Vapaus, September 8, 1956

              Sivu 2 I^uantdlna, syyskuun Bp. — Saturday, Sept Z, 1956
VAPAUS Teiepbone*: Boa. Off]toe OS. «HSM;
EOUoeUi OffUX OS, 4-4X6. iUnagtr
E-Bvrn- EditoTVf.aauna. tsmag
addrese: Box €0, Buäbusy. Oourio.
Oisto cf nnnisb Canadian». Et'
"flS-aeennd' clBtt tnsB bv- the Post
Oflfee D^astaent, Ottawa. Pvb-lisbed
thvjce «reeBy: Tuesdajs.
Tbanda j » and Saturday» by Vapsu»
Pttblishlng ccmpanr LfeL. at lOQ-lG?
teUs 81. W^ Sudtnujr. Ont^i Canada:.
AdvmiKinftstes 1^X81 appIifi^tfOD.
Translafton fxee of cbatge.
TXtJlUJBinNNAT; -
cranadaasa: S vfc. 74» e kk. 8.75
3 kk. 2.25
VHdysvaSoteaM vk/8J0O « kk. 4.30
Suotneaaa; * l vk. 8.50 0 kk. 4^75
Kaupan tärk^ CanadaDe
Canädaii ja Neuvostoliiton kauppa ei ole k o ^ a n noussut
siihen inäarään mikä olisi mahdollista näiden maiden välillä
jos poliittisia vaikutteita ei olisi estämässä sitä. Neuvostoliit­toa
ei stiinlcaan voida syyttää siitä, että se ei oJisi olhit valmis
Jjis^hiää^ kauppaa Canadan kanssa. Sen taholta on monta
k e r i ^ ilniaistu^i^ta kauppa näidenmaiden välillä olisi erit­täin;
hyödyllistä molemmille maille ja samoin, että se olisi
valmis lisäämään Icauppaansa Canadan kanssa.
Toisen maailmansodan aikana kauppamme Neuvostolii­ton
kanssa alkoi kasvamaan; mutta sodan jälkeen kun kylmä
sota alkoi laski Canadan ja Neuvostoliiton kauppa melkein
mitättömiin. '
Ei ole vaikea todeta sitä, että amerikkalaisten painostama
kimp|)asaarto on ollut^^^^^
jä että se on ollut vieläkin epäedullisempaa maallemme kuin
Neuvostoliitolle^ r Kiinalle ja kansandemokraattisille maille.
Sita^Mistaa se, ettei voimakasta taloudellista nousua sosialis*
tisijssa maissa ole voitu sen avulla estää.
Kansainvälisen jännitystilanteen lieveneminen on johta­nut
tilanteen *jonkunverran parantumiseen, jonka seuraukse-iui
^li iMupallisellk alallai^^^^^^e^^ Canadan, Neuvostoliiton
ja kansandemokraattisten maitten välillä. Tämä ilmenee kaik­kein
paremmin siinä, että näihin maihin on ostettu miljoonia
^iisheleja vehnää, josta syystä viime satovuoden aikana Ca-nad#
a vi^^iin vehnää enemmän kuin kolmen edellisen sato--
Moodien aikana.
Neuvostoliiton kalastusasioiden ministerin Alexander
Ishkovin johtaman valtuuskunnan parhaillaan tapahtuva vie­railu
on antanut aihetta uskoa, että suhteet Neuvostoliittoon
^ovat^paraatumassa ja se merkitsee myöskin maallemme, jolle
ulkomaankauppa on elintärkeä, huomattavaa hyötyä yhtähy-vin
kuin Neuvostoliitollekin. Tämän valtuuskunnan jäsenet
ovat il^oJLttaneet, että Neuvostoliitto on valmis ostamaan
Canadasta. kaikenlaisia kalastusteollisuudessa tarvittavia ko­neita
ja välineitä. He olivat erikoisesti olleet kiinnostuneita
niihin koneisiin,'joita'rakennetaan Torontossa John English
Co:n tehtaassa.
On hyvin uskottavaa, että ennenkuin mr. Ishkovin johta­ma
valtuuskunta matkustaa kotimaahansa, niin,päästään so­pimukseen
erinäisten kalastusteollisuudessa tarvittavien, ko­neiden
ja välineiden myjrnnistä Neuvostoliittoon.
Torontossa myöskin nykyään vierailee Neuvostoliiton
insinöörien 11 henkilöä käsittävä valtuuskunta. Eräät sen
jääenet ovat vierailleet Building Centressa, jossa on näytteillä
erilaisia rakennustarvikkeita. He ovat' ilmoittaneet*'-.että
Neuvostoliitto on valmis ostamaan rakennustarvikkeita "Cana­dasta
jajettäivaltuuskuftnan vierailu on järjestetty sitä varten, .
JQtta neuvostoliittolaiset asiantuntijat, tutkivat niitä. Tämän
jalikeenhefeHeVät )?Sityksen Neuvostoliiton rakennustteolli-suuden
ministeriölie millaista rakennusainetta olisi sopiva '
ostaa maastamme. f
Tämä antaa myöskin toiyeita, että Neuvostoliittoon voi­daan
alkaa myydä rakennusmateriaaleja maastamme.
Jos niyynnit Nettyostoliittoon ja kansandemokraattisiin
maihin lisääntyvät, niin se merkitsee maamme talouden va­kiinnuttamista
ja työläisille työtä sekä leipää.
