Vapaus, January 13, 1955

              lialektinen metodi
Maailmassa fcaOdU JiifcfcDii. . .
Eiänä SHmttmi, inotantoräfinat
[, lusvavaf^ vanlmt sabtect I n l ^
[va* Karl Marx.
irxiJalsuus ei ole ainöastaaa so»
ismin teoria, se on ehjamftpt^mfftT-amus,
filosofinen JärjesteUnä, jös-
E<Mamn proletaarinen:: sosiiaUsmi
\uu itsestään. Tätä filosofista jär-elmää
nimitetään <lialektlseksi
rialismiksL
vuoksi marxilaisuuden sellttä-len'merkitsee
myös^n dialektiseni
lerialismin .selittämistä.
tätä Järjestelmää nimitetään
lektise^iniateriaUsmiksi? , ,
~j; että sen metodi on dialektinen
teoria materialistinen;^ ^ .
itä on; dialektinen metodi?
anotaan, että yhteiskuntaelämä ori
ittömän lii&ceen ja kehl-
•tilassa. Se onkin totta: elämää
Qida.citää jonakin, inuuttumatto-
/ja liikktimattomana; seei-kos-
|in pysähdy jollekin yhdelle tasolle,
on ainaisessa liikkee3sä. ainaisessa
ioutumis- ja , ^tymisprosessisa.
vuoki-elämässä" on aina:uutta;;ja
ia,, kasvavaa j a kuolevaa; vallan-iQUksellista
: 'ja vastavallanku-ellista.
dialektinen metodi sanoo, että elä­en
tarkasteltava juuri sellaisena,
bkälainen^se todellisuudessa on: Me
aenähneet, että elämä on kes-
Se, mikä elämässä syntyy ja'päi­västä
toiseen kasvaa, on voittamaton­ta,
sen liiketta^^Hfeenpäin on mahdo­tonta
pysähdyttää. Kun siis esimer­kiksi
elämässä syntyy proletariaatu
luokkana ja se kasvaa päivästä toi­seen,
niin olipa ee tänään miten heik­ko
Ja väi:alukuinen hyvänsä; se lop­pujen
lopuksi iniitenkin voittaa: DÄlk^
si? Siksi, että se kasvaa, voimistuu Ja
menee eteenpäin.v sen mikä elämässä
vanhenee ja kulkee hautaansa kohti,
täytyy päinvastoin kiertämättäkärsiä
itappio, "vaikkapa se tänään muodos­taisi
jättiläisvoiman. Kun^ siis esimer­kiksi
porvaristo menettää vähitellen
jmaäperän-'jälkpjeasa alta jäjmenie
Joka päivä taaksepäin, niin olipa se
tänään miten vdimaias ja suurilukuir
jnen hyvänsä, kärsii se kuitenkini lop­pujen
lopuksi tappion. iMiksi? Jiiuri
siksi, että serluokkaiia hajoaa, heikse-nee,
vanhenee ja muodostuu liikalas-tiksl
elämässä.
• Tästä; onkin syntynyt tunnettu dia­lektinen
väittämä: kaikki se, mikä
todella an. olemassa, so; kaikki se mikä
päivästä'toiseen kasvaa,von^ järkevää,
mutta kaikki se. taika päivästä toi-seen
hajoaa, -on järjetöntä eikä siis
vältä tappiota.
j^Esimerkki. Viime vuosisadan ki^h-deksanksTma^
vallankumouksellisen sivistyneistön
keskuudessa suuri: kiista. • Narodnikit
rj^TätSmr^ä eUä-päävoima joka voi ot-t
on tarkasteltava elämää sen Ihk-1 t^^^a^akseen -Venajan vapautta-
.l™^enV on maaseudun'ja kaupungin
• 1 pikkuporvaristo. Miksi? kysyivät
marxilaiset heiltä. Siksi, sanoivat na-rodnikit,;
että maaseudun ja kaupan^
gin \ pikkuporvaristo muodostaa ny­kyään
enemmistön ja sen lisäksi se
on köyhää ja elää-kurjuudessa.-
Marxilaiset vastasivat: on , totta,
että maaseudim ja kaupungin pikku-popvaristo
muodostaa nykyään ienem-mistöh
ja että se on todellakin köy­hää,
mutta onko:kysyihys siitä? Pik­kuporvaristo
on jo pitkän aikaa muo­dostanut
enemmistön, mutta .tähän
mennessä "se ei ale ilman proletariaa-;
tm apua osoittanut mmkäänlaista
aloitekykyä . taistelussa "vapauden
puolesta. Mutta miksi? Siksi; että pik­kuporvaristo
luokkana ei kasva,-vaaii
päihvaistoin päivästä toisei&ni^
tuu ja jakautuu porvareiksi ja prole­taareiksi.
