Vapaus, June 6, 1964

              Sivu 2 Lauantaina, kesäk. p p. — Saturday, June 6, 1964
»NDERENDENTLABOR ORGAN
VAPAUS Q F F INNI SH C A N A D I A N S
(LIBERTY) Established Nov. 6. 1917
BdUor: W. Eklund , Manager: E.' Suksi
Telephone:'Office .£74-4264 Edltorlal 674r4265
PuWlshed:thrice weekly: TuesÖaysjThur9days and §aturdayä by^^^V
Pub)ls)>ingvCo;Lt;äv. 100-102 Elöi: St. We8tv Sudbury, Ontario. Canada,
.., : Mailing «ddress:' Box 69
' ^ Adver^^ of charge.
Autfaorlzed as second class mall by th*s Post Office Depaytinent, Ottawa,
., and for payment of postage in cash.
GANADIÄN OANGUÄGEIRRESS
mAUSHINNA.T
Caönidassa:' l vk. $9.00. 6 kk. ' USA:ssa 1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
3 kk. 2.73 • Suomessa: 1 vk. 10.50 6 kk.. 5.75
Melirun seuraaja Shastri
Useita päiviä kestäneiden kiihkeiden kulissientakaisten
—- neuvottelujen, ja manööverien jälkeen ilmoitettiin tiistaina,
että' Intian Kongressipuolue on valinnut edesmenneen. Neh-ruÄ
tilalla puolueen kansalliseksi johtajaksi salkuttomana
ministerinä ja Nehrun sijaisena toimineen -sosialistin, Lal
Bahadur Shastrin, joka näyttää poliittisesti puhuen olevan
Nehrusta hieman oikealla. Tällä perusteella on hänet luoki­teltu
maailman lehdistössä keskustasutinnan edustajaksi In­tian
kongressipuolueessa.
Heti s6n jälkeen saatiin toinen tieto, mikä oli enää vain
muodollisuus, että Intian presidentti Sarvepalli Radna-krishnan
oli antanut uudelle puoluejohtajalle, Shastrille hal­lituksen
muodostamistehtävän, eli nimittänyt hänet uudeksi
pääministeriksi Nehrun tilalle. ^
Kongressipuolueella oli tässä kriisitilassa — ja johtaja-kriisin
Nehrun kuolema todella aiheutti — viisikin johtaja­ehdokasta:
Nehrun hallituksen sisäministeri Gulzarilal Nan-da,
joka Nehrun kuoltua nimitettiin vt. pääministeriksi, oi­keistolaisena
tunnettu valtionvarain ministeri Morarji De-sai,
"koskemattomien" kastin johtaja Jagjivan Ram ja Neh­run
tjrtär, rouva Indira Gandhi, jota pidettiin yhtenä johta­jaehdokkaana
vaikka hän oli siitä kunniasta kieltäytynyt,
sekä^yt johtajaksi valittu, entinen salkuton ministeri, Lal
Bahadur Shastri. jonka Nehru nimesi sijaisekseen sairastues­saan
aikaisemmin tänä vuonna.
VANHA ITSENÄISYYSTAISTELUA
Vaikka Shastria sanotaan hiljaiseksi ja vaatimattomaksi
mieheksi, "joka puhuukin miltei kuiskaillen", niin hän näyt­tää
kaikesta huolimatta oWan melko kovaksikeitetty politii-kantekijä.
Muussa, tapauksessa hänelle ei olisi uskottu edes­menneen
Nehrun monien vaalikampanjoiden järjestämistä
ja Kongressipuolueen hallinnollisten tehtävien hoitoa. Intian
hallituksen erään jäsenen kerrotaankin kuvanneen hänet "sa-mettikäsineessä
olevaksi rautaiseksi kädeksi".
Shastri oli Nehrun läheinen työtoveri, joka pitää edel­leen
itseään sosialistina, kuten Nehrukin. Sen lisäksi, että
Shastri edustaa kongressipuolueessa ns. keskustasuuntaa,
nauttien sii» tiukan tullen kannatusta joko vuoroin tai sa­manaikaisestikin
vasemmalla tai oikealla siivellä, hänen vaa­linsa
toivotaan pitävän melkoisesti rakoilevan kongressipuo­lueen
koossa.
Shastri syntyi Benares-nimisessä pyhässä kaupungissa
hindulaisen koulunopettajan poikana. Hän kuuluu Kayastha
kastiin, joka on vuosisatoja varannut alempiarvoisia valtion
virkailijoita. Toisin sanoen, Shastri on sukuperältään paljon
köyhempi kuin edesmennyt Nehru. Tosiasiassa Shastrin isä
oli jonkun aikaa edesmenneen pääministerin isän Mital Neh­run
lakitoimiston palveluksessa.
Kuusitoistavuotiaana Shastri sai kuulla Gandhista ja hä­nen
johtamastaan tottelemattomuusliikkeestä brittiläisiä sor­tajia
vastaan. Supritettuaan yliopistotutkimuksensa hän liit­tyi
kongressipuolueeseen 23-vuotiaanai jolloin hänellä oli vai­mon
lisäksi 4 poikaa ja 2 tyttöä. Noin vuoden kuluttua kon­gressipuolueeseen
liittymisensä jälkeen heitettiin tämä nuori
isä kahdeksi ja puoleksi vuodeksi brittiläisten vankilaan.
