Vapaus, December 22, 1955

              l i i i l
***«älJe. mutta jo
Uötttto."
(qtiteaasa kadulla
' onko mies
mt bSnen ohto-tarfsastt-
vastad
äi 66 oU aika
nliakään heipl)oa
>a tupakoiin|ian.'
I M
'äöilynyt. Tuokaa
i selvittää,
on lasku.
den
iivänä tuli kulu-lUnkarin
kojSnen
usliikkeen — kaii^
ätantamon, nuori-lustantamon
ja
nil&e'n kustannus-ästa.
Viiden vuo-kustannusliikkeet
Joja yli 3,C00 en
Jö miljoonaa kap.-
Ien kustantamo,
pnsa aika:ia jul-
Iconaa kirjaa, al­aista
uutta särja-
''Maailman Er-
Imeä", "Nuorison
iti' kustantamo
en unkarilaisten
xilaistea klassik-aisemisen
kanssa
eri maan kirjai-
> Kulttuurikansa"
laista tieteellistä .1
an määrän sor-pumppuja,
be-sähkömoottoreita,.
»koneita, puheli-n
edustajat ovat
iljon:sitruunoita,:
uunhedelmiä :ja
•ITA
in konetehtaassa
ttu rakentamaan
>lmea. eri uutta
n«järjestetty nu-n,
tuotanto, joka.
ivien; ja pienien J
• varten. Ensim-sjmallistaruop-:
Gdanskin Zula-:
ennetään monta
jaa. •
•iiden ja laittei-tanaisesta
tiedol-an
maataloustoK:
äkonetehtaista. -
smatta niellä Fa-iisiä
oikkuja kun
ymään omaa si-isllle
uskonnoi­lle
j a todellismi-älllsi'le
papeiUe.
äntännyt omissa;
n i n ilmoituksen
olueen, tampere-:
i .sanat: *
ätifc'pidimme sd-i
»eettomana ja il:>
justUle. että cli
än luvannut liit-hön
Armi muut-ittoman
paljon
ineutta Ja suloa';
lakkilalle noista
itua niissä. hS'
pohjalle astt !e-
1, tietysti Fager-
Mr^hänet tuolla
riisutaan. ^Armi
^ makea Tinnasr.
ai. To!nen me-iin
saa auton ja ^
i taas Lutherin •
saai presidentin
'oikeastaan m i ­eltä
ön se K a l ­seitaan
iQPul-to!-
Bän on U-rporrarclta
pal-
: tapjt on,' pal-tänantamafln.
rtä, presidenttiä
[gust onMvalmls
i " , jiltn aankln
»'.kifköUlsveroft.
ee, kuten "Jussi
kl^ckoon knnl^'
oleminen e l ole
sUnärönko Jo-
(ai^uskomaton.
,:oniifi)iliiiii!i^
Uriaeilijolts JhaiUaao yJejeoEä I M ^
däayJeise» JaJijakkuutejMia j a tulos­tensa
vuoksi, s i u t t a urhgJluicsJastajla
jiJLjaan sen jsJjaaa Aeidäa iätBivÄl-
3^7iensä takia; ius k u a voivat tuott-
• kausia lilkkumsttoaUnaistttftJj» odot­taa;
täi-ppääkö.kaJa. Jfläitta JaJastuk-sed
tan-itaan muutakin taJla känä*
vilHsjTttä. Siibea tarvitaao myös tie-
- ,^5"urijeilukalastajlea tiedon: kehit­tämiseksi
oa Budapestia Uihelluka-
' ]2£tajien Ybydstys perufitaaut as. kai»
' Jas: uskoulUB, ailkäoajraoU' "vuotta
pestävä ilmainfia kurasi, sUUä opete-
' taan urtieilukalastuksea teoriaa ja
Ijäytantöä,
* Xjnkiarissa onkia runsaasti urhei­lukalastajia,
sillä heillä o a yhteensä
320 eri seuraa,. Joöiin kuuluu kym-nieniätuhansia
jäseniä^ Nämä seurat
jDuodosUvat -liitoni Jonka jägenluku
on >'ucdesta 1945 lahtien noussut
kymmenkertaiseksi,, j a i naisjäseatea-r
i i n luku on moninkertaistunut. ,
Seurat huolehtivat Jäsentensä ope­tuksesta
siten,-€ttä kokeneimmat k a i
lastajat pitävät talvisia luentoja nuo­remmille.
Urheilukalastajien 1^
lehti Magyar Horgasz julkaisee mie­lenkiintoisten
uutisten;,ohella myös
teoreettisia jal^ytännöllisiä
: tuksia. Kuluvana vvuoima;^
myös 500-sivtunen 'kirja 'lurheilukalas-tuksesta,
j a lyhyen ajan- kuluessa.tä-tä
kirjaa myytiin kolme painosta.
(•Urheilukalastuksen i . kansansuosion
vuoksi myös ammattiyhdistysten JJää-äänenkannattaja
Nepszava on; alka­nut
julkaista urheilukalastajien pals­taa.
Unkarissa onkin maan eri puolilla
erilaisissa juoksevissa j a seisovissa
vesissä runsaasti erilaisia kaloja. T o ­navan
ja Tiszan eräillä: patikoilla
saadaan usein 30—35 kilon painoisia
mormeja, 10—15 -kiloisia karppeja ;se-l-
ä 4—5 k i l on painoisia k u h i a - S u o ­sittu
pyyntikohde on myös Balatonin
j ? a ö » kttpa patapinta JaJma « k ä
BBjatonln kuha. mikä pa Suiosnatta-vasii
Tonavassa elävää kuhaa «uu-t
m p l . SAmissa pun>ls$a, etenkin vuo-irtstDJasa
o a puroloibä».
