Vapaus, June 4, 1964

              Sivu^ Torstaina, kesäk. 4 p. — Thursday, June 4, 1964
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Eatablished Nov. 6. 1917
' Manager: E. Sufesl
Editorlal 674-4265
VAPAUS
(LIBERTY)
Edllor: W. Eklund
Telephone: Office 674-4264
Publlshed thrlce, weekly:: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. We5t, Sudbuiy, Ontario, Canada.
Mailijig addrcss: Box 69 , ,
. ,,v Adyertlslng rates. upon applicationi translatlons tree of charge.
Authorized as second class jtiail bythn Post Office I>ep»rtment,OttawB,
and forpaynient of postage In cash
CANADIAN LANGUAGEiEjRRESS
•Jr
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75 USA:5sa
3 kk. 2.73 Suomessa:
1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
Laosin tilanteesta
M rivejä! kirjoitettaessa (tiistaina) ovat YlidysValtain
johtavat siviili- • ja sotilasasiaiii suunnittelijat Honolulussa
keskustelemassa "Kaakkois-Aasian tilanteen huononemises-ta^^
Jtuten sanonta kuuluu. 'Tresidentti Johnon oli toiv^
_ _että Aasian kuohunta voidaan pitää aisoissa marraskuussa
pidettävien presidentinvaalien yli", kirjoitti sanomalehtimies
Martin Goodman Washingtonista «maanantaina ja jatkoi:
"Mutta historia kieltäytyy tallaamasta paikallaan ja huo­mioonottaen
nopeasti huononevan tilanteen, Johnson komen­si
ulkoministeri Dean Ruskin, puolustusministeri Robert Mc-
Namaran ja muut korkeimmat virkailijat neuvonpitoon
Kaakkois-Aasiassa olevien Yhdysvaltain lähettiläiden kans-
- sa, sekä tekemään uudelleenarviointeja tilanteesta."
Mitä sitten "tilanteen nopealla huononemisella tarkoite­taan?
Yksinkertaisesti sit?, että kylvettyään tuulta — sekaan-nuttuaan
taantumuksen hyväksi Kaakkois-Aasian maiden, si­säisiin
asioihin — Yhdysvallat kohtaa nyt voimistuvaa myrs­kyä
erikoisesti Laosissa ja Etelä-Vietnamissa.
' Vaikka Etelä-Vietnamissa on tehty kaksi peräkkäistä
vallankaappausta ja vaikka Yhdysvallat on luvannut entisiä
enemmän aseellista ja rahallista tukea Saigonin taantumus-voimille,
niin Etelä-Vietnamin kansallinen vapausliike kas­vaa
ja voimistuu jatkuvasti sekä suhteellisesti että absoluut-
• .tisesti.. • : . • ^ •.
UUSI TILANNE LAOSISSA
Pysähtykäämme tässä yhteydessä hieman yksityiskohtai­semmin
tutkimaan Laosin "huononevaa" tilannetta, koska
siitä on lehdessämme vähemmän puhuttu. Uutistiedoissa ker­rotaan
jossakin määrin hälyyntyneesti, että vasemmistolai­sen'
Pathet Laon asevoimilla on ollut "suurta menestystä";
viimeaikoina erikoisesti strategisesti tärkeällä Ruukkujen ta­sangolla.
Tosiasiassa näyttää siltä, että Pathet Laon asevoi­mien
kontrollissa on jo kolme viidesosaa koko Laosin alu­eesta!
_ Ja vaikka täkäläiset uutistoimistot pyrkivät antamaan
sellaisen kuvan, että kaikki olisi Laosissa hyvin, kunhan
Pathet Lao ei olisi "edennyt" ja saavuttanut muita voittoja,
niin asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen.
Ymmärtääksemme mistä on todella ky.symys meidän sie­tää,
palauttaa mieleemme, että nykyinen "tilanne" alkoi huh­tikuun
J9 pnä Laosin kolmen yhteiskunnallisen voiman muo­dostaman
yhteishallituksen päämiehen, puolueetonta linjaa
seuranneen prinssi Souvanna Phouman erotessa pääministe­rin
paikalta. Ja miksi hän erosi? Tosiasiassa siellä suoritti
vallankaappauksen oikeistolainen; kenraali Kouprasith Ab-hay
ja Phouman ero tapahtui nimenomaan kenraali Abhayn
painostuksesta. Tosiasia on, että Souvanna Phoumaa pidetä
tiin silloin muutaman päivän ajan junttakenraalien vankina
samalla kun nämä kenraalit hakivat edesottamisilleen tukea
ja kannatusta Yhdysvalloista.
Mutta kun Yhdysvalloilla on tällä kertaa riittämiin vai­keuksia
ja ennenkaikkea huono maine Etelä-Vietnamissa,
niin,WashingtQn ei ilmeisestikään ollut halukas menemään
Laosin oikeistokenraalien sotakelkkaan. Tä.stä johtunee, että
Laosin äärioikeiston vallankaappaus jäi puolitiehen: Souvan- •
na/Phouma palasi pääministerin paikalle, mutta tauslamie-heksi
jäi kuitenkin kenraali Abhay!
SEKAVA TILANNE
Yleisesti puhuen "tilanne" on mahdollisimman sekava.
