Vapaus, June 24, 1967

              Sivu 2 Lauantai, kesäk. 24 p. — Saturday, June 24, 1967
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
Establlshed Ncv. 6, 1917 VAPAUS
( L I B E R T Y )
E D I T O R : W . E K L U N D MANAOEB: fs. Q U I ^ I
TSUfiPHOI^I^iOmCE A N O E O I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64
Publlshed thrice weeUy: Tuesdays, Thursdays and l^turdays by Vapaus
Publishing C<^.Li!6altea,'100-102 Elm St; West, Sucmury, Ontario, Canada.
!l\i^illng address-: Box 6^ •
' Adltfrtls^ rates qpon applicatlon^ tran^ation free of cbarge.
Authorlzed as secon^ class mall by the Post Office pep^tment, Ottawa,
an^ för p^yment of postage In _JL
• CANADIAN 0ANGUAGE-RRESS : C l i U B :
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk: $10.00, 6 kk.$5.25 .USA:n:
3 kk. 3.00 Suomeen:
Ivk. $11.00,6 kk. $5.75
1 vk. 11.50, 6 kk. 6.26
Sara Lidman yietoaniisga
•rr J<>5 lapsenne vuosien kuluttua ikysyyät:
*>mitä teit Vietnamissa" — mitä siMoin sanoifcte?
U Ths^tjn va9ts(uic8e9ta
Kuten" on lehtemme~uutjsosa$tolla kerrottu, YK:n pääsihteeri
UThant, mikä.tunnetaan rauhallisena, pidättyväisenä ja aina peh­meästi
puhuvana ja hyvin kokeneena diplomaattina, esitti viime tiis­taina
vastaulauseen Israelille — ja samalla myös Yhdysvaltain ja
Canadankin ulkoministerille — niistä syytöksistä, mitä pn lähi-idän
tapahtumien johdosta häntä vastaan esitetty
Olettaen, kuten on visseissä diplomaattipiireissä arveltu, eikä
ilmeisesti lainkaan suotta, että häntä vastaan on nyt käynnissä jär­jestetty
propagandakampanja, UThant korosti, että viimeksikulu-rieen
viiden vuoden aikana hänellä ei ole ollut kertaakaan aihetta
esittää kommenttia minkään maan edustajan Yleiskokouksessa esit­tämästä
lausunnosta. "Mutta" hän sanoi, "minä katson nyt tarpeel­liseksi
vastata lyhyesti Israelin ulkoministerin visseihin lausuntoi­hin
. . ."
Tällä lausunnollaan U Thant viittasi Israelin ulkoministerimr.
Äbanin maanantaina yleiskokouksessa esittämään väitökseen, että se
kun pääsihteeri suostui Kairon esityksestä poistamaan YK:n asevoi­mat
Yhdistyneen Arabitasavallan alueelta, oli yksi pääsyy viholli­suuksien
alkamiselle Israelin ja arabimaiden välillä:
"Mipä en pidä Israelin katsomusta paikkansapitävänä" sanoi U
Thant ja selitti, että Yhdistynyt Arabitasavalta oli aikaisemmin vapaa­ehtoisuuden
perusteella hyväksynyt sijoitettavaksi omalle alueelleen,
Israelin rajan lähettyville YK:n rauhanvoimia. "Toisaalta" hän sanoi,
"Israel ei ole koskaan tarjonnut sellaista j^hteistoimintaa YK:lle".
S?Iilettyään aikaisemmin, ettei YK:lla ollut muuta mahdollisuut­ta
kuin suostua Kairon esitykseen joukkojensa pois vetämiseksi, U
Thant sanoi, että hän oli YAT.n pyynnön saatuaan tiedustellut Israe­lin
suurlähettiläältä, voidaanko ne YK:n joukot sijoittaa nyt Israelin
puolelle rajaa. .
"Minulle sanottiin, että Israel ei voi sitä mitenkään hyväksyä."
Tämä sellaisenaan vei kaiken järkiperäisen pohjan {Mjis niiden
jalkojen alta — jotka ovat U Thantia arvostelleet siitä kun hän suos­tui
vetämään YK:n joukot pois Yhdistyneen Arabitasavallan ja Israe­lin
rajalta. Jos Israel piti tärkeänä YK:n joukkojen pitämistä siellä,
niin miksi se sitten kieltäytyi "palokuntalaisten vastaanottamisesta
silloin kun savua oli jo näkyvissä", hänen omaa sanontaansa käyt­täen?
Sen, mikä on hyvää kanalle, pitäisi kelpaaman myös kukolle.
Aikaisemmin, ennen lähi-idän vihollisuuksien alkamista, pääsih­teeri
selosti miksi hän suostui YK:n joukkojen pois vetämiseen. Hän
sanoi, ettei kenelläkään voi olla mitään epäilyä siitä, etteikö Egyp­tillä
ollut oikeutta esittää näiden joukkojen pois vientiä, eikä siitä,
että YK:lla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin suostua siihen.
