Vapaus, June 7, 1952

              Sivu 4 Lauantaina, Icesalmun 7 p. •--Sattu-day, Jtme 7,19^^^
Ii
-A'Port Attlnr.^ "Parkissa on ollut
ifvamiäi, työn j y j h u a , ryskettä, pau-
\Hinaa. VSinne ^^nsiinikärryt on byr-
^LOO^. on t^U&oovä&eä JcärränDyt."
j ^ Y ^ l o l c v a on otettu Tyyixe^illmanln
Joulujuhlia; varoen part-^vnnftn tlf^tm
.•J-"-'ttÄmästä kjipletista. mutta,se.so-
Visi^ybtä fay«ifl kos^emahb^^täfbän
I|esän t<nihuja2£ta.: Kesäkiii^;^ pnä
pidettiin ensimmäiset, talkoot Iskun'
]^!ul5tossa tänä: vuonna Ja kyJlä,Y^e
»eiÄiijikMaTyt hyiTäslvätk/ii,' * AÄöa-
'dvatjraskasoimaat upota, näkymättä-m
l i n siellä N o r t l i B r a n c t i i n tiellä.
: i, JGrctoJa olt~saapunut. Mbeltä Ja
ftaukaa, kaikk{^an 8 kappaletta: Seu-saavat
olio-at talkoissa trokien kans-öä:
T . KäkkäJtten, O. Niivllä, P . Mä­kinen,
M . HuHta, G . Piskar, W. Grön­roos,
Eino Pi^ps j a Eddy Pudas. ,V1I-löekslmainitt^
g' ajoi. J . 'Salmijärven
Barndj Drug Co.
— 3-KAUPPAA —
Sanlt Ste. Marie Ontario
NyS-Uiäkkeitä
4^ydelliA'varasto lääkkeitä.
kset täytetään
mlellisesti.
Ik
Simmkii&- Pickering
VakuuttikHla Ja kiintpimistöjä
i KilntelmKVölalnoJa ia bondeja
ZO^Bine Stt9; : Tlmmins. Ont
Jt^heUn 113
tro&ia, kun Jussi itse teki >^ötä ja
"tuhoa" buUdozerillaan.
!Finäntiä vähän vastusti alussa, k u n
kävi Omi, em neVäijalkaiset «»edot
olivat tehneet keittiöstä asuinpaikan
itselleen talvella. xm& «oiiteäkin,
pyyhittiin Jäljet pois jai pantiin k e l i -
vi kiehumaan. K u n mojakkavesi Jö
iloisesti porisi kiukaan päällä, niin
huomattiin mojakkakupplen, lusik-kaln
j a muitten sen kaltaisten Jää^
neen kavpun&iin. Kiirettä siinä piti,
mutta lopuksi kaikki onnistui hyvin;
Seuraavat henkilöt olivat ruokaa lait­tamassa:
Mrs. Pyhölä,. mrs. Juvonen,
mrs. Salmijärvi, nxrs. Toikko ja mrs.
Widgren.
I^ömiehiä Ja ettmiiehiä oli niin
paljon, että en ehkä saanut kaikkien
nimiä muistiiitkaan. Tässä he ovat:
Geo. Salvo, 'W. Toikko, Sam Pukkala.
H. Pöyhölä, K . Juvonen. Hellsten
(anteeksi} — en muista etunimeä)/
J . Lehikohien^ P. Lehikoinen. Vilpas
Hietaniemi, A. WldgTen, K'. Harju,
S. Karju, J . Tonppa, P , Väänänen. X .
Lampainen, H . Saari, A . Penttinen Jä
M. Niemi.
. Päivä oli hyvin fiopivartalkoUle ja.
t5'ötä tuli tehdyksi aikalailla. K u n
seuraavat talkoot pidetään, n i i n toi-,
votaan saatavan yhtä paljon osanot­tajia,
Myös huomautan, että jos
Jonkun nimi Jäi mainitsemattai niin
pjTydan anteeksi. (Nimenne on undh-tunut
silloin pois, ni(uita itse ette ole
unohdettu. >—Gulliver. -
MATTI RAUTIO:
New York; — Kesäkuun 1 päivän a i ­kaisena
viikon vaihteena sai ainalcin
S15 henkilöä surmansa erilaisissa o n ­nettomuuksina
eri puolilla Yhdysval­toja.
Auto-onneitomuukslssa kuoli
yli 300.
y^RKERS' C O - O P E R A T I VE
O F NEW O N T A R I O L I M I T ED
© TIMMINS © SOUTH PORCUPINE
Oj^IRKLAND LAKE o CONNAUGHT
immt ELOKUVAT
Reipasotteinen .elokuva Isontalon Antista y.m. pojista,
kuinka;he viettävät juhannusta. Esitetään seuraavilla
paikk^unnilla:
SPRWEDALE: Finnish-haalilla kesäk. 11 p.. kl6 8.30 ip.
C O B ^ T : Fianish-haalilla, kesäk. 12 pnä klo 8.30 lp.
