Vapaus, July 13, 1968

              Sivu2 Lauafnttai, hdnSlk 13 p. ~ Saifeurdaj^lJuly 13, 1968
\ INDEPENDENt LABOR OROAN
VAPAUS OP FINNISH CANADIÄNS
<LIBERTY) IlstabUshodi Nov. 6, 1917
Putollshed thrlce weekly: Tuesdays, Thmvsdays and Saturdays by Vapaus
Pa!bIldiW^ 00. Lbnlted; iee>-ie» Blm (M; Weafei Sttdbuvy. OntarlOi OaBada.
, Mailing address: Box 69
.'Adi^MlsUv raton upoii< apidle»Uon. «ra^jt^tlm (re» e t «Smm-
Atttttoiised aft veco^d tum by ,the PJ^t Of fi«a. e e p a r t M t . Q t l a j^
and för paymettt of postage in caab
CANADIAN LANCUAGL^PRESS ^
Oanadansa 1 vk:
n L A V i B l S H A T i \
Skdc. i M Suomeen: ivk. i m 6 kk. 635
^Barbarossa" suunnitelman historia (3)
Ohje No. 21 - suuntana itä
Japanin vaaleista
Viikko sitten pidettyjen Ja|)a!niini yOjälbuanteten vaalien Ifelok-ssliayoni
it^9W©n lehtien toiiimesta ylistetty "yhdysvaltalais-suTjiqöiaiiksen
.tärkeäksi voitoksi",
.IJpftil^äittä asia näinj. ojMi(t — anuittft tosiasiain kuvaiute-seina
se tuntuu aiittenikin liiian yiksdlpuloliselta sananselitykseltä.
Koiko totuus m f etitä yhdysVaiMalaisafnlelinoni hallituspuolue
menetti vaarallisen paljon {kannatusta saimalla kiun eslimeT-kifcsi
koqnlmulniistiiriieai puolue, Mkä joMomr^^
munit vaati itsenäistä ulkopoUitiikkaa ja Yihdysvaltan satapö-
Milkasta eroami^i siai suhteellisesti pulhuen hyvin suuren vaa
.iJhAoiton.
AllkalkaanfMfnie fcuJteinkim alusta /tämän ^"kaiifcaisen maan"
vaailiasiaiin käsiittejy.
Japanin,parlasnieatinyläil^
let, siis 125, uudelleen valittaivaikisi jotea kolmas vuosi: Lisäksi
näistä edustajilta valitaan 50 ieatiMa m«sn äänestettiävlstä
henfldlöistä, joiden -täytyy todeHa alla laajalti tumnettiija hen-kilpitä
saavuttaalkseen maanlaajiua$ta mene^stä. Täst^ syys­tä
konservatiivit pa^ait paljon s e i l a i s i henik^öidenvairaan^
latfca ovat olleet syrjässä v^inaiseata ipolitiikasta,_ murtita
ovtat kuiitelnikin tulleet n n u ^ koilla tuinnetuksi väestön kes-kuudessa.
TäonÄ cJi epäilemiättä eduUinein vaalitaktiikka olo­suhteessa,
missä tarvirtaanxVähdinttäan^ ääntä ehdokkaan
vaJiUifcsi tulenyseiksii.
suinkaan ollut kanservatiivedille helppo, sillä
itste Iniberaalis^demökraattisen puolueten pääsihteer Takeo Fur
kuda julisti ennen vaadeja, että "ylähuoneessa emme saa me­n
e t ä kuin enintälän kaksi paikkaa".
KanservatiiveLlla (JiberaiaOisjderrilolkraatöilla) oli aiemrnini
ylähaioneessa 139 edustajaa ja niistä 71 erovuciq:^3ssa. Enemmis­töin
saadaSiseen konseirvatiiviit piiti saada täonän katsantodcan-nan
oniukiaian vähintään 69 edustajaa. Tulakselkai tuli nyt bui-tedkln
vain 68 edustajapaiikkaia I^aemratiöveillä cn vaahlme-neisityksensä
vuoksi nyt 136 paikkaa aiemman 139 paikan ase­mesta
Sosialisiteilla on nyt 59 edustajapaikkaa, 'aikaisemmin
73.
"Puhtaan hallxtuiksen^' dhjelimalla vaaledhin osallistunut
budhalaispuoluie Komei, millä oli aikaisemmin 20 edustaja­paikkaa,
sai nyt 13 edusttaöapaJldkaa, eli yhteensä 24 — ollen
lisäys neljä. KominKmistiiseUapuiGtkilee^ x^li ylähuoneessa 4
edustajaa, joista erovuoroilla 2. Heidän edustuksensa Ikerro-itaan
nyt nousseen seitsemään. Itsenäisiä valittiin nyt 5. Ai-kaisemmiin
heiltä oli 3.
Konservatidivien valallmieniötyiksen lisäksi kiintyy huomio
siihen, €ittä soaiialistpiiolue, mikä vaailajjkana selitti avoimesti,
että se ei voi tavoitella lisäpaifckoija, vaan pyrkii aikaisemmin
valtalami^nsa asemiensa säilyiitäm^ts€len, mien^ti myös kanna'-
tusta, muitta 'Ifcultaisen kesldtien" KameiT>uolue ja kommu­nistinen
puolue saavufttivaitmelkaiata väalimeootestystä.