Toisaalta ei tietysti köyhyy­delläkään
ole ratkaisevaa merkitystä:
' ryyisyiäiset" ov(at pj^uporvaristoa
köyhempiä, mutta kukaan ei sano, et­tä-
he-vo;ivat ottaa tehtäväkseen "Ve­näjän
vapauttamisen,"
' Kuten näette, kysymys ei ole siitä,
mikä luqkka muodostaa tänään enem­mistön
tai mikä luokka on köyhempi,
vaan siitä, mikä luokka lujittuu ja
mikä luokka hajoaa. • • •>
: Ja' - kokka' proletariaatti oh ainoa
luokka, joka keskeytymättä kasvaa ja'
lujittuu, joka vie eteenpäin yhteiskun­taelämää
ja kokoaa yinpärilleen kaik­ki
vallankumoukselliset ainekset, niin
Toronton saaren asukkaat, jotka ovat pjrotestolneet sen Johdosta ktm sinne liikennettä välittähän laivan kyytimaksu korotettiin kymme­nestä
sentistä kolmeen^mmeneen senttiin, Järjestivät äskettäin 'mielenosoituksen J a : " i 8 t u m a l a k o n * ^ sen Johdosta kim-heidän täytyi
odottaa 90 minuuttia.ennenkuin heidät tnotlln^m
; hyppäsivät: mielenosoitukselUsestl laiturille.; Mutta TTC :n varapu heenjohta ja Allan Lamport on uhannut, että' säaten asukkailta ote- ^
taan laivapalvi^u kokonaan pois. • - - - , , . — , , , . ^
listilassa- ja asetettava ks^ymys
me elämä '•• menee? . M e olemme
et; että elämä oh alituista- t u ­ntumista
ja syntymistä, siis. meidän
irollisuutemme on tarkastella elä-sen
tuhoutumisessa ja syntymi-sä
sekä asetettava kysymys: mitä
ioutuu ja mitä syntyy elämässä?
matavana pikaista
lähetystä varten
Inlerlor Trim
Insul-Bric Siding
PIywood
MaronSie l
Aephali Shlnglet
Fibre Glass Insulation
Milton Francis
Lumber Co. Ltd.
Puhelin Dlal S-7394 "
99 S. Cumberland SI. »
»ort Arthur Omarlo
OSUUSTOIMtNTÄ ON
KANSANLIIKETTÄ
Yliopilaideji
tieteellinen seura
Karjalais-Suomalaisen valtionyli­opiston
opiskelijoiden tieteellinen
seura täyttää tänä: vuonna seitsemän
-vuotta. Sen työ. alkoi niistä muuta­mista
harvoista kerhoista. Joita eräis­sä
tiedekunnissa perustettiin. Nyt­temmin
se ohjaa ja antaa-suunnan
yli 20 kerhon toiminnalle kaikissa
tiedekunnissa ja niiden osastoissa.
iMamitunlaisten kerhojen toimintaan
osallistuu yli 600 ylioppilasta.
Seuran tieteelliset kerhofc' pitävät
parhaillaan kokouksiaan, joissa kuul­laan
tieteellisen työn tekijöiden, opet­tajien
ja ylioppilaiden selostuksia.
Kerhot ovat alkaneet valmistautua
ylioppilaiden kahdeksanteen tieteelll-:
seen konferenssiin.
on
yhteys kansanjoukkoihin
Tekin voitte liittyä
OSUUSLIIKKEESEEN
ja olla kansan mukana!
Tehkää ostoksenne...
Infernational Co-
• STJI/O TVUOUJOEN BIUISTELMATEOS
VAARI MUISTELEE
1«4 sivua — ' iOnta sid. $2.25
Sulo Wuolijoen monet aikaisemmat muistelmateokset ("Tiilenpäitä'
lukemassa", "Kun mhiä oUn. asianajajana", "Hämettä ja hämä­läisiä"
ym.) ovat saaneet osakseen arvostelijain yksimielisen kiitok­sen
ja laajan lukijakunnan- suosioni Näiden kirjojen pääasiaUinen
viehätysvoima on nähty niiden sydämellisessä lämmössä Ja aidossa
kansanomaisessa huimiorlssa.