Vteslea. kalakannan £äilyttämiseksi
.tiakarla UrbeUukalaustajiea I<Utto on
takenauttanut iBackeveen keinotekoi­sen
Järven, jaissä viljeUääa kalanppl-kasla.
•ISUä vJldenlQTOmenea hehtaa­ria
suuruisena Järvellä Tiljellääa k u -
baa Ja karppia. 6e o a Euroopan £uu-rin
yksJnomaaa :.urliellukala5tajien
hallussa oleva kalanviljelylaitos. Ja
yhdessä Sasretin kalanviljelyslaltok-sea
kanssa se fauol^tu kalavesien
kalakannan säilymisestä.
UrhcUukalastaJlea liitto o a raken­tanut
koko maassa parhaille kalastus­paikoille
Tonavaa, Tiszaa j a Balato­n
i a raaaolUe kalamajoja. Liiton j ä ­senet
voivat yöpyä niissä kahden fo-
-WMMAV^M.' • »'MW — »w — rm rrm m' -w— - mi'.: .. . .
• ve^mmt. — Joulukuun IS. pnä
nähtiin täällä iiuonc^untolseUa n^^m"
piaradalla sellainen ihme. ettäunka-
Tllalset suurjuoksijat ^ n d o r Ifcaros
j a Laszlo Tabori saivat tuanustaa
Australialaisej) Pave^^Btepheasia voit*
tajakseca. Voittajaa aika «W ti.VJ2
mikä o n 17.1 «ekuntia parempi ktiin'
Australian ennätys,
1,500 metrin Juoksun Voitti Ivan
Hoszavolgji ajalla 9J5i.O, mikä puut»
tuu lähes 14 sekuntia maailmanen­nätyksestä.
Australiaa Henderson oU
noiu 10 Jaardia jäljessä. ^
Tintin ^maksusta (noin ,-40 markkaa).
MOnet viettävät koko : lomahsakin
näillä kalamajoiila j a kilpaUevafkes- M.'Troncoso. Marcianölle tarjotaan
MarcianoUe tehty *
huima tarjous
Kyrkkeilyn raskaansarjaa . m a a l l -
manmestari Bocky Märclano on saa-nut
200,000: dollarin tarjouksen, f jos
saapuu Dominikaaniseen ^ tasavaltaan
Ihuhti—toukokuun aikana puolusta­maan
titteliään.
: manageri AI . W e i l l on
Jlrnoittanut, että ^tarjouksen on teh­nyt
tasavallan salkuton ministeri J .
kenääa sekä saaliin runsaudessa että
sen valmistamisessa.
Kalastuskauden aikana seurat jär­jestävät
usehi myös' kalastuskilpai-lujaiUUselrikaan
eivät kokeneimmat
kalastajat eivätkä parhaiden kala­juttujen
kertojat, voita, sillä kalas­tushan
on onnenkauppaa. ^
—- isuomi—Unkari-julkaisu.
Valmiste-
DRUG STORE
DIAL 3-6934-
S4S Slmpsonr att OgdeirSt.'',.
Fort WUUaiiS.'Oaiaiio' '
II
Kaikkea
/ : ' :i:;:.;:-::^:AÄ,:-v;.^-K;r>i
rautakauppa-alaan
kuuluvaa javaraa
L A N 6 I L A
HARDWARE LTD.
PUHEUN 4-3508
10 Cumberland St. N.
Port Arihiuv Ontario
Maan suola" on
saapunut myöskin
Port Aritiuriin
> 'Port Arthur, r—.-. suuren kuuluisuu­den
saavuttanut englaiAinkielin^n
elokuva "Salt of the; E a r t h " (Maan
suola), tullaan esittämään Port A t t -
hurin Työn Temppelissä, 314 B a y St.
torstaina - joulukuun 29 pnä. Esityk^
set alkavat kello 7 j a 9 i l l a l la
Elokuva "Maan suo jännit­tävä
j a liikuttava kertomus Bayardin
lakkotaistelusta; j a erikoisesti mek-sikolais-
amerlläcalaisen kaivostyöläi­sen
j a ; M n e n vaimonsa kamppailusta
yUtsepääsemättöniiltä -näyttäviä vai­keuksia
vastaan.
• V a i n • 'harvohi on meillä tilaisuus
nähdä tällaista tosiperäistä, Jylhää ja
vaikuttavaa kuvausta .työläisten pe­räänantamattomasta
kamppailusta
päästä elämässä eteenpäin. Sisään­pääsy
on ainoastaan 50 senttiä, lap­silta
.25, joten tvarmaankin .jokainen
rientää -näkemään tämän kuuluisan
elokuvan.
$20,000 tai 40 prosenttia: ottelun t u ­loista.
Kuka tulisi: olemaan vastusta­ja,
sit.ä ei ole Umoltettu.
Canadalainen voitti
mäkikilpailun
Yhdysvalloissa .
: Bear Mountain,: N . Y . — Jacques
Charland, joka tulee edustamaan (3a-nadaa
talviolympialaisten mäkilcllpäl-lussa,
voitti täällä suoritetun, mäen­laskukilpailun
joulukuun. 18 päivänä.
