1965-08-05-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
S M 2 Torstaapa, elok. 5 p .— Thursday, August 5, 1965 I N D E P E N D E N T L Ä B O R O R G AN OF F I N N I S H C A N A D I A NS ptabUBhed Nov. 6, 1917 s • ':\.}--'-^->]-: ' MAN^QER; E . SUKSI .M': 'iigUPH9*1^rQrriC^ ÄN0,|D|TQ8lfU 974-4264 BiibliäÄe>4'tiiH«jB w ^ Saturiteys by Vapaus PuUiäiltig OI: L i M t e d / 100-10J2 Bto^ St/%e5t. Sudbury, Ontario. Canada. , M^lUni^.i^resa; Box 69 A^ermag rätes up9ii>fk]^^p4^; tr;(paIaU^ free of obarge. Atttboilsed u second claa^l BM( Offia« Departinent. Ottawa. GANAO!/\N LANGIMGF-PRFSS Canadaasa: 1 v](. 6 kk- («.TS'^ USAzasa 1 vk. $10.00. 6 kk. $5.25 S kk. 2.79 Suomessa: I vk. 10.50, 6 kJt. 5.75 •' • McijUelcerijotaan ett§. Capadassa on kova puute ammatti-tiif^ lsijit^ avattava Bntanniassa~ja eraijäBan^ufesji^ siirtolaisten värväystoimisto-ja, käytettävä .zniijQoni» doUareita veronmaksajain varoja matnoskjampänjaan, jonka tarkoituksena on osoittaa, että ca-i^ adaJlaisei ^ $ i t iiiiltei seitsemäpuaessä taivaassa vaikka heidän. jaU^itQAaT^^i^afiv^t^ vielä maassfi. Tosiasiassa meille on, kerrottu, että siirtolaisasiain mi-ndsteriJohnNicholsoTi 011 jo alolttfmut Britannia eräissä imiissa Euroopan näiissavoinmperäis^^ kampanjan uusien .siirtolaisteili värväämiseksi Canada^^ ^Väme vuonna (Canadadn tuotettiin 112,606 siirtolaista ja sitä edellisenä vuonna 93,151. Viimevuotisista siirtolaisista oli tila^tottetorjm mukaan 56,190 työvoimamarkkinoille tulleita siis työläisiä ja 56,146 huollettavia. Yksityiskohtaisempien tietojen mukaan näistä uusista siirtolaisista oli 17,467 tehdas- ja rakennustyöläistä, 5,737 sekatyöläistä, 1,216 mui-dea alojeii työläistä jne. '' Nyt aloitetun kampanjan perusteella on tarkoitus kak-sinkerUdstuttaa nämä tilastot sillä perusteella, kuten sanottu, että Canada tarvitsee kipeästi ammattitaitoisia työläisiä. Yleisesi niyös-tiedetaän että vissit työnantajapiirit ovat painostaneet kovasti siirtolais^ninisteriä "halvan työvoiman" hankintaan. Siksi puhutaan uusien siirtolaisten avustamises- ^ vuoden aikana maksettavilla rahalainoilla jne. Yksistään siirtoläiäiea 'iarpeen" mainostamiseen on aikomus käyttää veronmaksajain, varoja $13,000,000, eli lähes dollari kutakin canadalaista miestä, naista, lasta ja vanhusta kohti. ENTÄS CANADALAISET . Vaärinkäsity välttäjoiiseksi haluanune erikoisesti ko-roslaa, että Vapaus ei vastusta siirtolaisten pääsyä Cana-daan. ejkä edes slirtolaistai värväämiskampanjaa ulkomailla. Päinvastoin olemme sitä mieltä, että tässä suuressa maassa on paljon tilaa niin uusille siirtolaisille kuin uusille canada-laissukupolvillekin. Siirtolaisten tuonnin -ja erikoisesti val-tiop- johdolla ja varoilla harjoitettavan siirtolaistarpeen ko-vapaineisen mainonnan perustana pitäisi kuitenkin olla Canadan ja canadalaisten yleiset edut, eikä joidenkin "halpaa siirtolaistyövoimaa" tavoittelevien työnantajapiirien saalis- 'tushalu. • •••• • . Ja niin kauan kuin meillä on virallistenkin tietojen mukaan lähes ,300,000 työtöntä ja niin kauan kuin esim. Canadan talousneuvosto on huolissaan siitä, että mistä saadaan riittävästi työpaikkoja niin sanottujen suurten sukupolvien nuo-^ rille työläisille seuraavan 5 vuoden aikana jolloin Canadassa tarvitaan varovaisempienkin arviokien mukaan 1,500,000 uutta työmaata,-on meidän mielestämme järjettömyyttä lähen-telieväälyhytnäköisyyttä ryhtyä laajakantoiseen siirtolaisten värväämiseen vain joidenkin työnantajapiirien tyydyttämi-seksL. Meille sanotaan nyt hurskastellen, että kysymys on "am-mattitaitcMlsista'^ työläisistä,-joista <m kuulemma kova puute. Mutta vaikka joillakin paikkakunnilla ja joillakin työaloilla olisikin todellista puutetta