Tässä suhteessa ei nyt maailmalle lähtevä uusi teos "Vaari muis­telee"
Jää vähääkään jälkesi edeltäjistään. Hyvän huumorin ystä­vät
saavat sUtä runsain mitoin aihetta vilpittömään iloon. Mutta
kysymys ei ole pelkästään yleisön huvittamisesta. Nämä Suomen
työväenliikkeen ansiokkaan veteraanin muistelmat ovat sekä naU'<-
tittavaa että myöskin näköaloja avartavaläf luettavaa. Ne antavat
arvokkaita tietoja monista tärkeistä asioista, sekä kansallisen kultr
ttiuiielämän Ja valtiollisen toiminnan merkklmiehistä— Eino I/eir
nosta, O. W. Kuusiseen saakka^ Kalamiehetkln saavat: tutustpa
moidlhhdtä kiinnostaviin eeikkoihin.; Mutta kaikkien
malta osaltaan nämä muistelot liittyvät Suomen työväenliikkeen Ja
kansallisen sivistyselämän historiaan.
SAATAVANA NYT KIBJAKAUPASTAaiME.
VAPAUS PUBLISHING CO. LIMITED
BOX 69 ^UDBUHy,ONT,
velvollisuutemme on tunnustaa se
päävoimakäi nykyajan liikkeessä, käy-'
dä sen riveihin ja ottaa sen tdistyk-selllset
pyrkimykset omiksi pyjrkimyk-siksemme.
Niin vastasivat marxilaiset.. ^
Ilmeistä on,: että marxilaiset tar-kasteUvat
elämää dialektisesti, kun
taas narodnikit ajattelivat metaf yysil-lisesti
— he kuvittelivatyhteiskmita-elämän
pysähtyneeksi yhteen koh­taan.
, . '
Näin tarkastelee dialektinen metodi
elämän kehitystä. . : :r
iMutta on olemassa erilaista liiket­tä.
Yhteiskuntaelämässä tapahtui .lii­ke
"joulukuun päivinä", 'jolloin prole­tariaatti
suoristi selkänsä ja ihyökkä-si
asevarastoihin ja lähti rynnäkköön
taantumusta vastaan. Mutta yhteis­kunnalliseksi
liikkeeksi on nimitettä­vä
edellistenkm vuosien liikettä, jol­loin
proletariaatti "rauhallisen" kehi­tyksen
oloissa rajoittui erilaisiin lak­koihin
ja pienten ammattililttojensa
perustamiseen.
On selvää, että liikkeeUä on erilai­sia
muotoja.
..:•: Niinpä dialektinen metodi sanookin,
että liikkeellä on kaihdenlainen muo-i
to: evalutioninen ja vallankumouksel­linen.
,
SLlike on evolutionistista kun edis­tykselliset-
ainekset Jatkavat vaistova-raisestl
jokapäiväistä työtään ja a i ­heuttavat
vaniiaan «järjestelmään pie­niä
määrällisiä muutoksia.
Uike on vallankumouksellista kun
nuo samat ainekset yhdistyvät, tule­vat
yhtenäisen aatteen läpitunkemik­si
Ja ^^öksyvät vihollisleiriä vastaan
hävibtääkseen. vanhan järjestelmän
perinpohjhi Ja. tehdäkseen elämään
laadullisia muutoksia» j^styttääkseen
uuden järjestelmän.
Evolutiovahnistelee vallankumous­ta
ja luo sille maaperän, mutta val­lankumous
vie evolution päätökseen
ja edistää sen työtä vastaisuudessa.
, Samanlaisia prosesseja tapahtuu
myöskin luonnon elämässä. Tieteen
historia osoittaa, että dialektinen me­todi
on todella tieteellinen metodi:
astronomiasta .sosiologiaan asti saa
kaikkialla vahvistuksensa se ajatus;
että maailmassa ei ole mitään ikuista,
että kaikki muuttuu, kaikki kehittyy.
Kaikkea pitää siis luoönossa tarkas­tella
liikkeen ja kehityksen näkökan
naita. Ja se merkitsee, että dialektii­kan
henki kulkee punaisena lankana
kaiken nykyaikaisen tieteen läpi.
: Mitä taas tulee liikkeen .muotoihin,
mitä tulee siihen, että'.dialektiikan
mukaan pienet määrälliset^muuti^Eset
•johtavat loppujen lopuksi suuriin laa-'
dulUsiin muutoksiin, niin tällä lailla
on yhtäläinen voima myöskin luonnon
historiassa. Mendelejevin "alkuainei­den
periodinen järjestelmä" oisoittaä
selvästi, miten suuri merkitys luon­non
historiassa on laadullisten muu­tosten
syntymisellä - määrällisistä
muutoksista. Sitä samaa todistaa bio­logiassa
neolamarckismin teoria. Jolle
neodarvinismi luovuttaa: paikkansa.:
Me emme puhu mitään muista to­siasioista.
