Vapaus, January 31, 1959

              Sivu 2 Lauantaina, tammik. 31 p. — Saturday, Jan. 31, 1959
V A P A U S
( L I B E B T y)J—. Independent iLabor
Orcan- of V Finnish^ C
tabllshed Nov. 6r-1917. Authorized
as s e c o n d c l a s s m a i l b y the Post
Office r Department, Ottawa. Pub-
Ifshed : thrice weekly: Tuesdays,
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100rl02
Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4^4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi: Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury. Oniarlo.
Advertising. rates upon application.
Translation. freeof charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75
3 kk 2 25
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk". 4.30
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
.Valtalehdistön suurissa etusivujen uutistiedoissa puhu­taan
nykyään hyvin yleisesti "suuf>sulamisesta", millä tar­koitetaan
"kylmän sodan" ilmapiirin lauhtumista siinä mää­rin,
että on toiveita sen katoamisestakin. - -
"Suur-sUlamisesta" ruvettiin^ puhumaan päivälehtien
palstoilla välittömästi-Neuvpstoliiton varapääministeri Anas­tas
Mikojanin Yhdysvaltain vierailumatkan seurauksena.
Vaikka kummaltakin puolen on selitetty, ettei tällä vierailu-matkalla
"neuvoteltu" mistään kiistakysymyksistä ja niiden
ratkaisusta, niin samalla kertaa on sekä Neuvostoliitosta että
Yhdysvalloista annettu ymmärtää, että Mikojanin matka aut­toi
"korkeimman portaan neuvottelutilaisuuden järjestämistä,
mikä olisi epäilemättä ensimmäinen tuntuva askel "kylmän
"sotfen" lopettamiseksi.
Tässä yhteydessä on erittäin mielenkiintoista tutustua
yhtäältä Neuvostoliiton pääministeri Hrushtshevin maansa
koimnunistipuolueen 21. kongressissa viime tiistaina pitä­mään
puheeseen ja toisaalta Yhdysvaltain valtiosihteeri Dul-lesih
samana päivänä antamiin lehtilausuntoihin.
PÄÄMINISTERI HRUSHTSHEVIN LAUSUNNOISTA
'•'Historiallisessa puhees.saan Hrushtshev korosti erikoi­sesti
ja monella eri tavalla, että Neuvostoliiton tavoitteena
on "voittaa" kapitalismin etulinnake Yhdysvallat rauhan­omaisessa
kilpailussa ja siten osoittaa, että sosialistinen jär­jestelmä
voi taata kansanjoukoille paremman ja vauraam­man
elämän kuin kapitalistinen järjestelmä. Hän hylkäsi eh­dottomasti
ja mitään varauksia esittämättä sotaan tähtäävät
toimenpiteet ja korosti että Neuvostoliitto on valmis alle­kirjoittamaan
aseistariisumissopimuksen vaikka heti.
Vihjaten ilmeisesti siihen kun takavuosina selitettiin, et­tä
Neuvostoliitto haluaa ydinaseiden kokeiden lopettamista
ja kaikkien ydinaseiden tuotannon kieltämistä muka sillä pe­rusteella
kun "sillä itsellään ei niitä ollut"", mr. Hrushtshev
"yllätti" maailman! tiedoittamalla, että Neuvostoliitossa on
ryhdytty tuottamaan mannerten välisiä ballistisia ohjuksia
sarjatuotantotavarana. Hän sanoi aurinkoraketin osoittavan
vakuuttavasti, että Neuvostoliitto voi lähettää ohjuk.sensa
tarkasti maaleihin osuen minne tahansa. Kukaan ei siis voi
väittää, etteikö Neijvostoliitolla olisi nyt tällä alalla tuntuva
etumatka. Mutta tästä huolimatta mr. Hrushtshov korosti,
että Neuvostoliitto ehdottaa Yhdysvalloille. Britannialle ja
Ranskalle ydinaseiden kokeiden hetikohtaista lopettamista
ikuisiksi ajoiksi, sekä atomi- ja vetypommien valmistamisen
lopettamista ja varastossa olevien kaikkien ydin- ja muiden,
joukkotuhoaseiden hävittämistä.
Kaiken lisäksi mr. Hrushtshev esitti Euroopassa suori­tettavaksi
suurvaltojen asevoimien välillä suuren irtaantu-misliikkeen.
Asettuen edelleen kannattamaan Puolan päämi­nisteri
Rapaekin suunnitelmaa ydinaseista vapaan alueen
muodostamiseksi Euroopassa, pääministeri Hrushtshev sanoi,
että Neuvostoliitto on valmis vetämään asevoimansa pois Itä-
Saksasta, Unkarista ja Puolasta, jos NATO-vallat suostuvat
myös kotiuttamaan asevoimansa Euroopasta ja hävittävät
sotatukiasemansa Neuvostoliiton lähettyviltä.
Seitsemän tuntia kestäneessä puheessaan pääministeri
Hrushtshev keskitti päähuomion maansa uuteen seitsenvuo-tissUunnitelmaan
ja rauhanomaiseen rinnakkaiseloon. Vara­pääministeri
Mikojanin Yhdysvaltain matkasta puhuessaan
hän ilmaisi eräitä, hyvin toivorikkaita lausuntoja siitä, että
"kylmän sodan" sulattamiselle on nyt suuria mahdollisuuk­sia,
vaikka esim. Yhdysvalloissa on vieläkin sellaisia vaiku­tusvaltaisia
voimia, jotka ovat enemmän knntyneitä sotaseik-kailuihin
kuin rauhanomaiseen rinnakkaiseloon.
MR. DULLESIN LAUSUNNOISTA
Yhdysvaltain valtiosihteeri Dulles järjesti puolestaan ta-,
vanmukaisen hyvin valmistetun lehdistövastaanoton, missä
hän kuivaan, mutta harkittuun tapaansa ilmaisi kauan odo­tettua
joustavammuutta kansainvälisissä suhteissa tavanmu­kaisen
jäykkyyden asemesta.
