1952-06-07-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 4 Lauantaina, Icesalmun 7 p. •--Sattu-day, Jtme 7,19^^^ Ii -A'Port Attlnr.^ "Parkissa on ollut ifvamiäi, työn j y j h u a , ryskettä, pau- \Hinaa. VSinne ^^nsiinikärryt on byr- ^LOO^. on t^U&oovä&eä JcärränDyt." j ^ Y ^ l o l c v a on otettu Tyyixe^illmanln Joulujuhlia; varoen part-^vnnftn tlf^tm .•J-"-'ttÄmästä kjipletista. mutta,se.so- Visi^ybtä fay«ifl kos^emahb^^täfbän I|esän t<nihuja2£ta.: Kesäkiii^;^ pnä pidettiin ensimmäiset, talkoot Iskun' ]^!ul5tossa tänä: vuonna Ja kyJlä,Y^e »eiÄiijikMaTyt hyiTäslvätk/ii,' * AÄöa- 'dvatjraskasoimaat upota, näkymättä-m l i n siellä N o r t l i B r a n c t i i n tiellä. : i, JGrctoJa olt~saapunut. Mbeltä Ja ftaukaa, kaikk{^an 8 kappaletta: Seu-saavat olio-at talkoissa trokien kans-öä: T . KäkkäJtten, O. Niivllä, P . Mäkinen, M . HuHta, G . Piskar, W. Grönroos, Eino Pi^ps j a Eddy Pudas. ,V1I-löekslmainitt^ g' ajoi. J . 'Salmijärven Barndj Drug Co. — 3-KAUPPAA — Sanlt Ste. Marie Ontario NyS-Uiäkkeitä 4^ydelliA'varasto lääkkeitä. kset täytetään mlellisesti. Ik Simmkii&- Pickering VakuuttikHla Ja kiintpimistöjä i KilntelmKVölalnoJa ia bondeja ZO^Bine Stt9; : Tlmmins. Ont Jt^heUn 113 tro&ia, kun Jussi itse teki >^ötä ja "tuhoa" buUdozerillaan. !Finäntiä vähän vastusti alussa, k u n kävi Omi, em neVäijalkaiset «»edot olivat tehneet keittiöstä asuinpaikan itselleen talvella. xm& «oiiteäkin, pyyhittiin Jäljet pois jai pantiin k e l i - vi kiehumaan. K u n mojakkavesi Jö iloisesti porisi kiukaan päällä, niin huomattiin mojakkakupplen, lusik-kaln j a muitten sen kaltaisten Jää^ neen kavpun&iin. Kiirettä siinä piti, mutta lopuksi kaikki onnistui hyvin; Seuraavat henkilöt olivat ruokaa laittamassa: Mrs. Pyhölä,. mrs. Juvonen, mrs. Salmijärvi, nxrs. Toikko ja mrs. Widgren. I^ömiehiä Ja ettmiiehiä oli niin paljon, että en ehkä saanut kaikkien nimiä muistiiitkaan. Tässä he ovat: Geo. Salvo, 'W. Toikko, Sam Pukkala. H. Pöyhölä, K . Juvonen. Hellsten (anteeksi} — en muista etunimeä)/ J . Lehikohien^ P. Lehikoinen. Vilpas Hietaniemi, A. WldgTen, K'. Harju, S. Karju, J . Tonppa, P , Väänänen. X . Lampainen, H . Saari, A . Penttinen Jä M. Niemi. . Päivä oli hyvin fiopivartalkoUle ja. t5'ötä tuli tehdyksi aikalailla. K u n seuraavat talkoot pidetään, n i i n toi-, votaan saatavan yhtä paljon osanottajia, Myös huomautan, että jos Jonkun nimi Jäi mainitsemattai niin pjTydan anteeksi. (Nimenne on undh-tunut silloin pois, ni(uita itse ette ole unohdettu. >—Gulliver. - MATTI RAUTIO: New York; — Kesäkuun 1 päivän a i kaisena viikon vaihteena sai ainalcin S15 henkilöä surmansa erilaisissa o n nettomuuksina eri puolilla Yhdysvaltoja. Auto-onneitomuukslssa kuoli yli 300. y^RKERS' C O - O P E R A T I VE O F NEW O N T A R I O L I M I T ED © TIMMINS © SOUTH PORCUPINE Oj^IRKLAND LAKE o CONNAUGHT immt ELOKUVAT Reipasotteinen .elokuva Isontalon Antista y.m. pojista, kuinka;he viettävät juhannusta. Esitetään seuraavilla paikk^unnilla: SPRWEDALE: Finnish-haalilla kesäk. 11 p.. kl6 8.30 ip. C O B ^ T : Fianish-haalilla, kesäk. 12 pnä klo 8.30 lp. SOuld PORCUPINE: Finnish-haaUlla,kesäk. 13 pnä ^ kello 8.30 ip. . TIMMINS: Harmony haalilla, kesäk. 14 pnä ^ klo 8.00 ja 8.30 ip. ':COC£|^ANE: Piikasen luona^kesälc. 