Joita P. Engels on kiittävän
tyhjentävästi (valaissut teoksessaan
"Antl-Dyfatlngr?'
Sellainen on dialektisen metodin s i ­sältö.
' ,
' -~ Anarkismi vaiko tpcistltual? ' ;
Istalinin teosten I osa.
^ NeuvostoklrJalUJaln toiseen kon- c:
gresslin, /Joka päättyi joulukuun ?
26 pnä., osallistui 700 nenyostoklr- ;
Jailljaln edustajan lisäksi 75 uiko-,
maista..kirjailijavierasta. :. Myös
pohjoismaiden; kirjailijat olivat
edusttulna. Suomesta:Matti Knr-:,:;
jensaari ja Oscar Parland, Ruot­sista
Artur Lundkvisi Ja Maria :
Wine, Tanskasta mm. Hans Kirk
ja Norjasta --Odd Bang-Hansen.
.Julkaisemme seuraavassa kolme
klrJaiUJahaastattelua, jotka Ny
- Dagin Moskovan-kirjeenvaihtaja >
on lähettänyt kongressin'valkn- :
telmlsta lehdelleen.
HUMAANISUUTTA JA RAKENTA­VAA
KBITinCKIä
— Neuvostoliiton (kirjallisuus'on vii­me
.vuosina saavuttanut yha suurem­pia
lukijapiirejä Suomessa — 30-lu-;
.•vun'parhaiden kirjailijain teoksia^
'käännetty meillä — kertoi kirjailija
Oscar rParlaiidl Neuvostoliitospa, klr-'.
•jallisuus esittää tavattoman suiirta
osaa ja se ön käynyt ilrih myös kon­gressissa.
: Neuvostokirjailijoilla on
kansallisuuteen katsomatta ratkaise-
\auA parempi asema 'niin taloudelli­sesti
kuin sivistyksellisesti kuih:i^liei-j
dän kollegoillaan kapitalistisissa
maissa. He nauttivat suurta arvon­antoa
koko kansan keskuudessa ja
ovat myös tietoisia vastuustaan.
Haluaisin korostaa sitä myönteises­ti
kasvattaivaa ja huumaanista elä­mänkatsomusta,
joka V on: niin luon­teenomaista
tai sanoisinko perinteel­listä
neuvoatokirjallisuudelle.
. Se kuvastuu myös väittelyssä ja kri­tiikissä.
Arvostelu on usein terävää,
heikkouksiin ja puutteisiin tartutaan
kursailematta, mutta sävy on läpeen­sä
toverillinen. Kritiikin tar*koltukse-nahan
on kohottaa laatua ja paran­taa
taiteellista muotoa <ja« rikkautta
ikirJalUsuude«6a.
Erikoisen ilahduttavaa on huomata
miten, suuri paino pannaan eri neu­vostotasavaltojen
kansalliselle kult­tuurille
ja taiteelle. Pidetyistä pu­heista
(kävi esUn, että niille tullaan
osoittamaan vieläkin suurempaa huo­miota
ja antamaan tukea ja toivon,
että saamme myös pohjoismaissa
pian tutustua meistä kaukana olevien
ta£«3valtojen sellaisten kuin Tadsh-kistanin,
Gruusian tai: muiden rik­kaan
ja kukoistavan kulttuurin omis­tavien
maiden kirjailijain ja runoi-lijain
huomattaviin teoksiin.
ELongressI teki minuun voimak­kaan
vaikutuksen. Meillä on
paljon saatavana neuvostokoUe- -
goiItanmie> Ja kongressin runsas f
aineisto. .Joka vähltellens- tulee
kaytettäväkseamie, * antaa fässa > [
suhteessa paljon.
tavia;aa. alhaisia kauhu- ja gangs-terisarjakuvia
vastaan, joita virtaa
meidän maahamme. Ilahduttava to-sia£|'.
a on että Neuvostoliitossa ei yli­päänsä
ole olemassa mitään senkal­taista
"kirjalUsuutta". Se ei tieten­kään
merkitse, ettei neuvostolapsi^a
Ja -nuorisolla olisi "jännittävän" kir­jallisuuden
tarvetta.: Lasten terveh­dyksessä
kongressille, Jonka Joukko
pioneereja ea'.ttl, tuotiin esiin juuri
tämä, että he halusivat sekä enem­män
: että entistä jännittävämpiä (kir­joja.'.