Tämä sellaisenaan bej^ja^itaa jaipanilaiisltm valitsijain tyy^
tymättömyyttä nykyiseen hallitussuamtaan, Toisaalta tuntuu
kuitenkin siitä, että uutuuden pelko ja varihöjen kaavojen
seuraamdötapa vaikutti fcuätenikihi siihen, että mitään radikaa-
Isennpia muutoksa ei näistä vaaleista^^^k^
Nädön tosiasioiden perustöellaituntuu siltä, että puheet
"amerikkalaismielisyyden suuresta voilta tässä yh­teydessä
UevästMn sanoen hieman liioiteltuja. ^
Mitä oUsI tapahtpnut, ]ps Neu-vQstoUittQ
ei sykjSyllä tm oUsi oti
tanut vastaan Saksan tarjousta
Toisinaan on hyödylUstä tarkas­tella
mahdollisuutta voidakseen
jnpmarl^» todeimiiildeii, Tarka«-
telkaa^e kyseistä oletettua U-laaieetta
asteittain
Ensimmäinen ongelma: miten oli­si
käynyt,, jos, kolmoisneuvottelut
eivät olisi katkenneet?'
Ivan Mäiski ja Nikolai Kuanetsov
joista ensinmfiinittu oli vuonna, 1939
^'«JeuvostoUitpn suuuliähettllääpa Elng-lunnissa,
Jälkimmäinen osallistui
kpimöi$neuvötte!luihin Moskovassa
Neuvostoliiton merivoimien kansan­komissaarina,
ovat molemmat sitä
fpieltä, että neuvottelujen pltklttä-niinen
Englannin ja Raqskan taholta
ei oUut luonteeltaan taktista, vaan
"strategista". Sen enempää Englan­nilla
kuin Ranskallakaan el ollut
aikoipusta solmia sopimusta •—
muussa tapauksessa ne olisivat voit
neet pakottaa Puolan ja Romanian
suostumaan n e u vostoliittolajsten
joukkojen läpikulkuun. Pelkkä aja-^
tus sopimuksesta Neuvostoliiton
kanssa tuntui sellaisista poliitikoista
kuin Chamberlainista mielettömältä.
Jos Neuvostoliitto' ei olisi ryhty­nyt
katkaisemaan neuvotteluja, vaan
jäänyt odottamaan Englannin ja
Ranskan vastausta, olisi alkanut sota
Hitler oli hyökännyt Puolaan. Neu­vostoliiton
olisi pitänyt sitoumusten­pa
mukaisesti julistaa sota Saksalle.
Englanti olisi jäänyt"ylhäiscenyk.
sinäisyj^eensä". Ranska Maginot-
'linjan taakse, "merkilliseen sotati­laan".
Miten Neuvostoliiton Johtajat oli­sivat
voineet olla varmoja siitä, että
'ne olisivat tulleet soaia!|iiifia«n val­tion
avuksi? Eivät millään tavoin!
Chambarlain olisi ollut vain onnel<
Unen siitä,- että Saksa on juuttunut
.iQtaap jft ^glanti voi t^tell» '-'vii»
metiseen' neuvostosotilaaseen'.'
; Olettamusten tule? rakentua reaa
leUIo edeilytykflille. Eräs näitä edel­lytyksiä
oli Ranskan ja Englannin
monett«ly>vuo8ina l939-r-194|0, Nyt
tiedetään varmasti, että Maxim
Vaughanin syyrialaiset joukot val­mistautuivat
aktiivisesti tunkeutua
maan Neuvostoliiton Taka-^Kauka-siaan.
Tämä "merkillisen socl?n"
vaille on vähiten tunnettu, mutta
kaikkein merkillisin. Sodan jälkeen
julkaistut asiaku-jat osoittivat, että"
tällainen suunnitelma oli todella ol­lut
olemassa.
Itse englantilaiset irttivät Englan­nin
ja: Saksan mahdollista sotilaal­lista
liittoutumaa täysin reaalina.
Niinpä Englannin Moskovassa toi­miva
sotilasasiamies Firebrace ke­hitteli
seuraavanlaisia ajatuksia ita-
Inilaiselle kollegalleen:
— Saksa lyö Puolan 1-^2 kuukau­dessa.
Saksalaiset astuvat Neuvos­toliiton
rajalle. Silloin Saksa tarjoaa
rauhaa länsivalloille ehdolla, että se
saa vapaat kädet itään . . .
— Englanti saattoi jopa tekemän­sä
virheen jälkeen vielä selviytyä
sodasta, pohdiskeli itse Hitler myö­hemmin.
Se ei tietystikään olisi ol­lut
kovin kunniakasta sille, mutta
tällä alueella ei itserakkaus ole ko­vinkaan
herkkätuntoista. Se olisi
saattanut siirtää kaiken vastuun liit­tolaisilleen.
