Vapaus, March 11, 1952

              ••-tl
mm
iC&satt of Plnnlsh Cflnadtans; Es*
tatd&bed Kov: 6, m?. vAuthoiized
08 ceeoad class matt 1)7 tbe Fost
Ofllca X)q»itaient. ottava. Pub*
TTIngfeflftya euod Satuxdays Iqr Vai»u5
gftMtehtng Ooaapaoy Ltd, At 100-102
S t W« Sodbuxy, o n ^ (^nada.
Advertising rates apon appUcatlofl.
Tramlatlon iree cf chaxfte.
mAUSHXNNAT:
Canadaaa: i vk. 7XX> 6 kk, 3.75
, 3 kk. 2 ^
ThdyvvaUolua: 1 vk. 8JOO 6 kk. 4.30
Supmeasa: 1 vfc 6 kk. 4.75
Reginan lähettyvillä Saskatchewanissa puhjennut äärettöinän hei-
, znaatalotidelle kansallisen hätätilanteen, jonka laa juutu ja merkitystä
^ <|n>aikea vielä kokonaisuudessaan käsittää,
' y^]~l*taxaän onnettomuuden .9uurauttavoitaneep kuitenkin atr
Canada tuottaa huomattavasti lihaa ulko-m^
e vientiä varten. Xyt on tämä vientiliike koHonaan tyrehtynyt
j —eikä ole mitään tietoa siitä milloin se saadaan Edelleen käyntiin
kiitos siitä liittohallituksen nykyiselle ulkopolitiikalle, minkä
jtnoille.
. ' • Vuonna 1951 Canadasta vietiin ulkomaille karjaa, lampaita, si-
^ koja, tuoretta lihaa, pekonia jne $126 milj.arvosta—T ja t^^^
masta meni $123 milj. arvosta Yhdysvaltoihin. Kuinka vaarallista täl-t
lainen yhden maan kanssa käytävä ulkömaakauppa on, se on nyt
Canada pn menettänyt iibamarkki'
hdysvallat lakkasi suu- ja sork-ostamasta
canadaläista lihaa,
niin meillä on käsillä kansallinen kriisi! Kysyä vain sopii, että millä
TESTAMENTISTA
ky»yinf«: Voinko "ininä j ä t t ä ä mie^
hehi huomioon ottamatta testament­tia
tehdessä koska hän on työkykyi­nen
Ja hänellä on huomattavasti o,
roia varoja? — Tietoa haluava.
Vastaus: Jokainen voi tehdä sellai­sen
testamentin kuin haluaa. Mutta
jos testamentin tekijä ei ole tehnyt
mitään varausta huollettavilleen voi
perintöoikeus muuttaa testamentin^
'•'1 1
m^^mmm^^i^^ »*euia on Rasuia xansaiimen i
lA^^^^ä^^jeoBisuus- tai tuotantoalalla seuraa toinen samanmoinen F-v'';
,|'4'Ä'i2(<^. "|J.I;i i><ä)^tä^ Saskatchewanissa nyt puhje^nut^suu- ja sork-rlalauti
tuli juuri ''kreivin aikaan" yhdysvaltaläisHle monppölisteille.
* /yhdysvalloissa ei ilmeisestikään enää tarvita canadaläista lihaa koska
* ^id^neksikuluneitten kuukausien aikana on sieltä tuotu teuraskarjaa -
* i^padaan. Niinpä sitten tapahtuikin, että Yhdysvallat julisti tämän
* suu-, ja sorkkataudin puhjettua kauppakiellon canadaläista lihaa vas-
* taan-r-T huolimatta lainkaan siitä, että esim. quebeciläinen ja ontario-
« lainen teuraskarja on tuhansien mailien päässä Reginasta. M ikään
l jnahdottomuus ei siis ole sekään, vaikka tämä kauppakielto olisi pit-i
^kän aikaa pysyvä — ja canadalaiset farmarit joutuisivat maksamaan
* ;liittqhallituksen uiko- ja kauppapolitiikan virheitten laskut.
4' Ei ole ihme vaikka varsinkin aavikkomaakunnissa on nyt kehitty-
* p a s s ä laajakantoinen .kansanjoukkojen yhtenäisyys liittohallitusta ja
t -ei^koisesti maatalousministeri Gardincria vastaan!
M Tämä sitäkin suuremmalla syyllä kun on syytetty, että suu- ja
«iporkkatautia todettiin eräällä farmjila jo viime marraskuussa, mutta
e Diallitusviranomaiset eivät tehneet mitään asian suhteen, vaan antoivat
joko kokonaan tai osittain huolletta­via
silmällä pitäen. Vaikka aviomie­helle
el ole välttämätöntä jättää mi­tään,
voidaan hänelle määrätä esi­merkiksi
yk£l dollari osoitukseksi sii­tä,
että häntä ei ole unohdettu Ja et.
tä testamentin tekijän tarkoitus on
jättää kuplinpesär<sä. omaisuus muil­le
omaisille tai sukulaisille. Ellei tes­tamenttia
ole, jaetaan kuolinpesä Jai.n
määräyksien mukaisesti. Siinä tapa­uksessa
perii aviomies Ontariossa koi.
mannen osan ja lapset loput. Ellei
lapsia ole saa aviomies puolet ja toi­nen
puoli jaetaan muille sukulaisille.
Veripankki perustettiin järjestön jäseniä
varten — Suomenkieltä opetetaan lapsille
TiltiS o u i l o t u Julkaifiua rl«!*Sa liirieftj ]• n*
•iU cduiUtjt kitioituiiln mielipireitii. Kir]ecl
pitilii tt]oiUU, Jot nibdollUK, 200 u a « t a . TUVo
«MitooaUlietatifjii kirjeiU «i paliotcia.
iviRKKALAN POTKUREITA
Kuuluisan keksijän ;mr. Oskar
Wirkkalan laivan potkurelta (propel.
ler). joista on ilmoitus toisessa pai­kassa
tätä lehteä, on nyt saatavana
Canadassakin. Mr. Wirkkala omistaa
Toronto. — CSJ:n Toronton osas­ton
varsinaisessa kc&ouksessa tk. 4
pnä keskusteltiin useista Järjestön ja
osaston toimintaa koskevista asioista
sekä maanlaajuisen rauhantyön te­hostamisesta.
