Vapaus, August 28, 1924

              Tilaajia tjöYäenlelidille
TäUttää
VAPAUDEN EONTTORL
A^Vmiehemroe Toi««l o t U « öUoksi» M n n U T l l l c lehdille. HUuktia
täytyy seorata raita nokasuu
T. 5 v E e n j i r j e » t 5 j e n Tiedonantoja, Helsinki, 3 kertaa viikossa-vk.
$10.00, % vk. $5.50.
Tvöräen U r h e i l a l e h t i , Helsinki, kuukausijulkaistu 1 vk. ?3.00,
' u. vk. $1.75.
u kki' Kaunok-irjallinen viikkolehti, HelsinkL 1 vk. $2.00, %
-V SI ^5
u- LSnii t>'5väen kuvalehti, 2 kertaa kk., Helsinki. 1 vk.
«iOO ^ vk! $2.00.
TuUku.pilalehti Helsinki, 1 vk. $2.00,^^% vk. $1.25.
The Daily W o r k e r , Chicago, päivälehti, hinta $6.00 vk., $3.50
u vk. .
«««et'Russia P i c ^ o r i a l , Chicago, kuvitettu kuukausijulkaisu, hinta
koo vk.. $1.00 % vk.
Farmar Labor Voiee, Chicago, 2 kertaa kuussa ilmestyvä, hinta
S1.25 vk., 65c % vk.
Tl, Labor Herald, Chicago, kuukausijulkaisu, hinta $1.50.
Y HP W o r k e r Chicago, kuukausijulkaisu, hinta $1.00 vk.
Y^une Comrade. Chicago, kuukausijullfaisu, hinta 50c vk.,
ir Liberator, Chicago, kuukausijulkaisu, hinta $2.50 vk.
Ny Tid, ruotsalainen viikkolehti, Chicago, hinta $2.50 vk., $1.25
.r.. Yorker Toronto, viikkolehti, hmta $2.00 vk., $1.00 % vk.
Young Worker. ToroAto, kuukausijulkaisu, hinta 5Oc vk.
T - ;« näivälehti, hinta $6.00 vk., $3.25 % vk. ja $2.00 3 kk.
Xälehti, hinta $7.00 vk., $3.75 % vk. ja $2.25 3 kk.
Irnoäin Sivälehti. hinta $7.00 vk., $3.75 % vk. ja $2.25 3 kk.
?rrUar Sten viikkolehti hinta $2.00 vk., $1.75 % vk. ,
J i k L r kuukausittainen pilalehti, hinta $1.75 vk., $1.05 % vk.
Vapaus 3 kertaa viikossa, hinta $4.00 vk., $2.25 % vk. $1.50 3 kk.
Torstaina, dokPBn 28 n. — Tlnm. Ang. ^ th
Lähes kahdeksankymmentä vuotta
on jo irulunut siitä kun Karl Marx
ja Engels esittivät maailmalle op­pinsa
materialistisesta historiankäsi­tyksestä.
Sen jälkeen sitä on seli­tetty
työläisille sosialistidssa sano­malehdissä
melkein kaikilla maail­man
kielillä. Tästä huolimatta, ei­vät
edes kaikki nekään työ"'""?t,'
jotka ovat olleet järjestyneen sosia­listisen
liikkeen mukana, ole sitä sel­västi
käsittäneet, se ei ole ollut elä­vänä
niiden mielissä. Sitä ainakin
osoittaa se kiivas suuntariita, mikä
puhkesi sosialistisessa, työväenliik­keessä
maailman sodan ajalla joka
jakoi työläiset toisiaan vastaan tap-
. peleviin ryhmiin.
Mitä sitten on materialistinen his­toriankäsitys.
Se on oppi, joka se­littää,
että tuotantotavat määräävät
yhteiskunnallisten, politillisten ja si­vistyksellisten
laitosten muodon. Tä­ten
ihminen ei laajoin piirtein mää­rää
tuotantotapaa, ja yhteiskunnalli­sia
laitoksia-, vaan tuotantotapaVmaä-rää
ihmisen tietoisuuden. -Sarnall^
se opettaa meille, että ihniirien ei
voi mielivaltaisesti yhteiskunnallisia
laitoksia muuttaa. Niiden muutta-
\ minen on riippuvainen tuotantota­vasta
edelläkäyneistä muutoksista.
Kokemus on osottanut Marxin
opin pitävän paikkansa.
Materialistisen historiankäsityksen
oppiansa Marx ja Engels kehittelivät
.pitkin matkaa kirjotuksissaan, kuten
esim. Kommunistisessa Manifestissa,
y.m. Kaikista selvemmin ja lyhkä-semmin
tämä teoria on lausuttu
Marxin kirjottamaii; kirjan <Zur
Kritik der Politichen Oekonomic»
alkulauseessa ja Osittain myös mai­nitun
kirjan esipuheeksi aiotussa
kirjotelmassa, jonka Karl Kautsky
löysi Marxin jälkeensä jättämistä
papereista ja julkaisi kauan Marxin
kuoleman jälkeen. ' * ^ • ,.
