1952-05-17-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Lauantaina, toukok. 17 p. - r - Saturday, May 17/ 1952 aSSSSSann — Independent labor Telepbones: soslne» Office 4-428«. ^ t o r l a l ' Office 4-^269. Manager E. SuicsJ. Editor W; Eklond. Maiuig address Box. 69, Sudbury. Ontatto. tafiialied Vo7, 6, 1917, Autbarized ^OfOco Deportme^ 'JBäbfiA tbrlce traeldy: Toesdajrs, rVbnnsdajB and Saturdays tqr Vapaus PBliHflTilngCenqftOirXtd^at l(M>-102 •Bbik 6b W^ fiudJbntjr* Ont» Canada. Adveitlslng rates npon applicatlon. TranBlatJon free ct ettaige, , TILftUSHINNAT: Canadassa: l vie IM 6 kk. S.7S 3 iik, 2>t5 5nids«vaDol88d: 1 vft. 8JD0 6 kk. 4.30 Suomessa: l vk, 8.50 0 kk. 4.75 S * . Kuten on tälläkin palstalla jo todettu, oikeusministeri Garsonin i! muutosten nimellä tunnetut Canadan rikoslain lisäykset ja luonnokset § ovat; aiheuttaneet arvostelua miVi meninaisemmista :} piireistä, joille ;demokraattinenhallitusjärj^ ^ en^män kuin jotakin ulkokultaista fraasia. Nyt kun oikeusminis^ :r teri Garäöninvpahtt » litiikkojai Jsasittelyri> alaisena, haluaisimme kiinnittää -/täicäläisten maanmiestemme huomiota siihen, mitä vanhoillisuudestaan huolimat-lviv. ta demokraattisia kansallisperinteitä arvostava t^ : lehti **SAT«iIlDA,Y NIGHT" toukokuun 3 pnä 1952 -Garsonin "maan- : . petoksesta" tolmituspalstallaan kirjoitti. Oheellisena julkaisemme ; ^ noetun tolmituskirjoituksen kokonaan: ''Canadan vasemmistolaisempien siviilivapausjärjestöjen toimes- ^ ; : U esitettiin muutanm päivä sitten Ottaw^ f • protesti rikoslain muutosehdotusten johdosta vuodelta 1951, ja jos to- ; tuus on sanottava, näillä järjestöillä oli melko päteviä perusteluja. l SATURBAY iNIOHT ei ollut innostunut näiden muutosten suhteen ^*aikaita,.jollom ne kaikessa hiljaisuudessa raahattih^ ^- että niistä olisi saatu mahdollisimman vähän tietoja etukäteen, jä me ^ .1 einme ole niiden suhteen yhtään sen innostuneimpia nyt, ollessamme vakuuttuneita/ että ne ovat potentiaalisesti (voivat olla) vaarallisia . kansalaisten oikeuksille ja myös siksi kun ne antavat tarpeettomasti - ^ divokaste^^ todellisuudeissa kiin- I yÄosta lainkaan todellinen vapaus, mutta^ 'vapaita' ^' maita,etteiniillaole sen enempää kiintymistä niihin kuin jieillä itsel- ' , lääqkään. ' -r '*Me viittasimme sHloin (kuoleman tuomiolla rangaistavan) / i nmnpetok^ iepä- ' ^ selvyyteen, jonka perusteella sen alaiseksi tulee, ei vaip 'vihollisen' ;l;avuatamin6n/;vaan?myös avustus 'asevoimille', joita vastaan Canadan >^ ^.jasevoimat pvat vihollisuuksissa huolimatta siitä, vallitseeko sotatila taij dkö: vallitse''. Sotatilanteen vallitseminen ja sen perusteella vihollisen määrittely riippuu julistuksesta; kuningatar sanoo canadä-laisille alamcaisil/een kenelle he voivat antaa apua ja milloin sellainen avustus tulee maanpetokseksi. Mikään tällainen-toimenpide ei ole ItätpÄllihen jotta täilHnen toimenpide tulisi maanpetokseksi kuri koe- * I tlliklyisnä pn vain se, että (jokin) toimenpide auttaa asevoimia joiden :^ I 'kanssa canadalaiset sotavoimat ovat vihollisuuksissa. ^. * "Sivumenneri sanoen, tämän eroavaisuuden poistaminen "viholli- J ^smiksleö" ja "sodan" väintä, poistaa yhdellä pyyhkäisyllä kaikki "so-i l t a l a i t " sellaisina' kuin ne vuosisatojen aikana ovat kehittyneet, ja 1- * muodostaa uuden, tilanteen, jonka suhteen millään sotaa koskevalla , ' ennakkopäätöksellä tai sopimuksella ei ole mitään.merkitystä. Muun * i phella^eiole tarpeellista se, että k.o. canadalaiset joukot on Canadan ):^hallUuksen toimesta komennettu vihollisuuksiin; heidät on voitu ko-itienlaa siihen liittolaisinaan, mutta kuitenkin ulkovallan asevoimien toimesta. Maanpetosta voi olla sekin jos avustetaan asevoimia^ joi^ den suhteen Canadan hallituskaan ei tiedä 'olevansa vihollisuuksissa', sillä muutetussa rikoslaissa ei puhuta yhtään mitään Canadan hallituksen toimenpiteistä. "Vanha ja kotvaamattoman arvokas ero maan poliisivoimien ja; asevoimien väliltä poistetaan muutoksella, mikä saattaa RCMP:n ai-: van sanianlaiseen asemaan asevoimien kanssa; tehden yhtä vakavaksi ]r:?irikokseksi sen jos kehoitetaan tottelemattomuuteen RCMPrn, armei- *«j^jart;hlvastoh tai ilmavoimien jäseniS. RCMP on st Täs^ »tiiia-^itä, ja ainoastaan tästä syystä', sitä on voitu käyttää moneet lUiliarkoitutseen mihin sotilasvoimat olisivat olleet mitä sopimattomim i :>t|>ia*si»ltyen tähän Järjestyksen ylläpito lakkojen aikana. Jos sitä ^^''ikäsitellään sotilasvoimana tässä tapauksessa, se olisi liitettävä sota- -^voimita, ja se pitäisi jättää pois poliisityöstä. . "iNämä muutokset laadittiin hyvin kiireellisesti ja "Yhdysvaltain S^^ihkeästä yllytyksestä. Niitä on ankarasti arvosteltu maan parhaitten vapaamielisten lakimiesten toimesta*. Ne pitäisi uudistaa hyvin s^huolellisesti parlamentin nykyisessä istunnossa." ."'^ * * « muutosehdotuksia ei ole uudistettu siinä hengessä, mihin Saturdäy Night ylläihainitussa toimituskirjoituksessaan viittasi ja mitä kaikki dfefflokfäaftiset cariadalaiset puolueyhteyksistään huolimatta haluavat. - * Tässä yhteydessä on hyvä palauttaa mfeliimme, että nämä "yhdysvaltain vaatimuksesta" (kuten Salurday Night myöntää) " k l i - rtesti laaditut" muutosehdotukset höyVyjyrättiin,läpi vuoden 1951 istiUinossä suorastaan tuomittavalla tavalla. Saturdäy Night puhuu yllälainatussa kirjoituksessa siitä miten nämä muutosehdotukset laadittiin "kiireellisesti", ja käsiteltiin siten, että niiden suhteen olisi saatu "mahdollisimman vähän tietoja etukäteen". Asiallisesti tämä on kovin "lievästi" esitetty .-totuus rumasta asiasta. Tosiasia on täm ä : Garsonin muutosehdotukset — jotka muuttavat koko rikoslakimme perusteita ^ tehtiin parlamentin istunnon siinä vaiheessa joi loin parlamentin jäsenten mielissä oli enää yksi ainoa ajatus ko-- tiin' pääsy.' Alahuoneen 365 edustajasta oli näitä muutosehdotuksia käsiteltäessä saapuvilla vain viitisenkymmentä sielua — ja poissaolleiden joukossa oli itse pääministeri St: Laurent ja kaikki sellaiset jäsenet, jotka eivät halunneet ottaa vastattavakseen rikoslain muutosehdotuksia, jotka tehtiin AVashingtonin kiihkeiden vaatimusten perusteella. Jos missään niin tässä "nauraa valkeus pimeyden töille". Yleisesti tiedetään, että CCF: n edustajat ovat alusta alkaen suhtautuneet kielteisesti näihin Garsonin muutosehdotuksiin ja heidän kunniakseen on sanottava, että he ovat puhuneet ja äänestäneetkin niitä vastaan. Mj^ös tiedetään, että molempien vanhojenkin puolueiden parlamentin jäsenten keskuudesta löytyy lukuisia sellaisia henr. kilolta, jotka ovat yksityiskeskusteluissa myöntäneet, että Garsonin anuutosehdotukset eivät vain vaaranna kansalaisvapauksia, kuten Saturdäy Night aivan oikein kirjoittaa, vaan maan koko demokraattista hallitusjärjestelmää kotona, ja sen hyvää nimeä ulkomailla. Valitettava seikka on vain se, että puoluekurin tuntevien liberaalien ja konservatiivien keskuudessa on vain aniharvoja sellaisia miehiä, jotka rohkenevat julkisesti puhua valtapiirien fasistimielisiä lakitekeleitä vastaan, puhumattakaan n3''t siitä, että äänestäisivät kansanjoukkojen loivomusteh ja etujen mukaisesti niitä vastaan. Mutta näitä vastoin 'omantuntonsa" ääntä toimivia politiikkoja voidaan yleisen mielipiteen painostuksella pakottaa toimimaan näitä Garsonin muutosehdotuksia vastaan, jos kaikista vaalipiireistä lähe* Mtetään heille riittävän paljon kirjeitä, päätöslausehnia ja sähkeitä i inussä vaaditaan, että hp toimivat