' Vastustettuaan aikaisemmin hyvin jyrkästi esim. kor­keimman
portaan neuvottelujen järjestämistä, mr. Dulles
"ennusti" nyt että sellainen kokous voidaan ehkä järjestää
ensi keväänä. Tämä tietysti vaati poikkeamasta aikaisemmin
esitetystä kannasta, että Neuvostoliitto ei muka. kunnioita
sopimuksiaan.' Hän selitti nyt että kyllä Neuvostoliitto on
pitänyt kiinni ja arvossa vi.ssejä sopimuksia?
Erikoisen mielenkiintoinen seikka Euroopan kiistakysy­mysten
kannalta katsoen oli se kun mr. Dulles toisti lau­suntonsa,
että Saksan yhdistäminen voi tapahtua muullakin
tavalla kuin yleisvaalien avulla, mitä Washington OQ;^tiukasti
vaatinut tähän asti. Tämän lausunnon toistaminen viittaa
siihen, .että Washington pitää nyt muita seikkoja tärkeäm­pinä
kuin niitä jotka voivat aiheuttaa Länsi-Saksan 80-vuo-tiaalle
kanslerille. Adenauerille -verenpaineen nousua!
• .• Yhdysvalloissa on^W kehitetty, eräitten atomi—^
tiedemiesten johdolla erikoinen liike, joka on .selittänyt,"että
ydinaseiden^^räjäytyksen "maanalaisten kokeiden^' toteami­nen
ei olekaan muka niin selvä a.sia kuin tämän alan^^johta-vat'tiedemiehet
kansainvälisessä ;Genevenkonferenssissa''seA;
littivät; Tämän verukkeen perusteella on vaadittu Yhdysval­loissa
hyvin arvovaltaisten henkilöiden ja elinten toimesta
ydinaseiden kokeiden kieltoa koskevan sopimuksen jarrutta- •
mistä nyt Genevessä koolla oleva.ssa kolmen vallan — Bri­tannian,
Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton —-konferenssissa.
Mutta valtiosihteeri Dulles antoi nyt kuitenkin ymmärtää,
että hänen' hallituksensa ei aio turvautua näihin verukkei­siin,
vaan pyrkii edelleen ydinaseiden kielto.sopimuk.sen laa­timiseen
Genevessä, mikä sellaisenaan edustaa myös "kylmän;
sodan" ilmapiirin lauhtumista.
Vaikka valtiosihteeri Dulles kielsi olettamuksen, että Mi­kojanin
Yhdysvaltain vierialu auttoi "kylmän sodan" ilma­piirin
lauhtumista, niin. hänen, omat 'lausuntonsa kuvastavat^^.
kuitenkin sitä, että Washingtonissa harkitaan maailman ylei­sen'
mielipteen ja erkoisesti Yhdysvallois.sa voimistuvan mie-'
lipiteen toivomalla tavalla kannanmuutoksia, jotka täylän-töönpantuiria
auttaisivat ^"kylmän sodan" lieventämistä ja
ehkä sen,kokonaan lopettamista.
"B"trinnnnn> os o'o"o'o'o'innnnnnnr^
SYNTYMÄ- i
PÄIVIÄ i
'fl-0-<>-PA<>AP-° ° ° ° o o o o o O O O O O g
A r i l t i Miettinen, .Port Arthur* Ont.
täyttää perjantaina, tammikuun 30
pnä 73 vuotta. -
Yhdymme sukulaisten Ja tuttavaln
onnentoivotuksiin.
Sheriffi auttaa
Nottingham.. — Tunnettu kansari-taru
sai täällä hieman omituisen
käänteen yiime torstaina.
Joku hyväkäs varasti Robin Hoodin
jousipyssyn ja paikallinen sheriffi
yrittää" nyt saada sen takaisin hä­nelle.
Huomattavaa edistystä
sanoi pres. Eisenhower
WasIiinglon. -^Yhdysvaltain pre­sidentti
:Eisenhowersarioi/ keskiviik­kona,
että Yhdysvalloissa on tapah­tunut
huomattavaa edistystä man­nerten
välisen ballistisen ohjuksen
kehittämisessä;: .
Sanomalehtimiehet pyysivät presi­dentiltä
lausuntoa sjitä kun Neuvos­toliiton
pääministeri Hrushtshov, .sa­noi
maansa kommunistipuolueen 21.
kongressissa, etta Neuvostoliitcssa on
jo aloitettu mannerten välisen ballis­tisen
ohjuksen jou^kotuotanto.
"Yhdysvaitain yleinen mielipide
tuntuu olevan taipuvainen antamaan
100-prosenttisen arvon Neuvostolii­ton
kalkille lausunnoille", sanoi mr.
Eisenhower. -
Avoin kirje professoi-i Ants Orasille
Eestistä v. 1943 länteen siirtynyt
entinen; Tarton yliopiston englan­ninkielen
.professori.-Ants-Oras, jo­ka
; nykyisin, toimiilYlidysvalloissa
.Floridan; Vyliopistonpro
kirjoitti USAssa Itirjan ^"Viron koli-talonvuodet".
Kirjassa, käsitellään
VV. 1939-r-44n tapahtumia Eestissä
ja se ilmestyi viime vuonna myös
suomeksi. Tätä erittäin neuvosto­vastaista
ja tendenssipltoista I<ir-jaa,
joka tyyliltään on samanlaiheii
kujn muukin Suomessa viiine aikoi­na
julkaLstu nk. "muistelmäkirjal-lisuu.
s", on:mainostettu totuudenpi-toisena
historiakirjana. Eestiläiset
itse ajattelevat kuitenkin toisin,
Tutka ja teleskooppi ovat
Neuvostoliiton tieteen ja teknii­kan
valtava saavutus, raketin lä­hettäminen
avaruuteen, on kaikki­alla
maailmassa kiinnittänyt huo­mion
naapuriimme avaruudessa,
Kuuhun. Monien vuosisatojen ai­kana
ovat ihmiset tutkineet tätä
Maata lähinnä olevaa taivaankappn-letta,
mutta tietomme siitä ovat ai­van
viime aikoihin asti olleet varsin
rajoitettuja. Kaikki tietonsa Ku.us-ta,
sen liikkeestä, muodosta, luon­nonolosuhteista
ja sen pinnan eri­koisuuksista
saivat tiedemiehet op-tillisten
välineiden avulla. Kuun
sisemmät kerrokset ja määrätyssä
suhteessa myös Kuun atmosfääri o-livat
tuntemattomia.
