Vapaus, August 28, 1924

              -jDDttati
Kirj. Anatole France,
inooebvä t&rpeekä huolehtinut omistusoikeu-destav
Ja totta on, että ne E>Tt,
joihin tuomari JIagnadin arvostelut
perustuivat, olivat aivan omintakei­set.
Sillä niisiä kohtaamme joka ri-
Minä puhun tässä 1-^-illä vapaamieUsen hengen ajatuk-jgja
ja lämpimän sydämen tunteita.
Ui
\^ -ti
olen huomannut, että koko yhteis-kannallinen
oikeus nojautuu näihin
kahteen perustotuuteen: varkaus on
tuomittava, varkauden tulos on py-
Taacea baHaja tiuden vankilan
rakennuksesta-jotta luultavasti ovat
kuitenkin samanlaisia kuin ennen­kin,
sillä onhan jo niin monasti
pohatta siitä, sen valmiimpaa tu­lematta
ja nyt jo tiedetään että
— Minä olen miettinyt oikeuden! myötätunnon
sa noiherra Goubin. ^ _ ^ ^ _
— Niin, ne muodostavat enemmis-1Jy^^^^i^u^yys ja hienotuntei- i tarjouksia otetaan vastaan ensikuun
tön, vastasi herra Bergeret jos ar-1 . ^ .3 päivään saakka. Olisi kyllä hy-
|„er;^ais;r;;ida^n:';ela>Ii ^ i t a l ^ n pitäisi olla valmiina k ^ k . 1
" • lievään 1925, ja etta rakennus-hä.
Nämä ovat ne periaatteet, jotka ^voitelemme tavallisen rehellisyyden " jotain töitä alkaisi kau-takiavat
yk.-iiön turvallisuuden J a l j a yleisen siveellisyyden mukaan., ^^^^ ^.^^^^ ^. ^.^„„^ ^^^^^ ^^^^ sen ! pungissakin talven aikana sillä met-
ylläpitävät järjestystä valtiossa.. El-, M" utta onk' o se k, ylliksi, että on ^^^^"i "1 V ^yttuu k, ai.k,,k ea. isäänkään ei kaikki voi mennä ja
lei toista näistä suojelevista pen-{kunniallinen mies, voidaan erehty-;-" , .! kaupungissakaan ei ole sanottavasti
aatteista tunnustettaicj. kukistuisi; mättä ja toisen oikeutta loukkaamat-! ^^^^^^^ sitä mitä ei i töitä koskaan talvisin, kun ei ole
koko yhteiskunta. Se laadittiin ai-; ta käyttää rankaisemisen pelottavaa, ylittää'» ! mitään erityistä rakennaksiakaan
kain alussa. Karhunnahkaan puettu, valtaa? Hr.-ässä tuomarissa pitais;^^'
Päällikkö, aseinaan piikirves ja i yhdistyä filosrjfinen ajatustapa :uon-; , . ...
• - - •• •• «Voidakseen • oikeudenmukaisesti _ . , . , . »
•* t Arthurin aloeen vumeitet
tullaan pitämään tänä vuon-
Nolalun osaston talolla 30—31
päivänä tätä kuuta, ohjelma ja
j mitään erityistä
; rakennuksella.
laa niin paljon kuin mahdollista a-settua
siihen surkuteltavaan a.>e-maan,
että hän on kaikkien hylkää­mä.
»
man kanssa. He toivat niua.ssaan; ^^.^ -^^ o.soittaa korkeampia oi-naapurivaimojen
nuoria tyttöjä ja (.gyjj^j^j^j^^j^jj j^ujn ne, jotka samaan
poikia, ja kokosivat taivaasta pudon-i ^jj^^a^ vallitsevat hänen ympäristös-neita
kiviä, jotka olivat kallisaryoi-; ^j^gj,^ niin tekee hän itsensä virka­na,
siliä niistä tehtiin miekkoja, jot-[ ygijj^^gä vihaamaksi ja .herättää
kä eivät koskaan taipuneet, Pääl-jyjpj^jg gyy^jj^ysta^ tjjjjä kaikkea
likkö nousi pienelle kummulle aita- jnuuta. siveeiliäyyttä paitsi omaam-uksen
keskelle ja «anoi: kutsumme me siveettömyydeksi.
