Vapaus, August 26, 1967

              S i v u 2 Lauantai, elok. 26 p. — Saturday, Aug. 26, 1967
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Establlshed Nov. 6, 1917 .
EiaiTOR: W. EKLUND MANAQER: K. SUKSI
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 674-4264
PtrtJMshed thirtce weekjy: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co, Limited, 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Adtvntlslng rates upon appllcation, translation free of charg«.
Authorlzed as second class mall by the Post Office Department, Ottawa,
and for päyment of postage In cash.
CANADIAN LANGUAGE-RRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk: f 10.00. 6 kk.$5.25' \USA:n:
3 kk. 3.00 Suomeen:
i v k . $11.00.6 kk. $5.75
1 vk. 11.50. 6 kk. 6.25
1 yonpaivana m o 7
Yhdeksän päivän kuluttua lehtemme ilmestymisen jäl­keen,
tarkemmin sanoen syyskuun 4 päivänä vietetään Ca­nadassa
ja Yhdysvalloissa! perinteellistä työnpäivä juhlaa.
Ja kuten inddTi monesti ennenlcin, meidän lehtemme
Vapaus ilmestyy nyt kaikessa vaatimattomuudessaan erikoi­sena
työnpäivän numerona. Me käytämmekin tätä tilaisuut­ta
hyväksemme toivottaaksemme ikaikille kansalaisillem'me,
jotka tunnetaan yleisesti uutterina ja pystyvinä työläisinä,
hyviä työnpäiväjuhlia ja virkistävää "pitkää viikonloppua".
Samalla kertaa lausumme sydämellisen suurkiitoksen kai­kille
niille, jotka tavalla tai toisella ova't avustaneet tämän
erikoisnumeron valmistamista, olkoon se sitten tapahtuoiut
kirjoitusten ja ilmoitusten lähettämisen tai missä tahansa
muussa muodossai Vain yhteisvoimin törmien ja yhteen h i i ­leen
puhaltaen me voimme työväenieihteä toimittaa ja jul­kaista
ja tänä työnpäivänä voimmekin ilomielin todeta, että
peräänantamattoman työn, ja toiminnan a\ailla on Vapaus
voinut säännöllisesti ilmestyen toimia työläisten, farmarien.
j a muiden pikkueläjien puolestapuhujana, kulttuuriperin­teiden
edistäjänä, rauhanasian puolustajana ^se'kä kansalais­temme
kaik<kien osien yhteisymmärryksen avustajana.
Kuvaavaa tänä työnpäivänä on ehkä se, että samalJa
kun Suurten järvien merimiehet ovat lakossa j a CNR:n laut-ta-
ialusten miehet voivat lakkoutua perjantaina, tämän eri­koisnumeromme
ilmestymispäivänä, elokuun 25 pnä, oli vä­hällä
tulla myös postityöläisten protestilakko hallitusta va.s-taan,
minkä johdosta Vapauden: lukijoilleen saapuminen olisi
myöhästynyt päivällä.
Vaikka postilakko "siirrettiin tuonnemmaksi" niin yllä­esitetyt
seikat ovat tänä työnpäivänä kiuvavia seuraavasta
syystä: Meille en selitetty viimeksikuluneitten vuosien ai­kana
ties kuinka monta tuhatta kertaa, että "lakot ovat tul­leet
vanhanaikaisiksi" sen vuoksi kun tässä "hyvinvoin/tiyh-teiskunnassa"
hajoavat rikkaiden ja köyhien sekä työnan­tajain
ja työläisten väliset rajat — ikauan sitten muka hä­vinneistä
luokkarajoista puhumatjtakaan.
Tosiasia tietenkin on tässäkin tarua kummempi. Tuskin
koskaan ennen Canadan työväenUikkeen historiassa on käy­ty
niin sitkeitä ja kovia lakko- ja muita työtaisteluja, mitä
on käyty sanokaamme kahden viimeksikuluneen vuoden ai­kana
Canadan työläisten ja työnantajain välillä! Eikä kysy­mys
ole yksinomaan taloudellisten etujen puolustamisesta
sillä viimeaikoina on nimenomaan ammattiyhdistysliikkeen­kin
toimesta kiinniitetty entistä enemmän huomiota sellaisiin
yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin kysymyksiin kuin estetuo-mioiden
p*jistamisvaatiimuksiin, kansallisen sairaushuolto-lain
laatimiseen, työttömyysvakuutuksen parantamiseen jne.
Canadassa vietetään työnpäivää parlamentin hyväksy­män
lain perusteella työmiesten ja -naisten "kunnioittami­seksi",
ja yleensä työtätekevien tärkeyden tunnustamiseksi.