Tosiasiassa esimerkiksi Yhdysvaltain hallitus ja Canadan ulko­ministeri
mr. Martin ovat julkisesti myöntäneet että näin asiat to­dellisuudessa
ovati mutta U Thantin olisi niiden mielestä pitänyt
kiHtehkiir vitkutella ja viivytellä tämän välttämättömän toimenpiteen
to(£^tta^mista. S V ' ' « <f e
.y^lf^änt antoi tiistaisen lausuntonsa yhteydessä kuoliniskun myös
Neip^^Y^rk Timesin maanantaina julkaisemalla "paljastukselle" joka
olifikään^uin tilauksesta tehty tähän tilanteeseen AVashingtonin kan-naltjiv;
katsoen. Se oli muka kopio asiakirjasta, minkä mukaan mr.
Hatam&rskjöld ja YAT:n presidentti Nasser olisivat vuonna 1956
yk^^keskustelun perusteella sopineet, että YK:n joukkoja ei ve-dej^
t-'^!^^ Yhdistyneen Arabitasavallan alueelta ennen kuin asiasta
pn'Fceskiisteltu YK:n Yleiskokouksessa.
U> Thant sanoi maanantai-iltana tästä memorandumista:
— että se ei ole virallinen asiakirja*
— että Yhdistynyt Arabitasavalta ei tiedä siitä mitään;
— että ko. memorandumi on kirjoitettu ei-viralliselle paperille
ja että siinä ei ole:mitään allekirjoitusta; '
— että Hammarskjöldiltä ei ole jäänyt virastoonsa mitään sel­laista
asiakirjaa, ja
—• että Hammarskjöldin kanssa läheisessä yhteistoiminnassa tä­män
kysymyksen yhteydessä ollut pääsihteerin apulainen, Ralph
Bunche ei tiedä mitään sellaisen memorandumin olemassaolosta.
Meistä tuntuu lyhyesti sanoen, että sanomalehtiankkaa ei ole
koskaan aikaisemmin ammuttu näin pian ja niin armottoman kovilla
panoksilla alas.
Nähtäväksi jää, haluavatko Israelin ja Yhdysvaltain politiikan-tekijät
enää näitä asioita vatkata.
- M u t t a kysyä kuitenkin sopii, mitä ajattelee ja sanoo nyt U
Thantin arvostelusta meidän oma ulkoministerimme, mr. Paul Mar-
. .Un?
Pääministeri Pearson sanoi touk^uussa alahuoneen istunnossa,
että hän ei halua moittia YK:n joukkojen pois vetämisestä U Than­tia,
sillä se mitä pääsihteeri teki, osoittautui asiakirjojen puitteissa
oikeaksi menettelytavaksi. —^^^
Mutta parin viikon kuluttua sen jälkeen ulkoministeri Paul Mar-
T i n sanoi Luxemburgissa, NAXOrn ulkoministerien kokouksessa, että
YK:n joukkojen pois vetäminen saattoi "lekkeripeliksi" rauhan-yllä­pitotoimet,
r
Kun New York Times julkaisi "memorandumin" josta ylem­pänä
on mainittu ja jonka olemassaolon kieltää sekä U Thant että
Hammarskjöldin läheinen neuvonantaja ja apulainen, mr. Bunche,
niin mr. Martin kiirehti maanantaina sanomalehtimiehille Ilmaise­maan
mielipiteensä, että hän on lukenut mr. Hammarskjöldin memo­randumin
ja huomannut, että "historiaa kirjoitettaessa sillä tiilee
olemaan mitä suurin merkitys, olen siitä varma/'
•< Nyt pn U Thant osoittanut, että sillä memorandumilla ei ole
iirneisesti mitään arvoa, ja että Israel on itse kieltäytynyt YK: n jouk­kojen
raja-alueelleen ottamisesta — mikä sellaisenaan vie kaiken
poibjan pois U Thantin arvostelusta sen johdosta, että hän suostui
sqmanlaiseen kohtejuun Yhdistyneeseen Arabitasavaltaan nähden, mi­hin
hän suostui Israelin kohdalta, eli siihen, että ketään ei pakoi-teta
vastoin omaa tahtoaan^itämään YK:n joukkoja omalla alueol-
Käytän tätä tilaisuutta pieneen
keskusteluun kanssanne -r- ilmap
muuta valtuutta kuin se tosiasia,
Mä me, te ja minä, satumme ole­maan
Vietnamissa, niin kaukana
kotimaistainmc, marraskuussa
1965.