Me olisimme muuten
auttaneet sitä pelastamaan kasvonsa
Toinen ongelma: olisiko toinen
RAUHATON LUOTEISRAJA
Se **Prahan manifesti"
Helsinki. — SKDL:n äänenkannat-
: aja. Kansan Uutiset kirjoitti yllä-
»leyalla otsikolla heinäkuun 7 pnä
numeronsa j<rtitavassa toimituskirr
joituksessa seuraavaa:
Olisi erittäin vahingollista, jos
Norjan suurkäräjien äskeinen pää-tos
Norjan pysyttämiseksi edelleen­kin
Natossa katkaisisi keskustelun
Pohjolan puolueettomuudesta tai
vieläkin lisäisi sitä passiivisuutta,
mitä Suomi näiden kysymysten mer­keissä
on osoittanut pohjoismaisen
yhteistyön eri sektoreilla. Nythän on
nJiyttänyt siltä, että myös ehdotus
rpjarauhan solmimisesta Norjan ja
Suomen kesken on alkanut saada
.Tiel»3in vain kuriositeetin arvon,
kun päinvastoin ainakin alueellisten
erikoissopimusten solmimiseksi tuli­si
toimia entistäkin aktiivisemmin.
Tosin Neuvostoliitto ja USA etsi­vät
parasta aikaa parempia kontak­teja,
mutta alueelliset kriisitilat jat­kuvat
ja voivat edelleen kärjistyä-kln.
Mitään helpottumisen merkke­jä
ei ole näkynyt myöskään Suo­meen
rajoittuvilla pohjoisilla alueil­la.
Erittäin huolestuttavaa on se,
että Norjan ja Tanskan Natojäse-nvyden
ilmeinen jatkuminen mer­kitsee
ennen kaikkea Länsi-Saksan
asemien edelleen vahvistumista
myös J^aton pohjoisella siivellä. Ou­dolta
tuntuu, että Norjan nykyistä
ulkopolitiikkaa on perusteltu mm.
sillä, että näin estetään toisen maa-ilmansodan
tapahtumien toistumi­nen.
Tosiasiasshan tämä politiikka
on jo etukäteen avannut portit Nor­jaan
Länsi-Saksalle, jonka osuus Na­ton
asevoimissa juuri näillä alueilla
jatkuvasti vahvistuu ja kehityksen
näin jatkuessa muodostuu hallitse­vaksi.
Suomalaisten ei ole vähääkään
syytä peittää huolestumistaan. Na­ton
äskeiset itään provosoivat sota­harjoitukset
Pohjois-Norjassa osoit-tivat,
että ne vuosi vuodelta ovat
yhä lisänneet jännitystä kalottialu­eella.
Sellainen väite tuntuu nyt
varsin todennäköiseltä, että Naton
johtoelimissä on tehty päätös vah­vistaa
pohjoista sivustaa vastapaino­na
Ranskan vetäytymisen aiheutta­malle
heikentymiselle muualla. Tä­mä
merkitsee samalla, että länsilii-lon
kiinnostus Pohjolan aluetta koh­taan
ja Pohjolan merkitys Naton
strategialle on lisääntynyt. Tällainen
kehtiys on vetänyt myös Pohjois-
Eräitä radiokonxmentaattoreita toiuainelilessa ja joitakin
"uiutistietoja" lukiessa tunttuu siltä, että Neuvostoliiton ja
Tslhcikkoslovakian välit ovat fcärtjöstyneiet miltei katkeamispis­teeseen,
ja että millon tahamsavoidalan odottaa, jotta Neuvos­toliitto
raiiehittää maan voidakseen siten mulka estää Tshekko*
skivaikian "demokratidoitunusen".
Tunnetut itosiasiat ja aikaisempi fcolkemius varoittavat kui^
tenkin, ^tä näilssä NL-Tslhelkkodlovailda ''riätaju^ on
enemmän hurökasta toiveajattelua kuin asiallisuulttai Sen
vuoksi on syytä suihtaiuitua varauksin mihin juttuiliin, joiden
mmikaan "paha" NL on ottamaisillaan "pieniera" Tsbekkoslt>\'^a-
Idan kauluksista mittaa jiQtenldn samaan tap&an kuin Yhdys-viBtain
"hyvä" imperialisrai memiettelee Vietnamiissa.
Muiden hyvää taifeoittaviäi canaddla^^ kanssa mei­dän
lehtemme Vapaus suhtautuu suurella myötämielisyydellä
•Tshekkoslovakiassa toteutettuun ja vitelä menössai olevam uu-dlstusp
ja demiafcratisoiraisohjelmiaan; Meiltä näyttää slilitä,
eittä se voimastulttaa T^helkkoallovalkian Sosialistista järjeäteJI-mää
yleensä, kitfcemiällä pois viyj^stokankeuden ja muun luu- se, että se ei edusta Tshekko-tuneisuiuden
ja amltatmalla entisE suurömnut niahdöl^ hallituksen
tavallisen kansan -suurelle hiomistyön tahdolle ja mahdoUi- (tääUäkiin paljon mainostettua
suuiksllle. ja ylis*ettyä detaokraalttista re-
MUftta ktm mieille' sartortaiar^i k u t ^ meonetlfceli' esinL New fosmiohj&lmaa. Tosiasiassa.