Tämän perusteella-me saamme taas lukea, kuulla j a nähdä
melko ylitsevuotavaa ylistystä työtätekeville. Tämä sellai-.
senaan on tietenkin hyvä ja tervehdittävä ilmiö. Vika on
vam siinä, että ne samat "ystävät" jotka työnpäivänä pitä­vät
loistavia ylistyspuheita työn ja työväen "kunniaksi", kiel­täytyvät
panemasta tikkua ristiin estetuomioiden poistami­seksi,
työläisten oikieuksien turvaamiseksi automation aiiheut-taman
työttömyysvaaran tiimoilta, jatkuvan työttömyyden
poistamiseksi maastamme jne.
Tarkoituksemme ei ole' suinkaan:^ moittia "työväen ys­tävinä"
esiintyvien puheita ja kirjoituksia. Kaukana siitä!
Tarkoituksemme on vain palauttaa mieleen, että "hyvän
sään ystäviä" on paljon, mautta niihin ei voida luotaa silloin
kun tulee esille suurempia tai pienempiä vaikeuksia.
Tänäkin työnpäivänä cn syytä korostaa sitä tosiasiaa, et­tä
toiminnassa työtätekevien olosuhteiden parantamiseksi
joudutaan jatkuvasti vastatusten suppeita ryhmäetujaan val­vovien
työnaiitajapiirien ja niiden takana ja tukena olevan
hallituskoneiston kanssa. Tämän vuoksi on sitä parempi, mitä
enemmän työväestö turvautuu omaan joukkovoimaansa, o-maan
itsenäiseen järjestötoimintaansa ja omaan kykyynsä.
Esiintyen itsenäisesti, määrätietoisesti ja yhtenäisin r i ­vein,
työtätekievät voivat saada numerollisen suuruutensa
vuoksi suuria: parannuksia, ei vain oman taloudellisen ja
sosiaalisen asemansa korjaamiseiksi, vaan myös kansalliiseri
itsenäisyyden ja kansainvälisen rauhan- säilyttämiseksi. Ja
mStä enemmän työväestö kehittää itsenäistä toimintaa ja
luottamusta omaan itseensä, sitä helpommaksi tulee päästä
rakentavaan yhteistoimintaan yhteiskunnan muiden edis­tyksellisten
voimien ja piirien kanssa.
Tässä mielessä toivomme vietettävän tätä työnpäivää.
Sifiir» mielessä toivotamme kaikille täkäläisille kansalaiisil-le,
jotka elättävät itseään omien'käsiensä ja aivojensa työllä,
nautintorikasta ja piristävää pitkää viikonloppua.
Syytös rääMjäyksistä
pitää paikkansa
Geneva. — Y K : n asiantuntijat
ilmaisivat iieskiviiidcona mielipi­teen,
että sjrytökset Etelä-Afri­kan
vankiloiden räältkäjrsmene-telmistä
ovat paikkansapitäviä.
Tämä 5-Iienldnen ryhmä tie^
doitti neljä kuukautta kestäneen
tutkimuksen todenneen, että syy­töksen
rääkkäyksestä ja liuonos-ta
kohtelusta "perustuvat lakiin
ja ovat perusolemukseltaan paik­kansapitäviä."
INDONESIAN KANSAN TRAGEDIA
A J A T U K S I A TYÖNPÄIVÄNÄ
Mielikuvituksissafti käännyn ka­dunkulmasta
ja näen kadun toisessa
päässä tutun talon, mutta kuinka
toisenlaiseHa se tänään näyttääkään.
On kuin vasta ensimmäisen kerran
näkisin sen. Katse viivähtää sen
jykevissä kraniititseinissä, jotka har
maan värisinä eivät s i l t i ole synkät,
vaan vahvat torjumaan vaikka min­kälaisen
vastuksen. Korkeimpana on
torni, jossa joskus juhlapäivinä lie­huu
lippu — on liehunut ennen­kin
— joskus punainen, mutta sit­ten
oli sellainen aika, jolloin pelät­tiin
kaikkea punaista. . : . Mutta
siniristilippu tehostaa rakennuksen
harmaata uljuu^a.
Kuinka tuhannen monta kertaa
olenkaan avannut yhden ken-allaan
noista rinnakkain olevista useam­masta
ovesta astuakseni sisään suu­reen
halliin, josta johtavat leveät
portaat ylempiin fcerrolteii«. Ta­lolla
on oma äänensä niille, jotka
kyekrievät -sitä kuulemaan. Äänet
tulevat alakeirassa olevasta pallo-huoneesta,
ensimmäisessä ja toi­sessa
kerroksessa olevista ravinto­loista,
joita vielä iltaisin lisää vii-meksimainitujta
kuuluva musikki.
Siellä soitti siiloin piano, -:6lio ja
viulu . ..