E L E K T R O N I I K K A ASTUU
AVUKSI
Viimeisen \-uosikyminencn aik.i-na
on optillisen tähtitieteen avuiksi
tullut kuitenkin radioelektroniikka,
joka on ratkaisevasti avartanut ih­misen
mahdollisuuksia saada tieto
ja avaruudesta. Elektroniikka ei
vain anna mahdollisuutta lisätä täli-titietcellisten
laitteiden herkkyyttä
fai ottaa välittömästi käyttöön
eloktronilaskukoneita, vaan antaa
myös tilaisuuden kehittää kokonaan
periaatteiltaan uudentyyppisiä tut­kimusvälineitä.
RADIOAALTOJA KUUSTA
Radiofysikaaliset keinot Kuun
tutkimiseksi voidaan jakaa kahleen
ryhmään: maan pinnalle rakennel­tavat
laitteet .sekä raketteihin sijoi­tettavat
elekUonikojeel. Edelliseen
ryhmään kuuluvat radioteleskoopit
ja ladiotulkat. Radioteleskooppi on
e r i t t ä i n herkkä radiovastaanotin
johon liittyy suuri antenni ja joka
ottaa vastaan taivaankappaleiden lä­hettämiä
radioaaltoja. Radiotele­skoopin
herkkyys .saattaa olla niin
suuri, että se ottaa vastaan jopa
Kuun lämpöradioasjiltojakin. Kuu­han,
kuten jokainen "lämmitetty"
kappale, säteilee paitsi irifranpunai;
sia aaltoja, myös pitempiä sähkö-maijneettisia
aaltoja, radioaaltoja.
Radiosäteilyn voimakkuus riip­puu
säteilevän kerroksen lämpöti­lasta,
kun taas tuon kerroksen pak­suus
ratkaisee sekä aaltojen pituu­den
ja maaperän sähkönjohtamisky-
Vyn. Sen vuoksi kun otetaan vas­taan
Kuun säteilyä eri aalloilla, voi­daan
määritellä eri kerrosten läm­pötilat
Kuun pinnalla. 'Kun vertail­laan
saatujen lämpötilojen muutok­sia
Kuun eri vaiheisiin, osoittautuu,
e t t ä voidaan saada käsitys niiden ai­nesten
ominaisuuksista, jotka peit­tävät
Kuun pinnan ja erikoisesti
niiden läramönjohtamiskyvystd.
K U U N LÄMPÖTILA
Gorkin yliopiston iadiofy.sikaali-nen
tutkimuslaitos, jota johtaa do­sentti
V. S. Troitski, on suorittanut
merkittävän työn sellaisen teleskoo­pin
luomiseksi, jolla voidaan sekä
teoreettisesti että käytännöllisesti
tutJcia Kuun radiosäteilyä: Sen ko­kemusten
perusteella on todettu,
että Kuun pintaosat ovat muodostu­neet
e r i t t ä in hyvin lämpöäeristävä.s-tä
vulkaanisesta jäleaineksesta. Sa­moin
on todettu, että aurinj^on sä­teilyn
erittäin voimakas vaikutus
Kuun lämpötilaan koskee vain sen
pintaosia, jossa länfpölila vaihtuu
150 pakkasfeesta 100—120 lämpöas­teeseen.
Sen sijaan jo 10 sentti­metrin
syvyydessä Kuussa on käy­tännöllisesti
katsoen muuttumaton
noin 100 miinusasteen lämpötila
Radioteleskoopit tekivät myös
mahdollista tutkimalla kaukaisohi-pien
lähteiden lähettämää radiosä
teilyä hetkellä, jolloin säteet kulke­vat
Kuun taitse. Tutkiniuk.set osoit­tivat,
että kaasumolekyylien määrä
yhdessä kuutiometri.ssä K min aiiri i -
Kon valaisemalla puolella ei kohoa
yli tuhannen, toisin sanoen Kuun
atmosfäärin tiheys on tuhat milj.'ii--
dia kertaa pienempi kuin maan pin
takenoksen ilmakehän.
. sUtä|on;'i^^^
nuunme Suomessakin jo: 1930-Iuvul-
^^ta hyvin -tunnetun sosialistin ja
.IiuUtuuripersoonan Nigol -Andrese- :
^ inlÄ^arpiiliiHiiJe•'yijigol^^
Neuvostb-Eestinfenisimn^
iuksen opetusministeri ja toimii ny-kytehi
kirjalUsella alalla.
Professori Ants Oras
Florida, USA
Herra Professori,
Hämmästyneenä otin käfeeni Tei­dän
äskettäin suomeksi ilmestyneen
teoksenne "Viron kohtalonvuodet",
joka aikaisemmin, kuten selviää, on
ilmestynyt moneUa kielellä. Pelon jä
vastenmielisyyden tiintein luin kir­jaat
Sillä olen tuntenut Teidät pitem­män
ajan"lhiluessa toisena, minulla
oU kuvitelma, niinkuin olisitte säily­nyt
suunnilleen sellaisena, jollaisena
Teidät tunsin ennen vuotta 1940.
Mutta tämä teos on vieras, se ei voi
olla Teidän kirjoittamanne!
