Vapaus, June 15, 1967

              Helsinki sai naisten MM-kisat ensi v.
Amsterdam.'' — Yhteensä 10
maailmanennätystä hyväksyttiin
"perjantaina Kansainvälisen luiste­luliiton
(ISU) kongressissa Amster­damissa.
Kongressi vahvisti myös
ensi vuoden MM- ja EM-kilpailu-jen
pitopaikat ja -ajat.
Hyväksytyt ennätykset ovat seu­raavat:
l.OOOm: Ard Schenk Hol­lanti
1.20,6 Inzell 28. 2. 1967. 1,500
m: Kees Verkerk Hollanti 2.03,9
Jnzell 26. 2. 1967. 3,000 m: Ard
Schenk-HoUantL 4.18,4 Inzell 25. 2.
•1967. 5,000 m: Kees Verkerk Hol­lanti
7.26,6 Inzell 26. 2. 1967. 10,000
m: Fred Anton Maier Norja 15.31,8
Inzell 28. 2. 1967.
Pistqet: Kees Verkerk Hollanti
178,058 (42,1 — 2.10,0 — 7.30,4 —
:(5.51,7) Oslo 11. ja 12. 2. 1967.
•.Naiset:
3000 b : Lidia Skoblikova Nliit-to
5.05,9 Oslo 15. 1. 1967:
5,000 m: Stien Kaiser Hollanti
5:04,8 Davos 28. 2. 1967.
3,000 m: Stien Kaiser Hollanti
4.56,8 Inzell 5. 4. 1967.
Pisteet: Stien Kaiser Hollanti
188,634 ( 45,8 — 1.32,0 — 2.22,1 —
4.56,8) Inzell 4. jä 5. 3. 1967.
Ensi vuoden kilpailukalenteri:
EM miehet Oslossa 27. ja 28. 1.
i l M miehet Göteborg 24. ja 25. 2.
jiM. naiset Helsinki 27. ja 28. tam­mikuuta.
Kaunoluistelun MM-kilpai-iut
Genova, aikaa ei vahvistettu.
Kaunoluistelun EM-kilpailut Väste-räsissa,
aikaa ei vahvistetu.
^yan pinkoi 1.47,2 ja
McNabb keihästi 81.17
Albuquerque, Uusi Meksikko. —
USA:n Jim Ryan juoksi kauden
kärkitulokson 880 jaardilla 1.47,2
Albuquerquenl . yleisurheilukilpai-.
luissa perjantaina. Tulos on 2,3 se­kuntia
heikompi' kuin Ryanin ni­missä
oleva • maailmanennätys.
Kaksoisvoitto
Suomelle
PM-ammunnassa
Helsinki.'— Seppo Saarenpää toi
ensimmäisen. Jjenkilökohtaisen voi­ton
Suomeen ".Viikinmäellä jatku­neissa
ammunnan PM-kisoissa. Hän
joutui ankaraan kamppailuun iso-pistöolin
kpuluanimunnassa maan­miehensä
Erkki-Jauhiaisen kanssa
ja uusinta ratkaisi voiton Saaren-päälle.
Norja jatkoi jälleen voittojensa
sarjaa saaden,kultaa isopistoolilla
sekä 30+30.; laukauksella että ku^
vioammunhassä. Suomi sen sijaan
jatkoi hyvien joukkuetulosten sar­jaa
voittaen hteti alussa kolme
joukkuekilpailua.
Naisten iiilpailuissa Suomen tyt­täret
olivat ylivoimaisia. Ennen
kaikkea kiinnittyi huomio Ritva
Penttilän varmaan ammuntaan pie­noiskiväärillä
(60 laukausta) ma­kuulta.
Tauluista laskettiin peräti
591 pistettä, mikä tiesi uutta Suo­men
ja Pohjoismaiden ennätystä.
Sitä paitsi tulos oli väin pisteen
heikompi kuin Kurt Johanssonin,
joka voitti vastaavan läjin miesten
puolella. Irma VarOina varmisti
suomalaisten kaiksoisyoiton 584: pis­teellä,
ja kolmanneksi tarkin oli
florjan Lise • Lien 583 pisteellä.
Yhtä ylivoimainen oli Suomen
Ann-Maj Tarä pienoispistoolilla;
30-f30 laukauksella kertyi hänelle
575 pistettä ja samalla selcä koulu-että
kuyio-osieh voitot. Kymmenen
•pistettä vähemmän ampui Norjan
Ragnhild Johnsen, ja kolmas oli
Ruotsin Mary Fors, joka laukoi 558
pisteen edestä. Suomi voitti; myös
kaikki naisten joulckuekilpailut
paitsi pienoispistoolin kuvio-osaa,
jonka voitti Ruotsi.