«Zur Kritik der Politichen Ocko-nomio
julaistiin 1859, siis noin
kymmenkunta vuotta kommunisti­sen
Manifestin julkaisemisen jäi-»
Jseen. Täten Marxilla oli ollut aikaa
tarkistaa ja edelleen kehittää tätä
yhteiskunnallisessa ajattelussa täyi
dellistä mullistusta aiheuttavaa bpi-piansa.
Kysymyksessä olevan alku­lauseen
alussa Marx selittelee niitä
syitä, jotka johtivat hänet tutkimaan
taloudellisia ja yhteiskunnallisia ky^-
symyksiä Hän selittää, kuten-ylei­sesti
tunnetaan, lukeneensa lakia ja
siinä sivussa filosofiaa ja historiaa-
Ollessaan vuosina 1842—43 Rhei-nische
Zeitungin toimittajana; hän
joutui väittelyihin Saksan talouselä-fflaa
koskevista asioista. Hari kun
«1 tuntenut taloustiedettä;ryhtyi hän
tntkimaah sitä suurella perinpohjai-
STJudella. Kun hän myöhemmin jou-tui
eroamaan mainitun lehden toimi-
"Jöesta, hän antautui täydellisesti
taloustieteellisten^ tutkimusten alaUe.
«Tutkimukseni' johtivat minut>,
^^suu Marx mainitussa esipuheessa,
Jjohtopäätelmään että laUIisia suh-
^"a ja valtion muotoja ei voida
yramartää niiden itsensä kautta, eikä
»"tä voida selittää n.k. ihmisjärjen
yjeisen kehityksen perusteeUa, vaan
»e ovat juurtuneet aineellisiin elin-
««oihin; joita Hegel englantiUisten
ranskalaisten mukaan nimittää
«ansalfceksi yhteiskunnaksb. jonka
«asallisen yhteisTcunnan anatomiaa
«a etsittävä poUtiUisesta-taloustie-yleiset
johtöpäätelmät,
^:J«n minä tulin ja jotka niain
jastyani, oUvat jatkuvasti johta-lankana
tutkimuksissani, voi-
"^lyhyesti esittää seuraavasti:
* ^''^«nnaUisessa tuotannossa,
"S, J^^set harjottavat, he k ä y ^
^'eihin suhteisiin, jotia eivät välit-tele
heidän tahdostaan, ovat siitä riip­pumattomia;
nämä tuotantosuhteet
vastaavat ihmisten aineellisten tuo­tantovoimien
määrättyä kehitystasoa.
Näiden tuotantovoimien yhteissumma
muodostaa yhteiskunnan taloudelli­sen
rakenteen, todellisen perustuk­sen,
jolle lailliset ja politilliset, ylä­rakenteet
kohoavat jä jotka vastaa­vat
yhteiskunnallisen . tietoisuuden
määrättyjä muotoja. Tuotantotapa
aineellisessa elämässä määrää yhteis­kunnallisen,
politillisen ja henkisen
elämän prosessin yleisen luonteen.
Ihmisten tietoisuus eimääraä lieidän
olemassaoloaan, mutta päinvastoin
yhteiskunnallinen olemassaolo mää­rää
heidän tietoisuutensa. Vissillä
kehitysasteellaan aineelliset tuotan­tovoimat
yhteiskunnassa törmäävät
yhteen vallitsevien tuotantosuhteiden
kanssa, tai mikä on vain saman asi­an
laillinen tulkinta — omaisuus-suhteiden
kanssa, joiden sisällä ne
ovat ennemmin työskennelleet. Tuo-
'täivEövöiinien •kehitysm nä­mä
"suhteet kääntyvät hiiden kah­leiksi.
Silloin tulee yhteiskunnalli­sen
vallankumouksen aika. Talou­dellisten
perustusten vaihtuessa ko­ko
liiohnotoin ylärakenne enemmän
tai vähemmäh muuttuu. Katselles­samme
näitä vaihdoksia: erotus on
aina ; tehtävä tuotannon aineellisten
ehtojen muuttumiseen, mikä voidaan
luonnontieteen tarkkuudella - rnäärä-tä,
ja. laillisten,, politillisten, uskon­nollisten,
esteettisten taii filosofisten
•— lyhyesti sanottuna ideologisten
muotojen välillä, joiden kautta ih­minen
tulee: tietoiseksi tästä taiste­lusta
ja käy taistelua. Aivan sa­malla
tavalla kuin meidän mielipi­teemme
yksilöistä ei perustu siihen
mitä. hän itse ajattelee itsestään, me
emme myöskään voi antaa arvoste­lua
tällaisesta muutoskaudesta; sen
oman tietoisuuden perusteella; päin­vastoin
tämä» tietoisuus paremmin­kin!
on selitettävä aineellisen elämän
ristiriidoilla, vallitsevilla yhteentör­mäyksillä
yhteiskunnallisten tuotan-toyoimien
ja tuotantosuhteiden vä­lillä.
