Vapaus, May 9, 1957

              Sivu 2 Torstaina/toukok. 9 p. — l%ursday, May 9, 1957
V A P A U S
f U B E B I D ^'Xoaepaatat l^Bbm
QrgBtt of' Planlsb Canadton» ES"
tamäaeAVor. 6, 1917. Authortzed
j u oeoond clasB mail by tiie Post
f JDtfCee BepartmeBt, Ottava. Pub-llshed
tlurlce weelcly: Tuesdays.
niutadaya asd'8atunUys by Vapaus
' Publishing Company Ltd.. at 100*102
Etan St, W.. Sodbury, Ont^ Canada.
T^slephonei: Bns, Office 06. 4-4284;
Kditorlal Office OB. 4-42eS. BAmager
E.SidcaL Edit)orW. Eklund. Mailing
flddress: Box Sndtniry^ Ontsito.
AihrerUsing mtes 19011 «pplication.
Tramlatlon free of ebazge.
TILAUSHINNAT:
C^uuulassa; 1 vk: 7J00 6 fck. 3.75
3 kk. 225
Yhdysvalloissa: 1 vk. SM 9 IdL 4.20
Suomessa: 1 vk. 8.S0 6 kk. 4.75
2917 — juhlavuosi — 40. vuosikerta —1957
Hajoaako Suomen Sos. xlein« puoliie?
Pääsiäispyhinä Helsingissä pidetty Suomen Scäialidemo-.
^kraattiseft puolueen ylimääräinen puoluekokous, m i s ^ piti
sovittaman puolueriidat, päättyi yhden vaivaisen äänen enem-
" nilstöUä siihen, että Leskisen ja Tannerin johtama oikeisto
' karkoitti entisen puoluejohdon ko(konaisuudessaan puolueen
näkyviltä paikoilta.
Tämä srflaisenaan loivaa Väinö Tannerin työtyyliä, mut­ta
ei sulinaan puolueyhtenäisyyttä; kuten oli odotett
V . . , Leskisen ja Tannerin ryhmän valtaannousun seurauk­sesta
on Suomessa näitä rivejä kirjoitettaessa hallituskriisi:'
ja 'kaiken lisäksi> sosjdem. puoluejohdosta syrjäytetyt n.s.
skögUaiset ovat muodostaneet oman puoluekeskuksensa, joten
kbV piiolueella on nyt asiallisesti kaksi johtoa ja kaksi "lin­jaa"
—jcrfca ei suiiikaan auta hallituskriisin selvittelyä.
. Kaiken on merkkejä siitä, että hajaannus Suomen
Sosialidemokraattisessa puolueessa on edelleen pahentumas­sa^
ilmi vappu­juhlissa,
missä sosialidemokraattisen puolueen puhujat aset-tulvat
erittäin jyrkästi vastakkain. Mainittakoon^ että kun
esimerkiksi pääministerinä toiminut K. A . Fagerholm sanoi,
että hallituksen eron :syy/ on löydettävissä juuri pidetystä
puoluekokouksesta, niin hänen sihteerinsä korosti vappupu-heessäih^
ettei puoluekokotiksella-ole osaa eikä arpaa koko
hallituskriisin kanssa?
; w Kaikkein räikeimmin tulivat sosialidemokraattisen puo­lueen
vastakkaifitenoohjehnien erilaisuudet es^in Tampereen
väppukokouksessajmissä SAK:n puheenjohtaja £ero Antikai-n^
Bk esitti ohjelmanaan taistelun elintason alentaimispyrki-
V mystä vastaan,- /mutta Tanner vaati ''sukkasillaan" tapahtu-vsuei
elintason alentamista,
"Se iie, jota edellinen puhuja (Antikainen), täällä voimal­lisesti
suositteli, on jo käyty loppuun — seinä on edessä.
E^me voi jatkaa hintojen ja palkkojen kilpajuoksua. Jos
tällään palMtoja nostetaan . . sanoi Väinö Tanner työkan-s%
elämänkurji5tamisohjelmaa puolustaen ja ulvkaili lisäksi:
"Ktin puoluekokous ..., on,päätöksenpä tehnyt ja kansan ääni
diiT vielä puhunut;; niih tämä on toi^afseksi lakina lipeidän
pttt»!ueessamme:' Sitä vastaan ei'kenelläl^fin yksilöllä eikä
Ulienkin
;|j^^yjtfiitti sscKa l y o i a i e K e Y i e n , eia^gn !;k;urj|s4ämisessa
että öftiBtöimKeuksi^^taankinl Puhuen säihaba" kokouksessa
juuri Tarenerlinvl^ellä-Antikainen sanoi: JtHaäste palkansaa­jille
ii heidäif\jarjestöilleen on siksi vakava, että valittavana
nfiyttaä olevan'vaitf kaksi vaihtoehtoa.' Palkansaajien on
joko puolustettava oikeuksiaan tai menetettävä nie puolus-^
tautumätta., fin
toteutumaan . . .
. — "Palkansaajien kärsivällisyydellä, jota se sille läheisessä
palkkakysymyksessä on kuukaudesta toiseen osoittanut, on
kjujtenkin rajansa. Tilanne tällä hetkellä on kärjistymässä
sellaiseksi, että sen laukaiseminen ei enää siedä vii;vytyksiä."
(Kuiränatkin lainaukset Suomi-Seuran Helsingin kirjeestä).