Eugene Peterson, omistaja
SUOIUEA PUHUVAT AJURIT
DI 5-5461
122 S. Cumberland St.
Port Arthur Ontario
Rakentajat!
MeUta laatte kalkenliUal»
rakennnstarpelta.
THUNDER B AY
LUMBER CO.
(FORT WILUAM) LTD.
HENKILÖKUNNAN OMISTA* .
HENKILÖKUNNAN JOHTAMA
"Kuuluisa palvelustaaa^'
rnhelln 623-7469
SI8 SImpnon Bi, Fort William
Vuoden 1969 kilpailukalenterin
osalta vahvistettiin seuraavaa:
Pikaluistelun EM-kilpailut, mie­het
Inzellissä 25. ja 26. tammikuu­ta.
Pikaluistelun MM-kllpailut, mie­het,
Deventerissä 15. ja 16. helmi­kuuta.
Kaunoluistelun EM-kisojen
aika jäi avoimeksi. Kilpailupaikka­na
on Garmisch-Partenkirchen.
Kaunoluistelun MM-kilpailut pide­tään
Colorado Springsissä. Aikaa
ei' lyöty lukkooii.
ERITTÄIN ONNISTUNUT
JUHLA DON HAALILLA
Jumbojoukkue Ikukisti
MM-arvon puolustajan
Montevideo. — Isäntämaa Uru­guay
aiheutti perjantai-iltana kori­palloilun
MM-kilpailujen suurim­man
yllätyksen voittamalla mesta^
ruutta puolustavan ja USA:n jo
voittaneen Jugoslavian Montevi-deossa.
Kolmannen kerran loppu-otteluiden
aikana oli voitto pisteen
varassa. Ottelu päättyi, näet 58—57
(29—29).
USA:lIa on edelleen suuret mah­dollisuudet
viedä mestaruus, koska,
se voitti Puolan selvästi -91—61
(41—39).
Isäntämaan lähes sensaatiomai­nen
voitto, olihan voitto ensimmäi­nen
viidestä ottelusta loppusarjas­sa,
kiristi tilanteen äärimmilleen.
Kolme kärkijoukkuetta, USA, Neu­vostoliitto
ja Jugoslavia ovat 9. pis­teessä:
seuraavilla Brasilialla, Ar­gentiinalla,
Puolalla ja Uruguaylla
on kaikilla sama pistemäärä, 6.
MM-kisoisFa annetaan voitosta 2
ja häviöstä yksi piste.
Tilanne MM-tauluko.ssa: on per­jantain
otteluiden jälkeen:
1) USA
2) N-liitto
3) J-slavia
4) Brasilia
5) Argentiina
6) Puola
7) Uruguay
5 4 1 386—311 9
5 4 1 378—318 9
5 4 1 383 -353 9
4 2 2 301—286 6
5 1 4 333—403 6
5 1 4 350—407 6
5 1 4 287—340 6
Toronto. — Kuten odottaa siopi,
Eino Tarvaisen näyttämötoiminnan
40-vuotisjuhla onnistui täällä suu-renmoisesti.
Juhlanäytelmänä esi­tettiin
Mika Waltarin "Kuriton su
kupolvi", jossa esiintyjät , olivat
nuorista harmaahapsisiin asti. Sii­nä
oli koko "kuriton sukupolvi",
joka ei tuane ikärajoja. Esitys on­nistui
yli odotusten, josta kiitos
näytelmän ohjaajalle Henry Huh­taselle
tunnollisesta ja tarmokkaas­ta
ohjauksesta.
Juhlanäyttelijän — näytelmän
pääosan — esitys oli yliveto. Sel­laista
esitystä nähdään vain anihar­voin
seui'ai.äy ttämöiltä, Sellaista
esitystä voi odottaa vain Eino Tar­vaiselta...
Hänen vaimonaan esiin­tyi
Sylvia Sundvall joka myös esit­ti
erittäin hyvin "kurittoman suku­polven"
aviovaimon osan. Miehen­sä
tieteellisten tutkin\ustöiden täh­den
hän jäi sivuun tai vähemmäl­le
miehensä huomiosta^ja ajautui
r.jan virran mukana.
Heidän lapsinaan. esiintyivät:
Paul Hietala, Eero Takala, Kaija
Hytönen ja heidän ystävinään Lii­sa
Pakarinen, John Passi ja Patsy
Hunnakko. He kaikin esittivät osan-
?a antaumuksella ja onnistuivat
tehtävissään hyvin. Toivomme nä­kevämme
heidät usein näyttämöl­lämme.
.
Pienempion osien esittäjät olivat
myös huolehtineet tehtävistään, jo­ten
mitään jyrkkää eroa ei ollut
esitystä häiritsemässä.
