Vapaus, December 31, 1955

              mm
-UT
Im »naxtibj
teo» &
baotausmaa.
jlmesinr. iiiftoia«' tontftlBa JB l^uantalBaP«nsif ^tla ruom 19|7
SoTis^- VoL X X X V m vuosikerta „ Sudbury, Ontario
Canadan suomalatolan itsenäinen tyoväenlebtl
4i
^DEN
fSSIT
[LLA
pnä
Lauantaina, jouluk. 31 p. — Saturday, Dee. 31, 1955
r
Sen johdosta paavikin kehoittaa läeltamään
ätom^mmit ja hiiden kokeilut
) I L LA
1
inan
ioin-vana
aile
I Ibs. 4.60
I Ibs. 4.40
I Ibs. 2.25
I Ibs. 4.15
I Ibs. 2.15
I Ibs. 3.95
I Ibs. 2.10
E O L U S
'ubelin
S. 5-6421
' 'Lontoo. — Moskomut radiotie-
'^'dÖBsa viikon älknitnÖMIa 'sanot-
' tun, että paavin JoidiipäfTäa sa.
''nonia aseittaTilsianfeM&ta aittaa
aiheen ottaa se ^bnraiiooQ. Ita-
UanUelisessä raAolähetyksesrä '
sanottiin, että yUls«sti'ai m ^ ' -
sx '%ualtlin tjryd^r^rioHI» «itä
' osaa palKvitt jfuhcesfa. *'|ofiw |iän
ilmaisi Ic&nnattayansa' ydinaseit-
- teli kidtoa»' atomikok^nnrlopet-v.
tamlsta Ja aäetatkastnlq^ Jär­jestämistä.
»
: Lähetyksessä sanottiin; vCttäVati-
^aoin asenne ole: aina' ollut JBama
yilinaseitten; kieltoon vnähden. Siinä
huomautettiin -Vattteannin äänenkan­nattajan
Osservatore Romanon kir­joittaneen
1949, että jos me vaadixn-ine
kieltämään atomipommien käyt­tämisen
ja aseistuksen vähentämistä,
«meiltä puuttuu/järki".
Radiolähetyksessä sanottiin edel--*^
leen, että ei ole vaikea käsittää i&ikä
ssj on aiheuttanut muutoksen.
"Ryhtyä näinä päivinä kannatta­maan
atomiafieden kä^töä Jä vastus­tamaan
aseistuksen vähentämisen
valvontaa: merkitsee sitä/että silloin
asettuu avoimesti kansan t ^ t o a t a s -
taan", sanottiin lähetyksessä.
I
/-Washin«ton.—: Presidentti Eisen-
•howerin sanottiin olleen huolestuneen
paavin puheen siitä kohditetä; jossa
hän keholtti kieltämään atomipom-mikokellut
j a atomiaseet.
Ainoa kohta, piikä tyydytti häntä
o l i se, k im paavi ilmoitti kännatta-rvansa
presidentin Ehdottamaa ilma-tarkastusta.
Neuvostohallitus on i l ­maissut
suostuvansa siihen e6do'.la,
että se yhdistekään aseistuksen vä­hentämiseen
ja kauhunpomttien kiel­tämiseen.
brittiläisiä
Malakan r^uhanneuvotteluf
ensi askd fauliaa kohti
Koska teHfläismicainen faallitiis
. vaaiti ^Malaikan patrioolitien cfhdoitta ,
antautumista heuvötielut katkesivat
iBaOng, - Mateltto;: v - . Neuvottelut lopettamaan
sissisodan
Halakan kommunistijähtajan' Chin
Fengin jä iVEalakah lirittimismleUsen
hallituksen päämlnlstertai prinssl^Äb-dul
Ra.hmanin sekärSii^taj^ff>jfc>riU;
tilaisen pääministerin -David : I J ^ -
shallin välillä päättyivät, torstaina
tuloksettomasti. - ' ' .
:. Neuvottelut päättyivät'' tuloksetto--
masti koska' Malakan.'liallltuä^vaati
JIalakan sissit antautumaan ehdoit­ta,
joka ' o l i s i tarkoittanut vkaiic^
ässien joutumista brittiläismielisen
hallituksen armoille. ' . ' -
Malakan konununistipuolueea /joh­taja
Chin Peng on palkittu B r i t a n ­nian
urhooUisuusmltalUla^^ toisen
maailmansodan; aikana käymästään
taistelusta Jairänin mlehittäjäjoiik-icoja.-
vastaan ja kutsuttiin osalltstu-maan
Lontooseen -voitonparaatiin.-
' Malakassa kehittyi ankara sota toi-
-sen noaailmansodan jälkeen kun 'tuli
kysymykseen maan . haUltiätsesta;
Malakan patriootit- vaativat: -maan
täydellistä itsenäisyyttä. Jota britti­läiset
vastustivat, y
'Cbia Peng sanoi, että heti kun
maassa demokraattisella tavalla Vali­taan
hallitus ovat patriootit-Valmiit
vastaan.