Mikään yhteiskunnallinen jär­jestelmä
ei koskaan häviä enneii
ku;n kaikki tuota.ntovoimat, • joille
siinä on Itilaa,' ovat kehittyneet ja
uudet kor'keammat tuotantosuhteet
eivät koskaan ilmene ennen kun nii­den
olemassaolon airiteeiiiset yeTidot
ovat •kypsyneet vanhan yhteiskunnan
kohdussa. Tästä syystä ihmiskunta
ottaakin esille sellaisia probleeme­ja;
jotka se voi ratkaista; siksipä,
tarkastellessamme . kysymystä vielä­kin
läheisemmin, me aina Huomaam­me
että probleepii tulee: esille aino­astaan
silloin kun sen ratkaisemi­selle
välttämättömät aineelliset eh­dot
ovat jo olemassa tai ovat ainakin
muodostumassa. Suurin ääriviivoin
me voimme määritellä aasialaisen
vanhanajan feodaalisen ja ^ uuden­aikaisen
porvarillisen tuotantotavan
niin moniksi historiallisiksi aikakau­siksi
yhteiskunnan taloudellisen muo­dostumisen
kehityksessä. , Porvaril­liset
tuotantosuhteet on viimeinen
vastakohta yhteiskunnallisen tuotan­toprosessin
muoto- vastakohtainen
ei yksiSllisen vastakohtaisuuden mer­kityksessä,
vaan ne vastakohtaisuur
det saavat alkunsa yksilöiden elämää
ympäröivistä olosuhteista yhteiskun-.
nassa. Samalla aikaa porvarillisen
yhteiskunnan kohdussa kehittsrvät
tuotantovoimat luovat aineelliset eh­dot
tämän vastakohtaisuuden ratkai­sulle.
Tämä yhteiskunnallinen muo­dostuminen
täten .muodostaa ihmis­yhteiskunnan
esihistoriaUisen kauden
viimeisen lnvun.>
Tällainen on se metoodi, johto­lanka,
jonka avulla Marx tutki por-
Ylläolevalla otsakkeella varuste­tussa
kirjoituksessa lausuu Suomen
Ammattijärjestössä <Wörker> Aöi-mattijärjestöä
vastaan tähdätyistä
vainoista seuraavaa:
Heinäkuun alussa tuli päivälehti­en
kautta tunnetuksi korkeimman
oikeuden hämmästyttävä päätös Poh­jolan
ammatillisen piirijärjestön toi­mitsijoita
vastaan valtiopetoksen val­mistelusta
nostetussa jutussa, jossa
Vaasan hovioikeuden päätös oli ol­lut
vaaputtava. Niinkuin tunnet­tua,
tuomitsi korkein oikeus viidelle
toimihenkilölle yhteensä 9 vuotta
kuritushuonetta sen johdosta, että oli­vat
olleet mainitun ammatillisen kes-
^ kusjärjestön jäseniä ja toimihenki-j
löitä sekä hankkineet lisää jäseniä
järjestöön. — Koska päätös bn ei ai­noastaan
ammatilliselle työväenliik­keelle,
vaan jossain määrin yleisel­le
oikeudenkäsityksellekin arvelutta­va
siten, että etenkin työväestön
keskuudessa voi yleisemmin päästä
vallalle luulo korkeimman oikeusis­tuimen
puolueellisuudesta, sietänee
sitä jollakulla rivillä tässäkin lehdes­sä
kosketella.
Vaasan hovioikeus peruisteli va­pauttavaa
päätöstään sillä varsin
järkevällä tosiasialla, että vaikka
syytettyjen tarkoituksena — niin­kuin
syyttäjä oli tahtonut tehdä us­kottavaksi—
olisi olutkin neuvosto­järjestelmään
tähtäävän vallanku­mouksen
aikaansaaminen työtaistelu­jenkin
avulla, niin se, mitä syytetty­jen
taholta oli tehty, on niin kauka­na
tästä väitetystä päämäärästä, et­tei
sitä voida pitää minään suoranai­sena
valtiopetoksen valmisteluna. Si­tä
vastoin korkein oikeus katsoo asi­an
käsittelyn kuluessa tulleen sel­vitetyksi,
että S. Ammattijärjestön
tarkoitusperä on sama kuin S. So­sialistisen
Työväenpuolueen perus- ]
tavassa kokouksessaan 1920 omak­suma
ja että muka siinä tarkoituk­sessa
on järjestömuotoja muutettu
niin, että niitä vallankumouksen ta­pahduttua
.voitaisiin, työtaisteluissa
kuriin ja yhteisvastuuntuntoon tot­tuneina,
käyttää uuden yhteiskunta­muodon
elimistön pohjana. Edel­leen
katsotaan korkeimman tuomi­on
saaneen Vuokilan viaksi, että hän
on syksyllä 1920 ruvennut S. Am­mattijärjestön
luennoitsijaksi Poh­jolan
piiriin, ollut tässä ominaisuu­dessa
mukana piirissä olevien am­matillisten
järjestöjen muodostaessa
yhdyssiteekseen alempana mainitun
piirijärjestön, ryhtynyt sen sihtee­riksi,
pitänyt «joukon vallankumouk-seiliseien
ammattiliikkeeseen- kiihoit-tavia
puheita» sekä avustanut uusien
ammatillisten järjestöjen perusta­misessa
piiriin.