Yorlk Timles Sörvice torstaisessa, "Mosflcovan uiitisessaan", että Tshekko^oivaikjian hallitus on
Neuvoatoliiton toinista coi esiteitty ''ensmjimäiinen kerta pa- hyljöniiiyt' ja tuominnut tämän
hamSheinen vastavaUanlmiiniouB^^ Tsihcflakoslovakiain de- "2,000 sanaa" nimisen maiidfesr
meöcraattisista reformeisla," niiin silloin on syytä „pysäihtyä, tim.
kaltsoa ja fcuumeUa", mistä o n tcxjell-a ^kysymys. Määiniltellessään, joko oikein
Väitettyääin johtavassa.paragrafissaan, etitä "vastavallan- tai väiärim, se ei nyt kiinnosta
kiumio<uksellisuius"-määriteJmiäÄ käytettiin jocsakjn neuvosto- meitä, itämlän "2,000 sanaa" mar
liiiljtolaiskihdessä "Tahökikioisikjvakiion demdlw telonmeja indfestin, vaUankumouikselUs^ka
vaataan", mainitussa New Yoric Times Servicen uulUstiedossa aaiaMrjelksi Neuvwitoliiton Li-todetaan
(kuitenkin vihan my&henimiin, eittä sitä määrltebnääteratumatja Gazeta" ei suin-ölilflln
käytetty — ei sikäläisestä haillitussuumitauksesta ja oh- kaan hyökännyt TshekkosTo-i#
na5lta, missä vaaditaian "fkonservatilvf^ puhdistamista
kqmmiunstisesit^ puolueesta".
Tämä 70 inltell^tatuaalin ail|lielkir>oittamfi, |liudvic Vacu-licin
kirjoitt&m^ maimfesti juiUoaiistiin praihalaöslehdeasä jo
toista kuiukaultta sittten ja ste Itummetaan, Tshokkoalovaikiassai
*'2,00& s^"-nimellä.
Kukaian ei kiellä etteikö tällaidta *'2,000 sanaa"-nimJstä
valkiaini halllitusta jq sen ohjel­ma^
vastaian, vaanpuodusti nii­ltä
"2,000:sanaa" manifestin vaa
tlmuöta vaataaa. — mitlkä
TgftiekkoslioivakiianL hallitus
hyljännyt.
on
Tosiasialt ovi^t todella joskus
manifestia olisi kirjoitettu ja juiDaaiBtu. Asian ytimenä on vain talrua kumim«mplö!
Suomen aikaisempaakin vaarallisem­paan
asemaan ja mahdollisuus sen­kin
joutumisesta kriisin sattuessa
vieraiden jalkoiliin on kasvanut.
Norjan päätöstä ihastelleet länsi-iahdet
ovat väittäneetT että se tar­joaa
takuun "idän hyökkäysuhkaa"
vastaan. Tällaista hyökkäysuhkaa
ei ole muualla kuin lännen propa­gandassa.
Neuvostoliiton asevoimien
valmius Jäämeren alueella, jirfion
viitataan, ei varmaankaan ole syy
tilanteeseen, vaan sen seuraus. Sen
sijaan Pohjois-Norjan muodostumi­nen
Naton hyökkäystukikohdaksi
vetäisi sen sodan syttyessä autta­matta
. mukaan ja johtaisi sen no­peaan
tuhoon. Tietysti voidaan aset­taa
kyseenalaiseksi,' oliko Norjan
suurkäräjillä tässä asiassa enää it­senäistä
päätäntävaltaa. Qnhan to­dettu,
että kesäkuun suurmanööve-rien
ajankohta oli valittu erittäin
lähelle sitä aikaa, jolloin suurkärär
jien oli tehtävä päätöksensä, ja
muutkin tekijät 'ovat vieneet siihen,
että Norja näyttää olevan Naton
vanki. Mutta siitä riippumatta ei ole
pohjaa puhua "idän hyökkäysuhas­ta",
sillä jopa väitetty Neuvostolii­ton
tarve saada sodan syttyessä lai­vastolleen
tukikohtia Pohjois?Noj-vastolleen
tukikohtia Pohjois-Nor-jasta
on todettu varsin kyseenalai-tyisi
tehokkaasti operoimaan atomi­sukellusveneillään
omista tukikoh­distaan
eikä uusien tukikohtien ra­kentaminen
kriisin aikana olisi mah­dollistakaan.
Ihmeellistä olisi, jos
norjalaisia pystyttäisiin todella va­kuuttamaan
niin väljähtäneellä pro­pagandalla
kuin Neuvostoliiton uh^
kaarnalla hyökkäyksellä. r
Suomen erinomaiseksi muodostu­nut
ulk(^liittinen tila saattaa hel­posti
johtaa siihen, että pidämme
asemaamme liiankin varmana ja tur­vallisena.
On sy)rtä muistaa kuiten-r
kin, että vaikka itärajalla onkin
rauhallista, niin luoteesta, Norjan
kauniiden vuonojen ja tunturien
katveesta nousee huoltaherättävä
uhka.
maailmansota ylipäätänsä alkanut?