••,. • •
Toronton rauhanneuvoston edusta­ja
mrs. L . Park selosti kokoukselle
Canadan Rauhankongressin työtä ja
.suunnitelmia sitä laajaa kamppailua
varten minkä kohokohdaksi muodos­tuu
toukdkutm alussa pidettävä kan-sankonferenssl
aseistuksen vähehtä-misen
ja inaaibnan kaupan puolesta.
Tämän kamppailun edistämlsek-si fco-kouk-
Ja kodeissa yjh. paikoissa' joi-
Ciin lähin naapunisto voisi osallistiia.
NäiiÄii kokouksissa olisi keskustelta­va
rauhan puolustamista koskevista
tehtävistä ja kerätä varsaa rauhan­työn
; iedistämistä varten, Rauhah-
Ocon^res-si on järjestänyt varojen ke-väähjiseksi
n.s. rauhankupon3c/en
myynnin. Kupongit ovat dollarin,
kahden,, viiden ja kymmenen dolla­rin
arvotäia Ja ph sidottu $25- kupon-gia
sisältäviin kirjoihin. Osastom­me
Johto/cu,nta oli päättänyt. ottaa
näitä •kirjoja 20 kpl ja ehdotti^ että
ösa.sto yhdessä Yrityksen ja naisten
kerhon ^canssa ottaisi ne; myytäväk-lisille
Järjestömme jäsishille. Asiaa
edistämään , valittiin; komitea, johon
valittiin Helien Tarvainen; Sig Ilo­mäki
j ä Lauri Latva.
SAIRASHUOLTOkOMITEA
Helien Tarvainen ilmoitti kokouk­selle,
että naisten kerho on muodos­tanut
^äirashuoltokbmiteaa ja pyysi
kokouksen valitsecnaan siihen mies-
Jäseniä. vierailua varten miespuolis­ten
sairaiden luona. Komiteaan va­littiin
toverit Kauppila ja HLitsa.
SUOMEA LAPSIU.E
Varhaisnuorison toimikunnan mo­nivuotinen
Jäsen Anna Helmi ilmoitti
kokoukselle, että entiset toimikunnan
Jäsenet. ovat hankkineet toimikun­taan
tarpeellisen inäaTän: uusia jä­seniä.
Jotka tästä lähtien tulevat
toimimaan, varhaisnuorisotyön edis­tymiseksi;
Johtckunnah puolesta ilmoitettiin
saadun suomenkielen opettajiksi var-haisriuörille
mrs. Aino Oksanen ja
Tauno Kiviranta. Siis vanhemmat,
jos lialuatte, että lapsenne oppivat
ptfliumäan ja kirjoittamaan suomen­kieltä
hiin lähettä>kää lapsenne Don-haalille
Joka sunnuntaiaamu klo 10.
Samassa tilaisuudessa on Yrityksen
Fort Artbar, Consre» of Ca­nadian
Toole'8 boonekalniiikkeessä 33
CtunberJand St. S". Sieltä löytyy
kaikenlaisia käsitöitä l a l i j i ^ Ja
myöskin omaa Icäyttöä Varten, e-siin..
esUlinoisi, puseroita,: lasten
vaatteita, pöytäliinoja jr jn.
Hae "äUs ensi lauantaina tuttava­si
mukaasi ja - poikkea Toole'ssa,
sillä sieltä löytyy kaikkien maun
mnkaista ja aistikkaita nenlömiik.
sia kobtanliinnaUa. -Komitea ha­luaa
myöskin kiittää snomalalsia
naisia heidän antamastaan avus­ta.
— Komitean jäsen.
Törohtoh
a ih
tdiihuista
seeri; Siten saataisiin yhteensä viisi- ^ ^ ^ ^ lasten voimistelun .opetta-sataa
dollaria meidän yhteiseksi kuo- • jat.
dollaria Ja Yritys antaa 50 dollaria
tästä kuolasta etukäteen. Rauhan-kongressin
työn jouduttaimista var­ten.
iEdustajat kiittivät kokousta
yhteensä 43 paLenttia, viimeinen kekr sydämellisesti sen osoittamasta kliri-taksemme.
Kokous: luovutti n e u v o s - ' ^ ^ f ^ ^ ^ " " ^ ^^
ton edustaJaUe osaston puolesta 150 opettaminen
samaan aikaan, kum myoskm muut
n.jpe,. .K,ai^en tamaji;johdolta!f^niart^^ f
5pakkaanii9^yöläi^|en unio-osastojt,j ^
jyaativatjdJyt, ^]t*aJijttohallitiiI km] täytyy antaa täydeUinen korvaus
^kaikille, jotkaj nienettävät elir ni^hdoUisuuksiaan tämäii; taudin joh-
^dosta^ ja;^^Jtä. ^eur^sk^rjaa t ildrtltaville i^^^ säädyit -
n«P)taiQieentulo siihen asUku^ys^iiti^haiiiti^'^^^
utislamrkkinoita sieltä;-niisti
dollarien tavoittelussa. - '^.i ^N.*''-fl ^ , j
''''Hiyos vaaditaan pertistcell jti'tutkitn.ystq,sH|9,iin)st^jämä^p^^
'ta«rte*JatWrt<»«ytauKi'en3nnnii^^^ keraan raaan:hi?toifiaf^^ \
idäaJn-Tä&ä-yhföydfeSSU ön \^|ailtu, että taudin tuottaja on joku (
sintönsa, potkuri, on saanut patentin
joka maassa. Mr. Wirkkalalla on ai­komus
perustaa tehdas Vancouveriin,
jossa niitä tullaan valmistamaan,
mutta nyt hän teettää niitä toisissa
tehtaissa. KalamiehiUe varsinkin B.
