1952-11-08-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 ILduantalna, marrask. Z p. — Saturdayt Kov. S, 1S52 lUlEEEVV) o Ibdependeat Xaixar tsbUefbed Nov, 6, 1917, Autboxis»! BS eecosd cla» smU Cbe Post Office 2}ej»itmeDt/ otta«3. Pub-llsbed tlirice «eekly: Tuesday» Thursdays and Saturdays by Vapaus Fublläblns Company Ltd,; at lOO^lOZ £lm 8t, W^ Sudbury, Ont,^ Canada,^ Telepbones: Builsess OlQce 4-4264. Editcrial Office «•42S5, Manager e.Suksi. eäitorVr.&\m±Kaam BdOxessiBoz 69, Sudbary, Ootarlo. Adveitisiog ntes upon ^ppUcation. l^ransIatioD free of diaice. TILAOSIiIXnaAT: Canadassa: inidysvalloissa: Suomessa > 1 V^t, 7J0O 6 kk. 3.75 3kk, 225 1 vk. 8XK> 6 kk. 420 1 vie 8.S0 6 kk, 4.75 V i i ff Eiseiihowerin valinta Olisi oUut ihme, ellei nykyi^sä tilanteessa olisi Yhdysvaltain :^ presidentiksi valittu republikaanien kenraali Eisenhovreria, sillä kaikki kortit oli hekotettu itänen hyväksyn. Jos meldää'mielipidettämme'kysyttäisiin siitä "miksi Eisen- ^]bowervbitti!^4— kuten uutiskome^ '^ennenkaikkea tekijää: Rahalla-on "taivaallinen; voima; Trumanin hallituksen mu-on hyvin Junttansa luke-iiut ja korttien sekoittaminen siten, että vain £isenhowerin «voitto oli )nahdollinen. ^ ^ Rahan voimasta puhuen meidän t^ilee muistaa, että Yhdysval-itain^.- presidentin vaalit ovat "suurbisnestä" — eräitten arviointien l'lnul{aä]i^(^ edustajiensa mainostamisen ja Ivalit^misen hyväksi $75/)00,000. Tunnettu tosiasia myös on, että K^yhdysyaltairi suurpääoma ja sen kontrollissa olevat sanor^alehdet, -i'ädiö ja kirkkokin olivat valtaosa Esimerk- }|cinä!;ni4initt^koon, että vaalipäivän aattona £isenhowerin arvioidaan litistäneen :tadior.ja^^^^^^^ /rjotmidollaria.^^^^^^^ T^^ 'Sd^faypnotisoitiiniis.' nukkuvien puolue unissakävijöin^ f inät raollaan,: mutta henkisesti torkkuen äänestivät f^^^^ Jrifiata".—ja toiset tilalW, ^&^*jVtwmttin^baM»ksen munaukset ovat niin suuria,-etteivät ame-vt| ikkabiset>enä^ muistivat miten Truman lupasi 1948 pidetyissä vaaleissa, että valituksi tultuaan hän matkustaa Moskovaan neuvotellakseen Stalinin '"^IlSia^ kylmän sodan lopettamisesta; Nyttiedetään^ että Truman Jäiti täyttämättä tämän lupauksensa ja^v^ |en asemesta maansa historian vihatuimpaati sotaan 'Koreassa. Tru- -^fn^Qjni^hallitus jätti Tomuuttamatta vihatun Taft-Hartley lain, kuten p^runön "lupasi v. 1948 nim laajakantoir Afieipr^oitajahdin, että se itsekin on joutunut puolustautumaan puna-kauhusyytöksiä vastaan. Trumanin hallitus on Korean sodan yh- :|i^d^ suur. ;4i>kkeiden j a syleensä yhteiskunnaUisen mä ^^jBi -siis- ollut ihme, 'vaikka amerikkalaiset eivät halunneetkaan enää demokra^lttipuolueen hallitusta. . • 1 JEisenhower puolestaan oli lukenut puoluepomojen • luntat h3rvin ?J;^o9oittautuitensiluokkaiseksi demagogiksi, joka voi "luvata kaikkea ^kalkille — kuitenkin niin, ettel.kukaan päässyt varmuuteen siitä, |i9[)itä'hän'todellaaikoo:tehdä, jos valituksi tulee. ' '/^ -«Kaiken kukkuraksi kortit oli jaettu niin, että Eisenhowerm käytettävissä pii kaikki ässät ja muut 'silmäntekevät". Hänellä oli ra-haa — ruöcasti'rahaa vaalitaistelua-varten ja.rahan voimalla saadut sanomalehdet (ja muut propagandavälineet: Tääiän lisäksi -Eisen- ^ower'rkä3rtti kyynillisen kylmäverisesti amerikkalaisten rauhantah- , ^ a äänien kalastamisessa. Havaittuaan, että sotaiset puheet vähen- . äivät hänen'kannatustaan, £isenhdwer turvautui '*'matkustah 'Koi j a n " sodan lopettamista varten lupaukseensitä riinsaanunassa mää- ; rassä mitä lähemmäksi vaali^rvä tuli — # voitti sillä miljoonia äähi'a,'k|iten Harry S. Truman voitti v. 1948 luvatessaan matkustaa ' ; ^..i^IQskoväan. Antaen ymmärtää, että hän on se suuri pelastaja, joka 'MWkykeneeVja:tahtoo lopettaa ^Korean sodan,- sekä alentaa siitä johtuvat j korkeat verot ja kohoavat hinnat, kenraali Eisenhower löi pöydälle ^ ^alttiässän, joka tuotti ääniä. Asta erikseen ori tietysti se, miten ,'. . '(hyvämuistinen" kenraali Eisenhower on lupaustensa suhteen. Yksi seikka on kuitenkin varma: Yhdysvaltain äänestäjät ha- , rlustvat muutosta ja tämän muutoshalun takana on kansan enemmistön tahto Korean sodan lopettamiseksi. ' ; Toinen kiistaton seikka on tämä: Yhdysvaltain imperialismin , hyökkäävä ulkopolitiikka on jo kehittynyt siihen pisteeseen, että , ^'n poliittisen .vallan kärkimieheksi täytyi saada ammattisotilas, ken-raali; Joka vanhan traditionaalisen käsityskannan mukaan on täysin amerikkalainen -menettelytapa. SYNTYMÄPÄIVIÄ TiiOxa nziiikaiDOk Sudbuxysta täyt. tää 70 vuotia fk. 10 px^. Yhdymme sukulaisten Ja tuttavien onnentoivotuksiin» ia ja * * * 1 l p K* S?^i|N i i i Laki ^'omiin käsiin" Huolimatta sen perättömyydestä, työväenliikettä ylee^ < äikoina^^^j ^toimenpiteistä '^lain omiin käsiin ottamiseksi". '-^-^Mutta nyt-meille tiedoitettiin Torontosta, että amerikkalaisen suurpääoman kontrolloima Canadian General Electric yhtiö on Canadassa ottanut. "lain omiin käsiinsä" rangaistaakseen canadalaisia työläisiään Torontossa. - Asian kulku on kaikessa lyhykäisyydessään äärettömän uhkaava: Sovittelulautakunnan (Arbitration Board) puheenjohtaja prof. Bora r Canadassa ennenkuulumattoman iliäärättiin maksamaan $9,200 ''sakkoa" n.s. "luvattoman lakon ai- , heuttamista vahingoista". « ^Vastaavana tässä tapauksessa on United Electrical "VVorkers ; r^Unio (UE), joka on valtapiirien toimesta luokiteltu ns. ^'vasemmistolaiseksi" unioksi. Mutta tärkeätä on muistaa tämä: Koko tämän maan unionistinen: liike, niin oilcealla kuin vasemmallakin