«Nämä orjat ja tämä rauta, jot-1 Kaikkia niitä, jotka ovat tuoneet
ka olen ottanut heikoilta ja ylenkat-1 maailmaan ennen tuntematonta hy- .,.,.0 ""7"":^" | nenkään ei pidä unohtaa näitä juh-vyyttä,
on kohdannut .kunniallisteijÄne hyvät tai huonot seuraukset, joi- l^''''^,Z_J'_, ,„-:^„,w
«Kun tuomari tulkitsee lakia ei
hänen pidä huolehtia ainoasta^.n sii­tä,
erikoistapauksesta, joka on ase­tettu
hänen ratkaistavakseen, vaan
hänen pitää myÖs ottaa huomioon j
kaikki on mukaansa tempaavaa,
Lauantaina on ensin kappale "Äkä­pussin
kesyttäjä" ja sitten tanssia
aamuun asti, päivällä kentällä on
ohjelma valikoitua ja hyvää,' seka
sitten illalla taasen häalilla. jonne
on valmistettu viimeinen tilaisuus,
nauttia juhlista, kauniin . kappa-jleen
y.m. ohjelman kanssa. Ke-söttavilta
ihmisiltä, kuuluvat minul­le.
Jokai.sen joka ojentaa kätensä
niitä ottaakseen,» lyön minä kuoli­aaksi
piikirveelläni.ir
.Sellainen on lakien alkuperä. Nii­den
henki on ikivanha ja raakalais­mainen.
Ja juuri sentähden, että
ilimLsten ylenkatse. Ja juuri se oÄ | ta hänen tuomionsa voi aiheuttaa
tullut erään tuomari Magnaudin yleisten etujen alalla,>
o-sak-si. Minulla on täällä hänen ar-vostelujaan
pieneen vihkoon koottu­na
ja Henry Leyrefn selityksellä
varujtettuna. Kun nämä arvostelut
oikeu.s on kaikkien vääryyksien vah-j julaistiin, pudistelivat kaikki anka-vietus,
kykenee se rauhottamaan ko- rat virkamieliset lainsäätäjät päi-
«Tyomies yksin luo uutta ja pa­nee
alttiiksi,terveytensä ja henken-1^-^,^^ laivalla Duluthista ja taas
lia sillä ne ovat viinieiset alueen
yhteiset juhlat.
Kolmatta «ataa Elk-seuran jäsen­tä
oli täällä tällä viikolla. Tulivat
Kaleva Suomalainen AotepVi
Kaikki meidän suomalaiset kotilääkkeenime ovat vai»,vi
Suomen yliopistossa Mytännössä olevairX)ikWaÄ
sekä JL G K Nymanin erikoiskatsahn^ aEÄ
me ainoastaan parhaita rohtoja valmistukseemma^ ^
mmmi
Mm
m w
mmm
5N|
i
"VH.
mmmmmm -
mm m•• •
ko maailman.
Tuomari voi ol|a hyvä, sillä eivät
"kaikki ihmiset ole pahoja; laki ei
• voi koskaan olla hyvä, sillä se on
•i vanhempi kuin minkäänlainen hy-
\ v ä n käsite. Ne muutokset joita sii­hen
aikojen kulues.sa on tehty, eiyät
• ole viaikuttaneet sen alkuperäiseen
olemukseen. Lainlaatijat ovat teh­neet
sen hiuksenhienoksii mutta jät-
;täneet sen- raakalaismaiseksi. Sen
on kiittäminen juuri epäinhimilli-
•'Syyttä&n siitä, että sitä pidetään ar-vossa
ja että se tuntuu majesteetil-
: liseltia. Ihmisillä on taipumusta pa-
Ihojen jumalien palvelemiseen j a mi-
'ka ei ole julmaa,, ei^ tunnu heistä
V;kunnioitettavalta. Ne, jotka oyat
^' lakien oikeudenf
i vmukaisuuteen. Heillä on aivan *sa-
:::inat siveellisyyikäsitteet kuin /tuo-i^
mareilla ja he uskövav samoinkuin
tuomaritkin,, että rangaistti teko on
myö.s rangaistava, :UEe»n olen polli-
^^^v; m havainnut, kuin-
' y täydellisessä sopusoinnussa tuo-
;'marin ja rikollisen Imielipiteet hy-
; ;;yä6tä ja ' pahasta nvkt. Heillä on
'yhteiset ennakkoluulo^; ja yhteinen
, siveellisyys. : ^ ^ ^ v ; ^ ; , V | V : • • ' •
— Eikä toisin voilöian olla,, sanoi
;4Jean Marteöu
V ^ijka naytelau^ on varastanut mak-
, Jlcarän tai lienkäparin ei sentähden
varmaankaan ole tarkasti ja pel-v':^
kääniBltä, t a r ^ s ^ oikeuden ah-r^
iiperää: ja syven sen perusfei.
"hin. ' Ja ne, j ö ^ a meidän tavoin
•arkailematta tekevät huoniion, että
^ ^väkivaltaa ja oikeudettomuutta la-
;ftj|kiä .sadettaessa pyhitetään — ne, ei-
!:;;yät; rohkene; vairastaa^ e
/.kuparikolikkoa.
Joka tapauksessa, sanoi heri-a
Goubin, on olemassa oikeudenmukai-siakin
lakeja.