C:ssa oni tämä hyvä uutinen, kun oh
mahdollisuus saada äänettömiä, no­peimpia
ja samalla polttoainetta sääs­täviä
pptl^urcita."., •.
, Eräs tunakplastajä f^h-joittaa: Olen
nyt saanut 4 kertaa enemmän tunaa
Tkun. mlmöraTöhlbilut ^Virkkalan, pöt.
kuri.V Toinen )cirJoH : "Ennen riit
ti minulle gasolilnl viideksi päiväksi,
mutta nyt kun panin ,WirkkaIan .pot­kurin,
voin piisi .samalla, gasoliit)imää,-
riillä;^.pälvää,:';,'-/':;:^/^;^
..:^uten. '(ilmoituksessa malnitaani
sa^daap r ^ t ä ; potkurelta |llata osoita
teellä nir. Mi- J.THämäläineh, 1801
•East Hastings, .Vancouver,6. B. C. '-^
M, J . H .
:siirtolaiil6n, I' «Ufcaslhiuu kuiri
matalin."-alutta meille on kerrt
tutkitaan 'eVittäin tarkasti siitii
olleet yhteyksissä edlstysmielis
joku ulkomaalainen!- Siiriä on aita .
tiu, että uusia siirtolaisia seulotaan ja i
etteivät he ole 'hiissään tapauksessa j
Is
en aatteiden katissa. Miksi v^rano-j
^ iAäisit eivät seulo ja tutki siirtolaisia siitä, ov'atko he olleet yhteyk-^^
' sissä suu- ja sorkkatautia sairastavien eläinten karissa? Suoraan
sanoen, me emme usko, että siirtolaiset ovat tätä tautia Canadaan
tuoneet.' Ja vaikka olisivatkin tuoneet, niin vastuu on sittenkin tiit-tohaintuksen,
joka on poliisivaltioti tapoja seuraten tutkinut ihmisten
. mielipiteitä sUIoin kuin pitäisi tutkia sitä, ettei tänne pääse suu- ja
>: sorkkataudin basilleja.
Selvää kuitenkin on, että jostakin on tämä hirveä tauti saanut
alkunsa ja valtiovallan velvollisuus on tutkia perusteellisesti asiaa ja
> antaa siitä rehellinen selitys kansalle. Ja tässä tutkimuksessa sietää
kiinnittää huomiota myös niihin väitöksiin, että Länsi-Canadassa suo-
• ritetuilla bakteerisotakokeilla saattaa olla merkitystä. Jokatapauk-sessa,
olioon syy missä tahansa, nykyinen salaperäisyys ja saamatto-
/ muus ei tyydytä huolestunutta yleistä mielfpidettä.
Mitä muut sanbyäi
Yksi kysymys lisää
Jr
,4 i
J. B. SalsbergMPP (iLPP-Toronto) ja paikallinen päivälehti ovat
l.joutuneet julmaan sanasotaan siitä onko ''Bur\vash Industrial Farm''
«maanpäällinen helvetti, vaiko ro)jjois-.\Tiicrikan paras hotelli. Vaik-
,~ ka sanotaankin, etta kahden asia ja kolmannen korvapuusti, niin me-kaluaisimme,
jos ei muuta, niin esittää ainakin yhden kys>'myk-
^,^n.-.-.
Totuuden vuoksi on kaikkein ensinimäiseksi sanottava yksi seik­ka:
Meidän tarkoituksemme ei ole rientää Salsbcrgin "avuksi"', sitä-
<-'kin suuremmalla sjyHii kun hän ei sellaista apua näytä tarvitsevan.
/i^YIeisesti puhuen meillä on sellainen "käsitys vankilaoloistamme, että
VBunvashissa ja muuallakin on yhtä ja toista paraiitamisen varaa, ts.
'^'jettä Salsberg on sittenkin oikeassa. Tämä tarkoittaa, kuten ovat niin
.'monet asiantuntijat selittäneet, että vankilat ovat vielä nykyisenä
^*Valistuskautenamraekin rangaistuslaitoksia", eikä opetus- ja koulu-o^
laitoksia, joissa väarii^ka^Vatetiiille tai muuten epänormaalisesti ke-
/ .hittyneille. ihmisille annettaisiin uusi ja parempi elämänalku. M e
ikaikin tiedämme, että Burwashin vankifarmi sen paremmin kuin
..muutkaan vankilamme, eivät täytä tätä Valistusajan päävaatimusta.
/.Päinvastoin, kerran elämänsä tiellä rikoksen polulle horjahtanut huo-
;^kainen opetetaan rangaistukseen perustuvissa vankiloissa paatu-
• neeksi rikolliseksi — ja tämä sitäkin suuremmalla syyllä kun vanki-,
• laan kerran tuomittu on lopun ikänsä merkattu mies tai nainen: Me
vfiiis olemme vankilareformien — perustavaa laatua olevien vankilare- ^
Vformien kannalla. _
f Kuten sanottu Salsbergin ja Star-lchden välillä on käynnissä kii-
,*vas sanasota Bunvashin olosuhteista. Sen historia on lyhyesti ker-
* teen, seuraava: *
Jokin aika sitten siirrettiin äkkiarvaamatta huomattava joukko
«vankeja pois Bunvashin vankifarmilta. Virallisena selostuksena sil-lloin
oli, että nämä pois siirretyt olivat häiriöiden aiheuttajia — paatu-
Ineita rikollisia, joiden paikka ei muka olekaan Burvvasbissa. Sivu-
/mennen sanoen ja huomioonottamatta lainkaan sitä, onko sen väi-jtöksissä
perää tai ei, vankilan johto otti tässä oikeuden jaon omiin
käsiinsä, ts. se nousi oikeuslaitoksen yläpuolelle säätäessään minkä-
/ laisia vankeja sopii Bunvashiin ja mitä ei. Selvästikin vankilanjohto
.omaksui tässä vähän liian korkean vallan.