.Tietystikään ei voida epäillä, et­teikö
korkeimman oikeuden langet­tavalla
päätöksellä olisi tukea lais­sa,
pitäisihän sen olla kokoonpantu
joukosta maan etevimpiä lakimiehiä.
Päinvastoin täytyy mieluumminkin
isanoa sen osbittavan. tuskallisen tark
kaa pyrkimystä täyttämään lain kir­jainta,
kun taas Vaasan hovioikeus
koetti sovittaa yhteen elämän vält-tämättömine
nykyaikaisine tosiasioi-neen
ja maalle poikkeuksellisissa
oloissa jo 30 vuotta sitte vanhoilli­sena
pakosta syntyneen lainkirjai­men.
Saattaakin olla, että tämä
suuri erilaisuus näiden ylioikeuksien
päätöksissä johtuu osittain siitä, että
Vaasan hovioikeus on lähempänä
elävää elämää kuin korkein oikeul,
minkä ohella siellä paremmin tun­netaan
Pohjolassa vallitsevia erityi­siä
olQJa. Tarkoituksena ei tässä
olekaan kiintyä tämän asian lailli­seen,
vaan muutamiin sen käytännöl­lisiin
puoliin, ja ne tosiasioineen
saattavat asian melkoisessa määrässä
toisenlaiseen valoon kuin missä sen
korkein oikeus on virallisista pape­reistaan-
nähnyt.
Korkein oikeus toteaa — sano-malehtiselostuksen
mukaan — S.
Ammattijärjestön tarkoitusperän ole­van
saman kuin S. Sosialistisen Työ-yäenpulueen
perustavan kokouksen,
päämäärän. Tässä ja useissa muis­sakin
kohden on epäileminen sano-mälehtiselostusta
epätarkaksi, sillä
tämä toteunius jonakin langettavana
seikkana olisi ristiriidassa korkeim­man
oikeuden päätöksen kanssa S.
S, Työväenpuolueen perustamisjutus-sa,
jossa ei pidetty päämäärää tuo­mittavana,
vaan tuomittiin ne me­nettelytavat,
joilla päämäärä aiot­tiin
saavuttaa, valtiopetoksen valmis­teluksi.
Tosiasia on sekin, ettei S-Ammattijärjestöllä
ole ollut yhteistä
useinmainitun puolueen kanssa, jota
ei tosiasiassa sitäkään ole oUut, kos­ka
sitä ei päästy lopullisesti kos­kaan
edes perustamaan. S. Ammat­tijärjestössä
on ollut ja on vieläkin
eri - valtiollisia mielipiteitäomaksu via
henkilöitä, jo^ta S, Ammattijärjes­tössä
yhdistää pyrkimys saada nykyi­seen
— ja tietysti vastaiseenkin —
Sini3
on se it«e itselleen tehnyt. Se on
myös suurilla kustannuksilla ja vuo.
akausien työllä keskusjärjestöllään
tutkituttanut järjestömuotojen kehi-tyksen
meillä ja muualla vuosisato-1
asemaansa mahdollisimman suuria jen takaa ja järjestömuotoja laaties-1
parannuksia mahdollisimman pian. saan saattanut näin ottaa varteen j
Tämähän on aina ollut ja on am- sekä historian että nykyhetken ope-^
matillisen työ\-äenliikkeen ja sen tukset ja vaatimukset. Vastakin se ^
kaikkien järjestöjen tarkoitus ja | tulee ne pitämään ja täytyy pitää
tuonnimmaisena päämääränä tietysti- sellaisessa kunnossa, että nemahdol-kin
se, että kansojen enemmistönä —•"- *="**=~^ ^
oleva työväestö saisi yhteiskunnassa
sille kuuluvan aseman.
Järjestöt ovat työpaikkajärjestöis-tä
aina yleismaailmallisiin keskusjär­jestöihin
asti työväellä taistelujär-jestöjä
yllämainittujen päämäärien
puolustamiseksi ja aitaamiseksi. Se
on jokaiselle, tunnettu tosiasia. Ta­loudellinen
kehitys on pakoittanut ja
vaatii edelleen kulkiessaan työväkeä
samassa tahdissa kehittämään jär-lisimman
hyvin täyttävät tehtävänsä |
taistelujärjestöinä työväen taloudel-|
listen etujensa ja oikeuksiensa puo­lustamisessa.
Kehittää, voimistuttaa ja perustaa
ammatillisia järjestöjä olisi tuon sa-nomalehtiselostuksen
mukaan kat-sottu
korkeimmassa oikeudessa. val­tiopetoksen
valmisteluksi. Vaikka
selostus on hatara, panee itse pää­töksen
lopputulos: tuomiot, pitä-jestömuotojaan.