kansalaisvapauksien turvaamisen ^ ' puolesta näitä Yhdysvaltain vaatimuksesta tehtyjä Garsonm muu(tos^ flidotuksiavastaan, _ , ^ ) , ^ , ^ / ''•'••:i-~fA-i':iX'-r^^^^ '>•-:•'. - ; v . v . V i r l / V ' ' 0 ; ; ^ -1'' , • ; '( ( 7 -.V ;^%v,; ;;v vastauksia VANHB9IPAIN HVOLTABllNEN . . K y s y m y s : Näin tässä lehdessä s e l l a i s en vastauksen^ että vävyllä e i ole mitään velvollisuuksia vaimonsa v a n hempien'huolehtimiseen nähden. M i t e n - o n asianlaita- siinä tapauksessa k u n vävy on^saanut i,uolet vaimonsa vanhempien omaisuudesta, eikö h ä nen tarvitse siinäkään tapauksessa huolehtia vaimonsa vanhemmista? — T i e t o a haluama. :. .»Vastaus I / a k i ei s i i h e n velvoita m u l t a k u i n vanhempien lapset. J o s v a i molla o n s i i h e n ' edellytyksiä, .'on faft-nen osallistuttava toisten l a s t e n k a n s s a t a i yksinään vanhempiensa h u o l tamiseen. E l l e i omaisuuden l u o v u t t a mista, ole tehty siinä mielessä; että »vävy h u o l e h t i j v a i m o n s a vanhemmista el hänellä ole mitään velvollisuuksia siinä suhteessa. Mitä muut sanovat S E K I N O N M A H D O L L I S TA S i i h e n mennessä; Jolloin tulee se a i k a m i l l p i n heikot perivät m a a n , n o u sevat verot • niinv k o r k e i k s i , ettei ole enää mitään p e r i t t ä v ä ä .— United M i n e Worker8 J o m n a l. Y K S I N K E R T A I S T A JÄ H E L P P OA Uutistiedoissa k e r r o t t i h i p e r j a n t a i n a k a u p p a - Ja teollisuusministeri C. D. Howen maalanneen ruusunhohtoi- Sen kuvan Canadan talouselämästä vuodelle 1D5Z. Pitäen mielessä suuret hinnankorotukset, lisääntyivät. v e rot Ja muut siunaukset. Joista saamme kiittää m i n i s t e r i Howen varustautumisohjelmaa, meidän mieleemme tuTi ^ashlngtön Daily Ne\vsln l a u sunto! " K a i k k i mitä demokraattipuolueen pitää tässä' vaalitaistelussa todistaa, on vain se, etta Inflatlo o n v a u r a u t t a . " • USÄ:n kieräily vankien vailfto-kysymyksessä Sotavankien vaihtamiskysymys on y k s i niistä kysymyksistä. Joissa U S A o n K o r e a n asian-käs-ttelyssä h a r j o i t tanut kaikkein : s u u r m t a kierailyä; •Kenraali Bidgwayri antamien Ja- p r e s i d e n t t i T r u m a n i n vahvistamien o h jeiden mukaisesti toimfva : U S A :n v a l t u u s k i m t a Panmunjonissa o n i l moittanut, että U S A o n valmis p a - i a u t t a m a a n vain 70,000 vankia sen hallussaolevista- 170,000 vangista. T ä män oikeuttamiseksi he esittävät Väitteen, että 100,000 •vankia et ole h a l u k k a i t a palaamaan K o r e a a n / t a i K i i n a a n Ja että tutkimukset ovat v a h vistaneet täm^n. Nämä " t u t k i n y t k s e t " o n suorittanut Chiang. K a i - s h e k i n Ja Syngman R h e e n upseerit, elka puolueettomat t u t k i j a t . O n myöskin muistettava, että k a i k k i e n valtakuntien V. 1949 a l l e k i r j o i t t a m a n Genevan sopimuksen mukaan - tulee k a l k k i sotavangit p a l a u t t a a rauhanteon Jälkeen. P A A S T I K I S S A N P U S S I S TA iNew Y o r k Herald T r l b i m e päästi h u h t . k u u n 26 pnä Icissan pussista, l a i . natessaan Panmunjonissa olevan U S A : n edustajan eversti George H f c k - m a n i n ku'jeenvaihtajille antamaa lausuntoa; jossa' sanotaan " . . . >Me asetimme määrän n i i n pieneksi, että he etvät v o i hyväksyä sitä." K u n vankien kuulustelua suoritett i i n KoJesaareUa;: missä U S A pitää n anfcien s u u r i n t a ryhmää, puhkesi k a p i n a jonka a i k a n a 7 3 v a n k i a t a p e t t i in Ja suuri Joukko : h a a v o i t t u i . Tästä k i r j o i t t a e s s a a n sanoi 'Manchester O u . ardtan ( E n g l a n t i ) : " K a p i n a puhkesi Etelä-Korean seulontakomitean olleS-sa kuulustelemassa .vankeja; saadakseen tietää kenellä heistä o n demokr a t i a l l e myotämieUsiä a j a t u k s i a ." Jean Pare, sähkötyölälsten nnion varapresidentti, toimi Torontossa tonkofc. 10-11 pnä pidetyn ranhan-konferenssin puheenjohtajana. : Kolme Englannin ammattiliittoa vaatii palkankorotusta Lontoo. — Kolme ammattiliittoa. J o t k a edustavat n o i n 600,000 B r i t a n n i a n rautatievlrkamiestä ^a t o i m i t s i j a a , päätti viime v i i k o l l a vaatia 1 0 prosentin palkankorotusta järjestöjensä jäsenille. Samalla vaaditaan l a u a n t a i n a kello 1 2 Jälkeen suoritetusta työstä puolitolkta aikaa. Euroopan armeija epäilyttää Ranskaa P a r i i s i . — Johtavalla, p o l i i t t i s e l la t a h o l l a suhtaudutaan epäillen Euroop a n armeijaa koskevaan sopimukseen. Vasemmistoradikaali Bonnefous on Infanmation "lehdelle kertonut^ ettei sopimuksen parafoiminen sido R a n s k a n parlamenttia Jonka pidättyvä k a n t a o n t u n n e t t u j a j o k a viime k ä dessä teliee ratkaisevat paatokset. Bonnefous on kansalliskokoiiksen u l k o a s i a i n valiokunnan puheenjohtaj a . Toronto; Ont. — Toukokaun 10 j a 11 päivinä, pidettiin'täällä Canadan RaoliankongTessin järjestämä konferenssi rauhan, aseistuksen vähenfäxttlsen'-ja- vapaan kaupan puolesta^ Konferenssiin . osalUstoi 2318 varsinaista edosta- Jaa kaikista osista maata,. Atlantista. Tyynenmeren ruifiilu»Ue, edustaen palkallisia raohankomi- ; teoita, uniolta^ kansallisia kult^ tanrijärjestöjä sekä multa seuroja, ryhq)lä ja järjestöjä^ Edustajien jonkossaoU Ihmisiä monilta erilaisilta elämän aloilta,'pääasiassa tletcnliln työläisiä ja farmareita, matta sen ohella myöskin lukuisia toimitsijoita, opettajia, pappeja, lääkäreitä jne. Hyvällä syyllä voidaan. sanoa .Canadan rauhaarakastavien kansanjookko-jen olleen ednstettuna tässä valtavassa konferenssissa. : Varsmaiset äconferenssin istunnot p i d e t t i i n Massey.rhaali&sa lauantama j a sunnuntahia; mutta pexjjantai päiväkin elettiin jo konferenssm merkeissä. Edustajien rekisterömti o l i menossa k o k o ipäivän. Bath«rstT' •kadun Yhdistyneellä kirkoUa /ä" i l l a k s i ohvat p a i k a l l i s e t rauhanystavat Järjestänest samaan paikkaan m u i l t a paikical^unniita saapuneiden ediisr taijien • vastaanotto- j a tutustumis-tiIä'iiUää'en. Jo tässä tilaisuudessa saattoi Qielpostf h a v a i t a sen yleisen innostulcsen, ~ J o k a konferenssm k u luessa jatkuvasti -lisäänityi. saavuttaen ihölppurisa (Rlatple Leäf Garde-n i l l a s u n n u n t a i - i l t a n a pidetyssä v a l tavassa jöukkdkouksessa. K o n f e r e n s s i n varsinainen istunto a l k o i Massey-ha"allssa lauantaiaamuna. Konferenssin avasi Rauhanäon-gressin varajpuheenjohtaja J e a n Pare,' Joka myö&krn toimi kc&o a j a n konferenssin ipuheenjöritaijana. Ollen hän-erikoisen sopiva s i i h e n toimeen koska konferenssin keskusteluissa käytettiin r a n s k a n - j a e n g l a n n i n kielillä j a liän o n halnvinaisen jou&tava naiden kiel i e n rinnakkaiseen käyttöön. Rauhankongressin puheenjohtaja t r i James G . E n d i c o t t avauspuheess a a n k i i n n i t t i edustajien hucmiota valhtsevaan k i r e a a n tilanteeseen, ja n i i h i n tehtäviin, j o l t a se asettaa k a i k i l l e rauhanpuolusta^jille yksilöinä Ja heidän ijärjestöineen. . A l u s s a hän k i i n n i t t i huomiota r a u h a n l i i k k e e n j a t k u v a a n kasvuun. " T ä mä on rauhanpuolustajien neljäs k a n s a l l i n e n konferenssi. Jokainen vuosi oo osoittanut rauhanliikkeen edistystä >ja kasvua- maailmassa, j o s sa tummat sotapUvet katy-^t yhä mustemmtksl. M e votmme epäröimättä sanoa; ctbä ihmiskunnan ainoa toivo lepää kansojen.voimassa hajoittaa nämä Konferenssiin osallistui 2,818 edustajaa monilta elämän aloiita^ — päättäjäistilaisuudjessa Maple Leaf Gardenissa 10,000 ihmis^. putulokseen; etta ikaikklen kar.Tojen tulee scpia ratkaisemaan erimieli-syy- tensä neuvottelemalla. j a : elämään sovussa r i n n a k k a i n ; l i u o l i m a t t a s i l ta minkälaisen y h t e i s k u n n a l l i s e n J a p o - ' llittisenjätrjesuehnän a l a i s i n a he elä-r vät. K u n y l e i n e n ' m i e l i p i d e Cana-; dassa j a m a a i b n a s s a ; yleensä oma;k-suu -tämän ; rauhan^omaisen rirmak-,^ kaisolon periaatteen Ja^-puolustaa s i -| t a , n i m sotka^ei tule. J a kimUamä periaate sisällytetään; v i i d e n sumnfällän . väliseen ra^lhansop£mukseen, j o h o n muut hallitukset voivat yhtjyä; n i i n s i l l o i n iaiikad sotaa valmistelevat ryhmät v o i d a a n : eristää j a hävittää j a -ihmisyys tulee voittamaan-.