Vapaus, January 13, 1968

              Sivu 2 , Lauantai, tammrk. 13 p. — Saturday, Jan. 13, 1968
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
listablished Nov. 6, 1917 VAPAUS
( L I B E R T Y )
EDITOR: W . E K L U ND
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D EDITORIAL e7^U4264
PubllslKd thrice weekly: Tuesdays, Thuisdays. and Saturdays by Vapaus
PuhUShbg Co. Limited, 100-102 EU^i St. West, SudbiOT. Ontari^^ CaOada.
" ' • » ^ n g aidites: Ä>x €9 ' - •-'--c:
vAdlertlsiiig rates upon applicaUoOv trandaUon free of
Autb6rlzed as iecand class maU by tbe Po6t~QIflce Dep^ztment, €>ttawa,
: and for payxne^
^'CANADlÄNlLÄNGUÄGEIRRESSl
TILAUSHINNAT:
Camdassa: l vk: »0,00, 6kk.$5JB DSÄ:n:
S kk. 3.00 Suomeen:
iTk. $11.00,6 kk. $5.75
lvk.v IIÄ). 6kk. 855
Oikeutta työBUsffle - -
Ontarion halUtiis ei \ olisi voinut asetltaa itseään paihem-paan
tilanteeseen. Donin vankilan vartijoiden^k^
yaikka se öHsi yrittänytkin. Voinui^ päästä ainoastaan siilien
käsitykseen, että öjennuslaitosministeri,Allan Grossman, oli
niin varma kunnallisten piirivankiloiden Ontarion haUituk-seriJiucistaan
ottamisesta syntyvästä ilomieQisyydestä veron-maiksaijain
ja laitosten työläisten kesikuudessai, että häh unöh-
Ultokonaaii kiinnittää huomionsa asian muihin puoliin.
Ojennuslaitosminidteri oli mahdollisesti oiteassa yleisen
tervehdyksen saannin siihteen eräissä piireissä- mutta hän
piahdoUisesti unohti Donin vanginvartijalt kokonaan. Heidän
suhteensa hän oli väärässä siinä kuinka nämä .tulisivat muu­toksen
hyväksymään. Tämä ei ole ihmekään, sillä muuitos
•loUkaa vartijoita ja ministerin perustedu, öttä hän on käyt­täytynyt
oikeudenmukaisesti näitä kohtaan, on väärä.
Mr. Grossman ja Ontarion pääministeri Robarts väittä­vät,
että:yleisön palveluiksessa olevia koskeva lakipykälä ite^v
kee lainmukaisesti tarpeelliseksi, jotta Donin vanginvarti­jaan
(tultuaan yleisön palveluksen alaiseen luokkaan), täytyy
alistua Civil Service Association of Ontario (CSAO) edustuk­sen
alaisuuteen. Laki on hyvin kapea pala lainlaadintaa.» joita
on lexatelty, jonkun peulkalon painostuksesta (mutta' Icoetta-kaapa
löytää se peukalo), jotta saataisiin määrätyt työläisett
GSAOrn siiven alle, mutta myöskin antamaan mahdollisuu­det
erinäisille työläisille pysyä poissa CSAO:n siipien alta.
Esimerkiksi Liquor Confeol Board;of Ontario työläisillä
ei ole mitään erikoislupaa — kiiten Ontarion Hydron työläi­sillä
— olla poissa CSAO:sta, mutta he eivät kuulu siihen
kuitenkaan, sillä heiWä on oma yhdistyksensäv joka neuvotr
telee heidän puolestaan.
Jos lakipj4:'älä kerran sallii muille erikoisvapauksia il­man
niistä mainitsemattamiksei sitten voitaisi itällaista eri-koisvapauftta
myöntää Donjn vanginvartijoille? Miksi he ei­vät
voisi olla edustettuina^ nykyisen ammattiyhdisrtyksensä
(CUPE) toimesta,"ammattiyhdistyksen, jonka he ja Ontarion
Hydron työläisetkin ovat valinneet?
Vartijait haluavat valita oman ammattiyhdistyksensä, mi­kä
on heidän demokraattinen oikeutensa; mutta heillä on
myös taloudelliset syyt, joiden vuoksi he haluavat CUPE:n
edelleeökin heitä edustavan. CUPE on saanut heille parem­mat
palkat ja työolosuhteet mitä CSAO ei voinut saada jär­jestönsä
jäsenille maa'kainnallisissä ojennuslaitoksissa. Mr.
Robarts on sanonut, että Donin vartijain olot tulevat' pysy­mään
ennallaan yhden vuoden, mutta hän ei takaa, että nii­tä
parannettaisiin seuraavassa työehtosopimuksessa.
On siis paljon mahdollista, jos CSAO nielaisee Donin var­tijat,
että heidän työtilanteenpa tulee jäättymään nykyiselle
paikalleen, siksi' kunnes maakunnan muut vankilatyöläiset
pääsevät samalle tasolle.