Kolmen ryhmän yhteistyöhallituksen asemesta on: Laosissa
tällä kertaa oikeiston ja puolueettomien yhteishallitu.s, missä
on ilmeisesti niskan päällä äärioikeisto, vaikka puolueeton
pääministeri onkin jälleen paikallaan. Viimeksimainittuun
seikkaan viittaa esimerkiksi se, että Vientianesta on karkoi-tettu
kaikki vasemmistoryhmän edustajat ja vasemmistolai­set
kieltäytyvät osallistumasta Vientianessa pidettäviin neu­vottelutilaisuuksiin
nimenomaan turvallisuussyistä. Mutta
vaikka oikeisto onkin lujittanut asemiaan hallituksessa, sen
kansansuosio on ilmeisesti edelleen heikentynyt, koska va­semmistolaiset
ovat saaneqt tuntuvia voittoja sekä poliitti­sesti
että sotilaallisesti. .
Takertumatta tässä yhteydessä nyt niihin moniin eri eh­dotuksiin,
mitä on eri tahoilta tehty Laosin tilanteen selvit­tämiseksi,
on syytä huomioida, että Yhdysvallat on ennen
Honolulun kokousta vilautellut useita kertoja "vanhojen
lääkkeiden" käyttöön; On puhuttu yhdysvaltalaisten sotavoi­mien
viennistä Thaimaahan (Siamiin) sekä SEATO-liiton mai­den
sekaantumisesta Laosin asioihin jne.
MITÄ PITÄISI US An TEHDÄ? ~ - _
Me emme luonnollisestikTan tiedä, mitä Yhdysvaltain
strategistit Honolulun konferenssissa päättävät ja suunnitte­levat.
i*odcnnäköistä on, että niistä suunnitelmista saadaan
yksityiskohtaisempia tietoja vasta tulevien tapahtumien yh­teydessä,
»'^«iifll ,
Mutta Yhdysvaltain maineen ja etujen sekä koko ihmis­kunnan
rauhan vuoksi olisi kuitenkin toivottavaa, että nämä
: strategistit osaisivat vetää lopultakin ainoan oikean johto­päätöksen.
Ilmeisesti Washingtonin virallisen tahon inspiroimien
kaavailujen yhteydessä on selitetty, että Yhdysvalloilla on
Kaakkois-Aasian tilannesclvittelyssä kolmekin mahdollisuut­ta:
• '
1^ Tehostaa .sotatoimiaan ja • sekaantumistaan taantu­muksen
hyväksi Etelä-Vietnamissa ja Laosissa;
2) Jatkaa nykyistä suuntaa toivossa, että ratkaisu voi­daan
sittenkin tehdä va.sta presidentinvaahen jälkeen,
3) Suostua lopultakin siihen, että Laosin ja Etelä-Viet­namin
tilanteet ratkaistaan siten, että kumpaankin maahan
tulee todella puolueettomat hallitukset mitä ehdotusta on
Washingtoissa pidetty tähän asti "ensimmäisenä toimenpitee­nä
kommunismia kohti" sillä maailmankolkalla.
Todellisuudessa Yhdysvalloilla ei ole meidän käsittääk-
KAUNIITA "MUSTALAIS-VEEROJA"
ETSITÄÄN
Otta\va. — Poliisivirano^naiset sa
novat etsivänsä kahta valkoisella
avo-aulolla ajelevaa nuorta ja erit
'äin kaunista mustalaisneitosta, joi
ta syytetään siitä, ,että he., ovat va­rastaneet
viime viikolla Otta\van
ympäristössä eräiltä ikäniiehiltä yli
jöOUOO rahaa.
"Tytöt : käyttävät hyväkseen us
lontokysymystä päästäkseen asun
l o o u s e l i t t ä v ä t poliisiviranomai
jet. "Sitten he kiemailevat miehet
e. kunnes toinen .slia tilaisuuden
nostaa miehen taskusta rahakufcka
:on."
Viimeisin tällainen ta.skuvarkaui
— $70 — tapahtui viime lauantaina
North Govverissa, selittävät polii­sit.
—
Viranomaisten antamien tietojen
mukaan nämä tasku varkauksistii
s-yytetyt kauniit- neitoset-ovat-18-.-jii
25-vuotiaita. Tyttöjä epäillään myös
siitä, että he varastivat $38 eräältä
j6-vuoliaalta miehellä Varsissa j :
eräältä 87-vuoliaalla mieheltä $207
Franktownessa.
TANSKAN MEREN NEITO
ON NYT ENTISÖITY
Kööpenhamina. — Pieni Meren
neito patsas, mikä oli saanut uuden
pään — tuli 'kesäkuun 1 päivänä en­tiselle
kunniapaikalleen Kööpenha
minän satamassa. Ilkitydntekijät
rikkoivat mainitun palsaan pääosan
huhtikuun 25 päivänä.
Noin 500 henkeä 'käsittänyt väki­joukko
oli "todistajana" kun enti­söidyn
Meren neito-patsaan pääl­tä
oteltiiji verho pois, ja kaupungin
pormestari, VVassard Jör^jensen ter
vehtl tämän "koko maailman ra­kastetun"
takaisintuloa 2 tonnia pai­navalle
graniiltijalustalleen.
Bourguiba ja Ben
Bella Kiinaan
vastavierailulle
Tunis. —- Tunisian prcsidentli
Habib BouiKuiba on vastannut
myöntävästi kutsuun vierailla Kii­nassa,
ilmoitettiin Tunisista.