Sen jälkeen hän oli patrioottisuutensa vuoksi viisi muuta ker­taa
brittiläisten vankiloissa kymmenen vuoden aikana, vuo­desta
1932 lukien.
LUPAA JATKAA NEHRUN OHJELMAA
Pitäen lähtökohtana sitä tosiasiaa, että Shastri on po­liittisessa
mielessä Nehrusta hieman oikealle, eli keskusta-suunnan
edustaja kongressipuolueessa, missä edesmennyt
Nehru lukeutui vasempaan, siipeen, visseissä länsimaisissa
piireissä on leimattu Shastri Nehrua "realistisemmaksi" ja
lausuttu olettamuksia, että Shastri suhtautuu yhtäältä sosia­listiseen
maailmanosaan ja erikoisesti Kiinaa kansantasaval­taan
viileämmin kuin Nehru ja toisaalta vähän ymmärtäväi-semmin
ei vain länsimaihin, vaan ennenkaikkea kapitalisti­siin
tuotantolaitoksiin Intiassa. Juuri tältä pohjalta nämä
länsimaiset tarkkailijat ennustelevat, että Shastri saa suu­rempaa
kannatusta kongressipuolueen oikeistolta, mitä sai
Nehru. .•: , . •
Olkoon näiden seikkojen kanssa niin tai näin, sillä lähi­tulevat
viikot ja kuukaudet tulevat tilanteen selvittämään
niiltä kohdin, mutta uusi pääministeri on puolestaan koros­tanut,
että hänen hallituksensa tulee jatkamaan Nehrun hal­lituksen
viitoittamaa ohjelmaa, jonka tavoitteena on sosia­listinen
kehitys kotirintamalla ja kaikista sotilaallisista liit­toutumista
irrallaan pysyminen ulkopolitiikassa.
Selvää tietenkin on, että Intian kanssfrja kongressipuo- ,
lue ei hyväksyisi nykytilanteessa mitään "Nehrun linjasta"
poikkeavaa ohjelmaa tällä kertaa. Intiassa, kuten muissakin
Jtsenäisen kehityksen tielle äskettäin päässeissä entisissä siir-'
tomaissa täytyy henkilön olla vähintään puheissaan "sosia­listin",
jos hän mielii kansanjoukkojen suosiota ja luotta­musta
nauttia. Sekin on yksi aikakautemme tunnusmerkki!
Mutta juuret tuntuvat sittenkin olevan tässä tapauksessa
pintaa syvemmällä. Shastrin täytyy olla vissiin rajaan saak­ka
vakaumuksellisen sosialistin ja linjoittumattomuussuun-nah
kannattajan, koska Nehru hyväksyi hänet vuosikausiksi
yhdeksi läheisimmäksi työ- ja taistelutoverikseen, ja koska
entiset siirtomaavoudit kuljettivat häntäkin vankilasta toi­seen.
/
Jokatapauksessa me liitymme niihin canadalaisiin, jotka :
toivovat, että Shastrilla olisi ^^oimaa ja kykyä jatkaa siitä,
missä Nehrulta herposi käsi Intian valtiolaivan peräsimestä.-
Tosiasia nimittäin on, että Intian edessä on tällä kertaa
äärettömän suuria taloudellisia ja poliittisia vaikeuksia, jotka
pahenevat entisestään, jos maa luopuu esim. linjoittumatto--
muusbhjelmastaan ja ryhtyy haaskaamaan pieliä kansallis-tulojaan
sotavalmistelun alttarille. Kuinka suurista talous­vaikeuksista
on todella kysymys se nähdääp ehkä kaikkein
Moskova. ( K U — N ^ ^ i s n ) —
Otsikolla I T a n n e r ps|^i^|a^
julkaisee viimeksi ilmjelpi^lneu-^^^
vostoliittolainen ; i|]|t<i^^$iiienv
viikkolehti "Novoje y l r t i Ä j ? ' ' f e|
Times vastauksen 'v^t^^^^lTan^iB-;'
r i ' i e . KysyjnVksef^ä . o a astaif^^
Virtaukseen, siliä. >^aiinenn £:ir-'
joitus V J^o^lalistisessil^ Aikakauf^ v
lehdessä, Jota Novoje^.jiyremjav
k6'i)[unentol^ oli. yritys'- kai^ottf^;
Novoje Vr6inj]()t. 29. 6. Id63 j u l 'i
kaisema artikkeli .Tannerista.
Novoje Vremjav toteaa aliikei
Sosialistisen Aikakauslehden Jul- <
kaissecn em. Novoje Vremjan
Tanner-artiklielin 8 kuukautta sen
jäik«en kun se öftötfiit Novoje
Vremjassa. Seuraavassa numeros­saan
(no. 3/1964) Sosialistinen
Aikakauslehti julkaisee Väittö.
Tannerin vastauksen "~Novoje
Vrem jan kirjoitukseen. "Tanner
katsoi tarpeelliseksi puolustautua,
vaikkapa myöhästyneenäkin'', sa­noo
Novoje Vrem j a , "mutta se
osoittautuu hänelle vaikeaksi teh­täväksi.
Hänen toimintansa, joka
on tähdätty neuyostoliittolais-suomalaista
yhteistyötä vastaan;,
on liian tunnettua ja l i i an näky­vää
on ollut hänen toimintansa
rauhan vihollisena. Tästä Johtuen
Tanner yrittää vastauksessaan
ennen kaikkea sotkea asiat j a vää­ristellä
tosiasioita."