Ylläoleva .osoittaa, että Suomen Sosialidemokraattinen '
puolue on hajoaanisvaarassa. Tämä sellaisenaan on vakava
väärä hetkellä, jolloin Suomen työläisiä, talonpoikia ja muita
vähäVaraisiauhataansuujipääoman taholta Uudella inflaa­tiolla,
eli markan «arvon alentamisella, mikä tarkoittaa kan­sanjoukoille
yleistä/elintason huononemista. .
Sivumennen sanoen meitä on kiinnostanut tässä yhtey­dessä
eräs mielenkiintoinen seikka. Olettakaamme, että ha­jaannus
olisi tapahtunut esim. l % D L : n tai Suomen kommu­nistipuolueen;
riveissä. Sanomattakin on selvää, että silloin
riittäisi "iloa ja riemua!' työväenjohtajain visseissä oikeisto-piireissä.
MUttÄ toisin suhtautuu S K D L Suomen Sosialidemokraat­tisen
puolueen hajaannukseen. SKDLrn väppupuhujain toi­mesta
ei ainakaan meidän tietääksemme ilmaistu edes yhtään
vahingoniloistakaan lausuntoa Sosialidemokraattisen puo­lueen
vaikeuksista. Päinvastoin SKDLrn puhujat ilmaisivat
monessa tapauksessa valittelunsa Sos.dem. puolueen hajaan-vnuksen
johdosta ja lausuivat toivomuksia, ^ttä Suomen koko
työväenluokka saataisiin läheiseen yhteistoimintaan sitä uh­kaavan
vaaran torjumiseksi.
Mitä imiut sanovat/'Tämän pälväii lapsukaisesta
huomispäivän jättiläinen"
Yleisen mielipiteen voima
Taistelu ydinaseiden ikokeilujen kieltämisen puolesta on
saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että se tuntuu jo korkeim­milla
hallitusportaillakin. Ottakaamme pari viimeisintä esi­merkkiä:
^^^^^^^^^^^ W
kerrottiin demokraattipuolueen entisen presidenttiehdokkaan
Adlai B. Stevensonin esittäneen syytöksen, jonka mukaan
- Yhdysvallat "nautti koko vapaan maailman luottamusta ja
^kunnioitusta" presidentti Eisenhowerin ottaessa hallitusvas­tuun
käsiinsä, mutta nyt, sanoi nu". Stevenson, '^meidän ystä­vämme
eivät luota meihin vaan ne pelkäävät meitä". Ja
kaikki "tämä Yhdysvaltain sotaisen ulk<^litiikan johdosta,
selittää mr. Stevenson vaatien hallitusta ryhtymään"johon­kin
moraaliseen toimenpiteeseen" vetypommikokeilujen lo-
^pettamiseksi.
• : Britanniasta ^t^^ päivänä AP:n uutistieto missä
^kerrottiin, että Macmillanin hallitus on esittänyt siellä ko­koustaan
pitävälle YKrnaseistariisumiäkomission alavalio-kunnalle
"rajoitettua kansainvälistä tarkkailua"^ kaikista
«toinipoihmiräjäytyksistä.
V;' mukaan Britannian hallitus ehdottaa
ilineisesti yhteistoiminnassa Washingtonin kanssa, että tästä
:;'Iähtien|)itäisi etukäteen tiedoittaa YKrlle milloin mikin maa
7aiköö;räjäyttää joko atomi-tai vetypommin.
i ; ^;; "^äm aivan liian vaatimaton ja
riittämätön toimenpide yleisen aseistariisumisen liyväksi.
Ikfutta kaikessa .yaatimattomuiidessaaixkin se osoittaa, kuinka
voimako Jtekijä yleisen mieflipiteen painostus on!
''Mitäyhtenäisemmin ja päättävänmun ihmiskunta vaatii
-PUOLUSTAJAT- PKmrNEET
VanoaanJcfn, maaUmas petQmeim-piä
Ihmisiä ovat he/ Jotka ovat vas­tuussa
shriilipuqlustulEsesta. Niykyis-ten
aseiden nopeus ja hlrvlttävyys
ovat niin suuret, että el ole olemassa
juuri mitään mitä voitaisiin tefidä
siviiU-ihmisten elämän suojelemiseksi
kun sodan hirviöt on päästetty valr
loilleen; Ei voida rakentaa sellaista
suojaa, joka kestäisi mailin etälss^-
deasä räjähtävän vetypommin voimaa
ja Yhdysvaltain siviillpuolustusjohta­ja
Vai Petersoh on sanonut, että
taktilliset varoitukset hyökkäyksestä
mantereelta toiselle ulottovilla kauko-olijattavllla
ammuksilla saapuisivat
vain muutamia minuutteja aikaisem­min"
>— ' liian myöhään kaupungin
evakuoimiseksi.
— Toronto Daily 6tar.
Farmarit kannalfa-vat
kauppaa Intian
ja Kiinan kanssa
y h d y s v a l i a t ylljäämäflrehnänsä
kauppaamismenetelmln voi hyvin
maiidoUisesti valloittaa maailman
vehnämatkkinat. Ahran äskettäin
Puola sitoutui ostamaan 18 miljoonaa
bushelia canadalaista vehnää kahden
tai kolmen vuoden luotolla. Sopi­muksen
mukaisesti noin 12 milj. bus-helia
toimitetaan perille tämän vuo­den
aikana ja 6 milj. ensi vuonna.