Kutsun esitti Kiinan ensimmäi­nen
Tunisin-suurlähettiläs Von
Nicn jättäessään viime viikolla vai
luuskirjccnsä prcsidenlille. Kut.su
esitettiin Kiinan valtionpäämiehen
Liu Shao-tshin ja pääministerin
Tshou En-lain allokirjoittama.ssa
kirjce.s.sä.
-Bourguiba. sanoi matkustavansa
Kiinaan niin pian kuin olosuhteet
sen sallivat.
Tshou En-lai kävi Tunisia.s.sa ai-kai.
semmin tänä vuonna Afrikkaan
ja Koskiltaan suorittamansa kierto­matkan
yhteyde.ssä.
Algerian presidentti Ahmed Ben
Bella on myös, suostunut viralliseen
Kiinan esittämään vierailukutsuun,
ilmoitettiin Algerista. Matka tapah­tuu
vuoden lopulla, mutta tarkka
i)äivämaärä määrätään myöhemmin.
Venematkat vaativat
307 kuolonuhria
Ottawa, — Vastauksen J, An-gus
(PC, Quecns) kysymyk.sceii
sanoi liittohallituksen kauppami­nisteri
Mitchell Sharp maanan­taina
alahuoneen istunnossa, että
Canadan vesistöissä viime vuon­na
tapahtuneet onnettomuudet
veivät kaikkiaan 307 ihmishen­keä,.
^
Lcnto-onnctlomuuksissa. kuoli
220 ja tulipaloissa 584. Moottori­ajoneuvojen
yhteydessä tapahtu­neet
onnettomuudet veivät kaik­kiaan
4,307 ihmishenkeä.
128 ameHktiMU Ja'
rooppalaista P^^i äs­ken
ncirpiv^en kokouksien
WJeiiissä 17. vVralsäadl^ Ikei^tsin
olevassa Schwartzcnliergin loisto-palatsissa/
Taitoitdkscna' oli: poh­tia
pääasiassa kansainvälisen ra-häliikKleen
oiig<ilmia. Kcökustölu
sivusi virallisesti kaikkia' kapita­listisen
niaäilnian asioita a1ka<>n
1^inoi^a kehitysmaille aina Ken­nedyn
kierroksen tulUaleunus-ncuvotteluihin.
firaän amerikka­laisen
valtuutetun mukaan näistä
suurilta ja virallisista^ " ^sioista
huolimatta keskustelu lijiiskahti
ja liikkui niin hyvin kokouksessa
kuin sen ulkopuoIeUa|(in liänsi-
Euroopan maissa laukkaavasta .in-
Ciaaljfista. Tähän aiitoijäihecn "jo
.i^kuunsaT koiiouksecn osallistunei­den
Vantckiirien "toteamus, etta
hieidiin hotellihuoneensa hinnat
oli vai nousseet kahdessa vuodessa
50 prosenttia.
Voimakkaimmin inflatio on rie-huilut
sekä Italiassa että Ranskas­sa.
Viimo vuosina ja varsinkin vii­me
aikoina ilmiö on kehittynyt kui­tenkin
yleiseksi yhteismarkkina-maissa
ja itse asiassa koko Län.si-
Euroopassa. Länsi-Saksa on menes­tynyt
inflaation pidättelyssä suh­teellisen
hyvin, mutta .sekin on
joutunut murroskohtaan. On kysy­myksen
alaista pystyykö sekään
enää pidättelemään inflaation edis
tymistä. Amerikkalainen pankkiko-kotikscn
tarkkailija on poiminut
Länsi Euroopan inflaatiokehitykses­tä
kuvaavia esimerkkejä.
TIBER-JOEN "VÄÄRÄLLÄ
PUOLELLA"
Italialainen Guglielmo. Gucrrini
omistaa parturiliikkeen Roomassa
Tibei-joen "väärällä puolella'.
Vuonna 1954 hän maksoi liikehuo­neistostaan
vuokraa 10,000 Uraa.
Nyt vuokra on nuossut 67,240 lii­raan
eli lähes seitsenkertaisek­si.
Hän näytti amerikkalaiselle tu
kun laskuja, jotka todistavat hui­keaa
hintojen nousua kautta lin­jan.
Tämän vuoksi lukanleikkuun
taksa oli noussut .samanaikaisesti
100 liirasta 500 liiraan. Guerrinin
palveluksessa olevien parturityört-tekijöiden
palkka oli nou.ssut.sa­manaikaisesti
2,000 liirasta 2,000 lii­raan
eli vain :U) prosenttia. Viimei­sen
neljän vuoden aikana elinkus­tannusten
nousu on ollut Italiassa
15 prosenttia;
INFLAATIO — KÖYHIEN
TAAKKA
Inflatorisesta kehityksestä tietyt
piirit ovat rikastuneet suunnatto­masti.
Mutta köyhät.ja kiinteän
palkan nauttijat eivät ole pää.ssect
tästä osalliseksi. Äsken osoitti Roo­man
Piaz/a AuKUsto-lmpeiatoien
torilla kymmeniätuhansia invali­deja;
työkyvyttömiä, eläkeläisiä ym.
mieltään huike*an hintatvyöryn joh­dosta.