N i i n silloin kun joskus voimis-
-lelutunnin loputtua kiipesimme ylä-ravintolaan
kuuntelemaan musiik­kia.
Se oli siihen aikaan jolloin
ei tiedetty vielä mitään radiosta,
puhumattakaan televisiosta;
Sitten talossa oli ainakin kaksi
kerrosta käsittävä upea juhla.sali.
Se oli suuri, mutta siihen: aikaan ei
kiinnitetty huomiota minkään pal­jon
minkä kokoinen mikin on, vaan
riitti kun tiesi sen olevan suuren.
.Mvan ylinnä, 'piippuhyllyllä" oli
pieni parveke, jossa oleili toi-visoit-tokunta,
jonka mahtavat sävelet tä-risyltivät
koko taloa niin juhlallir
.sesti, että sellaista tuskin kuulee
enää missään.
Kaikkein ylimmissä kerroksissa
olivat kokoushuoneet ja niitä oli
niin paljon, että eri kokouksista
ilmoittaessa oli käytettävä huoneen
numeroa, aivan kuin hotelli.ssa t ai
suuressa asuintalos-sa. Ne pienet ja
eristetyt huoneet olivat ehkä sitten­k
i n tärkiMmmi|t nuo;i'.eai. tai o iv
keammin lasten tulevalle kehityk­selle,
sillä niissä jaettiin luokkatei-toisuutta
jonkun vanhemman opas^
tuksella. Sen siemenen kylvö on ol­lut
hyvään maahan lankeavaa ja
sen vaikutus vuosikymmenien taak­se
johdattavaa, vaikka ei sir.ä l a p -
Heiluttaisi vesuria
Hyvin tunnettua sananpartta hieman muuttaen voitai­siin
kaiketi miehen omien lausuntojen perusteella todeta,
että jos Jumala aikoo konservatiivipuolueen tuhofta, silloin
hän lyö syyskuussa (kokoontuvat edustajat sokeudella, saa­dakseen
ufudeksi kansalliseksi johtajaksi huudatetuksi senaat­tori
Wallace McCutcheonin.
' Kuten muistetaan, torypuolueen kansallisen johtajan
manttelia tavoitteleva senaattori McCuitcheon sanoi noin viik­ko
sitten, että konservatiivipuolueen pitäisi avoimesti lin-joittua
keskustasta oikealle. Hänen meriselitystensä mukaan
konservatiivien pitäisi toimia todellisten.toryjen lailla sosiaa­lista
lainsäädäntöä vastaan.
Muutamaa päivää myöhem­min,
eli viime maanantaina,
. hän antoi uutistietojen mukaan
lisää selostusta siitä, mitä hän
todelliselta töryltä nykyoloissa
odotaa. Jos hän tulisi valituksi,
selitti senaattori McGutcheon
North Bayssa, hän tulisi lyk­käämään
"määräämättömäksi
ajaksi" tulevaisuuteen kansalli­sen
sairaushuoltolain laatimi­sen
ja sen lisäksi hän poistaisi
lapsilisätkin!
Hänen katsomusten.sa perus­teella
Canadassa on köyhyy-denapua
tarvitsevia " v a i n " 20-
30 prosenttia koko väestöstä,
ja vain tälle väestöosalle olisi
hän valmis myöntämään lap­silisiä.
Eläkeläisiäkään ei unhoitet­tu.
Senaattori McCuthcheon
ei. kyllä poistaisi kokonaan ny­kyistä
peruseläkettä (mikä-köyhyydenavun
perusteella ta­kaa
$105 kuukausitulon kaikil­le),
mutta hän rajoittaisi sen
tiukasti 75:een dollariin kuu­kaudessa!
-
Tämä on todellinen'kuva ny­kyaikaisesta
. oiikeistopuoluees-ta.
Valitettavasti kailtki oikeis­tolaiset
eivät puhu'näistä ky­symyksistä
yhtä avomielisesti
kuim senaattori McCuitcheon.
Vai onko kysymys siitä, että
mr; McCutcheon ei tosimieles­sä
tavoitteleköan muuta Icuin
p r o p a g a nda mahdollisuutta
puolueensa äärioikeiston hy'-
väksi? Mene ja tiedä, mutta to­siasiana
kuitenkiin pysyy, että
senaattori McCutcheon saa
näistä esityksistään aploodeja
vain äärioikeiston , pikkuryh­mältä.
Djakartan erikoissotilastuomio-istuin
on langettanut kuoleman­tuomion
Indonesian Kommunisti­sen
puolueen keskuskomitean po­liittisen
toimikunnan jäsenelle
Sudismanille. Oikeudenkäynti he»
rätti huomiota Indonesian ja koko
maailman kansalaispiireissä, si*lä
ensimmäisen kerran vuonna 1965;
sattuneiden syyskuun 30. päivän
tapahtumien jälkeen on eräs InV
donesian kommunistisen puolu­een
johtohenkilöitä joutunut oi­keuden
eteen. Muut kommunisti­sen
puolueen johtohenkilöt, mm.