— Luuletteko niin? kysyi - Jean
Marteau,
— Herra Goubin ohi oikeassa; vas­tasi
herra Bergeret. — Ön olemassa
oikeuilenmukaisia .lakeja. Mutta la-ki,
joka on laadittu yhteiskuntaa
tukemaan, ei voi tarkoituksensa mu­t
k a a n olla oikeudenmukaisempi kuin
tämä yhteiskunta. Niin kauan kuin
yhteiskunta perustuu vääryyteen, on
lakien tehtävänä oleva vääryyden
puolustaminen ja tukeminen. Ja mi-tä
oikeudettomampia ne ovat^ sitä
kunhioitettavammilta ne tuntuvat.
Huomatkaa myös, että koska lait
Epurimmaksi osaksi pyat sängenvan-vhöjäj
niin ne'eivät edusta täydelleen
nykyään olemassaolevaa vääryyttä,
Vaan vanhaa vieläkin karkeaimpaa ja
raaempa vääryyttä. Ne ovat muis­tomerkkejä
huonoilta vuosilta, ja
^ on kantoisuutta vielä parem­pinakin
aikoina.
—Mutta niitä parannetaan, sanoi
herra Goubin.
Aivan oikein, niitä paranne­taan,
vastasi herra Bergeret. .—
: Eduskunta ja hallitus työskentele­vät
niiden parantamiseksi kun ei
niillä ole muuta tekemistä. Muttj.
niiden alkuperäinen ydin jää ole-
: -jinaah ja se on karkea. Totta puhu-
- en, niin en ollenkaan pelkäisi huo­noja
lakeja, jos vaan hyvät tuoma-sovelluttaisivat^
Laki on
taipumaton ,sanotaan. Sitä en us-
'ko. Ei ole mitään kirjoitettua mikä
v.ei; .m Laki on'kuollut,
' matta tuomari on elävä — se on s_e
'saari etu, mikä hänellä on lakiin
- verraten, y ^ ä h a k s i onneksi käyttää
hsLn tätä. etuaan harvoin. Tavalli-
*Eesti käyttäytyy hän vielä kyl-
'ineihmin, vielä tuonnottomammin,
Imin lain kirjain häntä pakottaisi.
/ H ä n ei ole ihmisellinen, hänellä ei
ole säälivälsyyttä. Luokkahenki kar-tään.
Ne todistavat mitä korkeinta
ymmärrystä ja lämpimintä sydäntä.
Ne ovat täynnä osanottoa, ne ovat
ihmisellisiä ne ovat siveellisiä, Lain-laatijakunnassa
oltiin sitä mieltä, et­tä
tuomari Mägnaudilta puuttui lain­opillista
kykyä ja herra Melinin ys-aä
työnantajan hyväksi; tämä ei voi
panna alttiiksi muuta kuin pääo-mansa.>
• • • •
Mitä olen lukenut, on otettu mel­kein
umpimähkään, lisäsi herra Ber­geret,
ja löi samalla kirjan kiinni.
Kas siinä ennen kuulumattomia
sanoja, jotka puhuvat jalosta sielus­ta!
Port Arthur, Fort Williain ja ympäristö
Vapauden uutiitolmiato Port Arthurissa, 316 Bay St, Toi­mistossa
myydään kirjallisuutta ja rihkamaa, välitetään Vapauden
Ja kaikkien puoluelehtien tilaukaip., rahavälityksiä ja laivapilettejä.
Kommunistipuolueen englannin­kielinen
puhuja tpv. Kavanagh on
-ollut paikkakunnallamme pitäen u-seita
puhetilaisuuksia, joista viimei­nen
tilaisuus, joka pjdettiin Arthu­rin
.osaston talolla, onnistui yli toi­veiden.
Englanninkielistä yleisöä
oli kokoontunuit huomattu määrä,
j ota vastoin muissa puhetilaisuuksis­sa
oli vähempi yleisöä. Puhetilai­suudessa
Fort >Wlliamin osaston ta­lolla
sekä Williamin Labor häalilla
tekivät paikalliset O. B. Um eng­lanninkieliset
jäsenet useita kysy­myksiä,
jotka Kavanagh vastasi hei­tä
tyydyttävällä tavalla. Kavanagh
on yksi. parhaimpia englanninkie­lisiä
puolueemme puhujia ja sel­vällä
esiintymisellään sai jokaisen
ymmärtämään, sen huomasi niistä
käsien taputuksista, joita puhuja sai
osakseen puheensa, aikana. On toi-vpttavaa
että englanninkielinen 0-
sästo sai tästä suuremman nyhjäyk-sen
toimintansa vilkastuttamiseksi.
Submalatnen; \tyOiainen joutunut
tapaturmaisen kuoleman uhriksi.
Matti Riikkula, joka on ollut Griff
nimisessä paikassa seksuunätyössä,
löydettiin kuolleena keskiviikko-Il­tana
kello 9 jälkeen illalla Raitin
ratapihalta, molemmat jalat poikki
j a muutoinkin ruhjoontuneena.