Kaiken tämän myönteisen kehityssuunnan ohella ei voida
§iyuuttaa sitä valitettavaa tilannetta mikä on Kiinan kansan­tasavaltaan
suhtautumisessa. GCF:n parlamenttiryhmä esitti
viime istuntokaudella että Canadan olisi tunnustettava Kii­nan
kansantasavallan hallitus ja ryhdyttävä tekemään kaup­paa
sen kanssa; Onhan Britannia tunnustanut Kiinan halli­tuksen.
. .
' Yksistään reaalipolitiikan kannalta katsoen Kiinan-kan­santasavallan
hallitus pitäisi tunnustaa sillä se on vakava
hallitus ja edustaa 600,000,000 ihmistä. * Ganadassa vahnistet-taville
tavaroille olisi siellä rajattomat vmarkkinamahdollir
suudet. Mitä pikemmin tässä asiassa tehdään muutos,^
parempi olisi se maallemme.
Kiintieti verotaakan huojentamiseksi
^- ^ *^ ja pormestarit vaativat, että maakunta-haliitus
antaisi niille kohtuullisen osuuden tulo- ja korpora-tioniveroista-
Canadan pormestarien ja kuntien esimiesten
yhdistyksen presidentti Wellandin pormestari McCrae lähetti
viime viikolla asiaa koskevan sähkeen Ontarion pääministeri
Frostille yhdistyksen pitäessä kokousta Hamiltonissa.
•Pormestari McCraensähkee Cana­dan
kymmenessä maakunnassa vallitseva kiihtynyt mielipide
kuntien lisääntyvän verotaakan johdosta.
i Työläisten ja kansalaisten kaikkialla Canadassa tulisi ke-hoittaa
kunnanvaltuustojaan kannattamaan pormestari Mc-
Craen kannanottoa.
^Jotkut meistä voisivat mahdollisesti kysyä, että miksi
enune kohdistaisi vaatimustamme Ottawaan. Nyt kuitenkin
paifäs keino Ottawaan vaikuttamiseksi on maakunnallisen
toiminnan kautta. Maakuntahallituksien on nyt vuorostaan
kohdeltava kuntia samoin kuin ne odottavaft liittohallituksen
kohtelevan niitä. Pääministeri Frostin (sekä muidenkin) vaa­timus
kohtuullisemmasta verotulo-osuudesta Ottawalta olisi
pelkkää puoluepropagandaa jos hän nyt kieltäytyy antamasta
kunnille kohtuullista osuutta tulo- ja korporationiveroista.
Tuntuvin väite sitä vastaan, että liittohallitus vaatii 75
prosenttia kaikista tuloveroista ja korporationiveroista omaa
käyttöään varten, on se, että koulumenot tulisi maksaa maas­samme
juuri jiäistä veroista. Nyt on asia siten, että kunnat
itse ovat kantaneet raskaimman taakan opetusmenoista.
Tämän reformin toteuttamista on vaikeuttanut se, että
kunnallishallinnoissa on ollut eräänlaista pelkoa määräysval­tansa
menettämisestä kouluihin nähden jos liittohallitus mak­saisi
kaikki opetusmenot. Ilmeinen ratkaisu tälle; ongelmalle
on se, että menot maksettaisiin kaikkien hallituselimien ta­holta
yhteisesti suorittamalla kohtuullisempi mainittujen ve­rotulojen
jako. Täten torjuttaisiin vaara paikallisen autono­mian
menettämisestä mikäli koulut ovat kysymyksessä.
Pääministeri Frost tulee esittämään ehdotuksensa laiksi
koskien verotulojen jakoa Ontarion lainlaatijakunnan mar­raskuussa
alkavassa istunnossa. Silloin myös olisi hyvä tilai%
Suus tehdä kuntien verotaakkaa huojentavia uudistuksia. v
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Xoasi Ȋkf Catfuuinesista
I Ulyta l u k u u n <f imS tO vuotia.
lAHHä nniiil sannvat
«EIUJIKIN ON SMDVHKEKffinA
M NIIHIN VSKOJtA
Heantin lehti N.7. JotanaLAmerL
can juButlsi seuraavan uuUaen:
rnuOtttai. — Kaksi vuotta kestä­nyt
tsseiäea kymmenien lunnmunis-ttvakoilijain'^
Jahti Ldnai^rBaksaasa on
l(>petettu ja^omatyyppinen Mata Ha­ri
on «aanut kuuden kuukauden van-
Jcilatuomion vakoilureiAaan lcd(simi-
«estä.
' Tämä kaikki aHu>i vuoden 1994 lo;
kakuussa.. JoiJoin ^poliisit pfaiättivat
kauniin Brigitte Bofffnannin. 35.vuo-tiaan,
yaUuUssa siksi kun hänellä ei
ollut rahaa maksaa ryyppyjään. Hän
kertoi viranomaisille olevansa agentr
ti, J<^ ^fiskezitelee. kommunistisen
ItäjSaksan vakotlutolnM«ton hyväksi
ja saaneensa salaisia tietoja »kym­meniltä"
kammunisUvakoUijoilta Itä.
Saksaan vietäväksi.