Tanner kirjoittaa: 'Sosialistinen
Aikakauslehti on t ^ n y t lukijoil­leen
suuren palveluksen julkaise­malla
mainitun kirjoituksen ja
saattaen siten suomalaisten luki
jäin tietoon, mitä vieraiden maiden
kansalaisille Suomen oloista jul­kaistaan"
ja edelleen Novoje Vrem-ja
artikkelissaan muka "annetaan
vääriä tietoja Suomen asemasta
kahdenkymmenen vuoden taksia'.
Loppuyhteenvetona Tanner sanoo:
'New Times-lehteä näkyy levitettä­vän
monella kielellä . . . ja on sillä
siitä päättäen melkoinen levikki.
Kun vieraille maille, joissa. Suomen
sisäisiä oloja vähemmän tunnetaan,
asitetään täysin vääriä tietoja, ei
siellä varmaankaan tehdä palvelus­ta
"rauhanomaiselle" rinnakkais-alolle.
joka nykyään on kovin mai
nostettua".
Tannerin selttyskirjoituksessa on
ainakin kolme vääristelyä, jatkaa
tämän jälkeen Novoje Vrem ja. En­sinnäkään
ei Novoje Vremjan no:
26:ssa ollut artikkeli ollut omisteta
tu Suomelle, vaan Tannerin uralle
poliitikkO*ä'. fkttnerillä^jan.ehlta lii- tisla ,lij|i«ttä Suom^sa.*. . .' Rom­an
korkeVkäsitys its^st^t,«M Ään mq^lsmlh' sovelsi svj^malaiseen
osoita vaat|in«^tp^a*ut'ta e d Ä t ä •-"'-^-^-•^ - •
Teidän ja meidänj
kotiveräjältä
Matti Lindala, pitkäaikainen
Whitefishin asukas, saapui noin
viikko sitten etelän mailta, Kalifor­niasta
asti, Sudburyn seudulle jär
jestääkseen eräitä asioitaan ja viet­tääkseen
samalla jonkin aikaa " k e ­sälomaa"
ystäviensä ja tuttaviensa
seurassa.
Toivotaan nyt ilmojen lämpiävän
ainakin niin paljon, että lämpimään
i l m a p i i r i in tottunut pitkänmatkan
vieras voi pistäytyä muutaman ker­ran
uimassa näissä pohjolan kau­niissa,
mutta vielä raikkaissa jär­vissä.
757 lehtimiestä
HrushtShevin mukana
Skandinaviaan
Tukholma. — Ruotsin ull^omi-nisteriön
lehdistötoimiston mu­kaan
aikoo yhteensä 757 ruotsa­laista
ja ulkomaalaista lehdistön
edustajaa seurata Neuvostoliiton
pääministerin Nikita Ilrushtshe-vin
vierailua Ruotsissa. Luku
saattaa edelleen kasvaa.
Ilmoittautuneiden joukossa on
140 uutistoimistoa.
ess8än;;iet4^s,h|^' ön samaa Ittiin
Suomi. ' S'T ' .N;. '
Toiseksi Äeidan julkaisutttte lu­kijat
tietävät, ^ttS Sfövöje Vremja
antaa järjestelmälUsesti objektiivi
i i a tietoja Suomen oloista. Yksis­tään,
vuonna 11983 Tanneria käsitte­levän
artikkelin ohella o l i Suomea
koskevaa materiaalia viidessä Novo­j
e Vremjan numerossa. Ne kosket-l;
elivat sis&iisi|l ongelmia,^ ulkopoliit-t!
isia kysymyksiä ja neuvostoliitto^
lais-suomalaisia 'suhteita. Sitä pait­si,
sikäli kuin tiedämme, kukaan
Suomessa ei ole katsonut, että48mfi
ainehisto ei vastaisi tosiasioita,
iviäin Olien Tanperin yritys esittää
asia ikään kuin julkaisumme antai­si
"vääriä tietoja" ^ Suomesta, on
vailla kaikkea pohjaa.
Tannerhan on ponnistellut pal­j
on rikkoakseen neuvostoliittolais-suomalaisia
suhteita, jotka nykyään
edustavat erilaisen yhteiskunnalli­sen
ja poliittisen järjestelmän
omaavien valtioiden rauhanomaisen
rinnakkainelon esimerkkiä;, Voiton
on saanut ei t a n n e r i n pahansuo-painen
linja, vaan' Paasikiven—
Kekkosen rauhaa rakastava linja,
jota Suomen kansan suuri enem­mistö
tukee.
Muutama sana Tannerin vastauk­sen
siitä osasta, joka koskee välit
tö.Tiästi hänen asennettaan. Tanner
kirjoittaa' "Raskaimpana syytteenä
mikä minusta kirjoituksessa esite
tään, on väite, että olisin ollut Hit­l
e r in politiikan kannattaja ja että
sen mukaisesti olisin kannattanut
Hitlerin hyökkäystä Neuvostoliit
oon ja sen ohella tietenkin samal
la Suomen osallistumista tuohon so­taretkeen.
Se on perätön väite."
Tanner ei ole viitsinyt ottaa
selitykseksi ainoatakaan tosiasiaa
tai asiakirjaa, siksi että tällaisia
tosiasioita j a asiakirjoja ei ole
eikä voi olla. Olivathan puheet
joita Tanner näinä vuosina piti
vallan toista luokkaa.