Pukeutuminen ja maskeeraus oli
kauttaaltaa). hyvää. Avustajat suo­rittivat
tehtävänsä kiitettävän hy­vin.
Ainoa mikä himmensi hyvää
esitystä oli kulissien huonous.
Näytelmän esityksen aikana ylei-
.sö esitti suosiota useita kertoja ja
erikoisesti siinä kohdassa missä
Tarvainen (prof. Varovaara) ja
Johtaja Huttu (Eino Lassila) muis­telivat
edellisen illan viettoa ker­hossa,
jossa prof. voitti paljon ra;
haa ja oppi uuden pelin. Se koh­taus
kutkutti nauruhermoja.
Näytelmä'1 loputtua jatkuneet
suosionosoitukset ilmaisivat juhlaa-yleisön
tyytyväisyyden.
Sama näytelmä tullaan esittä­mään
Monarch Park ^ Collegessa
suur juhlanäytelmänä.
Näytelmän päätyttyä siirtyivät
niin näyttelijät kuin yleisökin ra­vintolaan,
jonne Helen Tarvainen
oli järjestänyt hyvän ja monipuo­lisen
tarjoilun koko suurelle jou­kolle,
josta hänelle Jjciitos. Eino Tar­vainen
sai kukkia ja lahjoja näyt-telijätovereilta,
kuorolaisilta sekä
juhlayleisöltä. .
Osaston puheenjohtaja Eino Salo
osaston ja juhlayleisön puolesta
kiitti Einoa siitä suuresta työstä,
minlcä hän on näiden vuosikym­menien
aikana suorittanut osaston
monipuolisen kulttuuritoiminnan
edistämiseksi ja-toivoi päivän san-km"
ille jatkuvaa innostusta tulevas-toiminnassa.
Kiitoksemme. Helenille ja Einolle
rattoisasta illa.sta. — A. N.
I URHEILUPAKINAA
Kuka on maaitman paras juoksija?
Kas siinäpä vasta kysymys. Kuka
voi vastata siihen? Kun olin tässä
joku aika sitten pelaamassa Bin­goa
Beaver Laken haalilla tuli
luokseni pitkäaikainen tuttavani
Maria Rauhala VVatersista ja -ky­syi
minulta että "Sanoppas Niko­demus
kuka on maailman paras
juoksija". - •
Siiriäpä todella ällistyttävä kysy^
mys. Maria kai tuumasi, että kun
minä olen joskus kirjoittanut tällä
palstalla urheilusta niin minä sen
tiedän. Hyvinhän ne kyllä onkin tie­tää
tämän päivän tulokset ja maa­ilmanennätykset,
jä ne tuntuu mel­koisella
varmuudella sellaisilta et­tei
koskaan koko maailmanhisto­rian
aikana ole pystytty sellaisiin
saavutuksiin juoksuissa eikä mis-sään
muussakaan tällä hetkellä oh­jelmassa
olevissa lajeissa:
Kun ruvetaan puhumaan juok­suista
joudumme laajalle alalle ja
täytyy ruveta puhumaan juoksuis­ta
laajalla rintamalla, sillä on pi­kajuoksijoita,
neljännesmailereita,
puolimailercita, mailereita, keski-matkureita,
25 km juoksijoita ja
maratoonareita ja kaikilla ajat
huippuunsa kehitettyjä, joten kun
puhumme - maailman parhaasta
juoksijasta niin täytyisi ottaa huo­mioon
mie'j joka juoksisi kaikkia
matkoja ja sille keskiaika kaikilta
matkoilta, eli sitten luokitella ku­ten
nytkin on tapana, juoksijat eri
matkoille ja niille kullekin mat­kalle
paras mies tuloksellaan. Mut­ta
Rauhalan Maija loi allekirjoitta­neen
j'ilikällä, sanoen että raama­tun
Simpson on ollut varmastikin
maailman pai*as Juoksija ja hän
lateli joukon vakuuttavia esimerk­kejä
Simpsonin .saavutuksista.