SOuld PORCUPINE: Finnish-haaUlla,kesäk. 13 pnä
^ kello 8.30 ip. .
TIMMINS: Harmony haalilla, kesäk. 14 pnä
^ klo 8.00 ja 8.30 ip.
':COC£|^ANE: Piikasen luona^kesälc. 16 pnä klo 8.30 ip.
o Lisäkuvana filmi "Finland Smiles", joka on valmistettu Olympia­laisia
varten englannin klclisine selostuksineen Ja kuvaa Suomen
nähtävyyksiä y.m. ^
ESITTÄÄ:
CANADAN SUOMALAISET ELOKUVAT
P Matkustakaa
f SUORAAN
CANADASTA
-m
iO!
•10
NOPEA MOOTTORILAIVA
" S T O C K H O L M ' '
SYYSKUUN 25 ja JOULUKUUN 11
H A t l f A X I S TA
Göteborgiin, m^st^^m^iPavatyheydet kalkklaUe Suomeen..
•> ' \ / rrJnia; ' • ' '
1" AllmmatJIpRuJenhinnat yhteen suuntaan:
I Turlstiik. $185: Ensimm. $285
^al hytit, Ihastuttavan kauniit salit, erinomainen ruoka,
kohtelias palvelu*
T i l a t t a n n e paikkoja saatte parhaattledot aslamiehiltämme.
DISH AMERICAN LINE
li
I X
*
1255 PhUUps Sq.
Montreal 2, Qne.
Vnlpn Bank Bld«r.
Calgary, Alta.
470 Main St
Wlnnlper, Bfan.
71 Upper Watcr St.
Hallfaz, N. S.
'8 (7-21)
Suomalaisen muusikon. Joka on so­dan
Jälkeen saanut kuulla Eugen
fMraVinskin Johtavan tai David Oist-rahin
viulu- Ja EmU Gilelsln pianoe-sityksiä,
on täytynyt tulla siihen Joh­topäätökseen,
että itäinen naapurim­me
on todellinen musiikin (Mekka. A l ­lekirjoittaneelle
tarjoutui mielenkiin­toinen
Ja opettavainen tilaisuus t u ­tustua
Neuvostoliiton musiikkielä­mään
suomalaisen taiteiliJai-etkikun-nan
Jäsenenä. Taiteilijaryhmään, Jo­ka
oli ensimmäinen sodan Jälkeen,
kuului kapellimestari Jussi Jalas, v i u ­lutaiteilija
Anja Ignatius, pianisti
Erik Tavvaststjerna j a oopperalaulaja
Gustav Kyösti sekä allekirjoittanut
säestäjänä.
K u n oli kysymys konserttimatkasta
— reittinä:<Leningrad, Tallina,'Mosko­va—^
ei ollut mahdollista ottaa vain
turistin asennetta uusia vaikutelmia
ahmien. Sensijaan esiintyminen kon­serttilavalla
antoi oman mielenkiin­toisen
mahdollisuutensa tarkkailla
erästä musiikkielämän tärkeätä osa­tekijää,
yleisöä, ja tuntea hieman esi­makua
siltä, mitä merkitsee o lU t a i ­teilija
•Neuvostoliitossa.
>Me kaikki olimme yksimielisiä siitä,
että yhtä Innostavaa ja inspiroivaa
yleisöä ttiskin on toista. Konserteissa
tuntui vallitsevan : selittämätön y h ­teenkuuluvaisuuden
tunne, vire, joka
keholtti taiteilijan antamaan.paras­taan.
Yleisö ei v&ln kuunnellut, vaan
se rohkaisi, eli mukana itse esitykses­sä.
Sen teaktioista saattoi myös pää­tellä-
mistä se piti. Kansanlaulut Ja
klassiUiset säveltäjät olivat sille jo­kapäiväistä
leipää. Jopa saattoi kuul­l
a Beebliovenln sinfoniaa kadulle s i ­joitetusta
kovaäänisestä. Yleensäkin
oli kaikkialla konserttisalien eteisau­loissa
huomioitu Beethovenin 125-
vuotisjuhlavuosl muistonäyttelyin.
Tuohon JUhUntaan liittyi tavallaan
myös' E m i l Öilelsin' Leningradissa p i ­tämä
pianoilta, johon släältyi koko­naista
vllsl pianoäonaattia.' Silti, ei
täysilukuinen- ylBlsö näyttänyt osoit­tavan
' vähimpiäkään; kyllästymisen
merkkejä', mutfca samoinkuin meUläi
olivat- Appassionata-ja iPathetlque
sen suurimpiaJsuosikkeJa.;/ ^ . -;.t
Uudempäi ' läridimälsta 1^
eritetään hyvin vähän, i Suomalaisten
Itsetuntoa mairittelevaa; on se, etta
Sihelius on poikkeusasemassa, häntä
pidetään klassillisen perinteen - suu-renai
Jatkajana: Saattoi todeta, - että
esimi Jiissi Jalaksen orkesterikonsert­tien
ohjelma ei ollut lainkaan tunte­maton
Ja viulukonserttoa ovat esittä­neet
siellä ainakin Oistrah ja Barlno-va.