**', K u v a t e s s a a n Canadan j a .toisten-länsimaiden n y k y i s t a suuntausta hän s a n o i : "Nykyinen ; v i r h e e l l m e n tie j o h t a a m a a i l m a n taloudelliseen k n i - sim, patoaa m a a i l m a n ikaupan, a i heuttaen. : työttömyyttä, s • pakolttaen. tiedemiehet valmistamaan vaimeita kansojen^ Joukkotuhoa; varten Ja aseistaen uudelleen m i l i t a r i s t i s e t ja fasistiset 'ainekset Saksassa j a J a p a nissa. IMeidän maamme turvallisuus ei ole tällä tiellä.vAseistautumlskll-p a i l u on cpätolvoisuuden. •filosofiaa, varariklkoisuuden myöntämistä; se osoittaa kyynilllstä.. epäluottamusta -Ihmiskuntaan, se o n n i i d e n polltiikT k a a j o t k a käärivät.nkkauksia aseistautumisesta s a m a l l a kun k a n s a kärs i i p u u t e t t a j a k u r j u u t t a . " K a i k k i kansankerrolcset — hike-m i e l i e t , f a r m a r i t j a . teolllsuustyolai-set — tuntevat aseistautumiskilpai-lur^ aiheuttaman puristuksen j a k y l män sodanfaiheutteunan- lamaannuksen ~ liike^elämässä; Aivan samaten ; tulevatckaikklskansänkerrokset h u o - kaaaraan helpotuksesta Ja siirtj-mäan tielle k o h t i taloudellista t u r v a l l i s u u t t a , k u n s o d a n löika poistetaan." V a n n a n a rauhanliikkeen lopullisesta voitosta hän s a n o i: . ^"Kvn me^lnuistamme, että rau-. ' hanliike el ole vain. canadalainen ke, joka järjestyneenä liikkeenä jo ^ käsittää 'enemmäi^ koin pnofet maailman llmdristä--^-knn:mois- .tamme, e^tä tämä t>n : liikettä maailman ranhan paolesta,- osat-listuen siihen kaikki kansat; joita yhdistää; rakkauden' ja ystävyyden siteet, jotka,: eivät tunne mftään 'esteitä, niin me käsitämme' taimin ihmlsbontaa käsittävän lilklnen ' sunrenmolsen' voiman Se on todellakin lilltettä joka edustaa prö-fettaln.' taiteilijain, kfrJalUiain ja ihmiskunnan -johtajain' vuosisataista toivetta — koko.. Uunl^nn-nan toivetta yhdistyneenä raahas-sa ja ystävyydessä katsomatta rotuun; väriin tai uskontoon" •Hän esitti konferenssin'käsltelbä- Väksi k o i m e pääkjysymystä: kysymyksen aseistuiksen vähentämisestä, k y symyksen m a a i l m a n kaupasta j a k y - s j m y k s e n n r i i d e n s u r v a l l a a i välisestä-r a u h a n s o p i m u k s i s t a , - ; / selostaen s a m a l l a naiden fcysymysten ratkaisevaa mea-kitystä taistelussa . r a u h a n , p u o lesta. Tämän fjälkeen esitettim konfe-reiissille Saapuneet tervehdyssähkect j a -kirjeet, joita oli saapunut e ri osista maata ja osaksi muistakin maista' K u n «vielä oli ^ a l i t t u konferenssille tarpeeHiset tdPiikunnatja t o i m i t s i j a t o l i km , t u l l u t •päi\^llislo-man ailca. • " Hrcpaiväistunnon tycjäJJestyksessa o l i ensumnäinen-;^ k o h t a v a r a f t t r Y h dysvaltain räiihanliiJtkeöi* -veljes-: e d u s U j a n tenrehdj^ä v a i t e t t ; - j o n to tri O u B o l s t a p i t i esittämään; Canad a n siirtolaisvirkaillfat kmtenkin edellisenä päivänä estivät hänet saa-; pumasta konferenssim. : p a l a u t t a en hänet «takaisin 1Mältonm:lent<&^ tä. Tervehdys e i k u i t e n k a a n jäänyt esittämättä sillä m r s . M a r y Russack. New Y o r i d s t a , 'Joka o n yksf Y i i d y s - vältain Tauhanlilkk'feen . h u o m a t t a vampia toimitsijoita, oli jotenkin päässyt Uvahtamaan siirtölaisvirkai-. l i j a h i sivu. Ja hän esitti konferenss i l l e tervehdyksen Y h d y s v a l t a i n rau^ hanpuolustaJUta'.*. Tervehdylcsessään hän huctnautti, että . vaikka Yhdysvalloissa tänäpälvä-nä^ onkin maaliman .kUbkeimmät ' sodanvalmlstajat. niin-Yhdysvaltain'; varsinalnen kansa ersolnr . kaan' halaa sotaac.- Päinvastoin; se haluaa: raohaa' ja puolustaa - s i tä vointinsa mnliiaan K o n f e r e n s s i otti vastaan tervchdyk--^ sen voimakkain, suosionosoituksin. - Seuraavat (part t i m t i a käsitteli konferenssi nuorisoa kosikevia iQrsy-mykslä. Nuoriso asetti oman pu^ iheenjcrhtajansa / ja p i t i yleensä'; isännyyttä konferenssin menossa. P u heenvuorojen käyttäjien ikää tosm e i tiedusteltu. K a i k k i edustaijat v o i vat p u h u a , m u t t a ' keskustelu köhdis- — J A ~ T Ä T Ä I O L L P I D E T T X V A KIIBETT* H e r t t u a o l i partaa a j a t u e s s a a , l n u t haavan j a laä&äri k u t s u t i i a ^" reesti palkaUe. ' Lääkäri saapm. tutki haavaa h\ soitti apulaiselleen joUom sjTitu JL / a a v a keskustelu: ^ ^ ' l — Tuo heti antamani reseptin »3 kaiset lääkkeet. — Onko asia. kovin vakava? ' — O n se, s i l l a jo-: et kiirehdi ehta I se n a a i f n u parantua umpeen • 9 » M O N I M U T K A I S E S T I J u s s i : "Voisinkohan saada satcoi.' suojan,: jpöka lamasm sinulle viinJI v i i k o l l a . " ^ ' M a t t i : — K y l l a p a sattui Uävästj. sillä l a i n a s i n sen juuri tuttavalleni. M i k s i -juuri n y t sitä tarvitset?" J u s s i : " E n sita itse tarvitsekasm m u t t a mies •jolta, lainasin sen, sana | tarvitsevansa sita." t e t c i in nuorisoa koskei-iin kysynjt-s i h i . .Nuoret;alkoivat istiintonsa lau. l u l l a da pitivät.yllä hilpeää mielialaa koko istunnon ajan, mutta keskus-t e l i e n s i l t i asioista vakavasti ja asiallisesti,, tuoden esim monia täAejiä a s i o i t a jotka vanhemmilta edustaj i l t a ehkä olisivat jääneet esittä-m- lttä. Täcnan jälkeen konferenssi j ^ a n - t u l seitsemään e r i jaostoon: • l . Taiteet, tieteet ja oppineisto r a u h a n puolesta, •2. B a s i l l i s o t a, . 3 . S a k s a n kysymj-s, 4. M a a i l m a n aseistuksen väiientä-mlnen,- 5. S o t a a n valmistautumisen väilni- 'tus n a i s i i n , lapsun ga koteihin, 6. M a a i l m a n kauppa, 7. B a u l m Tyynellämerellä. Nämä jaostot käsittelivät näiden e r i k o i s k y ^ r o y s t e n osuutta ja merki. • ( J a t k u u 3. sivulla) PÄIVÄN PAKINA Terveisiä Yhdysvalloista pilvet'jap päästää rauhan ja ystävyyden kirkas aurinko paistamaan . ; ; . Tänäpäiväna v. 1952, me voimme tyydytj^isellä todeta^ että maa-h i h n a n rauhanvoimat ovat ehkäisseet atomlsodatt. Me olemme voittaneet neliä vuotta ranhsa. Tämä onsuuri saavutus. Meidän tarkoituksemme täällä on jatkaa nä- . mä neljä vaotta jatkuvaksi ja - kestäväksi rauhalcsi." Siirtyessään käsittelemään rauhanr liiiöceen laajentamisen välttrfmatte-myyttä p i i h i ^ a s a n o i : **'Mefdan p y r k i - moTksemme tulee olla käyttää "^falä konferenssia k a i h i e n rauhaan tSti-täavicn -«•ilalstcrt aniehipitelden- H - m a i i u p a i k k a n a . • Pyrkimyksenämme tulee o l l a paasta konferenssm lopul=^ l a päätöksiin. Jotka yhdistävät kaik^ k l eri mielipiteet. Olen va&uutettu, että vapaai. j a a v o m i e U n e n - k e s k u s ta tulee 'johtamaan tällaisiin paatölc^ s i m . • .-'..