Äidit, Lukman ja Njoto on saa­dun
j ilmoituksen mukaan teloitet­tu
ilman oikeudenkäyntiä ja tut­kimuksia.
Sudlsmanin tuomio on
Indonesian , antikommunististen
voimien tavanomaisia toimenpi­teitä.
Siitä on kulunut jo melkein
kaksi vuotta, kun Indonesian
taantumus ryhtyi terrorisoimaan
ja vainoamaan kommunistista
puoluetta, sen kannattajia ja
maan muita edistyksellisiä voi­mia.
Sadat tuhannet surmansa
saaneet, vankiloihin heitetyt ja
poliittisista syistä vainotut ovat
muuttaneet vuoden 1965 tapahtu­mien
epilogin koko Indonesian
kansan tragediaksi.
V A I N O J E N SYYT
.Antikommunislisen kampanjan
Jäi^^jestäjät yiiltiivät todistaa; että
nimenomaan kommunistinen puolue
kokonaisuudessaan oli vuoden 1965
syyskuun 30. päivän " l i i k k e e n " vä­littömiä
oiganiis^jiattoreita ja etlä
kommunistiil ov:it muka .syyllisty­neet
kansiilliseon petturuuteen. In­donesian
tietyille piireille on erit­täin
tärkeätä, että kommunistisesta
puolueesta saataisiin syyllinen hin­nalla
millä tahansa, sillä muuten
oliri mahdotonta .selittää Indonesian
ja maailmi;nyk'i.selle mielipiteelle
ennenkuulumattoman lain hyväk.sy-minen,
joka kieltää mai-xilais-lenin-läisen
ideologian. Samoin ei voida
muulla seliUää kaikkein epäkan.sal-li:
s.mpien ja hämäi ämpien imperia­lismin
p^ioliistajain ilmestymistä ak:
tiivisen politiikan näyttämölle.
TurintUit indonesialaiset oikeus­oppineet,
jotka ovat esiintyneet oi­keudessa
piiolu-sliisasianajajina,
csoittaval, ctiä tällai.sen oikeuden­käynnin
järjestäminen ei ole Indo­nesian
lainsäädännön hei'i«f.'n mu-kai.~
ta. sillä ainoakaan maan voimas­sa
oleva laki sen enempää kuin pe-riisiuslakikaan
ei anna minkäänlni;;-
ta perustaa tällai.sten oikeudenkiiyiir
tien toimenpanemiselle.
SYYTÖSTEN SISÄLTÖ
; Entä mistä satoja tuhansia ':om-munistcja
oikein syytetään?
Puoluslnsvoimicn äänenkannat­tajan,
Anf^kalan bersezhata-lehden
eräässä arlikkelissa mainitliin. Su­dlsmanin
oikeudenkäynnin alkaessa:
•Sudismanin syyllisyys on ilmeinen
eikä ole välttämätöntä tutkia (älä
sena sellaisia asioita edes ajatel­la
. . .
Hyvällä lapsella on monta nimeä
— niin tälläkin talolla. Se on ollut
aina tunnettu Silta.saarcn kraniitti-linnan
tai palatsin nimellä, multa
sen oikea nimi on Helsinfjin työ­väentalo
ja se on Hakaniemestä
vain kivenheiton pää.ssä. Talossa va-kitui-
set kävijät käyttivät siitä vain
yksinkertaisia nimity.V.ä Talo ja
mentin talolle.
Helsinkiin on tullut viime aikoina
monta komeaa taloa ja rakennusta
aina kulttuuripalatsia myöten, mut­ta
ci ole varmastikaan Uoi.sta "ta­loa",
jonka muisto vieliVifln saa
ikävä nähdä se uudelleen. Saisi
tuntea onko sen seinien sisällä sa­mat
ystävälliset äänet j a tuttu tuok­su,
joka on sillä muLstossa vuosien
ajan py.synyt.— L. . I
asiaa enempää". Lehti tunnustaa,
että oikeudenkäynti Sudismania vas­taan
on pelkkä muodollisuus.
Tällaisen tilanteen valUitessa
moiiutl^u oik^denikäynti paTodiaks^i.
Tuomitaan kuolemaan ihmisiä joi­den
syyllisyys on siinä, että he pi­tävät
kiinni toisenlaisista näkemyk
sistä. Mutta oikeudenkäynnin pää­tä
rkoitufcsenia on suunnatta sen kär­ki
itse komraunistista liikettä vas­taan
ja saaifctaa se Indonesian kan­salaispiirien
silmissä huonoon va­loon.