:MaIakassa on nykyään brittiläisten
a l a i ^ n a valittu lainlaatijakunta, jon­k
a ikätdkset brittiläinen ylikcäilsslo^^
OrärLvoi eitota. •
T^feTrshan torstaina väatl kaikkien
sissieh antautumista heti, jonka- m a -
lakiklaiset ihylkäsivät..
: Keskiviikkona Rahman sanoi, cjbtä
sissien tulee antautua, j a alistua- p i ­dätettäväksi;
tutkimusta varten.
• Malakkalaiset vastasivat: • Tutto-muksöt
meidän uskolUsuudestamme
merkitsisivät sitä. että mfeidän p i ­täisi
antautua. Me emnie koskaan
antaudu j a me jatkamme^ taistelua,
vaikka viimeiseen mieheen."
: Neuvottelut alkoivat keskiviikkona.
Ohin esitti malakkalaistenv patrioot­tien
vaatimuksen, että h ^ lopettavat
avohnen taistelun brittiläisiä vastaan
ehdolla, että Malakan loäununisti-puolueelle
annetaan toinilntaoikeu-,
det, taikka saada oikeus perustaa uu­s
i puolue eli oikeus yhtyä johonkin
toiseen puolueeseen.
: Malakan brittiläismielinea p ^ m l -
Uisteri Rahman lähtee Britanniaan
tammikuun 1 pnä neuvottelemaan
Britannian siirtomaaviraston kahssa.
Yii1(ön aikana
sai 28 surmansa
fulipaloissa
Toronto. - . Viime viikon perjan­taista:
lahtien tulipalot/-Canadassa
ovat aiheuttaneet vähintäin -26 kuo­leman
; tapausta^ : Eilen* ;julkaistussä
uutiskatsauksessa osoitetaan, : että
viime perjsmtaista lähtien on: joka
päivä ollut. tulipalojen aiheuttamia
, kuolemantapauksia. Tulipalojen uh-:
reistä 8 on oUut lapsia.,
Viime torstaina'^ S henkilöä, joista
2- o l i lapsia,: kuoli tulipaloissa Que-^;^
becissa,: Saskatchewanlssa . ja New,
BrunswiCkissa.
t:>Keskiviikkona kuollJkuusI:lasta.tu­lipaloissa
Quebecissa j a Manltobassa:
Maanantaina 4 henkiöä :kuoll Que-;
becissa. kun hotelli. :tuhoutul :tulipe>-^
lossa j a 11 henkilöä kuoli tulipaloissa
viikon -vaaiteessa. '
Prince Edward Island on ainoa
maakunta, missä tulipalot eivät ole
vaatineet' uhria. : Quebecissa oli 9
kuolemantapausta.' New Bnmswlc-kissa,
l^nltobässa;.ja Ontiariossa oli
kussakin- kolme kuolemantapausta;
Saskatchewanissa, B r i t i sh Cölumbias-!
sä j a Albertassa .oli kussakin 2 :kuo-^
lemantapausta: j a Nova:Scotiassa se­kä:
Newf oundländlssa: o l i ; kumma^a^
k i n l'kuolemantapaus.
Nuori äiti i& l i ^ i ^ 4 - v u o t i a s poi­kansa
paloivat kuoliaaksi viime torä^
taina farmikodlssa&n ViTolsel^ssa,
Saskatchewanissa;^Hänen- miehensä
pelasti itsensä jä 2-vuotiäan. tyttä­rensä-
pakenemalla ikkunasta.:- , K '
i News-Brunswicki5sa Samana päivä-i
nä kuoli l9-vuotlas;polka' kun hän
tuloksetta yritti: pelastaaSrvuotiasta
veljeään. Perheen 8 mutita: Jäsentä
pelastui palavasta kodistaan.
Nasser jd Tifo- vakuuttavat
^öslc^nte^vänsä k e s t ä vä
fnäailmahratihan puolesti
! K»lro. _ Jugoslavian presidentille
TitoUe tarjoamillaan päiväUisUlä Abr
.dinen palatsissa keskiviikkona pää­ministeri
Gamal Abdel Nasser • s&noi.
että Egyptin Ja Jugoslavian^ ystävyy-
:<len sitoo yhtäläinen suhtautuminen
kansainväliseen politiikkaan J ^ kaik^-
Uen valtioiden' ehdottomaan itsenäil
-«yyteen.