siivellä olevani on tuominnut professori Laskinin 'lausunnon" ja selittänyt, ; a ;cgitä'yos ''ratkai^^ on koko tämän ^ ; m liike siinä tilassa, että se voidaan milloin tahansa {lakoittaa.maksamaan samanlaisia "sakkoja". Kuten sanottu, professori Laskinin "lausunto" on ainutlaatuinen on selitetty, että -kokögtämä ukaasi on perustuslaki- ja tyoväenvastainen toimenpide, T^ihiti sähkötyöläiste^ ei hinnalla eikä millään albtu. Toisin-sänaeh VE julisti, että se ei maksa tätä laitonta "sakkoa". j ''Nyt kuitenkin ilmoitettiin Torontosta, että ko. amerikkalaisten -kontrolloima GE yhtiö on päättänyt pidättää ko. summan työ- Jäistensä niistä, palkkatuloisia, jotka työläiset ovat keskinäisen sopK :m uniolleen. \ - ) Tässä yhteydessä on muistettava, että työsuhteita sovittelemaan : ; m^ eivät ole ^'oikeuslaitoksia" eivätkä »is voi mitään 'sakkoja" ,tuomita. Toiseksi, ^-aikka olisi niinkin, ^:^/(^ demokraattisista menettelymuodoista poikettaisiin, ja ; sMttelulautakunnan puheen^^ myönnettäisiin tuomarin val- 'tuudet, sittenkään ei ole vielä kirjoissa eikä kansissa päätetty, että työnantaja voi, ilman minkäänlaisen "oikeuden" päätöstä mielival- . taisesti pidättää työläistensä palkkoja. Toisinsanoen, jos olettaisimme, että UE:n maksettavaksi määrätty "sakko" olisi "oikeudenmu- • ^ e n " , niin mikään oikeuslaitos, ei edes Laskinin sovittelulauta- Isimta, ole vielä tähän päivään valtuuttanut GE yhtiötä takarari- Xbinaaan työläistensä palkkoja tämän "sakon" maksamista'varten. J Jos *1akia" ryhdytään tällä tavoin toteuttamaan."väkevämmän ^ ^'"'^ todella menossa-hurjaa, vauhtia kohu hornan kattilaai;<. , . MIT ÄOSr KULTTUUBI? Kysymys: Haluaisin saada «nand-ialseh selityksen ja määritelmän kulttuurin meridtyksestä. Olkaa by-vä ja- vastatkaa hiukan usisimmilla sahoilla mitä kulttuuri oa työväen-^ luokan kannalta katsottuna? — Enrr t,'nen suuourylainen. Vastaus: Hyvin tunnettu marxilainen teoreetikko «oward Selsam määrittelee kulttuurin teoksessaan •^Handbook of Philosophy" seuraavalla tavalla. ^"Kulttuuri on se aineellisten ja Jienälsten arvojen yhdistelmä mikä on luotu ihmiskunnan :yhteiskmmal-lisen kehitysprosessin vaiheissa jä mitä usein sanotaan sivistykseksi. Aineelliset arvot, erikoiscstikin tuotantovoimat, kuuluvat: aineellisen kulttuurin.piiriin. Kalkki se mitä on luotu yhteiskunnan ylärakenteessa kuuluu lienkisen 'kulttuurin piiriin, kuten poliittiset laitokset, tieteen ja talteen tuotteet,. tavat,; esiintyminen sopivalsuuskäsitteet -yims. :Aineelli-nen ja iienkinen kulttuuri ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa. Henkisen kulttuuria kehityksen taso riippuu aineellisen kulttuurin tasosta, erikoiscstikin mikäli on kysymyksessä y h teiskunnan tuotantovoimat. (Luokkayhteiskunnassa omaa kulttuuri kiertämättömästi luokkaluon-teen. Sillä sen kehittämisestä mää-räiävät hallitsevan luokan edut. . 'Rakentaessaan omaa -kulttuuriaaii käyttää proletariaatti kaiken sen edellisten sukupolvien luomasta kult-; tuurista mikä on arvokasta, arvostellen kehittäen ja kokeUIen sitä oman yhteiskunnallisen käytännön kannalta katsoen. •Lenin sanoi aikanaan, että ^'pro-: letaarisen kulttuurin tulee olla t u loksena niiden, tietomäärien: luonnol-; lisesti kehittämisestä mitkä ihmiskunta on kerännyt ollessaan kapitalistisen yhteiskunnan, kartanoher-rain yhteiskunnan ja -virkamiesyh-; teiskunnan ikeen alaisena." .5-l»roletaarIens:50Slalistinen'kulttuuri muodostuu huomattavasti erilaiseksi muiden yhteisktmtaluokkien kulttuu-rlst^^ koska sillä on laajempi kosketus ja elimellinen yhteys laajoihin kansankerroksiin. Se prosessi, jonka; kautta työtätekevien joukot saavatj oman kulttuurinsa edustaa sellaisenaan kokonaista vallankumousta, kulttuurivallankumousta, mikä muodostaa erään mitä tärkeimmän kohdan kommunistisen yhteiskunnan rakennustyössä. Kommunismin yleismaailmalliseen ihmlskuiman kulttuuriin kuljetaan sellaisen kulttuurin kautta mikä on muodoltaan kansallista Ja sisällöltään sosialistista kaikkialla siellä missä proletariaatti saa vallan käsiinsä LAHJAT JA VEROT Kysymys: Olen aikonut lahjoittaa kahdelle sukulaislapselle tuhannen dollaria kummallekin opintojen jat-r kamista varten. Pitääkö minim tai heidän maksaa vero näistä lahjoista? — Tilaaja. Vastaus: Jos lahjojen määrä ei ole yli tuhannen dollaria kenellekään yksilölle, ei kenenkään tarvitse maksaa veroa niistä. Alutta jos teidän vuoden aikana tekemienne lahjoitm-ten yhteinen määrä ylittää neljätuhatta dollaria, on teidän maksettava vero siitä määrästä mikä ylittää neljätuhatta dollaria. Kiij. Pierre Gelinas MonlieaL—"Yleisd seuraa Innostuneesti -Kansojen rauha nkongressln asioita. Tolitiikot, uniojohtajat, v i rastoa ja tehdastyöläiset sekä kansal. llsmieliset ovat antaneet sille refbelU-eenkannatuksensa.?: Näinsattoi\rean Jules Richard lokakuim 25 pnä Le •Pi>f.^t ,T<nim^unp' n n r v g R f l n a t ) haas-tattclussa. Richard. -Joka tunnetaan Quebecin maakmman yhtenä Johtavana: kirjat-; Iljana, antoi täten vastauksen maini. tun lehden Julkaisemalle 'RCMP:h "anti-subversiivlselle ^ osastolle, maakunta- Ja kaupungin poUisellle, Jotka olivat edellisenä päivänä antaneet samalle sanomaläidelle lausunnon, missä tuomitaan k.o. kongressi. Ofr^ Richard puhui rktdttuurivaUidon" Järjestön sihteerin ominaisuudessa Ja tämä JärJeestö; on ottanut aloitteen Joulukuussa 'Wienissä pidettävän Kansojen rauhankongressin mainostamiseksi. 