Mitä ihmeellisimpien syytösten
tueksi syyttäjät väärisilelevät tosi­asioita
ja välttävät samanaikaisesti
tietoisesti ottamasta selvää Indone­sian
puolueiden, mm. kommunisti-^
sen puolueen poliittisesta ja käytän­nön
toiminnasta, sen ohjelmasta ja
pyrkimyksistä. J a ^ tämä menettely
»nkin loogista. Muuten syyUJcjät jou­tuisivat
avoimesti tunnusitamaan
vastustavansa kaikkien edistyksellis­ten
isänmaallisten voimien yhtenäi­syyden
voimistamista, riippum^tto-ma'n
kansallisen talouden rakenta-:
mistä ja tai.<vtelua ulkomaista : pää­omaa
vastaan, demokraattisenmaan-uudistuksen
toteuttamista köyhien
talonpoikien eduksi, elintason ko­hottamista
ja imperialisminvastaista,
suuntausta ulkopolitiikassa. .,;!•
Koko Indonesian vapaustaistelun
ajan ovat kommunistit olleet kaik­kein
johdonmukaisin j a järjestäyty­nein
voima. Indonesian kommunis­tisessa
puolueessa ja sen alaisissa
joukkojärjestöissä on 18 miljoon<ia
ihmistä, ts. melkein yksi kolmas­osa
Indonesian täysikasvuisesta
väestöstä, Indonesian tasavallan
muodosiUiessa esittivät kommunistit
maan suvereenisuuden lujittamises­sa
ja poliittisessa elämässä tärkeä.ä
osaa. Mutta kommunistisen puolu­een
a rvovaltj^ on jatkuvasti herättä­nyt
levottomuutta antikommunisti-si.
ssa pilleissä. Siksi nämä ryhtyivät
avoimiin toimenpiteisiin.
" S Y Y S K U U N 30 P A I V A N L I I K E"
Eräs oikeudenkäynnin tärkeimpiä
kysymyksiä .oli kysymys ns. "ken­raalien
neuvostosta". Syyttäjät yrit­tivät
kaikein keinoin osoiUaa, että
sellaista järjestöä ei Indonesian päb'
' iustusvoimissa tunneta. Toisaalta
syylttyt ja puolustusasianajajat väit
tävät. Cl tä '.syyskuun 30. päivän
liikkeen • ainoana tarkoituk.sena' oli
torjua oikeistolaisen "kenraalien
neuvoston" salahanke. --
Indonesian taantumus on aina_ pi­tänyt
kommuni.slista puoluettir-pbi
liitlisena pääva-S^tustajanaan J a ijSe
on aina ylittänyt käyttää lljyglCj
secn pienimmätkin syyt organisoi-'
dakscen laajoja kommunisminv.Tp-taisia
hyökkäyksiä. Näin kävi-<'«W-na
1948 tunnettujen "Madiuilin
pahtiimien" aikana. Vuonn.1 idTO
y r i t e t l i in kommunistinen puolue ko­konaan
lakkauttaa, kun se oli puo­lustanut
työtätekevien etuja. On lai-van
ilmei.slä. että Indonesian taan­tumus
halusi käyttää ".syyskuun 30.
päivän liikoMä" aiheena i.skun kdh-distamisek.
si kaikkia va.semmislovoir
mia va-staan.
Syytettyjen ja todistajien lausun-not
osoittavat, että vain hyvin pieni
ryhmä Indonesian kommunistisen
puolueen johdosta tiesi "syyskuun
30. päivän liikkeestä". Liiajat kom­munistien
joukot, jopa keskuskomi­tean
jäsenet mukaan luettuna olivat
yllättyneitä siitä, mitä tapahtui Dja^
karta.ssa lokakiTun 1. päivän vastai­sena
yönä. Sen todisti itse tuon yön
tapahtumien kulku.
Oikeudenkäyntien toimeenpani­jat
puolustavat vainotoinv?i|pi|ei-'
tään sillä, että "syyskuun 30. päi­vän
l i i k e " oli tähdätty kukistamaan
•'laillinen hallitus". .Ia kuiterikin
käytännöllisesti kat.soen käiicki
" l a i l l i s en hallituksen" jäsenet, halli-tuk.
scn päämies Sukarno muk^iaji-luettuna,
syrjäytettiin asemis^ai|n^^ä
eräät heistä teloitettiin ilman tutki­muksia
ja oikeudenkäyntiä, toiset
taas vangittiin ja tuomittiin kuole-n^
an osallistumisesta "syyskuun 30
päivän l i l k k e e s ^ n " tai sympailiaota
kommumsteja kohtaan. Taiten syn­tyi
paradoksaalinen tilanne: ne voi­mat,
jotka tosiasiallisesti riisfvät
ptiesidentlltä vallan ja hajoittivat
laillisen halliituksen, syyttävät po-lilttisfia'
vastustajiaan näistä teois­ta.