•>-• "•Mflkä o v a t - m a a i l m a n r a u h a n tSx^- keimmät edellytykset? Jokainen J6* k a - valtavasti -'harkitsee - näitä- k : ^ - - m>'lcsia voi päästä v a m yhteen lop- Yksi tehokkain keino Canadan demokraattisen faallitusj*ärjestel-^: män puolustamiseksi — ja juuri siitä on loppukädessä' nyt - kysymys — oivse, että autetaan aineellisesti ja moraalisesti Canadan Oikeuksien Liiton (iLDR) työtä ja toimintaa. ' A U c k l r j o i t t a n e e l l a o l i k u n n i a pistäyt y i veljeslehtemme Tyomies-Eteen-. päin vuosikokouksissa; j o t k a p i d e t t i in v i i m e v i i k o n vaihteessa Superionssa, W i s . Siellä o l i k o o l l a edustajia m m A t - l a n n i n k u m T y y n e n m e r e n r a n n i k o l t a k i n , mutta pääasiassa k u i t e n k i n l ä hempää, lehden kotipaikan liepeiltä. N a i s i a tuntui olleen runsaammin e-dustajma k u i n miehiä, m i k a o n i l a h duttava llmjö;v E d u s t a j a t olivat etupäässä vanhempaa 'väkeä m u t t a j o u kossa o l i huomattavasti nuorempaak i n väkeä — t a m a n vuosisadan l a p s i a . Eikä n l i t a vanhempiakaan m i kään vanhuus vaivannut s i l l a h e t u n t u i v a t _ o l l e en virkeä t a j ä toimeliasta väkeä, j o t k a olivat viime «vuonna k e ränneet k a i k k i a a n lähes. 8,300 d o l l a - r.'a'lehtensa hyväksi. K o s k a se s a a t t a a ' o l l a . tarpeellista n i i n totean tässä, että veljeslehtemme Julkaiseminen käsittää kaksi eri yhtiötä. VaTsinaisena kustannusyhtiön ä on A m e r i c a n F i n n i s h Publishers, Joka p a i n a t t a a lehden Työmies S o c i e t y n kirjapainossa. S a m a pitää p a i k kansa myöskin Naisten V i i r i i n n ä h den. T}'ömies^Cteenpäln täyttää ensi k e sänä (1953) 50 v u o t t a j a y h d y s v a l t a l a i s i l l a tovereillamme o n .tarkoitus j u h l i a ^tätä saavutusta asiaankuuluv a l l a tavalla. E l l e n ole v a r s i n väärässä o n Työmies-{Bteenpäin tämän mantereen v a n h i n suomalainen sanom a l e h t i ja a i n o a Y h d y s v a l t a i n suom a l a i n e n lehti, joka on omaksunut vastustavan k a n n a n W a l l S t r e e t i n i m p e r i a l i s m i n pyrkimyksiin nähden. L a h d e n päätoimittaja (Mike Västilä m a i n i t s i k i n tästä' a s i a s t a esittäessään toimituksen selostuksen kokoukselle. Hän sanoi tästä a s i a ^ mm. tähän t a p a a n : .• " • N i i n , olisimmehan mekin voineet lahtea esim. R a i v a a j a n ta;yoin k u l k e maan tämän taantumuksellisen ryöp y n myötävirrassa siinä toivossa, e t tä" s-ten välttyisimme k a i k i l t a hyökr käyksiltä jä k a i k i l t a iskuUta, j o i t a ön JO a n n e t t u j a j o i t a valmistetaan a n nettavaksi kalkille__maassaxnme nousevan f a s i s m i n jä~suurpääoman sekä hälhtuksen taantimiuksellisen. p o l i t i i k a n arvostelijoille. Näin tehtyämme me tänä päivänä R a i v a a j a n Ja muiden tässä maassa ilmestyvien suomenkielisten lehtien tavoin ylistäisimme T r u m a n i n h a l l i t u k s e n i m p e r i a - !'stlsta ulkopolitiikkaa, sen sodankäyntiä K o r e a l l a j a k a i k k e a sen ä r - hentelevää s o t i l a a l l i s t a , d i p l o m a a t t i s t a j a k a u p a l l i s t a ivouhottelua muua l l a niaallmassa, ylistäisimme • S m i t h j a M c C a r r a n l a k e j a j a n i i d e n käyttöä tietoisia sodanvastustajia Ja m i l l t a n t - t i s i a työväenmiehlä sekä - n a i s i a v a s t a a n Ja vtihingonilosta; ilkkuisimme a i n a s i l l o i n k u n j o l t e l dn sodanvastust a j a l l e t a i t u n n e t u l l e työv^nmiebelle mätkäistään vankila-tai k a r k o l - tustuomio. 'Mutta . . . olisiko tämä joukko koolla t a a l l ^ tänä päivänä, JOS olisimme tehneet siteh? T a i o i k e a m m i n : O l i s i n k o minä Jä työtoverini toimittamassa teidän lehtianne, jos olisimme lähteneet tuolle petolliselle tielle? (Emme v a r m a s t i k a a n o l i s i ." • • • K o k o u k s e n jälkeen o l i a l l e k i r j o i t taneella tilalsuus^päasta Työmles- E t e e n p a i n - lehden taloudenhoitajan E r n s t K o s k e n k y y t i i n ' k u n käytiin k u u l u i s a l l a Mesaba-alueölla. jossa mm. suomalaiset o v a l - k a i v a n e e t r a u t a a , ' j o k a o n o l i o t eräs Y h d y s v a l t a in kehityksen petusedell^yksiä.- Kävim-^ me j n m . H i b b i n g i s s a , jossa väitetään olevan maailmän-.suurimman r a u t a - avokaivannon. joka o n 4 7 5 - j a l a n sy-, vymen j a n o i n kolmen m a i l i n p i t u i nen. Siellä j a V i r g i n i a n t i e n o i l l a o li r a u t a k a l v a n t o j a toinen toisensa k y l jessä: Suomalaiset kaivosmiehet ovat menettäneet terveytensä, jopa henkensäkin näissä kaivannoissa k a i vaessaan' r a u t a m a l m i a mikä o n o l l ut Y h d y s v a l t a i n terästuotannon j a m a h tavuuden k u l m a k i v i . M u t t a siitä h u o l i m a t t a löytyy maamlestemme keskuudessa ihmisiä. Jotka vaativat, että suomalaisten Ja m u i d e n siirtolaLst^ö-lälsten pitäisi alistua nöyrän orjan asemaan, pitää suunsa k i i n n i , s i u n a t a v a l l i t s e v a järjestelmä, eikä t a i s t e l. l a n k a n miesten t a v o i n vapautensa Ja onnensa puolesta, yhdessä; muiden Y h d y s v a l t a i n työläisten kanssa. H y i sentään, sellaiset apostolit ovat häpeäksi Suomen k a n s a n v a p a u t t a Ja o.keutta r a k a s t a v i l l e tytölUe J a pojUle. OElauta-alueella saimme nähdä m m . V i r g i n i a n kuuluisan sosialistiooppe-r a n . k o m e a n -talon, joka o n t o d i s t u k sena suomalaisten raudankaivajaln k u l t t u u r i h a r r a s t u k s i s t a , m u t t a joka o n nyt v a l i t e t t a v a s t i joutunut ositt a i n juustotehtaaksi, taantumulJseH* t e n käsiin. Mikä todistaa taantumuic-sellisten palvelevan mammonaa ja työntävän k u l t t u u r i n sivuun. Sam^- l a i s i a tapauksia o l i alueella muitakm sillä useita kunnallisia kulttuunices-kuksia 6n myyty täi vuokrattu paitatehtaiksi yms. matcrialistisun tarkoi- , t u k s i i n . Sivumennen sanoen ovat Mesaoa-f e h s s in rautamalmirikkaudet, ainakm mikäli paras j a r i k k a i n rautamalmi on kysymyksessä, muutamien vuosikjffl-riienlen jälkeen loppunut. SUtä t u u k h i , että Y h d y s v a l t a i n teräsparoo-n i t Jiavlttelevat parftaiUaan rautamJ- . m i a t a a l t a Canadasta, Steep B o d ^ L a b r a d o n s t a y.m. paikoista. wau S t r e e t i n j a tcräsparoonien kynnet sy-hyvät Canadan luonnonrikitauksien tähden Ja C a n a d a n hallitus on anta»- f unut Y h d y s v a l t a i n imperialistien ia-k o i j a k s i sitoa toivossa, että saisimme olla eräänlaisessa nuoremman ynt-»* n i i e h e n asemassa j a saisivat siten ^ s a n niistä riistovoitoista, i^^^-^^l S t r e e t i n imperiahsmi saa C a n a ^ r i k k a u k s i s t a ja Canadan Icansan työstä- — T a i s t e l u rauhan puolesU on laja» eteläpuolella myöskin paivan W mys. sillä rakentuuhan .WaU Strw nykypäivien p o l i t i i k k a ^^^^ aan sotaan j a s i i h e n valmistumis^ v a i k k a Y h d y s v a l t a i n kansa bzDO» rauhaa k u t e n k a l k k i muutkin ^ ^ f ^ . K o k o u k s i i n - o s a l l i s t u n e e t k f l * "' viedä C a n a d a a n r a u h a n taistelun veiset. K u n Canadan S U O B » ^^ itohnhrat rauhan puolesta he- myöskin . Y h d y s v a l t a i n suoma»»- ten, k u t e n k a l k k i e n muidenkm onno i a l ? y v l w o i n t i a . —Kalle T ö ä . _
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 17, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1952-05-17 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus520517 |