On lOjtoyiQitsijQUa, jotk^ ovat sitft
mieltä, että jollei Neuvostoliitto oli
si Bustunut sopimukseen ei sotaa
olisi tullut ollenkaan, koska Hitler
ei.oli9i uahfA^nut hy$|^^ Fuo^aan
(sangalla vihjataan ajatus, että Nou•^.
vost«}iitto«li syypäftsotaaQ!). .
Suiinnit(|)ma syntyi täy^ip riippu­matta
siitä,, millaiienasepteen Neu­vostoliitto'ottaa-
Puolaan suuntautu­vaa
hyökkäystä koskeva ohje oli
allekirjoitettu hulitikuun 3. päivänä
ja se toistettiin toukokuussa
PuoIaanThydkkSäniisen ajankoli-ta
— syyskuun I. pnä määrät-tiin
jo i l . huhtikuuta!
Olettamus siitä, että sota olisi al­kanut
vuonna 1939 ja: että Hitler oli­si
vielä odottanut kauan, näyttää pe­rusteettomalta
vielä erään tärkeän
seikan vuokgi — Hitler ei iialunnat
eikä voinut odottaa. Hänen kenraali­kunnan
kanssa käymissään keskus­teluissa
esiintyy kaiken aikaa; sama
ajatus: aika ei.tee aina työtä Saksan
hyväksi.
Kolmas ongelma: Jos hyökkäys
Puolaan olisi kuitenkin tapahtunut
ja Neuvostoliitto olisi jäänyt puo­lueettomaksi
— mitä se olisi mer­kinnyt?
Puolan kukistuminen olisi tieten­kin
tapahtunut samanlaista "salama­vauhtia".
Syyskuun lopulla Guderia-nin
armeija olisi jo ollut 6Q kilomet­rin
päässä Minskistä. Siinäkin ta­pauksessa,
että tämän jälkeen olisi
seurannut tauko, olisi NeuvostolUton
strateginen asema jyrkästi huonon­tunut-
Muun muassa siksi, että Sak­sa
ei olisi pysähtynyt Puolaan.
— Mikä on teidän käsityksenne,
millainea olisi Hillerin Unja oUut,
joUei olisi ollut Neuvostoliiton ja
Saksan hyökkäämättömyyssopi-musta?
kysyn A. Stegmanisilta,
joka toimi porvarillisen Liettuan
ulkoministeriön poliittisen osaston
johtajana.
— Minulla ei ole mitään epäilys- .
tä siitä, että Hitler olisi väUttö-miisti
vallannut kaikki Baltian
tasavallat, vastasi Stegmanis.
Pelkästään kolmen vuoden 1939
sopimukseen liittyvän ongelman
(niitähän oli enemmän) tarkastelu
suo mahdollisuuden ymmärtää han­kalan
pulman, joka oli silloin Neu­vostoliiton
hallituksen edessä. Tä­nään
on yksinkertaisempaa pohtia,
miten olisi ollut parasta tehdä. Ke­sällä
1939 ei sensijaan ollut aikaa
pohdintoihin, varsinkin, kun tiedet­tiin,
että 60 divisioonaa oli Saksan
js Puolan rajalla-
Niissä olosuhteissa Saksan kans­sa
solmittu sopimus oli Neuvosto­liitolle
pakkotoimenpide, joka joh­tui
maailmanvaltojen Mynchenin
jälkeen harjoittaman politiikan
koko vyyhdestä.
Mainitkaamme vielä seikat, joista
JO yllä lyhyesti puhuimme. Neuvos­toliiton
yleiseen strategiseen ase­maan
— sehän on sekä eurooppalai­nen
että aasialainen valtio — v&i-kutti
tuohon aikaan ilmeisenä teki­jänä
Japanin hyökkäysuhka mante­reella.
Jo heinäkuussa 1938 Japani
tunkeutui Neuvostoliiton alueelle
lähelle Vladivostokia (Hasan-järven
alueelle. Puna-armeija torjui tämän
yrityksen; Toukokuun 11. pnä 1939
japanilaiset toistivat hyökkäystoi^
mensa tällä kertaa Häihin—Co­lin
alueella Mongolian rajalla suun-nnten
iskunsa Siperian rataan- Siellä
alkoivat vakavat taistelut, joihin
Japanin puolelta oli elokuuhun men­nessä
osallistunut lähes 75,000 mies­tä
ja Neuvostoliiton puolelta noin
100,000 miestä. Näin Neuvostoliitol­la
siis oli jo "ensimmäinen rintama"
kaukoidässä. Tämä oli yhtenä pe­rusteena
sopimuksen solmimisen hy­väksi.
Toisaalta sopimuksella oli eräitä
seurauksia, joilla ei kenties sopimus
ta solmittaessa ollut ratkaisevaa
merkitystä; mutta joista lainmukai­sesti
tuli sen seuraus. Vuoden' 1939
sopimuksen jälkeen — niin paradok-saaliseltft
kuin se kuullostaakin —
l^ävi M U e n ^»ksan länsivaltor
Jen viUfiten' sopbu^tten sblminiinen
raahdottoraakri! Juuri tähän Hitler
perustikin laskelmansa 'maailman-hörruiiteen'
tähtäävissä suunnitel­missaan.