* Niihin aikoihin J . B. Salsberg teki melko suurta huomiota ai-
V heuttaneen paljastuksen, selittämällä, että hän on saanut Bunvashissa
ME MY»S •
SlsarlehtemmeyNaisten Viiri, joka
vuosi sitten Jt»h]l40-vuotisjuhlaansa
ja julkaisi mahtavan juhlanumeron,
nähtävästikin jatkaa tätä Juhlimista
viettäe&sään tämänvuotista Kansain­välistä
Naistenpäivää. Kuten Jo ylei­sesti
tiedetään, se yhdisti riiöniyuo-tlsen
toimittajansa — Emma Tuomi­sen
— eO-^-uotissyntyniäpäivän juh­linnan
Kansainvälisen Naistenpäivän
viettoon, kruunaten sen melko nätillä
juhlanumerolla,, joka tänään posti­tetaan
kalkille Viirin lukijoiUe.
Vanhempana veljenä mekin halu­amme
yhtyä onnittelemaan Rnima
Tuomista merkkipäivänsä johdosta jä
toivottaa hänelle monta, riionta toi­mintatarmoista
vuotta lisää.
— Tj-ömies-Eteenpäln.
"VESIPEKÄ' TULOSSA
MANNERHEIMILLE
Porissa ilmestyvä SKDL:n lehti
"Sätakumian Työ" kirjoitti: maälisk.
14 pnä:
"On alkanut tulla täysin selväksi,
että porvarilliset ja tannerilaiset pii­rit
ovat vetämässä täydellisen vesi­perän
iMannerhcimin patsasvouhot-telussa.
Kun tavoitteeksi asetettiin
200 miljoonan ma;-kan saaminen
patsasraliastoon j a 3 miljoonan i i l -
meii .kerääminen . listoihin, j a kun
vasta on saatu tuosta 200 miljoonas­ta
2 miljoonaa eli. 1—prosentti sekä
ribniä koko maasta muutama kym-menen
tuhatta, niin on sanottava,
että hiukan syrjällään ovat rullat
uunissa. Sotaiuume el olekaan tä­män
kaiisan keskuudessa niin kor­kealla
kuin maanime amerikkalals-pfirit
kuvittelivat.. . . .
Mutta onpa Satakunnassakin kul­ienkin
yritetty yhtä kun toista Vtons-tla.
millä saada nimiä ja rahaa kas­saan.
'Niinpä Ahlalslsta kerrotaan,
että siellä Kellahden 'kansakoulun
alaluokalla oli opettaja talitonut
nostuksesta; rauhantyötä \-arteh;
VERIPANKKI
kaupunkimme General Hospitaliin
päätettiin perustaa veripankki mah­dollisia
tarpeita varten. Poikkeukset­ta
on tapahtunut niin, että kun
osastoöime jäsen tarvitsisi verta niin
sitä rjhdytääh vasta' sitten hankki­maan,
ellei^ sairastuneella ole varoja
sen ostamiseen isalfiaalaltä. jbäsasltä
cn airia saatavana'perin korkeasta
hlrinä-sta. Monestlrolertune joutuneet
hänkklmaah verta 'myöskin" Ulköpuo-mahdolliset
oppiaineet. Joita var­haisnuorisotyön
ohjaajat järjestävät.
Siten lapset välttj-vät käjmästä haa-lilla
useampina iltoina Viikon aikana
kun kaikki toiminta tapahtuu sama­na
päivänä.
Kalkkien suomälaisteii lapset
ovat tervetulleita tähän sunnuntai­kouluun,
Jokainen sunnuntai klo 10
aamulla.
Tärmolan, huoltokcmiteaan tulevan
toimintakauden ajaksi valittiin Jussi
Kiviranta ja Mikko Tohmo. Yritys
on valinnut puolestaan siihen Jack
Kai-vosen, Wilhart Bohmin ja Len­nart
Boströmin. Johtokuntaa 'komi­teansa
edustavat Sig Ilpmäikl ja Jal­mari
Miettinen.'—J.L.
teliha;biV:^ät^aiUaan to^
JasiäkseCTi ' kbrjäta kaikki' sivu- Ja
huonekuliisit, maalata ne aina sel-
! . i l • )
;^ Säjm Ste.^ i\Iarte.. —: Haryoin täyltä
Spöstä näkyy kirjoituksia le^^tenime
Vapauden ipäjstpilla, Palkka jeihtem-me
saavuttua, jokainen täällä ensiksi
etsitjpalklcalcuntantme kirjoituksia ja
vaikka, täällä : tapahtuu suhteeillseiiti
yhtiä paljon kuin muuallakiii. Täilä
kerralla jätäh kuitenkin yleiset asiat
Jä kerron vain siltä mitä minun on
käsketty kertoa, nimittäin siitä mitä
tulee olemaan Steelton-haalilla tänä
keväänä. • Mainita kuitenkin 'kannat­taa
myöskin se, mitä siellä on ollut
talvella. .
Heti sulasta maasta lähtien otti
Helga roiman otteen näytelmien har­joittamiseksi
Ja Ljty-dl antoi välillä
hyvää vauhtia lisää. Sitä hyrinää
onkin sitten piisannut Ja näyttää pii­saavan.
Näytelmiä on valmistunut
niin, että kun toista on esitetty niin
toinen on ollut jo tulossa ja tiedossa
milloin se esitetään.' Nytkin kun kur­kistelin
sivumennen haalille, nihi
siellä oli "täti" aivan valmistumai­sillaan.