Sallikaa minun kertoa kuka olep
ja miksi olen tullut tänne: Nimeiii
on Sqra Lidman. Olen syntynyt
Ruotsissa 1920-luvulla köyhäsi^ä
maankolkassa, josta monet, kun ei­vät
saaneet työtä, matkustivat Ame
i-ikka.an ansaitsemaan elantoaan.
Vaikka Ruotsi nykyään on varakas
maa. ei sukupolveni ole unohtanut
mitä köyhyys meTkitsee. Ja kirjai­lijana
minua on alkanut yhä enem­män
askarruttaa tämä ongelma:
miten ihmiskunta voisi vapautua
köyhyydestä. Olette varmasti kans­sani
yhtä mieltä siitä, että me
kaikki saamme hävetä niin kauan
kuin yksikin lapsi maailma.ssa nä­kee
nälkää.
Tulin Vietnamiin uskoen, että
tämä jatkuvasti olisi sitä mitä meil­lä
lännessä on tapana sanoa ali­kehittyneeksi.
Tiedätte yhtä hyvin
kuin minäkin, mitä kauheuksia
Vietnam sai ke-stää'Ranskan vallan
aikana ja niiten köyhtyneeksi siirr
tomaaisännät sen jättivät Dien
Hien Phun jälkeen. Olisi ollut
enemmän kuin ymmärrettävää, et­tei
tämä maa olisi vielä ehtinyt
toipua yhdentoista vuoden hyvityk­sen
jälkeen.
Mutta yllätyksekseni ja ilokseni
saatan nähdä kaikkialla täällä ole­van
ruokaa ja vaatteita, kukaan ei
ole aliravittu, kaikilla on työtä,
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Johannes Valaja, Port Arthur.
Ont., täyttää maanantaina kesär
kuun 28 pnä 70 vuolta.
Emilia Hänninen, Long Lake,
Ont., täyttää sunnuntaina, kasa-kuun
'25 pnä 76 vuotta.
Ida Koivula, Long Lake, Ont.,
täyttää tiistaina, kesäkuun 27 pnä
79 vuotta. : ' '
Alma Karjalainen, Long Lake,
Ont., täyttää tiistaina, kesäkuun 27
pnä 79 vuotta. -
Paavo Vaurio, Toronto, Orit.,
täyttää keskiviikkona, kesäkuun 28
pnä 73 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tulta^
vain onnentoivotuksiin.
lapset käyvät koulua, 'Hanoin teat­teri
on loistava tiedättekö pojat,
t ä ^ ä on kukoistava maa joka suh­teessa
— ellei olisi McNamaran
pommikoneita jyrisemässä taivaal­la
yötä päivää. •
Toivon, että voisin, tavata teidät
kasvoista kasvoihin kuullakseni
oman selityksenne tehtävästänne
hyväksyttekö sen päällänne ja sy.
dämellänne .
V. 1965 heinäkuussa Ruotsin te­levisiossa
dsitettiin elokuva Sai­gonista.
Siinä muutamilta teistä ky
syttiin, miten käsitätte oleskelun­ne
Vietnamissa, täällä viettämien-ne
päivien tarkoituksen. Joskut
teistä sanoivat: mielestäni teemme
täällä siistiä työtä. Hyvin monet
teistä sanovat: meidän on pysäytet­tävä
kommunistit jossakin. Yksi
teistä sanoi: pidän mielipiteeni
omanani, en halua sanoa mitä ajat­telen
tästä sodasta. Muu osa elo­kuvasta
kuristi meitä kaikkia kau­hulla
ja inholla: Tämä siis on
USA:n apua Vietnamille, tämä on
Aasiaan vietyä lännen sivilisaatio­ta!
Uskomattomia kuvia kulkeutuu
kaikkialie maailmaan osoittaen,
millaista työtä te täällä teette, ja
suoraan .sanoen, miehet — se ei
ole mitään siistiä työtä.
Joidenkin vuosien kuluttua voi
sattua, että lapsenne löytävät sa­nomalehden
vuodella 1965 ja alka­vat
haastatella teitä: "Isä, mitä si­nä
teit Vietnamissa?" Mitä sinä .sil­loin
sanot? Jos poikasi osaa aja­tella
ja hänellä on sydän pikku
ruumiissaan, hän tulee punastu­maan,
jos annat hänelle vastauk­seksi
jonkin ylimalkaisen lauseen
kuten: "Weil, fatsisi teki siistiä
työtä siellä." Se mikä riittää seli­tykseksi
McNamaralle ei ehkä rii­täkään
pojallesi...