'Meitä ei hämmästytä poliisin katsantokanta tämän kongressin suhr teen-' sanoi Richard Le Petit Journalille antamajssaan haastattelussa, ' ä e yrittävät • jälleen pelolt^lla tuhansia ihmisiä - jotka haluavat tavalla t a i toisella ilmaista huolestuneisuutensa maailman rauhan suhteen. .;(M!utta he eivät voi vaimentaa tuhansien ääntä, sillä se on totuuden ääni; he eivät halua sotaa — he haluavat kehittää rauhanomaista rinnakkaiseloa sosialistisen ja kapitalistisen m a a i l man välillä." Huomattu kuvanveistäjä. RobeJt' Roussil vastasi myös Le Petit Journalille sanoen: "Yleisesti puhuen taiteilijat eivät salaa suurta mielenklin-toaan Kansojen rauhankongressbi suhteen. He uskovat sen auttavan kulttuurivaihtoa ja siten edistävän ybteisynunärrystä maailman kansojen kesken." Richard Ja Roussil ovat allekirjoittaneet sen kirjeen minkä ^Ikulttuuri^ vaihto ^-järjestö lähetti Wienin kongressin suhteen. Tolsina allekirjoittajina on cunoilija Lonls^PauI Hamel Quebec Citystä ja lakimies Georg^ (Zliarouche jonquleresta. Tässä kirjeessä. Joka on lähetetty yli.5,000:lle~Canadan ranskalaiselle, sanotaan osittain: " . . - Niille. Jotka etsivät: rauhaa -voiman avulla, - me sanomme,: O n olemassa vain vyhden-lainen rauha, se on: rauha. Ihmisten täytyy lakata .tappamasta tois!a. Ihmisiä- JaNbeidän on noudatettava .vii4 dettä käskyä:, Alä tapa! TolsiUe vastaväittäjille me sanamme: Raur hasta ei keskustella ystävien kesken; vaan niiden kanssa, jotka ovat olleet; tai Joista voi tulla vihollisia.^' Quebecin kaupungissa ilmestjrvän 'Ti'Action^ Catboliquen -toimittaja -FhilUppe 'Roy julkaisi lokakuun 24 pnä yllämainitun ' kirjeen johdosta: kiivaan etusivun toimituskirjoitukseni "Tuntien heistä kaksi ensbnmälstä (kirjeen allekirjoittajista) me toivom-- me, että toiset kaksi ovat samanmoi-; sia; Ja että nämä kaikki neljä ovat arvossapidettyjä, mutta naiveja - i h misiä. Ennenkuin heistä tulee täy-deUisesti narrattuja^ aukaista heidän silmänsä Ja-siten va_; roittaa rehellisiä kansalaisia Joilla saattaa olla taipumusta meimä siihen^ loukkuun." ^. ; Lainattuaan - VKansoJen: rauhan-kongressin vetoomuksesta osan hän: lisää itse: "Niin kyllä, ihmiset ovat huolissaan (niistä vaaroista mitä mainitussa vetoomuksessa kosketellaan) ;... emutta mitä muuta se yrittää ' kuin: saattaa ihmiset uskomaan, että juuri Venäjä on kaikkialla ollut aloitteentekijänä rauhan hyväksi?'5 -Seuraavana päivänä Jesuiittal^den The Ensign toimittaja TR. : W. Keyser-lingk käytti viikottaisen radiopuheen^ .sa aikaa "pahoitteluun" siitä rkun : 'rauhan asiamiehet" ovat tunekeu-tuneet .*'keskiluokkaan"> samalla kuitenkin : ihuomioiden, ettei kukaan yksilö voi (Välttää sodan ja rauhan kysymyksiä. (Lokakuun 27 pnä L'Action Catho-lique Jiilkaisi ^toisen . etusivim toimir tusklarjoituksen hyökäten ^Richardia vastaan sen li^mamästyttävän paljastuksen -perusteella, että hän oli totu kokuussa osallistunut Torpntossa p l - dettyyb kansalliseen rauhankokoukseen. Tässä tolmituskirjoitukfiessa oli -tekaistu jnttiisUtä. että Richard oU "hyväksynjrt' T r i .'Endicottin lukeman kommunistien j rauhanIupauksen'V tarkoittaen tällä ^tä rauhanlupausta, Jonka kansallinen rauhankokous -hyväksyi päättäjäi^unnossa. ] Tähän valheeseot^rä^ sillä laustmnolla; Joidca Louis-Paul Hamel lähetti lehdistölle J a tiäiansille kansalaisille. ; Siinä sanottiin:'^ " i L Action cäfibpliquen toimittaja antoi ymmäztpV^^ että jne olemme kotmnunistien narreja sen vuoksijkun me yritämme lähettää Canadan ranskalaisten lähetystön -kan^ rau- Qodbee City. — Taikka .Capada on Ybdysvaltain pazSiain aäakas. saa se 'luionon fcobteluft' Jänkeiltä, kävi II-miv Canadian Ezporters' Association presidentin lausunnosta. >Joidca tämä antoi .yhdis^ksen kokoukspssa^rViime viikolla. Yhdistyksen presidentti Alex Gray Torontosta sanoi läsnäoleville, ^että Canadan tubntt 'DSA:sta'. oli v. |l952 kahdeksan ensimmäisen ikuukaudäa aikana 4413 mUjoonaavIentiä.>suu« rempi Ja että se oU suurin kausppa? tappio: viiden^^ivuoden aikana;. V "^Sa^ hankongressiin. .' '"Raiiha ei ole kenenkään monopo-homalsuutta. V kuuluu kollektiivisesti kaikille rehel-lisiUeihmisme.. kaikille kansalaisille. Jotka näkevät-y^än nenänpäätään kauemmaksi: ..Se^^on -vathe. että:ainoastaan kommunistit yrittävät tehdä jotakin rauha]\^it|?väksL Sadat t u hannet, ei-kotdmimistit ovat kiinnos-; tuneita rauhaan ^%lähettävät edustajansa Wienim.'^ iKommunistisyytös onpalvellutliian.montaa epärehellistä tarkoitusta, liikeutuen tähän y r i tykset katolisten syndikaattien (u-nlo: den) Ji&vittämiseksi, jotta järkevät Ihmiset suhtautuisivat siihen v a - ka-vissaan. '^Tässä on iSyy< miksi me käännämme mr» Royn syyt^set aiäntä itseään vastaan: Hän it«e>pn Joutunut sotaisen propagandan J a uutistoimistojen välittämän sotahysterian narrattavaksi. • , ••^Kansojen :< rauhankongressin ^ive-toomus kuuluu kaikille yksityisille Ja JärJestöiUe,-jotka rehellisesti haluavat tehdä Jotakin raujjan hyväksi... -Tämän vuoksi -tuhansien katollikkien edut. vaativat; että heidän äänensä kuuluu Wienissä. ^> Meidän syvin toivomuksemme'on-; että sinne menee mahdolUsimman-i paljon katolisia: er dustajla." : huomautti, että kaikenlisäksi' Canadan vienti käsitti pääasiassa raaka^r aineita ja puctlivalmisteita. ^kun taas tja'l:sta tuotiin vabnllta tehdastuot-telta. ' • . Hän sanoi tämän olevan sellaisen' kysymyksen, jdhka suhteen hallituk-i sen tulisi ryhtyä toimenpiteisiin, ellet se ole sen ohjelman .mukaista.'My5s-i kin on otettava huomioon, että Juus-^j •^tuotteiden, karjan Ja IHiatuottei-den