Ei siis ole lainkaan ihmeteltävää vaikka vartijat vastust-tavat
muutosta. Heitä vaaditaan eroamaan ammattiyhdistyk-sestääm,
joka on palvellut heitä^yvin ja 'liittymään järjes­töön,
joUa on oUut vaikeuksia palkba- ja työolosuihdeneuVot-teluissa
eikä ole saanut tilannetta paranemaan useissakaan
maakunnallisissa laitoksissa. Vartijat menettäisivät myöskin
oikeutensa lakkoutua, sillä CSAO:n jäsenillä ei ole lakkou<tu-misoikeutta.
,
Jos Ontarion hallitus haluaisi saada a&aan oikeudenmu­kaisuutta,
niin sen tulisi seurata mitä Ottawa on tehnjrt tai
mitä New Brunswick on tehnyt va^aavanlaisissa tapauksissa.
Liittohallituksen yleisön pälveliiksessa idlevilla työläisillä on
oikeus järjestäytyneinä määrättyihin ryhmiin liittyä valit-semaansa
ammattiyhdistykseen. Silloin kun New Brunswickin
maakunta otti hallintaansa kiinnalUset ojennuslaitokset
myönsi se työläisille oikeuden valita omat ammattiyhdistyk­sensä.
Ei ole mitään estettä, niiksi pääministeri Robarts ei
voisi aikaansaada samansuuntaista lakia
Donin vartijat eivät voisi yksistään perustaa tarkoitusta
vastaavaa neuvotteluelintä. Vankila tulee 'Mulumaeui 'koko
maakuntaa käsittävään vankila- ja ojennuslaitosverkostoon.
Jos Donin vartijoilla olisi oma erityinen neuVotteluelimensä
ja erilainen sopimus tulisivat vartijain siirrot laitdksesta toi­seen
melkein mahdottomaksi. Mutta jos kaikki van'kila- ja
ojenmuslaitostyÖläiset haluaisivat liittyä GUPE:n jäsenyy­teen,
jotta se voisi edustaa näitä työläisiä parhaan taiton­sa
mukaan, niiri heille tulisi suoda tämä oikeus.
Ontarion hallituksen eräiden työläisten palkat ovalt niin
alhaiset, verrattuna yksityisten maksamiin palkkoihin, että
niitä ei hyväksyttäisi minkäämlaisissa toddlisten ja voimak­kaiden
ammattiyhdistysten neuvotteluissa. Ontarion hallituk­sen
sovitteluvirkailija William H. Diökie, joka nyt on astunut
esiin ratkaisun vartijain lakkoon löytääkseen, tulee huomaa­maan,
ettei hän voi olla huomidonottamatta tätä alhaista
palkkakysymystä.
Toivomme siis, että CUPE:n johtokunnan 250:lle eri osas­toilleen
lähettämä pyyntö lakdcoäänestytksen ottamisesta tu­lee
olemaan tarpeeksi. vakava varoitus Mr. Grossman'iUe ja
pääministeri Robartsille ja että he malhdollisimman pian so­pivat
tämän lakkokysymyksen ennen kuin se ehtii levitä ym­päri
maakuntaa suuniriitteilla olevien yksipäiväisten lakkojen
muodossa.
Vaadimme: työläisille tasa-arvoisuuttaolkoompa lie^^sit-ten
yksityisten tai hallituksen elinten palveluksessa.
\ 'U. f'.
KKIISIT ENSI VUOTEEN
"Vietnamin sota on joika tapaiuko2Ssa päättynen vuoden aikana astu-nxA
huomaf^avaa voimakka>ainmin tnvai^lisen amerikkala Isen nilciiäivään.'
Joka Jobtuu fiiitä ykslnker.taisesta. toslajsiasta, että JaitkuvasU laajeneva, epia,
vaatii yhä suiucsmpla uhreja ja yhä lualllimman hiainan Yhdysvalloilta. H a a .
voittuneiden ja kaartmneiden luhumäärä Icasvaa. Tästä on oUuit myös seu-,
vailksena, että Yihdysivalloissa on sodanvastainen mieliala voimistunut vuo-'
den 196X a i k am ja vähentynyt kuukausi ilauukaudelta preddenttl Jbhnsonlt^f
kannatusta suoritettujen gallupien mukaan. Ensi' vuonna on ,Yhdyisrällloiissa
P!resläiah»tavaiiUt ja ne panevat ehkä nykyisen presidentin tanklstamoan'
k^mtoansa, vallankin joa hänen vasta-ehdokkaanc». i^moittao. pyrklivänsäi
rauhaan, mitä tuskin kuitenkaan vielä tapahtam."
SiMOTifinmaa.
JÄLKIMAININKEJA VARHAIS:
SUOMALAISISTA TAXLI4
CÄNÄDÄSSA
L Suomesta olimme lähteneet suu-i^
emnialta osailta verrattain vähäisil­lä
tiedoilla vain rlro^K^lusivistyk-sen
saaneina ja mitään tietopuolista
kirj^llisiiuitta emme olleet saaneet
luikea. Jlutta sitten (kun tulimmef
tänne.saimme tHaJsutiden tutustua
klrialilisuuteen, sillä täällä o l i pe-nistettu
suomalaisten • sosialisiti.-
ooästoiiien yhtcprtieen ' l a i n a i li
ja joissa o l i paljon tieteellistä ja
historiaillistä ikirjallisuutta.