Puola on ryhtynyt neuvotteluihin
myös Yhdysvaltain kanssa sopiakseen
pitkäa&aisesta luotosta aina 40 vuo­teen
asti 18-36 mUj. busOielin ostami­seksi
Yhdysvalloista. Canadalaiset
viranomaiset sanovat, että ei kukaan
muu icykene tekemään seUaista tar­jousta;
Pari viikkoa sitten kauppa-mlhlsteri
Howe sanoi, että " Y h ^ s -
valtain ylijäämän dumppaaminen ai­heuttaa
vaikeita ongelmia toisille
vehnänvientimalUe."
Vehnäntuottajain mielestä Canadan
tulisi tehdä aloite kaupankäynnin
järjestämiseksi Kibian Ja Intian
kanssa eikä odottaa sitä että Yhdys­valtain
dumppaussuunnit^Ima riiiitäi-si
meiltä /lämä suuret markklnamali-dolllsuudet.
KiBJ. wM. KASHTAN:
Kun Canadian Labour Coogress
perustettiin vuosi sitten eräissä pii-reissi
herätettiin epäilyksiä siitä
minkä tehtävän se tulee suoritta­maan.
Monopoolikapitalismin taan-tumuksellisimmissa
piireissä ei oltu
lainkaan iloisia yhdistymisen - joh­dosta,
koska he käsittävät sen valta­vat
mahdollisuudet^ TLC:n ja
CCL:n kuuluvien unioiden keskuu­dessa
oli toisenlaisia epäluuloja.
Voivatk(^ ammattiin, perustuvat ja
teollisuusalaan perustuvat' uniot
el^ä sovussa samassa talossa? Avaa­ko
-yhdistyminen ovet työväenliik­keen
uudelle ja valtavalle edistyk­selle?
Tai hajaantuuko se ennen­kuin
se pääsee alkuun? ;
Koska eräät iyönantajapiirit ja
päivälehdet tervehtivät uniokeskus-ten
yhdistymistä, jotkut edistysmie­liset
unionistit omaksuivat sen har-hakäsitteen,
että yhdistäminen ei
tapahtunut työväen etujen palvele­miseksi,
vaan työnantajain ja halli­tuksen
etujen palvelemiseksi.
Vuosi on kulunut siitä kun viime
vuoden huhtikuussa pidettiin perus­tava
kokous. Ja kuluneen vuoden
aikana järjestynjrt työväki on kulke­nut
jhtkuvasti eteenpäin. Sinä ai­kana
yhdistämisprosessi, joka alet­tiin
korkeimmasta johdosta, on le­vinnyt
niin että kaikissa paitsi yh­dessä
fnaakunnassa maakunnalliset
järjestöt ovat yhtyneet ja todennä­köisesti
kaikki piirijärjestöt yhty­vät
vuoden loppuun mennessä. •
Neuvottelut" ovat olleet käynnissä
katolisen uniokeskuksen liittymises­tä
CLC:n ja voi hyvin käydä niin.
että ennenkuin edustajakokous pi-
:detään v. 1938 nämä Canadan-rans-kalaiset
työläiset tulevat olemaan
mukana.
Ennen kaikkea yhdistyminen on
kehittänyt työläisten keskuudessa
luottamuksellisen taistelumielialan,
joka näkyi veturinlämmittäjien la­kossa
ja siinä kannatuksessa, jonka
työväenliike kokonaisuudessaan an­toi
sille. Samaten se näkyy siinäi
että on voitettu huomattavia palkan­korotuksia
ryhtymättä lakkoon.
MIKX ON EDESSX? '
J o ensimmäisen vuoden aikana
Canadian Labour^Congrcä on lujtt-tanttt
asemaansa; seuraavan vuoden
aikana seii tulisi laajentaa ibimin-taansa'neljällä
rintamalla: työviik­koa
olisi lyhennettävä ja palkkeja
korotettava; jäijestä^iättömat työ­läiset
olisi: Järjestettävä; yhtenäi­syys
olisi. saatava täydelliseksi ja
olisi kehitettävä itsenäistä pbliitUs-ta
toimintaa.
Taloudellisella rintamalla , työ­väestön;
on suunnattava taistelunsa
voittaakseen lybemipän työviikon ja
enemmän pälkkiaa.
Maamme taloudellisen kehityksen
johdosta täi|iä on sekä välttämätön
että mahdollinen. Inflaatio yhä vie
osuutensa työläisten palkoista. Vaik­ka
työssä olevien määrä on noussut
väestön lisääntyessä, niin työttö­mien
määrä 'ön noussut' korkeam­malle
kuih se on ollut pitkään ai­kaan.
• .[,..: • , ,^ •
Skosilaiset perustaneet
oman yhteistyöelimensä
'Helsinki. --^ Sos. dem. puolueen
ns. skogilainen siipi, Joka äskei­sessä
ylimääräisessä puoluekoko­uksessa
Jäi puoluejohdon ulko­puolelle,
antoi viime viikolla
puolueen jäsenille osoitetun Jul­kilausuman,
Jossa ilmoitetaan so­sialidemokraattisten
Järjestöjen
väliaikaisen yhteistyöelimen pe­rustamisesta
rakentamaan puolu­een
särkynyttä yhtenäisyyttä. Jul­kilausumassa,
Jonka allekirjoitta­jina
on 28 eri aloilla toimivaa
sos.dem. johtohenimöä, koroste­taan
voimien kokoamisen tärkeyt­tä
Ja lausutaan mm., ettei talou­dellisista
vaikeuksista selviydytä
sivuuttamalla ammattiyhdistyslii­ke
Ja pienviljelijäin pyrkimykset..