Charland voitti;: edellisenä päivänä
suoritetun toisen mäenlaskukilpailun
myöskin: Hänen hyppynsä 18 päivän
kilpailuissa kantoivat 164—162 j a l k a a ;
KUpaUulhin osallistui 65 mäehlaskl-jaa.
I T l l f ^ VOI VICMI. IW-TtlOiHHH«9l
Uutta äänilevyjen
alalllaikin
Pariisi. — iSänilevy teollisuuden, h i s ­toriassa
on luultavasti ensimmäisen
kerran xyhdytty myymään yleisölle
levyjä, j c i l t a kuullaan Ranskan vaali­taisteluun
kiniluvaa keskustelua.
Keskustelijoina ovat: sosialistien
johtaja : . M o l l e t , : kommunistijohtaja
Duclos, entinen, pääministeri B e y -
naud, riippimiaton Ja kansantasaval-taJainen
Maurice Schmnan.
V A J S » 9 prmseattia canttdalnjsista
kuolee yanhuuflm takia, suuria c »
ranadalfllplsta, kuolee tautelbia —
kuolevat ciis hiolfieiaeili ptfhuea Ikes-ki-
iSfisä.
ASlksi ihmiset kuolevat. Ja fcuiaka
vanhoiksi heidän pitäisi elää?
Viime kuussa o l i eräässä sanosu-lehdessä
ieuraava «tsikko: "Lääkärit
pitävät mahdollisena että ihmhiea
elää ikuisesti." Tässä uutisUedossa
kerrottihi tri HonOd GottUehin luea-nosta.
Joaka liän p i t i Uiäkäriea Tyh­mälle
M o a t r e a l i a j u u t a l a i ^ n sairaa­lassa,
fiänea, kerrotaan sanoneen:.
"Miaä uskon, että olemme Jäljit­täneet
sitä,mikä aiheuttaa vanbet-tumista
Ja kuolemaja . . . Jos meidän
teoriamme on oikea; tämä kehitys vol^
4aan ehkäistä j a suuntaa muuttaa."
Tämän teoriaa mukaan vanhentu­minen
Johtuu ruumiin pröleihunole-kyylien
"rlstl-yhteytecnr'r (CrossrUn-kage)
pei^ustuvasta kemiallisesta pro­sessista.
Brotetaimolekyylit ; särkyvät
j a uusiintuvat jatkuvasti. Tämän teo­rian
mukaan osa protelnista välittää
uudistumisprosessin: iän lisääntyes­sä
tulee elottomaksi yhä enemmän ja
enemmän protelniaa. kunnes '^tulee
kuolema.'
1 Tämän teorian perusteella työsken­televät
tiedemiehet toivovat, kuten
kyseisessä raportissa sanotaan;::iyol-:
van£a;"tpdeta teoriansa Ja sitten löy-:
tävänsä ketoon 'rlstl-yhtyinlsen'' "
kälsemiseksl.
Thamesviaie.—Kaksi sisarta, jotka
jotka olivat naimisissa veljesten
kanssa, sai surmansa autojen yhteen­törmäyksessä
19 mailia Itään C h a -
thamista viime perjantaina.
Surmansa salvat 64-,vuotias Lucille
Smith j a hänen sisarensa 61-vuotias
mrs. V i d a Smith.
JOS OLETTI NYT
NEUISS^KYMMENISSÄ
TILATKAA
FRANCIS
KLEAN KOAL
KIVIHIILTÄ
Piäl 5-7394
Kunkausintpkisut
järjestetään.
Milton Francis
Lumber Co. Ltd.
99 s. Camberlasd Street^
Port Aztl^ur ^, Ontarlp
JOS olette lähestymässä neljättä-kymmenettä
Ikävuottanne, n i i n tässä
on- joitakin vihjeitä sUtä, miten p i ­täisi
reivata purjeenne kahdeksan­kymmentä-
tai sata vuotta täyttääk-senne.
Ensiksi; hyljätkää ajatus, että olet-to
laskusuunnassa 40 vuotta täytet­tyänne.
Älkää lakatko koskaan opis­kelemasta.
Totta on, että te ette voi
Juosta enää yhtä nopeasti, ettekä e h ­kä
saada ajatuksesta kiinni yhtä n o ­peasti
iuudelleen asiaa miettimättä;
mutta te pystytte kummassakin t a ­pauksessa
vielä melkoisiin saaivutuk-slta,
edellyttäen, että olette sekä f y y -
sllllsestl että (henkisesti aktiivisena.
Te voitte tehdä piöniä muutoksia
ruokavalioonne, esimerkiksi ottaa
"patotto" kununattua maitoa päiväs­sä
Ja ainakin yhden hyvän annoksen
vihreitä kasviksia J a hedelmiä. Syö­kää
hyvä, terveelltoen aamlatoen: jos
teette melko / tarmokkaasti työtä
(ruumiillisesti t a i -henkisesti) aamui­sin,
niin kokeilkaa hyvää kuumaa
puuroa, tai protetoipltoisia ruokia
kuten kalaa Ja lihaa. J a syökää-myös
hyvä puolinen. Illalla ette silloto ole
n i i n nälkäinen J a niinmuodoin tyy­dytte
kevyempään illalliseen, m i kä
auttaa- vyötärön pienenä pitämisessä.