Teillä oli huomattava asema eestl-läi.
siessä kulttuurielämässä, kun mei­dän
parhaimmat kulttuuri-ihmisem­me
taistelivat fasismin monenlaisia
.ilmauksia vastaan, saksalaisen fasis­min,
Pätsin diktatuurin ja sodan uh­kaa
vastaan.
Te olette tehneet eestiläisille luki­joille
Shakespearen läheiseksi omilla
käännöksillänne ja muillakin tavoin.
Shakespeare oli eräs niitä vanhan
humanistisen kulttuurin suurmiehiä,
joiden nimessä me taistelimme fasis­min
vaikutusta vastaan. Te teitte
meille Heinen omine käännöksinenne
läheiseksi juuri silloin, kun Heine pu­hui
suoraan meidän ajallemme. Te
laaditte yhdessä Betti Alverin, F. V i i -
dingun ja A. Sangan kanssa ensim-huomattavan
eestiläisen
käännäskokoelman Puskinin teoksis­ta
aikana, jolloin fasismin hyökäyk-ncn
avaruusraketti, joka saapui gct kohdistuivat myös vanhoihin ve-
Kuun lähci.syyteen. antoi mahdolli
ne planeettamme toiseen pistee­seen.
Tällainen linja voi turxiata
puhelinyhteyden ilman mitään ha­vaittavia
häiriöitä.
E L E K T R O N I S T E N L A I T T E I D EN
TÄRKEYS
Radioelektroniikalla on, kuten jo
todettiin, valtava merkitys Kuun
tutkimisessa rakettien avulla. Tässä
sillä on kahdenlainen tehtävä. En­sinnäkin
ilman radioelektronista
laitetta ei ole mahdollista saada ra­kettia
lasketulle radalle, määi^itellä
.sen sijaintia ja nopeutta. Niinikään
raketin tioleelhsten laitteiden saa­mien
tietojen välitys Maahan on
mahdoton ilman elektronilaitteit?.
Toiseksi ne välineet, joita käytetään
mahdolliseksi Kuun ilmakehän ti-1 raketin lähtöpaikalla, ovat radio- mäLsen
heydcn määrittelemisen. Tämä oli elektronisia.
Ensimmäinen neuvostoliittolai-suuden
välittömästi tutkia monia
tärkeitä ja tähän asti osittain epä-
.«^olviä ky.symyksiä: Kuun majjneet-tista
kenttää ja sen radioaktiivisuuit-ta.
planeettojen välisen materian
laatua ja ominai.suuksia jne. On voi­tu
todeta, eitä raketin matkalle
suunniteltu ohjelma voitiin täydel-
Kail<cn ylläolevan perusteel­la
tuntuukin siltä, että nyt on
oikeutettua puhua "suur-^sula-misen"
mahdollisuuksi.sta. Ja
mikä olisikaan sen ihanampaa
kuin se, että ihmiskunta voisi
vapautua ainaisesta sodan pe­losta
ja sijoittaa ne tuhannet
miljoonat dollarit, jotka nyt
haaskatan . sotavarusteluun,
tuottaviin tarkoituksiin niin,
että paikallaan tallaava; ja
taantuva;elintasomme rupeaisi
kohoamaan! Tieteen ja teknii­kan
. nykyisen kehityksen pe­rusteella
.ihmiskunta • on saa­vuttanut
kehityksessään as--
teen, missä yleinen hyvinvoin­ti,
vauraus ja täyteläinen elä­mä
on mahdollinen.
Mutta tä.ssä vaaditaan sota­politiikan
romuuttamista —
multa kaikista hyvistä "tai­vaanmerkeistä"
huolimatta täl-lai.
sta toivottua käännettä ei
ole vielä saavutettu. "Kylmää
sotaa" ei ole vielä "sulateltu".
Siksi on entistä' suurempi syy
jatkaa {peräänantamatonta tais­telua
kaikkia sota.seikkailuja
vastaan, ydinaseiden kokeilu­jen
kieltämisen ja yleisen
aseistariisunnan puolesta. :V
tätä tietä seuraten voidaan^toi-vo
11 u ' 's u u r-s ui a m i n e ri • saa v u l-taa
ja toteuttaa.^
T U T K A N A V U L L A K U UN
K I M P P U UN
W\\d. mielenkiintoisia
Kuusta on saatu radjntutkan avull.i.
näläisiin klassikoihin. Muutamat
epäonnistumiset käännöksi.^-sä eivät
tee tyhjäksi sen arvoa. Että Te toitte
meidän aikaamme lähemmäksi Goet­hen.
Molicren. Shelleyn ja Byronin,
siitä ci tarvitse edes puhuakaan. Tei­dän
kirjallisuuden arviointinne saat­toivat
välillä olla taipuvaisia enem­män
puhtaan kauneuden kuin suuren
li.sesti toteuttaa ja tällä he tke l l ä ra- humani.smin ihailuun, mutta Te ette
i ketin avaruudesta antamia tietoja | unohtanut kuitenkaan humanLsmin
i tutkitaan tieteellisissä lutkimuslai-1 periaatteita. Te näitte kirjallisuuden
tietoja [tok.si.ssa. ' i merkittävän tehtävän ihmiskunnan
'.suuressa vapaustaistelu.ssa. Te olitte
Kuun tutkiminen tutkan avulla on I T U L E V I A TEHTÄVIÄ
Niiden välittömien tietojen li­säksi,
joita saatiin rakettiin sijoitet-eras
J . Barbarukscn runouden myön­teisimpiä
ymmärtäjiä. Te suorititte
useasti ee.stiläLseitä runoudesta oikei-tujen
tieteellisten laitteiden tutki-1,^ arviointeja. Muistan, miten A.