Yksitellen M n luetteli nimet. Eri­koisagentit
kampasivat maata kaksi
vuotta, mutta eivät saaneet milloinT
kaan käsiinsä niitä. Jotka Brigitte
mainitsi nimeltä. Brigitte lopulta
myönsi yksinkertaisesti keksineensä
koko Jutun salaperäisestä vakoilurea-kaaäta.
Kysyttäessä miksi hän vastasi:
"He olivat niin kiihkoisia tarttu­maan
siihen' kun kerroin heille satu­jani.
Minä halusin pitää heitä onnel­lisina."
Kuinka monta ihmistä on tässä
maassakin Joutunut uhriksi siksi kun
viranomaiset; ovat olleet niin kiihke.
ässä haltusa' ja kuunnelleet nibi suu­rella
hartaudella nUtä,'Joille makse-i
taan satujen kertomisesta?
Mikä onni onkaan elää
tällaisena aikakautena
Professori Fredenc JoUot-Canm lausunto
Randcan konunumstQNiolueea edustajakokouksdle
I Eoka-jäijeston Unto». ISfTA
ilebÄä löydetty ^
; £iigluiiilssa
\ Mandiesler. Eng. — Kreikkalai­nen
maanalaisen Eoka-järjestön len­tolehtisiä
pudotettiin kadulle täällä
Staaifinsiikoala ranskalaiDen
lledenlea, protasorf FteOtrle Jo,
llot-Corie i«litaf»B3asfcan kom»
.mnnlstiseo pooloeen Seinen de-parfenenfin
piirOMifcoiikaeis» e-.
aoMUlaka pmlatea ätketläin pi­dettyyn
14. ednsfaJakokonkseeSL
XSäfcärfniioidoa jk>bdosU ptofes-aori
JoUoi.Cittfe ei pääasyt Itse'
kongressiin, mnt^ lähetti sille
pitkän Idrjallisen tervehdykaeiu
Inlkalflemme fäasa J a lyhennetty-,
nä tämän mielenkiintoisen laiL..
tminon aikaosan.
Viime vuosien aikana ovat. epäta­vallisen
mezkittävät tapahtumat seu­r
a n t a toinien, toistaan. Voidaan lii­oittelematta
puhua suoranaisesta to­siasioiden
sateesta, j c ^ muuttaa hi-kuisia
'käsityksiä, Joita täliän asti mo­net
ihmiset ovat pitäneet: oikeina Ja
muuttumattomina. Ihmiskunta
tullut historiansa vkääimekcditaan.
Mikä suuri Ja innoittava tunne on.,
kaan elää Ja työskennellä sellaisena
aikalcautena.
Huolimatta niistä vääryyksistä, on-netto!
jaiuuksista Ja kriiseistä. Joita:tä:
mä aikakausi tuo lukuisasti muka;:
naan. osoittaa se sangen selvästi, et-;
tä ne iluniset. Jotka ennen meitä tais­telivat
edistj^on puolesta, eivät teh­neet
sitä turhaan. On saavutettu kan­tavuudeltaan
merkittäviä. Jopa rat­kaiseviakin
voittoja.
Joka ipäivä yiiä useammalle ihmi­selle
selviää, että heidän kohtalonsa,
heidän tiensä tulevaisuuteen riippuu
siitä, kuinlca he itse ajattelevat Ja
toimivat. He eivät pidä itseään enää
voima ttatoina tapahionifaD seuraaji-fla>
tajMditamieo. jotka sattuvat J»r-keamman
vofanan tahdon tai mieli.
joiiteen pohjalla, tarkoitti se sit­ten
Joko JomaJia, luontoa tai vähä.
lukuista etuoikeutettujen ihmisten
ryhmää.
Tämä tietoisuus omasta vastuusta
Ja omasta voimasta tapahtumien kul.
kuun nähden on selvästi luonteenor
maisin aines todellisessa Ja voittamat­tomassa
siyis^rkses^, lupailematta pi­tää
tässä Qodeasa tietoisuudessa. Joka
vaikuttaa' sadoissa miljoonissa ihmi-
Petainista Poujadeen
Hanskassa Kauan oleskellut ja
Ranskan poliittisista olosuhteista
paljon kirjoittanut englajitilainen
porvarillinen lehtimies Alexander
Werth on äskettäin julkaissut laa­jan
teoksen "Ranska 1940 — 1955
joka on herättänyt Länsi-Euroopas-sa
suUrta huomiota Ranskan tilan­teen
varsin realistisena porvarillise­na
erittelynä. Teosta on äskettäin
selostettu Ruotsin sosialidemokraat-
^tlsen puolueen; pP-äänenkannalta-jässa"
Morgon-Tidnlng^nissä", jon­ka
selostuksesta.teemme seuraavaa,
sa yhteenvedon.
Werthin teoksen mukaan— teos
on muuten hyvin .detaljirlkasr sen
tyyliä on kevennetty valaisevin
anekdootein ja johtavien vpoliittik-kojen
terävästi piirretyin muotoku­vin
-^voidaan Ranskan politiikka
toisen maailmansodan jälkeen ja­kaa
kolmeen hallitsevaan kysymyk­seen:
asennoituminen Saksan jäl-leenaseistamiseen,:
siirtomaakysy:
mys ja taloudellinen politiikka. On
makuasia, minkä näistä pulmista
asettaa etualalle^ ja ne sitoo toisiin­sa
voimakas sisäinen yhteys.