ammattitaitoisista työläisistä, niin tosiasia kuitenkin on, että työttömien armeijassa on nyt tu-hasnsia ja taas tuhansia korkeasti ammattitaitoisia työläisiä. Miksi ei hallitus järjestä niin, että näille työttömänä oleville ammattimiehille ja heidän perheilleen varataan ilmainen kyyti tarvittavine apurahoineen seUaisille paikkakunnille siirtymistä varten, missä on sitä työvoiman puutetta? Ja miksi ei järjestetä palkallisia ammattikursseja ammattitaidottomille työttömille niin, että heis^ saadaan niitä tarvittavia ammattimiehiä? MeiHevastattanee ensimmäiseen kysymykseen, että hallitus on jo luvannut lainojen muodossa avustaa työläisten siirtymistä työnhakumielessä paikkakunnalta toiselle. Mutta itäka työläinffli voi velkaantua vain siinä toivossa, että hän saa mahdoHisesti maan toisesta äärestä joko lyhempi- tai pitempiaikaisen työmaan? Työläisten varat eivät sellaisiin vel- 3^3^1111 riitä.. J a yhtä hyvää luulisi olevan sen, että siirtolaistarpeen mainostamiseen varatut miljoonat käytettäisiin kotoisten työttömiemme ilmaiseen kuljettamiseen sinne, missä niitä-työmaita on saatavissa. Yhtä hyvää luulisi olevan sekin, ^täJMJestettäisiin ammattitaidottomille sellaisia ammattikursseja, että ammatin oppimisen yhteydessä he voisivat pi-t ä * sekäf oman että huollettaviensa elämänsäädyllisessä tasossa. . KETTÄ OVAT TYÖTTÖMÄMME? ^•--1 Suurten päivälehtien työttomistänimean^ ku-ya on.sellainen, ,että h^ ovat jonkinlaista hylkytavaraa, ja öttä oikeastaan he ovat saamattomuudellaan, ammattitai-dottomuudeUaan ja pelkällä laiskuudellaan aiheuttaneet ämat pulmansa. ' ; Työläiset tietävät kuitenkin että asia ei ole lähestul-kicxmkaan xmm. ^ . Suuressa työttömien armeijassamme on tietenkin myös ^ysillisesti tai henkisesti sairaita ihmisiä; heidän joukos- |}aan ota sellaisia 50—60-vuotiaita miehiä ja naisia. Jotka ovat niian vanhoja" työhön ottamista varten, mutta kuitenkin i i i f iA ntmrla vanhuudeneläkettä saadakseen. • Suurin osa työttömistämme on kuitenkin hyvässä työkunnossa olevia miehiä ja naisia, joilla on useissa tapauksissa korkea amjnaattitaito^tai jptka vpivat, jos saavat siihen-tl- JaiBuudeo, oppia jonJkun uuden ammattitaidon, .r Muisiaa nimititäiii^ tulee, että työttön^ joukossa on yissi prosentti vastikään koulusta päässeitä nuoria miehiä ja fuiisia. Heillä ei ole luonnollisestikaan vielä ammattitaitoa eUcä anunattäiiokemusta; Mutta kuka voisi väittää, et/tä nämä canadalaisista kouluista vastikään työmarkkinoille tulleet tai ensi keväänä tulevat mxoretmifehet ja naiset eiväit muka voi Kritiikkiä Waslungton. Vuosittain noin 2^. 000 amerikkalaista lasta keäkeyttSii kansakoulun ja noin 1 jmilj. oppikc^ lun. IVöläisi^tä 46 proseptjjla pfl m-tämätön kou|usivi^;~ |k^^tta||f )B^i iuballjtuksen johta^ja Ft^o^Jef^. Vashi^onifai jäljestetyn kasvatusongelmia tutkivan konferenssin avajaispuheessa faän totesi.. ettS v$rilU9istli Iap3ist9 jputMu köuhmkgy^itii^a keyttäfluSäi» ^Hiicsi k^rtoft mij» pi^^ kuin valkoisisU. "Tämän tilaston varjot ovat synkät — ne ovat bSpeiOcsi USA: He". lausui Keppel.- Konfferenssin osanottajat käsitt^e-vät myös erästä maan rotukiistojen suurinta syytä, kysymystä rotudxttte- (usta kouluissa. m98B irai^ortin matkastaan maakuiK k i H n läi^ ftmlmliMi^palreUia $ i ^Mi ^ l e - nan oikeusministeriöUe. - ' valtion asianömaiseUe^^^^^^^^^^^^ itiiseksi völiun l99^« . «^Uain NenvostolUton kÄemosten poh> JaU«, seiini ^9«|^iuinf4Unen ter- V^ysminteieri Hatthev Oymond fMViistaiiia. . Ensimmäisessä haastattelutilaisuudessa sen jäikin kun hän hei-näkuqn 19 jpäiYäna pa}i|sl ^uukau-d^ itkestä^^tä Euroopan matkata. t^rv^$n|Uiji|ter( Dyniond sanoi saaneensa hyvän vaikutäman Neuvos-tpliiton- ambulanssipalvelusta, ja että hän on