Kallaksen täyttäessä GO vuotta, meil-sinänsä
erittäin vaikea fretfcllin"n
probleemi, mikä johhiu Kuun elai-
.syydestä Maasta: keskimääräinen
etäisyys on :J84.000 kilometriä. A-j misessa, voidaan tärkeitä tieteellisiä
luksi kokeiltiin Kuun hiotaamism j havaintoja tehdä myös niistä mer- lä molemmilla oli .sisäinen tarve lau-suhteelli.
sen pilkillä aalloilla ,(yli kinaniioista. joila rakettiin sijoite-1 ^ua korkea tunnustus tälle huomat-
75 s e n t t i m e t i i ä l . Tällaisten radio-i (ut radiolähettimet antoivat Maan ' tavalle ce.stiläis-suomalaiscllc kirjai-aaltojen
ctcncniiseen avaruudessa i pi.hnalle. | lijalle — minulla ainakin siitä s.vystä;
vaikuttavat kuitenkin huomattava.^ti • Myöhemmin voidaan Ku.un ympä-1 etta Aino Kallas oli saanut kärsiä
Maan ilmakehän ylimmät iom.soitM-| .suunnattavaan rakettiin sijoitta.!' Eestin poliittisten bandiittien vainoa,
neet kerrokset. Tämän lisäksi t ä n i . v ö s teievi.siolähctlimet ja niiden ja kuitenkin hän oli pelkäämättä
hän a.sti käytettyjen antennien ky-! i'vulla "nähdä" Kuun tähän, asti pii- jatkanut työlään,
ko ja vastaanottimien voimakkuii.s | l»ssii pysynyt puolisko. Radiolait- yalkakkin 1930-luvun Pätsin dikta-ovat
olleet riittämättömiä tarkkojen! teisiin liitelyillä korkeusmittareilla tuuria vastaan ihmisen vapaan hcn^
tietojen saamiseksi. Nämä puut-! voidaan tällöin lähettää Maan pin­teet
saivat tiedemiehet yrittämään nalle myös kuva Kuun pinnanmuo-teellisestliherkät
mmiset'rr- paniikin
vallassa. -Vorussa pidetyssä Neuvosto-
Eestin korkeimman neuvoston Istun­nossa,
alleviivasin minäkin .puolesta -
ni yhtenä tärkeimpänä tehtävänäm­me-
pakolaisten auttamista heidän
palatessaan takalshi kotimaahan.
iTällävälln on.runsaasti toistakymr
mentä vuotta vierinyt ja monet, jois­ta
emme olisi sitä uskoneet, ovat ko­tiin
palaamatta Jääneet juurettomik­si,
pakolaisiksi. Niiden joukossa olette
•Te.'
Outona ja tuntemattomana Te nyt
tulette vastaan oiiian teoksenne leh­dillä.
. V '.'
Te ette henkilökohtaisesti tuime a i -,
h e t t a . j o t a käsittelette kirjassanne.
Olette s6n kirjoittanut satunnaisten
huhupuheiden perusteella, ja mikä
vieläkin kehnompaa, olette käyttänyt
hyväksenne Bsipuheessa mainittujen
herrojen A. Torman, J. Otsan, A.
Hormin, E. Sareperan, A. Kaelasen
ja muiden nilnkutsuttuja tietoja ja
täyttänyt siten heidän toiveensa.
Kun luen, että meillä Tallinnassa ta­pahtuu
usein, etteivät asukkaat saa
sähköä, koska teollisuus tarvitsee si­tä,
niin muistan, että sodan aikana
ja välittömästi sodan jälkeen, olim­me
todellakin pakoitettuja rajoitta­maan
asukkaiden sähkönkäyttöä.
Seuraako siltä, että on oikeus väittää
asiain olevan niin myöskin vuonna
1958? Vuonna 1940 vähennettiin kuu­lemma
Teidän kirjanne mukaan Ees­tin
fcdUimssa luokkian lukumäärää.
Kuitenkin me heti paikalla neuvosto-suunnan
tultua, ryhdyimme suunnit-lelemaan
7-vuotista yleistä koulua
(siihenastisen 60 prosenttisesti toteu­tetun
6-vuotisen koulun sijaan), ja
se suunnitelma saatiin täytäntöön
vuonna 1944 sodan aikana. Opetta­jien
ja luokkien lukumäärä kasvoi
vuonna 1940 lähes 20 %. Mutta sen
tapaista on yleensäkin totuus Teidän
kirjassanne.
Te olitte huomattava kirjallisuu-i
dentutkija. Kuitenkin olette käyttä­nyt
kynäänne kehnon, vääryyttä pal­velevan
propagandan hyväksi. Olette
löytänyt fasismin arvioinnissanne
lievempiä sanoja kuin yhdelläkään
meidän joukossamme. Fasismia vas­taan
taistelevaa, kuolemaa pelkää­mätöntä
nuorta naista Te kutsutte
taistelijaksi, joka puolustaa epäinhi­millisiä
päämääriä! Pitemmälle tus­kin
voisi mennä!
Mutta nyt tahtoisin vedota kirjal-lisuasihmisen
makuun;
Te muistanette, että Eestin parhain
sivistyneistö, erikoisesti meidän kir­jallisuudentutkijamme,
vaalivat 1920-
ja 30-luvuilla hyviä traditioita, joita
taantumukselliset ainekset koettivat
Kliun tutkaluotausta iyhycminillä
aalloilla, ke.skimäärin muutaman
senttimetrin pituisilla. Näissä olo­suhteissa
oli helppo rakentaa riil(,i-vän
suuri antenni ja poistaa io­nosfäärin
häiritsevä vaikutus: En­simmäisen
Kuun lutkaluotauksen
10 senttimetrin pituisilla aalloill.i
suorittivat Gorkin yliopiston tiede­miehet
heinakuus.sa 1954. Vuonna
1957 otettiin käytäntöön tässä tar­koituksessa
;i senttimetrin pituiset
aallot.
Kuun lulkaluolaukscsta saadut
kokemukset o.soillivat, että radio­aallot
eivat heijastu sen pinnasta
lainkaan .samalla tavalla kuin valo­aallot.