Samoihin - aikoihin ilmaantui
myöskin sosiMistista ilurjallisuutta;
jopu o l i sodanvastaista ja k un olim­me
suurelta osalta lähteneet ase-veilivoUisuiuitila
pakoon, niin tämii
synnytti meissä tietoisuuden janon.
K i r j o j a l a i n a t t i i n ' j a osteltiin joten
mälikein jokaisen Icotiin ilmestyi kir.
jakaappi, jossa oli huomattujen kir­jailijoiden
tedksia, maailmanhisto­rioita
ja historiallisia romaaneja.
Niiden avulla au!keni eteemme uusi
maailma ja syntyi uusi maailman­katsomus.
Minun ikotonani Suomessa o l i Raa­mattu,
Aapiskirja ja Lutheruksen
Vähäkatkismus. Äitini: oli joskus
saanut lukea Genoveeva-nimisen ro­maanin,
josta hän meille lapsille
itkusilmin kertoili. Omakohtaisesti
minä e n tiennyt mistään muusta
kuin Jumalasta, nälästä j a raskaas­ta
työstä.
Ensimmäisen kerran näin laivan
silloin kun tänne matkustin. Täällä
vieraalla maalla oli paljon vapaam­paa,
vaikka työ o l i raskasta täällä­kin.
Mutta oli jo perustettu seura­taloja,
joissa oli huvi- ja tanssitir
laisuuksia. Pian se haihtui koti-ikä-
;Vä.
Mutta tuli sitä vastuksia eteen
täälläkin. Erikoisesti ensimmäisen
maailmansodan arkana. Ensin suu­ri
työttömyys, sitten pakollinen aso-velvojiisuus
ja sen jälkeen kaiken
tieteellisen ja sotavastaisen k i r j a l l i ­suuden
pannaan julistaminen, josta
seurasi, kotitarkastukset, sakot ia
vankilarangaistukset.
Ja niin hävisi kodeistamme nuo
arvokkaat kirjastot. Tiedän sen,
koska niin kävi omaUeSS» kirjastol­leni.
Raamattu sinne jäi, joka olikin
isälitäni saama perintö ja jonka
olen säilyttänyt ja lukenut moneen
kertaan. Se onkin suurien vasta­kohtien
kirja, ja raakojen kansa­kuntien
murhaamisen historia, jossa
Jumala on .ollut määrääjänä.
V Nyt 'kun jälestäpäin muistelee
noita kotitarkastuksia ja kirjasto­jen
hävittämisiä, niin sattui sitä
joskus jotakin huvittavaakin niiden
yhteydesiSä. Eräästä suomalaisesta
kodista oli löytynyt suuri kirja ja
kun sen omistaja, ei osannut eng­lannin
kieltä, ei hän voinut selit­tää
mikä 'kiriä se o l i . Ja niinpä sit­ten
oikeusistunnossa tulkin avulla
selvisi, että se oli keittokirja. Jä­lestäpäin
on sillä monta naurua
naurettu.
Sodan jälkeen kuitenkin asevel­vollisuus
lopetettiin kun täällä i l ­meni
paljon sen vastustusta. Que­becin
ranskalaiset olivat kaikki sitä
vastaan ja sanottiin tuhansien mui­denkin
piiloutuneen kuka minnekin
jossa luuli piilossa pysyvänsä. Sit­ten
lopetettiin piilottelevien etsis­kely
ja rangaistukset.
Yleensä ori olluft vapaampaa, vaik.
ka sodan aikana aina ilmeneekin
erikoislain valvontaa. Yhdysvaltain
puolella nuo erikoislait ovat olleet
hyvinkin huomiota herättäviä, vie­läpä
rauhan aikanakin. Me saamme
nyt vapaasti keskustella poliittists*
talkin asioista, joita ilmenee TV:ssa-kin.
Myöskin saamme lukea kirjoja
ja sanomalehtiä, joissa vastustetaan
sotaa. Mutta vieläkin on ikävänä
muistona nuo kirjojeonme menetyk.
set, ensimmäisen maailmansodan a i ­kana,
j a t i M l e ei o le ilmaantunut
uusia. Tieteellinen kirjallisuus on
muuttunut romaaneiksi, työläisten­kin
kirjapainoissa.
Taantunnis pyrkii nousemaan
pinnaHte,. näemme sen etenkin val­tiollisissa
ja kimnallisissa vaaleis­sa.
Nyt kun kansa on saanut suurem­man
toimintavapauden ei se osaa
käyttää sitä omakisi hyväkseen. Am-matUjtj^
hdiBtysten väiliiUäkin' riidel­lään
kuka saa mitäkin ryhmää öduL.
taa. Aikana, jolloin suuret osake­yhtiöt
yhtyvät, työläiset hajoittavat
omia voimiaan j a se ei yleistä t i ­lannetta
paranna. Elinkustannukset
ja verot lisääntyvät ja rahan arvo
laskee, joten tuplevaisuudelta voim­me
odottaa yleistä romahdusta. Tä­mä
parempi taloudellinen aika hä­vittää
ihmisten kesktiuidesta yhteen­kuuluvaisuuden
tunteen.