nyt vahniina esittä- "AUTA MIESTÄ MÄESSl^ ÄLÄ MÄEN A L L A" Kun olen -lukenut niitä-Jöviperän Pekan pakinoita siitä Vapa^ Sanast^, niin kyllä näyttää siltä, että siellä syntymämaassa taitavat asiat oUa. vallan Pahan kaulat^. Kun Venäjän kon^nunistit järjestivät sinne Suomeen liiitä rauhanko-kouksiaan; niin sinne menee Suomen presidentti ja muita mi,nisterejä. Siellä Suomessa saavat nyt vapaasti toimia kommunistitkin aina eduskunta valiokuntia myöten. Toista se d i silloin kun Suomi sai itse määrätä omista aseistaan. Silloin muilutettiin presidenttikin ja R i - SYNTYMÄPÄIVIÄ Hilda Tuorl, Sudbury, Ont,. täyt tää maanantaina, elokuun 9 pnä 83 vuotta. Sulo Helminen, Windsor, Ont. täyttää tiistaina, elokuun 10 päivä na 75 vuotta. 2' Kysymyksiä j vastauksia Kysymys: Voitteko vastata kysymykseen koska henkilö saa vanhuu-deneläkkeen, joka on nyt 65 vuotta vanha ja ensi heinäkuussa 66. — Kiistaan joutunut. Vastaus: Aivan varmaa vastausta emme-vef antaa siksi kun hallitus ei ole vielä julkaissut yksityiskohtaisia aikatietoja tälle ikäluokalle. Mutta kun hallituksen tietojen mu^ kaan heinäkuussa 1898 syntyneet saavat eläkkeen tammikuussa 1967: n i in tämän perusteella rohkenemme olettaa, että heinäkuussa 1900 syntynyt henkilö, joka on nyt 65 vuotias, saa eläkkeensä viimeistään tammikuussa 1969. Mahdollista kui tenkin on että hän saa eläkkjeen. hieman sitäkin ennen. Sivumennen sanoen eläkeiän lä-he. stye.ssä; on tarpeellista huolehtia siitä, että eläkenanomus esitetään, kuusi kuukautta ennen kuia eläk-, keen pitäisi saada. Muussa tapauksessa voi eläkemaksut jäädä alussa saamatta.' Todettakoon, että joulukuussa 1895 elokuuhun 1896 syntyneiden olisi pitänyt esittää eläkeanomuksensa kesäkuussa 1965 saadakseen eläk-, keon tammikuussa 1966. Ken heistä ei ole tätä anomusta ^ielä tehnyt, ryhtyköön toimenpiteisiin heti. Ja syyskuusta joulukuuhun 1896 syn tyneiden olisi pitänyt lähettää elä; keanomuksensa heinäkuussa 1965 saadakseen eläkkeen tammikuussa 1966. Tammikuussa 1897 syntyneiden tulee lähettää eläkeanomuksensa elokuussa-1965, saadakseen eläkkeen helmikuussa 1966. oppia sellaista-ammattia, jonka tekijöitä on nyt jossakin maamme kolkassa joko todelr lista tai oletettua pulaa. Me siis kannatamme siirtolaisten värväämisen tehostamista vasta sitten kun valtiovallan toimesta on tehty kaikki mahdollinen nyt työttöminä olevien satojentiÄansien canadalaisten saamiseksi luovaan työhön - r - lukeutuen tähän ammattitaidon tai uuden ammattitaidon opettaminen siellä, missä työmaan saannin ehtona on sellainen ammattitaito, imr tä työ- ja pppikykyisi|iä työttömillämme ei satu ehkä juuri nyt olemaan. • tavuori tapettiin muistaakseni parlamentin rappusille siitä kun yrittivät toimia rauhan puolesta. Nyt kun Kosola ja Svinhufvud ovat kuolleet ja kenraali Valleniuskaan ei ole enää miäräämässä, oHn ainoa henkilö, joka näkee npihin kuijuuteen Suomi on luisumassa on IQviperin Peldia Torontossa. Hänen olisi kaiken Järjen mukaan mentävä kiireesti itse niitä Suomen asioita hoitamaan, sillä täältä Canadasta kasin se taitaa olla hankalaa. Tässä väliini on siksi paljon kylmää vettä, että parhaatkin neuvot voivat laimentua. — I. S. LÄNSIRANNIKON LOHEN K A L A S T U K S E S TA Ensiksi uniotoiminnasta. sana tai pari. • :. • • Kalastajien unio on yksi voimakkain British Columbiassa. Nyt on tehty kahden vuoden hintasopimus kalasta j a niinmuodoin loppuu se ainainoh epävarmuus siitä, mitä saamme kulloinkin kalan hinnaksi. Usein on tapahtunut, että kalastus on ollut menossa pari viikkoa ennen hintasopimusta. Vuosien varrella on käyty monet lakkotaistelut joiden ansiosta on saa!u tyydyttävät hinnat kalalle. Meillä kalastajilla ei olisi paljoakaan etuisuuksia