Description
Title | 1952-05-17-02 |
OCR text | Sivu 2 Lauantaina, toukok. 17 p. - r - Saturday, May 17/ 1952 aSSSSSann — Independent labor Telepbones: soslne» Office 4-428«. ^ t o r l a l ' Office 4-^269. Manager E. SuicsJ. Editor W; Eklond. Maiuig address Box. 69, Sudbury. Ontatto. tafiialied Vo7, 6, 1917, Autbarized ^OfOco Deportme^ 'JBäbfiA tbrlce traeldy: Toesdajrs, rVbnnsdajB and Saturdays tqr Vapaus PBliHflTilngCenqftOirXtd^at l(M>-102 •Bbik 6b W^ fiudJbntjr* Ont» Canada. Adveitlslng rates npon applicatlon. TranBlatJon free ct ettaige, , TILftUSHINNAT: Canadassa: l vie IM 6 kk. S.7S 3 iik, 2>t5 5nids«vaDol88d: 1 vft. 8JD0 6 kk. 4.30 Suomessa: l vk, 8.50 0 kk. 4.75 S * . Kuten on tälläkin palstalla jo todettu, oikeusministeri Garsonin i! muutosten nimellä tunnetut Canadan rikoslain lisäykset ja luonnokset § ovat; aiheuttaneet arvostelua miVi meninaisemmista :} piireistä, joille ;demokraattinenhallitusjärj^ ^ en^män kuin jotakin ulkokultaista fraasia. Nyt kun oikeusminis^ :r teri Garäöninvpahtt » litiikkojai Jsasittelyri> alaisena, haluaisimme kiinnittää -/täicäläisten maanmiestemme huomiota siihen, mitä vanhoillisuudestaan huolimat-lviv. ta demokraattisia kansallisperinteitä arvostava t^ : lehti **SAT«iIlDA,Y NIGHT" toukokuun 3 pnä 1952 -Garsonin "maan- : . petoksesta" tolmituspalstallaan kirjoitti. Oheellisena julkaisemme ; ^ noetun tolmituskirjoituksen kokonaan: ''Canadan vasemmistolaisempien siviilivapausjärjestöjen toimes- ^ ; : U esitettiin muutanm päivä sitten Ottaw^ f • protesti rikoslain muutosehdotusten johdosta vuodelta 1951, ja jos to- ; tuus on sanottava, näillä järjestöillä oli melko päteviä perusteluja. l SATURBAY iNIOHT ei ollut innostunut näiden muutosten suhteen ^*aikaita,.jollom ne kaikessa hiljaisuudessa raahattih^ ^- että niistä olisi saatu mahdollisimman vähän tietoja etukäteen, jä me ^ .1 einme ole niiden suhteen yhtään sen innostuneimpia nyt, ollessamme vakuuttuneita/ että ne ovat potentiaalisesti (voivat olla) vaarallisia . kansalaisten oikeuksille ja myös siksi kun ne antavat tarpeettomasti - ^ divokaste^^ todellisuudeissa kiin- I yÄosta lainkaan todellinen vapaus, mutta^ 'vapaita' ^' maita,etteiniillaole sen enempää kiintymistä niihin kuin jieillä itsel- ' , lääqkään. ' -r '*Me viittasimme sHloin (kuoleman tuomiolla rangaistavan) / i nmnpetok^ iepä- ' ^ selvyyteen, jonka perusteella sen alaiseksi tulee, ei vaip 'vihollisen' ;l;avuatamin6n/;vaan?myös avustus 'asevoimille', joita vastaan Canadan >^ ^.jasevoimat pvat vihollisuuksissa huolimatta siitä, vallitseeko sotatila taij dkö: vallitse''. Sotatilanteen vallitseminen ja sen perusteella vihollisen määrittely riippuu julistuksesta; kuningatar sanoo canadä-laisille alamcaisil/een kenelle he voivat antaa apua ja milloin sellainen avustus tulee maanpetokseksi. Mikään tällainen-toimenpide ei ole ItätpÄllihen jotta täilHnen toimenpide tulisi maanpetokseksi kuri koe- * I tlliklyisnä pn vain se, että (jokin) toimenpide auttaa asevoimia joiden :^ I 'kanssa canadalaiset sotavoimat ovat vihollisuuksissa. ^. * "Sivumenneri sanoen, tämän eroavaisuuden poistaminen "viholli- J ^smiksleö" ja "sodan" väintä, poistaa yhdellä pyyhkäisyllä kaikki "so-i l t a l a i t " sellaisina' kuin ne vuosisatojen aikana ovat kehittyneet, ja 1- * muodostaa uuden, tilanteen, jonka suhteen millään sotaa koskevalla , ' ennakkopäätöksellä tai sopimuksella ei ole mitään.merkitystä. Muun * i phella^eiole tarpeellista se, että k.o. canadalaiset joukot on Canadan ):^hallUuksen toimesta komennettu vihollisuuksiin; heidät on voitu ko-itienlaa siihen liittolaisinaan, mutta kuitenkin ulkovallan asevoimien toimesta. Maanpetosta voi olla sekin jos avustetaan asevoimia^ joi^ den suhteen Canadan hallituskaan ei tiedä 'olevansa vihollisuuksissa', sillä muutetussa rikoslaissa ei puhuta yhtään mitään Canadan hallituksen toimenpiteistä. "Vanha ja kotvaamattoman arvokas ero maan poliisivoimien ja; asevoimien väliltä poistetaan muutoksella, mikä saattaa RCMP:n ai-: van sanianlaiseen asemaan asevoimien kanssa; tehden yhtä vakavaksi ]r:?irikokseksi sen jos kehoitetaan tottelemattomuuteen RCMPrn, armei- *«j^jart;hlvastoh tai ilmavoimien jäseniS. RCMP on st Täs^ »tiiia-^itä, ja ainoastaan tästä syystä', sitä on voitu käyttää moneet lUiliarkoitutseen mihin sotilasvoimat olisivat olleet mitä sopimattomim i :>t|>ia*si»ltyen tähän Järjestyksen ylläpito lakkojen aikana. Jos sitä ^^''ikäsitellään sotilasvoimana tässä tapauksessa, se olisi liitettävä sota- -^voimita, ja se pitäisi jättää pois poliisityöstä. . "iNämä muutokset laadittiin hyvin kiireellisesti ja "Yhdysvaltain S^^ihkeästä yllytyksestä. Niitä on ankarasti arvosteltu maan parhaitten vapaamielisten lakimiesten toimesta*. Ne pitäisi uudistaa hyvin s^huolellisesti parlamentin nykyisessä istunnossa." ."'^ * * « muutosehdotuksia ei ole uudistettu siinä hengessä, mihin Saturdäy Night ylläihainitussa toimituskirjoituksessaan viittasi ja mitä kaikki dfefflokfäaftiset cariadalaiset puolueyhteyksistään huolimatta haluavat. - * Tässä yhteydessä on hyvä palauttaa mfeliimme, että nämä "yhdysvaltain vaatimuksesta" (kuten Salurday Night myöntää) " k l i - rtesti laaditut" muutosehdotukset höyVyjyrättiin,läpi vuoden 1951 istiUinossä suorastaan tuomittavalla tavalla. Saturdäy Night puhuu yllälainatussa kirjoituksessa siitä miten nämä muutosehdotukset laadittiin "kiireellisesti", ja käsiteltiin siten, että niiden suhteen olisi saatu "mahdollisimman vähän tietoja etukäteen". Asiallisesti tämä on kovin "lievästi" esitetty .-totuus rumasta asiasta. Tosiasia on täm ä : Garsonin muutosehdotukset — jotka muuttavat koko rikoslakimme perusteita ^ tehtiin parlamentin istunnon siinä vaiheessa joi loin parlamentin jäsenten mielissä oli enää yksi ainoa ajatus ko-- tiin' pääsy.' Alahuoneen 365 edustajasta oli näitä muutosehdotuksia käsiteltäessä saapuvilla vain viitisenkymmentä sielua — ja poissaolleiden joukossa oli itse pääministeri St: Laurent ja kaikki sellaiset jäsenet, jotka eivät halunneet ottaa vastattavakseen rikoslain muutosehdotuksia, jotka tehtiin AVashingtonin kiihkeiden vaatimusten perusteella. Jos missään niin tässä "nauraa valkeus pimeyden töille". Yleisesti tiedetään, että CCF: n edustajat ovat alusta alkaen suhtautuneet kielteisesti näihin Garsonin muutosehdotuksiin ja heidän kunniakseen on sanottava, että he ovat puhuneet ja äänestäneetkin niitä vastaan. Mj^ös tiedetään, että molempien vanhojenkin puolueiden parlamentin jäsenten keskuudesta löytyy lukuisia sellaisia henr. kilolta, jotka ovat yksityiskeskusteluissa myöntäneet, että Garsonin anuutosehdotukset eivät vain vaaranna kansalaisvapauksia, kuten Saturdäy Night aivan oikein kirjoittaa, vaan maan koko demokraattista hallitusjärjestelmää kotona, ja sen hyvää nimeä ulkomailla. Valitettava seikka on vain se, että puoluekurin tuntevien liberaalien ja konservatiivien keskuudessa on vain aniharvoja sellaisia miehiä, jotka rohkenevat julkisesti puhua valtapiirien fasistimielisiä lakitekeleitä vastaan, puhumattakaan n3''t siitä, että äänestäisivät kansanjoukkojen loivomusteh ja etujen mukaisesti niitä vastaan. Mutta näitä vastoin 'omantuntonsa" ääntä toimivia politiikkoja voidaan yleisen mielipiteen painostuksella pakottaa toimimaan näitä Garsonin muutosehdotuksia vastaan, jos kaikista vaalipiireistä lähe* Mtetään heille riittävän paljon kirjeitä, päätöslausehnia