Voi olla hyvä mies se Simpson,
mutta kun ci silloin ole ollut Kan­sainvälistä
Urheiluliittoa, joka oli­si
pitänyt kirjaa ja vannonut, että
tulokset ovat amatöörin saavutta­mat
ja saavutettu varsinkin 'pika­matkoilla
ilman purjetuulen apua
ja' täyttänyt kaikki kansainväliset
amatööri- ja ennätysvaatimukset,
emme voi oikein Maijan väittei­siin
uskoa. Mutta kova mies var­masti
Simpson oli sen minäkin
pikkupoikana olen lukenut raama­tusta
kuten nytkin Maija. Muistan
kuinka hän aasin leukaluulla löi
tuhannen filistcalaista hengiltä. Ei ollut pojalla häävit aseet; joten
miehuullinen ja voimakas on poi­ka
ollut, sillä filistealaiset olivat
sotaista kansaa, jotka varmastikin
olivat hyvin aseistettuja. Hirveitä
Milloin hyvänsä tarvitsette ruokatavaraa, lihaa tai
miesten vaatetusta, ostakaa ne osuuskaupastanne
Interhationai Co-(^ Stores^ ^L^^
176 s. Algoma Str«ei ^
muitakin voiman töitä Simpson te­ki,
mutta naisen käsissä suli ja vc-teltyi
kuin voi ja ihra auringon
paisteessa, l;uten»taaskin raamattu
kertoo hänestä: Naisen viekkaus ja
petturuus vei nytkin miehen tur­mioon'
eikä suora voima auttanut.
Delila näes tiesi ja oli urkkinut
naisen tavoin tietoonsa, että Simp­sonin
voiman salaisuus oli hiuksis­sa.
Kun saisi leikattua pojan tu­kan
poikki niin voima valuisi pol­viin
ja olemattomiin. Mitähän pa­haa
Simpson lie tehnyt Delilalle,
että hän vainosi poikaa noin, var­mastikaan
ei alistunut hänen kot-kotuksiii-
sa kun oli vapaa mies. No
useinhan kyllä nainen vie aatok­sensa
voittoon ja niin kävi nytkin,
ottä muistaakseni. Simpsonin nuk­kuessa
Delila leikkasi hiukset pois
ja voima meni . tietenkin .saman
tien. Mutta Simpson joka oli her-
:an mies rukoili herralla voimaa,
että hän vielä kerran saisi näyt­tää
voimansa. Siihen aikaan herra
ei vielä kuullut rukouksia ja an­toikin
Simp.sonille hetkeksi entiset
voimat ja muistan pienenä poika­na
nähneei.i raamatusta kuvan kun
Simpson sitten ponnisti käsillään
ja olkapäillään ja temppelin pila­rit
kaatuivat ja kai Simpson jäi
kaatuvan temppelin raunioihin.
Joten kyMä Rauhalan Maijan ker­tomuksessa
ja olettamuksessa voi
olla vinha perä, että Simpson juok­sijana
oli varmastikin aikansa par­haita,
ellei aivan kaikkein paras:
Mutta mikä sen tietää voisiko ny­kyinenkään
Kansainvälisen Urhei­luliitoa
ankara presidentti Avery
Brundage hyväksyä Simpsonin tu­loksia,
sillä hän haistaa ^kaikesta
s;alaammattilaisuutta eli suoraan
ammatiilaisuutta ja Simpsonin tu­los
voisi jäädä hyväksymättä; Kat-sellaanpa
Maija=paremmin sitä raa­mattua
sillä siellä voisi olla vielä-
-kjn parempia—miehiä kuin Simp-son.
Hyvä lienee ollut kuningas
Daavidkin, ainakin kiveä lingolla
Jieittämään, sillä kirja kertoo, että
hän valikoi purosta kuusi,rvai lie­neekö
ollut varsin valehtelijan
määrä seitsemän siloista kiveä ja
meni suurta ja hirveää Goljatia
vastaan ja huitasi lingolla kiven
keskelle otsaa ja otti hienosti hir­musta
hengen pois. "Ja paimenpoi­kana
teostaan sai arvon mahtavan
kuninkaan" kuten ensimmäisen
maailmansodan aikana Koskis-Kas-sukin
hänestä l a u l e l i . ; . Joten jää-däänpä
aprikoimaan ja pohtimaan
kuka todella olisi maailman paras
juoksija.
— Tekonimus.
Syy/ rakas Brutus, kurjaan pie­nuuteemme
on itsessämme eikä
tahdissamme.
William Shakespeare.
Port Arfhurin
kuulumisia
Port Arthur. — Centennial juhla
on sunnuntaina, kesäkuun 18 pnä,
alkaen kello 8 illalla Finnish haa­lilla,
316 Bay St. Ohjelman 100-
vuoti-sjuhlallisuuksistä selostus yh­distettynä
EXPO-elokuvaan. Iskun
näyttelijät esittävät englanninkieli­sen
näytelmän "INTIAANI". Kai­ku-
kuorolta laulua ja soolo ja
duettolauluja, viulu- ja sahasoittoa,
runo, vierasterveiset, ym.
CSJin osasto, Kaiku-kuoro, Echo-orkesteri
ja v- ja u-seura ISKU
kutsuvat juhlavieraita läheltä ja
kaukaa tähän 100-vuoti.sjuhlaan!