ellei meillä olisi tällaista unioa. Yksi esimerkki vuo sikymmenien .takaa. Isosta, keskimäärin 25 paunan valkoisesta lohesta maksettiin vain viisikin senttiä kappaleelta, mutia nyt. saamme siitä useampia dollareita. Siihen aikaan, j o l l o in emme saaneet kalasta juuri minkäänlaista hintaa, ei ka lastajilla ollut unioa. Muuten meillä suomalaisilla on täällä kalakämpällä luettavanamme Vapaus ja L i e k k i . Yksi tärkeä seikka on se, että saamme hankituksi lehtiemme tueksi $7.000 ja "rapiat" päälle, joten antakaamme haastoi den vyöryä. Minä j a Mikko lahjoi-tinune summan j a haastoimme ka lastajakaverit jatkamaan sitä. Toi vottavasti pojat ovat haasteemme huomanneet Muuten tämä kalastus on rasitta vaa touhua. Kun pyhäiltana kello 6 ruvetaan kalastamaan, niin vasta torstai-lltana kello 6 lopetetaan työ. On oltava menossa yötä ja päivää, j o s n u e l i i kaloja saada. Välillä nukutaan vain muutama tunti. Työi aika tulee yhteen menoon 96 tunUa. Ne pienet unen pätkät otetaan s il loin kun verkko on meressä. . Eikä siinä paljoa kävelyäkään saa kun on veneessä yhtä mittaa 96 tuntia. On sitten viikon lopulla annettava jaloille kävely-voimistelua. Olisihan tässä muutakin» mutta toisten lisää. • Hyvää kesän jatkoa Vapauden ja Liekin kaikUle lukijoille. Yksi kalastaja joukosta. River Inlet, B. C. Mainittu ministeriö valmistelee nyt anunulansslpalvelua koskevaa lakiehdotusta, mikä on tarkoitus esittää lainlaatijakunnan seuraavalle istunnolle tänä syksynä. Oikeusministeri Arthui: Wishart on jo vihjannut, että lain mukaan ambulanssit j a hUdeh käyttäjät, tulevat, tarvitsemaan maakunnallisen toimiluvan. V Trt Dymond selitti, että Neuvostoliitossa käytännössä olevan palvelun mukaan; minkä hän näki toiminnassa Leningradissa, kaksi t ai kolme ambulanssia ei voi mennä kutsun tultua samaan paikkaan^ kuten täällä toisinaan tapahtuu. Täällä korostetaan myös liian paljon maantieonnettomuuksien käsittelyä ambulanssipalvelun yhteydessä, se- Utti terveysministeri. Neuvostoliittolaisten käytössä on kutsuvalmiina spesialisoituneita ambulansseja, ja mennessä esim. sy-däntapauksesta epäillyn apuun, ambulanssin mukana menee paikalle lääkäri, joka kykenee suorittamaan rintaleikkauksen ambulanssissa; sen lisäksi tällaisessa sydäntautisen varalle erikoistuneessa ambulanssissa on tarpeellisia lääkkeitä ja välineet sähkö-cardiogramin ottoa varten. "Sellainen järjestö ansaitsee tulla huomioonotetuksi Heillä on täydellisesti koK)rdinoitu ambulanssipalvelu", sanoi t r i . Dymond. Muistellen kaksiviikkoista vierailuaan Neuvostoliitossa tri Dymond selitti .että missä tahansa Neuvostoliitossa voi numerolla 03 saada puhelimitse yhteyden keskusambu-! lanssipalvelun kanssa, missä kaikki puhelut otetaan nauhalle. Sieltä tieto lähetetään asianomaiselle ala-asemalle.. • Leningradissa oli tri Dymondille kerrottu, ei kenenkään-tarvitse odot taa viittä minuuttia kauempaa ambulanssia. "Minä en nähnyt yhtään Cadillac-ambulanssia. Heillä on käytännölliset ajokit siinä työssä", sanoi tri Dymond. Leningradin ambulanssipalvelu saa päivittäin keskimäärin 2,000 avunpyyntöä. : Toronton kokoisessa ukrainalais-kaupungissa, Kievissä, on saatavissa 100. ambulanssia ja ambulanssipalvelun henkilökunnassa on 1,300 henkilöä, mukaanlukien 261 lääkäriä (ja yksi lääkäri menee aina ambulanssin mukana) sekä 350 lääkealan avustajatyöläistä, selitti sama.s-sa tilaisuudessa Canadan lääkärien Collegen johtokunnan johtaja, tri W. V . Johnson, joka oli myös Canadan 4-henkisessä lääkärien ryhmässä, mikä vieraili Neuvostoliitossa. Torontossa on 28 ambulanssia yk-. sityisliikkeiden hallinnassa ja 6 ambulanssia kaupungin hallinnassa. Kaupungin palokunnalla on kuusi farmariautoa (stationwagons) joita