V:a 1940 tappio jätti Ranskan
epätoivoiseen asemaan. Yhteistyö-ralehet
veivät maassa voiton, ja kä­sitys
Vichy symbolisoikin jälkeen­päin
sitä luopumis- ja alisttlmishen-keä,
joka oli luonteenomaista Hit­lerin
kukistaman Euroopan hallit­seville
piireille. Kun Ranskan kan-:
san aktiivinen vastarinta-armeija vv.
1944^ 45 avusti saksalaisten voit­tamista
ja Ranskan vapauttamista,
alkoivat jo hahmottua länsivaltojen
ideologisen udelleensuuntautumisen
ääriviivat, mikä aiheutti sen^ että
Ranskan tilanne sodan jälkeen
muodostui hyvin epäedulliseksi..
Kylmä sota ja sen mukana synty­nyt
länsivaltojen täydelleen muuttu-^
nut asennoituminen Saksaan Euroo­pan
kysymyksien suhteen, huonon­sivat
Ranskan asemaa. Kun ranskar
laiset poliittisista, sotilaallisista, ta­loudellisista
ja psykologisista syistä
yrittivät vastustaa länsivaltojen Sak
san-politiikkaa. huomasivat he puhu­vansa
kuuroille korville.: Kun
Ranska Yhdysvaltain ja myös Eng­lannin
ankarasta painostuksesta ra­tifioi
Länsi-Euroopan sotilasliiton,
voidaan suoraan puhua amerikka-laisenglantilaisesta
sanelupolitiikas
ta. Ranskalle jäi vain muodollinen
valitsemisvapaus, sillä kieltäyty
mällä ratifioinnista Ranskan por­varisto
olisi jäänyt ulkopoliittisesti
täysin eristettyyn asemaan.
Ranskan porvariston, jonka etu-alahahmoja
oli kenr. de Gaulle,
unelmat mahtavasta sodanjSlkisestii
Ranskasta murskautuivat ensinnä
Syyriassa» jossa englantilaiset liian­kin
kovakStisesti turvasivat etunsa
itanskan kustannuksella, ja sittemv
min Indokiinan kysymyksessä, jossa
vastuuttomat nationaUstit pettivät
Pariisin porvarilliset ammattipolii­tikot.
Nämä houkuteltiin aloitta
maan sota salaamalla heiltä Indokii­nasta
saapuneet elintärkeät sähkeet
Indokiinan sota oli tarpeeton^ koti
maan yleistä mielipidettä johdcttiii;
vuosta harhaan väritetyillä sotatie
doituksilla. Ja kaiken kauniiksi lo
puksi ovat viimeisetkin harhakuvat
Pohjois-Afrikan tilanteesta häipy­mässä.
Arabien vastarinta Algeri­assa
muuttuu päivä päivältä lujem
maksi, eikä Ranskan porvaristo enää
näe^ edes selvää tietä, joka johtaisi
rauhaan ja avaisi mahdollisuuksia
yhdenarvoiseen kanssakäymiseen
emämaan ja alger ialaisten välillä.
Werth korostaa, että toinen maalK
niansota selcä Indokiinan ja PohjoiS'
.\frikan sodat ovat suuressa määrin
rappeuttaneet Ranskan taloutta;
Heilahtelevat sisäpoliittiset olo.3uh-^^
teet eivät ole antaneet mahdolliv
suuksia pitkätähtäimiseen taloudel^
liseen suunnitteluun, huijarinmai*
set, epäilyttävät; liike-edut ovat .pe­lanneet
ensiosaa ja palkannauttijat'
ovat saaneet ntiolla näppejään. Sy-vemmälti
vaikuttaviin, uudistuksiin
ei ole uskallettu käydä käsiksi. Kon^
servatiivit ovat hinnalla millä ta^'
hansa faaluneet säilyttää' vanharf<
järjestelmän, sillä yksikin laajakan-tois6mpi
taloudellinen uudistus syn-*
pyttäisi ostovoiman lisäystä ja tasot-taisi
tuloja, mikä on täysin vierasta
'Ranskan konservatiivien taloudelli-pille
katsomuksille.
, Suurena onnettomuutena Ransj;
kalle Alexander Werth pitää sitä,-
iettä kansantasavaltalaisten, kom-'
mtinistien ja:.sosialistien kolmipuo^
luekokoomus, joka syntyi aivan;
luonnollisesti Ranskan vapautumi*
sen jälkeisistä olosuhteista, ei saa'
nut mahdollisuuksia radikaalisen ta^:
loudeliisen ohjelmansa* toteuttami­seen.
Kun länsivallat aloittivat
kylmän sodan, karkoitettiin kommu^^
nistit hallituksesta ja heidät eristet­tiin
poliittisesti. Siitä lähtien ei
puolueella, joka voimakkaimmin
edustaa leolUsuustyöväestöä:, ole ol­lut
mahdollisuuksia vaikuttaa Kmsi
kan käytännölliseen politiikkaan
ja muut vasemmistopuolueet ovat
olleet liian tieikkoj a j a porvariston
vankeina kyvyttömiä lähtemään ta­loudellisesti
uusille urille.