Sopimus Allekirjoitettiin. NeU'
VOfitoliitto oaf'imolentolsta vvoden;
(«009 vidlmls^^ väistä?: t
mättä lähettf]!vään sotaan. Armei­ja
siirtyi l^gnst-jdlurAinMP ja liiii:
tiselle Valkovenäjälle j a niin pe­lastettiin
väUttömältä rojnutuk-seita
useita miljoonia ihmisiä.
NeuvostomtQi^ raja siirtyi lännem-mäs.
Saksalta katkaistiin tie Balr
Um nmihip. Saksan vaikutuspii­ristä
onnistuttiin eristämään myös
Bessarabia ja Pohjois-Bukovina.
Se selMia, että puolentoista vuo­den
taukoa ei täysin käytetty hy­väksi,
ei anna perusteita lukea
puutteeksi elokuussa 1939 tehtyä
päätöstä. NeuvofttoUitoHe se oli
vuos^, jolloin lähestyvä vaara tor-jnttiin
etäämmälle; Vaara pysyi
kuitenkin entisenä.
Mynchenin sopimus kantoi vuon-
' na 1940 kohtalokkaat hedelmän­sä'.
Huhtikuussa Saksa valtasi
Tanskan Ja Norjan. Toukokuussa:
se antoi musertavan iskun Bel­gialle,
Hollannille, Luxemburgille '
Ranskallo ja nousi Länsl-Euroo-pan
isännäksi. Pian saksalaisten
alueasliii Uitettiin Jugoslavia ja
Kreikka. Romania, Bulgaria ja
Unkari olivat jo kauan sitten itse
muuttuneet kolmannen valtakun­nan
lisäkkeiksi. Vuorossa oU Neu-vost4rfUttoon
suuntautuva Isku.
Nyt ei enää edes Göbbelsin re^
septin mukaan oUnt tarpeen sar
Iata mitään. Kaikki renkaat UiUyU
vät toisiinsa ja kenraaUt pUivät
täysin luonnolUsena ilmiönä, että
"viimeistään keväällä" 1940 ylei­seen
sodan suunnitteluun Uitettiin
"Itäinen Eurooppa".
Sotakoneiston kaikki rattaat pan­tiin
käyntiin. Operaation koodinimi-lys
tosin vaihtui: aluksi sitä sanot­tiin
"Otoksi", sitten "Fritziksi" ja
viimeksi "Barbarossaksi" (punapar­raksi).
Miksi Hitler valitsi juuri tä­män
nimityksen? Siitä on kaksi olet­tamusta:
Hän halusi elvyttää "risti-retkeläisen"
Friedrich Barbarossan
nimen hän korosti haluavansa joh­taa
koko Euroopan Neuvostoliittoa
vastaan. Fuhrer halusi operaation
nimessä mainittavan punaisen värin
Lähestyessämme "Barbarossa"-
buunnltelman välittömän kehittelyn
kautta voimme havaita, miten pin­nallisesti
tuntevat asioita ne, jotka
selittävät Neuvostoliittoon suunnar
tun hyökkäyksen johtuneen Englan­tiin
tunkeutumisen epäonnistumises­ta
Viimeksi mainittu oli vain peri-ferinen
ilmiö, joka sattu ajallisesti
rinnan Neuvostoliittoon kohdistu­vien
hyökkäysaikeiden kanssa.
Operaatio "Merileijonan" (Eng­lantiin
tunkeutumisen) ja "BarbaT
:ossan" suunnittelun ajankohtaa
verratessamme havaitsem me, että
ensimmäinen määräys "Merileijo-na".
suunnitelman laatimisesta an­nettiin
heinäkuun 2 pnä 1940. 16.
heinäkuuta allekirjoitettiin ohje N:o
16 (maihinnousun valmistelu)- Hei­nä-
elokuussa operaatiota kehiteltiin.
"Barbarossan" kehittelyä oli tapah­tunut
kuitenkin jo keväästä lähtien.
Mm. heinäkuun 31. pnä vahvistettiin,
että Saksa hyökkää Neuvostoliittoon
toukokuussa 1941.
Elo—syyskuussa 1940 ryhdyttiin
"taisteluun Englannin yllä'' ja mai­hinnousu
oli määrätty syyskuun 21.
päiväksi. Mutta jo 17- sj^skuuta
Hitler siirsi koko operaatiota "epä-määräiseksr
ajaksi". Tämä tapahtui
ilmataistelujen ollessa kaikkein kuu­mimmillaan—-^
tunnettujen Coven-ti-
yn ja Birminghamin pommitusten
aikaan 14—19. syyskuuta. Jodiin ker
toman mukaan Hitler päätti siirtää
"Merileijonaa" jo 13. syyskuuta. Ja
14. syyskuuta Hitler ilmoitti, että
"Merileijonalle" ei vielä oUjit luohi
edellytyksiä. / ' , v
Vuoden 1939 syyskuun 1. päivänf
ja vuoden 1941 kesäkuun 22. päi-^r-vän
välisen kauden t a x t m ^ ^ f ^^
osoittaa, miten tUvUsti ja erotta-';^
mattomasti Saksan mllitgricpin) •
SQta8tr9to«i9efp f»j|att^]qpii: Ui^yf.:
vSt suunnitelmat, jotka täli1^.-
vät N«ttvo8t(diitt<N^ Kuolaa, B » ^
kaa, Norjaa, Tanskaa, Belgiaa, Lu- 'f
x^mburgia, QQlla«t|9> |ui^\(iaa '
jf^ Kreikkag väistään, Sf.oli yksi
kokonaU>uuSr jonka/takonäiöU aja- •/
t m maailmaidiernuideii laavutta-'
misesta.