voidaan hätätilassa käyttää myös ambulansseina. Tri Dymond sanoi ihailevansa Neuvostoliiton korostusta henkilökunnan opettamiseksi. "Heillä on 1 lääkäri kutakin 550 asukasta kohti", hän sanoi. Mutta siitä huolimatta, ja vaikka ulkopaikkakuntien lääkäreille maksetaan kaksinkertainen palkka, neuvostoliittolaiset eivät saa riittävästi lääkäreitä sivupaikka-kuntia varten. Neuvostoliitossa on myös puutetta sairaanhoitajista, hän sanoi. " H e menettelevät kuten mekin — nopeistuttavat sairaanhoitajattarien koulutusta." Kolmas puoli, mistä t r i Dymond sai myönteisen vaikutelman Neuvostoliitossa, koskee kertauskursseja, joihin osallistuville lääkintäalan henkilöille maksetaan täysi palkka. Nämä palkalliset kertauskurssit ovat pakollisia joka viiden vuoden kuluttua, mutta ne ovat avoinna milloin tahansa vapaaehtoisuuden pohjalla, selitti tri Dymond. Tri Dynqond sanoi kiintyneensä erikoisesti Ruotsissa käytännössä olevaan sairaushuoltopalveluun, minkä puitteissa "potilas" saa lää-kä: puolestaan maksaa 80 prosenttia lääkärin laskusta; jättäen potilaan maksattavaksi 20 prosenttia. Sairaalassa palveliiaan antavat lääkärit saavat maksunsa kokonaan valtiol ta. Jarrutusmaksui mitä Canadan lääkärit ja vissit) nouutkin p i i r i t vaativat, ei triVpymöndi]^ k c f ^ d f l ^ . mU' kaan saähut ksj^tttsta^missälih S.u-roopan 'aaaaaMi; v(Jarrtttu8mak8Ulla «U "deterrent fee"-m'aksiilla tarkoitetaan sitä,, että kun potilas joutuu maksamaan: osan lääkärin tai lääke^ maksusta, niin se muka "jarruttaa" ns. "tarpeetonta" lääkärien puoleen kääntymistä — V.) "Venäjällä he eivät voineet tai eivät halunneet ymmärtää, mistä tniiiä puhuin', jarru tusmaksusta kesktiu^telt^essa, sanoi mr. Dymoud. USAn kaikeois-* lento dokuussa Washlngtoo. Seuraava kaksimiehinen Gemini-kapse.lin avaruuslento alkaa elokuun 19. päivänä ja kestää kahdeksan vuorokautta, i l moitti Yhdysvaltojen ilmailu- ja a-varuuähallltus Nasa Washingtonissa viime viikolla. Gemini-5:n miehistöön tulevat päällikkönä Gordon joka toukokuussa 1963 vietti 34 tuntia avaruudessa, sekä ensikertalainen Charles Conrad. Kun Gemin.-5 on tehnyt arvioidut 122 kierrostaan maapailon ympäri, tulee astronaut ti Cooper olleeksi avaruude-xsa kau emmin kuin kukaan muu tähän men nessä. Gemini-5:n lentoaika on suunnil leen yhtä pitkä kuin meno—paluu matka Kuuhun.. USA on suunnite! lut tällaista lentoa vuodeksi 1966 tai 1069 kaksimiehisellä Apollokap selillä.. Elokuun Gemini-lennon tarkoi tuksena on osoittaa, ettei pitkäaikai nen painottomuus ole terveydelle vaarallinen ja ettei se vaikeuta hyvin harjaantuneen astronautin työskentelyä. Gemini-5:ssä on myös ns. "lähes tymistutka", ensimmäinen laatuaan tällaisessa avaruusaluksessa; ja sen avulla alus voi lähestyä satelliittia jonka se itse lähettää lennon alku vaiheessa. PIhiia Bonn. — Muutamia tuhansia Bun-deswehrln sotilaita tullaan siirtämään Länsi-Saksasta Portugaliin. Ilmoittaessaan tästä sanomalehti Frankfurter Rundschau korostaa, että jo vuoden 1966 kevätpuoliskot la ensimngiäiset.Bundesvehrin jottk^ kQ-b;»a8tot}aj?^vat mailan Portugal i i n . , Lehden mukaan, tullaan' Bun-desyehrin iiotilaalUsteii tukikohtien varustukseen Portugalissa käyttämään 140,000Mänsimarkka^; joista i30;||OO antaa Länsi-Saksa ja 10,000 Pottugali, — Frankfurter Rimdschauh mukaan tulee Bundeswehrln pääasiallisena sotilaskeskuksena -olemaan Län^i- Saksan ilmavoimien lentotukikohta Bejassa; Paikkakunnalla on jo käynnissä lentokentän, rakennustyöt. Sinne rakennetaan myös kasarmeja lentohalleja, korjaamoja ja sairaala. Indonesian ohjuksia Singaporen edustalla Djakarta.