; Lopuksi haluaisin sanoa etten
:oIe koskaan nähnyt kansan osta-vail
enemmän kirjoja kuin täällä.
• Voidaan puhua todellisesta tun­goksesta.
Olen kuitenkin voinut
todeta, .että ei puutu myöskään
kirjaliaappoja eikä kirjalUsuutta.
Tämä matka on ensbnmalseni
Nenyostoiuttoon,: minulle aivan
^ uuteen"!: maailmaan.- Ja kestää
kaUan ennenkuin liaikki vaiku­telmani
on sulateltu.
"KADEHDIN NEUVOSTO-klRJAU^
UÖlTA!"
— Ratkaisevaa tassa kirjailija-kongressissa
on ollut mielestäni se,
etta .sosialistinen reallspii on osoit
tautunut niin hedelmälliseksi ja ava­raksi
ja: eitä Neuvostoliiton kalkkia
känsallL'auk:Sla (ja kiellä edustavat
kirjailijat ovat liittyneet sen ympä­rille,
sanoo ' tunnettu tanskalainen
•kirjailija Hans Klrk. Minulle mer­kitsee
vähemmän se, e'ttä kirjoitetaan
myös huonoja sosialistisen realistisia
kirjoja, sillä huonoja kirjoja on ollut
aina ja niitä on vielä tulevaisuudes­sakin.
Tosiasia on, että neuvostokir­jallisuus
on tuottanut koko Jou-
NEUVOSTOLHTOSSA El OLE
"GANGSTEBUUBJAIXISUUTTA"
—• Minä iulln tosiaankin valmistu­mattomana
kongressliniilman syvem­pää;
tuntemusta kiirjailiJalUton toi-aninnaBta:<)
a.ongelmlsta/t Ja tarvitaan
määafätty aika kaikkien :z)iidenvai­kutelmien
sulattamiseen Jotka kon-
^eseissa olenMiaaimt. kertoo norja­lainen'
kiitjailija Odd Bang-Hansen.
F/isimmäinen jseikka minkä-; jpanin
merkille on tn,' että'.Ne«vDstölliton
ku-JailijalUtto liikäcuu paljon laajem­malla
alueella kuin meidän. Kon­gressi
kesti klo 10 aamulla klo; 10
illalla Ja käydyt keskustelut kosket-teUvat
dcäytännölliscäti katsoen kaik­kia
ongelmia monia kansallisuuksia
käsittävässä neuvostovaltiossa.
Tietenkin kirjallisuudella on Neu-voatoliitossa
monilla alueilla aivan
toiset ongelmat kuin meillä, Malnlr
4;ak8enl lastenkirjallisuuden. Jolla
Neuvostoliitossa on .hyvin ' tärkeä
asema^Ja Jolle onUstetaan mitä.«uttf:
rinta .huomiota, ncuvostofcirJaUljain
j a lukijain ei tarvitse taistella xaals^
Skandinavialaisten
keskitalven juhla
Vancouverissa
Vancouver. ; — Skandinavialaisten
keskuskomitea on isäntänä siinä kes­kitalven
juhlassa mikä pidetään tääl­lä
perjantaina tammlk. 28 pnä ja Ko­mitea
laiisuu kaikki äkandinavialaiset
tervetulleeksi tähän vuotuiseen juh­laan,
'josta: saadut tulot käytetään
lasten lähettämiseksi Jubilee-kesälel-rille
ensi elokuunpa.
Koska tämä keskitalven juhla on
muodostunut varsin suosituksi.tapah-tiunaksi
ei sitä voida tilojen puutteen
takia pitää millään skandinavialais­ten
haalllla. Siitä syystä on sitä var­ten
vuokrattu tilava,Sunset Memorial
•Center, 404 East Slst St., kahden k a -
dunvälin^täiOTydessä Main Streetillä.
Te voitte sielU tavata ne.monet ys­tävänne.
Jotka osallistuvat tähän juh­laan,
' ,
Komitea on suunnitellut tilaisuutta
varten ixyvän ohjelman. Joka kestää
klo 8—10'lilalla. Kello 10 jälkeen Ja
klo 1 saakka aamulla on teillä tilai­suus
osallistua taytlellä sydämcllän-ne
niihlri'eloisiin"skandinavialalsiin
tansseihin, Joii»a pyöritään skandina-vialaiscn
musiikin tahdissa. / '
Oviraha ön ainoastaan 75 senttiä Ja
sillä pääsette myöäkin osalliseksi ar-vokimiden
ovlpa£cintojen voittgmls-mahdoUisuuteen.