Hitler ei suotta sanonut!
— Maapallo on kiertopalkinto, jo­ka
vain odottaa, että se voitettai­siin
. . .
"Kiertopalkinnon' anastussuunni^
telma edellytti hyvin paljop ja milr,
tei joka operaatiota varten Oli oma
nimitys:
Euroopassa: Englannin piirityki
serT Lappuun saattaminen ''Merilei­jona*'),
Vpuolueettomien Sveitsin
("Tannenbaum") ja Ruotsin ("Na­papiirin
kettu") valtaaminto, jouk­kojen,
johtaminen Espanjaan ja Por- .
tugaliin ("Felix ja Isaljella"). Tä­män
jälkeen oli määrä seurata Län-si*
Euroopan pienten valtioiden ja
idässä slaavien likvidointi ("ylieis-suunnitelma
Ost").
Aasiassa: siirtyminen Kaukasian
kautta Iraniin, Alganistaniin ja Ira-r
kiin (ohje No: 32), ns. '^yhtymä
F:n" retki Intiaan, maihinnousu Be-
Uichistaniin ("Bajadeeri") ja sitä
seuraava Aasian jako Japanin kans-^
•a 70. meridiaania pitkin.
Afrikassa: siirtomaa-alueitten (1^?
lauttaminen (Kamerun, Togo, Tan-^
ganjika,Lounais-Afrikka) sekä ICon-gon;
Senegalin, Guinean, GamlMan;
Sjerra Leonen^ Nigerian ja ipuiden
entisten Ranskan, Englannin ja
Belgian siirtomaiden liittäminen:
niihin.
Amerikassa: väliasemaksi, aiotun
Tflannin (operaatio "Ikaros') ja At­lantin'•
saarten valtaus ja sitten ope-^
raatioUSA:ta .vastaan. '
Suunnitelmia oli monta —^ sitä
paitsi eri valmiusvaiheissa. Niissä
oli kuitenkin jotain yhteistä: niiden
toteuttaminen riippui operaatiot
"Barbarossan" suorittamisesta- K u l -
kokaamme vielä samaa: reittiä.
EUROOPASSA:
a) Englannin valtaus: tässä kei­den
esiintyy koko historiankirjoituk­sessa
yleisesti tunnustettuna se
seikka, että operaatio "Merileijo­na"
siirrettiin Neuvostoliiton kuki&>
tamisen jälkeiseen kauteen. Tiede­tään,
että Hitlerin ja hänen kenraa-ieittensa
käsityksen mukaan vain
voitto idässä saattoi avata "tien Lon­tooseen",
mikä esitettiinkin suora­na
verukkeena ohjeeseen N:o 32
sisällytetyssä lisäyksessä.
b) Sveitsin valtaus: se siirrettiin
vain siksi, että operaatio "Tannen-baumia"
varten tarkoitetut joukot
siirrettiin Ranskasta itään. .
e) Ruotsin valtaus oli ajateltavis-^
sa vain sillä ehdolla, että Leningrar
din luona olevat saksalaiset joukot
vapautuisivat.
d) Pyreneitten operaatiot siirret­tiin
"Barbarossan" jälkeiseksi kau­deksi.
e) Länsi-Euroopan pienten valtioi­den
likvidointi suunniteltiin tapah­tuvaksi
siltä pohjalta, että näiden
valtioiden väestö kuljetettiin "Ura­lin
taakse".
f) "Yleissuunnitehna Ostin" puo­laa
ja Tshekkoslovakiaa koskevan
osan toteuttaminen perustui sekin
mahdollisuuteen kuljettaa "joukko-määrin
puolalaisia ja tshetckejä
"Uralin taakse". o
AASIASSA JA AFRIKASSA:
a) Yleisenä edellytyksenä ohje
N:o 32:n toteuttamiselle oli "Neu­vostoliiton
sotilaallinen kukistami­nen".
Vain siinä tapauksessa katsot­tiin
mahdollisiksi toimenpiteet Af­ganistanissa
ja Iranissa.
b) Arabi-idässä suoritettavien toi­menpiteiden
edellytyksenä oli "yh­tymä
F:n" siirtyminen Taka-Kau-
(Jatkuu 3 srvutla)
PÄIVÄN PAKINA
HÖLMÖLÄISILLÄKIN ON HALLITUS
Toisin ikuin puusta katsoen ehkä
luulisi, hölmöläisilläkin on halli­tus.
Yleisenä käsityksenä on, että
hallituksen ja sen ministerien teh­tävänä
on hallita ja hallitusasiois-tähuoltjuninen,
mutta näin ei tie­tenkään
ole asiat ^hölmöläisten
keskuudessa.
Tässä on tietenkin kysymys höl­möläisten
hallituksen suhtautumi­sesta
Yhdysvaltalaiseen n.s. mel-lakkavastaisen
"Mace" - kaasun
käyttöön.