Vertauskohdaksi Ranskan sodan­jälkeisille
poliittisille tapahtumille
Werth esittää sodanedellisen 'ajan.:;
Staviskyskandaaleineen, f aseisti-:
esiintymisineen ja veljeilyineen
Hitlerm natsien:' kanssa. Siiloin
taantumus kavalsi avoimesti kansa-:
rintaman Hitlerille ja silloin Vichyn}
kautena surullisenkuuluisaksi tut.
leet ranskalaiset poliitikot alkoivat
ohjata Ranskan politiikkaa natsilal-seen
suuntaan. Suora linja kulkee^
v:n 1934 fascistimellakoista. Espan-,
j an tasavaltalaisten kavaltamis.>sta;
ja Vichyn petolcsesta siihen demok­ratianvastaiseen
ryhmittymään, jfh
ka tällä hetkellä keräytyy paperia
kauppias Poujaden ympärille — el
ole kysymys satunnaisista yhtaläl^
syyksistä, vaan '-kiinteämmästä his-'
toriaUisesta, yhteydestä, vakuuttaa
Oleille Alexander Werth. P
-. Teoksensa analyyseissä Werthi
'suitenkin jättää huomioimatta sen^
?ttä Ranskan kommunistinen puoläe
on kasvanut siitä huolimatta, että
?e on eristetty virallisesta käytän-^
.löllisestä politiikasta^ todelliseksi;
mahtitekijäksi Ranskan poliittisissa^
kannanotoissa. Hän ei myöskään
3ta huomioon, että työväenluokan'
ia demokraattisten voimien yhteni
näisyys on rauhanomaisen rinnaÄc-kaiselon
periaatteen ja käytännöllis^
^en voittojen ansiosta aivan viime*
likoina kasvanut tekijäksi, joka
epäilemättä ennen pitkää tekee fais^
dsmin usiutumisen Poujaden hah­mossa
historialliseksi farssiksi. PoiS
variksi Werthin huomiot ovat kuir
tenkin jc<i a säpsähdyttäviäkin: hän
kritisoi varsin ankarasti Yhdysval^
to ja ja Englantia. Hän ei ymmärrä
Ranskan . siirtomaapolitiikkaa-r4'|a'
hän ennustaa Ranskan politiikan:
slssä, nähdä yksi meidän aikakau­dellemme
luonteenomaisen tapahtu­mien
sateen lähteistä, ne mullistukset
kaikissa icatsomuksissa, ne tarkistukr-set
näkffkannotesa. Joiden moni ihel--
kolsen.vilpittdmästi luuli olevan lopuL
lisiä Ja Järkyttämätt&niä.
AJatu8;:ihmisten sisäisestä, synnyn-,
on' naisesta Ja senvuoksi kollektiivisesta
arvosta Ja toiminnallisuudesta, on san.
gen vanha. Ja historia osoittaa meille
kaikki ne esteet, Joita tämän käsityk.
sen tielle ovat asettaneet ne, Jotka
omien etuoikeuksiensa pohjalla olivat
kiinnostuneita orjuuden; ylläpidosta
ja suurten JouMtoJen tietämättämyy-destä,
Jotka muodostivat edellytyksen;
jotta nämä etuoikeudet voitaisiin pi­tää
voimassa eddleen. Missä kiitolli­suudenvelassa
me olemmekaan kai­kille
niille, jotka Jo kaukaisista ajois­ta
tähän päivään s a a ^ ovat uhran­neet
paxiiaimpansa. usein elämänsä,
levittääkseen näitä vapauttavia aja­tuksia
mahdollisimman suurelle ih­misjoukolle.
Tänään,. jolloin se mahtava ediS.
tys, joka Johtuu Marxista ja hänen
käyttämästään V tieteellisestä menetel­mästä
ihmisyhteiskunnan kehityksen
tärkeimpien lakien määrittelemiseksi,
näyttäjrtyy meille koko : voimassaan,
voimme ollaUoIsempia kuin koskaan
aikaisemmin uudesta panokses|a
marxismiin Ja niiden menetelmieh
arvon konkreettisista todistuksista.
Jolta Lenin Ja hänen työtoveriiisa
käyttiyät Venäjän vallai&umouksen
kehittämisessä: Ja neuvostojärjest^l.
mätt pystyttämisessä.
Tämä ajatusten, tahdon Ja toimin­nan
yhteistyö alituisesti kasvavan ih-r
misjoukon kesikuudessa selittää niiiden
•oem. f olee väsymäta jatkaa pon-nistnkciaan.
Jotta tämä mieUpUSe
toUtf yhä' enemmän uiville voi­mistaan
Ja mahdoUlsookslsfaan
ehkäistä sota.
Neuvostoliiton kommunistisen puo­lueen
20. edustajakokous on esittä­nyt
vaikuttavan katsauksen perusta,
viln tuloksiin. Neuvostoliitosta on tul­lut
" 30' vuoden kuluessa yksi maali
tiedoltti poliisi keskivukkosd-;!^
tolebdissä sanotaan, että brittiläi­nen
Kyprosin kuvernööri sir ^ohn
HardlJsg on "provokaattori ja muT'
haaja--
T Ä T Ä
UrVM. UATTC
— Kyllä ffll«3ieni »aatteet kestävät'
hyvin. SSn osti i » lo kadcäkyisneati
vuotta «itten mäen iiaton^ piöjdJs-tutti
sen kaksi kertaa J a vaihtoi n ,
vistolassaseitsemän kestaa Ja vleg.
i kin se näyttää aivan uudeltaa.
man suurimmista mahdeista Ja sen
muuttuminen kulttuurin, tekniikan Ja
talouden aloilla on tapahtimut tähän
saakka tuntemattomalla vauhdilla.