Siksi on täysin palkkainsaprtämä-tön
kommunisteihin kohdistunut
syytös, että he yrittiyät kukistaa Su-karnon
laillisen hallituksen.
KOMMUNISTIT KIELTÄVÄT
POLIITTISET S E I K K A I L UT
Jokainen^ joka tuntee kommunis­tisen
liikkeen strateliaa ja taktiik-
(Jatkuu sivulla 3)
Unkari ja Englanti
tekniseen yhteistyöhön
Englanti ja Unkari ovat sopineet
yhteistyöa'.ä sovelletun tieteen ja
teknologian alalla. Budapestissa a l ­lekirjoitetun
sopimuksen mukaan
maat tulevat vailUamaan asiantunti-joita
ja tietoja, järjestämään tilai­suuksia
tutkimustyötä varten ja pi^
tämään kummassakin pääk^pun-gissa
aiika ajoin kokouksia^ joissa
tarkastellaan sopimuksen sovellu-tustai
Sopimukseen kuuluu myös
teoUisuusyhtiöiden välinen vaihto­toiminta,
kuten sopivat lisenssijär­jestelyt
Onko se avlorifeos?
Rooma - — I t a l i a n oikeuslaitosta
on pyydetty antamaan lausunto sii­tä
että onko keinosiemennyksen
saanut nainen tehnyt aviorikoksen.
A
(Jatkoa sivulta 1)
KATRI KAARTO, Toronto, Ont., lahjoittaa S5.00 Vapauden kulta-vuoden
rahastoon.
S Y L V I A J A G U N N A R ÖHMAN, Toronto, Ont., lahjoittaa $5.00 syn­tymäpäivälahjana
Vapaudelle ja Liekille.
YRJÖ RONN, Toronto, Ont., lahjoittaa SIO.OO Vapauden kultavuo^
dcn ja L i e k in rahastoon.
DAGMAR J A S AM R A J A L A , Jackson Point, Ont., vastaavat $3.00
Hilma j a Martti Piispasen haasteeseen ja haastavat Toivo Laakson, Port
Arthur,-Ont.
EINO AHOLA, Sointula,B.C., vastaa A i l i j a Matti Andersonin haas­teeseen
lahjoittamalia $5.00 Vapauden ja Liekin hyväksi.
UNO SANDERSO.V, Sointula, B.C., vastaa $2.00 Lempi lViitalan
haasteeseen.
L E I L A JA P A U L SALO, Sointula,B.e., vastaavat Nelmi Salon
haasteeseen lahjoittamalla $4.00 Vapauden ja Liekin talousaseman tu­kemiseksi.
T I L D A JA ONNI HALMINEN^ Sointula; B.C., lahjoittavat $5.00
Vapauden kultavuoden rahastoon.
MAUNO AHOLA, Sointula, B.C., vastaa A i l i ja Matt Andersonin
haasteeseen lahjoittamalla $5.00 syntymäpäivälahjana Vapaudelle ja
Liekille..
A N N A KASTULA, Murillo, Ont., vastaa naapurin Alex Lampin
haasteeseen lahjoittamalla'$5.00 Vapauden kultavuoden rahastoon ja
toivoo, että kaikki ystävät tekevät lahjoituksen Vapauden syntymäpai-värahastoon;
L A U R I HARJU, R. R. 4, Port Arthur, Ont., vastaa $3.00 Lauri Ris-tasen
haasteeseen ja haastaa puolestaan K. Honkimaan ja Kalle Har­jun
lahjoittamaan vointinsa mukaan. Antakaa haasteiden vyöryä!
MIKKO KOIVUMAA, Port Arthur, Ont;, vastaa $3.00 T. Rintamäen
haasteeseen ja toivoo, että kaikki tekevät lahjoituksen Vapauden syn-tymäpäivärahastoon.
H E L E N JOHNSON, R. R. 3, Port Arthur, Ont, vastaa $2.00 saa­miinsa
haasteisiin j a haastaa Svante Korven ja Leo Hannulan lahjoitta­maan
Vapauden kultavuoden rahastoon, jotta karhut pysyvät pois leh­temme
kintereiltä.
K. AMPI, Port Arthur, Ont., vastaa $2.00 H . R:n haasteeseen ja toi­voo,
että kaikki haastetut maksavat kunniavelkansa, jotta Vapauden i l ­mestyminen
olisi turvattu tämän kultavuodenkin jälkeen.