. Mitä tulee kommunistien pysäyt­tämiseen
jossakin — miksi kaivaa
McCarlhy haudastaan ja tapella
sen kummituksen puolesta? Halua-
'vatpa vietnamilaiset täällä seurata
Buddhaa, Mar.xia. paavia tai Kon-futsea,
se on heidän asiansa, vai
mitä? Miksi teidän pitäisi olla hei­dän
henkisiä poliisejaan ja mää­rätä
heistä? Muistatte viime vaalit
Valloissa ja että jotkut teistä ei­vät
tahtoneet Johnsonia presiden­tiksi.
Multa mitä olisitte sanoneet,
jos jokin Aasian maa olisi lähet­tänyt
joukkoja Amerikkaan, häi­rinnyt
vaalitaistelua ja kylvänyt
kuolemaa joka puolelle esittäen
perustelukseen: well, meidän on
pakko pysäyttää demokraatit jos­sakin.
Sivumennen sanoen oletteko
koskaan lukeneet Geneven .sopi­musta
vuodelta 1954? Ellette, niin
pyytäkää habitukseltanne, että sai^
sitte tutkia tuota asiakirjaa. Se yoi
ehkä antaa teille valistusta, jota
vailla olette olleet.
Uskotteko, että Vietnamin kansa
lukee jotakuta Saigonin "vahvois­ta
miehistä" Ngoh Dien Diemistä
nykyiseen Nguyen Kyhyn asti?
Uskotteko heidän ansaitsevan kun­nioitusta
poliittisina johtajina ja
Ihnji^inä? Ol^ttekp sitä mieltä, et­tä
Nguyen Gao iKy on tukenne ar­voinen
— kelpaako teille se, että
taistelette ja kuolette sellaisen tyy­pin
puolesta? y
Äskettäin minulla oli surullinen
tapaa||(iinen yhden kansSä teistä,
häneii valokuvansa kanssa. Hän
olisi voinut olla oma serkkuni. Tä­mä
tapahtui fran Hoan maakun­nassa.
Y'el'?a"J'iaiset ystäväni oli­vat
näyttäneet minulle erään pa­rantolan
viidenkymmenenviiden ra
kennuksen raunioita. Te olitte pom
mittaneeet niitä kolme eri kertaa
heinä- ja elokuussa. Ystäväni näyt­tivät
minulle lazy dogin ja selitti­vät,
miten tuo ase^toimii. Ja joku
toi lentäjän varusteet — kypärän,
kirjan Survival (Henkiinjääminen)
revolverin, ongensiiman, päänsär-kypulverin
ja kaikki muut pikku
esineet, jotka teillä on mukananne
pommituslentokoneilla Pphjois-
Vietnamiin siltä varalta e t t ä . ..
Lazy dog, joka kirjaimellisesti
merkitsee laiska koira, on pieni ter-roriase,
joita käytetään suurten
pommien ohella. Lazy dog on pieni
purkki, joka sisältää noin 250 pien­tä
haulia. Kun tämä purkki räjäh­tää,
leviävät haulit valtavalla voi­malla.-
Lapset kuolevat, jos hauli­panos
osuu heihin. Aikuiset kuole­vat
harvoin — mutta mies. joka
on saanut ruumiiseen.sa kolmekym-menläviisi
haulia, tulee invaliidik-si.
Kuulat syöpyvät syvälle javoi
olla aivan mahdotonta poistaa niitä
leikkauksella; Minulle näytettiin
lazy dog, joka ei ollut räjähtä­nyt.
Hetkeä aikaisemmin olin vihan­nut
kaikkia amerikkalaisia — ja
Rauiian mftidoi^uudet IlMdä^i
Tel Aviyissa j^hlitaan, Yritys
selvittää'lähi-idän ristiriitojen rao-njputkainen
solmu asevoimin tun­tiin
Israelin johtajista täysin on­nistuneen.
Mutta humalasta selviä­minen
on tuskallista.
Israel on olemassaolonsa aikana
lähes kaksikymmentä vuotta aina
pyrkinyt ratkaisemaan suhteensa
arabimaihin voimakeinoin. Mutta
juuri tämä voimapolitiikka on oK
lut syynä yhä lisääntyvään jänni­tykseen
lähi-idässä. Israelissa asuu
kolmisen miljoonaa ihmistä, arabi­maissa
lähes sata miljoonaa. Usko­taanko
Tel Avivissa tosissaan sii­hen,
että pienen Israelin onnistuu
vakiinnuttaa- asemansa lähi-idässä
voimana, joka pystyy alistamaan
arabit.
Israelin .hyökkäys tähdättiin äs­kettäin
siirromaa- ja puolisiirtomaa-asemasta
vapautuneita kansoja vas­taan.