16 pnä klo 8.30 ip. o Lisäkuvana filmi "Finland Smiles", joka on valmistettu Olympialaisia varten englannin klclisine selostuksineen Ja kuvaa Suomen nähtävyyksiä y.m. ^ ESITTÄÄ: CANADAN SUOMALAISET ELOKUVAT P Matkustakaa f SUORAAN CANADASTA -m iO! •10 NOPEA MOOTTORILAIVA " S T O C K H O L M ' ' SYYSKUUN 25 ja JOULUKUUN 11 H A t l f A X I S TA Göteborgiin, m^st^^m^iPavatyheydet kalkklaUe Suomeen.. •> ' \ / rrJnia; ' • ' ' 1" AllmmatJIpRuJenhinnat yhteen suuntaan: I Turlstiik. $185: Ensimm. $285 ^al hytit, Ihastuttavan kauniit salit, erinomainen ruoka, kohtelias palvelu* T i l a t t a n n e paikkoja saatte parhaattledot aslamiehiltämme. DISH AMERICAN LINE li I X * 1255 PhUUps Sq. Montreal 2, Qne. Vnlpn Bank Bld«r. Calgary, Alta. 470 Main St Wlnnlper, Bfan. 71 Upper Watcr St. Hallfaz, N. S. '8 (7-21) Suomalaisen muusikon. Joka on sodan Jälkeen saanut kuulla Eugen fMraVinskin Johtavan tai David Oist-rahin viulu- Ja EmU Gilelsln pianoe-sityksiä, on täytynyt tulla siihen Johtopäätökseen, että itäinen naapurimme on todellinen musiikin (Mekka. A l lekirjoittaneelle tarjoutui mielenkiintoinen Ja opettavainen tilaisuus t u tustua Neuvostoliiton musiikkielämään suomalaisen taiteiliJai-etkikun-nan Jäsenenä. Taiteilijaryhmään, Joka oli ensimmäinen sodan Jälkeen, kuului kapellimestari Jussi Jalas, v i u lutaiteilija Anja Ignatius, pianisti Erik Tavvaststjerna j a oopperalaulaja Gustav Kyösti sekä allekirjoittanut säestäjänä. K u n oli kysymys konserttimatkasta — reittinä:<Leningrad, Tallina,'Moskova—^ ei ollut mahdollista ottaa vain turistin asennetta uusia vaikutelmia ahmien. Sensijaan esiintyminen konserttilavalla antoi oman mielenkiintoisen mahdollisuutensa tarkkailla erästä musiikkielämän tärkeätä osatekijää, yleisöä, ja tuntea hieman esimakua siltä, mitä merkitsee o lU t a i teilija •Neuvostoliitossa. >Me kaikki olimme yksimielisiä siitä, että yhtä Innostavaa ja inspiroivaa yleisöä ttiskin on toista. Konserteissa tuntui vallitsevan : selittämätön y h teenkuuluvaisuuden tunne, vire, joka keholtti taiteilijan antamaan.parastaan. Yleisö ei v&ln kuunnellut, vaan se rohkaisi, eli mukana itse esityksessä. Sen teaktioista saattoi myös päätellä- mistä se piti. Kansanlaulut Ja klassiUiset säveltäjät olivat sille jokapäiväistä leipää. Jopa saattoi kuull a Beebliovenln sinfoniaa kadulle s i joitetusta kovaäänisestä. Yleensäkin oli kaikkialla konserttisalien eteisauloissa huomioitu Beethovenin 125- vuotisjuhlavuosl muistonäyttelyin. Tuohon JUhUntaan liittyi tavallaan myös' E m i l Öilelsin' Leningradissa p i tämä pianoilta, johon släältyi kokonaista vllsl pianoäonaattia.' Silti, ei täysilukuinen- ylBlsö näyttänyt osoittavan ' vähimpiäkään; kyllästymisen merkkejä', mutfca samoinkuin meUläi olivat- Appassionata-ja iPathetlque sen suurimpiaJsuosikkeJa.;/ ^ . -;.t Uudempäi ' läridimälsta 1^ eritetään hyvin vähän, i Suomalaisten Itsetuntoa mairittelevaa; on se, etta Sihelius on poikkeusasemassa, häntä pidetään klassillisen perinteen - suu-renai Jatkajana: Saattoi todeta, - että esimi Jiissi Jalaksen orkesterikonserttien ohjelma ei ollut lainkaan tuntematon Ja viulukonserttoa ovat esittäneet siellä ainakin Oistrah ja Barlno-va. J a uusia taitajia ilmestyy jatkuvasti. Siitä saimme havainnollisen näytteen tutustuessamme^ Moskovan Konservatorioon sen joOitajan prof. Shvesnikovin ystävällisellä opastuksella. Oisbrahin v:ululuokassä tapasimme 19-vuotiaan nuorukainen, jolla sattui olemaan ohjelmistossa juuri Sibeliuksen konsertto. Sen han esitti meille aivan suurenmoisella tavalla. Nimi, Pikeisen, on syytä panna mieleen. Oistrah, jonka kanssa saimme vaihtaa