Ruumis tuotiin 'Williamin puolelle
haudattavaksi. Mainittu henkilö oli ^ - Rahaa häneltä löytyi taskus­sa
muutama sentti. On luultavaa
että työttömyys on johtanut miehen
edellä mainitunlaiseen tekoon.
• 300,00 dollarin palkinto, joka pi­täisi
olla kiihotuksena enempi kil­pailuun
osaaottamaan.
Vapauden kirjakauppaan on saa­punut
Väleriiuksen "Suomalais-eng-lantilaisia
sanakirjoja" joku määrä,
joita ovat useammat kyselleet, sa­moin
"Murrosajan lauluja" ja "Suo­malaiset
lännen kultalassa" pn vie­lä
joku määrä jäiellä. Hakekaa siis
ennenkuin loppuvat. -
0»kar Kyrö, sinulle on rekistee-rattu
kirje Vapauden kirjäkauipassa
Port Arthurissa. Lähetä osoittee­si,
että voidaan' lähettää.
Mies hukkunut, ruumis löydetty
Williamin ja Arthurin' väliltä Mc-
Intyre joesta. Toissa sunnuntaina
kello 3 aikana huomasi kolme mies­tä,
jotka katselivat sillalta jokeen^
rpumiin siellä ja ilnioittivat siitä
heti poliisiasemalle Arthuriin josta
tultiin ottamaan ruumis ylös. Tas­kusta
löydettiin pässi, josta jah­tiin,
että mies on ruotsalainen, tul­lut
tähän maahan heinäkuussa sekä
nimi oli passissa Lars Edward Ras-menivät
takaisin. Ainoastaan kävi
vät huvimatkana täällä. Hyvin nä­kyi
täällä heihin Arthurin ilma vai­kuttavankin.,
koska jotkut päästivät
aina ilmoille epämukavia huutoja.
«Kapakkalanlajatar» on sen kap­paleen
nimi, joka tullaan esittä­mään
Työnpäivänä osaston näyttä­möllä
ja jota jo ennenkin on i l ­moitettu,
mutta joka silloin oli pak­ko
jättää näyttämättä kun muuta­mat
henkilöt sairastuivat ja osa
poistui kaupungista. Kappale on
mitä parhaita yhteiskunnallisia kap­paleita
mitä on näytelty, muutoin
turha selostaa sitä sen enempää,
sillä jokainen joka ..on Työmiestä
lukenut on nähnyt ne arvostelut, ja
kiitbslauselmat mitä kappaleesta on
annettu Amerikan puolella, sillä sa­maa
kappaletta on näytelty siellä
jo muutamissa paikoissa juhlakap-paleena.
Jokainen vain silloin 0-
saston talolle ja täsmälleen kello
8.30. Pilettiä saa etukäteen ostaa
Tarmo osuusruokalasta ja Vapau­den
kirjakaupasta sekä niistä pai­koista,
joissa ennenkin on ollut pi­lettiä
myytävänä,- — J. '
KUMMITAVAROITA
Koamavesipa&sis, hinta $1.25.
|2.e0. $3.00, f 4.00 ja $6.00.
KaamaTeiiipassin letkoja, hin-fcft
.9x«oo
Roiskuja naisille, hinta 13.50
Raiskuja miehille, hinta f 1.00
Rsiakuja lapsQIe, hinta Jib
Korvaruiskuja, hinta .55
Nenäruiskuja, hinta .... .38
Varmoasesineitä naisille, iin-tft
~ •••«••••»«•»••••••••.•••«•,•,•,• (3*&0
Vamraäsesineitä miehille, hin­ta
13-00 tus.
Kääreitä, plaastaria y.m.
Haavapnmpnlhi 26c, 40c, 75e.
11.50.
HaavakäfireitS 1' 20c, 2' 25e
Exxcniasalvaa, hinta ........ .75
Hoffman nin tippoja, gydän-atoskipofon
.50 ja $100
Selkiplaastaria -• '
Rintaplaastaiift -•.
Ifohuaispiaastiiria
Eetteritärpättii, jrskäia
heDgenahdiatakseen ....
-Halvausvettä, hinta .i.^
HiusSljyä. hinta
Hammastippo.S. hinta ..-
HammaskittiT:. hinta
Hammasharjoja, hinta
40c, 50c ja 75«.
