkimus, josat ker­roimme
viime kerralla.
Tri Grant mainitsi vielä, että yh­distys
on tutkinut tilannetta 35 Yh-dysvaUain
osavaltiossa^ joissa vielä
pidetään väiestön erään osan ta­holta
erittäin tepsivänä syövän pa­rantamisessa
; sellaisia lääkkeitä
kuin inehiläisen myrkky, kosmiset
säteet, asfaltti, raa'at vihannekset
ja etlflaiset "eloktroöfilset" hoito­menetelmät
1
Tästä emme voi muuta sanoa
kuin toistaa erään kauan sitten
kuolleen viisaan miehen sanat;
"Missä tieto loppuu, siitä usko al­kaa."
Mutta olisimmeko ehdottomasti
oikeassa, jos tuomitsisimme- Ame­rikan
syöpäyhdistyksen lailla kaik­ki
mainitsemamme hyödyllisiksi
todistamattomat lääkkeet täydelli­sesti
hyödyttömiksi? . — ,
Mahdollisesti niistä on sittenkin
hyötyä jollekin. Ainahan "pitkätuk­kaisten"
jymyttämisestä on hyötyä
jyniäyttäjille. Niin taitaa olla asia
tässäkin tapaksessa. Olisikohan a-sia
niin, että joku "nero" olisi
päästänyt valloilleen huhun jotta
sellainen ja sellainen. lääke on.
kaikkiparantavaa sellaisissa ja seh
laisissa tapauksissa ja ryhtynyt sit-;
ten myymään sitä pahaa aavista­mattomalle
kansalle. Emme ollen­kaan
pidä mahdottomana sitä että
yhdysvaltalainen liikemiesnerous
ei keksisi sellaista hyötyäkseen sii­tä.
"Business on business", sanoo
englanninkielinen ja jos siinä yh­teydessä
joku "pitkätukkainen"
joutuu vähän kärsimään, niin mitäv
pä tuosta?
Miten meistä^ ttintuu, että tässä
on jossakin määrin yhtäläisyyttä
sotavarustelun kanssa? — Nemo.