Käsityö-, manufak. ^'^^ asiallisesti suunnilleen oi-
tuuri- . ja p„ :i_e_n. t. e- -ot lil; isuudje-n_ aikui•s et. j1 k ea"n a. Ja juuri se Seikka saattaa
järjestömuodot ei\'ät täytä tarkoi­tustaan
keskinkertaisenkaan teolli­suuden
aikakautena. Suurteollisuus
tämän päätöksen niin arveluttavaksi
ennakkotapaukseksi ammatillisen työ
väenliikkeen ja yleisen oikeuskäsi-ja
useita teollisuusaloja käsittävä ^y^^enkin kannalta, että sen pitäisi
jättiläisteoUisuus yhdistettj-ine kää- "^'."^^'^ lainsäätäjiä pikaisiin toimiin
piö- ja jättiläislonkeroineen pakottaa "^«slain valtiollisia rikoksia kos-työväen
sopeuttamaan järjestönsä
niitä vastaaviksi. Jäädä järjestö-muotoineen
taloudellisesta kehityk­sestä
jälelle, olisi työtaisteluissa sa­maa
kuin käydä kaleerialuksella
drednoughtia vastaan. Melkein jo­kaisena
päivänä tietää sanomisto
ke\'ien kohtien tarkistamiseksi
Ammatillisen työväenliikkeen leh­dessä
näin oltaessa pakotettuna poli­tikoimaan,
haluaisin erityisesti te­hostaa
iedellä esitettyä vaatimusta
rikoslain poliittisten kohtien pikai-simmasta
tarkistamisesta, sillä että
Järjestömme Kustannusliikkeitten yhtei­sesti
kustantamana on nyt ilmes­tynyt
markkinoille
UUSI RUNOKIRJA
kertoa uutta teollisuuden ja muun 1 korkeimman oikeuden päätöksen
taloudellisen elämän jättiläismäises­tä
edistyksestä. Miksi samainen sa­nomisto
pelkää aina vähintään ka­pinaa,
kun työväki uusii ammatilli­sia
järjestömuotojaan tätä edistystä
vastaavaksi? -
Näistä syistä ammatilliset järjes­tömuodot
ovat Tie, mitä ne ovat.
Ammatillisesti järjestynyt työv.äki
lainmukaisuutta ei saata epäillä, mi­kä
seikka puolestaan osoitta, että ri­koslakimme
11 luvussa on kaameita
jätteitä V. 397 j.Kr. syntyneestä la-kihir\'
iöstä lex quisquis, jonka Jaak­ko
Forsman sanoo olevan «ilettävim-män
despotismin muistomerkin, mi­kä
maailmanhistorialla on osoitetta-vanaan.
»
värillisen tuotantojärjestelmän ja
antoi läpitunkevan arvostelunsa sii­tä,
ja vain tämän menettelytavan
perusteella voidaan meidänkin ai­kanamme
taloudellisia ja yhteiskun­nallisia
asioita oikein ymmärtää ja,
työväenliike kussakin maassa niiden
mukaan ojentaa.
Oli kevät. Etelästä puhalsi tuore
•juli. Nurmi veheriöityi päivä päi-
>/Utä. Laitakaupungin katuojissa lo­risi
vesi. .
Muutamiana lauantai-iltapäivänä
pysähtyi joukko työstäpalaavia mie­hiä
ja naisia eräälle katukäytävälle
ja katselivat ojaan, — toiset vaka­vina
ja säälivin ilmein, toiset nau­raen
ilkkuen. Muudan miehistä pai­noi
taivutetun sormen huulilleen las-kettaen
ilmoille kimakan vihellyksen.
Mutta kulmantakaa kurkisteleva po­liisi
Nuijonen veti nopeasti päänsä
piiloon ja lähti erittäin tärkeän nä­köisenä
astuskelemaan poispäin.
- r Tiihonen on taas tuupertunut
katuojaan — — — Perhana — -—
—! Sitä ne siellä nyt töllistelevät.
— Sietäisi hänenkin ryypätä hieman
varovammin — mutisi konstaapeli
mennessään.
Tiihonen on kuitenlcin säännölli­nen
mies — arveli Nuijonen. Joka
lauantai ostaa hän litran pirtua —
toisinaan enemmänkin •— poliisin
rouva Nuijoselta. EH ole niinkään
edullista särkeä molemminpuolin
tunnustettuja liikesuhteita raahaa­malla
Tiihonen pahnoille toipumaan.