Tämä myönteinen suoritus, yhtä hy­vin
kuin paljastuneiden virheiden, oir
kaiseminenkin, 'muodostavat loistavan
esimerkin suuren kommunistisen puo­lueen
voimista. Jota elähdyttävät tu­levaisuuden
ajatukset ja jota Johta­vat
s?n periaatteet. ;.
Me voimme nähdä tässä uuden tor
distuksen kapitalistisen Ja sosialisti-^
sen järjestelmän välisestä peruserosta.
Kapitalistisessa järjestelmässä aseter
taan ihminen, riippimiatta hänen o.
minaisuuksistaan, kunhan hän vain
palvelee järjestelmää ja noudattaa
sen sääntöjä, vakituisesti asemiin, jot­ka
mitä suurimmassa mitassa voivat
sallia hänen valita ratkaisuja otta­matta
huomioon niistä suurille kan
tapahtumien tavattoman rikkauden,
jotka vaikuttavat tänään ja jotka lak­kaamatta
kehittävät seurauksia. Näir
den tapahtumien joukosta me voimme
valita .sellaisia, Jotka ovat myöntei-
,9Jft Ja^v,J^9jto ./SUQ^
tästä tietoisuudelta ilimisjoukkojen
keskuudessa.
Ensimmäisellä/tilalla voidaan mai­nita
tosiasia, että lukuisat maat ovat
pystyttäneet sosialismin Ja että mo­net
< kansakunnat^ jotka aivan: nyky.
päivään saakka olivat — tai ovat yhä
- r siirtomaita, ovat valloittaneet va-paudenstai
ponnistelevat sen saavut,
tamlseksi-Viime vuosien aikana olem.
me myös kokeneet tietekien Ja tek­niikan:
^ kehityksen rauhan palveluk-:
sessa.i.mutta valitettavasti myös hä­vityksen
palveluksessa.
Sodan ja rauhan ongelma ei enää
ole riippuvainen yksinomaan sen pie­nen-
vähemmistön vallasta, joka ai­kaisemmin
kaikenlaisilla vaikuttavil­la
väitteillä saattoi vetää ihmiset jouk
kotuhoon. huolimatta inhosta, .Joka
kaikilla ilunislllä: on sotaa kohtaan.
Maailmanlaajuisen rauhanpuolust;us:.
liikkeen ansiosta on olemassa laaja
Julkinen mielipide, Joka ei niin hel­posti
-anna. pettää itseään. Se muo.
dostaä Jo merkittävän voiman., joka
on otettava huomioon kansainvälisten
ongelmien ratkaisussa.
Seorans siltä, että tämä. voima
. Joudutaan. ^^iFtni**^"""*" kansoc'
Jen Julkisessa mielipiteessä, on
; kansainvälisen ; jännityksen lie-venl9telnen.
ji^: äskettäin. tuli
kylmän sodan tilalle. Raqhan vol-
:':mlen^ Joiden Joukossa on Jokaisen
fconunonlsUn velvolUsnns työsken-'
täydellistä udelleensuuntautumista
ei ainoastaan Pohjois-Af rikassa,
vaan myös itse emämaassa. Teok­sen
virheet johtuvat epäilemättä: sii­tä,
että hän ei tarkastele tapahtu­mia
marxilaisesta näkökulmasta, v
salaisjoukoille tai itse maalle aiheu­tuvia
seurauksia. Hänen v^menettely-:
tapansa ovat pääasiassa riippuvaisia
järjestelmästä eikä hänestä itsestään.
Sosialistinen järjestelmä ei aseta pal­velijaansa
tähän asemaan. Jos hänen
tekonsa johtavat johonkin hyvään tai
johonkin huonoon riippuu,se hänes­tä
itsestään eikä järjestelmästä. Ja
kun kysymyksessä ovat inhimilliset
ominaisuudet, niin yhteiskunnan on
joko vaihdettava miestä tahi korvat­tava
hänet. Se tosiasia; että huono
tai hyvä riippuu johtavan > ilimisen
ominaisuuksista eikä sosialistisesta
järjestelmästä, saattaa meidät har-ki&
emaan johtajien valintaa hyvin
huolellisesti, jotta voimme saavuttaa
ratkaisevat tarkoitusperät niin nope­asti
kuin mahdollista ja keskitettyjen
ponnistusten suurimmilla mahdollisil­la
tuloksilla; Minä haluan mielelläni
korostaa tätä kaksinkertaista välttä­mättömyyttä:
niin pian kuin mahdoL
lista työtuloksella. ,
On mantamia, jotka sanovat,
että kommonismi on väistämätön'
Ja että kapitalismi kantaa sisäs.
sään oman tuhonsa siementä ja
.vinlee: sepvnoksi häviämään. Se on
oikein, matta: sillä ei voi perus.
telia. minkäänlaista fatalismia.