muutaman sanan, muisteli mielihyvällä Suomen-matkaansa, ja lähetti sydämellisen tervehdyksen suomalaisille ystävilleen; Oli muuten mielenkiintoista nähdä Leningradissa ne kauniit konserttisalit, joissa Sibelius Ja Kajanus aikoinaan olivat e-slintyneet, j a tapasipa Jussi Jalas Moskovan Radlokomitean orkesterissa viuluniekan, joka kertoi soittaneensa Itsensä Sibeliuksen Johdolla; , Vapaailtamme vietimme useimmiten Leningradin Klrovin tcatter ssa tai Moskovan Suuressa teatterissa oopperoita täi balettia katsellen. Myös Talllnan Estonlateatterl on Jälleenrakennettu suomalaisen arkkitehdin. Armas Lindgrenin, piirustusten mukaisesti. Siellä näimme oivallisen b a lettiesityksen. Esmeralda. Yleensä oli Ohjelmistossa runsaasti venäläisiä klassikolta. Esim: Rlmskl-Korsalio-vilta. Jonka oopperoita ci tietääkseni lainkaan ole. meillä esitettyi/oh samanaikaisesti ohjelmassa ,4—5 teosta, samoin "Tshaikovskilta cs tettiln sellaisia harvinaisuuksia »;u:n Orleansin neitsyt ja Mazeppa: Paitsi tietysti Itse musiikkiin, josta pitivät huolen suuret sinfoniaorkester i t ja muhkeat lauluäänet — painopiste tuntui olevan miesten puolella, kiintyi huomio lavastuksen ja näyttämöllepanon upeuteen ja elävyyteen. Erikoisen vaikuttavia olivat venäläisten harrastamat Joukkokohtaukset. Oman lukunsa muodostaisivat itse l a vastukset, jotka saivat usein esiripun auettua suosionosoitukset osakseen. Neuvostoreallsmln periaatteiden mukaan pyritään niissä mahdollisimman elävään todellisuusvaikutelmaan, ja iUusio saattoi monasti olla miltei täydellinen. (Esim. baletissa Prinsessa Ruusunen solisivat suihkukaivot r u - noUlsesti ja kun vapauttaja^prinssi purjehti veneellään kohden linnaa, liukuivat silmien editse yhä uudet ja uudet maisemakuvat. iRimski-Korsa-kovin Pihkovalalsnaisen suuressa metsästyskohtauksessa kirmaisi koime oikeaa hevosta./näyttämölle. Ja r u h t i nas Igorissa tapahtui auringonpimennys varsin uskottavasti tähtien jqrtty. essä tuikkimaan taivaalle. Tulipalot. Joita näimme ainakin neljä-viisi; .vaikuttivat. hämmästyttän todellisilta. Ja yleisö näytti Uoitsevan niistä lapsen välittömyydellä. Suorastaan ihmeenä kuvattiin meille XSli^in Vaskisessa Ratsastajassa esiintyvää tulvaa, jossa ihmiset epätoivoisesti taistelevat elämästä Ja kuolemasta yrittäen tarrata ^ciinni laineilla vkeik-kuviin veneisiin. Nuo teatteritemput tuovat mieleen italialaisen oopperan alkuajat, jolloin kaikenlaiset detis;' ex machina-ihmeet olivat • suurta- muotia. Mutta silti ei .voi sanoa, että ne olisivat olleet vain hämäämistä, varten. Sitä ei tarvittu, sillä esitykset olivat todella korkeata luokkaa, J a e-rikoisesti baletin kohdalla,. Jonka loistavat soLstit tunnetaan koko maailmassa, ja Jossa Jokainen ryhmäe-siintyminenkin puhuu vanhasta' Ja huolella vaalitusta balettikulttuurista. Merkittävä asia on myös, että oopperoissa Ja baleteissa eslint^ät suuret, todella korkeatasoiset orkesterit, ^ ' Suomen sukuinen kansa sai oman kirjakielensä Washingtonissa ilmestyvässä USSR Information Bulletinissa oli .itoukok: 12 päivän numerossa kiinnostava selostus pienen, vähemmän kuin puoli miljoonaa tsheremissiä käsittävän Marin autonomisen neuvostotasavallan kehityksestä Lokakuun vallankUr mouksen jälkeen. Tämä tsaarivallan ailkana takapajuisissa olosuhteissa elänyt suomalals-ugrllalnen: kansa: on aikana takapajuisissa olosuhteissa valtavalla tavalla; niin ^talputeej^jl(^|n kulttuuriinkin iiiihden.' . 