ja sähkeitä i inussä vaaditaan, että hp toimivat kansalaisvapauksien turvaamisen ^ ' puolesta näitä Yhdysvaltain vaatimuksesta tehtyjä Garsonm muu(tos^ flidotuksiavastaan, _ , ^ ) , ^ , ^ / ''•'••:i-~fA-i':iX'-r^^^^ '>•-:•'. - ; v . v . V i r l / V ' ' 0 ; ; ^ -1'' , • ; '( ( 7 -.V ;^%v,; ;;v vastauksia VANHB9IPAIN HVOLTABllNEN . . K y s y m y s : Näin tässä lehdessä s e l l a i s en vastauksen^ että vävyllä e i ole mitään velvollisuuksia vaimonsa v a n hempien'huolehtimiseen nähden. M i t e n - o n asianlaita- siinä tapauksessa k u n vävy on^saanut i,uolet vaimonsa vanhempien omaisuudesta, eikö h ä nen tarvitse siinäkään tapauksessa huolehtia vaimonsa vanhemmista? — T i e t o a haluama. :. .»Vastaus I / a k i ei s i i h e n velvoita m u l t a k u i n vanhempien lapset. J o s v a i molla o n s i i h e n ' edellytyksiä, .'on faft-nen osallistuttava toisten l a s t e n k a n s s a t a i yksinään vanhempiensa h u o l tamiseen. E l l e i omaisuuden l u o v u t t a mista, ole tehty siinä mielessä; että »vävy h u o l e h t i j v a i m o n s a vanhemmista el hänellä ole mitään velvollisuuksia siinä suhteessa. Mitä muut sanovat S E K I N O N M A H D O L L I S TA S i i h e n mennessä; Jolloin tulee se a i k a m i l l p i n heikot perivät m a a n , n o u sevat verot • niinv k o r k e i k s i , ettei ole enää mitään p e r i t t ä v ä ä .— United M i n e Worker8 J o m n a l. Y K S I N K E R T A I S T A JÄ H E L P P OA Uutistiedoissa k e r r o t t i h i p e r j a n t a i n a k a u p p a - Ja teollisuusministeri C. D. Howen maalanneen ruusunhohtoi- Sen kuvan Canadan talouselämästä vuodelle 1D5Z. Pitäen mielessä suuret hinnankorotukset, lisääntyivät. v e rot Ja muut siunaukset. Joista saamme kiittää m i n i s t e r i Howen varustautumisohjelmaa, meidän mieleemme tuTi ^ashlngtön Daily Ne\vsln l a u sunto! " K a i k k i mitä demokraattipuolueen pitää tässä' vaalitaistelussa todistaa, on vain se, etta Inflatlo o n v a u r a u t t a . " • USÄ:n kieräily vankien vailfto-kysymyksessä Sotavankien vaihtamiskysymys on y k s i niistä kysymyksistä. Joissa U S A o n K o r e a n asian-käs-ttelyssä h a r j o i t tanut kaikkein : s u u r m t a kierailyä; •Kenraali Bidgwayri antamien Ja- p r e s i d e n t t i T r u m a n i n vahvistamien o h jeiden mukaisesti toimfva : U S A :n v a l t u u s k i m t a Panmunjonissa o n i l moittanut, että U S A o n valmis p a - i a u t t a m a a n vain 70,000 vankia sen hallussaolevista- 170,000 vangista. T ä män oikeuttamiseksi he esittävät Väitteen, että 100,000 •vankia et ole h a l u k k a i t a palaamaan K o r e a a n / t a i K i i n a a n Ja että tutkimukset ovat v a h vistaneet täm^n. Nämä " t u t k i n y t k s e t " o n suorittanut Chiang. K a i - s h e k i n Ja Syngman R h e e n upseerit, elka puolueettomat t u t k i j a t . O n myöskin muistettava, että k a i k k i e n valtakuntien V. 1949 a l l e k i r j o i t t a m a n Genevan sopimuksen mukaan - tulee k a l k k i sotavangit p a l a u t t a a rauhanteon Jälkeen. P A A S T I K I S S A N P U S S I S TA iNew Y o r k Herald T r l b i m e päästi h u h t . k u u n 26 pnä Icissan pussista, l a i . natessaan Panmunjonissa olevan U S A : n edustajan eversti George H f c k - m a n i n ku'jeenvaihtajille antamaa lausuntoa; jossa' sanotaan " . . . >Me asetimme määrän n i i n pieneksi, että he etvät v o i hyväksyä sitä." K u n vankien kuulustelua suoritett i i n KoJesaareUa;: missä U S A pitää n anfcien s u u r i n t a ryhmää, puhkesi k a p i n a jonka a i k a n a 7 3 v a n k i a t a p e t t i in Ja suuri Joukko : h a a v o i t t u i . Tästä k i r j o i t t a e s s a a n sanoi 'Manchester O u . ardtan ( E n g l a n t i ) : " K a p i n a puhkesi Etelä-Korean seulontakomitean olleS-sa kuulustelemassa .vankeja; saadakseen tietää kenellä heistä o n demokr a t i a l l e myotämieUsiä a j a t u k s i a ." Jean Pare, sähkötyölälsten nnion varapresidentti, toimi Torontossa tonkofc. 10-11 pnä pidetyn ranhan-konferenssin puheenjohtajana. : Kolme Englannin ammattiliittoa vaatii palkankorotusta Lontoo. — Kolme ammattiliittoa. J o t k a edustavat n o i n 600,000 B r i t a n n i a n rautatievlrkamiestä ^a t o i m i t s i j a a , päätti viime v i i k o l l a vaatia 1 0 prosentin palkankorotusta järjestöjensä jäsenille. Samalla vaaditaan l a u a n t a i n a kello 1 2 Jälkeen suoritetusta työstä puolitolkta aikaa. Euroopan armeija epäilyttää Ranskaa P a r i i s i . — Johtavalla, p o l i i t t i s e l la t a h o l l a suhtaudutaan epäillen Euroop a n armeijaa koskevaan sopimukseen. Vasemmistoradikaali Bonnefous on Infanmation "lehdelle kertonut^ ettei sopimuksen parafoiminen sido R a n s k a n parlamenttia Jonka pidättyvä k a n t a o n t u n n e t t u j a j o k a viime k ä dessä teliee ratkaisevat paatokset. Bonnefous on kansalliskokoiiksen u l k o a s i a i n valiokunnan puheenjohtaj a . Toronto; Ont. — Toukokaun 10 j a 11 päivinä, pidettiin'täällä Canadan RaoliankongTessin järjestämä konferenssi rauhan, aseistuksen vähenfäxttlsen'-ja- vapaan kaupan puolesta^ Konferenssiin . osalUstoi 2318 varsinaista edosta- Jaa kaikista osista maata,. Atlantista. Tyynenmeren ruifiilu»Ue, edustaen palkallisia raohankomi- ; teoita, uniolta^ kansallisia kult^ tanrijärjestöjä sekä multa seuroja, ryhq)lä ja järjestöjä^ Edustajien jonkossaoU Ihmisiä monilta erilaisilta elämän aloilta,'pääasiassa tletcnliln työläisiä ja farmareita, matta sen ohella myöskin lukuisia toimitsijoita, opettajia, pappeja, lääkäreitä jne. Hyvällä syyllä voidaan. sanoa .Canadan rauhaarakastavien kansanjookko-jen olleen ednstettuna tässä valtavassa konferenssissa. : Varsmaiset äconferenssin istunnot p i d e t t i i n Massey.rhaali&sa lauantama j a sunnuntahia; mutta pexjjantai päiväkin elettiin jo konferenssm merkeissä. Edustajien rekisterömti o l i menossa k o k o ipäivän. Bath«rstT' •kadun Yhdistyneellä kirkoUa /ä" i l l a k s i ohvat p a i k a l l i s e t rauhanystavat Järjestänest samaan paikkaan m u i l t a paikical^unniita saapuneiden ediisr taijien • vastaanotto- j a tutustumis-tiIä'iiUää'en. Jo tässä tilaisuudessa saattoi Qielpostf h a v a i t a sen yleisen innostulcsen, ~ J o k a konferenssm k u luessa jatkuvasti -lisäänityi. saavuttaen ihölppurisa (Rlatple Leäf Garde-n i l l a s u n n u n t a i - i l t a n a pidetyssä v a l tavassa jöukkdkouksessa. K o n f e r e n s s i n varsinainen istunto a l k o i Massey-ha"allssa lauantaiaamuna. Konferenssin avasi Rauhanäon-gressin varajpuheenjohtaja J e a n Pare,' Joka myö&krn toimi kc&o a j a n konferenssin ipuheenjöritaijana. Ollen hän-erikoisen sopiva s i i h e n toimeen koska konferenssin keskusteluissa käytettiin r a n s k a n - j a e n g l a n n i n kielillä j a liän o n halnvinaisen jou&tava naiden kiel i e n rinnakkaiseen käyttöön. Rauhankongressin puheenjohtaja t r i James G . E n d i c o t t avauspuheess a a n k i i n n i t t i edustajien hucmiota valhtsevaan k i r e a a n tilanteeseen, ja n i i h i n tehtäviin, j o l t a se asettaa k a i k i l l e rauhanpuolusta^jille yksilöinä Ja heidän ijärjestöineen. . A l u s s a hän k i i n n i t t i huomiota r a u h a n l i i k k e e n j a t k u v a a n kasvuun. " T ä mä on rauhanpuolustajien neljäs k a n s a l l i n e n konferenssi. Jokainen vuosi oo osoittanut rauhanliikkeen edistystä >ja kasvua- maailmassa, j o s sa tummat sotapUvet katy-^t yhä mustemmtksl. M e votmme epäröimättä sanoa; ctbä ihmiskunnan ainoa toivo lepää kansojen.voimassa hajoittaa nämä Konferenssiin osallistui 2,818 edustajaa monilta elämän aloiita^ — päättäjäistilaisuudjessa Maple Leaf Gardenissa 10,000 ihmis^. putulokseen; etta ikaikklen kar.Tojen tulee scpia ratkaisemaan erimieli-syy- tensä neuvottelemalla. j a : elämään sovussa r i n n a k k a i n ; l i u o l i m a t t a s i l ta minkälaisen y h t e i s k u n n a l l i s e n J a p o - ' llittisenjätrjesuehnän a l a i s i n a he elä-r vät. K u n y l e i n e n ' m i e l i p i d e Cana-; dassa j a m a a i b n a s s a ; yleensä oma;k-suu -tämän ; rauhan^omaisen rirmak-,^ kaisolon periaatteen Ja^-puolustaa s i -| t a , n i m sotka^ei tule. J a kimUamä periaate sisällytetään; v i i d e n sumnfällän . väliseen ra^lhansop£mukseen, j o h o n muut hallitukset voivat yhtjyä; n i i n s i l l o i n iaiikad sotaa valmistelevat ryhmät v o i d a a n : eristää j a hävittää j a -ihmisyys tulee voittamaan-.