—• Indonesia on asentanut aivan Singaporen edustalle oh-/ juksia, joilla sekä Malaijan että Singaporen osavaltiot voidaan muuttaa "tulimereksi" vain nappia painamalla, sanoi muuan indonesialainen sotilasviranomainen äskettäin. Ind6nesian uutistoimiston Aniaran välittämänsä haastattelussa eversti Uumedi, Rhion alueelle sijoitetun 31. rykmentin komentaja, väitti, että ohjukset saadaan osumaan erittäin tarkasti, koska niissä on uudenaikaiset tutkaohjauslait-teet. Rhio sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Singaporesta. — Jos vihollinen uskaltaa astua jalallakaan Indonesiaan, Malaija ja Singapore muuttuvat yhdellä napinpainalluksella liekkimereksi, sanoi eversti Uumedi. Tiistaina Antara tiedotti, että joukko indonesialaisia sotalaivoja on matkalla Malesian rajoille, jotta Englannin Malesiassa olevien joukkojen vahvennuksista syntynji epäsuhde tasapainottuisi.. JATKUVAA MlKROr METEORISADETTA "Moskova. 7T-. Neuvostoliittolainen astronomi Vladimir Radzievski on esittänyt olettamuksen, että aurinkokuntamme planeettoja ja kuuta ympäröivät mikrometeoripilvet. Nämä pilvet eivät mi^uta muotoaan, vaan "virtaavat" jatkuvasti planeetoille. Maan lähellä olevan pilven kokonaismassa on professori Radzievs-kin mukaan lähes puoli miljoonaa tonnia. Tästä pilvestä putoaa maahan joka päivä kymmenisen kiloa mikrometeoreja. Professori Radzievski selittää, että "tämä pilvi uusiutuu täydellisesti 150.000 vuodessa". Samanlainen pilvi pitäisi olla myös kuun pinnalla. Vaikka sen olemassaoloa e i vielä ole voitu kokeilla osoittaa, on tiedemies vakuuttunut siitä, että se ei ainoastaan ole olemassa, vaan että sillä on tuhansien tonnien painoinen massa ja että se 100,000 vuoden aikana ehtii täydellisesti pudota kuuhun. Ottaen huomioon, että mikrome-teoritit liikkuvat kuun läheisyydessä kaksi kertaa luodin nopeudella ja että ne kykenevät lävistämään : kohteensa luotien lailla, on tarpeellista tuntea niiden tiheys tulevia kuuhun j a muille Planeetoille suuntautuvia lentoja suunniteltaessa, joita ei suojaa sellainen p^iksu ilmakehän panssari;kuin maata. "Mitä lähempänä mikrometeorit ovat jonkin planeetan pintaa, sitä pienemmällä nopeudella ne lähestyvät planeettaa", arvelee professori Radzievski. Juuri tämä johtaa osasten kerääntymiseen pilviksi lähellä planeettoja. Jokaisesta aurinkokunnan veto-voimavaikutuksesta tulee pölyhiukkasten laskuoja. Niiden jatkuva pu-putoaminen aurinkoon j a planeetoille, johtaisi piankin aurinkokunnan pölymateriaaliii loppuun kulumiseen, ellet sitä syntyisi uudestaan asteroiden ja pyrstötähtien hajoamisen tuloksenatlailmeisesti myös siitä, että äurinko^lciertää meidän planeettajärjestelmäämme osasia planeettain välisestä avaruudesta". HORMOONILÄAKKEITÄ NAUTTINUT NAINEN SAI 7 ELOTONTA LASTA Hampuri. — Hedelmöittämis- eli hormoonilääkkcitä nauttmut eräs ruotsalaisnainen on synnyttänyt seitsemän elotonta lasta, tiedoitet-tiin täällä tiistaina. Koska tämä on tapahtunut, sitä ei ole tiedoitettu. Lääkäri Gerhard Bettendorf sanoi tämän synnytyksen olevan kuitenkin yhteyksissä hormoonilääkkeiden nauttimisen kanssa. PÄIVÄN PAKINA VAIKENIUT Ylläolevalia otsikolla kirjoitti Helsingissä ilmestyv3n Kansan Uutiset lehden pakinoitsija Nuotta noin nimeensä: "Äänet tulevat yhä vaikeammiksi, amerikkalaisten 'liberaalien k r i t i i k k i USA:n osuudesta Vietnamissa on valumassa kuiviin'. Se . o n selvä kehityssuunta, odotettu ja ehkä väi^läroätön — mutta monille tuskallinen ja syvästi levotto^ muutta herättävä. Syyt ovat moninaiset, mutta ennen kaikkea siihen vaikuttaa hallituksen yhä voimakkaampi kytkeytyminen Vietnamin konfliktiin, askel 'avusta' 'sotaan — ja kamppailuun' jossa vaakalaudalla on 'kansakunnan kunnia'. Isänmqalli^uutta mobilisoidaan — ja siitä tulee pakkopaita. On jo olemassa painostusta ja sen on tultava vahvemmaksi. 