Ainoa toivoni on, että päästäi­siin
yleiseen aseistariisuntaan, että
sodan pelko poistuisi jä kansakun­tien
varat voitaisiin käyttää i h ­misten
oma/ksi hyödyksi. Sillä sodat
vain, tuhoavat ihmisiä j a heidän
omaisuuksiaan.
Sellaisena kun maailman lilanne
n ^ ilinenee, ei mitään erikoisen
)ljyvääv'äe taiäevai^ odotet­tavina.
Vaikka sodat ja* sotaan va-i-
uslelu lisää työHi^ttä, niin se
tehdään velkapääomalla, joka on
kansgn maksettava. Siis synHbkä on
maailman tilanne miin kauan 'kuin
päästään sodista eroon. Jos pääs-tään?
'• • » •».. . <».
M^^ Oli taloudellinen t i -
Uume* kilin saavuin tänne mantereel­le?
Työpäivä oli 104iuntinen; kuusi
päivää viikossa ja kiireinä aikoina
lehtiin työtä pyhinäkin. I^yöpalkat
sekatöissä olivat 15-^17 senttiä tun­nissa,
eikä mitään ylimaksuja yli­töistä.
Rakennusmiesten palkat o l i -
vär30 äeaittiä tunnilta ja metsätöis­sä
maksettiin 1 dollari päivältä.
Naiset eivät niihin aikoihin vielä
työskennelleet pailjon muuta kuin
perhepalvelijoina, ruokataloissa tar­joilijoina
ja astioiden pesijöinä.
Heidän palkkansa o l i 15—18 dol­l
a r i a kuussa. Suomalaisten ruoka­talojen
keittäjinä oli naisia j a heil­le
maksettiin 25 dollaria kuukau­dessa
ilman mitään multa hyvityk­siä;.
; •• .
Eikä työnantajille ollut paljon
mitään vastuksia, sillä siirtolaiset
olivat tuillesi vieläkin puutteellisim-mi-
ta oloista. Työttömyyttä jo sil­loinkin
ilmeni, varsinkin metsätöis­sä.
Multa! sitten, ensimmäisen maa-
LLmansOuan aikana tuli 'työvoimas­ta
puute ja palkat alkoivat nousta.
Työläiset myögkin alkoivat järjes­täytymään
unioihin, joten saatiin jo
toisilla työaloilla .8 ttfiinin työpäivä
ja kun tehtaissa työskenneltiirt 24
tuntia vuorokaudessa, alettiin saa­maan
lisämaksuja ylityöstäkin.
Sitten sodan jälkeen syntyi taas
monivuotinen pulakausi. Silloin pe­rusteltiin
noita hätäaputyömaita.
joissa maksettiin: 5 dollaria kuu­kaudessa
ia sitä kesti vuoteen 193.3
.Silakka, jolloin alettiin varustautua
toiseen maailman-otaan. , "
Sodan aikana käytettiin naistyö­voimaa
jo ulkotöissäkin ja palkat
nousivat jatkuvasti. Silloin halli­tuksen
Uiholta julistettiin palkka ja
hintavalvonta ja sodan lopussa työ­läisten
asema oli parhain ikoko Cana.
dan historian aikana; J a se on jat-,
kuvasti - parantunut. Nyt meillä on
Sr-päiväinen työviikko, palkalliset
lomat, sairaus- j a työttömyj-svakuu-tukset.
vanhuudeneläke j a yleinen
huaito puutteessa oleville:
Yleisessä elämisen tasosisa olem­me
päässeet toiselle tilalle maail­man
kansoilta. Mutta elämä yleen­sä
ei vielä ole vakavoitunut, jos
tulevafisuuiita katselemme pitkällä
tähtäimellä;
Sillä valtiovelkamme on huimaa­vasti
lisääntynyt ia yksityiset i h ­miset
elävät suure-ssa vela.ssa. Maas­samme
olisi nyt: huomattavaa l a ­maannusta,
jos emme olisi saaneet
noita, suuria ulkomaisia vilja- ja
metsäkauppoja.
Multa on epävarmaa tuleeko se
näin jatkumaan, sillä maailman
kauppa on kaksitahoinen tai toisin
sanoen vuorovaihteinen, joten em­me
aina tule olemaan myyjänä,
vaan meidän on myöskin ostettava
ja se taasen osaltoon vähentää
oman maan tuotantoa. Noissa so­dissa
menetimme paljon, mutta
saimme pitkäaikaiset markkinat uu-delleenrakentami.
sen muodossa.