7^*> Kun tsaarihallltiä -yritti^ > kafkin keinoin venälälstyttää tätä • suoinen-sukuista kansaa ovat boläheviikit t f h - neet; aivan -päinvastoin. K a l l a l l i s ta kulttuuria on edistetty kaikin kelngln. Jppa' sUnä,.määrin: että'Itälle pietielle kansakunnalle on bölshevUklden avuUa.k,eW.t€ittyvOn[^a Ja sen seurauksena öii koko kansa psrt lukutaitoinen.'':. Kymmenen - vuoäen koulunkäynti on nyt pakolliiien käii^ puugelssa ja sdtsemääytiotihto maaseudulla.' Tasavallajssa; on nj[t köifi^^ ylempää oppilaitosta, kuusi opettaja-opistoa, 62 Jatkokoulua J a 732 kansä» ik' alkeiskoulua.- :Opettajia oli^ V i 1923-24 ainoastaan S99; mutia lukuvuonna 1950-51 oU niitä jö 5,228.' Tällä "Mari»-kanBalla, jolla ei feii-nen Lokakuun vallankumousta ollut omaa kirjakieltään, on nyt tilaisuus omalla kielellään tutustua Marxin; Engelsin, Leninin j a Stalinin suuriin teoksiin Ja lukea neuvostokirjailljain tuotteita ja venäläisen Ja maailmankirjallisuuden klassillisia teoksia. T a savallassa painetaan noin miljoona kirjaa vuodessa. "Neuvostovallan aikana on M a r i kansa luonut oman kirjallisuutensa, taiteensa ja musiikkinsa . . . Leninin Ja Stalinin kansallisuuspolitiikka^ on avannut Mari-kansalle laajat mahdollisuudet taloutensa Ja kulttuurinsa kehittämiseen", sanotaan selostuksessa. Suumurhaaja laskettu lomalle vankeudesta Ylläoleva suorastaan kanhistnttava knva osotttaa.'mUIaIseksl raakuutta Ja sotamielialaafietsovatalaTaKV^i-set eomlc-Julkaisut kuvillaan Ja kertomuksillaan muokkaavat lasten herkät nilelel^^.K^ «lasten leikistä" otettu (pyssyt vain eivät ole ladattuja) ja ^Ijitellään siinä miten amerikkalaiset ampuvat pohjois-korealaisia. Lukuiset canadalaiset Järjestöt, kuten CCF:n, Canadan naisten ^ ^rjestön ja £FP.:n: osastot Ja ryhmät ovat vaatineet Ottawa'a fcleltättöän sellaisen lasten mieliä r^afstavan nqnrkyn pääsyn Canadaan. • , FIL TRI VÄINÖ KAUKONEN: Pako kultaisiin kuvitelmiin Elias Lönnrotin patsas paljastettu Sammatissa Kalevalaseuran järjestämät Elias Lönnrotin patsaan . paljastamisjuh-lallisuudet alkoivat ensimmäisenä helluntaipäivänä seuraavan viedessä seppeleensä Lönnrotin hautakivelle Sammatin kalmistossa. Paikkarin,torpan edustalla olevaJUe kentälle oli kerääntynyt tuhatlukuinen yleisö sekä paUskakUntalaisia e|i-' ta kauempaa aina pääkaupungista, saakka tulleita.' Kalävalaseurah p u heenjohtaja,: dosentti A : O. Väisänen, piti patsaan paljastuspuheen, patsaan oli suurehtanutr kuvanveistäjä Eino Rasanen Emil Halosen mallin mukaan. Siinä Lönnrot istuu kivellä pitäen vasemmassa kädessään k i i j o i - tusvlhkoa. • ; Patsaan vastaanotti valtion puolesta opetusministeri R. Oittinen pitäen puheen, jossa hahmoittell Lönnrotin luonteen edustavimpia piirteitä ja lausui kiitoksensa kaikille, jotka oU- -vat olleet patsasta aikaansaamassa Leningrad. — Leningradin seudun kylpylöissä j a parantoloissa on jo a l kanut kesäkausi. Kaupungin ympäristössä Ja K a r j a l a n kannaksella viettää nyt jo lomaansa noin 300,000 työlaista: Hestroratskin ja Suomenlsih-den rannikolla olevan kylpyläseudun parantolat ovat hyvin valmistuneet kesäkautta varten. Nämä luonnoh-kauniit seudut havumetsineen ja met-säjärvineen. Jotka olivat ennen y l i mystön j a rikkaiden käytössä, vetävät nyt puolansa lomanviettäjiä xoflfln kalkuta äärUt^ M i l l o i n taideteos selitetään kansan yhteiseksi omaisuudeksi, tähän luonnehdintaan sisältyy käsitys, että tekijän .erinomaisesta; lahjakkuudesta, jo(pa