YATh atomialan
l u q & t l ^ ^ elka sittt^..k\i%ii tosi
suqlfiöif^SlM^ sen v^^m^. voikaan. : «
lismia j a konvmunisinla, aikamme
eti^mimdBia aatteita kohtaan )in
ollut kauan tuonettua^^ mutta
imm BaA. IfaäSKifa IlTan: juur­ta
p a im jiimta^^saän etiii "feom-muhrsml
el fdvelTu suöminarseen'
luQiRlci^een^ Na^(t^ha^ Supqien
ko^nmunlstin^n puolue, j o k f i on
kapitalistisen maan- hvon^toon. ot-tae^
vJ<>ukkupviplue, Suomen työ­kansan
: laajaa kannaitusta., Tästä
kertoo mnt se, että viimeisissä
vaaleissaSuomen. kansan demo-kraatilsen
liiton (SKDL), jo^ka
peruVvoim^na kommunistii^en
puoliie on,; paoluesta ää^fisti^yli
pnolij mjljoohaa vaUtaijaa. SK-D
L : n j eduskuntaryhmä', ODj. yksi
edu^unttan, suMriminista.;. Ki|in-ka
T a n n e r i l l a on rohkeutjta Vilit-tää.
että kaikki nämä Ihmiset «ei­vät
ole Vtosi suomi^aisia". Tämän
kaltaiset hyökkäilyt vain paljas-tavat,
tämjin parantumattoman
taantnpukselliseq voimattoman
pah^suopaisuudep, taantumuk­sellisen,
jonka hänen oma puc|lu-eensakin
katsoi parhaaksi työn­tää/
8yi'jääq, lopettaa Novoje
Vremja.
iehef tmtsmm
^tutkimiii^hjelmaa Yhdisty» i
if«;(rö;,arabJ|^$lV«Uin atomikes-.,
mmm, imimtsei inherB
K«lrpa'i Saharan aavikolla Insha-sln
.alueeilaV
TiimavAfrikan ensimmäinen ja
ainoa ätomikeskus on samalla
suurin Lähi- ja Keskiidäs^. Se
on rakennettu Neuvostoliiton tek­nillisen
avun turvin.
Neuvostoliiton atomivolmakomi
testa kerrottiin TASSin edustajalle,
että Y A T n atoraikomplekin yleis­suunnitelman
laativat neuvostoliit­tolaiset
asiantuntijat.—Tieteellisiin
tutkimuslaitteisiin , tarvitut materi­aalit
ja koneistot on toimitettu Neu­vostoliitosta.
. Egyptiläiset tiedemiehet saavat
reaktorissa radioaktiivisia isotoop
peja. joita jo käytetään teollisuuden
maatalouden ja tieteen eri aloilla.
Atomikeskuksessa suoritetaan tutki
muksia ydinfysiikan, biologian ja
lääketieteen aloilla sekä tutkitaan
atomin rakennetta ja sen hajoamis­prosesseja.
• Atomikeskusta rakennettaessa
koulutettiin kansallisia tuikijavoi-mia.
Moskovassa ja Kairossa koulu­tettiin
henkilökunta hoitamana EG-
2,5 M E V sähköstaattista generaalto
ria ja reaktoria.
USÄn MAKSUTASE El
OTA I^ARAmTUAKSEEN
Mitä muut sanovat im
\"t!!rm/(RvosTELu^^...;
.:,',i«(aterloo, O n t ?— EöeäS läÖ^tystyön tekiS^. jo
mtÄmia, sanoi tii^tai^a;,ett'ä'K<iiässsa. tehty l ^ t y i
K i i k a n elämäntavan ilotta, antamatta mitään u\itta.i
siten/dyet kqxnnj^UnMiniilä.,, . v '- .
f^-mm m t ^ ^ ^ - K i l b ^ ^ - f f o i CaÄädärf"WiWeen' kirkon
. konferenssissa Hamiltonissa, että ''kristillinen kirkko o l i yhtenä tär-'
i%#i|-4^ vupit^
(k)ifV<^ maata pois;
Lmie, ja avasi
S 9u
keänä tekijänä Kiinan kansallisperusteiden kukistamisessa''
uutistieto kesäk. 3 pnä. J'
CPn
Me lainasimme Otteita näistä pu­heista
viime vuotisessa artikkelis­samme
ja voisimme lainata niitä
jälleen. Voidaan esimerkiksi muis­tuttaa
Tannerin puheesta heinä­kuun
2. päivänä 1941 yhdeksän päi­vää
sen jälkeen kun Hitler o l i so­pimuksen
rikkoen hyökännyt Neu­vostoliiton
kimppuun. Tässä ra­diossa
pidetyssä saksankielisessä
puheessa Tanner vaati "neuvosto­järjestelmän
hävittämistä''. Esiinty­essään
syyskuussa 1941 Tanner ju­listi:
"Tämän sodan päämSSrähä o i f
yksi ja sama niin meillä kuin niillä,
joiden kanssa olemme lujassa ase-veljeydessä
. . ."
On yleisesti tunnettua, että tämä
tarkoittj"aseveljeyttä" hitleriläis-ten
kanssa.
On kuvaavaa; että Tanner ei
vastauksessaan puutu esiintymisiin
joista lehtemme muistutti. Hän ym­märtää
tietenkin, ettei voi niitä ku­mota
-— niistä todistavat asiakir­jat.