Sen sanamuoto on seuraava:
Esittäessä taloudellisissa vaikeuk­sissa
perusteita tulevalle rakennus­työlle
Suomen Sosialidemokraatti-^
sen Puolueen puoluekokous ^valitsi
yhden äänen enemmistöllä puolu­eellemme
johdon, joka ei edusta
maamme koko sosialidemokraattis­ta
työväenliikettä. Vaikka nyt oli­si
täytynyt koota kaikki työväen
keskusjärjestöt yhteistyöhön, sivuu­tettiin
maamme ammattiyhdistyslii­ke,
pienviljelijät, työväen urheilu­liike,
sos.dem. naisliike ja sos.dem.
nuorisoliike, enemm^tön miehittä­essä
puoluetoimikunnan suurelta
osalta poliittisesti tuntemattomilla
TiimiUä.
Mikään sos.dem. puolue muissa
pohjoismaissa ei olisi voinut näin
menetellä, koska sosialidemokratia
on aina perustunut työväen joukko-järjestöihin
ja varsinkin ammattiyh-distysliikkeesjeen,
joka on kaikkialla
voitokkaan ja taistelevan sosialide­mokratian
selkäranka. Maamme so?
danjälkeinen rakentava kehitys on
ollutkin mahdollista vain siten, että
kaikki sosialidemokraatit, toimivat­pa
he missä järjestössä tahansa, on
voitu kbeta rakentamaan yhteistä
isänmaatamme ja turvaamaan kan­sanvaltaista
yhteiskuntaa. Yhteis­työssä
maamme muiden yhteiskun*
taa rakentavien voimien kanssa
olemme voittaneet sodan vaikeudet
ja turvanneet maamme tulevaisuu­den
itsenäisenä ja vapaana kansana.
Olojen rauhoituttua on taantumus
viime vuosina ryhtynyt tätä työväen
liikkeen rakentavaa työtä vastusta­maan.
Kun muut keinot eivät autta­neet,
aloitettiin työväenliikkeen ha-joitustyö.
Ensimmäinen kohde oli
TUL ja myöhetaimih se laajeni koko
työväenliikkeeseen. Näin taantumus
työskentelee kaikkien yhteiskuntaa
ydinaseiden 'kokeilujen lopetta­mista
ja näiden joukkotuho­aseiden
lopullista kieltämistä,
sekä yleisen aseistuksen vähen­tämistä,
sitä pikemmin ja var­mimmin
vapaudutaan kilpava­rustelun
-kirouksesta. ^ sela ja Emesti Sainio.^
rakentavien voimien hajoittamisek'i
si välittämättä maamme tuljevai^uu-,
desta^ • . :• ,J:^,..
Ainoa ilo puoluekokouksemme
onnettomista päätöksistä onkin o\-
lut oikeistoaineksilla, kuten heidän
sanomalehdistönsä osoittaa. Sillä
taholla jo uskotaan, että lopultakin
on tullut aika ryhtyä toteuttamaan
oikeisto opposition taantumukselli^
sia tavoitteita työväenluokan ja ko^
ko kansamme kuristamiseksi.
Nämä tosiasiat tietoises'ti sivuut­taen
puoluekokoustamme johdettiin
tavalla, jonka jatkaminen merkitsi­si
taantumuspiirien toiveiden täyt­tymistä.
" . ' "
\Emme ole voineet emmekä voi ol­la
sellaisessa politiikassa mukana.
Meidän vakaa käsityksemme on,
että'taloudellisista vaikeuksilsta ei
voida selviytyä ammattiyhdistysliik­keen
ja pienviljelijäin pyrkimykset
sivuuttamalla, vaan rakentavassa
yhteistyössä näiden järjestöjen
kanssa.
Nyt, jos milloinkaan, meillä todel­la
olisi ollut mahdollisuudet kohota
maamme työväenluokka taisteluun
kansanvaltaisen sosialismin puoles­ta.
Tästä tosiasiasta välittämättä
puoluekokous johdettiin tielle, joka
muodostuu sekä taantumuksen että
kommunismin voitoksi.
Nyt on kansanvaltainen sosialismi
maassamme pelastettava. Sosialide-'
mokraattisen puolueen voimat: on
koottava. Nyt, jos koskaan, meidän
oA oltava uskollisia puolueemme jä­seniä
ja vaalittava myös ammattiyh­distysliikkeen
ja kaikkien muiden­kin
joukkojärjestöjemme yhtenäi­syyttä.
Puoluekokouksessa työväenliik­keen
eheyden kannalla olleen-ryh­män
valtuuttamina olemme perus­taneet
väliaikaisen yhteistyöelinten,
joka muodostetaan kaikkien sosiali­demokraattisten
järjestöjen yhteis­työvaltuuskunnaksi.
Sen tärkeim*
pänä tehtävänä on voimien kokoa­minen
puolueessamme niin. että
puolueesta jälleen tulee kaikkien
sosialidemokraattien puolue.
Siinä mielessä keholtamme jäsen-!
istöä toimimaan siten, että puäti-eemme
eheys palautetaan ja 'sen
tehtävät määriteUään niin, että so­sialidemokraattinen
t y ö v ä e niiike
jälleen voi yhttoäisin voimin raken­taa
.maatainme ja kansanvaltaista
sosialiämia.