Joku ikyllä sanoi kehen täti
se on, että se on Char . . . char : . .
eh kuitenkaan muista muUta kuin
että täti se Jokatapauksessa dn. Kyl­lähän
sitten tJ(: puolivälin paikkeilla
näette kenen täti se on.
Sitten siitä suurtyöstä, jonka kalk­ki
osastomime jäsenet samoin kuin
näyttelijät tietävät, kun meidän ku­lissi-
Ja takafondoa-arasiomme ovat
aivan riekaleina. Kun Kasfrlo poika
näki sen vajavaisuuden meidän näyt­tämöllämme,
niin otti hän sj-dämen-puolipakolla.
lapsilta nimiä Ja sano­nut,
että "^kymppl pitäisi antaa, mut­ta
nimikin on hj-vä'*.
Tlet.ystl eivät lapset kaikis.sa ta­pauksissa
uskalla kieltäytyä nimeään
kirjoittamasta, ja mistäpä useat
heistä, tiesivät, mistä on kysymys • . .
Ja" saman lehden teräväkynälnen
pakinoitsija "Jussi Lisäjuuri" tiedoitU
riemukkaasti:
"Sanomme sulimriiat kiisokset suTo
naiselle. Joka lähetti meille sata
markkaa ja sanoi, että se on pohja­raha
Maniierhelmln patsaan kaata-misrahastoon
. . . •
laisiksi kuin kussakin .näytelmässä
tarvitaan..- .Takafondi, joka ensim-.
mäistä kertaa pii käytännössä "Lau­lavassa
hotellissa", oli Kaarlon maa­laus
ja tulee se nyt pitkät ajat ole­maan
j~htenävälttämättömimF>änä
takamaalauksena. Siksi ensimmäi­sessä
osaston kokouksessa tulisikin
ottaa tämä asia kesicusteltavaksi. ei-icä
sivuuttaa näin suurta työtä vaiti­ololla,
kuten tähän asti dn tajJahtu-nut.
Muistakaamme mitä Jack Ga-taesin
parin illan työ maksoi meille.
Nyt vasta minä pääsen siihen pää­asiaan,
Joka on se. että kolme suurta
on täällä pitänyt pari kolme kon­ferenssia.
Ne kolme ovat SJ:n osas­to,
osaston näytelmäseura ja urheilu­seura
Dynamo. Nämä kolme j"htei-sessä
kokouksessaan vahtslvat 9-heri-kisen
komitean, kolme kustakin, jär­jestämään
"Kolmion kevätrj-nnistyk-seh".
Niistä .juhlista tulee kolmepäi­väiset.
Ne aloitetaan sillä tavalla,
ettei tule heikkoutta kenellekään, ni­mittäin
laatikkopäivällisillä. Jotka on
huhtikuun 13 pnä kell6>l—5 ip. Laa-
Toronto; Kovat kiireet ovat ol­leet
'Rakentajilla, ettei niistä ole eh­tinyt
edes tiedöittamaan. Mutta nji;
alkaa Jo häkjrmään valmiiksi 'hlot-tuakm
ja sen vuoksi on liyvä suuren
yleisön tietää,; että pitäfvät mielies-sään
huhtik. 6 päivän. Kas siDohi
avautuu kaikki häkyviih. Sitä eimen
on Rakentajain tanssit Don-baalilla
2? pnä maalisic.' Siiine voi tulla Aher­tajatkin
Ja jokainen tanssihalumen.
Tansseissa Jaetaan useita palkintoja.
Ohjelmasta en kerro .sen enempää
kuin sanon, etiä kaikenlaiset mu­siikki-
instrumentit sieUä soivat. Har­monikat,
viulut, torvet ja lauluäänet
ovat kunnossa, sekä koko rakentaja-kansa
kertoo asioista runouden vai­kuttavalla
voimalla. Myöskään tässä
kiipatouhussa emme ole menettäneet
huumorin tajunta. Jaa. Myöskään
emme ole unohtaneet lausua teitä
jokaista sydämellisesti tervetulleeksi.
Mitä eneojpi kansaa juhUssa sitä
iloisempia olemme. Siis älä iajattele
ettei sielläminua kaivata. Kaivataan
tietenkin, koska tällaisia Julilia el
voida joka ipäivä viettää. Kaikki
olette kutsuvieraita. Tämä \kuuluu
iiarniltonilaisille, stcatharinelaisille ja
kaikille Niagaran niemimaalta 'Wind-soriui
asti, hedelmien, marj(^en, vil­jan
ja karjan kasvattajille. Kaikkial­le
niin kauas kuin Vapaus mienee;
Viimeisessä, Rakentajain kokouk­sessa
ei unohdettu rauhanasiaa. Tär­keintä
elämässä oh ratöian säiljini-nen,
rauhassa ihmiset voivat elää on­nellisina;
^_a, iloisina.. Turvansa, kotien­sa
säUyirdisilstäU' jjtf tiyt • sdtkvkifustelu
nielee kansalliset) tulot j a tekee epä­varmaksi
tulöi^uupen; i Sen vuoksi
rauhan j a kahsbjen iyiirteisymmärrj'k-sen
puolesta toimiminen södanlietsor;
jia vastaan on tämän <päivän tärkein
asia. — P. M.