• JM
.SO >
.60
. .50
^.26
, .10
25c,
45
il
40
in
.5»
.50
.50
Hemoroidesalvaa, hinta ' • \7B
Hajupihkaa, hinta 25c amisi
Intinlinjaraenttia, hinta .... .50
Snellmannin koliikkitippoja .50
Kamfettdviinaa, hinta . . . .60
Kamferttiöljyä, hinta ........ .50
Emätippoja» koliikiin ja sydio-aloakipuun,
hinta M
Hammai^veria, .25 ja SOc
Ihosalraa, hinta
Kamferttia, kairär*l5r
lamferttilinjamenttia
Kammiplaastaria ~*
Kolmenlaisia tippöji"7"***
Lunlinjamenttia
Mikstnra Simpleka"r"
Nenrin tippoja ~*
Parrahajosaipuoitä '
Puunöljyä *".•."•.••*••••
Puhdasta ^Norjan "kiiaäaku-
^ ö l j y a hinta 50c ja n 00
Prmssmtippoja . «
Preserveeraavia tipDÖiä"" 'In
Riigabalsamia ^^'^ H
Silmävettä ., H
s n m ä s a i v a a i l
Suu- ja hammasvetti 'go
Tilatkaa meiltä liikeloettelo. McHli»» Matavana kaildd« Suomea, Canadan ja Ameri'
Scan liikkeitä, knmmiUvaroita, maskeeräaSBaaleja y.m. Me maksamme postirahan kailö.»'
$5.00 tai «iti isommisto tilanlcaista. — Erikoialiakeluettelot asiamiekille. '»>«tu
168 So. Algoma St
W. A. CARLEY,
Omistaja ja apteekkuL
Port Arthur, Ont
K. a K. NYMAN, Suomessa Ja Canadassa
totnnnon saorittanot apteekkari.
nudsia
Laivan kannella esitetään siis Pir­tillä
ensi lauantaina ja vielä se
kunnia, että ei vielä missään toises­sa
paikassa Canadassa o}e sitä .esi­tetty.
Nyt se pamahtaa. Jo vuosia
on hankittu sitä näyttämölle, mut­ta
ei ole onnistuttu saamaan sitä
läpi. Mutta nyt se menee, satoi
tai paistoi. Ja jps ei merkit petä,
menee se kaikella kunnialla. Olisi
hjnrä jos yleisö ostaisi piletit etu­käteen,
että ei tulisi aivan kauhea­ta
tungosta ovella. Sillä varma on,
musson, ammatiltaan: kirjanpitäjä. . -nr-n- •• , Jälkeen päin päästiin selv->il lef eJt t_ä etta silloin on Williamnn kansain-mainittu
henkilö oli koittanut' saa­da
työtä täältä Arthurista työnvä­litystoimistosta
mutta ilman tulos-ria
numeroita kaikista, en?>enkiiin
asiassa on kovinkaan suurta alkua,
juuri samalla tavalla kuin uuden
linnan rakennusta oh jo vuosi vä­hintäin
ilmoitettu alettavan raken­tamaan,
mutta sen valmiimpaa vie­läkään
tulematta.
Näyttämötaidetta innostutetaan.
Paikallinen maanviljelysklupi on i l -
moittanut, että tulevissa maanvil-jelysnäyttelyissä
tänä syks3mä tu­lee
olemaan tilaisuus paikallisille
näyttelemiseen innostuneilla eisittää
taitoaan. Kappaleen pitää olla 15
—20 minuutin piticä ja parhaille
iottaaAl^ inhimillisen^ näyttelijöille tai ryhmille jaetaan
juopotellut muutamia päiviä ja mah­dollisesti
juoppopäissäan joutunut
siirtyvän työjunan alle.
3,000 dollaria tienasi kaupungin
katuvaunukomppania Johny J. Jo­nes
sirkuksen aikana. Yli 5 tuhat­ta
-oli suurin määrä mitä yhden päi­vän
osalle katuvaunu kuletti sirkuk­seen.
Tästä voi saada jonkunlai­sen
yhteiskäsityksen mitä sirkus
täällä teki jä kuinka paljon se vei
rahaa ulos kaupungista. Ei ole ih­me
jos liikemiehet nyt kitisevät
kun ihmiset eivät 'pysty laskujaan
maksamaan.
Uutta 600,000 dollarin voimahuo-netta
huhutaan alettavan rakenta­maan
Bare Pointiin ja ilmoitetaan
muutamia miehiä jo olevan työssä­kin.
Kuitenkaan ei ole mitään tie­toa
kuinka suurella voimalla työt
pannaan käyntiin, tai mikä on lop­pu
tuloksena. Yleensä on täällä
Itsemurhia tapahtuu joka päivä
ja sittenkään ei tahdota omistaa
porvarillisissa piireissä, että työttö­myys
tai mitkään siitä johtuvat
syyt olisivat tekijänä itsemurhien
lukuun, vaan niin kuin viime tal­vena
uskoteltiin sen suomalaisen
hirttämisen jälkeen, että punaisten
agitatsioni ja tutkiminen oli itse­murhan
syy, vaikka oli hyvin sel­vää
että syyt johtuvat työläisten
nykyisestä kuirjasta asemasta, sillä
työmarkkinoita on vähän ja työn
tarjonta suuri, joten ainoastaan
murto-osa voi saada työtä.