Julkilausuman allekirjoittajilta
ovat: Aarre Simonen, Emil Skog,
Tuotanto on noussut, mutta se on
tapahtunut työläisten määrän vä­hentyessä.
Eräillä tuotantoaloilla
on suhteellista ylituotantoa. Työn
kiihdytys ön tullut säännölliseksi
ilmiöksi ja.tämän lisäksi automoin-ti
on tullut päiväjärjestykseen.
Vaikka se on vielä alkuasteessaan,
niin se ja teknillinen edistys asetta­vat
työväestön eteen työttömyyden
uha;).
Autotyöläiset. jotka sodanjälkei­senä
kautena ovat olleet uranuurta­jina
monilla - aloilla, johtavat tätä
taistelua. Vuonna 1958 voimme
odottaa Canadan ja Yhdysvaltain
unioiden .joutuvan ankarampaan
taisteluun kuih koskaan ennen. Jos
autotyöläiset tyhtyvät toimenpitei­siin
voittoja {ihmivia yhtiöitä vas­taan
(he suunnittelevat sadan mil­joonan
dollarin täistelurahaston
muodostamista) . niin voittaakseen
he tarvitsevat järjestyneen työväen­liikkeen
jakamattoman tuen.
Teknillinen kehitys mihin sisäl­tyy
automointi;'tekee yhä tär4ceäm-mäksijärjästymättömieii
työläisten
järjestämisen.'
Vaikka sodanjälkeisinä vuosina
järjestynyt' työväestö on edistynyt
tässä tehtävässään, sopii muistaa,
että. vasta n; 25 prosenttia Canadan
työtätekevästä väestöstä ja 32 pro-sentia
Ontariossa kuuluu unionisti­seen
liikkeeseen. ^ '
Järjestämättömien työläisten jär­jestäminen^
on' unionistisen liikkeen
jatkuva tehtävä, mutta huono puoli
.on siinä, ^ttä. vieläkin.käytetään
paljon toimintatarmoa hyökkäyk­siin
toisia' unioita vastaan j a unioi­den
välisiin riitoihin.
Katoliset uniot öVat vielä hyök­käyksen
kohteena-: - Samaten ovat
itsenäiset uniot. Ja CLC:n jäsen-unioiden
kesken harjoitetaan hyök­käyksiä.
Tämä on rikoUista luon­teeltaan
ja työläisten on paikallis­ten
osastojensa kautta tehtävä siitä
loppu.
Suuren järjestäytymiskampanjan
edessä on monia pulihia. Uniot eir
vät ole päässeet sopimulcseen toi­mintapiireiltään.
' Ammatti- ja teol-lisuusuniQiden
kesken on edelleen
kiistaa. ]^l(ikä on'liikaa toivoa/ että
samassa teollisuuslaitoksessa toimi­vat
useimmat' uniot .pääsisivät so­vintoon
siitä, että mitä aloja he tule­vat
järjest^ään. Mutta luuUsi nii­den
pääseyä^j yksimielisyyteen sii­tä,
että ne eivät tunkeudu sellaisil­le
aloille, missä = työläiset kuuluvat
unioon, siitä ^huolimatta kuuluuko
unio CLC:n tai ei. .
Se voisi ainakin olla lähtökohtana
järjestämättömien työläisten järj?s-tämiseksL
Innokkaiden ja toimin-
^tahalnisten edistysmielisten ammat-tiyhdistysmiesten
tulisi ainakin ol­la
etujoukossa järjestämättömien
fyffläisten jäijestämisessä.
Tätä tietä kulkien ammattiyhdis­tysliike
j a työväenluokka voi myös
parhaiden edistyä taloudellisella
rintamalla j a poliittisella alalla.
CLC j a sen-jäsenuniot hyötyisivät
suuresti siitä jos täydellinen yhte­näisyys
toteutuisi."-
Neuvottelut katolisten unioiden
kanssa jatkuvat siitä huolimatta,
vaikka niitä vastaan on käynnissä
hyökkäyksiä. Samaten ovat neuvot­telut
käynnissä Mine-Millin ja CL-C:
n johdon kesken. Nämä ovat as­keleita
oikeaan suuntaan ja niitä
tulisi laajentaa, että kaikki ulkopuor
liset uniot pääsisivät CLCrn. Niiden
mukaan liittymisellä ei ole min­käänlaisia
sääntöjen aiheuttamia es­teitä
eikä voida väittää, että siitä
syntyisi riitoja toimialoista.
Melkein jokaisella CLCin kuulu­valla
uniolla on määrätty toimiala,
millä toimii myös joku toinen unio.
Tämä seikka tunnustettiin ennen
yhdistymistä ja muyten yhdistymi­nen
olisi ollut mahdoton. Näin ol­len
ei ole olemassa minkäänlaisia
päteviä syitä joiden perusteella näi­den
unioiden jäsenyys voidaan evä­tä.
Järjestyneellä työväestöllä on
erittäin^tärkeä tehtävä ja hyvä mah­dollisuus
tulevien liittovaaalien yh­teydessä.
Nyt on JO aika teh^dä lop­pu
vanhollisten puolueiden mono-poolista
parlamentissa ja olisi valit­tava
suuri joukko miehiä ja naisia
huolehtimaan tyij^väen eduista.