**', K u v a t e s s a a n Canadan j a .toisten-länsimaiden n y k y i s t a suuntausta hän s a n o i : "Nykyinen ; v i r h e e l l m e n tie j o h t a a m a a i l m a n taloudelliseen k n i - sim, patoaa m a a i l m a n ikaupan, a i heuttaen. : työttömyyttä, s • pakolttaen. tiedemiehet valmistamaan vaimeita kansojen^ Joukkotuhoa; varten Ja aseistaen uudelleen m i l i t a r i s t i s e t ja fasistiset 'ainekset Saksassa j a J a p a nissa. IMeidän maamme turvallisuus ei ole tällä tiellä.vAseistautumlskll-p a i l u on cpätolvoisuuden. •filosofiaa, varariklkoisuuden myöntämistä; se osoittaa kyynilllstä.. epäluottamusta -Ihmiskuntaan, se o n n i i d e n polltiikT k a a j o t k a käärivät.nkkauksia aseistautumisesta s a m a l l a kun k a n s a kärs i i p u u t e t t a j a k u r j u u t t a . " K a i k k i kansankerrolcset — hike-m i e l i e t , f a r m a r i t j a . teolllsuustyolai-set — tuntevat aseistautumiskilpai-lur^ aiheuttaman puristuksen j a k y l män sodanfaiheutteunan- lamaannuksen ~ liike^elämässä; Aivan samaten ; tulevatckaikklskansänkerrokset h u o - kaaaraan helpotuksesta Ja siirtj-mäan tielle k o h t i taloudellista t u r v a l l i s u u t t a , k u n s o d a n löika poistetaan." V a n n a n a rauhanliikkeen lopullisesta voitosta hän s a n o i: . ^"Kvn me^lnuistamme, että rau-. ' hanliike el ole vain. canadalainen ke, joka järjestyneenä liikkeenä jo ^ käsittää 'enemmäi^ koin pnofet maailman llmdristä--^-knn:mois- .tamme, e^tä tämä t>n : liikettä maailman ranhan paolesta,- osat-listuen siihen kaikki kansat; joita yhdistää; rakkauden' ja ystävyyden siteet, jotka,: eivät tunne mftään 'esteitä, niin me käsitämme' taimin ihmlsbontaa käsittävän lilklnen ' sunrenmolsen' voiman Se on todellakin lilltettä joka edustaa prö-fettaln.' taiteilijain, kfrJalUiain ja ihmiskunnan -johtajain' vuosisataista toivetta — koko.. Uunl^nn-nan toivetta yhdistyneenä raahas-sa ja ystävyydessä katsomatta rotuun; väriin tai uskontoon" •Hän esitti konferenssin'käsltelbä- Väksi k o i m e pääkjysymystä: kysymyksen aseistuiksen vähentämisestä, k y symyksen m a a i l m a n kaupasta j a k y - s j m y k s e n n r i i d e n s u r v a l l a a i välisestä-r a u h a n s o p i m u k s i s t a , - ; / selostaen s a m a l l a naiden fcysymysten ratkaisevaa mea-kitystä taistelussa . r a u h a n , p u o lesta. Tämän fjälkeen esitettim konfe-reiissille Saapuneet tervehdyssähkect j a -kirjeet, joita oli saapunut e ri osista maata ja osaksi muistakin maista' K u n «vielä oli ^ a l i t t u konferenssille tarpeeHiset tdPiikunnatja t o i m i t s i j a t o l i km , t u l l u t •päi\^llislo-man ailca. • " Hrcpaiväistunnon tycjäJJestyksessa o l i ensumnäinen-;^ k o h t a v a r a f t t r Y h dysvaltain räiihanliiJtkeöi* -veljes-: e d u s U j a n tenrehdj^ä v a i t e t t ; - j o n to tri O u B o l s t a p i t i esittämään; Canad a n siirtolaisvirkaillfat kmtenkin edellisenä päivänä estivät hänet saa-; pumasta konferenssim. : p a l a u t t a en hänet «takaisin 1Mältonm:lent<&^ tä. Tervehdys e i k u i t e n k a a n jäänyt esittämättä sillä m r s . M a r y Russack. New Y o r i d s t a , 'Joka o n yksf Y i i d y s - vältain Tauhanlilkk'feen . h u o m a t t a vampia toimitsijoita, oli jotenkin päässyt Uvahtamaan siirtölaisvirkai-. l i j a h i sivu. Ja hän esitti konferenss i l l e tervehdyksen Y h d y s v a l t a i n rau^ hanpuolustaJUta'.*. Tervehdylcsessään hän huctnautti, että . vaikka Yhdysvalloissa tänäpälvä-nä^ onkin maaliman .kUbkeimmät ' sodanvalmlstajat. niin-Yhdysvaltain'; varsinalnen kansa ersolnr . kaan' halaa sotaac.- Päinvastoin; se haluaa: raohaa' ja puolustaa - s i tä vointinsa mnliiaan K o n f e r e n s s i otti vastaan tervchdyk--^ sen voimakkain, suosionosoituksin. - Seuraavat (part t i m t i a käsitteli konferenssi nuorisoa kosikevia iQrsy-mykslä. Nuoriso asetti oman pu^ iheenjcrhtajansa / ja p i t i yleensä'; isännyyttä konferenssin menossa. P u heenvuorojen käyttäjien ikää tosm e i tiedusteltu. K a i k k i edustaijat v o i vat p u h u a , m u t t a ' keskustelu köhdis- — J A ~ T Ä T Ä I O L L P I D E T T X V A KIIBETT* H e r t t u a o l i partaa a j a t u e s s a a , l n u t haavan j a laä&äri k u t s u t i i a ^" reesti palkaUe. ' Lääkäri saapm. tutki haavaa h\ soitti apulaiselleen joUom sjTitu JL / a a v a keskustelu: ^ ^ ' l — Tuo heti antamani reseptin »3 kaiset lääkkeet. — Onko asia. kovin vakava? ' — O n se, s i l l a jo-: et kiirehdi ehta I se n a a i f n u parantua umpeen • 9 » M O N I M U T K A I S E S T I J u s s i : "Voisinkohan saada satcoi.' suojan,: jpöka lamasm sinulle viinJI v i i k o l l a . " ^ ' M a t t i : — K y l l a p a sattui Uävästj. sillä l a i n a s i n sen juuri tuttavalleni. M i k s i -juuri n y t sitä tarvitset?" J u s s i : " E n sita itse tarvitsekasm m u t t a mies •jolta, lainasin sen, sana | tarvitsevansa sita." t e t c i in nuorisoa koskei-iin kysynjt-s i h i . .Nuoret;alkoivat istiintonsa lau. l u l l a da pitivät.yllä hilpeää mielialaa koko istunnon ajan, mutta keskus-t e l i e n s i l t i asioista vakavasti ja asiallisesti,, tuoden esim monia täAejiä a s i o i t a jotka vanhemmilta edustaj i l t a ehkä olisivat jääneet esittä-m- lttä. Täcnan jälkeen konferenssi j ^ a n - t u l seitsemään e r i jaostoon: • l . Taiteet, tieteet ja oppineisto r a u h a n puolesta, •2. B a s i l l i s o t a, . 3 . S a k s a n kysymj-s, 4. M a a i l m a n aseistuksen väiientä-mlnen,- 5. S o t a a n valmistautumisen väilni- 'tus n a i s i i n , lapsun ga koteihin, 6. M a a i l m a n kauppa, 7. B a u l m Tyynellämerellä. Nämä jaostot käsittelivät näiden e r i k o i s k y ^ r o y s t e n osuutta ja merki. • ( J a t k u u 3. sivulla) PÄIVÄN PAKINA Terveisiä Yhdysvalloista pilvet'jap päästää rauhan ja ystävyyden kirkas aurinko paistamaan . ; ; . Tänäpäiväna v. 1952, me voimme tyydytj^isellä todeta^ että maa-h i h n a n rauhanvoimat ovat ehkäisseet atomlsodatt. Me olemme voittaneet neliä vuotta ranhsa. Tämä onsuuri saavutus. Meidän tarkoituksemme täällä on jatkaa nä- . mä neljä vaotta jatkuvaksi ja - kestäväksi rauhalcsi." Siirtyessään käsittelemään rauhanr liiiöceen laajentamisen välttrfmatte-myyttä p i i h i ^ a s a n o i : **'Mefdan p y r k i - moTksemme tulee olla käyttää "^falä konferenssia k a i h i e n rauhaan tSti-täavicn -«•ilalstcrt aniehipitelden- H - m a i i u p a i k k a n a . • Pyrkimyksenämme tulee o l l a paasta konferenssm lopul=^ l a päätöksiin. Jotka yhdistävät kaik^ k l eri mielipiteet. Olen va&uutettu, että vapaai. j a a v o m i e U n e n - k e s k u s ta tulee 'johtamaan tällaisiin paatölc^ s i m . • .