Kaksi ilmailijaa kuollut Arthurin
piirissä. Ilmailijat, jotka ovat ol­leet
täällä tämän kesän aikana ja
joiden tarkoituksena ilmoitettiin o-levan
metsäpalojen silmälläpito ja
vaellus. Näjrttämö varustuksiin on
uhrattu siksi paljon, että yleisö
tulee olemaan varmasti tyytyväi­nen.
Näemme kokonaisen laivan
näyttämöllä. Ja entäs ne meri­miesten
komeat laulut, joita kappa­leessa
on lukemattomia. Mutta sit­tenpähän
nähdään. Tervetuloa
vaan. Kappale alkaa täsmälleen
kello 9 illalla. Ottakaa vielä huo­mioon,
että ei milloinkaan ole Wil-li^
missa esitetty näin suuritöistä
kappaletta. Tervetuloa!
Katsokaa ilmoitusta tästä nume­rosta.
Kaikella kunnioituksella t— Puosu.
otettu tavaksi että nostetaan suu- yleensä metsien tarkastus, joutui­vat
onnettomuuteen. Onnettomuu­teen
joutunut ilmalaiva lähti etsi­mään
toista kadonnutta ilmalaivaa
mutta Savännen kohdalla ollessaan
kohtasi onnettomuus j a syöksyi lai­va
maahan seurauksella, että kaksi
kuoli ja yksi joutui katkennein sää­rin
sairaalaan. Onnettomuus oli
ensimäinen Arthurin piirissä.
Vanha laituri paloi. Port Ar­thurin
vanhimpia^ laituria no. 5 'pa­loi
poroksi maanantaina jälkeen
puolen päivän ja vielä illalla nou­si
savu laiturin raunioista. Laitu­ri
ja siihen kuuluva suoja el ole
ollut nykyään enään käytähriössä' ta tyrmiin. KaiHd
Timminsin uutisia
Vainottujen toverien puolesta.
Toverit! Voimmeko me rauhallisi-na
katsella sitä vainoa ja väkival­taa,
jota Suomen porvaristo harjoit­taa
luokkatovereitamme ja veljiäm­me
kohtaan? ' Suomen porvarillinen
"oikeusvaltio" on näyttänyt maail­malle
jo kuuden vuoden ajan, mitä
on porvarillinen oikeus työväen
luokkaa kohtaan. Noin vuosi sit­ten
lakkautettiin kaikki Sosialisti-sen
Työväenpuolueen lehdet, jotka
eivät ole sen jälkeen saaneet ilmes­tyä.
Kuritushuone rangaistuksiin
tuomittiin lähes 200 puolueen jä­sentä
ja takavarikoitiin Icaikki puo­lueen
omaisuus, — Tämä kaikki
ei ole vielä riittänyt valkoisen Suo­men
kostonhimoiselle porvaristolle,
vaan ön se kaiken lisäksi ryhtynyt
julmasti vainoamaan Suomen työ­läisten
taloudellistaldn Bikettä, kiel­tämällä
järjestöiltä toiminta-oikeuk­sia
ja sulkieii;,.etevimpiä. toimitsijoi-namä
toimen­piteet
tapahtuvat vielä sitäpaitsi
vastoin Suomen porvariston omia
laatimia perustuslakeja!!! — —
Voimmekö me, tässä maassa olevat
suomalaiset työläiset rauhallisina
sallia kaikkea tätä? ip. Eikö mei­dän
jokaisen velvollisuus ole nous­ta,
osaltamme ja Vointimme mu­kaan,
. vastustamaan Suomen valko-hallituksen
hirmutoimenpiteitä? —
Nousta yhtenä miehenä, kaikista
puolue- ja ryhmärajoista huolimat­ta,
koskapa kerran kaikki kuulum­me
vääryyttä kärsivien työläisten
luokkaan.
Lausukaamme, kärsivien tove-^
reittemme puolesta, ettemme kos­kaan
tule tunnustamaan oiiceiidelli-suuden
varjoakaan Suomen luokka-tietoisia
työläisiä kohdanneille- tuo--
mioille! — Päinvastoin vaadimme
niitä, raakoina, typerinä kostotoi-menpiteinä,:
hetipaikalla peruutetta­vaksi,
hiin oinaisuuksiih kun hen­kilöihinkin
nähden.
, Kaikki luokkataisteluyangii Suo­men
vankiloista vapauteen!
Työväen sanomalehdistö, kaikkine
omaisuuksineen, luovutettava jär­jestöille
takaisin!
Näniä olkoon tämän hetken tun­nussanamme,
Suonien työväenluo­kan
puolesta.
Jokainen tämän ^ ; ^ p ä r i s t ö n työ­läinen
Timminsin suomalaiselle haa-lille
vastalausekokoukseen 31 päi^
vä elokuuta kello 7.30 illalla.