Mutta katsoessam^me tulevaisuuteen,
^•Ikkuna Eurooppaan^^ Rajajoella I
Äskettäin julkaistiin Moskovan
Pravdassa kirjoitus, jossa kerrottiin
suomalaisen Toivo Vähän vaarallisel­ta
työstä RajajoeQtuntvmasi^a Neu­vostoliiton
kaksoisa^nitioa, jonka
tehtävänä oli vastavaJIankunuiuk9d'
Ilsen "Trustin" järjestön paljastami­nen
ja hävittäminen. Ansioistaan
tshekistinä palka^iin Ivan Petroviii
nimeä käyttänyt Timo. Vähä Pubai-sen
lipun kimniameiiullä. Julkusem­me
F. Kondrashevin kirjoitid^
"Euroopan ikkunan" komendantista,
nykyään eläkkeellä olevasta ToivD
Vähästä.
Lev Nikulin kirjassa "Mainingit"
keriottiin neuvostotshekistien loista­vasti
"suorittamasta operaatiosta
' T r u s t i " -niiniseh vastavallankuifio-uksellisen
järjestön hävittämiseksi.
Tshetislit järjestivät: samalla' nimel­lä
oman järjestönsä, jonka joh­dossa
olivat erittäin kokeneet, vas-tavakoilijat
Jakushev, Berzin ym.
Kirjassa kerrotaan, keksityllä n i ­mellä
neuvostoliittolaisesta rajavar­tijalta,
. j o l l e annettiin. tehtäväksi
perustaa "ikkuna Eurooppaan" ja
hoitaa sitä puolentoista vuoden
ajan. Hiljattain kii-jeenvaihtajamme
onnistui tapaamaan mainitun tari­nan
sankaria joka kertoi uusia vai­heita
neuvostoliittolaisten tshekis-tien
mainion järjestön toiminnasta.
KREIKALLE
lehdistövainon
maailmanennätys
Zarirh. — Kansainvälinen lehdis-löinstltuufj
IPI sanoi hiljattain, että
Kreikan sotilashallituksen toimet
maan lehdis.töä vastaan on dramaat­tisin
lehdistön vapauden tukahdutta­minen
niiden 15 vuoden ai'kana, jo­na
instituutti on keränyt tietoja.
Kreikan lehdistö on alistettu hal­lituksen
"äänitorveksi" viime huhti­kuun
vallankaappauksen jälkeen, ja
tilanne paheni vielä joulukuunsa k u -
ninsjas Konstantinin epäonnistuneen
vallankaappauksen jälkeen; IPI sa-,
noi vuotuisessa lehdistön vapautta
kasit'elevä.ssä selonteossaan..
IPI, johon kuuluu ai-violta 1,500
iulka'.:ijaa j a kustantajaa viidestä
maanosasta, arvosteli myös lehdisr
tön vapauden rajoituksia Itä-Euroo-pa-
ssa, lähi-idässä, Intiassa, Pakista­nissa,.
Burmassa, Afrikassa, latina-hiiscssa
Amerikassa ja Englannissa..
niin jatkuvat sodat tulevat tuhoa­maan
kaiken sen .mitä olemme saa­vuttaneet.
Jos .päästäisiin yleiseen aseistarii-
>untaan, olisi se ainoa tie minkä
kautta ihmistet voisivat jatkuvasti
kulkea parempaa tulevaisuutta koh­den
ia rakentaa paratiisin tänne
mapn päälle.
Mutta n i i n kauan kun aseilla saa­tu
ja ylläpidetty yksityisomistus on
vallassa, me kansat olemme niin
harhaan johdetut^ ettemme ymmär­rä
tuota tiseellista sortoa, joUa-mei-tä
hallitaan. Siksi olemme valmiit
taistelemaan isänmaan puolesta,
jota meillä on vain hautausmaassa,
joka senkin rahalla ostamme.
Kirjoitukseni alku kohdistui suo­malaisiin,
mutta nyt emme enää
ole siirtolaisia, vaan olemme cana-t'alaistuneet
ja ^.osa on syntynyt
täällä, joten hyvinvointi ja vastuun­alaisuus
kuuluu meille samoin kuin
kaikille muillekin. Ja ajatuksenune,
toimemme ja työmme täytyy koh­distua
kokO kansaan j a on pyrittä­vä
yhteistoimintaan kaikkien mt!i-den
kaTisojen: kanssa. — I.S.
GOROHOVAJA 2
Oli vuosi 1924.. Leningradin soti-iaspiirissä
oievaiD OGPU:n (turval-lisut^
miliisi) tämsivaltaisen e d u ^
jan - l i f ^ i n g i n p^^es^
sesti kalustetussa työhuoneessa i s ­tuu
neljä henkeä: häneai sijaisen­sa
Salyn, hyväntahtoinen harvapu­heinen
t ^ k i s f t i ; t%äa täysi vas-tatohta
tempi^amentiJ^, kii-
.Vatitoen asti tuUnen''osastopäällikkö
Sharov ja minä, Neuvostoliiton ja
Suomen rajalla olevan vartioaseman
jp^ällildcö, joka pii kutsuttu takail
sln-^l^ytaikäisiltä k U T C s e^
' — " Kohdikaonnie^ s i n u t i ^ Ivan,
suuria toiveita, kääntyi puoleeni
MfSSJyng^^^ffottua^^ tulevasta ope­raatiosta.