Eläkkecmme ei ole noussut
vuodesta 1955 yhtään, lausua 57-
vuotias eläkeläinenCiancarlo Simo-
.na.. •
LAKOT KUULUVAT
KATUKUVAAN
Ranskassa vähittäishinnat ovat
nousseet vuTOcstali^
prosenHia.Vuodesta:/;liö8''lihan
• "-^^pVat^usseet.k^-ÄSf
.''8S!i'|m«6tttUa''jrSli
hinnat nttia,
vuUkraf fcbllisuUSr
tuotteet 19 prosenttia.
Niini» ei' ole ihme, että työläis­ten
ja muiden vähäväkisten mielen-^
osoitukset hintojen nousua vastaan
sekä suuret lakkoliikkcet palkkojen
korotuksen puolesta ovat kuuluneet
jokapäiväiseen "katukuvaan", Lak-koliikkeet
ovat liikkuneet käytän­nöllisesti
katsoen kaikilla aloilla
alkaen puhtaanapitolaitosten työn­tekijöistä
pienipalkka^isiin virka­miehiin
ja teknillisiin henkilöihin.
Kuutosmaista Länsi-Saksa on
päässyt vuosien. 1980—63 aikana 9
prosentin hintojen nousulla. Bel
«iassa hinnat ovat nousseet viimei­sen
kolmen vuoden aikana 3,9 pro­senttia.
Mutta kuluvan vuoden ai­kana
vai-slnkin elintarvikkeiden
hintojen inousu_on^ saattanut_ eliri^
kustannusindeksin voimakkaaseen
noususuuntaan.
Hintojen nousu Italiassa, Rans­kassa.
Länsi-Saksissa ja USA:ssa
1960—63. Mainittakoon, että Suo­messa
elinkustannusindeksi oli
vuonna 1960 138 pistettä ja viime
vuonna 154 pistettä. Nousu on
otiut 16 pistettä eli yli 11 pro­senttia.
Kuluvan vuoden .neljän
cnsimmilseo buakanden aikana
nousu on ollut 11 pistettä. Suomi
on hyvää vauhtia saavuttamassa
ja ohittamassa Italian ja Ranskan
inflaatiokllpailussa.
MilllN INFLAATIO JOHTAA?
Mihin tämä hintojen nousu ja
inflaatio johtaa? kysyy .amerikka­lainen
pankkikokouksen tarkkailija.
Maan vientihinnat nousevat, ne
menettävät kilpailukykynsä maail­man
markkinoilla, vienti supistuu,
muut maat voivat myydä helpom­min,
valuuttareservejä on käytet­tävä
lisääntyvän tuonnin maksami­seen
ja maan maksukyky heikkeä
nce, pääoma virtaa maasta, tava­roiden
kysyntä kotimaassa heikke
nee, tuotanto laskee, työttömyys
kasvaa, tulot supistuvat ja nousu­suhdanteet
muuttuvat lamaksi.
Tässä pankkiirin erittelyssä ^ ei ole
kovin paljon uutta. Näin tapahtuu
ellei ryhdytä voimakkaisiin vasta­toimenpiteisiin,
toteaa pankkiiri-tarkkailija
edelleen. Näitä vasta­lääkkeitä
on jo toteutettukin var­sinkin
Italiassa ja Ranskassa. In
f laatien vastustamiseen liittyvät
niukkuusohjclmat koskevat lähinnä
palkansaajia ja muita vähäväkäisiä.
Amerikkalainen pankkiirikin
myöntää, että palkat ovat nousseet
—^sinänsä alhaiselta tasolta, mut
ta hinnat ovat nousseet vielä no
pcammin ja enemmän.
Oinasta puolestaan nmerikkalai
nen pankkiiri ei uskonut eikä luotr
tanut inflaation vastaiseen toimen
piteiden tehokkuuteen ja pitävyy­teen.
Ja pankkiirien kokoukses.sa
Schvvartzgerbin palatsissa pää­dyttiin
myös neuvottomuuteen Eu
roopan inflatorisen kehityksen suh­teen.
HYÖTYYKÖ USA?
Kansainvälisen taloudellisen ke
h t^ks^n,'^ItaiHialta Em-'(k^||^hn (nin^a- tillav^ifaäftaa '(illa; mitä kauaslian^
seurauksia. Hintojen
<^Uiu ÖSAtssaon öimt paljon vä­häisempi
kuin Länsi-Euroopassa.
Tämä nostaa kuin lahjaksi USA;n
kilpailukykyä: Euroopassa ja paran­taa
maan maksutastetta. Tämä
hyödyttää enemmän kuin" koko
Kennedyn kierros, mutta lopuksi
kysytään kuinka kauan jatkuu US-A:
n talouden 39 kuukautta kestä­nyt
nousuaalto ja välttyykö USA
itse inflaatiolta. — LIBRA.
ininiiiiiiiiiiiiiiii
iiniDiRniniip
Hmnn
Mitä miiot
'iM^^ '*RAHAN iCliu';;
13 vuotta vanha
iÄilykeiiha
lavantaudin syynä?
Aberdeen, Skotlanti. — Varmo­jen
lavantautitapausten ilmoitetaan
nousseen 157:ään Aberdeenissa sun=^
nuntaina, mikä merkitsi, että 21
uutta sairaustapausta oli todettu
vuorokauden aikana.