75,- 000 amerikkalaisen sotilaan määrä Vietnamissa nousee kohdakkoin lähes 200,000:een, viikottain kymmenet kaatuneet nousevat sadoiksi — ja arvostelija tulee kohtaamaan yhä auuremman vaaran, että hänet poltinmerkitään 'kommunis-nisympatisööriksi' . . ." Näin kirjoittaa tunnettu ruotsa-- lainen lehtimies Sven öste kumotessaan Dagens Nyheterin palstoilla Vietnamin sodan reaktioita USA:n omalla maaperällä. Ja näkymät ovat hätkähdyttäviä. Yhä useampi sulkee suunsa, yhä use-. ampi tuntee "ikommunisti"-leiman väikkyvän housunpersuksensa tuntumassa. Sven öste kertoo erään lehtimiehen lausuneen: " K a i k k i , mitä me nyt sanomme, tulkitaan isänmaallisuuden puutteeksi, pehmeydeksi kommunister ja kohtaan. Me olemme jo nähneet tämän kehityksen, mutta nyt se tulee olemaan ennen kuulumattomissa määrin vaikeampi." Ja toinen Östen kuulema repliikki: "Ollessamme nyt niin syvästi kytkeytyneenä (sotaan) minä tulen epäröimään harkitessani vastaväitteiden esittämistä. Minä olen puhunut monien senattorciden kanssa, jotka ovat johtaneet tyytymättömiä ja he katsovatHiyös, että keskustelu on tukehtumassa." öste tähdentää, että ihmiset eivät suinkaan ole muuttaneet mielipiteitään, mutta he pelkäävät. Poliitikot pelkäävät; että he kohtaavat poliittisen kuoleman amerik- 'kalaisessa rahamankelissa, jos he itsepäisesti väittävät vastaan, ja kun jo senaattori ja edustajahuoneen jäsenkin pelkää, niin miten se enää vaikutta9kaan alaspäin! Ilmiö sinänsä ei ole vieras. Sen karmeimmat merkit löydetään Hit-, l e r in ajan Saksasta, mutta myös^ meillä Suomes-sa tunnetaan ne aivan riittävän hyvin. Meilläkin on ollut aika, jolloin isänmaallisuuden käsite sotkettiin kansalliskiihkoon mielipidetcrroriin ja vihankylvöön jolloin jokainen sai leiman otsaansa, mikäli ei ääneen vannonut täysin vääristyneen, lappusilmäisen ja vaarallisen isänmaallisuus-käsit-teen nimeen. Ja kun silmäillään vaikkapa vain Suomen vaalituloksia ennen ja jälkeen toisen maailmansodan, niin huomataan, miten kieroutuneen kuvan tällainen oi-kcistolalsittain puleerattu peili antaa. / USA:ssa ollaan siis nyt täysillä kierroksiUamenossa samaa» kurimukseen. Likaisesta Vietnamin sodasta tehdään 'Ikansallinen kunniakysymys",, itse kunkin ''isänmaallisuuden" koetinkivi, jolla punnitaan ihmisten asema, leipä ja toimeentulo. "Isänmaasta" ja ''isänmaallisuudesta" muokataan taikasana j o i ^ a avulla voidaan tehdä mitä tahansa: vaientaa-arvoste-lu, tapattaa tuhansia amerikkalaisia, sulkea ihmisiä vankilaan. Ainoaksi oppositioksi jää s e — k u t en öste toteaa — j o k a vaatii yhä laajempaa sodankäyntiä yhä kovempia iskuja yhä pidempiä askeleita kohti suurselkkausta. Ja muut vaikenevat koska he eivät halua olla "epäisänmaallisia" koska he eivät halua "liata kansallista kunniaa" tai koska he — pelkäävät. Toisin sanoen: U S A : n Vietnamissa käymä likainen sota on viemässä maan kohti totalitääristä järjestelmää sanan pahimmassa merkityksessä. • • Jos tämä kehitys esteettä USA:s-sa jatkuu niin se ei merkitse vain kansallista amerikkalaista onnetto-' muutta vaan — j a ennen kaikkea — kansainväliatä.— Nuotta.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 5, 1965 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1965-08-05 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus650805 |
Description
Title | 1965-08-05-02 |
OCR text |
S M 2 Torstaapa, elok. 5 p .— Thursday, August 5, 1965
I N D E P E N D E N T L Ä B O R O R G AN
OF F I N N I S H C A N A D I A NS
ptabUBhed Nov. 6, 1917
s • ':\.}--'-^->]-: ' MAN^QER; E . SUKSI
.M': 'iigUPH9*1^rQrriC^ ÄN0,|D|TQ8lfU 974-4264
BiibliäÄe>4'tiiH«jB w ^ Saturiteys by Vapaus
PuUiäiltig OI: L i M t e d / 100-10J2 Bto^ St/%e5t. Sudbury, Ontario. Canada.