Mrs. Väinö Savela (o.s. Annie
Vigren) kuoli .sydänhalvaukseen
kaupungin hoidon alaisena viime
maanantaina. Hän oli syntynyt
Ähtärissä Suomessa maalisk. 11 p.
1886 ollen nyt 81-vuotia.s. Tänne
oli hän saapunut Yhdysvaltain
kautta ja cllut täällä yli 40 vuot­ta:
Suremarin jäi aviomiehensä Väi­nö,
yksi poika Albert ja pojanty-
"tär Barbara asuen kaikki.Fort Wil-liamin
laidassa Neebingissa sekä
muita sukulaisia Yhdysvalloi.ssa ja
Suomessa.
Kolme lippua 25 .sentillä on ny­kyisin
alennettu taksa vanhuuden-eläkkeellä
oleville kaksoiskaupun-kicn
Port Arthurin ja Fort Willi-amin
busseissa. Tämä päätös teh­tiin
kummankin kaupungin valtuus­tojen
kokouksissa viime viikolla:
Tulipaloja ilmoitetaan olevan
täällä LuoteisOntariossa ."58 ja
Lands and. Forest piirivirasto sa­noo
tilanteen olevn edelleen äärim­mäisen
vakava. Vähäiset vesisateet
auttoivat tulipalojen kontrolliin
saamisessa RainyRiverin.Kenoran
ja Drydenn alueella, mutta Sioux
Lookouti-ssa on vieläkin uhkaavaa,
vaikka keskiviikkona annettiin kau­pungin
asukkaille oikeus palata ko­teihinsa.
Moni.ssa paikoi.s.sa ilmoi­tettiin
pienempiä tulipaloja alka­neen
ukkosen salaman iskuista,
mutta sitä vaaraa ei ole ilmennyt
enää viime päivinä.
Kaupunkveh keskuksen läpikulku-maantienä
sivuuttavan Lakehead
Expres5wayn ävaaminien ja kunnosr
taminen on jo päässyt ohittamaan
Port Arthurissa Red River Roadin.
Siihen on hallituksen varoja luovu­tettu
$1,384,000.
Nyt parhaillaan päättyvät kansa­koulut
ja muut oppilaitokset. Nuo­ret
kulkevat siis työpaikkoja ha­kien
kesän; ajaksi. Mutta nuorilla
vasta-alkavilla on hyvin vähän
mahdollismiksia. -r ATH
-Torstai, kesäic. 15 p. — Thuxsday, Juiite 15, 1967 Sivu 3
Port Royal - hiljainen kaupunki iamaikaHa
14 metsäpaloa
Toronto. — Ontarion hallituksen
-•naiden ja metsien ministeriö tie-cioilti
tiistaina, että Ontarion maa­kunnassa
on vielä .14 metsäpaloa-
Sioux Lookoutin alueella 6, Sault
Ste. Marien alueella 3, sekä Chap-leaiih,
Gogaman ja Tweed piirin
alueella kussakin 1 palo.
Tan.sanian hallitus
uusittiin
^ pares Salaam. — Tansanian pre-
."^identti Julius Nyerere uudensi
äskettäin perusteellisesti hallitus­taan.
Ministeriöiden luku väheni
Jtolmanneksella, ja ainoastaan ope­tus-
ja valtiovarainministeri salvat
jäädä entisille paikoilleen. Tarkr
kailijoiden mielestä Nyerere pyrki
uudistuksellaan lisäämään hallituk­sen
toimintakykyä, tekemään mi­nisteriöjaon
entistä johdonmukai­semmaksi
ja vapauttamaan maan
harvalukuisia taitavaa hallintovä-keä
tärkeimpiin tehtäviin. '
Kun Kristoffer Kolnmbus tot
sella löytöretkell&än vuonna 1494
purjehti Jamaikan etelärannikr
koa pitkin hiin yllättyi nähdes­sään
kauempana sisämaassa ko­hosivat
vihreät kukkulat sekji
mainion suojaisan luonnonsata­man,
jonka ympärille saaren ny-,
kyinen pääkauiiunki Kingston on
kasvanut. Sataman edustalla oli
useita hiekkasärkkiä. Espanjalai­set
ottivat tavakseen teiakoida
laivansa sunrimmaile näistä hiek
kasärkistä matkatessaan Keskt-
Amferikan tarunhohtoisiin sata­miin.
Tästä paikka säi nimeii
Cayo de Carena^ telakkasärkkä.
Liikenne kehittyi ja puolitois­ta
vuosisataa myöhemmin Cä-guay
(Cayo de Catenasta väänty-nit
nimi), oli pieni vilkas sata­ma,
jonka kautta . jonkiin mat-
Ckan päässä sisämaassa sijaitseva
saaren pääkaupunki San Jago de
Ia Vega (nykyisin Spanish Town)
hankki ruokatavarat sekä kaikki
muut tarpeelliset käyttötavarat.