Epäiltyjen tapausten lukumääräk­si
ilmoitettiin 46. Edelleen ilmoi­tettiin
että epidemian puhkeamisen
jälkeen on sairaa]ahoitoon toimitet­tu
yhteensä 203 varmaa tai epäiltyä
lavantautipotilasta.
Epidemian epäillään saaneen al­kunsa
Englannin hallituksen varas­tosta
myytäväksi annetusta säilyke­lihapurkista,
jonka uskotaan sisältä-
"KOMNVNISTIRINTAMA VOI VOITTAA" -
Buenos Aires. Kommunistivoiltoiselle rintamalle annetaan täällä
hyvät voiton mahdollisuudet syyskuussa toimeenpantavissa Clflleh kaH--'•
sallisissa vaalfeissa. Jos se (vasemmistorintama) voittaa vaaleissa, sMloin»''»
."tapahtuu ensimmäinen kerta että kommunistit., onnistuvat kansallisesti, :
valtaan nousussa äänestyslippujen avulla . . .
Kansanrintamalla on voimakas presid^nttiehdpkas, Salvador Allende, ^
Hän sanoo ettei hän ole kommunisti, vaan marxilainen sosialisti. Qn,;^
kuitenkin vaikeata tehdä eroa hänen ohjelmiensa ja kommunistisen puo­lueen
ohjelman kanssa . . .
Eräs rikas maanomistaja . . . sanoi'äskettäin: , . M / I H»
"Kukaan ei voi saada minua uskomaani että .Salvador Alleriäc:vpei:, -v
täisi Chilen. Minä olen tuntenut! hänet suurimman, osan .elämistäni,,Jg(
pidän häntä yhtenä meistä . . . — Robert Lindleyri uutiskirjeestä.,
Siirtomaasota Adefflissa
YJläolevalla otsikolla kirjoitti SK­DL:
n äänenkannattaja Kansan Uu­tiset
nom viikko sitten seuraavaa:
Gibraltar, Malta, .Kypros, Sirez,
Aden, Intia ja Singapore muodosti­vat
aikanaan sen brittiläisen Impe­riumin
selkärangan, joka polkittais-suunnassa
kiefsi itäistä pallonpuo-
ILsioa. Sen sotilaspoliittinen merki­tys
osoittautui tosin toisessa maail­mansodassa
väliäiseksi (lähinnä pit­källe
kehittyneen Ilma-aseen vuok-neen
13 _vuotta vanhaa Etelä-Afn- si), mutta kolonialistisena ja ennän
kasta tuotua lihaa.
Matkailijoita ja lomailijoita on
kehotettu välttämään kaupunkia
seuraavan kahden viikon aikana.
Kaupungin koulut pidetään suljet­tuina
ensi viikon.
^5-vuotias valtionpää?
Tukholma. —' Ruotsin valtiopäi­väin
toinen kamari hyväksyi viime
viikolla ehdotuksen valtionpäämie­hen
kelpoisuusiän nostamisesta 25
vuoteen ja äänioikeusikärajan alen­tamisesta
siten, että äänioikeuden
saa 20 vuotta täyttänyt seuraavana
vuonna.
Lisäksi hyväksyttiin muitakin
muutoksia perustuslakeihin, mutta
jotta ne — kuten ensiksimainilut-kin
tulevat voimaan — on vaalien
jälkeisten uusien. valtiopäivien hy­väksyttävä
ne. Näin ollen muutok­set
voivat tulla voimaan aikaisin­taan
vuonna 1965.
Kansanpuolueen ja keskustapuo­lueen
edustajat ehdottivat ääniois-keusikärajan
laskemista 18 vuoteen,
mutta ehdotus hylättiin 130 äänellä
.53 vastaan.
Von Papen sai eläkkeen!
Mannheim, Länsi-Saksa. Natsien valtaantuloa auttanut, vuonna
1932 Saksan kanslerina toiminut Franz von Papen, joka toimi natsien
aikana Hitlerin vara-kanslerina on nyt katsottu oikeutetuksi S168.00 kuu­kausieläkkeen
ja sen $11,200 suuruisen takamaksun saantiin.
Ilallintooikcus kumosi Baden-Wurttembergin hallituksen päätöksen,
jonka perusteella 85-vuotiaaIta von Papcnilta kiellettiin eläke. Baden-
Wurttembergin hallitus voi kuitenkin vedota tästä päätöksestä Länsi-
Berliinin hallinto-oikeuteen.
semmc tässä yhteydessä muuta
kuin yksi valinnan mahdolli­suus:
Tunnustaa lopulta se, et­tä
kaikilla kansoilla, mukaan­lukien
Etelä-Vietnamin ja Lao­sin
kansoilla on peruuttamaton
oikeus itse päättää omista si­säisistä
asioistaan ilman mi­tään
ulkopuolista painostusta.
Niin pian kuin Washington
tunnustaa itselleen ja maail­malle
yleensä, että kaikilla-kansoilla
•Drt ehdoton oikeus
päättää omista sisäisistä asiois­taan,
se suostuu tuomaan ase­voimansa
pois toisten maiden
alueilta. Jos yhdysvaltalaiset-asevoimat—
luotetaan pois esi­merkiksi
Etelä-Vietnamista,
sen maan "tilanne"' selviää
muutamassa päivässä.