Tannerin osuudesta rikolliseen
hyökkäykseen todistaa myös se, että
suomalainen oikeus tuomitsi hänet
v. 1946 viiden ja puolen vuoden
vankeusrangaistukseen sotarikollise­na
j a yhtenä pääsyyllisenä siihen,
että Suomi johdatettiin sotaan Neu­vostoliittoa
vastaan. Voitaisiin esit­tää
vielä muita tosiasioita Tannerin
vahingollisesta toiminnasta, mutta
jo sanottukin riittänee.
Tanner sanoo vastauksessaan ole­vansa
yhtä mieltä Novoje Vremjan
kanssa vain yhdessä: "Novoje
Vremja", hän kirjoittaa."on oikeas­sa
vain väittäessään 'minun johdon­mukaisesti
vastustaneen kommunis-
Presidentti Kennedy lausui
vuonna 1961 pitämässään pu­h
e e t , ' että~USAn~maksutaseen
suut:! j a krooninen maksutaseen
vajatts saadaan poistetuksi kol­messa,
vuodessa. Viin[ie vuoden
lopputulos, joka päätyi äsken val^'
i^iistuneiden virallisten laskel­mien
mukaann lähes 2,000 miljoo­nan
dollarin vajaukseen, osoit-
Sovintoa ei synny
sanoo sosdem.
•'•••••V. • puolue
Helsinki. — Suomen sosdem. puo:
iueen puoluetoimikunta antoi viime
viikolla tiedonannon jossa todetaan,
ettei sosialidemokraattisten puoluei­den
y&distyminen ns. sovintosopi­muksen
tarkoittantalla tavalla ole
johtanut tulokseen. Puolbctoimikun-ta
viittaa Sosialidemokraattisen lii­ton
viime puoluekokouspäätöksiin,
joissa mm. korostettiin S A K n ja T U
Ln Itsenäisyyttä. Kuten tunnettua
on sosdem.puoluejohto vaatinut am­mattiyhdistysliikkeen
sekä työväen
urheiluliikkeen alistamista sosdem.
puolueen hallintaan.
Antamassaan tiedonannossa puor
luetoimikunta korostaa Sosialidemo­kraattisen
puolueen 'jatkuvaa pyr­kimystä
saada mukaan puolueen
toimintaan mahdollisimman moni
TPSLssä toiminut jäsen ja järjestö''
Samassa tiedonannossa puoluetoimi­kunta
kehottaa puolueen järjestöjä
menettelemään siten, että myös T P
SLstä puolueeseen siirtyvä jäsenis­tö
voi ajoissa osallistua puolueen
kunnallisvaalivalmisteluihiit neuvot­teluissa
saavutetun sopimuksen
hengessä.
Lisäksi puoluetoimikunta päätti
antaa jäsenjärje-stöilleen täydentä­viä
ohjeita kunnallisvanlivalmiste
luja varten.
taa, että tuo tavoite on vielä hä-
,märän peitossa.-.USAn hallitus on
pyrkinyt pääasiassa vaaMpropa-gandasyistä
todistelemaan kulu­van
vuoden kehitystä paljon ruu-suisemmin
värein kuin on ai­heellista.
Presidentin taloudelli­nen
neuvonantaja Robert Roosa
on äsken varoittanut tiillaisista
harhakuvitelmista. Neuvostoliiton
suuret vehnäostot ovat paranta­neet
tosin tilannetta, mutta se on
tilapäistä lä-äkeltä, lausui Roosa.
USAn maksutase osoitti viime
vuonna 1,958 miljoonan dollarin va
jausta edellisen vuoden vajauksen
altua 2,186 miljoonaa dollaria. K u l -
tareservit supistuivat viime vuonna
461 miljoonaa dollaria ja edellisenä
vuonna 390 miljoonaa dollaria. V i i ­me
vuoden lopus-sa kultaresei-vien
arvo oli 15,956 miljoonaa dollaria'
vastaavan arvon oltua 10 vuotia ai­kaisemmin:
20,,091 miljoonaa dolla­ria.'
•
USAn viennin arvo oli viime
vuonna 22 miljardia dollaria ja
tuonnin arvo 17 miljardia dollaria.
Kauppatase osoitti siten 5 miljar­din
dollarin ylijäämää. Mutta tämä
ja ulkomailta USAhan saapuneet
pääomaerät ynnä muut tulot eivät
pystyneet peittämään maksutaseen
vajausta. USAn maksutasetta rasit­taneista
ulkoftiaisista menoista suu­rimmat
olivat ulkomaiset sotilasme­not
2,088 miljoonaa dollaria, valtion
"muut menot" ulkomaille 4,532. mii-.
Joonaa dollaria (tästä summasta so­tilaallisia
menoja oli melkoinen
erä) sekä yksityinen pääoman vien­ti
4,065 miljoonaa dollaria.
Republikaanit ovat syyttäneet
Johnsonin hallitusta siitä, että se
on kirjanpidollisin trikein manipu­loinut
maksutaseen numeroita, jot­ta
se näyttäisi ennen vaaleja edul-,
lista kehitystä. . . '
. . . J A POIITIKOINNIN HINKUA . , r ...