Historia osoittaa meille järjestel-
- mlen pltkälllsyyden ja kestävyyr-den
feodaalisen järjestelmän, jot-:
ROTUSOTA KIIHTYY
USA:N ETELÄVALTIOISSA
Cilhton, Tcnn- — Pistimillä va- bet jotka olivat kerääntyneet erään
nistetut kansalliskaartilaiset kulje­tettiin
tänne sunnimtaina hajoitta­maan
Anderson-kauntintalon edus­talle
kokoontuneen väkijoukon joka
oli uhannut ajaa kaikki neekerit
pois kaupungista.
Vaikka etukäteen oli tiedoitettu,
että Clintoniin tulee seitsemättä sa­taa
kansälliskaartilaista järjestystä'
valvomaan, noin 1,500 ihmistä ke­rääntyi
iltahämärässä kauntintalon
edustalle.
Kansalliskaartilaiset järjestettiin
kahteen joukkoon pihan kahdelle
puolelle ja kovaäänisistä annettiin
varoitus, että ellei joukko hajoa
niin heidät hajoitetaan.
. Eräs: Yhdysvaltain neekerimeri-:
mies oli tullut Clintoniin tapaamaan
tyttöystäväänsä ja viitisensataa
miestä käsittävä joukko lähti häntä,
ajamaan takaa, uhaten häntä.- Nee­keri:
pääsi, gasoliiniasemaan, jossa
kiväärillä -aseistettu kaartilainen
suojeli häntä kunnes viisi jeepillis-tä
lisää kaartilaisia saapui paikalle.
Tennesseen kansalliskaartilaiset
saapuivat-CInitoniin jeepeissä, tan­keissa
ja oli! heillä yksi helikopte­rikin.
neekerin: asunnon eteen. Neekeri
oli sulkeutunut asuntoonsa ja pyssy
kädessä vartioi kotiaan jota valkoi^
nen jdukko uhkasL'
Kuh toista kymmentä poliisia saa<
pöi paikalle joukko alkoi bajoai
maan.
Sisällä- Lloyd G, Austin istui pi-meässä;
-Hän oli perheensä kanssa
muuttanut taloon edellisenä pai-:
vänä. -Austinin perhe oli ainoa jä
ensimmäinen neekeriperhe muutta­maan
Judkiqs kadulle.
Mielenosoitus ' Austinia vastaan
alkoi -iltapäivällä ja illan tullen
valkoihoiset alkoivat käymään' uh^
kaavammpksi, huutaen että "men­nään
ja otetaan se . •. •. käsiimme". •
Austin ampui kerran ja se pidätti
joukon kunnes poliisit saapuivat
paikalle.
Fort Worth, Texas. — Poliisipääl­likkö
Cato Hightower sunnuntai-il-tana
: määräsi poliisikunnan "puh­distamaan"
kaikki autot sekä mie-ka
ovat olemassa vieläkin. Mei­dän
osamme on juuri jouduttaa:
historian oikendemnukaista kul- :
kua. .
Kun päätös, politiikka ei ole tuot­tanut
laskettuja tuloksia; on. meidän
varottava sanomasta, että jos me oli­simme.
no'udattaneet toista politiil^aa,
olisimme saaneet paljon huonomman
tul3ksen. 'Todellisuudessa on täysin
mahdotonta suorittaa kokeilua; mikä
voisi todistaa sellaisen väitteen ja käL
kL<^a olosuhteissa on parempi tode.
ta takaisku ja tutkia syyt niin. että
voimme parantaa toimintainetodiam.
me vastaiStitläessa. Mutta meidän on
varottava, ettemme politiikassamme
Ja its^i^lssämnie 4iylkää politiik­kaa
Ja^julista sen täydellistä epäon­nistumista
ja kelvottomuutta vain
senvuoksi, että asetettuja tavoitteita
ei ole saavutettu.
^ Oliver Springs, Tenn. — Rotusota
puhkesi^ilmiliekkiin täällä maanan-tai-
iltana kun neekeri' ampui yhta
valkoihoista miestä kiiboittuneessa
roskajoukossa ; joka. oli jotensakia
vallannut tämän; paikkakunnan.
Yksi deputisberiffi myös haavoita
tui, ilmeisesti laukauksista, joita oli
-tullut, roskajoukon taholta.:
Anderson kauntln sheriffi Glad
Woodward sanoi, että noin 250
miestä käsittävä joukko menetteli
mielivaltaisesti tämän kauppalan
valtakadulla^ häiriten ja uhaten
kaikkia läpikulkevia ihmisiä;
Woodward kertoo, neekerin olleen
yhdessä autossa jota joukko oli ru-ivennut
heiluttamaani ja että nee­keri
oli tullut:autosta ulos pyssy
kädessä ja: ruvennut ampumaan,
osuen yhtä miestä käsivarteen.
Aikaisemmin : kaksi dynamiittirä-jahdystä
oli tapahtunut tämän vä­hän:
toista^ tuhatta' ihmistä käsittä­vän
kauppalan neekerien ^asunto-osalla.
Valtion pääkaupungista Nashvil
Iestä kuvernööri'' Frank ClemenUn
virastosta 'sanottiin, :että kahden
kansalliska^rtilaisen Tpäälle'^'oli hyö
kätty näiden: ollessa: m'atkalla: har
joituksia varten Daytoniin.
- Kuvernööri Clenlent jtilisti $2.0(K
palkkion tiedoista-.jotka voivat joh
taa hiiden, ilmitulemiseen ja van
gitsemiseen jotka hyökkäsivät kan
salliskaartllaisten päälle.