Jättäkää pois valivat kastikkeet, ras­vaiset
lihat Ja .vispi-kerma-llsä-an-nokset.
'
J a ' vähentäkää tupakointi puolella
nykyisestä. ' | ' '
Yrittäkää saada päivän kuluessa
ivähän nikuntaa. Aamuvenyttely on
hyvää. J a te voitte aamulla kävellä
muutaman katuneliön matkan, . Jos
ette ole myöhässä työhön mennessä
t a i tehdä sen puolisen aikana. /
LXXKÄRmTABKASTUS
Jos ette ole käynyt (hUjan. lääkä­rintarkastuksessa,
njrt se pitäisi teh­dä,
«^'pyytäkää lääkäriltänne : perus­teellista
tarkastusta sydämen, m u ­naskuiden,
veren, hermojen, ruoan­sulatuksen
j a koko olemuksenne suh­teen.
Sanokaa lääkärille,: että (ha­luatte
saada todellisen inventarlon
Itsestänne j a saada selville,-että t a r ­vitseeko
Diikään orgaaninne erlkois-huoltoa
— Jotta voidaan estää kehit­tymästä
mikään sellainen, mikä saat­taa
lyhentää^ elämäänne.
On myös eräitä m u i t a seikkoja,
jotka on huomioitava. iRavinto ja
lääkintähoito eivät yksinään rUtä.
1. .Toimikaa terveysrvakuutuksen
puolesta. 'Kirjoittakaa siitä parla­mentin
jäsenellenne^ Osallistukaa
päätöslauselmien laatimiseen.
2. Vaatikaa, että vanhuudeneläket-tä-
korotetaan jyrkästi.
3. Huolehtikaa työmaallanne, että
työn kiihoittajat eivät saa sivuuttaa
KIROTTUA HtfLYNFOLTX
Karmunvalantaihnilsen kuolemat­tomuudesta
"on kirottua hölynpölyä';
lainataksemme Slrvuotlaan t r i A ; <J.:
Carlsonto, Chicagon: yliopiston lyslor
loglan emerituksen ^noja.' • ^
Tosiasia on, että tiede el vielä tie­dä
mitä -"vanhentuminen^: on; K u t en
tri Carlson on kirjoittanut, tolstaesr
saan sen mtokä tiede on tietänyt p i t ­kän
aikaa: "Elämää el voida erottaa
vanhentumisesta . . ; lopullinen v a n ­hentumisen
ymm.ärtämtoeni Jää a i ­kaan.
joUota voimme täydellisesti y m ­märtää
nUtä voimia; jotka kiihdyttä­vät
Ja jarruttavat kasvua ^nälvetty-misen
vasttoeena."
Proteinin tärkeä arvo ellnaineena
el ole uusi kekstatö. Frederich Engles
kh-Joitti jo noto 70 vuotta sitten; VBlä-mä
on albumiini-aineen ( p r o t ^ lr
eli valkualsatoelden ryhmän) / Ole­massaolon
muoto j a tämä olemassa­olon
muodon tulee sisältää välttä-mättömästl
tämän aineen kemiallisen
olemuksen itse uudistuksen."
Engelsto selostuksia : albumiini-ai­neista
et vielä yleisesti tuimeta, e i ­vätkä
tiedemiehet 'sitä käsitä. Käsi­tys
"Itseuudlstuksesta" on todettu
vain kokelUjaln toimesta .xadioaktU-vlsten
Isotooppien yhteydessä, j a pro-telnien
*utkiintoen on vasta alkuas­teella.
Mutta kaikki edistysaskeleet ovat
lisänneet meidän tietoisuuttamme Ja
terveyssäättökslä. Pitäkää kitani n i i s ­tä
kalliista aamu- Ja lltapälvätauols-ta.
Ne ovat erlttälh tärkeitä tervey­den
säilymiselle.
4. (Vaatikaa työmaatapaturmava-kuutuksen
laajentamista. Vaatikaa
myös, että sen alaisiksi pitäisi tulla
työn kiihdytyksestä Johtuva väsymys
Ja sen aiheuttama työajan menetys.
5. Osallistukaa taisteluun halpa­vuokraisten
tai halpojen kiinnitys­lainojen
perusteella' rakennettavien
asuntojen puolesta siten, ettei v a l -
nionae tarvitse mennä Ihalpapalkkai-seen
tilapäistyöhön— Ja te itse sääs­tytte
turhilta huolilta.
Joidenkin tällaisten seikkojen avul­l
a teillä on parempi tilaisuus nähdä
lastenlapsianne j a n a u t t l a elämästä
heidän kanssaan.
tehnyt mahdoHispksi sen. ettfl v o i -
i l a a a ehkäistä eanenaikainea vra*
bgai/vaSSim « - ptutt» itse vaaJiene-mista
e i voida'estää.'
Tiedemi«3)et ovaV kautta mftallman
yksimielisiä JsUtä, että kaJkiUa laJeU*
l a on aornualiaea, iblstdrlalUnnti k e ­hittynyt
elinikä. SiologisesU ihmisen
pitäisi saavuttaa 150 vuodea iäa
P&täea mielessä, että k e s U n k o i a i -
nen ikä Canadassa: o a 70 vuotta, tä­mä
tarkoittaa, että ihmiselämä päät»
tyy puolivälissä. J a Joissakin maissa,
kuten latiassa j a Afrikassa.' Ihmiset
kuolevat nuoruusvuoslnaaa.„
'Senkiniperu5teella;umitä:?tiede nyt
tietää, vanhentumisesta, ihmisten p i ­täisi
elää' lOO-vuotlaiksi. Jos fae sai;-
sivat asianmukaiset sosiaaliset olo­suhteet.