S.II., VVindsor, Ont., lahjoittaa S5.00 Vapauden ja Liekin hyväksi
ja haastaa kaikki ELÄKEVAARIT tekemään samoin.
OSCAR LEHTO, VVindsor, Ont., lahjoittaa $2.00 Vapaudelle ja sa-
'malla vastaa S.H:n haasteeseen.
KATRI JA UUNO KORPI, SUdbury, Ont, vastaavat Emmi ja Han­nes
Suomalan haasteeseen lahjoittamalla $10.00 Vapauden kultavuo­den
rahastoon ja haastavat Uno Sirviön Kormakista, tekemään samoin.
ANTTI KINNUNEN, McFarlarie Lake, Ont., vastaa $2.00 Matti
Johnsonin haasteeseen ja haastaa kaikkia asiaan kiinnostuneita teke­mään
samoin tai paremmin.
AUGUST K U R I K K A L A , .SaultSte. Marie, Ont., va.staa $5.00 E. S i ­mosen
haasteeseen ja haastaa seuraavat: Matti Huhtala, Eino Mäki ja
John WuoIlet, kaikki Sault Ste. Mariesta, Ont.
JOHN WUOLLET, Sault Ste. Marie Ont., lahjoittaa $5.00 Vapauden
kultavuoden rahastoon.
ARVI SANDHOLM, Whitefish, Ont., vastaa haasteeseen lahjoitta­malla
$5.00. syntymäpäivälahjana Vapaudelle ja haastaa seuraavat: Eero
Rasto ja Eino Basto, Waters Township, Ont., Santeri Salminen Wahna-pitae,
Ont., ja Maiju Airila,\Vanup, Ont.
MANDA HILL, R. R. I, Copper Cliff, Ont., vastaa saamaansa haas­teeseen
lahjoittamalla $4.00 Vapauden j a Liekin hyväksi.
K E R T T U J A V I L I GRÖNROOS, Sania, Ont., vastaavat $5.00 Impi
Poutasen haasteeseen Vapauden ja L i e k in hyväksi.
L Y D I A MÄKI, R. R. 1, Copper Cliff, Ont.^ vastaa saamaansa haas­teeseen
lahjoittamalla $4.00 Vapauden ja L i e k i n talousaseman tukemi­seksi..
•
ANTTI KÄRKKÄINEN, Porcupine, Ont., vastaa $5.00 R. Vuorimäen
haaisteeseen ja haastaa seuraavat: Jalmar Vainio, South Porcupine, Ont.,
Matti Hakkarainen, Connaught, Ont., ja V i l i Aho, Hoyle, Ont.
IDA NORDLUND, Sudhury, Ont., vastaa Matilda ja Oscar Revonie-men
haasteeseen lahjoittamalla $5.00 syntymäpäivälahjana 50'vuotiaalle
Vapaudelle.
V I C PERE, Port Arthur, Ont., lahjoittaa $5.00 Vapaudelle syntymä­päiväonnittelun
kanssa j a haastaa, seuraavat ystävät tekemään samoin:
Manu Pere, Jack Isokangas ja E . Erickson, Port Arthur, Ont.
Jatkuu 7. sivulla
PÄIVÄN PAKINA
MIKSI HEITÄ KUNNIOITAMME?
Canadan Centeninial vuoden
työnpäivänä tulee mieleen kysy­mys,
mi.stä syystä me Canadan esi-raivaajiat
eli pioneereja kunnioi­tamme?
Johtuuko se heidän enemmän
tai vlthemmän hienoisia piirlei.s-tään,
silmiensjr tai hiustenjiä vä­ristä
tai joistakin muista henkilö­kohtaisista
omjnnisuuksista?
MuLstissa on naisten pitkiit ha­meet
ja kureliivit sekä herra.s-mieslen
silkkipyttyhatut, kuten
kaiketi tulevai.suudes.sakin muiste­taan
nykyajan minihameet ja ylä:
osattomat sekä nuorukaisien pit­kät
parrat ja pöriöiset päät. Mutta
tuskin nekään ovat erikoisemmin
kunnioituksen arvoisia seikkoja.
Lyhyesti .sanoen taintuu siltä,
että pioneerien kunnioitus pei-us-tuu
ensikädessä siihen, mitä he
ovat eläissään TEHNEET.
Mahdollisesti se voi tuntua jos­takin-
loukkaavalla jos sanotaan,
että me kaikin olemme itsekkäitä
— tietämätlämmekin melko itsek­käitä.
Todistuksiako?