Nähdäkseni k a i k ^ vai­keinta
on ryhtyä joksikin aikaa kah-dien
herran "pdveUjaksi".
Sinä olet neuvostoliittolainen ra-javartiopäällikkö;
Alamaistesi, raja­vartijoiden
silmissä sinun on sik­si
jäätäiväkiiil Auta armias, jos he
paljastavat sinun "kaksoispelisi"!
Jos epäonnistut, niin parhaassa ta­pauksessa
poistamme sinut rajalta
ja kenties jopa eristämmekin jok­sikin:
aikaa. Mutta : näin tapahtuu
parhaassa tapauksessa. Voi käydä
toisinkin: saatuaan tietää "petok­sesta"
rajavartijat ampuvat;..
Kuuntelin tarkkaavaisena karua
totuuUa. Niin, tarjottu tehtävä e i
ollut rauhallisimpia. Kuka voi sa­noa,
kuinka kauan joutuu olemaan
kaksikasvoisena Januksena? Pidä
varasi. Ivan! On toista osallistua
Kronstadtin kapinan kukistami­seen.
Kaikki on siellä selvää. V i ­hollinen
on tiedossa j a rinnalla
tuntee toverien tuen. Entä täällä,
Ystäväikin saattaa ampua sinuun
k u u l a n s a . . .
— - Tiedät, keitä ovat takaisin-palaavat,
jatkoi Messing neuvojaan.
Yritä saada heidät uskomaan ole­vasi
samoja. Se on oleva ensim­mäinen
valttisl Kun saat suoma­laiset
va^tavakoilijat udcomaan
olevasi halukas palaamaan koti­maahan,
pyydä heiltä lupa paeta
Suomeen. Mutta parhaana pääsy-lupana,
parhaana suosituksena "ys­tävillesi"
tulee olemaan yhteys sa­lakuljettajiin.
Ottaessasi heihin l i i ­keyhteyksiä
älä väl"tä pikkukau­poista.
Etsi vain niitä, jotka njie-leriläsi
verhoavat salakuljetukseen
todellisen työnsä vakoilun...
Neuvottelu Gorohovaja-kadun var
rella olevassa talossa jatkui myö­hään
yöhön. Sovittiin siitä,; kuka
tulee tietämään tehtävästäni. Sa­massa
sovittiin puhelinnumerosta,
jota käyttäen minä, tuleva "ikku­na"
komendantti, ilmoitan Messin­gille
tarvittavien henkilöiden liik­kumisesta
rajan ylitse ja saan ohjei­ta
keskuksesta. Määriteltiin, niiden
henkilöiden nimet, jo'ka velvoitet­tiin
luomaan olosuhteet komendan­tin
.työskentelylle ja varjelemaan
kanssani "ikkunaa Eurooppaan!'.
SILMÄPUOLI
Valtakunnan raja näkyy viivana
kartoilla; Paikan päällä kaikki on
huomattavasti mutkikkaampaa.
Kiemurrellen rotkoja pitkin ja pu­jotellen
metsätiheikön lävitse, ylit-täe;
n jokia ja järviä, kivuton jjrr-kSnteitä
ylös raja kulkee siellä mis­sä
sen kuuluu olla valtioiden väli­sen
rajasopimuksen mukaan.
Messingin ja hänen apulaisensa
ohjeiden evästäml^nä läksin työ­huoneesta
ja~ipalasin rajalle.
Rajajoen vesi virtaa raisusti: Se
on raja j a samalla erinomainen uit­toväylä.
Oli huhtikuun^ loppu. J o ­kea
pitkin ui puutavaraa. Solmit­tuaan
sopimusta vastaavasti suoma-liosiJla
uittajilla oli oikeus siirtyä
neuvostoliiton puolelle, jos lautcfe^
ta irronneet tuot ajautuivat mei-..;
dän rantaamme. • ' '
Palattuani raJaHe astelin ensim^
maisena päivänä hiljaa-löhjyartta.
Silmät katsoivat tiukasti uittomie- ^
hiäv faerk^ynyt kuulo eroitti j f ^ l t ^ .
kantautuvaa puhetta.. Suomessa
syntyneenä ynunärsin erihonudse^
ti suomiea. korva eroittikiri' Icolita
tiKldn : kuiduvaa risukon" rapinaaiiL
kauempana joelta.
' - - ^ i s l ^ K u l M siellät? kysyin te^^
riivästi räjamikkojalta.
r r - Olen suomalainen, hän vastasi.
— Uittomies. -
—- Näen ilmankin, että olet uit-tomies,
mufa miksi sinä e'3it tuk­kejasi
näin kaukaa rannastat"
—-: Herra päällikkö, älä- pidätä
minua, aloitti rajanrikkoja anovas- ,
ti. -r- Olen työmies, j a teidän:^
maassanne on työväenvalta, olem­me
molemmat suomalaisia. Päästä
menemään!
Sillä aikaa kun pidätetty mairit­teli
itselleen vapautta; ehdin huo­mata
hä 7.£n silmä-sä kaihin.