Toronto- — Erimielisyydet _tulee
selvitellä neuvottelemalla eikä sodal­la,
oli «nenetehnä <Jota^ Elmer Sopha,
toista vuotta lakitiedettä opiskeleva
Toronton Yliopiston bppiskelija suo­sitteli
radiokeskustelussa ^elmikuim
20 päivänä. ••'
"On olemassa kaksi tapaa erimieli-sj-
yksieh selvittämisessä, sota ja sor"
piminen vneuvottelemalla. Eikä öle |
mitään mahdollisuutta' saada Yhdys- määrässä, että hyviä ja pahoja o
/vallat omaksumaan toisen menette- kaikkien joukossa Ja että sainä
lyn?" h ä h k y ^ i . ' on iiyvää roomalaiskatoliselte i
Keskustelun pääkysiyWksenäoU:'^kommunistille. Intiaaneille jä jiojj
"Onko [ USArn ulkopolitiikka johU- läiseUe.
nut meidät harhaan?*' Historian
luennoitsija tri Craig sanoi, että ny-kjinen
Neuvostoliiton ohjelma ato-miaselsihi
nähden "antaa mähdoUi-
Maailman miehet ja naiset aifc
vat käsittää, «ttä ifeaikki ei olH
keassa 'järjesiöksessä. että k a ^
vät saa oikeata, jakoa ja oäeaä ^
tasoa, sillä aikaa kun toiset saar
yksityisiä goifikursseja. Y K : a flifc
oikeuksien julistus kuulostaa iatolj
äärimmäisen, sonroa alaisista Ete3
Afrikan neekereistä. Kansat' aij
vat : käsittää entistä suureaimass
SJ:n Fihlancjih
osasto toimu
hiljaisesti
Finland, .— SJ:n osaston kokous
pidettiin maaliskuun 2 pnä. Tarkoi­tuksena
oli pitää kokous haalUla,
mutta kun se oli hyvlrt kylmä, niin
mentiin Ellmenln asuntoon. Kokouk­sessa
ilmeni, että Valentine-tanssit
tuottivat tappiota. Rauhankuponkl-kirja
oli tullut osastolle ja se päätet­tiin
asettaa myytäväksi. Osastolle os­tettiin
yksi 5 dollarin, kuponki. Eri­tyisen
maininnan ansaitsee, että
vanhat /veteraanit mr. ja mrs. H.
tikoitä on niin,'että kukin saa itse
ottaa oman mielensä mukaan. Päi-vällislippuja
oh etukäteen saatavissa.
Sitten se komitea on suunnitellut
tanssit, ohJelmalUan ja näytelmänr
sekä vielä muuta, joten kolme päivää
ei piisaakaan niihin juhliin. Lähi­aikoina
kuulette enemmän. — E. P.
siin, niin kahdessakj-mmenessä voo,
dessa maailihan yleuien elintaso olis
verrattavissa Canadan tasoon.
•Esim. Koreaan ine voisimme lähet.
tää kokoruaan toisenlaisen armeijaa
Me voisimme lähettää sinne tuhai-sla
lääkäreitä, sairaahhoitajia ja
ävustustyöläisiä molemmille puoMfe,
aseistettuina vain ruokatarpeina,
lääkintävälineillä ja hyVäUä talidoi.
lä. Me voimnie tehdä YK in sjm-booliksi
kaikille, idässä ja lannKsä,
johon voidaan luottaa erimiellssji.
sieh ratkaisija ihmiskunnan yhteis­ten
etujen mukaisesti. SelMieB
tulisi täjrttämään maailman uudella
toivolla. Tietenkään tämä ei ole ta-vanmi&
aineh menettely, mutta olan-mehän
yrittäiveet kaikkea muutaiJB.
Miksi emme omaksu meidän näkö-kantaamme
kerran?
On välttämätöntä, että. me
dymme pyrkimään toiseen suuntaan
Jos maailma käyttäisi vuosittain ö
Ijiljodnaa aseistaatnmjisdbllarta bj*
suuden vapautiia nykyisestä ahdin-' tukseen. asuntoihin, vaatetuksesi
gostä. niihin Yhdysvaltain politiikka ' ruokaan, tehdas-rjä liikennelaite,
on johtanut". : • A
Shirley Endicötti; joka opiskelee
neljä.ttä vuotta yliopistossa, sanoi
Yhdysvaltain ohjelman avainpyrki-royksenä
olevan idän ja lännen väli­sen
kaupankäsTinine-stämisen ja va­rustautumisen
.sotaa varten. Sellai­sen
chjelmah seuraaminen ei voi
johtaa muiihun kuin sotaan, häii sa-noi,:^,
AVUSTUSTA -r-lEI SOTAA
Öppilaskurman lehdessä "ITie Var-sity'r,
kirjoitti Charles Catto "Aid —
Not War"-otsUcollä varustetussa ar­tikkelissa,
seuraavaa: .
Sota häfirittää henkiset arvot yh­dessä
veren, ja rUumiin kanssa, tu­hoaa
totuuden, ihmisarvon. Ja moraa­liset
käsitteet. Sota tmmelee par-^
haimman luonteestamme Ja kulttuu­ristamme.
Seuraava maailmansota
tulee oleanaan kotiemme kuimioi-tuksen
lapidliheh -iiäpäisemiiien.
• Muutamia- vuosia sitten me käsi­timme
taistelevaoome maailman va-ipauttamiseksi
tyraimiudesta . . Nyt
"Stalingradin sankarit", joita emme
luvanneet milloinkaan unhoittaa,
ovat "likaisia punaisia". Miksi me
talstelinune?
.Tällä, hetkellä hälyttää sUle, että
kuka hyvänsä vihaa kommunismia on
".vapauden ystävä", jonka. termin
alaisuuteen kuuluvat sellauset san-,
karit kuin Franco, Alfred Krupp ja
Ohiang Kai-shek-:: ' >
Nuorempi sukupolvi, hämmenty­neenä
ja ihannitettuna,,. suhtautuu
epäillen vanhoihin;. tunnuksiin,, huo­limatta-
• Tinie magazinista ja Steve
Canyonlst».:;.Me iihmettelemine lu-kiessanmie.
lehtien ; finanssisLyuilta
"rauhan xihasta"; me • kummastelem-?
me kun. Maiurice. ChpvaKerilta kiel­lettiin
' pääsy Yhdysvaltoihin siksi,
että h ä i o l i allekirjoittanut raUhan-yetdomiiksen;
me. kummeksumme,
kun viljan lähettämisessä nälkää
näkeville kansoille menee aiJcaa kuu-
• katisia, mutta kestää vain muutamia
tuhteja valmistaa aselähetykset Aa-
^iaah'"' : -^^ -;:
Mäki - ostivat kumpainenkin kahden
dollarin kupongin.