"Jos jälkimmäisel hiejaslu-vat
ta.saiscsli koko Kuun^lCteMstn,
niin radioaallot heijastuvat pääa.-ii:-
assa Kuun Maata lähinnä olevasta
keskiosasta. Radioaalloille Kuu on
SIIS itse asia.ssa "silea" heijastin,
jo.ssa on vain pieniä epätasaisuuk­sia.;
Kuun tutkaluolaus antoi .selvyyttä
Kuun pintaosien muodostumispro­sessiin:
Kuten lunnclUia, oraan
teorian mukaan, joka on varsin laa­jalle
levinnyt, on Kuun pinna.ssa
jälkiä mclcöriillien pommituksista.
Toisen teorian mukaan taas Kuun
pintakerrokset ovat muodo.stuneol
l^ulipcräisten purkausten scuiiaukse-na.
: Tätä. toisia teoriaa; lukivat
myös • lulkahiotauk.sella saadut tii-lok.
s^t, sillä son antama kuva^ta.sai-se.
sta) pinnasta näyttää todistavan
dosluksesta kun taas lähetykset pit­killä
aalloilla tekevät mahdolliseksi
tunkeutumisen syvälle Kuuin pinta­kerroksiin.
Voidaan kaiken kaikkiaan olla va­kuuttuneita
siitä, että erilaisilla ra-diofy.
sikaalisilla laitteilla varuste­tun
rakoiin .seka radiotutkimuksen
erilaisten keinojen avulla voidaan
läheistJ^ä tulevaisuudessa ratkaista
tahan asti ralkai.somaltomat seikat
Kuusta, lähinaapuristamme avaruu­dessa.
— T n M. Kobrin.
gen nimessä taistelevien leiri oli hy­vin
run.s:islukuincn. ei voinut olla nä­kemättä
sitä. että kulttuuri-ihmiset
etääntyivät ja . erottautuivat omasta
kansastaan.
Kun toisen maailmansodan ollessa
lopullaan. Eesti vapautui fasismin al­ta,
kävi ilmi. että monikin ee.stiläi-nen
huomattava sivistyneistön edus­taja
oU paennut kotimaasta. Ei kui­tenkaan
o.saltu ajatella, etta sita kes­täisi
kovin pitkaa aikaa; toiset oli­vat
paenneet ulkomaille Hitlerin
joukkojen edestä, toiset tuhoLsien
taistelujen jaloista, toiset taas — täi­sellemme
: senvuoksl, :^että:,i uskallamme -
nähdä puutteemme , ja • pyrkiä niitä
järjestelmällisesti iYkorjaamaan.':J^^^
Te kahdeksantoistanvuotta: sitten 'to- -
della naitte - näitä^puuttelta^; voisitte ,
nyt nähdä, että ne puutteet ovat
muuttuneet omiksi- vastakohdikseen.'
Luulen myöskin, että minä tunnen ,
paremmin meidän puutteemme kuin
TC; Mutta meidän työntäyteinen elä- .
mämme, mieidän : pyrkimyksemme
korjata kaikki : puutteemme antaa
meille pohjan sanoa kuten Majakov-skl
— ei ainoastaan runollisena ku-:
vitelmana, vaan oman työmme vuok­si:
"Kiitän isänmaata siitä, mitä
meillä pn, miitta kolmasti enemmän
siitä, mikä on tuleva." "
Mikä tarkoitus on Teidän neuvos­tovastaisella
hyökkäyksellänne?
.Uskotteko, eftä Neuvostoliitto, jä
kaikki sosialistisen leirin maat tu­houtuvat?
Kuitenkin sitä on uskottu
41 vuotta. Ja niin vähenevät venä­läisten
pakolaisten joukot, viimeiset­kin
'heistä ovat väsyneet uskomaan
ihmeeseen. Uskotteko Te Amerikan
Yhdysvaltojen ihmepommin tuhoa­vaan
voimaan? Se pommi voi kyllä
tuhota paljon ihmisiä, ei kuitenkaan
Neuvostoliittoa ja sosialistisen leirin
maita. Teidän erittäin valpas ja hen­kevä
maalaisenne herra Walter Lipp-man
sanoi jo kymmenkunta vuotta
sitten, että jos USA ryhtyy sotaan
Neuvostoliiton kanssa, niin parhaim­massa
tapauksessa se voi yhdessä
maassa edistää kapitalismin kehitys­tä.
Parhaimmassa tapauksessa! Kui­tenkin
sen ajan jälkeen, on sosialis­tisen
leirin maissa tapahtunut val­tava
kehitys, ne ovat vahvistuneet,
kasvaneet suunnattoman Kiinan ver­ran,
imperialismin vastainen leiri
avartunut ja vahvistunut. Seuraava
sota voisi kyllä tuoda enemmänr-hä-vitystä
kuin fasismin hyökkäys-viime
maailmansodassa, mutta kukaan ei
pysty alistamaan sosialistisia maita.
Mutta myönnän, että sellaisen maan
kuin Eestin Teidän nykyisen koti­maanne
pommit, tietyin edellytyksin,
voivat^ hävittää ihmisineen päivineen.
Se on tietenkin viettelevä näköala
joillekn eestiläisille "ulkomaalaisille".
Opetelkaa näkemään Neuvosto-Eesti
sellaisena kuin se on, ja kellä on ih­misen
silmät, se alkaa rakastaa sitä
maata tietäessään, että myöskin Eesti
kuuluu sosialistiseen maailmaan.
En tahdo ryhtyä Teidän nimissän-ne
ilmestynyttä kirjaa ja sen •virheitä
rivi riviltä kuokkimaan. Se olisi k i l -
pajuok.sua vasikan kanssa. Minun
nähdäkseni tulisi Teissä itsessänne
kasvaa vakaumus, että oli erehdys ja
ajatuslapsus lähteä väärän propagan­dan
avustamisen tielle, kuten teitte,
kun julkaisitte teoksen, jota on mah-yhä
uudelleen horjuttaa. Eräs näistä • doton asettaa . Teidän menneisyydes-traditioista
oli kielteinen suhtautu- j tä esiin astuvan hahmonne kanssa!
niinen ns. "vapaus.sodan" aihetta vil­jelevää
neuvostovastaista hyökkäilyä
kohtaan, eristäytyminen kommunis­min
vastai-sen taistelun kaikista ilme-uemismuodoista.