Silmäpuoli, muistin äkkiä. Tuo l i i ­kanimi
sanoi minulle paljon. Olet
samanlainen uittomies kuin minä
Turkin sulttaani tuumin itsekseni
Olet salakuljettaja ja julkeuteen
asti huimapäinen suomalaisten asi-mie?
t?n opas. Juuri sinua etsinkin.
, -— Hyvä, ymmärrän sinua, sanoin
suomeksi. Mutta ymmärrä sinäkin
minua! Olen suomalainen. J a mei^
hiii sulitaudutaan täällä epäluulot- :
sesti. Minun on täällä vaikeaa. Olin
aka*emiassa, sanoin. Sitten sain pot-kut.
mistä hyvästä ^ en tiedä. Olen
tänään raiavartioasenian päällikkö,
mut.ta mikä minua odottaa huoma­na?
Erottavat, tunnen sen sisimmäs-sänL
Minne tästä lähteä? E i ole r a ­haa
eikä ammattia . . .
— Sanotko, ettei ole rahaa! sa­noi
salakuljettaja hiljaa. Se on kor­vattavissa.
Rahaa tulee. Ja paljon!
Jos auiat nunua, autan sinua.:Käy­kö?
— Mitä minun apuni edellyttää?
— Se on h 3 ^ n helppoa. Toimi­tan
tavaraa lohkollesi Turvaat es-tee*
tömän pääsyn rajan ylitse j a
löydät ostajia Leningradista. Mutta
herrasmiehen sana — tulot ja r i s ki
puoliksi Lyödäänkö kättä päälle?
Ojensin käteni päättävästi j a p u ­ristin
salakuljettajan voimaka^a
kä*tä. " • \^
Kun kaupat o l i lyöty lidckoon."
Silmäpuoli sanoi äänessään komen­tava
.sävy: ,• ,.••.:•.••-,•
Paina mieleesi! Kohtäuspaik- •
kamme on joen mutka vanhan sa­han
luona. Merkkinä tapaamis«i tar
peesta. On pensaan-luo, maahan lyö­ty
vino keppi.. J a ilman mitään
varjoja hänillä! ;
Nyökäytin myöntävä?ti päätä.
Puristettuamme hyvästiksi toistem­me
kättä .me "liittolaiset" läksim­me
eri taholle
TILI VIIPURIN PANKKIIN
Kerran sovittuun paikkaa tuli
Silmäpuole.11 kanssa hyvin pukeu­tunut
hetrrasmies. Hänen käytök­sestään
näki, että tämä tyyppi ei
kuulu salakuljettajien sääti^m.
Alussa keskustelu koski tavarois-^
ta saatuja tuloja, mutta kaikesta
näki, ettei tämä ollut hänen v i -
siitinsä päätarkoitus. Se lei to­siaankaan
ollut. Äänellä joka ei
siedä vastaväitteitä, hän sanoi: .
Herra Petrov! Meistä txmtuu,
että olette jo riittävän hyvin näyt-
(Jatkuu sivulla .3)
PÄIVÄN PAKINA
KREIKKALAINEN MURHENÄYTELMÄ
Voidaksemme antaa vaihtelua l u ­kijakunnallemme
päätimme laina­ta
kokonaisudessaan K U n pakina^
mestarin " P i l k i n " ajatukset Krei­kan
tilantecstta, jota hän käsittelee
seuraavasti: "
Viime vuoden huhtikuun loppu­puolella
sotilaskaappauksen toi­meenpanneelle
Kreikan everstijun­talle
uusi vuosi alkoi sangen huo-noissa-^
merkeissä. Kaappauksen-suorittaneet
everstit siirtyivät vii­me
vuoden lopussa resei-viin ja pa­nivat
univormuj^kaappiin naftalii­niin
-r- ylentäen tätä ennen itsensä
kenraaleiksi. Sotilaallinen valta
siirtyi heitä itseäääi. nuoremmalle :
everstijuntalle. Tarkoituksena oli .
saada nykyhallitukselle "siviiiimäi- '
nen" leima j a "poliittinen hovikel­poisuus"
varsinkin länsimaiden
johtopiireissä.
Entinen sotilasjuntta ja nykyi­nen
hallitus joutui paljasltamaan
tragikoomisen asemansa vuoden^,
v^iihteessa. K u n i n gashuoneelle,
jonka pää, kuningas Konstantin,
on maanpao.ssa Roomassa, toivotet­tiin
onnea ja menestystä! Uuden­vuoden
kiitosjumabnpalveluksesta
muodostui pannukakku ja perin­teellisesti
suuresta uudenvuoden
vastaanotosta ulkomaalaisille diplo­maateille
c i itulluit mitään, sillä t i ­laisuuteen
saapui vain Formosan
balUtuksea edustaja. Yksikään län­simaiden
hallitusten edustaja —
ilmeisesti käskystä— ei saapunut
tilaisuuteca
. Ki-eikan pitkän historian aikana
on tapahtunut: jos jotakin. Tämän
"maailman ensimmäisen demokra­t
i a n " teräväkynäisiä kuvaajia, ker­tojia
j a arvostelijoita löytyy y l i
2,000 vuoden takaa. Mutta niin pal­jon
kuin näissä antiikin murhenäy-
^telmissä löytyykin-aineksia ja to­tuuksia,
jotka sopivat vielä nyky-aikaankin,
niin heidän kirjallisten
töiititensä joukosta ei löydy yhtä
mielikuvitusrikasta sotilaallista ja
poliittista saalattia kuin nykyinen.