nerojckuudesta huolimatta kuitenkin yhteisöllisillä tekijöillä sen y h teydessä on. huomattavan suuri merkitys. Erityisesti yhteisöllisinä, koUek-tiivisina, .varsinaisen kansanrunouden tuotteet kuitenkin ovatr vailla tuota yksilön poikkeuksellisen suureen mer-kittävj^ eu' kohoavaa osuutta. lElias Lönnrotin "Kalevalassa" sensijaan molemmat puolet ovat edustettuina harvinaisessa tehokkuudessa ja juuri senyuoksi' se kaiickien muitten teosten edellä on suomen kansan. suuri ker^ tova runoelma, kirjallisuutemme k u l makivi. Viime -päivinä ' O l i ' ilmestynyt teos, Jonka kansilehdellä- oii luettavana tähän: saakka; vain jälkimaailman h a r voille kirjallisuutemme, teoksille omist a n ^ kunniamaininta: 1) Itsestään * herää: kysymjsi onko'; Ömestyny t; uusi ^ertavieu ^ \ kaqsamruho^^ .valikoima vai onko suomalainen kirjallisuus-saa. nut uuden '^Kalevalan" taikka eräisiin proosakirjallisuutemme . ..klassillisiin teoksiin' rinnastettavan jyllättävän- l i sän. ' ' . rfeoksessa on julkaistu.'jöUkko v a r s i - naisia kansanrunoja ihuistiittavia JiojA'.''A'döista"känsarir^Unofska "kirjo-; kannen*' runot kuitenkin eroavat^^siinä. suhteessa, ^että: kukaan:; runonlaulaja; ei'ole niitä koslaan eislti^yt eikä nii.;. t ä ' i - jotakuta poikkeusta-lukuunot-, tamatta ~ liioin ole", ollut olemassa; ennen tämän teoksen^i^tyvaiheita.; Ne- ovat lähtöisin professori- Martti; Haavion •—, r u n o i l i j a ' P ; Mustapään kaksoispersoonastä; niiden . l o p u l l i s ta muoboa ~on hionut.:kirJaiIija Aale Tynni^ runoiliJa-aslaantuntemuksel-laan Ja kieliasua tarkistanut tunnettu oikeakiellS3?y8mies, dosentti Lauri (Hakulinen. Runot eivät siten ole a i toja, laulajien esittämiä kansanrunoja eivätkä liioin sisällä n i i n huomattavaa professori Haavion' omaa positiivista luovaa osuutta ,että niitä oUäi pidettävä' kansanrunouden pohjalta syntjmelnä taiderunoina, joiden tekijänoikeus olisi runoilija P. Mustapään. ; (Minkä.-vuoksi nämä merkilliset s a keisiin jakautuvat esitykset ovat syntyneet Ja mikä on niiäen'Wkoi-> tus? Varsinaisen,' vain suullisesti esitetyn ja meillä parin vuosisadan aikana; muistiinpanoina talletetun kansanru-nouden taiderunoudesta erottava pääominaisuus toisintoisuus on Johtanut kuvitelmaan: tiettyjen, tols!aan'enemr: män' t a i vähemmän muistuttavien suullisten esitysten '.'ykslalkulsuudes-t a " j a uskoon, että: muistiinpanojen keskinäisen vertailun avulla ajattelemalla olisi mahdollista' saada' selville: kuvitellut alkuperäiset muinaiset r u not' (alkuasut,- alkumuodot) , siis kertovien runojen: kohdalla' se todella mulöainen eepos,'joka-EliasIjönnroT tuta jäi- tavoittamatta^ B t e ' jälkeen kuin. on käynyt ilmi; että ainoakaan ns.'alkumuoto eijole osoitettavissa o i keaksi/ mutta sensijaan:-'aina' tekijänsä subjektiiviseksi v t u o i t e ^ i . J a r u - ' noutena aitojen' kansanrunojen uu-: deksi kirjalliseksi tolslhnoksi tai p l a giaatiksi, puhe muinaisista suomalaisista runoista historiallisessa mielessä on jäänyt kaikkea toslasiain tukea vailla olevaksi muinaisen suuruuden kuvitteluksi. Viime vuosien voimakkaan kritiikin seurausta on, että professori Martti Haavio on eri yhteyksissä ilmoittanut suhtautuvansa krilr tulisesti alkiunuotojen palauttamiseen ja siten ktohnllaisentutkimus-suimnan perustehtävästä luopuen lähtenyt etsimään u u s i a m l a. Tähän suomalaisen kansanrunoudentutkimuksen johtavan edustajan kannanottoon päättynee 'vuosikymmeniä