Jos ei csiaan liity mitään poik-kcuk.
selli.sta erikoisuutta, niin mei­hin
vaikuttaa varsin vähän, jos
lainkaan lieto esim. jonkun vento­vieraan
ihini.sen kuolemasta. Me
pidämme sitä "luonnollisena asia­na",
jolle ei kannat! kiinnittää
sen suurempaa huomiota, huoli­matta
lainkaan siitä kuinka hyvä
aviopiuoliso, isä tai äiti, isoisä tai
mummo hän eläissään oli.
Multa kuolemantapaus "sattuu"'
sitä kipeämmin mitä lähemmäksi
omaa minäämme .se tulee ja se
sattuu nimenomaan siksi, kim
omaisemme "oli niin hyvä" meille
— kun hän oli mukiinincncvä ja
perheestä^Tiuoltanut isä, kun hän
oli niin armas äiti tai niin hert­tainen
puoliso^ lapsi U\i joku muu
— joka on "tehnyt" jotakin hy-väk.
s:emme.
Samalla tavalla ovat pioneerit
ja esiraivaajamme meille läheisiä
ja arvokkaiti sillä peiiisteella,
kuinka paljon he ovat raivanneet
korpia pelloiksi^^kentancet rau­tateitä,
satamia, asuntoja, kouluja,
autoja ja muita, joiden perusteella
elämämme on nykyään helpompaa
ja mukavampaa kuin heidän aika­naan.
Tässä mielessä myös mc, nyky­ajan
ihmiset, olemme uranuurta­j
i a ja pioneereja tulevien sukupol
vien silmällä katsottuna.
Kukaan ei kysy .silloin kuinka
helpolla joku meistä saa elämän­sä
kcplolelluksi. Jos ei näin olisi,
s i l l o in nousisivat erikoisai-voon
ammattiuhkapelurit, salakapakoit-sijat
ja yleensä alamaailman ihmi-
.set. jotka eivät juuri työtä tee,
eivätkä rakenna sen paremmin
kuin kuponkienkaan leikkaajat
mutta elävät kuitenkin herroik­si.
IIeidänlaislen.sa "riennoista"
ei -kuitenkaan tämä maailma jää
yhtään paremmaksi. Päinvastoin,
he ovat loisina vaivaamassa yh­teiskunnan
kehitystä.
Kaikki ne rikkaudet ja muka­vuudet,
kaikki ne tieteelliset ja
taiteelliset saavutukset, mistä ny­kypolvi
saa nauttia, ovat käsien ja
aivojen työn tuloksia.
Ja meidän aikamme sukupolvien
työn ja uurasluk.scn ansiosta tulee
maailma olfemaan taloudellisesti,
poliittisesti ja henkisesti rikkaam­pi
kuin meidän aikanamme.
Kaikki tämä on sanomattakin .
selvää. Mutta toisaalta se korostaa
kuitenkin nykypolvien, meidän
kaikkien cdesva.stuuta yksilöinä ja
yhteisesti.
Kysymys on loppukädessä kaik-kikäsitlävästä
"leiviskämme oikein
käyttämisestä" — siitä mitä me
teemme ja ' m i t e n sen teemme,
laikka tekemättä jätämme.
Eikä ky.symys ole vain jokapäi­väisestä
Icipäpöydästä, sillä ihmi­nen
tavitsee lisääntjrvässä määräs­sä
leivän jatkoksi sanokaamme
henkistä särvintä.
Yhteiskunnallisen edistyksen eh­tona
on kaikenpuolinen kehitys —
työskentely köyhyyden ja piuut-teen
'hävittämiseksi, koulunkäyn­nin
mahdollisuuksien laajentami­seksi,
sosiaalihuollon parantami­seksi
niin että elämä tulee turva­tuksi
kehdosta hautaan asti, yhteis­kunnallisten
paheiden ja heikkouk
sien korjaamiseksi .sekä vallitse­vien
olosuhteiden uudisitamiseksi,
ja ennenkaikkea kansojen vapau­den
sekä maailmanrauhan puolus­tamiseksi.
_ TämäntapaiseL kysymykset ovat
mittana tulevilla sukupolvilla ny­kyajan
ihmisHen "pioneerityöltäil
punnitessa, aivan samalla tavalla
kuin nyt mitataan meitä edeltänei­den
sukupolvien työn ja toimin­nan
tuloksia sillä, nftiten ne ovat
vaikuttaneet taloudelliseen ja yh­teiskunnalliseen
kehitykseen.
Kunnioittacssamme tämän Cen-tennial
vuoden Työnpäivänä .työ­tätekeviä,
niin miehiä kuin nai­siakin,
me teemme" sen täysin tie­toisina,,
että myös meiltä odote­taan
— niin ja vaaditiankin —
vastuunalaisten kansalaisten ja
asukkaiden työtä ja toimintaa ny­kyhetken
monitahoisten ongelmien
ratkaisemiseksi.
Sen vähempi ci riitä.
— Känsäkotira.