J a uusia taitajia ilmestyy jatku­vasti.
Siitä saimme havainnollisen
näytteen tutustuessamme^ Moskovan
Konservatorioon sen joOitajan prof.
Shvesnikovin ystävällisellä opastuk­sella.
Oisbrahin v:ululuokassä tapa­simme
19-vuotiaan nuorukainen, jolla
sattui olemaan ohjelmistossa juuri
Sibeliuksen konsertto. Sen han esitti
meille aivan suurenmoisella tavalla.
Nimi, Pikeisen, on syytä panna mie­leen.
Oistrah, jonka kanssa saimme
vaihtaa muutaman sanan, muisteli
mielihyvällä Suomen-matkaansa, ja
lähetti sydämellisen tervehdyksen
suomalaisille ystävilleen; Oli muuten
mielenkiintoista nähdä Leningradissa
ne kauniit konserttisalit, joissa Sibe­lius
Ja Kajanus aikoinaan olivat e-slintyneet,
j a tapasipa Jussi Jalas
Moskovan Radlokomitean orkesterissa
viuluniekan, joka kertoi soittaneensa
Itsensä Sibeliuksen Johdolla; ,
Vapaailtamme vietimme useimmi­ten
Leningradin Klrovin tcatter ssa
tai Moskovan Suuressa teatterissa
oopperoita täi balettia katsellen. Myös
Talllnan Estonlateatterl on Jälleen­rakennettu
suomalaisen arkkitehdin.
Armas Lindgrenin, piirustusten mu­kaisesti.
Siellä näimme oivallisen b a ­lettiesityksen.
Esmeralda. Yleensä oli
Ohjelmistossa runsaasti venäläisiä
klassikolta. Esim: Rlmskl-Korsalio-vilta.
Jonka oopperoita ci tietääkseni
lainkaan ole. meillä esitettyi/oh sa­manaikaisesti
ohjelmassa ,4—5 teosta,
samoin "Tshaikovskilta cs tettiln sel­laisia
harvinaisuuksia »;u:n Orleansin
neitsyt ja Mazeppa:
Paitsi tietysti Itse musiikkiin, josta
pitivät huolen suuret sinfoniaorkeste­r
i t ja muhkeat lauluäänet — paino­piste
tuntui olevan miesten puolella,
kiintyi huomio lavastuksen ja näyt­tämöllepanon
upeuteen ja elävyyteen.
Erikoisen vaikuttavia olivat venäläis­ten
harrastamat Joukkokohtaukset.
Oman lukunsa muodostaisivat itse l a ­vastukset,
jotka saivat usein esiripun
auettua suosionosoitukset osakseen.
Neuvostoreallsmln periaatteiden
mukaan pyritään niissä mahdollisim­man
elävään todellisuusvaikutelmaan,
ja iUusio saattoi monasti olla miltei
täydellinen. (Esim. baletissa Prinsessa
Ruusunen solisivat suihkukaivot r u -
noUlsesti ja kun vapauttaja^prinssi
purjehti veneellään kohden linnaa,
liukuivat silmien editse yhä uudet ja
uudet maisemakuvat. iRimski-Korsa-kovin
Pihkovalalsnaisen suuressa
metsästyskohtauksessa kirmaisi koime
oikeaa hevosta./näyttämölle. Ja r u h t i ­nas
Igorissa tapahtui auringonpimen­nys
varsin uskottavasti tähtien jqrtty.
essä tuikkimaan taivaalle. Tulipalot.
Joita näimme ainakin neljä-viisi; .vai­kuttivat.
hämmästyttän todellisil­ta.
Ja yleisö näytti Uoitsevan niistä
lapsen välittömyydellä. Suorastaan
ihmeenä kuvattiin meille XSli^in
Vaskisessa Ratsastajassa esiintyvää
tulvaa, jossa ihmiset epätoivoisesti
taistelevat elämästä Ja kuolemasta
yrittäen tarrata ^ciinni laineilla vkeik-kuviin
veneisiin. Nuo teatteritemput
tuovat mieleen italialaisen oopperan
alkuajat, jolloin kaikenlaiset detis;' ex
machina-ihmeet olivat • suurta- muo­tia.
Mutta silti ei .voi sanoa, että ne
olisivat olleet vain hämäämistä, var­ten.
Sitä ei tarvittu, sillä esitykset
olivat todella korkeata luokkaa, J a e-rikoisesti
baletin kohdalla,. Jonka
loistavat soLstit tunnetaan koko maa­ilmassa,
ja Jossa Jokainen ryhmäe-siintyminenkin
puhuu vanhasta' Ja
huolella vaalitusta balettikulttuurista.