, M^lUni^.i^resa; Box 69
A^ermag rätes up9ii>fk]^^p4^; tr;(paIaU^ free of obarge.
Atttboilsed u second claa^l BM( Offia« Departinent. Ottawa.
GANAO!/\N LANGIMGF-PRFSS
Canadaasa: 1 v](. 6 kk- («.TS'^ USAzasa 1 vk. $10.00. 6 kk. $5.25
S kk. 2.79 Suomessa: I vk. 10.50, 6 kJt. 5.75
•' • McijUelcerijotaan ett§. Capadassa on kova puute ammatti-tiif^
lsijit^ avattava Bntanniassa~ja
eraijäBan^ufesji^ siirtolaisten värväystoimisto-ja,
käytettävä .zniijQoni» doUareita veronmaksajain varoja
matnoskjampänjaan, jonka tarkoituksena on osoittaa, että ca-i^
adaJlaisei ^ $ i t iiiiltei seitsemäpuaessä taivaassa vaikka heidän.
jaU^itQAaT^^i^afiv^t^ vielä maassfi.
Tosiasiassa meille on, kerrottu, että siirtolaisasiain mi-ndsteriJohnNicholsoTi
011 jo alolttfmut Britannia eräissä
imiissa Euroopan näiissavoinmperäis^^ kampanjan uusien
.siirtolaisteili värväämiseksi Canada^^
^Väme vuonna (Canadadn tuotettiin 112,606 siirtolaista ja
sitä edellisenä vuonna 93,151. Viimevuotisista siirtolaisista oli
tila^tottetorjm mukaan 56,190 työvoimamarkkinoille tulleita
siis työläisiä ja 56,146 huollettavia. Yksityiskohtaisempien
tietojen mukaan näistä uusista siirtolaisista oli 17,467
tehdas- ja rakennustyöläistä, 5,737 sekatyöläistä, 1,216 mui-dea
alojeii työläistä jne.
'' Nyt aloitetun kampanjan perusteella on tarkoitus kak-sinkerUdstuttaa
nämä tilastot sillä perusteella, kuten sanottu,
että Canada tarvitsee kipeästi ammattitaitoisia työläisiä.
Yleisesi niyös-tiedetaän että vissit työnantajapiirit ovat painostaneet
kovasti siirtolais^ninisteriä "halvan työvoiman"
hankintaan. Siksi puhutaan uusien siirtolaisten avustamises-
^ vuoden aikana maksettavilla rahalainoilla jne. Yksistään
siirtoläiäiea 'iarpeen" mainostamiseen on aikomus käyttää
veronmaksajain, varoja $13,000,000, eli lähes dollari kutakin
canadalaista miestä, naista, lasta ja vanhusta kohti.
ENTÄS CANADALAISET
. Vaärinkäsity välttäjoiiseksi haluanune erikoisesti ko-roslaa,
että Vapaus ei vastusta siirtolaisten pääsyä Cana-daan.
ejkä edes slirtolaistai värväämiskampanjaa ulkomailla.
Päinvastoin olemme sitä mieltä, että tässä suuressa maassa
on paljon tilaa niin uusille siirtolaisille kuin uusille canada-laissukupolvillekin.
Siirtolaisten tuonnin -ja erikoisesti val-tiop-
johdolla ja varoilla harjoitettavan siirtolaistarpeen ko-vapaineisen
mainonnan perustana pitäisi kuitenkin olla Canadan
ja canadalaisten yleiset edut, eikä joidenkin "halpaa
siirtolaistyövoimaa" tavoittelevien työnantajapiirien saalis-
'tushalu. • •••• • .
Ja niin kauan kuin meillä on virallistenkin tietojen mukaan
lähes ,300,000 työtöntä ja niin kauan kuin esim. Canadan
talousneuvosto on huolissaan siitä, että mistä saadaan riittävästi
työpaikkoja niin sanottujen suurten sukupolvien nuo-^
rille työläisille seuraavan 5 vuoden aikana jolloin Canadassa
tarvitaan varovaisempienkin arviokien mukaan 1,500,000 uutta
työmaata,-on meidän mielestämme järjettömyyttä lähen-telieväälyhytnäköisyyttä
ryhtyä laajakantoiseen siirtolaisten
värväämiseen vain joidenkin työnantajapiirien tyydyttämi-seksL.
Meille sanotaan nyt hurskastellen, että kysymys on "am-mattitaitcMlsista'^
työläisistä,-joista |
Tags
Comments
Post a Comment for 1965-08-05-02