Vuonna 1655 englantilaiset val­loittivat
Jamaikan ja seuraavana;
vuonna he kehottivat kaapparei­ta
joita nimitettiin myös "buca-neereiksi",
koska he savustivat
lihaa ja kalaa pienissä savustus-uuneissa,
joita kutsuttiin nimellä
"boucans") muuttamaan pää­paikkansa
Haitin rannikolla si­jaitsevalta
-Kilpikonnasaareltä
Caguayhin.
KAAPPAREIDEN PESÄPAIKKA
Kaapparit tekivät satamasta
pian tärkeän toimintapaikan
Englannin kuninkaan vihollisia vas
taan. Tä.ssä toiminnassa heitä roh­kaisi
kruunun edustaja joka myön­si
heille lupakirjoja ja uskoi näi­den
hurjien . merirosvojen läsnä­olon
takaavan saaren tui-vallisuu-
(len .sodan sattuessa.
Kauniina kesäkuun päivänä v.
1661 oli Caguayn satamaan kokoon­tunut
huomattava väkijoukko, joka
oli kiihkeän odotuksen vallassa..
Kaikkien huulilla oli komentaja
.Myng.sin nimi; hänen aluksensa öli-juuri
heittänyt ankkurinsa sataman
suulle. Komentaja Myngsin aarre
oli ensimmäinen, suuri saalis, jon­ka
merirosvot toivat Jamaikalle. Se
sisälsi 1,500,000 kultarahaa, ja
muuan ajan kronikoitsija on kir­joittanut:
"Saarella ei. ollut ainoa­takaan
ihmistä, jolle tä.slä opera-tiosta
ei olisi ollut jotakin hyötyä.
Englantilaisten saavuttua Ca-guayn
nimi muuttui Port Royalik-si.
Ihmisiä tuli .sinne .saaren joka
puolelta ryhtyäkseen merirosvojen
tai satamaan asettuneiden kauppi­aitten
palvelukseen. Vuonna 1668
kaupungi.ssa oli 8.000 - hurjapäistä
asukasta ia 800 kapakkaa. Rauhal­lisemman
temperamentin omaavat
ihmiset eivät olleet tilanteeseen
tyytyväisiä ja he tekivät asiasta
valituksia, väittäen, että 'tässä kau
pungissa on vähintään kymmenen
viinanmyyjää jokaista taloa kohti".
Näihin aikoihin F*ort Royal oli
Santo Dpmingon. Havannan ja Pa­naman
kanssa yksi neljästä Kari­bian
meren suurimmista kaupun­geista.
I MORGANIN AARTEET
I Kuuluisin merirosvoista oli sil­loin
Henry Morgan, nuori walesi-
Irtinen^ jonka Costan veljekset oli­vat
valinneet "ämiraalikseen":
Itä-Afrikan maat
taloudelliseen
yhieistyöliön
, Kampala. — Uganda, Tansania
ja Kenia ovat allekirjoittaneet yh­teistyösopimuksen,
jonka pohjalla
muodostetaan Itä-Afrikan yhteisöl­le
yhteismarkkinaneuvosto, liiken-r.
eyhteysneuvosto, taloudellinen
suunnitteluneuvosto, finanssineu-vosto
sekä tutkimus- ja sosiaali-neuvostot.
Kenia, Tansania ja Uganda muo­dostavat
Itä-Afrikan kehityspankin,
jöhkä tehtävänä on rantaa teknistä
ja raha-apua jäsenmaiden teollisuu­den
kehitlämisessä.
Itä-Afrikan yhteistyön puitteissa
toimivat kaikille näille maille yh­teiset
rautatieyhtiö, satamaliitto,
posti- ja lennätinyhtiö ja lento­yhtiö.
Sopimuksen voimassaoloaika on
15 vuotta ja se astuu voimaan vuo­den
1967 joulukuun 1. päivänä!
Muut Afrikan maat voiVat liittyä
yhteisöön joko täysivaltaisina tai
assosioituna jäseninä.
Rakkauden tähden
Partainen Louis Abolfia, joka ai­koo
asettu a ehdokkaaksi vuoden
1968 presidentinvaaleissa "rakkau-denohjclmn"-
lunnuksin '^aloitti vaa­litaistelunsa
äskettäin New Yorkin
Greenwich Villagessa. Arviolta 150
ihmistä oli läsnä tilaisuudessa tans­sien
"bunny hopp"-lanssia jä syö­den
banaaneja.