Tämä olisi toteutettavissa, jos
miljoona jäsentä käsittävä CLC
käyttäisi voimansa saadakseen työ­läiset
kannattamaan sen poliittista
ohjelmaa. Se lujittaisi unionistisen -
liikkeen taistelua täystyöllisyyden,
I^/hempien työviikkojen, korkeim­pien
J)alkkojen ja. sosiaalihuollon
puolesta; Vaikka unidnistisessa
liikkeessä tulee olemaan paljon eri­mielisyyttä
siitä minkälaiseksi po­liittisen
toiminnan tulisi muodostua,
kaikkia sellaisia ehdokkaita, jotka
lujittaisivat työväen asemaa plrla-mentissa.
tulisi kannattaa.
HUOMISEN JÄTTILÄINEN ^
On havaittavissa lukuisia ^varoi­tuksia,
että työväen vastaiset ainek­set
teroittavijt aiseitajant |ieikjEfntääk-seen
unionistista liikettä. Uhan tor­jumiseksi
tarvitaan täydellinen yh­tenäisyys.
Ja on yhtä välttämätön
saada koko unionistinen liike.osal-:
listumaan taisteluun työväen poliit­tisella
rintamalla.
Ensimmäinen vuosi on osoittanut
mitä yhdistymisellä on saatu aikaan.
Mutta siitä huolimata sekä- CLC:n
sisällä että sen ulkopuolella t>n voi­mia,
jotka haluaisivat hävittää tä­män
yhtenäisyyden.
CLCrssa on olemassa erimieli­syyksiä,
jotka voivat kärjistyä lähi­tulevaisuudessa
ja niitä voidaan
käyttää CLC:n heikentämiseksi.
Kaikki ne, jotka käsittävät yhtenäi­syyden
qfierkityksen, työskentelevät
näiden epäkohtien poistamiseksi ja
CLC:n lujittamiseksi.
Tämän päivän lapsukaisesta voi
hy\'in nopeasti kehittyä huomispäi­vän
jättiläinen.
25 TUOTTA TITÖVÄENL]
Kop vinrokojuomat kiiellettii
Klij. j m TESTEE
Kesällä v. 1942 o l i pitkästi kuu­mia
ilmoja. Juomavesi konepajassa
oli jokseenkiä lämmintä. Konepa­jaan
johtava putki varmasti kulki
läheUä maanpintaa, missä se pääsi
lämpiämään.
Juomavesi' nousi komeassa kaa­ressa
juomasuibkusta. Se o l i kovin
houkuttelevaa, mutta se e i sammut­tanut
janoa.: Mitä enemmän joi, si?
tä enemmän vatsa 4>uIlotti ja sitä
enemmän hikoilt ^
Suurin osa työläisistä General Mo-torsin
konerakennusosastossa Osha-wassa
oli aina huonolla'päällä juo-mavesitilahteen
johdosta sinä kesä;
nä.' Keskenään/he valittivat kovas­ti
tilanteen johdosta. Ja* yksityisit-täin
he esittivät valituksia esimie­helle.
Mitä tehtaan johto teki valituk­sien
johdosta? He laittoivat juoma-vesisuihkun
viereen jakelukoneen,
mi£;tä sai suolapillereitä. He arveli­vat/
että pillerien avulla voidaan
poistaa - huonovointisuus, joka joh­tui
liiallisesta hikoilemisesta.
Suuri: osa työläisistä kuitenkin
keksi-toisen keinon janonsa «tyydyt­tämiseksi;'
Kymmenen minuutin vä­litunneilla
aamuisin ja iltapäivisin
he lähettivät yhden oppipojista
kauppaan tehtaan ulkopuolelle ha­kemaan'jääkylmiä
virvokejuomia.
Oppipoika kuljetti kantamustaan
perunasäkissä, joka oli tupaten
täynnä -tjjuUojä. Janoiset miehet
äkkiä tyhjensivät pullonsa.i
Tämä jatkui jonkun päivän. Sit­ten
eräällä aamuna osaston johtaja
näld*. oppipojan tulevan säkkineen
jonkun ^muutin myöhässä.
—\ Missä olet öUut? tiedusteli
osaston johtaja.
—'^Caupassa hakemassa kylmää
virvokejuomaa miehille, vastasi op­pipoika
ifmeisesti peloissaan.
— ,Kukä antoi luvan? tiedusteli
osaston joiitaja.
—' Ei'J(^kaan, miehet vain pyysi­vät,
oli p6jan vastaus.
• — JAiiVä, miehet? oli seuraava ky­symys.
Nuorimies ei tietänyt mitä
ja niin häq ei vastannut
—, Teidän on parasta olla
töistä viikon j a ajatella asiaa^
suuttunut osaston johtaja.
Muutanum minuutin kuluttu
huone vilisi suuttumuksesta. Ij
kokoontuivat luottamusmiehei
parille. Ja paikan päällä pid
epävirallinen kokous. Työt s
tui.