Mutta jokaista 70 canadalaista
kuolevaa kohti nyt kuolee ^ainoastaan
Ivanihuudea takia. Toiset <69)kuo-levat^
tautlen Johdosta.
mJSI O N G E L B IA
Akuuttisten tautien kontrolli, pa­rempi
äitiyshuolto ja lääketieteen
muut edistysaskeleet ovat korottaneet
canadalalsten eliniän n^Jästäkym-menestä
kuuteenkymmeneen vuo­teen.
Ke, Jotka sivuuttavat nyt 40 ikä­vuotta,:
voivat mahdollisesti elää 70^
vuotiaiksi. Täten laskien' meidän
väestömmeyli 65-miotiaiden osakak-:
sinkertaistuu^ vuoteen-1965 mennes­sä.
Tässä on Joitakin tosltietoja n y ­kyisestä
yhteiskunnastamme:: Vuosi­sadan:
vaihteessa tulivat huomatuiksi
ne harvat iihmiset; jotka'' elivät van-;
holksLNyttfbn vanhusten,lukumää­rä
kasvanut n i i n suureksi,: että - tie­teen
j a ' -yhteiskunnan: o n täytynyt
ruveta käsittelemään tätä ongel­maa.
Täten meillä on nyt uusi lääketie­teen
tutkimusala — gerontologia
(krelkkalalsestfi geron-sanasta,, tar-:
koittaen "vanhaa Ihmistä") ja sen
tleteelltaen • kumppani • geriatrics^
vanhojen: Ihmisten' tautien Ja vaivo-jea
parantamiseksi;: Järjestettynä
tutkimusalana tämä on vielä' alkuvai-
'heessa; esimerkiksi "American; O e -
riatrlcs: Soclaty" perustettiin vasta
V. 1942.
Muutaman päivän kuluttua siitä
kun t r i Gottlleb.piti luentonsa Mont­realissa;
puhui toinen lääkäri, t r i B l -
va Gersteto Torontossa sanoen;
. "Tiede on lisännyt vuosia elä­mään
j a nyt meidän täytyy lisä­tä
elämää vuosiimme.
. M e elämme, maailmassa; milcä
ihaxmoi nuoruutta, Ja toisinaan m e i ­dän
vanhemmat Ihmisemme; saavat
tunnelman, ikäänkuin he olisivat ko­dittomia
ihmisiä."
vHuolimatta sUtä, tariEoltettihikO
tällä lausunnolla sitä tai eikö tar­koitettu,
se on tuomio kapitalistisel­le
elämäntavalle,:^missä kaikki tahi-mllliset
arvot mitataan voittojen pe­rusteella.
Mitä paremmin* me t u t k i m ­me
vanhempien kansalaistemme on­nellisen
j a hyödyllisen. elämänmah-dolU^
uuksien lyyslllistä Ja henkistä
liaaskausta;: sitä' selvemmäksi tulee,
että juuri yhteiskunnan :muotoa on
muutettava, sillä perussyy, on siinä.
YLEISIÄ HARHAKASITTEITA
Vanhuuden suhteeii» o n omaksuttu
kaikenlaisia hai^käsltteltä; Tutkl-taanpa
.niitä; "Vaxäialle koiralle ei
voida opettaa uusia temppuja.? vsif
vuuttanut miehuutensa.". "Aikansa
elänyt." ^
Mutta mitä tiede JO tietää van­hentumisesta?
'Tässä on joltakin lausuntoja joh­tavien
gerontologien julkaisuista k i r ­joista;
. Professori L. E. Wexberg: "Me
olemme oppineet käsittelemään
Osuustoiminta on kansanliikettä...
. TeMn voitte liittyä
OSUUSLIIKKEESEEN
jsi oHa Isansan mukana!
Tehkää ostolcs^ine . . . "
Interaatiönal Mp Stores Limited
176 s. ÄLGOMA PORT ARTHUB, ONTABIO
Nevir York. — Oix varhain aamu. Juha syöksyy tunneliin, syvälle maan uumeniin.
Olemme matkamme ensimmäisen vaiheen lopussa. Saavumme New Yorkin Grand
Central asemalle jossa meitä on vastassa Ruotsin Amerikan Linjan ediistaja, joka on
varannut joukon autoja viemään meidät satamaan. Junassa on pidetty hud
matkalippujen tarkastuksesta. Saavuttuamme rantaan; kaikuu korviimme kaum
hymni. Hissi vie meidät laiturin ylimmälle kerrokselle jossa kaunis joulupuu vilk­kuu
moniv^ri valoin. Huolehdittuamme matkatavaroiden suoraan lähetyksestä
Suomeen' olemme valhiiit nousemaan laivaan. Hytteihin saavuttuamme löydämme
Suomen kielellä kirjoitetun kirjeen jossa meidät toivotetaan tervetulleeksi laivaan.