Port Äi^uf. — "Ganadärf YlidisTyneen kirkon, konferenssin ed'ustiaj[at~
hylkäsivät eilen päätöslauselmaehdotuksen, jo^ka. tavoitteena o l i se, että ,
kirkon yleisneuvosto pidettäisiin erossa politiikasta*. . ', k'^?:
Dauphinjn seurakunnan päätöslauselmaehdotus,' jossa esitettiin, etfeiit
kirkon yleisneuvosto ei saisi antaa virallista tukää''millekään'poliittiselll^^
puolueelle tai ohjelmalle, tuli (äänestyksessä) hylätyksi V.i.CHyljätysM •
sä) päätöslauselmaehdotuksessa oli myös esitys, >^tfökun kirkon'jölm'
virallinen puhemies esittää julkisesti kannan joiltakin' yleisestä (poliitti- '
sesta)_kysymyksestä, hänen velvollisuutensa on-tehdä-tiettäväksi;'pulHm-"'
ko hän kirkon puolesta vaiko yksilönä . ^ r - ^ C P n uutistieto. kesäk.'4 ^ n S i "
TOTISTA TOTTA S E O N - ,
Sanomalehtiä, julkaisuja, TV;tä ja radiota käytettiin hyväksi-siinäi^
että saataisiin Teamsters-union presidentti James Hoffasta kuva kansaa
uhkaavasta vaarasta. On jo aika työväenliikkeelle sulkea rivinsä tod^l-,.
lista vihollista vastaan; Landrum-Grif f in ja TaftHartley lakeja; tiHisti-vastaisia-
ja työkiistojen pakkosovittelulakeja suosittelijoita .vastaan, jotka;,
haluaisivat saada työväen ammattiyhdistykset yhtiön unioiden asemaan.
Teamsters-unioa j a yleensä ammattiyhdistysliikettä vastaan toimi-,
vien ihmisten tavoitteena ei ole vain James Hoffa. Heidän tavoitteettaan,
on koko työväenliike. — Joseph Curran, N M U n presidentti * The P i l o t " -'
lehdesä. • ... ;
O
N I IN ON TODELLA ASIA
' . . . Lippukysymys voi olla tärkeä mutta ei sellaineUr^ josta Olisj,
tehtävä mitään valttikysymystä missään vaaleissa. CaYiadassa on lukuisia'
kiireellisempiä kysymyksiä, eläkekysymys i a kansantalouden kohentakiv
nen vain parisellaista, joiden varjoon lykkääminen minkäänlaisella lippu-kysy
myksellä saattaisi hallituksen avoimeksi syytökselle, että se käyttää
lippukysyniystä vain keppihevosena kiertääkscen muita tä.keimpiä vas­tuita.
— Vapaa Sana.
ill!llllll||!l|||||||||||||||||;illlllllllllllllllllllllllllllllllllllltllllllllllll!llllillllilllH
Kehitysmaille $uuri voitto
VKn kauppaUönferenssissd
— Intiaaneja asuu eniten Arizo­nan
osavaltiossa USAssa. Viimeisen
väenlaskun mukaan heitä oli 82,000.
Kehitysmaat ovat saavuttaneet
huomattavan voiton Y K : n kauppa-j;
i itehityskonferenssissa Genevessä.
Valiokunna.ssa on hyväksytty päätös
•lauselma, jossa kehotetaan konfe­renssin
yleiskokousta hyväksytpään
suositus, jonka mukaan kehitysmail­le
myönnettävien pitkäaikaisten
luottojen korko ei saisi ylittää 3
prosenttia. Tämä oli Neuvostoliiton
jo konferenssin avajaisissa tekemä
i'hdotus. Päätöslauselman puolesta
äänestivät kaikki kehitysmaat^ sosia­listiset
maat ja Vatikaani. Osa Iän:
nen teollisuusmaista äänesti vastaan,
ja osa pidättäytyi.
Samassa' päätöslauselmassa ehdo
tetaan, että velkojamaat käyttäisi­vät
takaisinmaksujen yhteydessä
saamansa rahat tavaroiden ostami­seen
samasta kehitysmaasta, joka
lainan on saanut. Tätä periaatetta
Neuvostoliitto on .soveltanut jo tä­hän
asti kehitysmaille myöntämis
sään luotoissa. Niinpä asiaa koske­van
ehdotuksen hyväksyminen pe­rustui
Neuvostoliiton' alun perin
esittämään kantaan.
Toisessa päätöslauselmassa keho­tetaan
yleiskokousta hyväksymään
suositus, jonka mukaan lainojen
lakaisin maksuja voitaisiin suorit
taa myös osittain asianomaisten ke­hitysmaiden
omissa valuutoissa. Tä­mäkin
perustuu Neuvostoliiton esi­tykseen.
Samassa päätöslauselmas­sa
ehdotetaan takaisinmaksuajan
pidentämistä tähänastisesta nor­maalikäytöstä
20 vuodeksi, minkä
jälkeen velallinen voisi saada vielä
pidennystä eräissä tapauksissa.
Kolmessa päätöslauselmassa,, jot­ka
hyväksyttiin yksimielisesti, kehO:
tetaan maailmanpankkia tutkimaan
mahdollisuuksia perustaa erikoisra-hasto,
josta kehitysmaille voitaisii'h
myöntää pitkäaikaisia luottoja sei-'""
laisissa tapauksissa, joissa kehitys­ohjelmien
toteuttaminen tuottaa:
vaikeuksia.
• i i t;
USA lopettaa
Formosa-avun
Wsshington. — Yhdysvallat i l ­moitti
viime viikolla 'lopettavansa -
taloudellisen avun Formosail Kii­nalle
vuoden 1965 puolivälissä
maan terveen taloudellisen kasvun
johdosta.