Merkittävä asia on myös, että ooppe­roissa
Ja baleteissa eslint^ät suuret,
todella korkeatasoiset orkesterit, ^ '
Suomen sukuinen
kansa sai oman
kirjakielensä
Washingtonissa ilmestyvässä USSR
Information Bulletinissa oli .itoukok:
12 päivän numerossa kiinnostava se­lostus
pienen, vähemmän kuin puoli
miljoonaa tsheremissiä käsittävän
Marin autonomisen neuvostotasaval­lan
kehityksestä Lokakuun vallankUr
mouksen jälkeen. Tämä tsaarivallan
ailkana takapajuisissa olosuhteissa
elänyt suomalals-ugrllalnen: kansa: on
aikana takapajuisissa olosuhteissa
valtavalla tavalla; niin ^talputeej^jl(^|n
kulttuuriinkin iiiihden.' . 7^*>
Kun tsaarihallltiä -yritti^ > kafkin
keinoin venälälstyttää tätä • suoinen-sukuista
kansaa ovat boläheviikit t f h -
neet; aivan -päinvastoin. K a l l a l l i s ta
kulttuuria on edistetty kaikin kelngln.
Jppa' sUnä,.määrin: että'Itälle pietielle
kansakunnalle on bölshevUklden
avuUa.k,eW.t€ittyvOn[^a
Ja sen seurauksena öii koko kansa psrt
lukutaitoinen.'':. Kymmenen - vuoäen
koulunkäynti on nyt pakolliiien käii^
puugelssa ja sdtsemääytiotihto maa­seudulla.'
Tasavallajssa; on nj[t köifi^^
ylempää oppilaitosta, kuusi opettaja-opistoa,
62 Jatkokoulua J a 732 kansä»
ik' alkeiskoulua.- :Opettajia oli^ V i
1923-24 ainoastaan S99; mutia luku­vuonna
1950-51 oU niitä jö 5,228.'
Tällä "Mari»-kanBalla, jolla ei feii-nen
Lokakuun vallankumousta ollut
omaa kirjakieltään, on nyt tilaisuus
omalla kielellään tutustua Marxin;
Engelsin, Leninin j a Stalinin suuriin
teoksiin Ja lukea neuvostokirjailljain
tuotteita ja venäläisen Ja maailman­kirjallisuuden
klassillisia teoksia. T a ­savallassa
painetaan noin miljoona
kirjaa vuodessa.
"Neuvostovallan aikana on M a r i ­kansa
luonut oman kirjallisuutensa,
taiteensa ja musiikkinsa . . . Leninin
Ja Stalinin kansallisuuspolitiikka^ on
avannut Mari-kansalle laajat mahdol­lisuudet
taloutensa Ja kulttuurinsa
kehittämiseen", sanotaan selostuk­sessa.
Suumurhaaja laskettu
lomalle vankeudesta
Ylläoleva suorastaan kanhistnttava knva osotttaa.'mUIaIseksl raakuutta Ja sotamielialaafietsovatalaTaKV^i-set
eomlc-Julkaisut kuvillaan Ja kertomuksillaan muokkaavat lasten herkät nilelel^^.K^
«lasten leikistä" otettu (pyssyt vain eivät ole ladattuja) ja ^Ijitellään siinä miten amerikkalaiset ampuvat
pohjois-korealaisia. Lukuiset canadalaiset Järjestöt, kuten CCF:n, Canadan naisten ^ ^rjestön ja £FP.:n:
osastot Ja ryhmät ovat vaatineet Ottawa'a fcleltättöän sellaisen lasten mieliä r^afstavan nqnrkyn pääsyn
Canadaan. • ,
FIL TRI VÄINÖ KAUKONEN:
Pako kultaisiin kuvitelmiin
Elias Lönnrotin
patsas paljastettu
Sammatissa
Kalevalaseuran järjestämät Elias
Lönnrotin patsaan . paljastamisjuh-lallisuudet
alkoivat ensimmäisenä
helluntaipäivänä seuraavan viedessä
seppeleensä Lönnrotin hautakivelle
Sammatin kalmistossa.
Paikkarin,torpan edustalla olevaJUe
kentälle oli kerääntynyt tuhatlukui­nen
yleisö sekä paUskakUntalaisia e|i-'
ta kauempaa aina pääkaupungista,
saakka tulleita.' Kalävalaseurah p u ­heenjohtaja,:
dosentti A : O. Väisänen,
piti patsaan paljastuspuheen, pat­saan
oli suurehtanutr kuvanveistäjä
Eino Rasanen Emil Halosen mallin
mukaan. Siinä Lönnrot istuu kivellä
pitäen vasemmassa kädessään k i i j o i -
tusvlhkoa. • ;
Patsaan vastaanotti valtion puoles­ta
opetusministeri R. Oittinen pitäen
puheen, jossa hahmoittell Lönnrotin
luonteen edustavimpia piirteitä ja
lausui kiitoksensa kaikille, jotka oU-
-vat olleet patsasta aikaansaamassa
Leningrad. — Leningradin seudun
kylpylöissä j a parantoloissa on jo a l ­kanut
kesäkausi. Kaupungin ympä­ristössä
Ja K a r j a l a n kannaksella viet­tää
nyt jo lomaansa noin 300,000 työ­laista:
Hestroratskin ja Suomenlsih-den
rannikolla olevan kylpyläseudun
parantolat ovat hyvin valmistuneet
kesäkautta varten. Nämä luonnoh-kauniit
seudut havumetsineen ja met-säjärvineen.