Saa vielä sakkoa satoja markkoja,
joilla kykenisi ostaniaan kymmeniä
litrpja virolaista. -—Hyödymme mo-:
lemmat... En mene, —- kyllä sen
sieltä muijakin kotiin kärrää —
tuumailee kpnstaapeli,Nutjonen edel­leen
ja jatkaa matkaansa niin arvo­valtaisen
näköisenä kuin lainalaisen
yhteiskunnan tukipylväs konsanaan,
Tällävälin paisui katuojaan uupu­neen
humalaisen ympärille utelias
joukko kuin keväinen tulva. Muuta­mat
ajomiehetkin ohiajaessaän pysä­yttivät
hevosensa, sytyttivät tupakan
ja juttelivat hyvillään aivan kuin
harras talonpoika hyvän vuodentulon
saatuaan.. Ojassa oleva tunnettiin
Tiihoseksi ja pari pikkupoikaa, jotka
tiesivät hänen asuvan saman kadun
varrella, kirmasivat Tiihoskalle sano­maan,
että Tiihonen huilaia katuojas­sa
ja mörisee toisinajoin rumasti,
—Jo minä aattelin — kun ei ko­tiin
kuulu, oi, suo äijän rahjus! päi­vitteli
Tiihoska, ja naapuriltaan lai-naamine
kottikärryineen saapui ai­koinaan
onnettomuu^aikalle hän­kin,
— Useat läsnäolijoista tunsivat
Tiihoskan, tekivät huomaavaisesti ti­laa,
jotta hän pääsi kärryinensä lä­helle,
ja sitten moniaat tukevat kou­rat
tartttiiyät Tiihosen ryntteisiin
nostaen hänet varovasti kärryille.
Tiihoska lähti kuorminensa paluu­matkalle
leikkiä laskien, aivan kiiin
hän olisi käynyt kaivolta vettä nou­tamassa.
-— Kyllä se tuosta toipuu . . . On
se ennenkin vironnut — lohdutteli
hän muutamia, jotka osaaottavasti
säälivät miehen tilaa.
Äitinsä matkalle olivat seuranneet
Tiihosen lapset, nelivuotias Martti ja
kuusivuotias Senja. Mutta äiti ei
heitä huomannut, vaikka lapset vank-kureineen
saapuivat perille samaan
aikaan kuin hän kuormineen lähti
kotia kohden. Isän entisiltä makuu­paikoilta
olivat lapiset tottuneet löy­tämään
milloin mitäkin pikkuesinei­tä.
Ja niinpä he nyödn jäivät tutki­maan
tilaa, josta isä vastikään oli
nostettu kärryille löytääfcensä jota-kin.
- .
— Penko tuonnempaa... parem­min
sieltä aidan alta komensi
Senja kärsimättömästi veljeänsä, jo­ka
kapustalla kaiveli ojaa. Veli tot­teli
ja kohtamain tapasikin hänen
keppinsä jonkin esineen liejuftsa. Se
käännähti ja kirkas kanisterin reuna
tuli näyviin,
— K a h . . . kanisteri — pääsi Mar­tilta,
— Kanisteri, — papan kanisteri
— toisti Senja.
Martti kumartui ojaan ja riemuk­kaana
onki kuiville löytänsä arir-teen.
— Annappas se tännef — virkahti
Senja siepaten kanisterin veljeltään.
Tyttö huiskutti astiaa käsissään ja
huomasi, ettei i se ollut tyhjä. IlaT-tiois3aan
katsahtivat lapset toisiinsa.
— Leikitään pappaa ja mammaa
—r ehdotti Senja. •— Ole sinä isä,
minä olen äiti,
— Joo :— minä olen itä — lau­sui
Martti vakavistuen kuin aika
mies ikään.
Tyttö avasi kanisterin korkin,
ojensi astian veljelleen ja tapaillen
äitinsä ääntä ja ilmeitä hän virkkoi;
—'• No — ota isäkulta pieni, ettei
paikkojasi niin kauheasti porota.
— Telkääni onkin niin kolottanut
koko viikon — lausui Martti isää
matkien ja kaasi viinaa suuhunsa. Se
oli kuitenkin liian tuima annos.
Suusta ja nenästä purskahti kirkas
neste takaisin, Samassa saapui pai­kalle
muudan ohikulkija, pysähtyen
hämmästyneenä seuraamaan lasten
leikkiä,
—'• Mitä te puuhailette, lapset?
hän kysyi.
Lapset vaikenivat. Hämillään pai­noivat
kumpikin katseensa alas. Viir
mein vastasi aroksuen Martti:
—- Me leikimme pappaa ja mam­maa.
— Mitään lausumattp otti ;'vieras
setä Martilta kanisterin, särki sen
kengänsä korolla katua vasten ja
nakkasi yli aidan. Allapäin puik­kivat
lapset vankkurelneen tiehensä.
Mutta jälleen kurkisteli kulmantaka-na
kon.staapeli Nuijonen, jonka vai­mo
harjoitti viinan vähittäiskauppaa,
myyden Tiiho.sellekin joka lauantai
litran ja —: toi-sjnaan enemmänkin.
O n «ina valitettn k u n n o l l i t e n , t n e i k ä l ä i t e n r u n o k i r j a a pan-t
e t t a . e t k i ilman • y y t i , •iliä todellakaan ei ole o l l u t railain uu-dempaa
r u n o k i r j a a »aatavisuk ohjelman e c i t t i j i l l e m m e , lukaunot<
t a m a t t a vankempia P ä i v i ö n runoja. . N y t o n t ä l l a i n e n puute poia*
t e t t u . j n l k a i t e m a l l a tämä " M U R R O S A J A N L A U L U J A " , joka k ä .
s i t t i t ä parhaiten t y o l ä i t r u n o i l i j o i d e n tuotteita, n i i n k u i n A k u P ä i ­v
i ö n . M i k a e l Rutaten, W m . L a h t i t e a j a Eemeli R a u t i a i t e n aepit-t
ä m ä t , parhaiksi tunnustetut runot.