Lähemmin ilmoituksessa. . ,
Luokkatoveruudella ' '
Vastalausekomitea.
Eri jaikkakunnilta
ROSEGROVE, ONT.
S A U L T S T E MARIEN SUOMALAISET OSTAKAA LEIPÄl-INE
ANGHAN UeiPURILllKKEESTA
27 ALBERT ST. EAST. — PHONE 1230—J.
rilaukset toimitetaan nopeaan. — Kirjeosöte (FINNISH BAKERY
SUOMALAINEN KAUPPA
Kengille ja vaatetukselle. Suosittelee kannatusta heimolai­siltaan.
Kauppa sijaitsee:
!W. N. JANAKKA
371 Albert S t i W . — Soo, Onla^ia
FILMIX KEHITETJ&ÄN JA VALMISTETAAN
NUTSONS DRUG STORE
Gore ja Albert Street. Sault Ste. Marie, Ont.
Valokiivauskpneita ja filmejä myytävänä.
Huolimatonta komentoa osoittaa
Timminsissa oleva New Baking Co.
Pari viikkoa takaperin ,tilasi pari
kulkuripoikaa kaksi tynnöriä leipää
mainitusta liikkeestä, mennessään
vähän noin niinkuin kesästä naut­timaan.
Mutta kun leipät3mnorit
saapuivat tilaajille, huomattiin lei­päin
suurimmaksi osaksi olevan
melkein käyttökelvottomia. Leivät
oli pakattu tynnoreihin niin huo­nosti,
että ne perille saapuessa oli­vat
aivan särkyneitä' ja tynnyrien
sisällä kaikenlaista törkyä, kuten
hiiriä, hiiren poikia y.m. joten Tiu­rin
osa leivistä oli heitettävä me­nemään
ihan käyttökelvottomana.
Siihen sitä raukesi poikain toivo
aa
j a leivoksia tarjoamme siimmissa'ja
vähittäin kovaa, leipää ja korppuja
lähetetään pyydettäessä.
StEELTÖN BAKERY
Puhelin 739 J. ; '
: ' Matti Kerola. .
304 WeIIincton St. W. Sob. Ont.
ERikOINEN HUOMIO ANNE-
' TAAN SUOMALAISILLE
Dr. A. B. WEST
Selloirankatohtori :
Tarkastetaan X-sähkösädekoneella.
217 Gloucester St. Soo, Ont
— Phone 1306 —
Kymmenen vuoden kokemus sao-malaislen
keskuudessa.
Gore St. Apteekki
liiakkeiUh/ toilettiUirpeita, «iltaareja
. j a aigaretteja.
Lääkäri palveluksessa.
Me valmistamme |je kehitämme fil­mejä
24 tunnin sisällä.
Suomalainen kauppa-apalainen.
IL S. Boehmer
KemiaU ja Apteekkari.
SAULT STE MARIEJ, ONTARIO
SAULT STE MARIEN
Siioiiialameii^C^^
kauppa
hyvästä kuivasta leivästä, jota-^piti ^^^^^^^ kaikenlaista ensiluokan ru«-
syötämän kalain kanssa. Sietmsipä
mainitun leipomon " panna vähän
suurempaa huolta siihen-mitä tilaa­jilleen
lähettävät, jos kerran aiko­vat
yleisöä palvella. Sitä ainakin
toivoo — Syrjästäkatsoja.
Suomesta /
KARHUJEN TUHOTYÖT SAL-MISSSA
Karhut repivät Salmin pitäjän Ra-jaselän
kylässä 5 lehmää kuoliaaksi
ja raatelivat pahasti 2 lehmää. Yh-tään
petoa ei tähän mennessä ole
saatu vielä ammutuksi, mutta jotkut
paikkakuntalaiset ovat nähneet nii­tä
aina kolmekin kappaletta yhdessä
joukossa ja ovat tähän mennessä
löytäneet kokonaista 12 karhun pe-katayaraa
sekä kaikenlaista eläin­ten
rebua. Linjalla olijat tehkää o»
toksenne osuuskaupasta.
369 Welllnghton St., W*st. Ont.,
Can. — Telefooni 1810 F..
BARNES DRUG CO.
Suomalainen Ulkolähetyi «pteekki
Canadan Soossa
Ainoa Soossa oleva apteekki, jo­ka
ilmottaa Vapaudcfia.
McFadden&Mcliaii
Asianajajat, lakimiehet, notariot
. .y. m.
Konttori:
SAULT STE. MARIE. ONT.
Uriah McFadden. TL C
E. V. McMillan.
SUOMI GAFE
332 Albert St. W. Soo, OnUrio.
JOHN MERILÄ j»
ARTHUR LEHTI.
Sam Matsonin SAUNA
Avoinna joka arkipäivä.