Jotka olivat ennen y l i ­mystön
j a rikkaiden käytössä, vetävät
nyt puolansa lomanviettäjiä xoflfln
kalkuta äärUt^
M i l l o i n taideteos selitetään kansan
yhteiseksi omaisuudeksi, tähän luon­nehdintaan
sisältyy käsitys, että te­kijän
.erinomaisesta; lahjakkuudesta,
jo(pa nerojckuudesta huolimatta kui­tenkin
yhteisöllisillä tekijöillä sen y h ­teydessä
on. huomattavan suuri mer­kitys.
Erityisesti yhteisöllisinä, koUek-tiivisina,
.varsinaisen kansanrunouden
tuotteet kuitenkin ovatr vailla tuota
yksilön poikkeuksellisen suureen mer-kittävj^
eu' kohoavaa osuutta. lElias
Lönnrotin "Kalevalassa" sensijaan
molemmat puolet ovat edustettuina
harvinaisessa tehokkuudessa ja juuri
senyuoksi' se kaiickien muitten teosten
edellä on suomen kansan. suuri ker^
tova runoelma, kirjallisuutemme k u l ­makivi.
Viime -päivinä ' O l i ' ilmestynyt teos,
Jonka kansilehdellä- oii luettavana tä­hän:
saakka; vain jälkimaailman h a r ­voille
kirjallisuutemme, teoksille omis­t
a n ^ kunniamaininta: 1) Itsestään
* herää: kysymjsi onko'; Ömestyny t; uusi
^ertavieu ^ \ kaqsamruho^^ .valikoima
vai onko suomalainen kirjallisuus-saa.
nut uuden '^Kalevalan" taikka eräisiin
proosakirjallisuutemme . ..klassillisiin
teoksiin' rinnastettavan jyllättävän- l i ­sän.
' '
. rfeoksessa on julkaistu.'jöUkko v a r s i -
naisia kansanrunoja ihuistiittavia
JiojA'.''A'döista"känsarir^Unofska "kirjo-;
kannen*' runot kuitenkin eroavat^^siinä.
suhteessa, ^että: kukaan:; runonlaulaja;
ei'ole niitä koslaan eislti^yt eikä nii.;.
t ä ' i - jotakuta poikkeusta-lukuunot-,
tamatta ~ liioin ole", ollut olemassa;
ennen tämän teoksen^i^tyvaiheita.;
Ne- ovat lähtöisin professori- Martti;
Haavion •—, r u n o i l i j a ' P ; Mustapään
kaksoispersoonastä; niiden . l o p u l l i s ­ta
muoboa ~on hionut.:kirJaiIija Aale
Tynni^ runoiliJa-aslaantuntemuksel-laan
Ja kieliasua tarkistanut tunnet­tu
oikeakiellS3?y8mies, dosentti Lauri
(Hakulinen. Runot eivät siten ole a i ­toja,
laulajien esittämiä kansanruno­ja
eivätkä liioin sisällä n i i n huomat­tavaa
professori Haavion' omaa posi­tiivista
luovaa osuutta ,että niitä oUäi
pidettävä' kansanrunouden pohjalta
syntjmelnä taiderunoina, joiden teki­jänoikeus
olisi runoilija P. Musta­pään.
; (Minkä.-vuoksi nämä merkilliset s a ­keisiin
jakautuvat esitykset ovat
syntyneet Ja mikä on niiäen'Wkoi->
tus?
Varsinaisen,' vain suullisesti esite­tyn
ja meillä parin vuosisadan aikana;
muistiinpanoina talletetun kansanru-nouden
taiderunoudesta erottava pää­ominaisuus
toisintoisuus on Johtanut
kuvitelmaan: tiettyjen, tols!aan'enemr:
män' t a i vähemmän muistuttavien
suullisten esitysten '.'ykslalkulsuudes-t
a " j a uskoon, että: muistiinpanojen
keskinäisen vertailun avulla ajattele­malla
olisi mahdollista' saada' selville:
kuvitellut alkuperäiset muinaiset r u ­not'
(alkuasut,- alkumuodot) , siis ker­tovien
runojen: kohdalla' se todella
mulöainen eepos,'joka-EliasIjönnroT
tuta jäi- tavoittamatta^ B t e ' jälkeen
kuin. on käynyt ilmi; että ainoakaan
ns.'alkumuoto eijole osoitettavissa o i ­keaksi/
mutta sensijaan:-'aina' tekijän­sä
subjektiiviseksi v t u o i t e ^ i . J a r u - '
noutena aitojen' kansanrunojen uu-:
deksi kirjalliseksi tolslhnoksi tai p l a ­giaatiksi,
puhe muinaisista suomalai­sista
runoista historiallisessa mielessä
on jäänyt kaikkea toslasiain tukea
vailla olevaksi muinaisen suuruuden
kuvitteluksi. Viime vuosien voimak­kaan
kritiikin seurausta on, että pro­fessori
Martti Haavio on eri yhteyk­sissä
ilmoittanut suhtautuvansa krilr
tulisesti alkiunuotojen palauttami­seen
ja siten ktohnllaisentutkimus-suimnan
perustehtävästä luopuen
lähtenyt etsimään u u s i a m l a.