Mrs. Ferdinand I.angenfeld ei pitänyt siitä kun heidän lähellä WatiBr'townia si­jaitsevalla
farmilla maanmittarit punnitsivat maita suunnitellessaan öljyputkilin-jan
rakentamista Sarniasta Torontoon. Tämä puolalainen perhe saäpmPuolaste^
Ganadaan V. 1929. ja osti 131 eekkerin farmin $12,000 hinnasta: Nyt heille tarjo­taan
$200,00», mutta. mrs.Langenfeld sanoi, että he palaavat Puolaan jos he ovat
pakoitettuja m3ryirä|in; Kuvassamntie vasenunalla mrs. Langeftfeldin puoliso ja
oikealla veli Joseph.
CanadalaKselt "pelkääväf" osjaa pukuja
Caitadalaisten miesten, niin selkä­rangattomia
ja orjamaisia kuin he
ovatkin, olisi : hävettävä itseään.
Emme aikaisemmin tieneet tässä
esittämäämme aslaa^ Emme tien­neet,
että canadalainen uros voisi
ölla sellainen. Meitä kauhistuttaa
koko ajatuskin, mutta nyt on sanot­tu"
niinij että; teillä et ole kenellä^
kSän: uskaliaisuutta ostosf kolmea
vaatepukua yhdellä kertaa.
Vannaankin huomaatte; bttä minä
sanon "te" eikä minä. Sanomme
siten vain yksinkertaisesti siitä
£yy5tä;retta emme halua tulla luo-kitellukst
teidänlaisten pelkurien
kanssa^: iTämänrldrjoittaja on niin
urhea ja pelkäämätön sielu, että
hän voisi vaikka koska rientää vaa­tekauppaan
ja ostaa vaikka nuo
kolme pukua: samalla käjmnillä.
Niin varmaan :tekisin —^ jos: joku
antaisi minulle siinä: homassa tar-r
vittavat rahat Silloin varmaan tv
distaisin, että näissä ryysyissä ei
asu pelon hitustakaan.
Tämä juttu canadalaisen uroksen
pelosta ostaa enemmän kuin yksi
pukui kerrallaan on. lähtöisin.-Moti-vational
Researchin* (vaikutin tut­kimusinstituutti)
presidentin tri
Ernest- Dichterin päästä; Mainittu
laitos on: myös: canadalaisten mai­nosmiesten:
neuvonantaja- V Tri
Dichtecmyös paljasti kaksi muuta
hämmästyttävää canadalaisia mier
hiä koskevaa asiaa: 1) canadalaiset
miehet' eivät halua menettää verta
ja:2) he eivät halua ostaa lampaan
lihax
Mikäli tuo^verikjreymys tulee esil­le,
niin me olemme: väliän hämmäs­tynyt
miksi arvoisan tohtorin täy­tyy
sano.^, että juuri canadalainen
mies, seti paremmin kuin 'jonkun
muun ^kansan miespuolinen^ ei:ha;
lua luopua verestään; Me luonnöl-"
lisestikiii^ käsitämme, että": Wasbing-tonissa
isännöivät: sotaherrat 'ovat
jokseenkin välinpitämättömiä mikä­li
mabdoUihen. veremme : vuodatta­minen
on l^ymyksessä, mutta siitä
syystä olemme vielä varovaisempia:'
Ja, arvoisa -tohtori,;: mikäli: lam­paanlihan
ostaminen on kysyinyk-sessä,
asia ei ole niin ettemme ha­luaisi
ostaa 'lampaanlihaa; Mutta
niin se on, että kaikki lampaanliha;
minkä olemme nähneet kaupattava­na,
on arvatenkin varustettu hopei­silla
polvitaittiomilla, platinasilla
kylkiluilla. I«nin ollen se ön sellai­sessa
hinnassa, että sitä ostaessa on
otettava kokonainen kiinnityslaina:
Mutta siinä kolmen puvun jutussa
te olette, arvoisa tohtori aivan oi­keassa
kun te sanotte-.: "Kun hänelle
(canadalaiselle miehelle} ehdote^
taan: kolmen »puvun ostamista
manaikaisesti, hän ottaa sen vasi
kuiri hänelle olisi ehdotettu rusi
tumista'y[}ei5ön edessä."
Me tunnemme erään canadala
uroksen,-jonka oinnistui välttää
nayhtiöiden^ edustajat ja joka
-doinkin: pääsi ::kauppaan vaka
päätökaellä:ostaa uusi puku.
el halunnut mitään erikoista, \
jokin siisti ja käyttökelpoinen
tekerta, jota hän voisi pitää 1
talven hänen yllään oUeen tynn
asemesta. Ja niin hän kokeil
leen yhtä ja toista pukua ja vih
päättikin ostaa nätin raidallise
vain yhden hiiian ja lahkeen.,
Hän olisi kyllä voinut to<
ostaakin sen, mutta yhfakkiä
nelle tuli mieleen, että kyllä
hän vielä päijää sillä vanhalla
nyrilläkin kunhan hän vain nu
sen. Niin hän. ryntäsikin ulos
pasta ja täyttä laukkaa kotiin.
Pelkuri! Hänestä ei oUut
kään puhua ostamaan, puhmt
kaan .sitten : kolmesta! — -Sb
katsoja.