—Hyvin^äkkiä sovittiin siitä,
jos oppipoika joutuu olemaan
töistä viikon, niin jokainen mi«
ka oli tilannut virvokejuomai
tää myös viikon loman. Kuka
pannut konettaan käyntiin,
malakko onnistui täydellisesti
Luottamusmies ja kolme ty
tä lähti osaston Johtajan puhi
Osaston johtaja oli erittäin j
telovalla tuulella. Hän käski 1
pajan edustajat istumaan ja ti(
teU mitä heillä oli valittaa
Luottamusmies kävi suoraan as
kiinni. .Hän sanoi, että tySIi
vaativat oppipojan rankaisen
peruuttamista ja virvokejuoi
jäädytysk'aappia> konepajaan he
Osaston-johtaja perääntyi hyv
järjestyksessä ja viivyttelen
suostui vaatimuksiin. SilmSi
sään pelotonta luottamusmiesti
ajatellessaan työseisausta kon
jassa hän vakuutti edustajille;
vastaisuudessakin hän tykkää,
työläiset tulevat ; l)änen kans:
neuvottelemaan heitä koskev
ongelmista.
Samana päivänä virvokejuon
jäähdytyskaappi asetettiin pail
leen. " •
Praha; — Praha-Berliini-Varsi
ajoon osallis^va Suomen joukl
saapui huhtikuun 29 pi^ä onnellis
ti Prahaan. Perillä/ aloitettiin 1
varusteiden vastaanotto ja tarkii
minen. Eri maiden joukkuein
johtajille annettiin myöskin ob;
ta ajon suhteen; /
Emsworth, Englanti. — Tämän
Hampshiren kylän kivihiilikauppi-aan
kassakaapin murtajat saivat
saaliikseen va{n yhden punnan ja
kortin missä oli kirjoitus:
"Ansaitkaa rahanne rehellisellä
tavalla".
Tämä omalaatuinen osterifarmauksessa käytetty menetel­mä
on tuottanut hämmästyttäviä tuloksia eräälle tanskalai­selle
'yhtiöHe, joka nykyään käyttää sitä. Liiman avulla
osterit kiinnitetään nylonfseensiimaan-^a lasketaan veteen,,
kuten kuvassamme näkyy. Kuukautta myöhemmin, kun
osterit ovat kasvaneet kyllin suuriksi, ne voidaan nostaa
ylös'yhtä' helposti- kuin laskettiinkin. Tätä menetelmää
käyttäen yhtiö voi nostaa vedestä niin paljon ostereita kuin
oh kysyntää ja laskealopiit takaisin veteen.
Llhfev^i) dMorit Venäjälle?
Hannes Tiainen, Eino Raunio. Otevi
Kajala, Anu Karvinen, Antti Hieta­nen,
Pentti Kymensalo, Pekka Har­tin,
Unto Siivonen, Erkki Pulkki­nen,
Helvi Raatikainen, Einar la­mani
Eero Antikainen. Vihtori Bän-tanen,
Valdemar Liljeström, Reino
Heinonen, Mikko Ahtola, Aane
Happonen, Emil Auer, Kalervo^oi-ninen.
Veikko Oksanen, M a r t t i ^^
tufaen, Lauri Halme, Yrjö K i r i -
salmi, Matti Lepistö. Valter itOmr
_ JS ^
Vancouverista viime maanantaina
tulleessa eräässä CP:n uutistiedosSa
kerrottiin . ^ ' J o n n i n joutayan rä-jäyksen
merkitystä korostaen >— et­tä
noin 5,000 duhbböria voi lähteä
takaisin Venäjälle, mistä he, tai hei-
'dän vanhempansa aikoinaan tulivat
tsarismin Uskon- ja mielipidevainoa
pakoon —rcanadalaiseen vapauteen.
ja koskevat kiistakysymykset rat­kaistaisiin
niin, että he voisivat jää­dä
tyytyväisinä Canadan varsinai­siksi
asukkaiksi ja kansalaisiksi.
Allekirjoittaneella oli tilaisuus
Canadan asevoimissa palvellessaan
tutustua- erääseen duhoborinuoru-kalseen.
Pohjimmaltaan hän o l i
syvällisesti uskonnollismielinen ja
; Me canad[aläiset,ylpeilemme, eikä uskontonsa mukaan pasifisti. Mutta
aiivan. ^suoitia suvaitsevaisuudesta
vtoisin ajattelevia" kohtaan. Uskon-vapaus
oq yksi esimerkki tästä su-vaitsevaisuiidesta.
Mutta diih^oBorien tapaus osoittaa,
että uskonv^paudenkin kohdalta on
vieiH viitneinen sima lausumatta.
Tosiasiassa duhoborien hankkeet
Neuvostoliittoon, palaamiseksi oVat
vakavana varoituksena siitä mihin
virallinen. Ja-epäVinOlinen suvaitsee
niattomuus voi täälläkin johtaa. vJa;
mitä enemmän jaticetaan kylmän'so­dan
iNtUtiikkaa ja siihen Uittyyää
hysteriaa, sitä useampia ihmisryh­miä
tulee', kohtaamaan ne samat
ongelmat. jotka< nyt-; pakoittavat du-hoboreja
lähtemään: pois Canadasta.
HeiUä e i - tietenkään ole mitään
Sitä vastaan; jos historia - tekee täs-;
säkin asiassa täyden ympyrän ja
duhoborit palaavat uskonvapautta
etsimään 'sinne, mistä tsaristinen
sorto heidät mkoihaan karkoitti tän-
Y^attädaan.-
Mutt« iubannesti j^arempi biisi .-^
ei Vainnäilie dtthoboreill^ vaan-kal­uile
canadalaisille jos duhobont.
kun hän kertoi kanssaihmistensä
elämästä, heidän uutteruudestaan
ja toiveistaan, niin se bosti duhor
borit vallan toisenlaiseen valoon,
mitä'on heistä annettu vihamielisen
lehdistön palstoilla.