vienti Canadasta 'USA:n on estet-^ ty, hän huomautti. - Mikä mielenkiintoinen'w- Varmaankin sUtä on monta ini*^^' kuntoista keskustelua? — VannastL Kerran kaksi ihau, tä «neni tuolle vuorelle eivätkäbl kaan palanneet takaisin. — Jumalani JiOtä heille tapahtui» - He menivät alas toiselle KOULUSSA . opettaja: '*kksi me kutsui^- seUaista ihmistä, joka jatkaa vain^ pubettaap vaikka toiset eiVät kuuä-tele? ' • Oppilas :"Opettajaksi." Työväenpuolueen oppositio järjestyy myöskin Norjassa Oslo;: r - Atlantinrsopimuksen vas-tiistajat Ja puolueettomuussuunnan;| harrastajat Norjan työväenpuolueessa tulevat "Verdens Gangin"' mukaan perustamaan oman viikkoltititensä vastustaessaan hallituksen nykyistä ulkopolitiikkaa. Viikkolehden nimenä tulee olemaan "Suunnistaminen" Ja sen toimittajana toimii • suurkäräjien edustaja Jakob Eriis. .'•Verdens Gangin" tietojen mukaan tulee "Orientering'^ toimimaan läheisessä yhteistyössä vastaavien tanskalaisten; ruotsalaisten ja mabdollisesti myös suomalaisten lehtien kanssa. Käsäcähmä £.-Korean kansaUislcokouksessa Posan. — Lokakuun 30 .pnä vältti hallitus . >vain V täpärästi kaatumisen. Öljypufkijohfo Honfrealista Hamiltoniin Mitä muut sanovat MEILLEKIN ON VUSI "JOHTAJA" — JUMALASTA SEURAAVA '^Hänen henkilökohtaiset ominai suutensa, hänen katsantokantansa, -hänen kokemuksensa maailman asi- -oissa ja hänen ivapautensa puoluevel- -voituks^sta tekee Eisenhovirerista Ihanteellisesti sopivan johtajan omalle maalleen, JA 'LKNTTSILLE L U T - TOLAISILLE (korostiis Vapauden), näinä ankeina aikoina... " . . . Kenraali Ike on edelleen, ku ten on ollutkin, oma Itsensä, ilman mitään kiitollisuudenvelkaa, paitsi isille maalle joka antoi hänelle korkeimman palkinnon... " " . . . Korean sota oli kieltämättä vaikuttava tokijä vaalituloksiin.'.. Yhdysvaltain kansa - on Ilmaissut tyytymättömyytensä Korean kysymyksen yleiskäsittelyyn; ja samalla kertaa amerikkalaiset ovat ilmaisseet luottamuksensa si-Ihen, että kenraali Eisenhower löytää tien pois tästä kuolteesta.;. _ Globe and Mali, marrask. 6 p. Ministerin vasta-elidokiiaaksi Vanconver. — Maurice Rush nimitettiin täällä viime viikolla LPPrn ehdokkaaksi Vancouver Centre vaalipiiriin. Hän .tulee olemaan St. Lau-i? entin hallituksen ministerin Ralph Campneyn %-astaehdokkaana. Puolustakaamme rauhaa, kotiem-, me onnellisuutta j a turvallisuutta 1 Miten rakas on lastemme elämän Poikamme ja tyttäremme kasvavat maailmassa, .jossa -njikyaikainen sota. uhkaa heidän elämäänsä ja-maammr tulevaisuutta. Tuhansia rakastettujamme on Jo -uupunut .maailman taisteluissa. Tänään lisää tuhansia' nuorista miehistämme on taisteliUs-, sa Koreassa tai heitä ISihetetään yli meren palvelemaan Saksassa nostat-' taakseen vanhan jäarjestelmän, jon-' ka Y K on vatmonut hävittävänsä.' Kasvavien poikien äidit v seuraavat kauhistuneina keskusteluja - asevoimiin värvättä-vien ikärajan alentamisesta,: mikä tekisi nuorukaisistam-* me sotilaita 16 ikälshiä: Eivät pieno-kaisemmekaan emmekä me tai ko-dimme ole turvassa, jos .maailman laajuinen sota alkaa uudelleen. M i l joonat lapset ja siviili-ihraiset Joutuivat orvoiksi, juurettomiksi ja kodittomiksi heidän perhe-elämänsä Ja turvallisuutensa hävittyä viime maailmansodan aikana ja käynnissä olevissa taisteluissa: Koreassa; IMalakas-sa Ja VietJNamissa. Heidän kohta-: lonsa olisi -meidän kcditalomme uudessa maailman. palossa; 1 kylämme j a kaui^ungimme raunioitettaisiin ja poltettaisim. Tahdommeko, että Montrealin lapset Joutuvat samaan asemaan kuin. Pariisin ja Rooman lapset, joutuivat kodittomina haa-vottimeina Ja nälkäisinä ajelehtimaan pitkin palanutta maata? Tah- ; dotteko, - että -Toronton ja Winnipe-gin pojat ja tytöt tapettaisiin tai, että heistä tehtäisUn elämänsä ajaksi raajarikkoja kuten tapahtui pienokaisille Hiroshimassa ja Nagasakissa? Tahdonmieko, että Vancouverin nuorukaiset tuhottaisiin niinkidn on tuhottu 300.000 korealaista lasta v. 1950 kesäkuusta Itbhtien ja Joita vielä tuhansia uhkaa kauhistuttavat taudit ja kuolema bakteeriaseiden käytön johdosta? Tahdommeko, että aavikkojen v i l - elinkustannukset, sietämättömät a-sunto- olot, ahtaat -koulut; terveys-' Ja sosiaalihuoltojen -rajoltttmiiset 'uhkaavat Jokaisen-ko<Kn 'turvallisuutta, v; Canadan naiset, me : voimme .ehr käistä södanlietsojain kädet! Me voimme turvata .Canadamme> sodan Isuolemaltar.Ja'tuholtat/ Me voimme ehkäistä atomi- ja napalmpommlt-tajien tulon Canadan taivaalle! .:-' Tämä c Canadan ; naisten kolmas kansallinen konferenssi. Jossa on edustajia kautta Canadan; kokoontuneena Torontossa lokakuun 17-18 pnä. X952, kutsuu kaikkia -teitä kohottamaan kätenne, ja äänenne! Sota Koreassa pitää lopettaa. Vaatikaamme viipymätöntä ampumisen lopettamista .Ja ainoan; ratkaisemattoman' kohdan, sotavankien padaut-tamisen, ratkaisemista rauhanomaisilla / neuvott^uilla. Vaatikaamme, että tykit vaiennetaan! On kiellettävä kaikkien joukkotuhoaseet kuten aiomi-, kemikaali-: ja bakteeriäseet.'' On väh'ennettSvä'-aseistusta kausissa maissa' kansainvälisen -sopimuksen mukaan asteettaih ja tasapuolisen tiukan : kansairivällsen valvonnan alaisesti. On tehtävä -viiden vallan rauhansopimus; e t t ^ ' t o ^ erimielisyydet voidaan soplä "falÄanomalsilla neu-votteluUla eikä asevoimiUa. (Me keholtammeII Canadan- naisia osallistumaan suureen kansojen rau-hankongressiinWil^ nissa tämän vuoden, joulukuussa?