Euumis verkossa
Haaparanta. — Kaksi ruotsalais­ta
kalastajaa löysi viime viikolla
verkkoja kokiessaan ruumiin Haa­parannan
saaristossa. Ruumis oli
tarttunut verkkoon. Hukkunut oli
27-vuotiäs suomalainen ArvO Jo­hannes
Nyholm Tornionlaakson
Yli-Vojakkalasta. Nyholm hukkui
Tornionjokeen 27. hiihtikuuta; kun
liäh oli menossa jään yli Ruotsin
puolelle. Vojakkalastaqn ruumiin
löytöpaikkaan lähes 20 kilometrin
matka.
Ikkulnen viha kun koeralla säla-vajaassa
kohtaa.
Iisalmi.
Hyökättyään vuonna 1668 Puerto
Principiin (nykyisin Camaguey)
Kuubassa hän saapui Port Röyaliin
saaliineen, josta ^hänen osuutensa
kerrottiin olleen 50,000 kultarahaa.
Aarteen myöhemmästä kohtalosta
ei kukaan ole koskaan päässyt sei'
ville.
Madridin sopimuksessa vuonna
1670 .englantilaiset lupautuivat Id-pettatmaan
merirosvojen toimin­nan
saarella espanjalaisten tunnus­taessa
vastineeksi heidän valtansa
Jamaikalla. Mutta jo ennen vuo­den
loppua Morgan rikkoi>sopimuk-sen
ryöstäen Panaman kaupunkia
j a saaden saaliikseen 750,000 kuK
tarahaa. TämäA urotyörT'seurauk­sena
Morgan ja saaren kuvernööri
sir Thomas Modyfort pidätettiin ja
lähetettiin Lontooseen tuomittavak
si. Kuningas Kaarle II ystävystyi
Morganin kanssa j a pani koko syyn
Modyfortin niskoille.
Tämä erotettiin virastaan ja pan­tiin
vankilaan. Morgan taas aateloi­tiin
ja hän palasi voittoisana Ja­maikalle
kuvernööriksi, meriväen
tuomioistuimen puheenjohtajaksi
ja Port Royalin päälliköksi nimi­tettynä.
Hän kuoli alkoholimyrky-^^
tykseen 1688.
KATASTROFI
Neljä vuotta myöhemmin soivat
Port Royalille uskovaisten jo kau­an
ennustelemat tuomionkellot.
Rehtori Heath, joka oli tuon koh­talokkaan
kesäkuun 7 päivän 1692
tapausten todistaja, kertoi että hän
oli kuvernöörin talossa ja maisteli
parhaillaan vermuuttia, kun maa
alkoi liikkua hänen jalkojensa alla:
Hän oli sanonut isännälleen: "Hyvä
Jumala, teidän ylhäisyytenne, mitä
ihmeitä tämä oikein on?" Ja ku­vernööri,
joka oli rohkea mies, vas­tasi:
"Se on maanjäristys, mutta
älkää pelätkö, se menee pian ohit­se".
Rehtori Heath kertoo edelleen
että kun hän käveli kohti Fort
Morgania, hän näki maan avautu­van
ja nielaisevan lukuisia ihmi­siä:
, ' •••
(Rakennukset luhistuivat kuin
korltitalotv maahan ilmestyi laa­joja
halkeamia, laivojen kiinnitys-köydet
murtuivat ja laivat kulki­vat
kohti ulappaa luononvoimien
vetämänä.. Yli puolet satamasta
turmeltui hyökyaalloissa ja suurin
osa kaupunkia tuhoutui rakennuk-,
sineen, katuineen, asukkaineen ja
merirosvojen kätkemineen aartei-neen.
Kun pölypilvet hajaantuivat,
rikkoivat kaameata . hiljaisuutta
vain joidenkin eloonjääneiden vali­tukset.
Vuonna 1713 Utrechtin.sopimus,
jolla lopeteltiin Espanjan vallan-perimyssota,
antoi englantilaisille
yksinoikeuden : afrikkalaisten , or­jien
viemisen espanjalaiseen: Ame­rikkaan.
Uudesta Kingston kaupun­gista
tuli Uuden Maailm.nn orja-kauppiaitten
pääasiallinen keskus.
Koko Jamaikan kaupallinen toi­minta
siirtyi Port. Royalista King-stoniin:
ja huolimatta useista epä­onnistuneista
yrityksistä rakentaa
kaupunki uudelleen ei siellä ny­kyisin
ole muuta turistia kiinnosta­vaa
kuin muutama kalastajamökki.
HILJAINEN KAUPUNKI
Port Royalin hämmästyttävän
hyvin säilynyt kaupunki kuvastuu
meren pohjalla kahdenkymmenen
metrin syvyydessä ihmeellisen
kirkkaan veden alla, jota troop:
pinen aurinko valaisee täydeltä te­rältään.