Saamme tietää että laivan mukana aina Suomeen saakka on oppaanamme Suomea
puhuva henkilöi^ Matkatavaranmie jätämme hyttiin ja lähdemme -katselemaan laivan
eri olesdcelu ym. huoneita ystävien <kera. Joulu koristuksia ja joulukuusia on vähän
jokapuolella. Saattajille vihdoinkin tulee lähtö ja hetken päästä laiva irto laiturista
hiljalleen Hudson joen harmaille vcSsille ja matka alkaa kohti merta. Ohitamme Va­pauden
Patsaan, ja sitten luotsi jättää Mvan; olemme matkalla Jouliiksi Suomeen;
Ruotsin Amerikan Linjan Ml. Stockholmilla.
•~iwiifji'^^
«fl» i)jfb«lo f n i i ^ jiyvin liBf-f
s l ittiiffi«*f «BohnnAn^, ctfä be
' . M M i i i i i f i n f f i j t f f i . iirSfTftPrfflf*: 'ftWl' IB-"'
n& on loUa," dlloln cl ote ml> '
iäSa syyti, mikd el pyrittäUI m -
nuBtanaaa nftltft tonlej» iltonat-
' ta. itarifanme canakkoälatiiksceii,
'' citt «O vvott» ttyttäaeel Ihmiset
j k n o ^ t kolleiiUa pUn."
Entä sosiaaliset seikat?
E. P. fioas kirjoittaa: "Monet van­hemmissa
ihmisissä havaittavat hen­kiset
.muutokseT Johtuvat rvähemmän
vanhentumlsestsv kuin siitä elämäs­tä,
m i l U n tumioton yhteiskunta h e i ­dät
pakolttaa."
. O. Lawton on korostanut, että ta­loudellinen
Ja sosiaalinen turvatto­muus
vie suurta osaa vanhempien ih­misten
henkisessä ^rappeutumisessa.
Lääkärit ovat huomioineet myös
eräitä tekijöitä xavhitoasiassa.
Trt A . S. Carlson on Jnllstannt
että «lihavat Ihmiset kalvavat to­della
bampalUaan omaa hautaan-
' sa." Kalkkien SO vuotta slvnntta-nelden
täytyy 'SrälttämättömäsU"
välttää Ukallhavnntta.
OPISKELUA EI PmX KOSKAAN
LOPETTAA
Lihavat; ihmiset voivat potea ravin-toalnetden;
puutetta yhtä paljon kuhi
laihatkm. Ky^rmys on ruokavaliosta.
Kalsiumia luille — kuorittua maltoa
Ja vihreitä kasviksia niin. aikuisille
kuin lapsillekin.! Vähemmän > rasvaisia
ruokia keskl-lässä . . . Proteinit, aine
mihin t r i Oottleib toiveensa perus­taa,
ovat välttämättömiä kalkkien
solujen erikoistoiminnoille; Aivot t a r -
•vitsevat niitä (protelneja) kuten n i i ­tä
tarvitsevat lihaljsetkln.^'
Mutta ravinto yksinään el rii­tä,
On käytettävä kalkkia osta, l i ­haksia
Ja aivoja. Meidän täytyy
tehdä työtä. El ole väliä minkä­laista
työtä teenune.. kunhan se
vain on hyödyllistä työtä — Jota­kin
sellaista mistä henkilö saa
tyydytystä.
86;IIa ikävuodellaan oleva Neuvos­toliiton
' kuuluisa fysiologi: I. -P. Pav-lov
kh-joitti Tonavan laakson kalvos-mlehllle:
f "K(ri(o elämäni olen rakastanut
työtä Ja vieläkin rakastan, olkoon
se sitten henkistä tai momUIUsta
työtä — Ja vUmdorimatailttna eh­kä
enemmän kuin enshunalntt- •
toa. Mutta minä olen tuntenut
erikoteta tyydytystä siltä, kun
olen yhdistänyt fyysllUsen työn
hyvin valkean ongelman ratkai­suun
ts. yhdlstäeasänl käteni Ja
alvonL' Te olette valinneet tämän;/
tien. Sydämeni pohjasta toivon,
että jatkatte sitä letä, sillä se on
. ainoa tie, Jok» antaa onnea Ami- -
r seUe."
Samalla kun oppimiskyky nroi ihl-dastua
22: n ikävuoden Jälkeen,
tarkkuuskyky ivoi tulla entistä suu­remmaksi.
Tri Carisonin:. neuvo psykolo­gista
vanhentumista vastaan on:
"Alfcää lakatko koskaan oppi- ,
masta".
m
vaUtönyhtelstyö Ja
- Vai«Pv». Varsovassa |)äättyi h i l ­jattain
Puolan Ja IVihekkoslovaklan
tieteellistä Ja tekniimtä yhteistyötä
edistävän komission kahdeksas Istun­tokausi:
l%män komission päätösten
mukaisesti rinnan teknillisten > asla-kh^
jojexi, painetun sanari Ja ,«pesla-listlen
vaihdon kanssa kummankin
maan spesialistit tulevat ratkaise­maan
, yhdessä erilaisia - rakennustyö-ongeUnJa
sekä pitämään neuvottelu­kokouksia
; Ja neuvontatilaisuuksia.
Mdntyren työläiset
suorittavat lakko-äänestyksen
Tfamnlns. — Täällä tlcdoltcttllii
tiistahia. että Mdntyren työläisten
lakkoäänestys suoritetaan tammikuun
alkupuolella:'
Unlte4 .Steelworkers Unlo, -joka
edustaa^ Mdntyren työläisiä, on vaa-ttout
tyÖvUkonmuutettavaksi 48 tun­nista
44-tuntIseksl.'Union pahoita tie-doitettlin,
että työministeriö o n ' i l ­moittanut
yhtiön nimittäneen edus­ta
jakseensovittelulautakuntaaUiOel-nlte
Mihesin varapresidentin K . € .