Teidän rahanne
Joutuu iijrvään tarkoitukseen sillä
näillä orvirahollla toimitetaan nuoria
poikia Ja tyttöjä kcaileirllle.
Muistakaa siis osallistua tähän
iloiseen keskitalven Juhlaan perjan­taina
tammlk. 28 pnä Sunset Memo-
Jial centerissä. Siellä on stiioln o i ­kein
'?riemukas' skandinavialaisten
'Juhla.
kon merkittäviä teoksia Ja vieltt
suurempi tosiasia :on, että ne ovat
luoneet sellaisen kontaktin han­san
Ja kirjailijain väliUe; Jollais­ta
ei ole aikalseomiln nähty mis­sään
maassa. Kansasta el ole
vain tullut kvUtpurin kannat­taja,
vaan myös kulttuuria luova.
Se vaatU klrJalUJoUtaan, että
heidän on' kuvattaya kalkkein
tärkeintä — kansan elämää ^Ja
taistelua, sen uskoa Ja toivoa.
Tiedän varsin ,hyvin, että porva­rilliset
esteetit tulevat;pudistamaan
päätään sille, että ktrjallisuus an­tautuu
tällä tavaUa "hyödyttämään
Taiteen täytyy, olla vapaa, sanovat fae;
Mutta koska taide on ollut vapaata,
•ja kuinka vapaita he; ovat itse? K i r ­jallisuus
on olemassa ihmisiä fvarten.
Onko siis parempi palvella pientä
vallanpltäijlen piiriä kuln koko kan­saa?
_ ,
Kitfjailijana minim on ^tunnustet­tava,
että kadehdin neuvostokirJaiU-jolta.-
Mahtava kansa heräämäaiä
olevine kulttuuritarpelneen kääntyy
heidän puoleensa °ja:vaatii: Kirjoit­takaa!
Antakaa meille suuria voi­makkaita
.teoksia, (kuvatkaa' meidän
omaa elämäämme! Mikä tehtävä,
mikä onni se onkaan runoilijalle, ja
mikä .vastuu!
Kirjailljakongressi on tehnyt m i ­nuun
voimakkaan vaikutuksen. Se
on näyttänyt, miten elämä versoo,
saakoon se myöts tilaa kaivamiselle 1
Olen puristanut hyvää Ja lämmintä
kättä — neuvostokansan >kättä.
Uutta ajanviete
kirjallisuutta
Uusi SaPo-sarja
on maallmankonlnjen: MlapoIUfl-romaanlen
valikoima, Jofia on
edustettuina:' alan bnlivnkirjalll-
Jolta.
Tässä sarjassa on nyt Ilmestynyt
eeilraavat kirjat:
Dorothy Sayers:
Kuolema vierailee
kerhossa
Salapoliisiromaani
314 sivua Hinta n)d, $1.75
Agatha Christie:
Askel tyhjyyteen
235 sivua — Hima nid. $1.75 l
Agatha Christie:
, Simeon Leen
testamentti
289 Sivua — Hinta nld. $1.76
Carter Dickflon:
Kymmenen teekuppia
MyBtilllnen salaaeura, fcolme
seMttämätöntft rikosta.
333 sivua — Hinta nld. $1.75
Agattia Christie:
Mykkä todistaja
331 sivua Hinta bld. $1J»
Raymond Chandler: Nainen iärvessa
295 sivua Hiota nid. $1.76
Rex Stot»t:
Liian monta kuolemaa
277 sivua Hinta nkt $1.75
Carter Oickson:
Juudaksen ikkuna
338 shrua Hinta nld. $1.75
TUaikaa osoltteelb:
VAPAUS
PPBUSHING co; L m
P/O. Box €9 4 Bväburft^O^
Torstaina, iamrolk 13 p. — Thureday, Jan. n,i^'^y{X}&mSz:'k'
lulsfelun inaailiinanen)^1ylaii vSss&i
alkaneena kilpailukautena: Maljnikov
Moskova.' MdolnkertalntfB
XcttvostoUUon loJstclumestarl Ja-kov
Meljnlköv^ Joka v.'1937'voitti
Euroopan • vlkalnlsterunieslarno-dcn
Ja selviytyi v. 1929 J» 1939
naqUmanmestartkst.'toteaa laati­makaan
artlkseltssa. että aika»
BQt vuosi muodostuu lulsteltttto
kln osalta saavnimtcn vuodeksi.