Arabimaiden taloudellinen
jälkeenjääneisyys Israelista on vain
väliaikainen ilmiö, joka ei jatku
kauan. Päinvastoin arabikansat pyr­kivät
yhä voimakkaammin vapau­teen,
edistykseen ja kansalliseen
itsenäisyyteen. Tätä kiertämätöntä
historiallista kehitystä voivat ryh­tyä
vastustamaan vain lyhytnäköi­set
johtajat, joilta puuttuu reali­teettien
taju. Ei ole sattuma, että
lähi-idän sota toi selvästi näkyviin
poliittisen vedenjakajan, jonka toi­sella
puolella olevat maat puolus­tavat
rauhaa ja kansojen yhteis­kunnallista
edistystä, toisella puo­lella
imperialistiset voimat, jotka
haluaisivat kääntää historian kehit­tymään
takaperin.
: Arabivaltioille vaikeana hetkenä
Moskovasta kokoontuivat Euroopan
sosialististen maiden kommunistis­ten
ja työväenpuolueiden sekä hal­litusten
edustajat. Hyväksymässään
lausunnossa seitsemän sosialistista
maata esitti solidaarisuuden, tun­teensa
arabikansoja kohtaan • ja
päätöksensä auttaa arabimaita
hyökkääjän karkottamisessa sekä
kansallisen itsenäisyytensä ja alu­eellisen
kokonaisuutensa puolusta­misessa.
Sosialististen maiden edus­tajat
vaativat tiukasti, että Israe-nyt
kun näin valkoisen kypärän viipymättä lopetettava sota
noa muuksi Ijfuin, suoranaiseksi
hyökkääjän yllytykseksi..New York
Times esin^erkiksi totesi: "Qlisi ly­hytnäköistä
lähteä palauttamaan
vanhaa status quota." Tällaitien
kirjoittelu tietenkin innosti Israe­lin
ääriaineksia, jotka ovat omak>
suneet natsien vanhan elintilaopin
ja vaativat lisää maa-alueita. Is­raelin
elintilaopin ovat jo joutu­neet
maksamaan puolitplsta j i ^ -
joonaa palestiinalaista pakplaista.
Nyt Tel Avivissa kylvetään uusia
vihan ja selkkauksien sieineniä.
Ne, jotka työntävät Israelia täl­le
vaaralliselle tielle, eivät piittaa
juutalaisten ja arabien' todeliisista
eduista, sillä onhan kysymyksessä
32,000,000,000 öijytonnia, jefetä vuo­sittain
saadaan" käyttöön 470 mil­joonaa^
tonnia. Siitä monopolistien
kassaholvei hin virtaa suunnattomat
tulot.
Israelin kansan todelliset edut
vaativat rauhaa lähi-idässä. Mutta
rauhaa ei saavuteta hyökkäämällä
naapurimaihin. Tätä korostettiin
Neuvostoliiton hallituksen kesä­kuun
5. päivän lausunnossa. "Juuri
Israelin johtavien piirien tänään
valitsema poliittisen mielettömyy­den
ja .edesvastuuttomuuden tie
.saattaa pahimmin horjuttaa Israe­lin
valtion kehitystä ja koko ole­massaolon
perusteita."
Luja rauha lähi-idässä on mah­dollinen
vain edellyttäen, että Is­rael
tarkistaa perin pohjin nykyi­sen
ulkopoliittisen suuntauksensa:
Arabien on saatava varmuus siitä,
että Israel ei puolusta vieraiden
etuja eikä toimi niiden välikappa­leena.
• >
Toivottavasti Neuvostoliiton ja
Israelin diplomaattisuhteiden kat­keaminen
haihduttaa humalan Is­raelin
valtionjohtajien päästä ja
saa heidät harkitsemaan, mikä on
parasta heidän kansalleen. Ellei
näin tapahdu, niin nykyinen sota-seikkailu
voi merkitä Israelille
Pyrrhoksen voittoa.
Dmitri Gudkov
Punakaartien historian kirjoittajakontitea
Helsinki. -^Punakaartien his­torian
kirjoitutlamismahdoUisu uk­sia
selvittämään asetti valtioneu­vosto
tiistaina komitean. Sen on
myös tehtävä valtioneuvostolle:
esitys tämän historian kirjoitta­misen
toteuttamistavasta.
Komitean puheenjohtajaksi ni­mettiin
professori L. A. Puntila
ja jä.seniksi professori Juhani
Paasivirta, yhteiskuntatieteiden
maisteri Erkki Salomaa sekä fil.-
tri Hannu Soikkanen. Aloitteen
punakaartien historian kirjoitta­misesta
on tehnyt valtioneuvos­tolle
Suomen itsenäisyysjuhlavuo-den
neuvottelukunta. (STT)
Salomaa:
TOIMIKUNNAN ASETTAMISTA
TERVEHDITTÄVÄ
TYYDYTYKSELLÄ
Punakaarti, jonka vahvuus nousi
sen suurimmillaan ollessa 70,000—
80,000 mieheen ja naiseen, oli osa
Suomen kansaa. Sitä ei voi pyyhkiä
pois maamme historiasta. Se oli
monessa mielessä erikoinen armei­ja.