: Pasifistisuudestaan tämä samai­nen
duhoborinuorukainen palveli
vapaaehtoisesti Canadan asevoimis­sa:
ja haavoittui kuulemamme mu­kaan
melko pahasti muistaaksemme
Italiassa.
MikäU tämä allekirjoittaneen ai­noa
duhoboriystävä edustaa kanssa­ihmisiään
— ja keskustelut hänen
kanssaan vahvistivat sellaisen käsi­tyksen
—^Canada kärsii suuren tap­pion
älloin jos duhoborit joutuvat
virallisen suvaitsemattomnuden,
ynunärtämättömyyden ja painostuk­sen
johdosta lähtemään tääUä Neu­vostoliittoon.
Duhoborien ongelmista puhutta­essa
on muistettava, että he kuulu­vat
vesiin uskonlahkoon^ 'Mahdolli­sesti
jotkut; meidän luterilaisen
kiridmmme eri lahkojen intoilijat
katsovat j^itkään dhjhotonra
kin "uskonkappaleita". Mutta ka­moin
- menettelevät varmaan duho­borit
sanokaamme joidenkin meikä­läisten
.'iiskonlahkojemme suhteen;:
Duhoborien ' uskonlahko .syntyi^
kuten tiedetään n. 1750. Se e i tun-nusta/
kirkkoa eikä kolminaisuusop­pia.'
' buhoborilahkon uskovaiset
kieltäytyvät myös valan teosta ja
sotapalveluksesta, pasifistisen maa­ilmankatsomuksensa
johdosta.'
Totuuden nimissä on myönnettä­vä,
että Vaikka duhoborit ovat "alas-!
tomunsparaateillaan" aiheuttaneet
viranomaisille hieman päänvaivaa,
kuten Hollywoodin neitosten eräit-:
ten anatomisten osiensa lieritys on
kuulgpama aiheuttanut visseissä pii-reia^
i$i|niäkarvojen kohottamista,
niin tosiasia on kuitenkin, että du-;
hobO]«ilie luvattiin uskonvapaus
Cattfadassäi ja että kun tämä v^aus
on hienfS: kielletty, duhoboreilla oh
nyt valittamisen aihetta.
Me^t,^imme oUa eri mieltä duho^
borien kanssa uskon asioissa— mut­ta
jos-liie kunnioitamme uskonyar
pauden periaatteita, silloin täytyy
duhoboreilla olla oikeus palvella
jurnjdaansa kuten itse haluavat
Mutta näin ei ole valitettavasti
kyllä^JC^dassa tapahtunut
Pasifisteina duhoborit syyttävät^^
että - Canadan kouluissa opetetaan
militarismia. Kukaan rehellinen ih­minen
ei voi liioin kieltää, etteikö
tässä ^ ^ k s e s s ä ole vissiin rajaan
asti.jsep^ Kysymys ei ole siitä,
"ku^a.9,aljon" Canadan kouluissa
opetetaan.' militarismia, vaan siitä,
etta-koulimissamme opetetaan nyt
ylrä^rlisääntyväSsä määrässä militar­ismia.
Kj^mys ei ole. liioin siitä, onko
tarp^thsta opettaa ' militarismia
koulu^^-^ \Kysymys on s i i t^ että
pienenä uskonlahkona duhoborit rf-vät
hyväksy militarismia.
Pääasiassa tämän syyn perusteel­l
a osa duhoboreistavon kieltäytynjf^
lähettämästä lapsiaan kouluun. He
eivät halua antaa lapsilleen "kado­tukseen
johtavaa koulutusta".
Mutta mitä teki B.C:n Social Crt-ditin
hallitus? Se turvautui pakfe»-
keinoihin, kuten on turvaudfltto,
niin monesti aikaisemminkin i*
kuten turvautui Venäjän tsaari in­koinaan.
B.C:n maakuntahallitulc
sen "kovan käden" ohjelman pcrpS-teellä
riistettiin duhoboreilta noiji
100 lasta. Nämä lapset vietiin m
sönista 66 mailin i>äähänNew_IW'
verissä sijaitsevaan erikoisinstitunt-
Uin.
On vaikea kuvitella sen suurffl»;
paa sortoa ja vääryyttä kuin se, m
lasten vanhemmUta viedään P«|
heidän rakkaimpansa, heidän omat
lapsensa.
Ja loppujen lopuksi tämä on
yksi esimerkki sutä, kuinka dolio-boreja
on ajettu virallisen s u ^ l ^
mattominiden, ymmärtämättofflff
den ja kyimäklskoisuuden p ö^
teellä suorastaan epätoivoisiin te»»
hin.
Viimeksitulieet uuUstiedot kerto­vat,
että Neuvostoliitto suhtaiöoB
myötätuntoisesti duhoborien afflj-mukseeni
että he saisivat sieltä^
seneen kauan etsimänsä uskon v**
pauden.
AUekirjoittanut liittyy kuitffllj
niihin canadalaisiin, jotka toivo*
että duhoborien ongelma r a t k a^
siin täällä - Canadassa demokr>^
sella. :ynunärtäväisellä j a —
sellaitavalla niin. ettei näitä i ^
mattomia,^ mutta uutteria
ajettaisi pois maasta^Känsäl»**
im