,';01cn^itse puolestani varma", lau­suu
>&;i3ljn;'.»v, "että alkaneella ur|iel-lukaudella
saavutetaan Jälleen utisia
maailmanennätyksiä, sillä pikaluiste­lun
kaikkia mahdollisuuksia el vielä
ole läheskään käytetty". ;Oman
maansa luistelu-urheilun kehit^iues-tä
MeJJnikov kertoo mm. seuraavaa;
Keuvostoliitos»a on .lui&telullo- van­hat
perinteensä. Jo tsaarin ajan Ve­näjällä
oli useita ensiluokkaisia' pi­kaluistelijoita,
jotka kilpailivat me­nestyksellisesti
kansainvälisissä suur-kUpailuissa.
Aleksander, PanJshin
voitti maaflmanmestaruuden •Amster­damissa
V. 1889, hänen jälkeensä val­loitti
MM-purppuran Nikolai Striln-nikov
vuosina 19ia-nl911 Ja, v, 1913
sai laakeriseppeleen harteiUeen,Vasi­li^
IppoUtov.
Parhaimpiin tuloksiin ovat neuyos-toluistelljat
päässeet toista maail­mansotaa
seuranneena, aikana. En­simmäinen
suursaavutus oli mies- Ja
nalsluisteUjain v. .1946 .Norjaan suo­rittama
voittoisa kUpallumatka, Jon­ka
yhteydessä Tatjana Karelia saa­vutti:
kaksi uutta maailmanennätystä
— 1500 m 2.36 ja 5,000 m 9.16. Kailta
vuotta myOhemmla Neuvostoliiton 'p^M^^ ^7
ScaluIsteUJat 'osaU^tulvat" 'euom"e88a'/:rS:j.fe,.
Järjestettyihin mt-iOstmm, 'muttii^^V:,>H
kärsivät fUissä melkoisen tokalskdslV^a
— yksikifin eipäässjrt osaUlstumaatt'./:'"
10.000 m:tt luisteluun. lamÄ^HiftvlöC
«ai ;asuvostomij?tcUjat ^ terkistatpaänf" ;< j ^
valotennusmen^t^lmiään !ja^4«kiiiUc<^«.
kaatua, eekft kiinnittämään etpu>m«,^^.iv'Jf,
huomiota f - " - i . . » - " ~ >' ^ . - ^ x"
mlseen.
K Tulokset
viimeksi kulunutta' yuötta^bvat ^osta? „
neet NeuvostölUton' 'pUtalulsieiiJaf'-'
maailmanmainees^e|l^RaiIckiql ]^^Ki^[['\'fyi>
den luistelupilrelssä tunnetaan-nyt'-
sellaiset J M - Ja MM-kUpailuihlaim?-^ - ' . ' ^ - '^
nest^kseUä ^osallistuneet CpikalulstciJl^' ^ I
jat kuin Boris Shill^p\r,;Ol08( OontBho*? - l^r-f
renko, Juri SergeJcv.Oimitri*Sakiaf l-^f^i^
nenkO;, (Robert (Merkulov^ja Jevgeni«'f'^t
Grlshin. Naisten o^^ta taas - mai- • - < / |
nittakoon., että^lMarIa\ I s a l c o y a ' ' , . .
kolminkertainen maailmanmfestart^ •
Llclla Sellhovi on voittanut'm|E3ta-/\"-i'
ruuden kahdestL' NäiJlen^voittojäi^^ii^'"^ '..i^Ä-,
sälcsi tulevat ne lukuisat' mfUiilman- -
ennätystulokset^ Jotka ovat sUrtyni^t" >^ J\^h'
.Neuvostoliiton' nimiin niin ^miesien % K yv'i^
kuin naistenkin osalta.^ ' , 'Ji--
Ensi helmikuun 18.-^i9,' pälytok.^
Moskovassa järjestettävät plkaluiste-"';:'/ , .