Tähän suomalaisen kansanrunou­dentutkimuksen
johtavan edustajan
kannanottoon päättynee 'vuosikym­meniä
kestänyt, tavattomasti • enerr
giaa vaatinut pyrkimys tieteen nimes­sä
luoda runoteos. Jol^', aitona m^l-nalseepoksena'
tai aitojen muinaisten
nmoelmien kokoelmaha voitaisiin a -
settaa vasta, alun toista vuosisataa
1) KnuOKANSI. Suomen kansan
kertomusranoutta. Toimittanut Mart­t
i Haavio. WSOY 1952.
sittenvsyntyheen J a Elias Lönnrotin
kkjoittaman :''kalevalan" tUaUe. Täs­sä
yhteydessä lienee myös saanut rat­kaisunsa
vuosfsatainen kysymys " K a ­levalan"
aitoudesta: se ei ole aitolau-^
lajien suullisesti esittämien kansan­runojen'kokoelma,
mutta se on aito
EUas Lönnrotin:!kirjoittamana teok­sena:
Ja se on: aito. mulnalseepos es­teettisessä;
muttr. ei historiallisessa
mielessä.
'Ptofessori Martti Haavion luopuessa
alkiunuotojen tdEemisestä runoilija
P, Mustapää^ e i 'bio voinut suvaita sir
tä yhä ' edelleenkin . ajankohtaista,
kohtalonomaista: merkittävyyttä^ mikä
Elias. (Lönnrotin suurteokseUa on,
eikä tyytyä selvittämään varsinaisen'.
kansanrunouden geneettisiä Ja esteet­tisiä
probleemeja; Senvuoksi profes­sori
Martti Haavio hyläten krohnllai-sen
. "ennalleenpalauttamisen" selitti
toisinaan 'enentman tai vähemmän
muistuttavat: laulajien suulliset : esi­tykset'
yhden- riinoiliJan seplttämiksl,
: Ja runoilija' P.'Mustapää j u l k a i s i , E -
llasA lidnnrotiny^Juhlavuoden . alussa
sanrunojenrlalsilikaattela, karkeita
muunnoksia; . ^ t y i s e s t l huomauttaen:
muunnoksia.-ertiyisestl huomauttaen:
en ole ryhtynytv rekonstruoimaan a l ­kumuotoja:.
-Näiden - ^ a i t o j e n kan^
sanrunojen ''oleellisia :'kansanomair
suufeia-ifaÖlaHiieÖeri'^irunojen" to­dellinen-
tarkoitus 'ilmeni 'Selvästi te­oksen
^julkaisljan^-EUaS'Lönnrotiin ja
hänen: teoksiinsa - kohdistamista vä-hekQTvistä
huomauttiksistav hänen o-mlsta'esityksistään
uusien teosten o h
tamisesta 1 kouluihin -:•; 'oppikirjoiksi
• Kalevalah"? Ja'A *iKanteletta*enr' r l n -
naUe ja selityksestä, että hän on t a h -
tonut-tehdäklmniaa runojen sepittä-
JlUev muinaisnuloilljoille.
Sen odottamattoman; suuren j u l k i ­sen
huomion Ja eri tahoilla esitetyn
kritiikin .johdosta, mikä aiheutui
"Laulupuusta'-' _Ja sitä ennakoineesta
esitelmästä, "Kirjokannen" tarkoitus
on nyt ilmoitettu toiseksi.' Professori
Martti Haavio esittää teoksen " A l k u ­sanoissa"
kauniita tunnustuksen sa­noja
"Kalevalasta", joka hänen mle-lestäärif
on Jopa •pysynyt "luonnontuo-reena
nmoelmana". Omassa teok­sessaan
hän sanoo pyrkivänsä anta­maan
suiurelle. yleisölle kuvan kerto­vien
kansanrunojemme yleisestä laa­dusta
ja nUden pienolstaideteosten,
alkuperäisten runojen kauneudesta,
joiden kimaltelevia, siruja hän sanoo
Elias Lönnrotiri: käyttäneen- luodakr
seen suuren kompositionsa. Tämä
kaunis j a :hyi^Uu3rttävä -pyrkimys o-soittautuu
kuitenkin eräiden - har­haanjohtavien'
tietojen; j a aidon kan­sanrunouden,"
"Kalevalan*:: perustan.