305 Albert St., W.
SAULT STE MARIE. ONTARIO
säpaikkaa. Salmin nimismies kään­tyi
Salmin rajavartioston komenta­jan
jääkärimaijuri Kääriäisen puo­leen,
pyytäen, että rajavartiosto ko­mentaisi
osaston karhuja hävittä­män.
,
ILMOITTAEAA
VAPAII SA!
Charlie Häyrinen
AUTONAJURILIIKE
Phone 1157
3S4 Albert St. W. Soo, 0.1
PARHAAT PEHMEÄT JUOMAT
saatte meiltä
, Finnish BoltUng Vorfa^
V. Lähde, 326 Bloor St y-
Puhelin ,1123 W Soo. Ont.
Liddmiehst, Asianajajat,
363. Queen Str..
Konttori v«tapaata Ssoj^
Raha» iMuataffl) flsMminsu»
-en tjöväenliil
'"J" p af Ursin
puheessaan
J ! ; ^ s : a taustaa ;_V--* Bebel lausi
• / : £ ; . s a a n akate
^asia;.kaunis
tZödVr^ isänmaata;
J 2 e on hyödyttää
jor.alismi ei :
2,v.5.u:, että joka
^toioeer-tulostaan,
nshtuQ sosialististen
giäesti. Ja sosiabs
Hmaaksi ihanteeki
iilo ihmiskunnan i
^ Näistä asioista e
ta sosialismin isänmj
^oj^ha taholta laus
()lukaaninie sentakia
jnan tarkastuksen aU
jj, arä puhua s<
inaallis-udesta yleen
Suomen sc
•jcaallisuudesta. Enki
yleeiifä. vaan ainoas
aafeni on myötäva
men itsenäistyttämise
Ammoisista ajois
Supmi ollut riitaka]
ja Ver.äjän välillä.
Xew£kin aikana oli &
Venäjän haltuun
Knuutinpoika perust
nan jä pelasti Suora
' Taotsalaiselle korkeäi
rille ja yhteiskun
Jlotta vähitellen h<
sissa jotka niin moi
esim., rodun ja kielen
mäkseen erosivat ruo
näisyyden tunteita, j
mcTiivät keisarinna E
tari suuren tyttären
jalan salaliitossa. Ti
tä keisari Aleksante
kuten tuo juhlallinen
luu, Suomen kansan
arvoon», poliittisista,
'kulunut laulu hallit
S)7destä jääköön lap
Iijoille. Suuriarvoine
moista ja taloudellis
iien suostumuksensa
yhdistämiseen muul
johon suuresti vaiku
nettua, eräs suomala
kevytmielinen ja hui
taa M. Armfelt —
män miehen ainoa x
poliittisella alalla,
on, että Aleksanteri;
kolai I aikoi hävitti
kin supistuneen itsen
M ainakin supistaa i
mutta se jäi pääasii
sen mukaan, paikoil
valtiosihteeri Behbin
esiintymisen kautta: •
Kaikki tai ei' mitään
sijalle lausunut. A
Suomen itsenäisyyttä
v. 1891 kreivi Heice
t&llä Suomen lääniei
ei.» Kaikki itsevalta
jät pelkäävät etupa
imtta työväestöä, kt
kassa piilee tarmoa
sien olojen luomiseks
työväki oli jo sijiloii
rin liikkeellä. Sental
denkin tätä valveut
kun se aikoi samana •
tua ensimaiseen yh
seen ja hän kielsi se
lan lapsellisilla syilli
«tarpeeton, sopimätoT
•voi se antaa aihett;
siin.» Kuropatkinin
velvollisuuslaki esitet
hebnik. manifesti, joi
yassaan tuhota. Suoi
den seuraavana vuon
väki suhtautuu tähän
kuvaa eräs kertomus
Tasti, jonka ruotsalaii
letussa kirjassaan es
adressiin, jonka piti 1
na manifestille tahtoi
h. ruukin työläinen,
iiut kirjottaa, ainak
merkkinsä. Kun e i ti
tia, lausui ukko kyy
«Kyllä on tosiaari k
sutä, mitä nuoruudes
lyönyt, ettei saa ölU
kansan: kanssa!» H
opetti häntä silloin k
tunnin kuluttua kirje
- Pisevin käsin nimensj
helmikuun manifestii
men työväki heinä!
Taonna suunnattomai
työllä: se perusti om
loeen ja lausui pei
fa". etta «perusedell:
men työväentaloudeli
Ifannalliselle vapautta
men kansallinen its(
bttäminen ja fiuoj^
noastaan poUittisesti
aenkflö katsoo tätä
sattumaksi, mutta
^ ^ e n voi s u o r ii
*ämä oli tulevan itse»
^ s k i v i , sillä se oli -
Mselle kansanaineks
^ räärän vallan- pi
noistaan huolimatta
.^?rasi sitten taantia
«hta. Bobrikoffin