Samaan aikaan ulkoministeriö - i l ­moitti,
että- sotilasapua maalle jat--
ketaan samoin kuin maataloudeif-ylijäämätuotteiden
myyntiä.
Siiä ja^lia^l
H A L U A I S I TIETÄÄ
Palvelija: Suokaa anteeksi herra
professori, mutta kirjastossa on va­ras.
Professori: — Jaha — mitä hiin
lukee?
NAIMISÄIKEISSA '
— Rakas Kalle, uskotko että tu­let
kanssani onnelliseksi.
— Uskon ja sinähän tiedät kuinka
vaatimaton olen. \
oLii^A srrtÄN
^ Kassanhoitaja \ Rahanen oti'
maailman hajamielisin ihminen.
— Kuinka niin?
— Hän karkasi, mutta unohti ot­taa
kassan mukaansa. '
PÄIVÄN PAKINA
parhaiten siitä jos palautamme
mieliimme, että yli 400-miljoo-naisen
Intian kansan keskin­kertainen
vuositulo asukasta
kohti on ainoastaan $70.00.
Pahinta on, että Intiassa ta­pahtunut
taloudellinen kehitys
on ollut aivan liian hidasta,
johtuen se liian hitaasta poliit­tisesta
kehityksestä sosialismin
tiellä. Ainoa kemo tämän tilan­teen
korjaamiseksi on se; ettäi
lisätään valtiojohtoa talouselä­män
eri aloilla niin teollisuus­keskuksissa
kuin maaseudulla­kin,
ja että säästetään tarpeet­tomia
varustelumenoja seuraa­malla
määrätietoisesti linjoit-tumattomuus-
sekä rauhallisen
rinnakkaiselon ja ystävyyden
ohjelmaa ulkopolitiikassa.
Kuten sanottu ,Shastrin ja
hänen hallituksensa edessä on
suuria pulmakysymyksiä, joi­den
ratkaisut vaativat yhteis­kunnalliseen
uudistukseen ja^
uudelleen syntymiseen tähtää­vää,
edistyksellistä ohjelmaa
sekä suurpääoman riistomah-dollisuuksia
suosivan ohjelrhan
supistamista ja lopulta hylkää­mistä.
NEUVOSTOLIITTO TURISTIMÄANA
Näyttää siltä, että Neuvostolii­tosta
kehittyy nopeasti suuri tu-r
i s t i l i i k e n n e m a a — " jonne virtaa
yhtenä köytenä vierailijoita maail­man
kaikilta ääriltä — ja josta vie­raillaan
suuressa joukkomitassa
maailman turuilla yleensä.
N i i l l e ihmisille, jotka elävät
muinaisuuden lumoissa ja oletta­vat,
että heidän vääräänkasvanut
käsityksensä sosialismista yleensä
ja erikoisesti Neuvostoliiton sosia­listisesta
järjestelmästä on mui<a
jotakin " i k u i - s t a totuutta ', tulee
ehkä yllätyksenä tieto, että viime
vuonna vieraili Neuvostoliitossa
miltei kaikista maailman maista
lähes miljoona turistia, ja että
samanlainen määrä neuvostoliitto­laisia
viei-aili samana vuonna eri
puolilla mitailmaa.
Saadaksemme jonkinlaisen ku­van
Neuvostoliiton nopeasti kehit­tyvästä,
turistiliikenteestä, meidän.
sietää tutiistua N L n pttawan lähe
tystön kauppavaltuuskomissione-r
in toukokuun 27 pnä 1984 Mont­realissa
sanomalehtien ja matkai­lutoimistojen
edustajillp antarhaan
selostukseen.
Ulkoinaineh turistiliikenne k e ­hittyy
menestyksellisesti Neuvos­toliitossa",
hän sanoi j a selitti:
Tämä on luonnollista, sillä me,
neuvostokansat, pidämme turisti-matkailua
ihmisten yhtenä jaloim-pana
pyrkimyksenä tutustuakseen
maailmaan itse . . . Me pidämme
turistimatkailua yhtenä kansan-omaisimpana
ja tehokkaimpana
kulttuurivaihtotoimenpiteenä kan­sojen
kesken. Kansojen väliset yh­teydet
edistävät luonnollisesti yh­teisymmärrystä
ja ystävyyttä maa­ilmanlaajuisesti.
Seuraten rauhal­lisen
rinnakkainelon sekä rauhan
ja ystävyyden ohjelmaa kansojen
kesken, neuvostohallitus kiinnittää
paljon huomiota ulkomaisen tu:
ristiliikenteen k e h ittämiseksi
maassamme.
Kuten tiedätte, ulkomainen tu­ristiliikenne
alkoi kehittyä Nl^ssa
sodan jälkeen vuonna 1956. Salli­kaa
minun ; sanoa, että 48Ö.000 u l ­komaalaista
vieraili NLssa 1956.
Viime vuonna (1963) vieraili 932,-
000 ulkonaaalaista miltei maailihan >
kaikista miajsta. NLssa.. Lisäys on
miltei kaksinkertainen. Me olem-,
me hyvin, mielissämme siitä ; mut-:
ta emme r aio py^hätyä siihen. V :
1964 j a . sen jälkeen me < tehostam­me
toiii^intaamme kansainvälisen
turfdtiliikehteen kehittiimiseksi.
M0 kohtaamme puolimatkassa ne,
toivomukset, mitä saamme yli 400,
turistiliikkeeltä monesta eri maas­ta.