Sen organisaation rungon muo­dostivat
työväenjärjestöt, vallanku­mous
loi omat kenraalinsa metalli-työläisi.';
tä, kirvesmiehistä, torppa­reista
j a muista työn raskaan raa­tajista.
Ainakin vastapuolen hLstoriankir-joitukscn
mukaan tämä armeija ky­keni
tarjoamaan tiukkaa vastu.sta
ammattisotilaiden muodostamalle
valkoiselle armeijalle. Viralliseen
kielenkäyttöön on vakiintunut sa­nonta,
että punaiset taistelivat ja
kaatuivat vakaumuksensa puolesta.
Tämä vakaumus oli sosialistinen
Suomi. Vaikka punaisen hallituk-seri,
kansanvaltuuskunnan, valta­kausi
rajoittui kolmeen kuukau­teen,
ennätti se sinä aikana tuoda
julki millaisen Suomen se haluai­si
rakentaa. Se laati valtiosääntö-esityksen
ja Suomen sosialistisen
työväentasavallan ja nuoren Neu­vostovaltion
väliset suhteet järjes­tettiin
valtiosopimuksella, joka pe­rustui
kahden suvereenisen valtion
pleipassaoloon. Objektiivinen, laa^
jemmasta historiallisesta perspek­tiivistä
katsellen suoritettu tutki­mus
tekee oikeutta vuoden 1918
vallankumouksellisille. Siksi valtio­neuvoston
asettaman toimikunnan
perustamista on tervehdittävä tyy­dytyksellä.
Toivokaamme, että toi-mikunr.
an perustaminen avaa tien
vuoden . 1918. punakaartia ja koko
kansauvaltuuskunnan aikaa käsittä­vään
tieteelliseen tulkimuk.seen. Tä­hän
tutkimustoimintaan ja tutki­musten
tulosten julkisuuteen saat­tamiseen
on osoitettava myös riit­tävästi
varoja.
Vielä nykyisin, mutta ei enää
pitkiä aikoja_ keskuudessamme on
monia vuouen 1918 eturivin mie­hiä
ja naisia, jotka voivat antaa
oi-vokkaan panoksensa tutkimustoi­minnalle.
Punaisten historian tutki­misessa
on yhdistettävä niiden kan-
.salaistomms panos, jotka omakoh­taisesti
ovat eläneet tuon ajanjak­son,
sekä Koulutettujen tutkijain
työ.
kalpenin häpeästä, kaksinkertaises­ta
syyllisyyden tunteesta. Tuo tyh­jä
kypärä aiheutti samanlaista. tus­kaa
jota tunsin kuullessani kuvauk
sen ^siitä, miten lazy dog hitaasti
lappaa lapsen. Ei amerikkalainen
lentäjä eikä vietnamilainen lapsi
ole lerästä eikä betonia.
Oli myös olemassa teidän kai­paamanne
toverin henkilöllisyys­todistus
j a siinä kuva. Ensiksi en
tahtonut katsoa sitä,. Mutta myö­hemmin,
hämärästi toivoen, että
hän voisi antaa minulle jonkin se­lityksen
elämästään ja kuolemas­taan
Vietnamissa, katsoin hänen
kuvaansa — ja näin kauniin pojan,
vuonna 1944 syntyneen. Hän vai­kutti
niin tutulta, että tuntui kuin
olisin tuntenut hänet aina — ja
silmät suurina katselin hänen su-kunimeään:
se oli ruotsalainen.
Vaalea jörö nuorukainen, joka ei
koskaan ryhdy mihinkään ellei ole
pakkO; ei koskaan usko mihinkään
ennen kuin on vakuuttunut, ei kos­kaan
anna tytön määräillä ennen
kuin cn hulluna häneen. Siihen
päivään asti, jolloin tuo kuva otet­tiin,
hänelle ei ollut tapahtunut
mitään ylivoiriiaista, hän oli "oma
itsen-sä". Mutta mitä voimavaroja
syvään intohimoon, suureen vas­tuuseen
paljastjvatkaan hänen leu­kansa
piirteet . . .
Hän ei ollut koskaan tehnyt pää­töstä
lähteä Vietnamiin ja taistel­la
kommunismia vastaan. Hän ei
välittänyt politiikasta missään. Hä­net
oli lähetetty tänne, heitetty
kuin räjähdysainetta sisältävä pa
, ketti tuhoamaan sotilaallisia "koh
toimet arabinaapureita vastaan se­kä
vedettävä joukkonsa niiden
alueilta aselepolinjalle.
Samaan aikaan Yhdysvalloissa ja
Englannissa kuului yhä voimak­kaampia
ääniä, joita ei voida sa­teita"
kouluja, sairaaloita siltoja.