^ SSe tulee avustamaan vankan Ja ^pysyväisen rauhan saavuttamisessa, . Siellä-kUullaanii}okaIsen mielipide ja ehdotukset. .'Tehkää äänenne tunnetuksi siellä 'lähettämällä edus-, tajia sinne. Keskustelujen kautta naapurien -'kanssa, .seurakimnissa, opettajien Ja lasten vanhempien kokouksissa, kaikkialla missä .naiset: Kiihkeän keskustelun yhteydessä, jo. ta käsikähmä vilkastutti; lausui kan-salliskokoiis^: : e^ hallitukselle 103 äänellä 55 vastaan. Jos^ tyytymättömiä olisi ollut kaksi- ..kolmannesta,:'niin>-ollBi ::hallltu8 Joii-tqniit automaattiseni eroamaan. T. . .Opposition epäluottamuslause koski su<isikkljärJestebnää,^4oka on-tunnii8_ omaista SyngmanRbeeti hallltuksel- -le. ' • • • • ' kokoontuvat. Järjestämällä keskusteluja kodeissa, jakamalla -kirjallisuutta. : osalIistumaUa'raiihan seuroja toimintaan ja monella muulla tavalla, Canadan naiset voivat tehdä- tun-; netuksi kaikissa Canadan kodeissa Wienin kansojen rauhankongressin kutsua. Me voimme ^taata. etä cana-dalalsten naisten ja äitien ääni kuur luu WienlBsä. Me kaikki voimme tehdä osuutemme taatakseen, että rauha turvataan- : Rauha on turvattava! On lähetettävä Canadan Naisten Congressitt edustaja Wieniin. Me vetoamme Canadan' kansaan — tehkäämme v. 1933 äitien päivästä päivä, Jojoin omistamme. Itsemme rauhan kunnialliselle asialle, jolloin kunnioitamme maailman äitejä vannomalla lujittaa taistelua rauhan Ja ystävyyden puolesta kalkkien kansojen 'keskuddessa. ^Montreal. - Tk. 1 pnä pantiin käy>: •täntöön tämän kaupungin ja Häinli. toain yäliUerakennettu noin 400 mal^^ linpltuinen öljyputkilinja, josta poik.< keaa noin 42 maUin pituinen haaia.) linja Ottavaan. Tämä Trans-NorUi: ern Plpe^ Line kuljettaa kymmenen^' tuuman putkea; myöten Montrealin ja- Clarksonin öljytehtalden tuotteita Torontoon, Otta-viraan, Hamiltoniin t ynnä nmihin^vämiä Oleviin paikkdl-^; ihdn.: Ottaviraan johtavalla linjalla on v ainoastaan kahdeksan tuuman put- •; ket.. ••• (Lirijan sanotaan aluksi kyke- ? nevan kuljettamaan noin 40,000 tyn- • nyriä -vuorokaudessa, mutta kun ra- > kennetaan'lisää pumppausasemia iin- ' jalle.'voidaan se korottaa noin 75,000 V 'tjmnyriln: vuorokaudessa. Kaikkiaan 19 erilaatuista öljytuo-tetta kuljetetaan tätä linjaa myöten ; ja sitä voidaan käyttää^myöskin nes- i < temäisten kaasujen kuljettamiseen. ' Öljyn sanotaan kulkevan kahdeksan : pumpun voimalla noin neljän -mailin ' tuntinopeudella, = Joten öljy saapuu täältäi Torontoon'noin neljässä vuo-roki öljyn Jyastaanottopai^ja dn :toistaiseksi' Montrealissa, Ottawassa. Cornwallissa,: Prescottlssa,; Brockvil- ' lessä; Kingstonissa, Belleviliessä, -Port' Hopessa; Torontossa, Clarksonissa ja :/ Hamiltonissa. Näistä paikoin kuljettavat kunkin öljy-yhtiön trokit öl^ jyn edelleen kuluttajille. .:Llnja':kulkee-18 paikassa veden, 41 •paikassa: -maantien ja 34 palkassa»-, rautatien alitse Ja putket ovat yleen- $ sä 2—4 Jalan syvyydessä,maan sisäl- ] lä..: ^Rautateiden, maanteiden yjn.. paikkojenvkohdalla ovat putket kui- ! tenkin {huomattavasti ^enunällä. ^ Ulkosyntyisten oikeuksien puolustaminen New York. -^Kahdeksankymmentä huomattua amerikkalaista on e-sittänyt siirtolaisuus ja kansalaistut-tamiskomissionille. lausunnon, jossa tuomitaan menetebnä, joiden avulla ulkosyntyisiitä.kiellctään oikeus ajat-teluun, puhumiseen Ja. järjestäytymi. i seen. •Lausunnon -esitti julkisuuteen uiko, > syntylsten. puolustuskomitea, edellä- : mainittm komlssionin lopetettua kuu- < lustelunsa. ^Lausunnon antajien jou-,, fcossa on jÄpeja, prolessoreja, uniol- . den johtajia ja lakimiehiä. , Uudet veijarit entisten lilalle javainiot poltettaisiin mustaksi to^ muksl hjTdytetyllä gasoliinilla, niinkuin ovat Korean vainiot ja pellot tänään? Me Canadan naiset, jotka olemme olleet onnellisia pelastuessamme sodan tuhoilta omassa rakastetussa maassamme,; voimme: kuimtelemalla oppia sodalta kärsineiden maiden nalsHca. Jokaisella heillä on kertomista kuolemasta Ja haavoittumisista, tuhotuista kodeista Ja parhaimmissa tapauksissakin vaikeasta elämästä kylmän ja nälän psunostamina. Nyt Jo taimemme elintasomme laskevan. Terveys-, sosiaali- Ja kouluolot ovat laskeneet, kun määrärahoja vähennetään näistä elintärkeistä huolto-aloilta tykkien ja sotar koneiden valmistamisen hyväksL Ny^ Jo valmistelut sotaa varten. Jota i h - Viime tiistaina pidetyissä Yhdysvaltain -vaaleissa kantoi kansa epäluottamuslauseen Trumanin hallituksen sotapoUtilkalle sitoa hurskaassa toivossa^, että demokraattien •vaihtaani&en republikaaneihin toisi mukanaan muutoksen sotapolitiikkaan nähden— siitäkin huolimatta että' maan nyikyisen hallituksen sota-pomiikka on "oUut kummankin niaan johtavan puolueen yhteistä politiikkaa, jossa ön onut erimielisyyttä a i noastaan yksityiskohtiin nähden. Vaalien tulosta voidaan pitää myöskin vastalauseena sitä vallattomuutta ; vastaan mitä 20 vuotta , vallassa olleet demokraatit ovat harjoittaneet valtion - lihapadoilla ollessaan. Tarkoitamme tällä sitä suurisuuntaista Jafjoka tahoUeiilottuvaa petosta ja varkautta, mitä hallituspuolueen -miehet ovat harjoittaneet valtion -varoihin nähden ja Josta on pidetty suiirta ?