Hotellipalvelun p a r a n tamisen
perusteella, jota toteutetaan val­tion
suunnitelmien mukaan, saam­me
tilaisuuden vastaanottaa yhä,
enemmän ulkomaalaisia vieraili­joita.
V. 1964 voimme ottaa vas­taan
entistä enemmän vierailijoita
sellaisissa suurissa turistikeskuk­sissa
kuin Moskovassa, Leningra-dissa,~"
Kievissä, Volgogradissa^^
Harkovissa, Jaltassa ja Sochissa
sekä sadassa muussa kaupungissa.
Tänä vuonna tarjoamme turis­teille
ensimmäisen virailumahdol-lisuuden
sellaisille paikoille kuin
Baikal järvelle, liittyen siihen vie­railu
Irkutskissa ja kuuluisalla
Bratskin sähkövoimalaitoksella;
Neuvostotasavaltoihin Aasiassa,
niiden teollisuuskeskuksiin, rik­kaille
puuvillavainioille ja viini­tarhoille;
Volgan varrelle jne.
NLoon saapuu erilaisia turiste­ja.
Jotkut heistä tulevat ihaile­maan
luonnon erikoisuuksia ja
. kauneuksia maan eri puolilla; jot­kut
haluavat tutustua neuvosto­kansojen
kulttuurielämään, mutta
enemmistö heistä tulee henkilö­kohtaisesti
tutustuakseen "Venä­jän
ihmeeseen", päästäkseen sel­ville
NLn kehityksestä, tutustuak­seen-
neuvostokansaan, päästäk-.
seen selville neuvostoihmisten aja­tuksista,
suunnitelmista j a aikeis­ta;
nähdäkseen neuvostoihmisiä
työssä, opiskelemassapa ajanviete­paikoissa.
Tällaisten turistien l u ­kumäärä
kasvaa joka vuosi ja me
olemme kovin mielissämme siitä.
Me autamme heitä mielihyvin.
Vuonna 1964 turistiliikenteessä
on erikoisuuttakin. VAO "Intou-r
i s t " rupeaa ilmoittamaan ulko­maalaisille
turisteille hoitopaikko­ja
maamme kuuluisissa hoitoloissa
(lomanvietto- ja sanatoriopaikois-sa
— K)
Kuten tiedetään NLssa on y li
4,000 terveyshuoltolaa ja sanato-rioa
joissa saa hoitoa ja lepoa joka
vuosi y l i 7,000,000 ihmistä j a hei­dän
lukumääränsä kasvaa vuosit­takin.
Nyt voimme tarjota niiden
palvelua myös ulkomaisille turis­teille.
Ihmiset kautta maailman
tuntevat sellaiset sarialöriot kuin
Matesta, Sochi ja monet muut.
Ne jotka saapuvat NLoon hoitoa
hakemaan, saavat ensiluokkaisen
lääkintähoidon, tarpeellista muka­vuutta,
ja kuten tavallista, neuvos­tomaan
vieraanvaraisuutta.
Me lisäämme myös palvelua niil­le
ulkomaalaisille, jotka tulevat
maahamme omilla autoillaan tai
linja-autoilla . . .
VAO "Intouristin" toimintaa ei
voida arvostaa yksinomaan sillä
perusteella, kuinka monta ulko­maalaista
vierailee NLssa. Meidän
toimintamme perustuu kahden
sminnan turistiliikenteeseen. Sen
lisäksi että otamme vastaan ulko­maalaisia
turisteja, me järjestäm­me
neuvostokansalaisten matkoja
ulkomaille. Neuvostokansalaisilla
kuitenkin suuria matkailumahdolr
lisuuksia — halvemmalla hinnalla
— omassa maassamme. . v
Kuten ehkä tiedätte y l i 13 m i l ­joonaa
neuvostokansalaista osallis­tui
V. 1962 turistimatkoihin NLssa.
V. 1963 heidän lukumääränsä o l i
vieläkin suurempi. Sen lisäksi on
maassamme y l i 30,000,000 "attla-töörituristia",
jotka matkustelevat
maamme muita kuin turistilinjoja.
seuraten ja käyttävät vain osittain
palvelustamme. Ulkomaille— vie­railevien
kansalaistemme luku­määrä
on^ mSös lisääntymässä, A ^
Esitän tässä joitakin tilastotie­toja
ylläsanotun todisteeksi. V.
1.956 v i e r a i l i . ulkomailla turisti­matkoilla
56^.000 neuvostokansa­laista
— viime vuonna ulkomailla
matkustelleiden neuvostokansalais­ten
lukumäärä oli jo 900,000 ja he'
vierailivat y l i sadassa maassa. Me
toivomme, että vuonna 1964 vie­railee
vieläkin useampi neuvosto­kansalainen
ulkomailla.'
L o p u k s i neuvostolähetystön
kauppavaltuutettu palautti kuuli-jainsa
mieleen ;pääministeri Niki­ta
Hrushtshovin sanat: "Meidän
maamme ovet ovat turisteille täy­dellisesti
avoinna."
Mitä me tarkoitamme sanoa on
tämä: ''V^llliaflmaan'' ja muita,^,
matkoja suunniteltaessa on hy^fi
pitää miÄe^sä^ nekin mahdoUisuu^
det, mitä Neuvostoliitto tarjoaa
turisteiUe. — Känsäkoura.