Hän ei tehnyt kysymyksiä, vaan
uskoi ettei merkinnyt mitään mitä
hän teki niin kauan kuin hän otti
asian kylmästi. Hän oli vain 21-
vuotias. Hän luuli, että hänellä oli
paljon nikaa tapettavana ennen
kuin elämä..tartlui.si häneen vaka­vasti,
ennen kuin hänen pitäisi sa­noa
kyllä tai ei . : .
Hänen kuvansa alkoi hiljaa elää
suuttumusta ja katumasta. Hehku­va
viha nousi hänen silmiensä poh­jasta.
Ja minusta tuntui kuin oli­sin
kuullut hänen kuiskaavan: ne
pettivät minua siellä Pentagonissa!
Ne lupasivat minulle sii.stiä työtä
Vietnamiss.j ja loistavan tuleväisuu
den myöhemmin Valloissa. — Ja
Iässä nyt olen — pois heitettynä
kuin multakokkare.
Ystävät, jokaisella on vain yksi
elämä. Heti kun. sen menetämme
se on poissa. Se ei palaa lakaisin.
Antakaa suurempi arvo ainoalle
elämällenne. Ajatelkaa, mitä le ha­luatte.
Miksi käytätte kuukausia ja
vuosia ihmisten tappamiseen koko
Vietnamissa, ihmisten jotka vain
tahtovat elää rauhassa. Miksi itse
kuolisitte Nguyen Cao Kyn puoles­ta?
Miksi ette sen sijaan eläisi, al­kaisi
elää uudella tavalla .kolona,
rakkaudessa?
Epäilyä Kiinan
vetypommista
Tokio. — Japanin valtion me­teorologinen
laitos sanoi maanan­taina
epäilevänsä Kiinan ilmoitusta
lauantaisesta vetypommiräjähdyk-sestä.
Meteorologisen laitoksen edusta­ja
sanoi olevan käsittämätöntä,
mikseivät laitoksen asemat ole re­kisteröineet
ilmakehän väreilyjä,
jos useiden megatonnien räjähdys
on todella tapahtunut. .
Asia selviää kuitenkin viimeis­tään
kolmen päivän kuluttua, jol­loin
radioaktiivisen laskeuman on
määrä saapua Japann ylle. Jos
minkäänlaista laskeumaa ei todeta,
Kiinan vetypommi on ilmeisesti
ollut vain propagandaa, sanottiin
edelleen.
Kiina vaatii Intialta
anteeksipyyntöä
Peking Kiina vaati maanan­taina
Intian esittämään anteeksi­pyynnön
Kiinan Delhin-suurlähe­tystöön
viime perjantaina tehdyn
hyökkäyksen johdosta, ilmoitti uu-tistoimsto
Uusi Kiina.
Intian Pekingin-suurlähetystöön
jätetyssä nootissa Kiinan ulkomi­nisteriö
vaatii, että "Intian on
myönnettävä erehdyksensä, esitet­tävä
avoin anteeksipyyntö, rangais­tava
heti syyllisiä, korvattava kaik­ki
aineelliset menetykset, järjestet­tävä
tarpeellinen sairaala- ja lää­kehoito
loukkaantuneille kiinalai­sille
ja taattava ettei vastaavanlai­sia
välikohtauksia esiinny tulevai­suudessa".
PÄIVÄN PAKINA
NYKYAIKAISTA KAKSINTAISTELUA
Vanhaan, hyvään "romanttiseen"
aikaani-järjestettiin silloin tällöin
s ä ä n t ö määräisesti suoritettavia
kaksintaisteluja kun "loukattu"
ritari, tai joku muu herra tai nar­ri
antoi haasteen aseellisella tais­telulla
riidan ratkaisemiseksi.
antaakseen television ja radion
välityksellä ensiksi oman meri-selityksensä
lähi-idän tilanteesta:
Globe and Mailin kirjeenvaih­taja
Clyde Sanger kirjoitti tästä
vaiheesta näin: "Vaikka Neuvosto­liiton
aloitteesta kutsuttiin Ylei.s-
Nykyaikana on tullut tunneluTT kokouksen ylimääräinen istunto.
si muita ja paljon rajumpia voi­mien
koitoksia, esimerkiksi lento­koneiden
kaksintaisteluja ilmassa
ja paljon muuta. :
' Tällä kertaa kiintyy erikoishuo-mio
siihen lujaan kaksintaiste­luun,
mitä käydään onneksi vain
.sanan voimalla tämän hetken kah­den
super-mäan Neuvostoliiton ja
Yhdysvaltain edustajain välillä
YK:n Yleiskokouksen ylimääräi­sessä
istunnossa.