P ä ä s t ä e n siitä k y a y n n ä s t ä , mikä t ä m ä n l a a t u i s e l l a runokirjalla
o n ollut jo vuosia, luuiisirome t ä m ä n uutuuden nyt l ö y t ä v ä n tien­s
ä jokaisen t j r ö l ä i s r a n o u t t a harrastavan k o t i i n.
A S I A M I E H E T ! Heti toimeen ja l e v i t t ä m ä ä n t ä t ä kirjaa
k a i k k i a l l a nyt k u n se o n uusi.
S i v u j a on t ä s s ä k i r j a s s a v ä h ä n y l i 200 j a maksaa se vain
$1.25 sidottuna a i s t i k k a i s i i n kansiin.
V A P A U S ,
Box 69, S U D B U R Y . O N T.
SUOMEN UUTISIA
H U L I G A A N I E L Ä M X Ä H E L S I N G IN
Y M P Ä R I S T Ö L LÄ
Jo pitemmän aikaa on pääkaupun­gin
ympäristön metsiin ja varsinkin
Vantaan joen varsille, pesiytynyt
kaikenlaisia , epäilyttäviä aineksia,
jotka ovat viettäneet päivänsä juo­potellen
ja tapellen. Kun Vantaan­joki
on erinomaisen suosittu, uima­paikka,
johon uijia saapuu aina kau-ptingista
saakka, ovat mainitunlaiset
hulikaanit pitäneet tapanaan varas­tella
uimaanmenneitten vaateita y.
m. .Saadakseen lopun tästä huli-
Jcaanielämästä päätti Malmin piirin
nimismies, hra Hellsten toimeenpan­na
joen varrelta razzian. Kun Mal­milla
on pieni poHiBiyoima, ei ollut
käytettävissä muuta kuin kolme po­liisia,
joiden kanssa herra Hellsten
kävi pitkin joen rantoja, pidättäen
7 miestä. Lisäksi takavarikoitiin
näiltä joku määrä spriitä, aseita ja
pelikortteja y.m. Miehet ovat kaikki
irtolaisia, jotka tullaan poliisin toi­mesta
lähettämään kotiseuduilleen.
HYVIÄ KIRJOJA SAATAVANA VAPAUDEN
KIRJAKAUPASTA
A l a n t e e n Sanakirja .....i..... 8.50
A m e r i k a l a i s e n T y ö v ä e n l i i k k e e n V a r a r i k k o ., .85
B r e c k e n E n a l a t i n i n k i e l e n O p o i k i r j a 1.50
I m p e r i a l i s m i .15
Ihmisen H e r r a , kirj, Hall Caine, 2 osnu, sid. yhteensä $2.60
J i m m i e HisRins , 1.50
J ä r j e s t e l m ä n i , Mucllcf 1.28
K a n a n h o i d o n opas, kirj. Musikkn, nid. .,.......,.„... ,38
K a n s a k o u l u n kartasto, toim. Jotuni, sid. ...........1.00
K o m m u n i s t i n e n Manifesti 1.00
K a s v i s k e i t t o k i r j a <,..... ...„. ;30
K r i s t i n u s k o n A l k u n e r ä 2.10
K o l m a n n e n Internationalen Teesit ia S ä ä n n ö t .28
K a k s i n k e r t a i s e n kirjanpidon opas .,,........>..'....'; «75
$1.25
.. 1.00
.. 1.28
.. .58
1.28
2.50
. 2 . 0 0
. 3.00
.. 1.50
.. 1.78
. . 1 . 0 0
. 2.00
. 1.78
- .30
. . 1 . 0 0
.. .28
.. .40
.. .58
1.50
1.28
. 50
, 1 8 :
1.00
. 60
.... .45
. . . . 1,00
.... liOÖ
..... 2 . 28
... 2.60
... 2;50
... 1.78
. ..,10.00
. 1.25
, 1.00
.85
. 1.00-
. 1.15
. 1.25
1.00
. .45
. 2.25
% 3.60
. 1.76
. 4.60
. 1.50
. 1 . 7 5
. .76
.55
7.00
.70
6.50
, 1.25
. 1.15
. 1.00
.55
. .25
1.60
1.85
1.75
.30
.50
1.25
2.40
.75
.86
1.25
.60
.30
1.00
.85
1- 50
.50
.10
2 . 50
:ih
.50
3.00
2.00
3.00
2- 25
.75
K l o n d y k e n kuningas, Jack London .„.,.,.
K a d o t u k s e n kansa, Jack London
L u m i k e n t t i e n t y t ä r , Jack London
L i e k e i s s ä , romaani Suomen luokkasodasta
L y p s y k a r j a n Hoito
L a u l u t u l i p u n a i s e s t a kukasta, kirj. J. Linnankoski, sid..