Orayn Jajunlon edustajana tulee: toi-'
mimaan Herbert Orliffe. Työministe­riö
el ole vielä nimlttänyf^sovjitelu-lautakunnan
puheenjohtajaa. >
Uusi rautaitiemta
Vietnamin tasavallassa .
Hanoin Ja Pohjols-Vlotnomln suu­ren
teolUsuuskaupungtn — Namdln-h
l n välllle-on saatu «valmiiksi 77 k i -
lometrhi pituinen rautatie. Rauta­tie,
Jota oli rakentamassa nuoriso,
rakennettiin, puolessatoista kuukau­dessa^'
Ensimmäinen Juna toi Hanois­ta
Namdinhiin jrakennusaineita.
vilmcksikuluneen ')a3aAm
aikana Puola on antahut
VAkialle tckniUlstä.aindstoft^^s^i^
rakennustaide- Ja rakenhost^ectti^
tannnon JärJostämjxdäVariSen, t f i l^
li^ä neuvoja kudnabetonto^>tuot ^
non Järjestämis^ varten 'sekä''tu
musMilden' tuloksia, JotkaAJcq^
huokolasin valmistamista ymi:^ \,^|^|
Tshckkoslovama on vuodostaan'p»^*^'
tanut PuolaUe teknUlisIä-ohJelta^
nascmentin Ja rakcxmuskjnajhll^^^^^^
tuotantoa varten, aslanomalstäi,tii»^^
tantblaitostcri pIIrusttllcsIa^sekiLi$.^., „
teellisen keramllkltatostituutltt''tdlk l. 4
nlUlsen luonnoksen;^.'
illlmluiiiiliilUiiiiiiluyiuiiiilliJiuiiiiituiiiiiiiiiiuitiiUiiiiyiiuimiiuam!
;:SSv;;:;:.j4.;xJV;:;Mrf'^i#^^ , • - f
vaUnlstaa ruoka--Ja, kahvfleliÄaf;7|
Leivoksia, nimlpäik- Ja hääkaÄ-t^:! \
kuja, korppuja ym.' Idpthnoaläxiki^'^} ^
230 Queen St.'W._v. Tontotb, . v-s
DIL lESUE SIMOH,tii;iP
mo- JA suin)p0ÖLn]Atnxräf
b SPADlNÄ^äOAD
Vaaiaanolto -tunnUt-^;. Cifk
Puhelimet: Konttoribi WA:' l-6Öll!lr:'r^3l.>
ÄigfiiSiitKötiii^^
Haluavat lisää
työtä pelkääviä'
Lontoosta tulleissa uutlstledoissa
kerrotaan, että Englannin ylähuo­neen
konservatUvlryhmän J(ä)taja, S a .
lisburyn markiisi haluaa saada lisää
aateloitua, työväenpuolueen '^riveistä,
sillä ylähuoneen "oppositio" on p e ­r
i n heikko; Ylähhuoneeseen kuuluu
kaikkiaan noin 600 aatelista, mutta
heistä on "sosialisteja" vain 50, V a i k ­ka
ylähuoneen: Jäsenyydessä on noin
600 siniveristä aatelista, n i i n maini­tun
"keskustelukerhon"-:: kokouksiin
osallistuu aniharvoina päivinä SO Jä­sentä,
kertovat uutlstiedotr
Carieton Place. . . . Joulukuun 19.
pnä vietti Mrs, A / Watchom 103; s y n ­tymäpäiväänsä.
Tämän - johdosta hä­net
nimitettiin tämän kaupungin
"grand old ladyksi".
Mrs. : Watchorn : syntyi Morin
Heightslssä, Que., Ja muutti tänne
noin 20 vuotta sitten. Hänellä on 11
lasta. 22 lastenlasta Ja 19 lastenlas-tenlasta.
Samlla Ilmoitan/ että mieheni
OSKAR NIEMI
vaipui i kuolon ^nneen > pitkän «al-läoden
Jälkeen Jonlakuon 13 p,
1955. - Ilän oli syntynyt; Banmalla
Suomessa; oU kuollessaan: 64 vuo-:
den ikäinen.
;: Lähinnä; suremaan Jäin minä,
hänen vaimonsa V Anne, kaksi ty­tärtä
ia kaksi poikaa sekä kaksi
lastenlasta : J» multa; sukulaisia
Suomessa.
AVNE NIEBa,
Schrelber, Ont.
' Loppui tuhkat, tuli rauha,
uni kaunis iäinen. ,
OMAISET.