Hyvin harvat ahtoi-,
vat myöten "kruunun'' tilauksille
tässä suhteessa. Te ette rehtynyt ala-arvoisten
makusuuntien kannatta­jaksi.
K. A, Hindreyn ja kenraali
Pödderih juomaseuran piiriin. Mutta
nyt myöhemmin olette, sille tielle läh­tenyt.
Ei ole oikein, kun Teidän tasoisen­ne
kirjallisuusihminen myy. lainaa,
lahjoittaa oman kynänsä sovinnai­sen,
ajattelemattoman, sokean neu­vostovastaisen
propagandan käyt­töön,
ryhtyy aluksi kyllä vam ky­nällä!
— sotaan meitä vastaan.
Eikö meillä ole puutteita? On kyl­lä.
Eikö meillä ole tehty tyhmyyksiä?
On kyllä. Mutta annamme arvoa it-
Tallinnassa, tammikuussa 1959.
— Nigpl Andresen.
ö, että
— Panna, kirkon jäsenien oikeuk-sion
riistäminen. Suurempi parina,
interdikti, oli varsinainen kirkon­kirous,
joka merkitsi täydellistä
eroittamista kirkon yhteydestä, pie-nernpi
panna, ekskommunikaatio,
merkitsi kieltoa nauttia sakrament­tia
ja olla kirkollisissa, luottamustoi­missa.
— Fysionomiikka, oppi, jonka
mukaan ihmisen ulkonäön, varsin­kin
kasvonpiirteiden, perusteella
voidaan tehdä hänen luonnettaan
koskevia johtopäätöksiä.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Huonoliampainen oilteuksien laki
Kuun 'pinnan muodostuneen jäähty
necstä, laavasta. _
ETAISVVS S A D A N METRIN
T A R K K U U D E L L A
Radioaaltojen heijastuminen
Kuun kiekon keskuk.sosla antaa
mahdolliijuuden laskea oläi.sy.vs
Kuulnin sadan metrin:larkkuudolla
, k u n .son s i j a a n pa r h !i a l k i n o pii I li se t
laitteet ovat tehneet;mahdolliseksi
vain muutamien kilometrien tark­kuudella
s u o r i t e t k l j i s k c l m a U S i i i i.
r e l l a t ä s m ä l l i s y y d o l l ä voidaan myös
tutkia Kuun muotoa ja liikctUi. Sen
li.säksiKuun lutkaluolaus:on miiiiaiv
keino - Maan jnuodoii tutkimiseksi
ja Maan pinnan eri pisteiden väli­sen
eron mittaaniiscksi suiiii-ella
tarkkiuidclla..'Vihdoin iiadioaritojeiv
heijastuminen Kuun: keskusosasta
voi olla perustana crikoislaatuiseHe
radioyhteydelle, jossa Kuu toimii
välia.seinana. Kuu saa merkinanto-
Ju Maan toisesta osasta ja liihollää
Maamiiu; aminatliyhdistysliikkeeh
suurinta osaa edustava keskuselin,
GLC, esitti viikko sitten hallituksen
käsiteltäväksi vuotuisen lainlaadin
nalliseii ohjtilmansa, joka saa epäi
lemätiä suuria joukkokannatusta
lavallisten canadalaisten / keskuti-dcssa.
Piläen mielessä hintojen jatkuvaa
nousua ja yhtä jatkuvaa, inflaatio-sunnina,
GLC ?suosiltelcevanhuu-dcncläkkcen
koiotlamjsta 7.5 dolla­ri
in-^kuiikaude.ssa ja sumalla sitä;'
etta eläkellä ruvettaisiin ^nvaksiiV
niiViui:kaikille 65, vuottarljiyttäneil
Ic. Tämä- sellai.scnaan on lämpi
inästi kannatettava esitys vaikka
"(",$75 kuukausimaksui-onkin nykyään
aivan, liian: pieni; Suoraan; sanoen
vfmhuudcncläkepiläi.si nostaa vä-himain
sataan: dollariin, kuukaudes­sa
jos mielimme huolehtia siitä,
e t t ä vanhemmat kansalaiset:saavat
osapuilleen säädyllisen elämäneh­toon.
Ikärajan alentaminen 65 ikä­vuoteen
on myös paikallaan olosuh­teissa
missä 40-vuotias mies ja nai­nen
on jo muka niin "vanha", ellei
häntä e n ä ä : o t e t a .jiiuri minkäänlai­seen
uuteen työpaikkaan. Oikeas­taan
naisien kohdalta .saisi ikäraja
olla 60 vuodessa.
EnkoisUi mielenkiintoa tässä
CLC:n lainlaadinnalli.sessa ohjel-niassii
:herälth^ä se terävä arvostelu,
mikä esitetään pääministeri Die-fcnbaköriii
ehdotukseen oikeuksien
laiksi, mikä tulee alahuoneen tä­män
Istunnon käsiteltäväksi.
T ä s s ä yhteydessä on hyvä. nuiis
laa ensinnäkin, että pääministeri
Diefenbaker tapasi oppo.sitiopuo
lueen jäsenenä "tehdä heinää" puo
lueensa: hyväksi puhumalla alahuo­neen
istunto.sali.ssa että sen uiko
puolella tarpeellisesta- oikeuksien
laista joka takaisi canadalaisille: la
kivoimaisesti kansalaisoikeudet.
P ä ä m i n i s t e r i Diefenbaker; on nyt
luvannut, että ^häneiv ehdotuksensa
oikeuksien laiksJAjulee juuri; ko
'koöntuneen: parlamcntinv istunnon
käsiteltäväksi.