M i i n a W a l l i n K e i t t o k i r ja
N u o r t e v a n Sanakirja
M e r i s u s i , Jack London «......>.••">..•;
M a a i l m a n rakenne, E. Uccher
O t a v a n k a n s a k o u i u k a r t a s t ö .....M.»..^.
Oksasen E n g l a n n i n k i e l e n O o o i k i r ia
P a k k o p a i t a , Jack London
P e r u s t u s l a i n Olemus . . . i . . . ......i..
perheen. Y k s i t y i s o m a i s u u d e n i a V a l t i o n A l k u p e rä
Punaihien V a a ra
Sosialistiseni Filosofian Juuret
Suomen T v ö v ä e n T u l i k o e ,.,„i...........
S f i k k a i l u j i » T i b e t i s s ä , kirj. Swcn Hcdin. fiid.
S a i r a s lapsi, kirj, lluoLsalainen, sid. — i
T a r t t u v i s t a sukupuolitaudeista, kirj. Pirilä, nid. ..„.., ,
TeoUisuUsunionismi Amerikassa
T y h i i e n P a i k k o j e n Matkustajat
T i e d e i a V a l l a n k u m o us
T y ö v ä e n L a u l u k i r ja
V o i m i s t e l u o h j e l m i a 1 „.............*..
V o i m i s t e l u o h j e l m i a II ••
V o i m a ja A i n e - .,..............,............••»>••
V a i m o j o n k a minulle annoit, Hall Caine, 2 osaa, sid. yht. .......
V a l k o i n e n p r o f e t i a , kirj. Hall Caine, 2 OHaa, sid. yht. „...
Y l ö s h e l v e t i s t ä , kirj. Koni-ad Lehtimäki, sid,
Y l e i n e n H i s t o r i a , alennettu hinta 'i
Biologian Peruskysymyksiä, sid. ,.,....,..,„.......,.....,
Kannattaia Karjatalous, sid. ...;...,...„...,.....„..
Koditon, «id. ;.,.......„,.... ,...,.,„....
Daniela, eld. „ ., ......
English for Forcigners, sid. ...........
Amerikalainen Nuorisotasavalta, nid.
Kommunistinen Manifesti, eid. .„.,..
Anarkismi, nid. • '•<
Geologian Perusteet, «id.
Anatole Francen kootu teokset ...
Hänen Englantilainen Kouvansa, »id. ,..,..,.,„..............
Ilias, sid.
Ikuinen Linna, sid.
Ihminen, sid. ..,.„.....,. r......................
Juurikasvien Viljelys, t\^.
Aapinen,^ sid.
Kodin lääkärikirja, sid.
Kymmenen sokeaa johtajaa, nid.
Kodin lääkärikirja, sid.
Lemmenjuoma, sid.
Lasten kirja. «id. -
Marianela, sid. .• •••
Mailman Vallankumoukset, sid.
Miksi puollan yhteiskunnallista vallankumousta, nid.
Natsarciin Kifvesmies, «id.
Peloponneesolaissota, nid. •
Palvelusnaisen poika, sid. • •
Perustuslain olemus, nid. •
Penikkatauti, nid.
................
.....11
Rakentaja Solness, nid, ...........................
Ranskan Viimeinen Kci«ari, nid. .............
Rakentajan Opas, sid.
Ranskan Kansalaissota, md.
Sydähveri, «id „,,„..„...,.,....;....,
Sosialidemokratia ja Sosialismi, n«d. .....
Sosjaljstisen filosofian juuret, nid. .........
Sadan prosentin^ patriootti, sid.
Tähtien Kohtalot, sid.
Tähtitiede, sid, f-
Työmiehen talousoppia, md.
S l ^ e ^ " u f f i Ä ^ d o U u j ä vu^ V. 1921-22-23
Työväenluokka maailmaa uudelleen rakentamassa, nid
Terrorismi ja kommunismi,, nid.
Uuden Ajan Filosofian Historia, sid. .......
Uusi lääketiede, »id-
Vanhanajan Kaupunki Valtio, sid. ........
Voima ja aine. sid.
Äidinkielen Oppikirja; sid. ....................................
W a t e r m a n n i n f o u n U i n k y n i ä erikoisen hyvä valikoimia. K y n i e n h i n ­nat
ovat $2.75, $4.50. S6.00 j a $7.00. Kymmenkuntaa e r i m a l l i a . L ä b e t e -
t ä a n p o s t i v a p a a s t i k a i k k i a l l e Canadaan.
K a i k k i a y l l ä o l e v i a k i r j o j a »eka kyniä on n i i n runsaasU « I t a ej o lo
p e l k o * i n k a i s e s U loppumisesta, j o t e n voitte l i U u k a i a l a b e t t i a »orkeiU-m
a t t a ; • '
T o v . VAPAUDEN K I R J A K A U P P A , B o » 6 9 , S u d b u r y , Q n t .
'mk