ääntä irepUblikaaniea taholta. Me emme tleteiikään t^do tällä sa-: nöa. «ttä republikaanien miehet olisivat Pekkaa' huonompia valtion l i hapadoilla ollessaan^ Tässä suhteessa eftarvitse sanoamitään muuta kuin' palauttaa mieliin 'surullisen; kuuluisa; republ&aani: OBTardingin l i a l l i t u ^ u s i , jonoin' ihan' hallituksen Jäsenetkin Joutuivat varastamisen takia''käpälä-lautaan. Jopa siinä määrin, että Jou-tUlvait vai&euteen&in. tosin : paljon lyhonmäksi lOkaa kuin pikkuvar-kaat. • . ' Suomalaisessa sananlaskussa v sano^: miskunta ei: halua,- painostavat rastaan. että ei -varasta ole,'jollei ole kaasti Canadaa koteja. ' iNousevatjyarkaidenjpesää. Kapitalistiin leiskunta . oi^in sellainen varkaiden! p e ^ .Ja. Jos sitar. Joku epäilee» niin presidentti Trumanin .hallituskausi: : antaa sii tä myöskin ensiluokkaisen' todistuksen. (Me emme halua -olla puolueellisia tässä.suhteessa Ja sen: takia sanommekin, että kahdella pa-: haj]a ei ole mitään muuta eroa kuin-että demokraatit ovat.-olleet par-liaissa asemissa 2a yuoden ajan; jon-: ka takkia republikaanien sormet ovat; syhyneet, että- pääsisivät saaliin kimppuun, sillä. .iTrumanin hallituskauden aikana demokoraatit ovat' tietenkin ^olleet etuoikeutetussa.asemas-sa varastamiseen nähden. ... .Trumanin halBttiskauden .aikana;, tuli esimerkiksi-,ylel5eksI-TmIn^atur-. keillä lahjominen.^mikäli i>ienemmät rötökset olivatkysymyksessä, ssellai-: set, Jctisa->v.oidaan''maksaa muurtar^ mien tuhansien >;dollarien hintaisilla turkeilla. Näillä/tipkeUlä oli se etu. että niitä voi arifcaa välillisesti," Joko kysymyksessä olevan miehen vaimolle, sukulaiselle tai Jalkavaimolle, Joten;: acr' varsin - vaikea todistaa, että :mies on saanut lahjusta rosallistuml-sestaan: tai antamastaan avusta valtion varojen varastamisessa. -Yhdysvaltain :.suurinuttan levikin: omaava kuvalehti-Life,, joka kannatti Eisenhowerln:;:;-ehdokkuutta, esitti Juuri vaalien':«dellä 'kuvauksen siitä miten <ny&3inenvpresidentti on ollut yht^ksissä.>myöfikin Tlkollisten maa- Jlmaan, erikoisest&in Juuri New Yorr kissa, ChIcagQssa-><fa Kansas Cityssä. Koska .tämä-kttvaUs perustuu tun- •nettuihln tosiasioihin Ja^puhimkapir tallstisen politiikan ja poUt&oitsiJain mädännäisyydestä niin lienee syytä kosketella :sitä lyhyesti., •Tulevan maallsk. 4 pnä virastaan eroavä'Han7 Truman aloitti'.poliittisen uransa surullisen kuuluisan Tom Pendergastin demokraattisen masiinan apulaisena Kansas Cityssä. Hä-; nen sanotaan kulkeneen ;:vaalien a i kana ovelta ovelle Ja puhimeen Pen-dergastin. noasilnam Jsjrväksi, aikana jolloin Kansas: City oU erikoinen suurgängsterien suojelusalue J a l a i - duiunaa. Jossa Jokaisesta kymmenestä poliisista ainakin yhdellä oli rikol-^ Unen menneisyys. Tom PendergastlUa oli varsin yk-i slnkertalnen poliittisen.: menestyksen] ohje: Saata mies kiitöllisiniden tai; pakon asemaan niin hän toimii hyväksesi vaalipjälväniä. Sen lisäksi, että Pendergast sai tuloja kiristystoimin-nasta. uhkapelilaltokslsta Ja porttoloista, omisti hän'' myöskin betonln-vahnfetustÄtaan. Hän piti huolen silta, että ainoastaan bänen valmiiksi sekoitettu .betoninsa ^kejp.asi xj^en-: nustöiliin kaupungissa|^|b<;Sren läbei-sen Jackson kauttt^^^i^i^Silla. 'Hänellä oli ^varastoissa .^ttJ^vbaamu-ääzifstäjää. Jotka kvpitiki/pxbma ^toi-niimaan tarpeen -räatisssa.^;(^^ bautauanaiden asukkaat .pelastivat Tomin Ja dsmokraattipuolueen mon-; ta kert^ monesta tiukasta : tilanteesta. Vuoden 1934 presidentinvaaleissa yritti kansan yhteisrintama murskata Pendeigastin masiinan vallan. Seitsemän kiiulaaammuttllnvvastus-' tajaln vaaUtoStnlston r<ikkima6ta^^^ sään kaupungin li&ekeskuksessa. Muualla Tomin väklvaltamlehet ampuivat sheriffin apulaisen Ja saattoivat' sairaalaan monia satoja . ybtels-: riäiaman byväksi työskennelleltä. Yhteisrintama M v i s l , vaaleissa. Vuodenagos vaalit eivät oHeet min v e ^ t mutta tuIoStset olivat si!& kiinnostavammat. Pendergastin vastainen ehdokas pääsi Kansas Cityssä Johtoasemaan, Jonka Johdosta Tom toitotti torveen Ja haamupatalJoonat pantiin liikkeeUe Jackson kauntissa:. ja hito Tomin vihollinen kukistettiin. Vaalipetokset olivat niin julkeita, että ne Johtivat lukuisiin tuomioihin.^ Mitä tällä kaikella • on tekemistä Trumanin kanssa, kysyi Life, vaste-; ten seuraavalla tavaUa: Kaikki mita Truman tiesi poUtilkasta hän oppi ollessaan Pendergastin polveUa. Häa oli tuomarina siinä komissiossa mlk^ vahvisti Pendergastin määritctaiat betonia varten. JcÄaisen viran, joissa hän oU v. 1944 saaäta, hän sai Pendergastih masiinalta haamuäa-nestäjien avulla. Hän oU moraalisesti riiih sokea, että hän ei tähän päivään mennessä kertaakaan Icorot-tanut ääntään Pendergastta masiinaa Ja sen toimtataa vastaan. Pain-vastoin,' vuonna 1938. kun petosjutut olivat vielä oikeuden käsiteltävänä, tuomitsi hän Yhdysvaltain senaatissa o&euderikäynnto Pendcrga^ miehiä vastaan Ja moitti yleistä syyttäjää. Presidentiksi tultuaan 01» Trumanin-ensfanmäinen teko 15 Pendergastta miehen armabtammeB. Yletoen syyttäjä erotettiin ja kun Pendergast kuoU vankilasU päästyääo 1945, kiirehti Truman ar-mfeijan pommituskoneella bänen hautajaisiinsa. - Se korutonta on -kertomaa Ja si» voitaisiin jatkaa samaan tyyliin ou-tcn pitkälle tahansa, mutta arvelemme jo tämän riittävän todistaaajm miten mätää kapitalistinen balUto»^ komento saattaa olla-' Valltctta«ia vaan o» ^ae. ^ttä .republikaaaipno-lucell » on yhtä hyviä miehiä kolo ovat olleet Truman Ja Tom Pendergast. ' - eajuläanpa nähcö miksi se »m sen nahan lepIL - KeHa ritoi „^ T E iii si!:'va mi •M I P ' 3
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 8, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1952-11-08 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus521108 |
Description
Title | 1952-11-08-02 |
OCR text |
Sivu 2 ILduantalna, marrask. Z p. — Saturdayt Kov. S, 1S52
lUlEEEVV) o Ibdependeat Xaixar
tsbUefbed Nov, 6, 1917, Autboxis»!