Mahdollisesti voi käydä niin­että
Etelä-Vietnamin tilanne ei
selviä silloin Washingtonin toi-vomalla
lavalla. Mutta selvää
on sekin, että Washington oi
voi väellä ei voimalla pakottaa
sen paremmin Etelä-Vietnamin
kuin Laosinkaan kansaa alistu-
^nsn äärioikeiston diklatuu-i^
iin! Tältä pohjalta katsoen, ja
huolimatta lainkaan siitä mitä
on Honolulussa päätetty tai
päättämättä iätelty, tässä on
ainoa ulospääsytie "huonone-
Vf=t.a tilanteesta", ja se ulos­pääsytie
on kuitenkin omaksut­tava
joko aikaisemmin tai myö­hemmin—
ja nyt ei ole enää
yhtään "liian aikaista".
Kuuba epäilee
baktcerihyökkäys^ä
Havanna. —Pääministeri Ti-del
Castro sanoi maanantai-ilta-na,
että jotakin vielä tuntematon­ta
ainetta on pudotettu Kuuban
maaperälle ilmasta, ja että halli­tus
tutkii, onko Yhdysvallat
aloittanut baktcerisodan Kuubaa
vastaan.
Ulkomaalaisille kirjeenvaihta­jille
antamassaan lausunnossa
pääministeri Castro sanoi, että
joitakin kirkkaita esineitä näh­tiin
putoavan toukokuun 29 päi­vänä
ilmasta Las Villas maakun­nassa
Sancti Spiritusin seudulla.
Lausunnossa sanotaan silmin­näkijäin,
mukaanlukien Kuuban
asevoimien edustajien selittä­neen,
että ne ilmasta pudonneet
esineet näyttivät eri kokoisilta
ilmapalloilta. Vaikutelmana on,
että ne on laskettu alas suuresta
korkeudesta.
kaikkea uus-kolonlalistisena huolto
tienä sillä on yha impenalistista
;<äyttöa — mm Lontoosta kum
Wa£hingtonistakm katsottuna.
Siirtomaakansojen vapautuessa tä­mä
ketju on tosin Jo monilta osm
murtunut. Intia on itsenäistynyt,
Yhdistynyt Arabitasavalta kansallisti
Suezin kanavan Ja parhaillaan Kyp­roksessa
tilanne on veitsen terällä,
myös brittiläisten sotatukikohtien
osalta. Ja nyt viimeksi tahan on liit­tynyt
kuohunta Arabian niemimaan
karjy.ssa .sijaitseva.ssa Adenissa, joar
ia brittien ilmavoimien yksiköt ovat
-uorittnneet häikäilemättömiä pom­mituksia
ja Iisaa Joukkoja on lai­vattu
maihin.
Kun silmäilee kartalle,; niin ei ole
vaikeata ymmartaäT^miksi bnttilai-nen
siirtomaavalta pjtaa itsepäisesti
iimni Adeni-sta. niin koyhaa ja karua
:<uln tämä alue onkin. Onhan Aden
nyt Kyproksen Ja -Singaporen valllla
viimeinen brittiläinen tukipiste, jota
on käytetty mm. joukkojen kuljetta­miseksi
Malesiaan. Sieltä on myös
lyhyt matka Ita-Afrikkaan, jonka
yhdistymispyrkimyksiä Lontoossa (ja
samoin Washingtonissa) on seurattu
huolestuneena. Ja ennen kaikkea
Aden on keski-idän oljyn vahtikoira,
sillä läntisissä kasissa olevat oljy-ihcikkikunnat
(Bahrem, Kuweit.
Abu Dhabl Jne.) ovat sieltä käden
ulottuvilla.
Tämä on Adenin nykyisen selkka­uksen
laajamittainen kansainvälinen
iau,sla. Sen tuoreimmista tapahtu­mista
mainittakoon, etta" Adenissa
on melkoinen ja myös — olosuhteet
huomioon ottaen — valveutunut jc-inenilainvn
vähemmistö, joka osoitti
brittejä vastaan mieltään jo Jeme­nin
Imaamin aikana ja sai silta myös
tuksa. Jo tällöin kuohui myös Je­menin
ja Adenin rajamaiden tiettö­missä
vuoristoissa pienimuotoinen
kapinaliike, joka on jatkunut vuo­sia.
Mutta kun imaami kukistui ja
Jemenistä tuli tasavalta, mm britit
säpsähtivät tasavaltalaisia aatteita
ja kiiruhtivat muodostamaan tammi­kuussa
1963 Adenista ja 14 feodaali­sesta
kääpiösheikkikunnasta ; Et-ela-
Arabian federaation, jonka Johdossa
he itse ovat. Manööveri sinänsä oh
mitä tökeröin, keskiajan pönkittä­mistä
nykyaikana brittien luhistUT.':
van (Ja itse asiassa; Jo iuhistun'een;'
slirtobaavallan , rippeiden pelastamlr , .
seksi, eikä se siten voinut olla h-e-rättämättä'
lisääntynyttä tyytymätto»-
myyttä brittejä vastustavien arabifcn' :
Keskuudessa. - „
Kapina- ja vastustushenki on BIB
ten ka.svänut ja sen nujertamiseksi."