Linjat on siellä selvästi vedet­ty,
joko Israelin hyökkäyksen
puolesta tai vastaan.
niin yhdysvaltain viranomaiset
ovat nopean jalkatyön avulla pääs­seet
siihen, että USA:n edustaja
on maanantaina ensimmäisenä pu­hujana
keski-idän asiasta."
Tämä tieto tuli New Yorkista
lauantaina. Jotakin meni kuiten­kin
hullusti koska meille maa­nantaiaamuna
tiedoitettiin, että
saatuaan "erään taktillisen etui­suuden"
Yhdysvaltain päävaltuu-tetty
mr. Goldberg ilmoitti Was-hingtonin
suostuneen "kohteliai-suudcnosoituksena"
siihen, että
kokouksessa pitää ennen Neuvos­toliittoa!
,
Kuten on uutistiedoisa kerrottu
presidentti Johnson esitti tällöin
5 kohtaa käsittävän ohjelmansa
lähi-idän tilanteen selvittämisek­si,
niin että koko tämän selvit­telyn
ajan saisi hyökkääjä olla
"niskan päällä" ^ eli "neuvotel­la"
uhriensa kanssa pitämällä
miehitysjoukkoja a r a b i maiden
alueilla.
Asiaa ei esitetty aivan näin
suorasukaisesti. Presidentti John­son
jopa sanoi kannattavansa sen
alueen maiden itsenäisyyttä ja
koskemattomuutta, sekä asevoi­mien
vetämistä takaisin miehittä-miltään
alueilta. Mutta hän ei
puhunut mitään siitä, koska nä­mä
miehitysjoukot pitäisi palaut­taa
ja kuinka kauan voi Israel
Neuvostoliitto saa ensimmäisen jatkaa arabimaiden alueiden mie-
Yhdysvaltain toimpsta taktikoi- puheenvuoron ylimääräisessä is- hitystä muka sillä perusteella et-daan
mahdollisiminan hienosti, tunnossa. tä "neuvottelut" eivät ole tuot-
Ilmeisenä tarkoituksena on aut- Mutta tästä jalomielisyydestä taneet toivottuja tuloksia,
taa Israelia niin, että ei karkoi- huolimatta Yhdysv^iltain toimesta Jos missään ja milloinkaan on
tettaisi arabimaita kokonaan"Neu- järjestettiin kuitenkin niin, että, kysymys sanelurauhan lavastami-vostoliiton
syliin" kuten sanotaan, presidentti Johnson sai Y K : n k o - sesta, niin tä!5sä on se, huolimat-
Kun Yhdysvaltain toimesta ei koussalin ulkopuolella esittää te- ta lainkaan siitä, kuinka tekopy-voitu
estää Yleiskokouksen yli- levislovalojen välkkyessä kirjeen- hästi tätä kysymyst^ä selostetaan,
määräisen istunnon järjestämistä, vaihtajillo sen saman puheen. Jos kysymys ei olisi siitä, että
niin Washington halusi päästä en- minkä hän tai hänen edustajan- tarkoitus on antaa hyökkääjälle
simmälseksi siellä puhujalavalle, sa olisi halunnut ylimääräisessä tilaisuus miehitysvoimiensa avul­la
pitää uhrinsa ohimolla revol­verin
piippua "neuvottelujen edis­tämiseksi",
niin silloin suostuttai­siin
varmasti Washingtonissakin
siihen, että sotajoukot vedetään
heti ja ehdoitta takaisin, kuten
esimerkiksi NL: n pääministeri
Aleksei Kosygin Yleiskokouksen
ylimääräisessä istunnossa esitti.
Jos halutaan tukea oikeutta, sil­loin
on sanottava, että Israelin
tiilee maksaa hyökkäyksensä uh­reille
aiheutetut vahingot, kuten
on. mielestämme -aivan oikein-vaadittu.
Jos Israelia ei määrätä vetä­mään
ehdoitta joukkojaan takai­sin
ja maksamaan ainakin osit­tain
hyökkäyksensä aiheuttamia
vajiinkoja, silloin menettää Y K
kaikki mahdollisuudet estää mui­den
hyökkäyksien ja aluevaltauk­sien
järjestämisen.
Asiallisesti puhuen "Kahden
suuren" kaksintaistelussa et ole
vain ky.symys ihmisten sielujen
ja mielien voittamisesta, vaan
myös YK:n arvovallan ja toimin­takyvyn
säilyttämisestä. .
Tältä pohjalta asiaa katsoen ei
voida päätyä muuhun kuin sii­hen,
että NL;lla on Jo kansojen
vapauden ja turvallisuuden, sekä
maailmanrauhan ja 'yleisen mo­raalikäsityksen
perusteella mel­koinen
etumatka tässä sanan voi­malla
käytävässä l{{)|(£tp)tai$telus- '
sa. — Känsäkoura.