BS eecosd cla» smU Cbe Post
Office 2}ej»itmeDt/ otta«3. Pub-llsbed
tlirice «eekly: Tuesday»
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Fublläblns Company Ltd,; at lOO^lOZ
£lm 8t, W^ Sudbury, Ont,^ Canada,^
Telepbones: Builsess OlQce 4-4264.
Editcrial Office «•42S5, Manager
e.Suksi. eäitorVr.&\m±Kaam
BdOxessiBoz 69, Sudbary, Ootarlo.
Adveitisiog ntes upon ^ppUcation.
l^ransIatioD free of diaice.
TILAOSIiIXnaAT:
Canadassa:
inidysvalloissa:
Suomessa >
1 V^t, 7J0O 6 kk. 3.75
3kk, 225
1 vk. 8XK> 6 kk. 420
1 vie 8.S0 6 kk, 4.75
V i i ff
Eiseiihowerin valinta
Olisi oUut ihme, ellei nykyi^sä tilanteessa olisi Yhdysvaltain
:^ presidentiksi valittu republikaanien kenraali Eisenhovreria, sillä kaikki
kortit oli hekotettu itänen hyväksyn.
Jos meldää'mielipidettämme'kysyttäisiin siitä "miksi Eisen-
^]bowervbitti!^4— kuten uutiskome^
'^ennenkaikkea
tekijää: Rahalla-on "taivaallinen; voima; Trumanin hallituksen mu-on
hyvin Junttansa luke-iiut
ja korttien sekoittaminen siten, että vain £isenhowerin «voitto oli
)nahdollinen.
^ ^ Rahan voimasta puhuen meidän t^ilee muistaa, että Yhdysval-itain^.-
presidentin vaalit ovat "suurbisnestä" — eräitten arviointien
l'lnul{aä]i^(^ edustajiensa mainostamisen ja
Ivalit^misen hyväksi $75/)00,000. Tunnettu tosiasia myös on, että
K^yhdysyaltairi suurpääoma ja sen kontrollissa olevat sanor^alehdet,
-i'ädiö ja kirkkokin olivat valtaosa Esimerk-
}|cinä!;ni4initt^koon, että vaalipäivän aattona £isenhowerin arvioidaan
litistäneen :tadior.ja^^^^^^^
/rjotmidollaria.^^^^^^^ T^^
'Sd^faypnotisoitiiniis.' nukkuvien puolue unissakävijöin^
f inät raollaan,: mutta henkisesti torkkuen äänestivät f^^^^
Jrifiata".—ja toiset tilalW,
^&^*jVtwmttin^baM»ksen munaukset ovat niin suuria,-etteivät ame-vt|
ikkabiset>enä^
muistivat miten Truman lupasi 1948 pidetyissä vaaleissa, että valituksi
tultuaan hän matkustaa Moskovaan neuvotellakseen Stalinin
'"^IlSia^ kylmän sodan lopettamisesta; Nyttiedetään^ että Truman
Jäiti täyttämättä tämän lupauksensa ja^v^
|en asemesta maansa historian vihatuimpaati sotaan 'Koreassa. Tru-
-^fn^Qjni^hallitus jätti Tomuuttamatta vihatun Taft-Hartley lain, kuten
p^runön "lupasi v. 1948 nim laajakantoir
Afieipr^oitajahdin, että se itsekin on joutunut puolustautumaan puna-kauhusyytöksiä
vastaan. Trumanin hallitus on Korean sodan yh-
:|i^d^ suur.
;4i>kkeiden j a syleensä yhteiskunnaUisen mä
^^jBi -siis- ollut ihme, 'vaikka amerikkalaiset eivät halunneetkaan enää
demokra^lttipuolueen hallitusta. . •
1 JEisenhower puolestaan oli lukenut puoluepomojen • luntat h3rvin
?J;^o9oittautuitensiluokkaiseksi demagogiksi, joka voi "luvata kaikkea
^kalkille — kuitenkin niin, ettel.kukaan päässyt varmuuteen siitä,
|i9[)itä'hän'todellaaikoo:tehdä, jos valituksi tulee.
' '/^ -«Kaiken kukkuraksi kortit oli jaettu niin, että Eisenhowerm käytettävissä
pii kaikki ässät ja muut 'silmäntekevät". Hänellä oli ra-haa
— ruöcasti'rahaa vaalitaistelua-varten ja.rahan voimalla saadut
sanomalehdet (ja muut propagandavälineet: Tääiän lisäksi -Eisen-
^ower'rkä3rtti kyynillisen kylmäverisesti amerikkalaisten rauhantah-
, ^ a äänien kalastamisessa. Havaittuaan, että sotaiset puheet vähen-
. äivät hänen'kannatustaan, £isenhdwer turvautui '*'matkustah 'Koi
j a n " sodan lopettamista varten lupaukseensitä riinsaanunassa mää-
; rassä mitä lähemmäksi vaali^rvä tuli — # voitti sillä miljoonia
äähi'a,'k|iten Harry S. Truman voitti v. 1948 luvatessaan matkustaa
' ; ^..i^IQskoväan. Antaen ymmärtää, että hän on se suuri pelastaja, joka
'MWkykeneeVja:tahtoo lopettaa ^Korean sodan,- sekä alentaa siitä johtuvat
j korkeat verot ja kohoavat hinnat, kenraali Eisenhower löi pöydälle
^ ^alttiässän, joka tuotti ääniä. Asta erikseen ori tietysti se, miten
,'. . '(hyvämuistinen" kenraali Eisenhower on lupaustensa suhteen.
Yksi seikka on kuitenkin varma: Yhdysvaltain äänestäjät ha-
, rlustvat muutosta ja tämän muutoshalun takana on kansan enemmistön
tahto Korean sodan lopettamiseksi.
' ; Toinen kiistaton seikka on tämä: Yhdysvaltain imperialismin
, hyökkäävä ulkopolitiikka on jo kehittynyt siihen pisteeseen, että
, ^'n poliittisen .vallan kärkimieheksi täytyi saada ammattisotilas, ken-raali;
Joka vanhan traditionaalisen käsityskannan mukaan on täysin
amerikkalainen -menettelytapa.
SYNTYMÄPÄIVIÄ
TiiOxa nziiikaiDOk Sudbuxysta täyt.
tää 70 vuotia fk. 10 px^.
Yhdymme sukulaisten Ja tuttavien
onnentoivotuksiin»
ia ja
* * *
1
l p
K*
S?^i|N i i i
Laki ^'omiin käsiin"
Huolimatta sen perättömyydestä, työväenliikettä ylee^
< äikoina^^^j
^toimenpiteistä '^lain omiin käsiin ottamiseksi".
'-^-^Mutta nyt-meille tiedoitettiin Torontosta, että amerikkalaisen
suurpääoman kontrolloima Canadian General Electric yhtiö on Canadassa
ottanut. "lain omiin käsiinsä" rangaistaakseen canadalaisia
työläisiään Torontossa. -
Asian kulku on kaikessa lyhykäisyydessään äärettömän uhkaava:
Sovittelulautakunnan (Arbitration Board) puheenjohtaja prof. Bora
r Canadassa ennenkuulumattoman
iliäärättiin maksamaan $9,200 ''sakkoa" n.s. "luvattoman lakon ai-
, heuttamista vahingoista".