On syytä palauttaa mieliin, että
kun Kreikassa suoritettiin sotilas­kaappaus
viime vuoden huhtikuun
21 päivänä, niin kuninkaan ase­masta
ja osuudesta siihen o l i aluk­si
paljon epäselvyyttä. Yleisesti ole­tettiin,
että kuningas Konstantin
oli suorittanut vanhan hyvän ajan
tyylisen kaappauksen edäkei&sä
olevien . kenraalien avulla. Mutta
vähitellen kävi selväksi sekä ulko­mailla
että Kreikassa, että kaap­pauksen
takana olikin upseerien
toinen garnityyri e l i everstien pör­rää.
Se o l i suunattu ensi sijassa
kaikkia vapauksia ja demokratian
alkdtakin vasitaan. Aseina Juntta
käytti tiukkaa sonsuria, mielivalta-taisia
vangitsemisia • j a ankaria
vankilatuomioita (keski tyslekien
pystyttämiset); Tämän kohtdksi
ijoutuivat "ensi sijassa kaikki va­semmistolaiset
j a liberaaliset joh­tohenkilöt
sekä älymystö. Joukossa
seurasivat jopa konservatiiviset po­liitikot,
liikemiehet, papit ym
Viime kuussa kuningas Konstan­tin
yritti aniatöorimaista vasta-kaappausta.
Se e^oniustui ja k u ­ningas'
pakeni koikeinunan hovi-
.iväen kanssa Roomaan. Eräiden
tarldcailijoiden mukaan eversti­juntta
provosoi Konstantinin kaap­pausyrityksen
ja järjesti häncin pa­konsa
hyvässä järjestyksessä pääs­täkseen
hallitsijasta eroon. Juntta
laski, että kiminkaasta on vähem­mät
reisaa iilloonudlia ja eittä hä-nesibä
ei olisi ainesta minkäänlai­sen
pakolaishallituksen perustami­seen.
Ilmeisesti tämä laskelma p i -
tääikjn paikkaansa, sillä e i kansa­kaan
hänestä välitä. Tiedetään var­sin
hyvin, että Konstantin ja var­sinkin
hänen ahnas äitinsä, kunin­gatar
Fi'ederika, saksalainen aate­lisnainen,
joka on saai>u,t kasva­tuksen
hitleriläisessä naisjärjestös­sä,
Deutscher Mädohenbundissa,
pyrkaväit vaaKmaan henkilökohtai­sen
omaisuuden kahmimista enem­män
k u i n ©des jnooarkasUsen K r e i ­kan
eduit saaiivat Kerrotaan, että
'kuningas Konstantinilla ja liiti F r e -
dcrikalla on suuria numcrotilejä
Zurichin vuorenpeikkojen hallussa
ja paljon muuta mammonaa i i l k o -
mailla. Miksikään Kreikan kansan
vapauttajaksi Konstantinista e i ole
Kreikan nykjrinenhallitos lupasi
j o viime vuonna laatia uuden pe­rustuslain,
josta pitäisi suorittaa
; "kansanäänestys" tänä vuonna.
Mihin tämä inykyaikainf;n kreikka­lainen
murhenäytelmä päättyy, se
: nähdään ehkä tänä vuonna. Erää­seen
tärkeään seikkaan Kreikan
viime vuoden tapahtumien yhtey­dessä
on kiinnitetty sangen vähän
huomiota. Tämä koskee maan ta­loutta.
Kreikan-hallitus onjlmoit-.^
tanut julkaisevansa ^4äm~lnionna
300 erikoislakia. Maan talousminis­teri
k ^ a J s i , että Kreikan maksu­tase
osoitti viime vuonna 7 miljoo­nan
dollarin arvosta yUjäämää,
•kun se_: eniten huhtikuun kaap.
pausta osoitti 50 miljoonan dolla­rin
vajausta. E^nnen juntan valtaan^
tuloa Kreikka peitti viennillään ja
"näkymättömillä" valuuttatuloil­laan
vain 65% tuonnin rahoituk­sesta.
Vajaus peitettiin lainoilla.
Vaikka junttahallitus julkaisi 300
asetusta talouden kasvunvauhdin
kiihdyttämiseksi niin täit£ vajausta
•ei peitetä pelkillä dekreeteillä.
Näin sitäkin suurenunalla syyllä
kun Kreikan sotilashallituksen
päätukijat USA. EnglanU ja Länsi-
Saksa itse ovat suurien taloudellis­ten
vaikeuksien keskellä.'
• . ,* •
Jos me olisimme yriittänect lisä-'
tä jotain cdelläkerrottuun, niin us-kouunc,
että se olisi vain paheinta«
nut kirjoituksen s i s ä l t y ä . M J . M.