HaaJin korjauskysjTnys on ollut jo
useammassa osaston kokouksessa
Kiliä jä keskusteltiin siltä nytkin.
Se näyttää ylivoimaiselta yritykseltä
meidän pienelle joukollemme, joten
nytkin se jätettiin edelleen pöydälle.
Toisinaan kuulee puhuttavan että
täällä pitäisi olla n.s. kansanhaali,
mutta toinen asla on se, että kuinka
siinäkään sovittaisiin. k\m ei osuus­kaupassakaan
tahdo riittää tarpeeksi
asti yhteisymmärrj-stä."' Kaikissa
asioissa, jos mielitään menestyä, on
toimittava mahdollisimman suuressa
yhteisymmänryksessä. Erikoisesti oli­si
saatava tehostettua toimintaa
rauhan hyväksi; *
Talvi täällä on ollut" hyvin sievä,
lunta vain noin jalan verran. Tiet­kin
ovat olleet hyvässä kunnossa ko­ko
talven. — Se valittu.
Oikeus työhön
ja kohtuulliseen
toimeentuloon
Helsinki, — "Oikeus työhön on erä
kaiikkein täikeimpiä ihmisen peras-oikeuksia",
sanotaan ed. Kujalan
ym. kansandemokraattien jättäJnia
lakialoitteen perusteluissa, Jossa esi­tetään
hallitusmuodon 6. pjkiläi,
muuttamista sellaiseksi, että jokai-sella
Suonien: kansalaisella on.titeis
työhön kohtuullista ^,toimeent^loa
vastaavalla paalia, miiikä vaiti»,
valta työnte^kijöilje tiuTraa.
Perusteluissa,.todetaan,, että. mis.
sään kapitalistisessa; maassa ei. ^
käytännössä, toteutettu tätä kansa-;
laisten periisoikeutta,- - päinvastoin;
suiuret työttänaien ameljat ovat osan
tuksena tänään ' o^uden faääl^.
mättömästä . ipolkemlsesta. o^yxjs^
Suomessa, Meillä tosua on hallitas»
muodossamme - säännös työvoimaa
suojaamisesta, mutta senkin käytän­töön
soveltaanin«i - on johtanut ko-:
konaan päinvastaisiin tuloksiin, ku­ten^
1949 elokuun tapahtumat osoit­tavat.
Kuitenkin työvoiman suojaamista
koskevan kohdan oikea käytäntöön-soveltaminen
efdellyttäisi, että työn­tekijöille
turvataan kohtuullista toi­meentuloa
vastaava palkka työvoi­man
käyttämisestä Ja että oikea'
tytihön timnustetaan hallitusmuo­dossamme
htoenomaisestl kansalais­ten
perusoikeudeksi.
Hiihtoloma Helsingin
ympäristön kouluissa
Helsinki. — Hehnik, 25 päivän ji
maalisk. 3 päivän välisenä aikana oi
Helsingin j a ympäristön oppikouluis­sa
seitsemän arkipäivää käsittänjt
hiihtoloma. Kansankoulujen hiato-loma.
mikä käsitti ahioastaan ndf»
arkipäivää; pidettiin samaan aikaan.
•Loma järjestettim samoihin aiko!»
hin myöskin maan muissa koulussa.
ff ovat ne
Älonasti kuulee el vain "akkojen"
mutta myöskin "ukkojen'* päivittele­vän,
että kyllä sitä on aikoihin eletty,
kun nuoretkin ovat sellaisia Ja sellai­s
i a . "ei sitä meidän nuoruuden
päivinämme tuolla lailla oltii ja eletty
olevilta tai olleilta vangeilta joukon kirjeitä, joissa valitetaan van­kien
huonoista olosuhteista^ina pieksemiseen asti.
Tämän syytöksen vastapainoksi 5tar-lehti julkaisi vankilan joh­don
myötämielisellä avustuksella sarjan kirjoituksia ja kuvia, joissa
annettiin lievästikin sanoen melko ihanteellinen kuvaus Bur\vashin
vankifarmin olosuhteista.
, Meillä on nyt siis nähtävinä sekä vankien että vankilan johdon
puolet tästä asiasta — ja väittely jatkuu kiivaana, kuten on sanottu-
Mitä me haluaisimme tässä yhteydessä kysyä on tämä: Miten
selitetään jatkuvasti uusiintuvat karkaamiset? Selvää nimittäin on,
että vangit haluavat päästä mahdollisimman pian vapaalle jalalle ja
vain aniharvat suunnittelevat pakoa, koska he tietävät, että siitä koi­tuu
rangaistusajan pidentyminen. Kukaan ei halua paeta "parhaan
hotellin" olosuhteita ja niinmuodoin tässä saattaa olla joitakin muita
syitä.
Kun sitten kenotaan niistä "entis­ajan"
nuoi-ten hommailulsta,^ niin
kuuntelija pääsee sellaiseen käsityk­seen,
että nuoriso siihen aikaan on
ollut erinomaista, kaikista vallatto­muuksista
ja pah^pkurisuukslsta va­paata
Ja . . . äärettömän viisasta.
F,-naie halua tarrata asiaan kenen-
4^kädn yksilön kohdalta, silla onhan
niitä malllnuoria ollut ennen kuten
on nykyäänkin.' mutta keholtamme
kutakin oikein tarkasti muistelemaan
kaikkia nuoruuden aikaisia tempa-uksiaan.
enne;nkuln lähtee hyvin ras­kaasti
arvostelemaan nykyajan nuo­risoa.