kestänyt, tavattomasti • enerr giaa vaatinut pyrkimys tieteen nimessä luoda runoteos. Jol^', aitona m^l-nalseepoksena' tai aitojen muinaisten nmoelmien kokoelmaha voitaisiin a - settaa vasta, alun toista vuosisataa 1) KnuOKANSI. Suomen kansan kertomusranoutta. Toimittanut Martt i Haavio. WSOY 1952. sittenvsyntyheen J a Elias Lönnrotin kkjoittaman :''kalevalan" tUaUe. Tässä yhteydessä lienee myös saanut ratkaisunsa vuosfsatainen kysymys " K a levalan" aitoudesta: se ei ole aitolau-^ lajien suullisesti esittämien kansanrunojen'kokoelma, mutta se on aito EUas Lönnrotin:!kirjoittamana teoksena: Ja se on: aito. mulnalseepos esteettisessä; muttr. ei historiallisessa mielessä. 'Ptofessori Martti Haavion luopuessa alkiunuotojen tdEemisestä runoilija P, Mustapää^ e i 'bio voinut suvaita sir tä yhä ' edelleenkin . ajankohtaista, kohtalonomaista: merkittävyyttä^ mikä Elias. (Lönnrotin suurteokseUa on, eikä tyytyä selvittämään varsinaisen'. kansanrunouden geneettisiä Ja esteettisiä probleemeja; Senvuoksi professori Martti Haavio hyläten krohnllai-sen . "ennalleenpalauttamisen" selitti toisinaan 'enentman tai vähemmän muistuttavat: laulajien suulliset : esitykset' yhden- riinoiliJan seplttämiksl, : Ja runoilija' P.'Mustapää j u l k a i s i , E - llasA lidnnrotiny^Juhlavuoden . alussa sanrunojenrlalsilikaattela, karkeita muunnoksia; . ^ t y i s e s t l huomauttaen: muunnoksia.-ertiyisestl huomauttaen: en ole ryhtynytv rekonstruoimaan a l kumuotoja:. -Näiden - ^ a i t o j e n kan^ sanrunojen ''oleellisia :'kansanomair suufeia-ifaÖlaHiieÖeri'^irunojen" todellinen- tarkoitus 'ilmeni 'Selvästi teoksen ^julkaisljan^-EUaS'Lönnrotiin ja hänen: teoksiinsa - kohdistamista vä-hekQTvistä huomauttiksistav hänen o-mlsta'esityksistään uusien teosten o h tamisesta 1 kouluihin -:•; 'oppikirjoiksi • Kalevalah"? Ja'A *iKanteletta*enr' r l n - naUe ja selityksestä, että hän on t a h - tonut-tehdäklmniaa runojen sepittä- JlUev muinaisnuloilljoille. Sen odottamattoman; suuren j u l k i sen huomion Ja eri tahoilla esitetyn kritiikin .johdosta, mikä aiheutui "Laulupuusta'-' _Ja sitä ennakoineesta esitelmästä, "Kirjokannen" tarkoitus on nyt ilmoitettu toiseksi.' Professori Martti Haavio esittää teoksen " A l k u sanoissa" kauniita tunnustuksen sanoja "Kalevalasta", joka hänen mle-lestäärif on Jopa •pysynyt "luonnontuo-reena nmoelmana". Omassa teoksessaan hän sanoo pyrkivänsä antamaan suiurelle. yleisölle kuvan kertovien kansanrunojemme yleisestä laadusta ja nUden pienolstaideteosten, alkuperäisten runojen kauneudesta, joiden kimaltelevia, siruja hän sanoo Elias Lönnrotiri: käyttäneen- luodakr seen suuren kompositionsa. Tämä kaunis j a :hyi^Uu3rttävä -pyrkimys o-soittautuu kuitenkin eräiden - harhaanjohtavien' tietojen; j a aidon kansanrunouden," "Kalevalan*:: perustan. Johdonmukaisen vääristetyn takia vain. joltain muitavpyrkimyksia.peittäväksi verhoksi. • 'Ilmestymistään lähinnä seuraavina aikoina "Kaleväla'r käsitettiin ennalleen palautett^r muinalseepokseksi Ja 11880-luviUta/i^lkaett Elias Lönnto-tin, enemman^.fei, vähemmän mekaaniseksi "kokootipanoksi'. joka -Lonn-roKnlisäysten jayhdistelyjen takia ei jahtia oikeata ^Jcäsitystä: otaksutuista • muinaidsta r?ximolita. • Väfeta^, • viime vuosin^ dnällettu^kiinnittää huomiota, siilien,' että .iEaias: Lönnrotin per-soonälliheh luova osuus on'aikaisemmin otaksuttua suurempi ja ssrvälU-sempi. J a : senvuoksi eepoksen luonnehtiminen vain "kokoonpanoksi" riittämätöntä.. Mutta tästä huoli-ma, tta professori Haa-vio ilmoittaen '"Kalevalan" syntyyn johtaneista vaikuttimista tähdellislmmäksi pyrkimyksen suomenkielisen kirjallisuuden luomiseen selittää: "Aikojen viedessä Kalevala on yhä ratkaisevammin i r - roittautui tuosta asemastaan pelkkänä'kirJaUisuuden merkittävänä tuotteena: se kohosi suorastaan kansalliseksi symboliksi." Tämä On suun-nUleen yhtä o^elnrkuin olisi väittää "Uusi Testamenttia! -käsitetyn Ja e':- delleen käsitettävä&^pelkästään maa-ilmanklrJaUIsuiideu ^merkkiteokseksi! Professori Mäirttl Haaviolle "£^leva-la" kuitenkin toäeliisuudessa: on — nitoku&ihätfiÄeita'kertoja' on tähdentänyt.— enrfenkaikkea vertaiisku-vä, ^SmlboU, Jonka liän rinnastaa Jopa .vain museaalista mielenkiintoa omaaviin lukarilalsten Pyhän rrapanin kruunuun Ja skotlantilaisten kruu-naiiskiveen. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävissä, että kirjaUisuutem-me merkkiteos ei häntä myönteisessä-mielessä kiinnosta Ja että sen syntyyn j a erikoislaatuisuuteen ratkaisevasti - vaikuttanutta yhteisötekijää r-^ runolaulajia Ja heidän esitystensä mukaisia aitoja kansanrunoja professori Haavio ei lainkaan tunnusta. Ja kun näin on, tuskin heraa hämmäs-' tystä, etta han tosiasioista välittämät, tä selittää Elias (Lönnrotin mulca käyttäneen suuren komposition: luodakseen "Kirjokannessa": luettavana olevia runoja. Joista ainoakaan todellisuudessa el ole ollut (Lönnrotin käytettävissä, Ja siten tieteessämme vertaansa, etsivällä tavalla Krrkii mitätöimään "Kalevalan" tutkimuksessa tähän mennessä saavutetut tulokset. "Kirjokannen" runot. eivät ole: K a levalan": aineksia Ja n e antavat Elias Lönnrotin tuntemasta. aidosta kansanrunoudesta i}urinkur.;sen, käsityksen. Oleelllsia^karjalalsen kansanrunouden' kieli-' Ja runo-ominaisuuksia^ puuttuvasta: "Kirjokannesta'-' saa 5^- slm. sen käsityksen, .etta, '^Kalevala'. biisi läritelfään käVjalaisempi, kun as'a -todellisuudessa on juuri päin vastoin* Tällaisen — lievästi sanottuna n pU^taamattpmuud^' selity>k-: $eksi tuskin voi löytää muuta : i f k ^ käsittämättömän karJälaisUn kdh^ distuvan vastenmielisyyden alheuttä-^ män'Sokaistumisen,- joka«-vähäisestä kirkastuinisen- oireesta^ ;huolimatta J^^tää^.:-johtavan^f kansanrunouden tulkkauksessamme Jyöjäästl koijatta-nriln vaurioihin. " ''^ Jatkp^ 5.'-5ivulla 1 W-'" Bonn. ~ Englantilaiset mlehiijM. ranomalset myönsivät e n t ^ Z i ^ tämarsalkka Kesselnng^Ue man. jotta hän voisi vierailla B:LT sukulaisensa luona. KesselnTb^ mlttiin aikoinaan kuolemaSTtaS: sa suorittamiensa rikosten ^ mutta on tuomio muutettu elinSS" seksL -^un. FINNISH STEAM BATBS ^ 56-58 Wldmer Street Toronto, Ontario MIEHET: KeddvUkkona ja torstaina S-uin Perjantaina 1-12 Lp. • Lauantaina 1 Lp.-2 a.p Sunnuntaina 8 a.p.-i LD NAISET: Keskiviikkona j a torstaina 3.121 „ Perjantataa ja lauantaina i - u if" PUHELIN EL. K71 ^ m m Peter Ä. Vesa, B.A. Bamster, Solicitor, Notary SUOMALAINEN LAKEUS GE. 3392 1028 Danforth Ave.. Toronto S.CJt. Urheiluliilon virkailijoiden osoitleob Puheenjohtaja: Ake Hunnakko 90 NeviUe Park Blvd. Puhelin H.O. 6195 Toronto ontati» SÄteeri:, Paavo Vaurio ?ft St. Patrick St. Toronto, Ont Puhelin Elgin 8596 Rahastonhoitaja: Allan nibujT 488 Brock Ave. • Toronto. OnL Puhelm L L . 