britit maaliskuussa pommittivat Ha-ribin
rajaseutua, Jolloin ainakin 25 '
ihmistä sai surmansa. Ja aloittivat
Radfanissa- sotatoimet "punaisiksi*.',
susiksi" nlmittämiään beduiinihelmo- <J
Ja vastaan.'Se aiheutti nopdastl kau- a
sainvälisiä seurauksia. YAT:n presi- *
dentti. Nasser varoitti Jyrkin sanoin s
brittejä ja tähdensi, että näillä : el. \
pitäisi olla.enää mitään tekemistä , "«
arabien maUla,,Tässä hän on saanut «
yAT:Hsa parhaillaan vierailevan ^•
Neuvostoliiton^ pääministerin Hrush- -•>
tshevin varauksettoman tuen. Toi- j
saalta Englannin ulkoministeri Ric- s
hard Butler kiiruhti WashJngtoniin"
Ja sieltä kantautuneitten tietojen
mukaan han olisi, tarjonnut USA:lle
"apua" Etelä-Vietnamiin, mikäli; ;
USA auttaisi'brittejä Adenissa. Tiet-, «
tävästi USA/on ollut kuitenkin vas-^,*
tahakoinen," sillä senkin mielestä-™''
brittr^n käyttämät kehiot ovat olleet.
epäviisaan karkeita Ja se käyttäL<!i;
mieluummin uuskolonialistisia taika- •«
temppuja, antaisi Jonkinmoisen jpc-rustuslam
ja itsenäisyyden Ja Jatkai- r
S I olemassaoloaan Adenissa tältä j .
pohjalta. Mutkaton siirtomaasota ei r
näet USA:n mielestä ole öljyn vuok- r
si arabimaissa imprerialistislttain vii­sasta,
I i ,. Ml ö :
Tämä siis on nykyinen tilanne, to-;^
puksl voidaan vain todeta, että Eng-lännin
konservatiivinen hallitus on il
jälleen kertaalleen paljastanut, sih-- <
tomaaimperialistLsen olemuksensa. ,
Eika sellainen enää nykymaailmassa;; •
voi olla kostamatta itseään. •.
Sitä ja tätä
VAIKEA PULMA '
— Syvä sisäänhengitys tappaa
kaikki bakteerit.
— Miten me sitten saammerbäk-"'
teeri t hengittämään syvään?
VAROITUS
Hotellihuoneessa oli varoitustau-lu:
"Tukakoitsominen vuoteella voi
johtua hukkumiseen." ;
VAARALLIST.\ KIRJANPITOA
— Mlna säikähdän kun näen kir- ^
JoLstani. mitä auto tulee maksamaan.
,— Minähän varoitin sinua Ja sa­noin,
että älä merkkaa s-an kustan-,
nuksia mihinkään kirjaan.
PÄIVÄN PAKINA
USAn KANSAN OMANTUNNON ÄÄNI
Suuri Shakespeare, jonka 400-
vuotista syntymäpäivää vietettiin
vastikään, on sanonut sotaa 'hel­vetin
pojaksi".
.Tämä jo silloin. Mutta entäs nyt?
' Ydinasevarastoissa on tällä ker­taa
_jiiin paljon räfähdysaineita,
että ne vastaavat sataatuhattamil-
Joonaa tonnia TNT (treiniitti-rä-jähdysainetta).
Toisin sanoen, nyt
on asevarastoissa fOO tonnia rä­jähdysainetta
maapallon jokaisja
ihmistä kohden!
Kaikista näistä to.siasioista huo­limatta
jotkut mielipuolisuuden
rajamailla olevat, itseään viisaina
ihmisinä pitävät 60c|anlict.sojat
puhuvat esimerkiksi USAn sotatoi­mien
laajentamisesta Kaakkoi.s-
Aasiassa tai .sellaisten tekojen
'oikeuttamisesta' yhtä huoletto­masti
kuin tavalliset kuolevaiset
puhuvat paidan vaihdosta lauan-taiehtoona.
. Yksi kaikkein, vaikeimmin ym­märrettävä
seikka on kuitenkin .se,
kun sellaisetkin diplomaatit ~ ku­ten
esimerkiksi USAn YKn val-t.
uutettu Adlai Sfevenson — joita
pidetätän yleispiirtein puhuen
edistyk.sellisinä tai ainakin libe­raalisina
henkilöinä, antautuvat
"Sikojen lahden" katkerista koke­muksista
huolimatta ^ sellaiseen
"sananselitykseen", mistä esimer­kiksi
Nikolai Federenko, NLn val­tuutettu
sanoi täysin aiheellisesti,
että siten voivat puhua vain ne
jotka "juttelevat satuia lapsille tai
kylän hölmöille".
Ylläolevat seikat huomioiden ja
pitäen mielessä sitä, että kaikkein
räikeintä sotavouhotusta kuullaan
Tielakin eteläisestä naapurimaas­tamme,
tekee oikein sydämen poh­jasta
asti hyvää aina silloin kun
kuulemme Washingtonista vaih­teeksi
järjen ääntä.
Vallassaolevan demokraattisen
puolueen senaattori Wayne Morse
(Ore.) on yksi selIainen"Wäinö",
jolle kannatta nosta hatturehkaa
tältäkin puolen lajaa.