Johdonmukaisen vääristetyn takia
vain. joltain muitavpyrkimyksia.peit­täväksi
verhoksi. •
'Ilmestymistään lähinnä seuraavina
aikoina "Kaleväla'r käsitettiin ennal­leen
palautett^r muinalseepokseksi
Ja 11880-luviUta/i^lkaett Elias Lönnto-tin,
enemman^.fei, vähemmän mekaa­niseksi
"kokootipanoksi'. joka -Lonn-roKnlisäysten
jayhdistelyjen takia ei
jahtia oikeata ^Jcäsitystä: otaksutuista
• muinaidsta r?ximolita. • Väfeta^, • viime
vuosin^ dnällettu^kiinnittää huomio­ta,
siilien,' että .iEaias: Lönnrotin per-soonälliheh
luova osuus on'aikaisem­min
otaksuttua suurempi ja ssrvälU-sempi.
J a : senvuoksi eepoksen luon­nehtiminen
vain "kokoonpanoksi"
riittämätöntä.. Mutta tästä huoli-ma,
tta professori Haa-vio ilmoittaen
'"Kalevalan" syntyyn johtaneista vai­kuttimista
tähdellislmmäksi pyrki­myksen
suomenkielisen kirjallisuuden
luomiseen selittää: "Aikojen viedessä
Kalevala on yhä ratkaisevammin i r -
roittautui tuosta asemastaan pelkkä­nä'kirJaUisuuden
merkittävänä tuot­teena:
se kohosi suorastaan kansalli­seksi
symboliksi." Tämä On suun-nUleen
yhtä o^elnrkuin olisi väittää
"Uusi Testamenttia! -käsitetyn Ja e':-
delleen käsitettävä&^pelkästään maa-ilmanklrJaUIsuiideu
^merkkiteokseksi!
Professori Mäirttl Haaviolle "£^leva-la"
kuitenkin toäeliisuudessa: on —
nitoku&ihätfiÄeita'kertoja' on täh­dentänyt.—
enrfenkaikkea vertaiisku-vä,
^SmlboU, Jonka liän rinnastaa Jopa
.vain museaalista mielenkiintoa omaa­viin
lukarilalsten Pyhän rrapanin
kruunuun Ja skotlantilaisten kruu-naiiskiveen.
Tätä taustaa vasten on
ymmärrettävissä, että kirjaUisuutem-me
merkkiteos ei häntä myönteisessä-mielessä
kiinnosta Ja että sen syn­tyyn
j a erikoislaatuisuuteen ratkai­sevasti
- vaikuttanutta yhteisötekijää
r-^ runolaulajia Ja heidän esitystensä
mukaisia aitoja kansanrunoja profes­sori
Haavio ei lainkaan tunnusta. Ja
kun näin on, tuskin heraa hämmäs-'
tystä, etta han tosiasioista välittämät,
tä selittää Elias (Lönnrotin mulca
käyttäneen suuren komposition: luo­dakseen
"Kirjokannessa": luettavana
olevia runoja. Joista ainoakaan todel­lisuudessa
el ole ollut (Lönnrotin käy­tettävissä,
Ja siten tieteessämme ver­taansa,
etsivällä tavalla Krrkii mitä­töimään
"Kalevalan" tutkimuksessa
tähän mennessä saavutetut tulokset.
"Kirjokannen" runot. eivät ole: K a ­levalan":
aineksia Ja n e antavat Elias
Lönnrotin tuntemasta. aidosta kan­sanrunoudesta
i}urinkur.;sen, käsityk­sen.
Oleelllsia^karjalalsen kansanru­nouden'
kieli-' Ja runo-ominaisuuksia^
puuttuvasta: "Kirjokannesta'-' saa 5^-
slm. sen käsityksen, .etta, '^Kalevala'.
biisi läritelfään käVjalaisempi, kun
as'a -todellisuudessa on juuri päin
vastoin* Tällaisen — lievästi sanot­tuna
n pU^taamattpmuud^' selity>k-:
$eksi tuskin voi löytää muuta : i f k ^
käsittämättömän karJälaisUn kdh^
distuvan vastenmielisyyden alheuttä-^
män'Sokaistumisen,- joka«-vähäisestä
kirkastuinisen- oireesta^ ;huolimatta
J^^tää^.:-johtavan^f kansanrunouden
tulkkauksessamme Jyöjäästl koijatta-nriln
vaurioihin. " ''^
Jatkp^ 5.'-5ivulla 1 W-'"
Bonn. ~ Englantilaiset mlehiijM.
ranomalset myönsivät e n t ^ Z i ^
tämarsalkka Kesselnng^Ue
man. jotta hän voisi vierailla B:LT
sukulaisensa luona. KesselnTb^
mlttiin aikoinaan kuolemaSTtaS:
sa suorittamiensa rikosten ^
mutta on tuomio muutettu elinSS"
seksL -^un.
FINNISH STEAM BATBS ^
56-58 Wldmer Street
Toronto, Ontario
MIEHET:
KeddvUkkona ja torstaina S-uin
Perjantaina 1-12 Lp. •
Lauantaina 1 Lp.-2 a.p
Sunnuntaina 8 a.p.-i LD
NAISET:
Keskiviikkona j a torstaina 3.121 „
Perjantataa ja lauantaina i - u if"
PUHELIN EL. K71 ^
m m
Peter Ä. Vesa, B.A.