-'..•>-• "•Mflkä o v a t - m a a i l m a n r a u h a n tSx^- keimmät edellytykset? Jokainen J6* k a - valtavasti -'harkitsee - näitä- k : ^ - - m>'lcsia voi päästä v a m yhteen lop- Yksi tehokkain keino Canadan demokraattisen faallitusj*ärjestel-^: män puolustamiseksi — ja juuri siitä on loppukädessä' nyt - kysymys — oivse, että autetaan aineellisesti ja moraalisesti Canadan Oikeuksien Liiton (iLDR) työtä ja toimintaa. ' A U c k l r j o i t t a n e e l l a o l i k u n n i a pistäyt y i veljeslehtemme Tyomies-Eteen-. päin vuosikokouksissa; j o t k a p i d e t t i in v i i m e v i i k o n vaihteessa Superionssa, W i s . Siellä o l i k o o l l a edustajia m m A t - l a n n i n k u m T y y n e n m e r e n r a n n i k o l t a k i n , mutta pääasiassa k u i t e n k i n l ä hempää, lehden kotipaikan liepeiltä. N a i s i a tuntui olleen runsaammin e-dustajma k u i n miehiä, m i k a o n i l a h duttava llmjö;v E d u s t a j a t olivat etupäässä vanhempaa 'väkeä m u t t a j o u kossa o l i huomattavasti nuorempaak i n väkeä — t a m a n vuosisadan l a p s i a . Eikä n l i t a vanhempiakaan m i kään vanhuus vaivannut s i l l a h e t u n t u i v a t _ o l l e en virkeä t a j ä toimeliasta väkeä, j o t k a olivat viime «vuonna k e ränneet k a i k k i a a n lähes. 8,300 d o l l a - r.'a'lehtensa hyväksi. K o s k a se s a a t t a a ' o l l a . tarpeellista n i i n totean tässä, että veljeslehtemme Julkaiseminen käsittää kaksi eri yhtiötä. VaTsinaisena kustannusyhtiön ä on A m e r i c a n F i n n i s h Publishers, Joka p a i n a t t a a lehden Työmies S o c i e t y n kirjapainossa. S a m a pitää p a i k kansa myöskin Naisten V i i r i i n n ä h den. T}'ömies^Cteenpäln täyttää ensi k e sänä (1953) 50 v u o t t a j a y h d y s v a l t a l a i s i l l a tovereillamme o n .tarkoitus j u h l i a ^tätä saavutusta asiaankuuluv a l l a tavalla. E l l e n ole v a r s i n väärässä o n Työmies-{Bteenpäin tämän mantereen v a n h i n suomalainen sanom a l e h t i ja a i n o a Y h d y s v a l t a i n suom a l a i n e n lehti, joka on omaksunut vastustavan k a n n a n W a l l S t r e e t i n i m p e r i a l i s m i n pyrkimyksiin nähden. L a h d e n päätoimittaja (Mike Västilä m a i n i t s i k i n tästä' a s i a s t a esittäessään toimituksen selostuksen kokoukselle. Hän sanoi tästä a s i a ^ mm. tähän t a p a a n : .• " • N i i n , olisimmehan mekin voineet lahtea esim. R a i v a a j a n ta;yoin k u l k e maan tämän taantumuksellisen ryöp y n myötävirrassa siinä toivossa, e t tä" s-ten välttyisimme k a i k i l t a hyökr käyksiltä jä k a i k i l t a iskuUta, j o i t a ön JO a n n e t t u j a j o i t a valmistetaan a n nettavaksi kalkille__maassaxnme nousevan f a s i s m i n jä~suurpääoman sekä hälhtuksen taantimiuksellisen. p o l i t i i k a n arvostelijoille. Näin tehtyämme me tänä päivänä R a i v a a j a n Ja muiden tässä maassa ilmestyvien suomenkielisten lehtien tavoin ylistäisimme T r u m a n i n h a l l i t u k s e n i m p e r i a - !'stlsta ulkopolitiikkaa, sen sodankäyntiä K o r e a l l a j a k a i k k e a sen ä r - hentelevää s o t i l a a l l i s t a , d i p l o m a a t t i s t a j a k a u p a l l i s t a ivouhottelua muua l l a niaallmassa, ylistäisimme • S m i t h j a M c C a r r a n l a k e j a j a n i i d e n käyttöä tietoisia sodanvastustajia Ja m i l l t a n t - t i s i a työväenmiehlä sekä - n a i s i a v a s t a a n Ja vtihingonilosta; ilkkuisimme a i n a s i l l o i n k u n j o l t e l dn sodanvastust a j a l l e t a i t u n n e t u l l e työv^nmiebelle mätkäistään vankila-tai k a r k o l - tustuomio. 'Mutta . . . olisiko tämä joukko koolla t a a l l ^ tänä päivänä, JOS olisimme tehneet siteh? T a i o i k e a m m i n : O l i s i n k o minä Jä työtoverini toimittamassa teidän lehtianne, jos olisimme lähteneet tuolle petolliselle tielle? (Emme v a r m a s t i k a a n o l i s i ." • • • K o k o u k s e n jälkeen o l i a l l e k i r j o i t taneella tilalsuus^päasta Työmles- E t e e n p a i n - lehden taloudenhoitajan E r n s t K o s k e n k y y t i i n ' k u n käytiin k u u l u i s a l l a Mesaba-alueölla. jossa mm. suomalaiset o v a l - k a i v a n e e t r a u t a a , ' j o k a o n o l i o t eräs Y h d y s v a l t a in kehityksen petusedell^yksiä.- Kävim-^ me j n m . H i b b i n g i s s a , jossa väitetään olevan maailmän-.suurimman r a u t a - avokaivannon. joka o n 4 7 5 - j a l a n sy-, vymen j a n o i n kolmen m a i l i n p i t u i nen. Siellä j a V i r g i n i a n t i e n o i l l a o li r a u t a k a l v a n t o j a toinen toisensa k y l jessä: Suomalaiset kaivosmiehet ovat menettäneet terveytensä, jopa henkensäkin näissä kaivannoissa k a i vaessaan' r a u t a m a l m i a mikä o n o l l ut Y h d y s v a l t a i n terästuotannon j a m a h tavuuden k u l m a k i v i . M u t t a siitä h u o l i m a t t a löytyy maamlestemme keskuudessa ihmisiä. Jotka vaativat, että suomalaisten Ja m u i d e n siirtolaLst^ö-lälsten pitäisi alistua nöyrän orjan asemaan, pitää suunsa k i i n n i , s i u n a t a v a l l i t s e v a järjestelmä, eikä t a i s t e l. l a n k a n miesten t a v o i n vapautensa Ja onnensa puolesta, yhdessä; muiden Y h d y s v a l t a i n työläisten kanssa. H y i sentään, sellaiset apostolit ovat häpeäksi Suomen k a n s a n v a p a u t t a Ja o.keutta r a k a s t a v i l l e tytölUe J a pojUle. OElauta-alueella saimme nähdä m m . V i r g i n i a n kuuluisan sosialistiooppe-r a n . k o m e a n -talon, joka o n t o d i s t u k sena suomalaisten raudankaivajaln k u l t t u u r i h a r r a s t u k s i s t a , m u t t a joka o n nyt v a l i t e t t a v a s t i joutunut ositt a i n juustotehtaaksi, taantumulJseH* t e n käsiin. Mikä todistaa taantumuic-sellisten palvelevan mammonaa ja työntävän k u l t t u u r i n sivuun. Sam^- l a i s i a tapauksia o l i alueella muitakm sillä useita kunnallisia kulttuunices-kuksia 6n myyty täi vuokrattu paitatehtaiksi yms. matcrialistisun tarkoi- , t u k s i i n . Sivumennen sanoen ovat Mesaoa-f e h s s in rautamalmirikkaudet, ainakm mikäli paras j a r i k k a i n rautamalmi on kysymyksessä, muutamien vuosikjffl-riienlen jälkeen loppunut. SUtä t u u k h i , että Y h d y s v a l t a i n teräsparoo-n i t Jiavlttelevat parftaiUaan rautamJ- . m i a t a a l t a Canadasta, Steep B o d ^ L a b r a d o n s t a y.m. paikoista. wau S t r e e t i n j a tcräsparoonien kynnet sy-hyvät Canadan luonnonrikitauksien tähden Ja C a n a d a n hallitus on anta»- f unut Y h d y s v a l t a i n imperialistien ia-k o i j a k s i sitoa toivossa, että saisimme olla eräänlaisessa nuoremman ynt-»* n i i e h e n asemassa j a saisivat siten ^ s a n niistä riistovoitoista, i^^^-^^l S t r e e t i n imperiahsmi saa C a n a ^ r i k k a u k s i s t a ja Canadan Icansan työstä- — T a i s t e l u rauhan puolesU on laja» eteläpuolella myöskin paivan W mys. sillä rakentuuhan .WaU Strw nykypäivien p o l i t i i k k a ^^^^ aan sotaan j a s i i h e n valmistumis^ v a i k k a Y h d y s v a l t a i n kansa bzDO» rauhaa k u t e n k a l k k i muutkin ^ ^ f ^ . K o k o u k s i i n - o s a l l i s t u n e e t k f l * "' viedä C a n a d a a n r a u h a n taistelun veiset. K u n Canadan S U O B » ^^ itohnhrat rauhan puolesta he- myöskin . Y h d y s v a l t a i n suoma»»- ten, k u t e n k a l k k i e n muidenkm onno i a l ? y v l w o i n t i a . —Kalle T ö ä . _ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-05-17-02