1054 'Kb-Jeenvaihto sihteerille, Huo-mioii; aa sihteerin uusi osoite. KÄHVIÄ Suomeen VIERAILETTEKO O • SUOMESSA f Käykää meillä ostamassa KAHVIPAKETTINNE rakkaimmiUenne Suomessa. OLETTEKO CANADASSA? Me lähetämme 4 paunan KAHVIPAKETTEJA Suomeen H i n n a t $5.75 j a $6.00 *, ?,'(sisältyen posti- ja pakkausk^uo' Postitoimiston virallinen •Xtittti läi hetetaan kaikille pakettien läliet'^ tajiUe. ' PeopIe's Tea & Coffee Col Puhelin EM-4-7832 266. Queen St. West, Tcronto, Ont HALUATTEKO OSTAA TALON TAI TaYTDA OMANNE? ANTAKAA MEIDÄN AUTTAA TEITÄ NÄISSÄ ASIOISSA ARTHUR H. KIVINEN TORONTO R E A L ESTATE BQARDIN JÄSEN 33 Esgore Drive ' PuheUn MO. 5464 Toronto 12, Ontario S U O E E Paikkoja saatavana • Eurooppaan melkein kaikknn kulkuvuoroihin heinäkuun lopUHa tai elokuun alkupuoleUa. • Me voimme järjestää teidän matkanne Canadasta tai Yhdysvalloista Ruotsin, Englannin tai mannermaan kautta. Matkustajat Joilla ei, ole mitään sitä vastaan ,että nukkuvat isoissa makuusaleissa,, voivat vielä saada .paikan M / S Anna Selenissa, joka lähtee heinäkuun 1 p:nä suoraan Helsinkiin jä paluumatka Helsmgista elokuun 8 p:nä. Vähimmäishlnnat.'/yhtäälle päin $160.00, edestakaisin $320.00. Ruotsin ^ e r i k a n Linjalla on kaksi kulkuvuoroa Halifaxista SYYSKUUN 25 P:NÄ. JA JOULUKUUN 11 P:NÄ jotka poistaa "Xhdysvaltain kauttakulkuviisumin tarpeellisuuden. Tuottaessanne sukulaisen tai ystävän Canadaan järjestämme heidän matkansa taydellisssti etukäteen maksetulla hpulla. Uudet turisjilentojen^ lippuhinnät tekevät matkustamisen halvaka jokaiselle, :jaka haluaa. säästää aikaa, "yhtäälle päin Montrealista Helsinkiin^65.00 j a edestakaishl $657.00. Älkää uiOioIttako lähettää ystävällenne S A L : n lahjapakettia. Nopea ja tehaka^ perille toimitus taataan. Soittakaa tai kirjoittakaa Miss Pontsonille, jos asianne koskee matkustamista- Ja-Mr. Nummiselle vakuutuskysymyksistä. He ovat aina teidän palveluksessaime."- - . . ; . / a K. JOHNSON & CO. LIMITED o VAKtfUTUSi J A MATKUSTUSASIAMIEHET • 697 Bay St., Toronto 2, O n t WA. 1403 tai WA. 1588 i i ää kylmän aiheuttama yskä: Pysävttäkäa se heti eurooppalaisia DIANA-TIPOILLA, eurooppalaisen reseptiä mukaan-tehdyllä lääkkeftUä, minkä jokainej henkilö kaikkialla Euroopassa on tuntenui vuosia ja jota on nyt myytävänä t«ille P»' kallisessa rohdoskaupassanne. Muutama tippa DIANAA otettuni g sokeripalassa tai kuumassa vedessä^ Kena päivässä, helpottaa heti KYLMÄN aiheirt^ tamassä itsepintaisessa YSKÄSSÄ,.nenj-katarrissa, auttaa parantamaan kipeaa an^^ kuäi kylrnää rinnasta, auttaa asthmassaj-henkitorven tulehduksessa, "korvatavi^ hammassäryssäja oh erikoisen hyvä Ifur^, huuhteluaine. Sopii myöskin muihm^wf koUuksiin.taloudessa. Huomaatte, ettoe^ rooppalaiset DIANA-TIPAT ovat Joytaag tiensä useihin koteihin kaikkialla Canada^ erikoisen auttavana lääkkeenä talvei^ J* kesällä. Canadässa- ei ole toista tamankai-taista lääkettä. Hinta $1.25.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 7, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1952-06-07 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus520607 |
Description
Title | 1952-06-07-04 |
OCR text |
Sivu 4 Lauantaina, Icesalmun 7 p. •--Sattu-day, Jtme 7,19^^^
Ii
-A'Port Attlnr.^ "Parkissa on ollut
ifvamiäi, työn j y j h u a , ryskettä, pau-
\Hinaa. VSinne ^^nsiinikärryt on byr-
^LOO^. on t^U&oovä&eä JcärränDyt."
j ^ Y ^ l o l c v a on otettu Tyyixe^illmanln
Joulujuhlia; varoen part-^vnnftn tlf^tm
.•J-"-'ttÄmästä kjipletista. mutta,se.so-
Visi^ybtä fay«ifl kos^emahb^^täfbän
I|esän t |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-06-07-04