Bamster, Solicitor, Notary
SUOMALAINEN
LAKEUS
GE. 3392
1028 Danforth Ave.. Toronto
S.CJt. Urheiluliilon
virkailijoiden osoitleob
Puheenjohtaja: Ake Hunnakko
90 NeviUe Park Blvd.
Puhelin H.O. 6195
Toronto ontati»
SÄteeri:, Paavo Vaurio
?ft St. Patrick St. Toronto, Ont
Puhelin Elgin 8596
Rahastonhoitaja: Allan nibujT
488 Brock Ave. • Toronto. OnL
Puhelm L L . 1054
'Kb-Jeenvaihto sihteerille, Huo-mioii;
aa sihteerin uusi osoite.
KÄHVIÄ Suomeen
VIERAILETTEKO O
• SUOMESSA f
Käykää meillä ostamassa
KAHVIPAKETTINNE
rakkaimmiUenne Suomessa.
OLETTEKO CANADASSA?
Me lähetämme 4 paunan
KAHVIPAKETTEJA
Suomeen
H i n n a t $5.75 j a $6.00 *,
?,'(sisältyen posti- ja pakkausk^uo'
Postitoimiston virallinen •Xtittti läi
hetetaan kaikille pakettien läliet'^
tajiUe. '
PeopIe's Tea & Coffee Col
Puhelin EM-4-7832
266. Queen St. West, Tcronto, Ont
HALUATTEKO OSTAA TALON
TAI TaYTDA OMANNE?
ANTAKAA MEIDÄN AUTTAA TEITÄ NÄISSÄ ASIOISSA
ARTHUR H. KIVINEN
TORONTO R E A L ESTATE BQARDIN JÄSEN
33 Esgore Drive ' PuheUn MO. 5464 Toronto 12, Ontario
S U O E E
Paikkoja saatavana • Eurooppaan melkein kaikknn kulkuvuoroihin
heinäkuun lopUHa tai elokuun alkupuoleUa. •
Me voimme järjestää teidän matkanne Canadasta tai Yhdysvalloista
Ruotsin, Englannin tai mannermaan kautta.
Matkustajat Joilla ei, ole mitään sitä vastaan ,että nukkuvat isoissa
makuusaleissa,, voivat vielä saada .paikan M / S Anna Selenissa, joka
lähtee heinäkuun 1 p:nä suoraan Helsinkiin jä paluumatka Helsmgista
elokuun 8 p:nä. Vähimmäishlnnat.'/yhtäälle päin $160.00, edestakaisin
$320.00.
Ruotsin ^ e r i k a n Linjalla on kaksi kulkuvuoroa Halifaxista
SYYSKUUN 25 P:NÄ. JA JOULUKUUN 11 P:NÄ
jotka poistaa "Xhdysvaltain kauttakulkuviisumin tarpeellisuuden.
Tuottaessanne sukulaisen tai ystävän Canadaan järjestämme heidän
matkansa taydellisssti etukäteen maksetulla hpulla.
Uudet turisjilentojen^ lippuhinnät tekevät matkustamisen halvaka
jokaiselle, :jaka haluaa. säästää aikaa, "yhtäälle päin Montrealista
Helsinkiin^65.00 j a edestakaishl $657.00.
Älkää uiOioIttako lähettää ystävällenne S A L : n lahjapakettia. Nopea
ja tehaka^ perille toimitus taataan.
Soittakaa tai kirjoittakaa Miss Pontsonille, jos asianne koskee mat­kustamista-
Ja-Mr. Nummiselle vakuutuskysymyksistä. He ovat aina
teidän palveluksessaime."- - . . ; . /
a K. JOHNSON & CO. LIMITED
o VAKtfUTUSi J A MATKUSTUSASIAMIEHET •
697 Bay St., Toronto 2, O n t WA. 1403 tai WA. 1588
i i
ää kylmän aiheuttama yskä:
Pysävttäkäa se heti eurooppalaisia
DIANA-TIPOILLA, eurooppalaisen reseptiä
mukaan-tehdyllä lääkkeftUä, minkä jokainej
henkilö kaikkialla Euroopassa on tuntenui
vuosia ja jota on nyt myytävänä t«ille P»'
kallisessa rohdoskaupassanne.
Muutama tippa DIANAA otettuni g
sokeripalassa tai kuumassa vedessä^ Kena
päivässä, helpottaa heti KYLMÄN aiheirt^
tamassä itsepintaisessa YSKÄSSÄ,.nenj-katarrissa,
auttaa parantamaan kipeaa an^^
kuäi kylrnää rinnasta, auttaa asthmassaj-henkitorven
tulehduksessa, "korvatavi^
hammassäryssäja oh erikoisen hyvä Ifur^,
huuhteluaine. Sopii myöskin muihm^wf
koUuksiin.taloudessa. Huomaatte, ettoe^
rooppalaiset DIANA-TIPAT ovat Joytaag
tiensä useihin koteihin kaikkialla Canada^
erikoisen auttavana lääkkeenä talvei^ J*
kesällä. Canadässa- ei ole toista tamankai-taista
lääkettä. Hinta $1.25.