Kuten muuallakin^ Hölmölän
hallituksessa on siksi paljon kou­lutettuja
ministerejä, että he eivät
halua ottaa poliittista vastuuta sii­tä
jos mainitun amerikkalaisen
kaasun käytöstä tulee sokeita ja
rampoja yhteiskunnan elätettäväk­si.
Tämän vuoksi ilmoitti hölmö-
Iäisten prokuraattori, jonka välit­tömässä
alaisuudessa Hölmölän po-liisivoiinqt
ovati että niin autuaalc-
Sitelcevä. voima kuin amerikikalui-sella
'Mace->kaasulla muuten voi o i .
la, niin sitä ci pidä kuitenkaan
käyttää ."opiskelijoita" eikä "juo-puneita"
vastaan.
Sen käytöstä voisi olla se seu­raus,
että kaikki hölmöläiset r u ­peaisivat
pitämään koko poliisilai­tosta
hölmölän no. 1 vihollisena,
hän selitti.
Sen jälkeen hölmöläisten proku­raattori
myönsi julkisesti, jotta
vielä ei ole saatu todisteita siitä,
että k.o, mellafckavastainen kaasu
olisi vaaratonta.
Prokuraattori sanpi Hölmölän
eräässä ifcaupungissa käytetyn Ma-ce-
kaasua nuorten katutanssi-ryh-mää
vastaan iinian että hän olisi
Ollut siitä tietoinen tai että hänel­tä
olisi edes lupaa' kysytty.
iKaiken tämän jälkeen saatiin
Hölmölän pääkaupungista tieto,
että koko hölmöläisten valtakun­nan
poliisivoimille lähetetään va­roitus
Mace^-kaasun käyttöä \aär
taan.
Hölmöläisten prokuraattori sur
noi alaisilleen ploiislpääUiköille,
että he Vain väittelevät kysymystä
sanoessaan pitävänsä Mace-kaosun
käyttöä pyssyjä edullisempana.
Vtistauksena tähän tuli tieto
kaupungista, missä tätä kaasua oli
käytetty nuoria ikatutanssi-hölmö*
Iäisiä, vastaan, että hänen poliisin­sa
tulevat käyttämään tätä i(aa-sua
niin ikauan kuin prokuraatto­rinvirasto
toisin määrää.
. Yleisesti puhuen pidetään ton­nin
joutavana lörpöttelynä, jos jo­ku
sanoo* että "häntä heiluttaa
koiraa". Tavallisesti asia ei -r|äin
ole. —
Mutta Hölmölässä On tietenkin
tämäkin asia toisin päin.. Amerik­kalaisen
Mace-kaasun käytöstä tai
sen käytöstä kieltämisestä ei HöN
imölässä määrää hallitus eikä sen
poliisilaitoksesta vastuussa oleva
prokMraattori, vaan paikalliset po-
UisipäälUköt! Niin ovat tietenkin
asiat vain Hölmölässä.
Minkälaisesta ikaasusta on sitten
kysymys?
. Ehkä vahingossa hölmöläisten
lainlaatijakuntaan valituksi tullut
James Renwiok-niminen mies sa­noi
asiasta qeskusteltaessa maiui-tussu
edustajalaitoksessa, että'
Rampart-nlmlsen yhdysvaltalaisen
julKaisun mukaan ^lace-^kaasu voi
aiheuttaa joko täydellisen tai osit­taisen
sokeuden.
Sen lisäksi on Rampartjutkai-sun
mukaan Mace-kaasussR ainetta
mitkä tunkeutuu ihoon, keuhkoi­hin
ja vatsaelimistöön aiheuttaen
horrostilan, vakavan maksavioittu.
man ja tai kuoleman hengitusvai-keudesta
tai suonten suQceutumi-sen.
Tällaista on Rampartsin mukaan
-tän»ä'. Yhdysvaltal^inon, "kahakka-vastainen"
Mace-kaasu, jota on
-valmistettu ja varastoituu nimeno.
maan yhdysvaltalaisten onnellls.^
-tuttamiseksi ja hallittu myös;
Hölmölän kymmenien poUisij^äl-'
Jikköjen varastoon tietenkin hölv
möläisten kuuliaisuudiessa ja^her*
ran nuhteessa pitämiselcsl.
Ja kuten sanottu Hölmölän mal­liini
tätä "pyssyjä parempana" pi-^
dettävää "ihmelääkettä" ei ole
hankittu Hölmölän poliiseille hal­lituksen
toimesta ja luvalla, vaan
ilmeisesti hallituksen: yläpuolella
olevien polilsipäällikköen aloit-'
teestä!
Mikäli tällä Hölmölän tapahhi-.
maila ja asialla on jotakin yhtäläi-t
syyttä Ontarion tilanteen ja prp-'
kuraattori Arthur WLM)artlh sekä
Ontarion vissien jKim^matost^jn
kanssa, niin se johtuu, -pelkästä
sattumasta, millä ei väHtän^ättä
tarvitse olla sen pairem|>aa yhteyt­tä
käytännön tosiasiaip kqn?!$a.
—Känsäkoura,