VARASTOMME KXSITTAÄIIKAiKKI
DE C C A - J A RYTMILEVlrr -i^«^^ m^^m
m'
Ailaolevasta luettelosta löydätte suosittujen laulajien levytyksat^fS
DECCA-LEVYJÄ:
eo Ö169 Mustalaistyttö, tango; rMarttiSuuntalai
' k a k s i ykslnälstälhmislasta itango, Martti Suuntala'
SD 6171 Minä soiton suUe illalla, tängo„ M a t t i Louhivuori A* ct}
Lintu^merellä, laulelmo, Matti Louhivuori j ' "^ ^Tii",^
BD 5181 Talvisaällä, lox-trot, Metro-tytöt ^ '
Valkea Joulu, slovfox, Henry Theel Ja Metro-tytOt <
BD 5182 Minkä vuoksi, tango, Erkki Junkkarinen
> Muistojen pieni .valssi, E r k k i J^unkkarincn' ^
SO 6200 Leskläldin tyttäret, .valssi, Metro-tytöt
Merenneidon kyynel, laulelma, Olavi Vhrta
SD 6206 Viesti mereltä, tango, Olavi Virta T
Nuoruuteni kaupunki, tango, Olavi Vhrta'
sb 6208 Unelma onnesta, tango, Erkki Junkkarinen •
Koditon rakkaus, tango, E r k k i Junkkarinen
SD 6228 Tie, Joka luoksesi Johtaa, tango, Metro-tytöt-
Kohtalon tango, Metro-tytöt
SD 6231 Kohne sormusta, jenkka. Matti Louhivuori
Vanha ystäväni, valssi, M a t t i Louhivuori
' S D 6283 JäähyväU^tango, Erkki Junkkarmen ,
' Tavallinen tarina, tango, Erkki Junkkarinen
SD 6240 Missä lienetkään, tango begulne, Olavi Vhrta'
Tyttöni, luokseni jää, valssi, Olavi Virta
SD 6263 Alfonso, tango, Olavi Virta j a Metro-tytÖt
Tuntematon taival, begulne, Olavi V i r t a j ,
SD 6264 Tolvetyttöni, foxtrot, Olavi Vh^a "
Sydänkäpyseni, foxtrot, Olavi Vhrta
S P 6267 Täyttymätön toIVe, tango. Metro-tytöt
Ykshiäinen asema, foxtrot, Metro-tytöt
S D 6268 Koivu j a sydän, foxtrot, Juha EIrto ' v
Mäen laidassa pienoinen tölli, valssi, Julia Eirto '
SD 6276 Pariisin kaduilla, valssi, Olavi V i r t a ' '
Kerran saavun satamaan, mcrlmlesvalssi, Olavi V i r ta
SD 5291 Tällä kertaa, foxtrot, Metro-Tytöt
Äiti, nyt Itku o » turhaa, valssi, Metro-l^töt
S D 5293 Romanssi mollissa, valssi, Henry Theel
Vera Cruz, bequUie, Heiuy Theel ' '
SD 6300 Myllärin Irene, tango, Henry Theel
Anema E Core, bcqulne, Henry Theel
I i i i
mm
RYTMI-LEVYJÄ:
K 6Ö37 Siirtolaisen muistoja, jenkka Jorma Ikävalko,
Tukkilaisten tanssiaiset, polkka, Jorma Ikävalko '
R 6095 On aivan samaa, Iculelma, Kauko Käyhkö
Yö perhonen, tango, Iris Kangasniemi
R 6099 Tmat^an irmerl, vaisw, Erkki Junkkarinen
K u l t a kuumetta, tango, E r k k i Junkkarinen
R 6113 sysmän Linda, valssi, Veikko Sato
Tämän kylän Jenkka, Veikko Sato
R 6118 ValUeJääneen valssi, Jorma Ikävalko
Surut säkkiin, Jenlska, Jorma Ikävalko
R 6128 Tumma tie, valasi, E r k k i Junkkarinen
\ Kevätunta, tango, Lrkki Junkkarinen
R 6182 Plhalaulaja, laulelma, Matti Louhivuori
Ohikulkija vato. Jenkka, M a t t i Louhivuori
R 6175 Lauttaralll, Jenkka, Matti Louhivuori
Pirssimiehcn päivä, Jenkka, M a t t i Louhivuori
• R 6207 Sokeripala, fox-trot. Olavi V i r ta
, Ajattelen sinua aina, fox-trot, Olavi V i r ta
R 6213 Voi,'kun olls viulu, jenkka. Justeeri
MarkklnapollEka, Justeeri
R 6216 Orpo sydämeni, foxtrot, Metro-tytöt ' ,
Kohtalon leikkiä, tango, Olavi Virta ,
R 6226 Metsätorpan tyttö, valssi, Juho Eirto
Kaksi nimeä italdepuussa, tango, Juho EIrto'
R 6235 Vaari Ja vIulu, foxtrot, Matti Louhivuori Ja M e t r o - T ^ t
Vanha postilaukku, foxtrot. Matti Louhivuori Ja
Metro-Tytöt
R 6237 Jätkän valssi, Justeeri j a PIrtcät pelimannit
Mandin polkka, Justeeri j a Pirteät pelimaiyilt
: R 6239 - Kaisan Ja K u s t i n Häät, pplkka,; Veikko' Sato^::r
K u n minä läksin kyllään, polkka, Veikko Sato i h • ^"^ ..^J»
R 6242 Osoite Tuntfematon, tango, Henry Theel , ^ Z;'!, "J^S^Si*
N:Satuma,taxigo, Henry - Y\'^<u'^*
••piili
• » i a
ML
I d i ä m m e levyjä kaikklaUe Canadassa Ja Vhd^svallolssa. /' tCVvI^I
. ' HINTA $1.35 KAPPALE
. (Ostajan maksettava läbctysknlot) '
Posti- t a i plkatavaratllausten tulee käsittää vähhitäih kohnelevyä;^'
Tilatkaa osoitteella:
PX>. BOX 69