« ^Vastaavana tässä tapauksessa on United Electrical "VVorkers
; r^Unio (UE), joka on valtapiirien toimesta luokiteltu ns. ^'vasemmistolaiseksi"
unioksi. Mutta tärkeätä on muistaa tämä: Koko tämän
maan unionistinen: liike, niin oilcealla kuin vasemmallakin siivellä
olevani on tuominnut professori Laskinin 'lausunnon" ja selittänyt,
; a ;cgitä'yos ''ratkai^^ on koko tämän
^ ; m liike siinä tilassa, että se voidaan milloin tahansa
{lakoittaa.maksamaan samanlaisia "sakkoja".
Kuten sanottu, professori Laskinin "lausunto" on ainutlaatuinen
on selitetty, että
-kokögtämä ukaasi on perustuslaki- ja tyoväenvastainen toimenpide,
T^ihiti sähkötyöläiste^ ei hinnalla eikä millään albtu. Toisin-sänaeh
VE julisti, että se ei maksa tätä laitonta "sakkoa".
j ''Nyt kuitenkin ilmoitettiin Torontosta, että ko. amerikkalaisten
-kontrolloima GE yhtiö on päättänyt pidättää ko. summan työ-
Jäistensä niistä, palkkatuloisia, jotka työläiset ovat keskinäisen sopK
:m uniolleen.
\ - ) Tässä yhteydessä on muistettava, että työsuhteita sovittelemaan
: ; m^ eivät ole ^'oikeuslaitoksia" eivätkä
»is voi mitään 'sakkoja" ,tuomita. Toiseksi, ^-aikka olisi niinkin,
^:^/(^ demokraattisista menettelymuodoista poikettaisiin, ja
; sMttelulautakunnan puheen^^ myönnettäisiin tuomarin val-
'tuudet, sittenkään ei ole vielä kirjoissa eikä kansissa päätetty, että
työnantaja voi, ilman minkäänlaisen "oikeuden" päätöstä mielival-
. taisesti pidättää työläistensä palkkoja. Toisinsanoen, jos olettaisimme,
että UE:n maksettavaksi määrätty "sakko" olisi "oikeudenmu-
• ^ e n " , niin mikään oikeuslaitos, ei edes Laskinin sovittelulauta-
Isimta, ole vielä tähän päivään valtuuttanut GE yhtiötä takarari-
Xbinaaan työläistensä palkkoja tämän "sakon" maksamista'varten.
J Jos *1akia" ryhdytään tällä tavoin toteuttamaan."väkevämmän
^ ^'"'^ todella menossa-hurjaa, vauhtia
kohu hornan kattilaai;<. , .
MIT ÄOSr KULTTUUBI?
Kysymys: Haluaisin saada «nand-ialseh
selityksen ja määritelmän
kulttuurin meridtyksestä. Olkaa by-vä
ja- vastatkaa hiukan usisimmilla
sahoilla mitä kulttuuri oa työväen-^
luokan kannalta katsottuna? — Enrr
t,'nen suuourylainen.
Vastaus: Hyvin tunnettu marxilainen
teoreetikko «oward Selsam
määrittelee kulttuurin teoksessaan
•^Handbook of Philosophy" seuraavalla
tavalla.
^"Kulttuuri on se aineellisten ja
Jienälsten arvojen yhdistelmä mikä
on luotu ihmiskunnan :yhteiskmmal-lisen
kehitysprosessin vaiheissa jä
mitä usein sanotaan sivistykseksi.
Aineelliset arvot, erikoiscstikin tuotantovoimat,
kuuluvat: aineellisen
kulttuurin.piiriin. Kalkki se mitä on
luotu yhteiskunnan ylärakenteessa
kuuluu lienkisen 'kulttuurin piiriin,
kuten poliittiset laitokset, tieteen ja
talteen tuotteet,. tavat,; esiintyminen
sopivalsuuskäsitteet -yims. :Aineelli-nen
ja iienkinen kulttuuri ovat läheisessä
yhteydessä toisiinsa. Henkisen
kulttuuria kehityksen taso riippuu
aineellisen kulttuurin tasosta, erikoiscstikin
mikäli on kysymyksessä y h teiskunnan
tuotantovoimat.
(Luokkayhteiskunnassa omaa kulttuuri
kiertämättömästi luokkaluon-teen.
Sillä sen kehittämisestä mää-räiävät
hallitsevan luokan edut.
. 'Rakentaessaan omaa -kulttuuriaaii
käyttää proletariaatti kaiken sen
edellisten sukupolvien luomasta kult-;
tuurista mikä on arvokasta, arvostellen
kehittäen ja kokeUIen sitä
oman yhteiskunnallisen käytännön
kannalta katsoen.
•Lenin sanoi aikanaan, että ^'pro-:
letaarisen kulttuurin tulee olla t u loksena
niiden, tietomäärien: luonnol-;
lisesti kehittämisestä mitkä ihmiskunta
on kerännyt ollessaan kapitalistisen
yhteiskunnan, kartanoher-rain
yhteiskunnan ja -virkamiesyh-;
teiskunnan ikeen alaisena."
.5-l»roletaarIens:50Slalistinen'kulttuuri
muodostuu huomattavasti erilaiseksi
muiden yhteisktmtaluokkien kulttuu-rlst^^
koska sillä on laajempi kosketus
ja elimellinen yhteys laajoihin
kansankerroksiin. Se prosessi, jonka;
kautta työtätekevien joukot saavatj
oman kulttuurinsa edustaa sellaisenaan
kokonaista vallankumousta,
kulttuurivallankumousta, mikä muodostaa
erään mitä tärkeimmän kohdan
kommunistisen yhteiskunnan
rakennustyössä. Kommunismin yleismaailmalliseen
ihmlskuiman kulttuuriin
kuljetaan sellaisen kulttuurin
kautta mikä on muodoltaan kansallista
Ja sisällöltään sosialistista kaikkialla
siellä missä proletariaatti saa
vallan käsiinsä
LAHJAT JA VEROT
Kysymys: Olen aikonut lahjoittaa
kahdelle sukulaislapselle tuhannen
dollaria kummallekin opintojen jat-r
kamista varten. Pitääkö minim tai
heidän maksaa vero näistä lahjoista?
— Tilaaja.
Vastaus: Jos lahjojen määrä ei ole
yli tuhannen dollaria kenellekään
yksilölle, ei kenenkään tarvitse maksaa
veroa niistä. Alutta jos teidän
vuoden aikana tekemienne lahjoitm-ten
yhteinen määrä ylittää neljätuhatta
dollaria, on teidän maksettava
vero siitä määrästä mikä ylittää
neljätuhatta dollaria.
Kiij. Pierre Gelinas
MonlieaL—"Yleisd seuraa Innostuneesti
-Kansojen rauha nkongressln
asioita. Tolitiikot, uniojohtajat, v i rastoa
ja tehdastyöläiset sekä kansal.
llsmieliset ovat antaneet sille refbelU-eenkannatuksensa.?:
Näinsattoi\rean
Jules Richard lokakuim 25 pnä Le
•Pi>f.^t ,T |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-11-08-02