Vuosien kuluessa ovat ta­lot
peittyneet korallikoristeilla.
Eriväriset kalat uiskentelevat
hiljaa autioilla kaduilla, katoavat
hetkeksi rakennusten sisään il-niestyäkseen
hetken kuluttua ta­kaisin
valoon. Kirkon hohtava
valkoisuus on jyrkässä ristiriidassa
korallipuutärhan sinisen ja punai-
.sen kanssa; vesikasvien lehdet huo­juvat
virran vaikutuksesta ja tun­tuvat
kutsuvan puoleensa ylhäältä
tarkastelevia turisteja.
Port Royalista on tullut meren­alaisen
sukelluksen harrastajien,
valokuvaajien ja aarteen etsijöiden
tapaamispaikka. Auringon lempeä
hyväily kymmenen sylen syvyyteen
vajonneitten rakennusten pinnois­sa
tuntuu yliluonnolliselta. Ja tä­män
joka hetki vaihtuvan kaleidos­koopin
värit ovat jatkuvana ihas­tuksen
aifiäena siikeltajille, jotka
yhä, meikein kolme vuosisataa myö
hemiriin, Itsepäisesti yrittävät et­siä
Moraaliin satumaista aarretta:
Joseph P. Thompson
(1957) XTDi
HAUTAUSTOIMISTO
'MO'Carlton St;, Turoulo, 'OllStUfluI
(Ainoa osoitteemme)
B. DAVISON, Jiditaja
FuheUn S84^4S61
' • ' • mrMiniiiiir7[.iiirtii>«ll
Pärkway &d^gi%
»UOMALAINEN mtSSfttO
Valmistaa; gaoioälaista fatgfelrtii-mapollaa,
oikeata rtUde^Ai, 1m-nelikorppuja,
kaakku^ ,pBäaäei'
plä ym. teipomoaian tuoftfeto.
Uike on maanantaisin suljettu.
Aukioloajat: tiietaina, keskiviikko­na
Ja torstaina klo 9—6, perjan­taisin
klo 9—7.30 Ja lauantaisin klo
9—3 ip.
290 Qneen St West EM »-7(J7«
Toronto 2-B Ontario
L I M I T E D
"Kukkasoviteltnamme
erikoisaiatnme"
Puhelin HU. 5-2918
Olemm-e muuttaneet:
1695 Bayvtew Avenue
(Lähellä O^Untonla.)
T O R O N T O , ONT.
O N N I T T E L U M M E
C a n a d a n
1 0 0 - vuotis j u h l a n u m e r o o n !
VAPAUS ilmestyy erikoisena Cana­dan
lOO^vuotisJuhlanumeroam kesä­kuun
22 pnä. Se antaa tilaisuuden
kaiklHe kansalaisillemme laustia on-nitteldnsa
Ja tervehdyksensä maan-mlehUl^
nune ja muille camdalaisille,
Jotica ovat osallistuneet Canadan ra­kentamiseen.
Valitkaa onnittelunne allaolevista
malleista liittämällä nimenne Ja
osoitteenne ja postittakaa lehtemme
konttoriin!
TERVEHDIMME
Ja
ONNITTELEMME
uuden kotimaamme — Ca­nadan
rakentajia 100-vuotis-juhlavuoden
johdosta!
(Nimi)
- ' (Osoite)
(Hinta $3.00)
T E R V E H D I M M E
ja
O N N I T T E L E M M E
kaikkia kansalaisiamme, jot­ka
työllään ja toiminnallaan
ovat auttaneet nyt satavuo­tisjuhlaansa
viettävän Ciaaia-dan
rakentamista ja kehittä­mistä!
(Hinta $4.00)
Vapaus Publishing
Company ymit^
P. o. Box 69 Sudbury. On.*
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiniuitiiij^
I SuGttnalais-eAglanti^
I
1,111 sivua Hinta sid. $13.75 i
Välttämätön apuneuvo — ajanmukainen Ja luotettava suur­sanakirja
— kaikille englannin »telein käyttäJiPe; kirjeenvaihta­jille,
kääntäjille, opettajille, opiskeltjollle, lehtimiehUle ym.
• Noin 130,000 hakusanaa Ja iauseitertia, joiden avnlla ratkeavat
kääntäjien visaisinunatkin ongelmat. /
• Suomen kielen tiioreinunillekln sanauutnuksille vastineet.
O Monipuolinen yalikoima erikoisalojen anunaltlsahastoa var­sinkin
tieteen, t^kälikitn, kaupan Ja urbeiinn alalta. .
Tilatkaa osoitteena:
VAI^\IÖ PUBLISHING CO. LTD.
P. o. BOX 69 SUDBVBT, ONTARIO