Lainatkaamme hänen puhees­taan
toukokuun 21 päivältä mm.
seuraavaa:
, 'Adlai 'Stevensonin julistama
ohjelma (sotatoimien laajentami­sen
puolesta) on tuomittava, eikä
vain Yhdysvalloissa; maailman
muidenkin kansojen on tuomitta­va
se. Yhdysvaltain ei pidä päästä
uhkailusta — ja uhkailua se on
— missä emme vain kalistele sa-peleita,
vaan uhkaamme maailmaa
asettamalla itsemme asemaan,
missä meidän on sekaannuttava ai­na,
jolloin omasta mielestämme
meidän on sekaannuttava huoli­matta
siitä tosiasiasta että sekaan­tumisemme
uhkaa maailman rau­haa;
Mr, presidentti, tämän laitok­sen
(senaatin — K) jäsenenä mi­nä
tuomitsen sellaiscn_^hjelman
•. . 'I .•• ••
Ja hän lisäsi:
'Luonnollisesti .se oli ulkominis-__
teriön (valtiodepartmcntin) lähet-'
tiläälle kirjoittama puhe. Siitä
huolimatta olen murheissani, että
Adlai Stevenson antoi käyttää si­ten
itseään, sillä lähettilään toimi
ei ole sen arvoinen. Minä katson,
että Stevenson on luopunut asen­teestaan
maailman asioista. Se on
vakava johtoaseman menetys . .
kun Stevenson seisoo turvallisuus­neuvostossa
ja siten koko maail­man
edessä ja yrittää oikeuttaa
(rationalize) Yhdysvaltain yksi­puoliset
sotilaalliset toimenpiteet
väittämällä US Ari puolesta että
Pohjois-Vietnam ja muut ovat lou­kanneet
Geneven sopimusta . . . "
Käsitellen samassa puheessaan
väitöksiä I*ohjois-Vietnamin "hyök­käyksistä",
senaattori Morse sanoi:
"Olen kuulustellut jonkin aikaa
Etelä-Vietnamin tapahtumista to­distajia
sekä Pentagonista että ul­koministeriöstä.
Kun minä esitän
heille kysymyksen:
" 'Mitä sotilashenkilditä Poh-jois-
Vietnamista, Punaisesta Kii­nasta,
Kambodzhasta ja muualta
olette Etelä-Vietnamissa tavan­neet'
tavallisena vastauksena on
ollut: 'Käytännöllisesti katsoen
"emme ketään.' Mutta siitä huoli­matta'
ulkoministeriö ei tykkää
siitä kun sanon siellä (Etelä-Viet­namissa)
olevan sisällissodan.
Niinpä sitten, kun jatkan kyselyä­ni
sanomalla, 'tuleeko minun ym­märtää
että Viet Congin jäsenet
_ovat miltei järjestään etelävietna­milaisia',
saamani vastaus on:
Kyllä',, Sama pätee heidän aseis­tuksestaan.
Viet Cong oij aseista­nut
itsensä niillä aseilla mitä se
on hallituksen joukoilta vallannut,
eikä kommunistimaista tuoduilla
aseilla. Ne n.s. tarvikelinjat, joita
niin monet poliitikot haluavat
pommittaa, ovat satua.''
Lainattuaan Stevensonin turval­lisuusneuvostossa
pitämästä pu­heesta,
että "Amerikan kansan
voima ja vakaumus" estää Yhdys­vallat
vetäytymästä pois Etelä-
Vietnamista, senaattori Morse sa­noi:
" M r , Stevensonin sietäisi-mennä
eri puolille maata ja pu­hua
Amerikan kansalle . . .Ste­venson
elää harhaluuloissa, että
amerikkalaiset ovat valmiina uh­raamaan
tuhansien amerikkalais-poikien
hengen paikoilleen juuttu­neessa
sodassa Etelä-Vietnamissa.
Hän ei voisi olla sen pahemmin
väärässä. Kuten hän, ja hallituksen
muut jäsenet tulevat aikanaan ha­vaitsemaan,
Amerikan kansan vas­tavaikutus
tulee olemaan saman­lainen
Ranskan kansan vastavaiku­tuksen
kanssa sen jälkeen kun
240,000 Ranskan kansan parasta
poikaa oli kaatunut Indo Kiinan
sodassa. Ranskan kansa sanoi hal­litukselleen:
'Riittää jo' ja vaihtoi
hallitusta."
Kosketellen vielä moraalikysy­myksiäkin
senaattori Morse vetosi-he
n k i 1 öTcohtaisesti presidentti
Johnsoniin-ja muistaa tulee, että
hän on myös demokraattipuolueen
jäsen. Senaattori Morse sanoi:
'Tuokaa takaisin ne pojat, joil­la
ei ole ollut mitään sananvaltaa
siitä, että heidät on lähetetty Ete­lä-
Vietnamiin kuolemaan sodassa,>
missä heidän ei pitäisi olla tais­telemassa.
Mr. presidentti, teillä
ei ole moraalista eikä laillista oi­keutta
tappaa heitä. Olkaamme
räikeän avomielisiä tästä: Teidän
täytyy omaksua vastuunalaisuus
heidän tappamiseltaan siksi kun
te, mr. presidentti, komennatte
heidät kuolemaansa" ja hän lisäsi:
"Minä puliun tuhansien vietnami­laistenkin
tappamisesta, sillä he- >
kin ovrit* ihWifsiä."'
Siinä puhuu Yhdysvaltjiin kan­san
omantunnon ääni.
' ' " " ' — Känsäkoura.