Hyvä siis tähän asti. CLC ei ar-v
o s t e l e k a a a s i l ä v a e l l ä tällainen. la-kiehdötu.
s esitetiiän, vaan sitä,^ e^^
t ä s t ä , ehdotuksesta oikeuksien laik-ei
"puuttuu hampaat", kuten maan
poliittisessa kielessä tavataan sa­noa.
.Parhaassakin tapauksessa; nyt esi­t
e t t ä v ä oikouksicn laki turvaisi la-kivoimaisesti
kansalaisoikeudet vain
liittohallituksen: : toimivallan v alai­suudessa
olevillc^kansalaisillei :Vaik-k
a ' kysymys: kansalaisvapauksien
turvaamisesta on perustuslakimme
(BNA-laki) mukaan ensikädessä
maakunnaUiiieii asia.;.,Todella -tar­koitustaan
vastaava oikeuksien laki.
saataisiin vain siten, että tehtäisiin
BNA-laklin sellainen muutos eli l i -
säVs, mikä takaisi lakivojnviiscsti
kaikille canadalaisille kansallisvt^
paudet, kuten puhe-, kokoonlumis-ja
järjcstymisoikeudet jne, jotka
nyt ovat ns.' "kirioiUamattoman
lain" vara.ssa.
Tämä on, kuten CLCn lausunnos
sa osoitetaan, äärettömän tärkeä
heikkous pääministeri Diefenbake-rin
ehdotuksessa oikeuksien laiksi.
Ja vakka pääministeri Diefenbaker
puolustelee heikkoa lakiehdotus
taan sjlläi että perustuslain (BNA-lain)
muuttaminen on kovin hanka
Iji ja pitkäveteinen tehtävä; niin
tosiasia kuitenkin on, että nykyises­säkin
muodossa tämä lakiehdotus
j ä t t ä ä paljoiv toivomisen varaa si­käli
ettei siinä määritellä rangais­tuksia
tämän lain rikkojille jne.
Oikeuksien lain yleisluonteen
kannalta meitä kuitenkin kiinnos
taa erikoisesti vähemmistökansalli-suusryhmiä
koskevat seikat;'
Tunnettu tosiasia on, että jos jo
k i n väestöryhmä joutuu rotunsa,
käiisallisuutensa, uskontonsa tai. po
liittisten vakaumustensa vuoksi dis
kriminoidu-ksi, niin silloin on "tiu
kan tullen" kaikkien ihmisten kan­salaisvapaudet
vaarassa.
-::Jä toisasiat ovat tässä yhteydessä
tarua kummempia.
Me saamme tämän tuosta lukea
uutisia, missä kerrotaan, että cana-dalaisilia
kielletään oikeus kuulua
siihen tai tähän järjestöön joko
ihonsa värin, rotunsa tai jonkun
muun yhtä kurjan tekosyyn perus­teella.
Me : kuulemme sellaisista tapauk­sista,
että joiltakin canadalaisilta
on kielletty julkisissa paikoissa
tarjoilu heidän ihonvärinsä tai ro­tunsa
perusteella; etta heiltä on
kielletty oikeus kiintcimistöjen os­toon
visseissä kaupunginosissa ai­noastaan:
ihonsa ; v ä r i n t a i : r o t u n sa
vuoksi.
"Itse"'Canadan liittohallitus har­joittaa
avointa diskriminaatiota
orientaalisten ' kansojen suhteen;
h e i d ä n . o n miltei yhtä vaikea pääs-^
lu siirtolaisina Canadaan kuin ele­fantin
mennä neulansilmän läpi.
Tosiasiassa orientaalista alkuperää
olevien "uusien: canadalaisten" on
melko vaikea saada tuotetuksi tän­ne
sukulaisiaankaan ennen kuin he
ovat sivuuttaneet sen ikärajan, min­kä
jälkeen ei ole enää "pelkoa",
suvun lisääntymisestä.
Meille kerrotaan yliopistoista ja
muista korkeimmista oppilaitoksis^
ta juttuja, että niissä pidetään,
tiukkaa "suhdelukua" ulkomaalais­ta
syntyperää olevien ja "parem­pien"
ihmisten välillä.
Tuhansilta ihmisiltä on: kielletty
kansalaisoikeudet vain sen vuoksi
kun heillä on valtiollisen polii.sin.
"RGMPn" kerrassaan tuomittavan
kortiston perusteella muka "vääriä
ajatuksia" Me tiedämme henkilö­kohtaisesti
tapauksia, missä kaikin
puolin . nuhteettomia, uutteria ja
esimerkillisiä ihmisiä on uhkailtu
"poliisiyierailu-terrorilla". ivaan sen
vuoksirkan; heitä' "epäillään" jon?,
kun ;:laillisesti: toimivan, p
tukemiseksi. Mitään outoa" ei ole
s e _ k ä ä n e t t ä ; i h m i s i ä yritetään :peloir
telia ja terrorisoida vaan-siitä, että
he kuuluvat työväenjärjestöihin; lu-::
kevät työväenlehtiä, osallistuvat va­kaumustensa.-
mukaisesti -taisteluun
demokratian l a a j e n t a m i s e i v p u o l e s ^ö
ta tai ovat joskus olleet lakkotais-lelussa.
Onpa sellaisiakin tapauksia mel--:
ko paljon, että ihmisiä on uhattu
karkoittaa jivkarkoitettukin vain :
siksi, kun eivät ole voineet työttö­myystilanteen
vuoksi saad'j\ itsel­leen
työtä!
Kaikki merkit viittaavat siihen,
öttä pääministeri Diefenbakerin oi­keuksien
laki havaitaan perin köy­käiseksi
jos, sitä piinnitaan sillä, _
mitä ylläkuvalunlainen tositilanne-nyt
tällaiselta lailta vaatii., ' ['
Kättsäkoura.