Katsokaas, kun niitä vanhoja muis­telee,
niin saattaa tulla mieleen Jo-takm
sellaistakin, josta sen aikainen
variha väki sanoi., että "ei sitä mei­dän
nuoruutemme aikana sentään
tuolla lailla tehty Ja eletty".
Entäs sitten se nykyajan nuoriso,
erikoisestlkln juuri Canadan suoma­lainen
nuoriso. Joka on meitä kaikkein
liihiimä?
Onko .se sellaista Joukkoa Josta voi-rr
M m n • , •
däan hymähtäen sanoa, että "sellais­ta
se on nykyajan nuoriso . . ."?
Tuskimpa vain! Allekirjbittaneen
mielestä se ei' ainakaan sellaiselta
tunnu ja näytä.
Tuskimpa se näytti slUe kenestä­kään
niistä, ijotka esim. Sudbmryssa'
olivat Finnish-haalilla viime sunnun-tai-
iltaha seuraamassa nuorisokurs-/
sien päättäjäisohjelmaa. Jonka esit­täjinä
olivat Sudburyn suomalaiset
nuoret.
Kj-mmenet nuoret tytöt ja pojat —
pienistä vesoista täysikasvuisiin asti
— esittivät monipuolisen kökoillarL
ohjelman, ohjelman Johon sisältyi se­kä
vakavaa että kevyttä, kaimiita
tansseja, voimisteluesityksiä. lauluja
j ä solttonumeroita aina puheisiin
saakka. ' ^
Joka seurasi millä antaumuksella ja
innostuksella tytöt ja pojat tehtävita-sä
syventyivät, kuinka kaikki lyhyestä
Ja vajanaisesta harjoittelusta huoli­matta
pyrkivät antamaan parastaan,
tulkitsemaan sekä henkisen että ruu­miillisen
kulttuurin viehätystä ja ko­hottavaa
innostusta, hän ei voi hy-mälitää.
että sellaista on nykyajan.
Joka todenteolla syventyi seuraa­maan
näitä kiu^Uaiisten — Sudbu­ryn
suomalaisen nuorison — esityksiä,
hän ei voinut olla ylpeydellä ajatte­lematta;
"Tuollaista todella pitääkin
olla meidän nuorisonune!"
On innostavaa, luottamusta ja t u ­levaisuuden
toiveita herättävää näh­dä
suuri, reipas ja miellyttävän nä­köinen
nuorisojoukko häärimässä
kulttuuritoiminnassa, esittämässä su­lavia,
silmiä hivelevän kauniita'tans­seja,
voimisteluliikkeitä ym. ja laula­massa,
soittamassa tai harrastamas­sa
jotakin muuta henkisen kulttuurin
muotoa.
Eikä meidän nuortennne toiminta
ole rajoittunut vain tähän kurssien
pää ttäjäisohjelman vahriistamiseen
ja esittämiseen, jossa smtfi ansio Ja
kiitos laimeaa kurssien ohjaajille K a ­lervo
Ketolalle ja Paavo Voutilai­selle.
• • v
.' E i ollenkaan. Meidän nuoremme o-vat
olleet Jatkuvasti mukana näyttä­mötoiminnassa
lym. kulttuiuripyrin-nöissä.
Eikä se ole tapahtunut aino­astaan
Sudburyssa mutta myöskin
muissa Canadan suomalaiskeskuk­sissa.
» Allekirjoittaneen huomiota herätti
erikoisesti Jokin aika sitten tapah­tunut
Toronton nuorten vierailu Sud-
;buryssa, jolloin he mainiolla tavalla
esittivät kaksi näytelmää ja suoritti­vat
jääkiekko-ottelun Sudburyn nuor.
ten kanssa.
Port Arthurissa nuoret ovat Juuri
parhaillaan häärhnässä näytelmän
kanssa, samalla kun iimokkaasti val­mistavat
tulevan kesän liittojuhlia.
Sooisa. pohjols-Ontarion eri paik­kakunnilla
ja aina Vancouverissa
saakka häärivät nuoret mukana.
Voisimme todellakin sanoa ja y l ­peydellä:
Sellaista on meidän nuori-sommel
Tarkoituksemme el ole nostaa nuo­riamme
pilviin ja peittää heikkmii-sia
ja varjopuolia. Jolta tietenkin on
paljon. Mutta asian tähän puoleen
mennessä on .vanhemman väen pa­rasta
pistää käsi ensin omaan po­veensa.
.
Jos nuorisomme esim. yhteiskun­nallisissa
kysymyksissä oh vajanai-sella
tietoisuudella varastettua, niä
ketä siitä on syytettävä.
Ei ainakaan nuoria!
Vain ihmelapset ovat syntj-neet -
Jos sellaisia on — täysin viisaina J»
kalkki tietävhxä'. .Kaikki tavalliset iS-miset
ovarkehityksen alaisia ja soo-riso
kehittJ7 sen mukaisesti minkä­laista
kasvatusta sUle annetaan.
Mutta meidän nuoremme m-at opö-haluisia,
mikä on todettu nucffiso-kurssien
aikana pidetyillä Kalerrs
Ketolan luennoilla, joita nuoret, tj-töt
ja pojat, ovat innostuksells )»
tarickaavaisina seuranneet Ja jo*^
ovat varmaankhi jättäneet heihin^'
vän ja pysyvän vaikutuksen. Jo»
meidän olisi kyettävä edelleen lujji-tamaan.
Kaiken edelläolevan huomioi^
me voimme UoUa panna
tä nuorisomme on hyvää, kehity»'
kyistä ja sellaista jolla on sydän o-kealla
palkalla.
Se on nuorisoa >jonka käsiinJ*]
hempi väki voi vägyttyään lo*^
mukseHa jättää kulttuurimme T»«--
misen. rauhan, kansojen tulersissS-den
Ja onnellisen elämän rakeol»»'
sen.
Menestystä teille, nuoret rsti*-
i
1