lun MMrkUpaUut herättävät erittäin, * '
suurta miele'nkiintoafT9orjalalset^iQtr^^, l \
ka ovat menettäneet pijcalnlsteluar, '•
kruunun oieuvostourheilljoiUe, ^tu^ie- ^ •
vat ^äilemättä ponnistelemaan lu« 't
jasti MAlTtitteiin valloittamiseksi
kaisin tunturien maahan.^ ^
\i/ ÄÄNILEVYJEN
^ KUNINGAS
SARJA KASVAA LAKKAAMATTA
TILATKAA LEVYNNE MEILTÄ JO TANAAN'
A 207 Kesäillan valssi, kuoro Ja konserttiorkesteri'
Valse lente, kuoro Ja konserttiorjcesterl - (,
T 5048 Kapakan pikkuinen Lilal, Jenkka,,Kippari-Kvartetti r
Vanhan merirosvon kapakassa, tango, Klppari^Kvartetti
T 5049 Muurari, valssi, Kippari-Kvartetti '
HawaiI-IdyIII, foxtrot, Tapio Rautavaara
T 6053 Unflcnva, tango, Metrotytöt
Vanha kotini, tango, Eero Väre
T 5062 Dellla, Aavikon «ytär, foxtrot, Katariina ja naidnuno
Apasbl-Tango, Alpo NuoU
T5068 "Stadin Kundi", foxtrot, Oeorg Malmsten
tuoksein käy, armabaln, valssi Oyorg^MflHnirtqa
T 5075 Olympia malstoJa> foxtrot. Pentti Kaart&en
Nyt ne ohi on, Jenidca, Pentti Kaartinen Ja laulutrio <
T 5076 I^ohjolan y$, valssi, Tapio Rautavpara
Salakuljettajan laulu, jenidca, Tapio Rautavaara
T 5078 Tuulessa Ja.myrskyssä, merimieslaulu, Kippari kvartetti
, Labom{eessa mökissä, Jenlcka, Kippari'kvartetti
T 6079 Hurmio, Tango, Veikko Tuomi " - '
SydSnbariiaretkeltt, valssi. Veikko Tuomi
T 5081 Bferimle^ J& hänen lemmittynsä, valssi duetto
* (Marianne Ja Hienr^^Theel
Joka hetki, tango, Henrjr Theel
T 5082 Juhannuspolkka, Jorma IkävallEO
Mitä sen väliä, Jenkka, Jorma Ikävalko ^
T 6088 Onnen Ile, tango, Veildco Tuomi
Oli kuu, Sequin Foxl, Veikko Tuomi ' ' ^ -
T 5085 Sulle laulan mä hiljaa, tango, Olavi Virta
Tuulikannel, tango, Olavi Virta
T 5087 Myrskyn Jälkeen, valssi
Pariisin taivaan alla (Lasse Pihlajamaa Kvartetti)
T 5088 Bsnnri kertoo AsyenfIinasta, tango
Margaret, valssi (Lasse Pihlajamaa, harmonlkfca ja '
- yhtye)
T 5090 Erokyynel, tango, laul. Veikko Tuomi
Liian monta muistoa, begnin, lauL Hertta
T 5091 Kurkistin heUlnl akkunasta, jenkka
Pesti-Jenkka (Laul. Jorma Ikävalko Ja kulkurit)
T 6092 8lnnUe,B^n
Me tanssima laas^ tango-beguin (Laul, Veikko Tuomi)
T 5093 Jätkä ja poro. Jenkka. George Mabnsten
Kulkurin huilu, Fox-troi, George Malmsten
T 5094 Se Julmetun suuri laiva. Jenkka, Pentti Kaartinen
Ja "Kulkurit'<
Ne ajat, 61ow-Pox, Pentti Kaartinen Ja «TCulkurif •
T 5095 Unta Ja foUa, valssi, Eugen Malmsten
TddlSn Tuula, Slonr-Fox, Eugen Bialmsten
T 5096 Tunm samsHmä. valssi. Veikko Lavi
Savolainen Fakiiri, Samba, Veiklco Lavi
T 5097 Mustaa rskkaotfa, Fox-trot, Eugen Mabnsten
Sata laulua rakkaudesia, Eugen Mabnsten
T 5098 Varuskunta rakkautta, valssi. Veikko Lavi
Hämeen Helmi, jenkka, Veikko Lavi
LAIPPAMME LEVYJÄ KAIKKIALLE CANADASSA,
— * HINTA $L25 KPL. Y^^
(Maksamme lähetyskulut) . ;;
PosUUIausten tulee jcilsittAä vähintäin kobne levyft /< ' -
TILATKAA OSOriTEELLA: ....
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
P. o. Box 69 ^ Sudbury/Ontario
V A P A U S
$16 BAT ST.
B R A N C H Ol^FICE
MBS. H E L GA
80S GOVERNMENT BD. W.r
POBC ABTHUB, ONTABIO;>r
i
•mi
I M
• -
I