' olemme,- antaneet maailmalle
«etää. että todelllien Ja kestävä rau--
ha voidaan, v a in saaviittaä silloin, j o l ­loin
jokainen maa, — ^ c n l taikka
moi —,884 elää ctDlaä rttoiftänsfi;
•suumjltclla önum pöUtl^^
taa oma kantansa asioilhln ;^hdien'V
«anoi Nasser, v ^ ' - :•
I "Hfeldän paatdksemnie seurata^ tä-
» periaatetta el perattu kansalli^f
ten Intressiett äb^auuifellsecn'^
|aan, vaan ie pertlstutf Teh^lllseeto Ja^
Vakavaan haluttn auttaa kansaln^ä-llrta
'yhtelsymmärrjnBtä.'*
Sanomassaan ^^typtin kamalle
*«iivlikkona T i t o vUttesi itanianlal-
"UQ aatteisiin; jotkn hän sanoi' ble-
' ' "pcnistaö' jrhtelajinmärntodle
h yhteistoiminnalle icaikllla ^ $löUla
nk& ystävyydelle JBg^tinV kttnsan
känisa". -
THo sanoi, «itä hänen vierallnnsst
U t i s s a antaut, taänellie tIUlsimden
! ^ U i t a ^ mleUpiltieit» nbletnpfa ]iuo*
k08kevi8fä ongelitaIstan>a<«Unl8-
ttti ItVasa^rli!^ j a l i i A M ' tuiUiettm«>
Tito e i selittänyt mitä näinä yhtei­set
ongelmat ovat.; Huhutaan.^ että
kaksi johtomlestä keskusteliee myös­k
i n Palestiinan: ongelmasta. Julki­sissa
puheissa : e i mainittu: mitään
Palestiinasta, mutta seuraavaa Nas­serin
puheen kohtaa pidetään epä­suorana
viittauksena siihen:
* "Mikä hyvänsä ratkaisu. Jossa ei
oteta huomioon: kansan' laillisia o i ­keuksia,
on epäoikeutettu j a sUtä
$yystä^sc^'el voi -olla soposöihäussa
keittävän ^ u h a n kanssa^'
TOJä pidetään vUttauksicnÄ, Ä l e ^^
tiiiiaan, siUft se o n alno^ sn&rimpm,
k & s a i ä v ä l ^ kysyitnyksiä n ^ ^
ratkaistu j a Joka * i - - - -
Egyptlä. ,
M *\1 TM
kölinsa mukana
i IfT»
St. Vkntf, Man. — Jonhdftnm 28
pälvSn aamuna paloi OeoniceArptailn
kaksikerroksinen asuhnrakeiiiittf; < ja
sen mtikana Arplnien kolme: poikaa»
joiden iät' vaihtelivat 3-5 vtioden «vä^
iniä.
uskotaan saaneen' alkun-^
sa ISnma^ysuunlsta ja^oUcoi se aa­mulla
sen jälkeen, kun' Mttau- Joka
on tzoklnajurf. oU palannut aikaista
äaftmUa teicem^Itä^ ^Ajomatkalta
^uddQeen' nukkumaan. Noin' ptioll
Siirtolaisuus
Canadaan välien-tyi
V. 1955
Ottawa. — Kuluvan /vuoden aikana
siirtolaisuus Canadaan väheni huo­mattavasti.
. Silrtolalsd^artmentin
ilmoituksen mukaan kuluvana vuon­na
väheni,'Siirtolaisuus: noin 30 pras.
verrattuna viime vuoteen. •
Kuluvan vuoden ensimmäisen y h ­deksän
kuukauden aikana saapui C a ­nadaan
86,607 siirtolaista. Viime
vuoima saapui Canadaan 154,000- siir­tolaista,
joista 126,853 saapui vuoden
ensimmäisen yhdeksän kuukauden
aikana.
AmerHdffllaisetia
bonieralla menes­t
y N-liifossa
Iienlncfad. — Amerikkalaisen oop­peraseurueen
-' ensi-Illan ': menestys
Genhwinln oopperan "Porgy and
Bessln": esittämisessä näyttää V takaa­van
oopperalle täydellisen menestyk-:
&m Neuvostoliitossa.
Vibne tiistaina oopperan'esityksen
päätjttyä täällä olevassa Kulttuuri-*
palatsissa / 2.300 ihmistä seisaallaan
osoitti' yhtämittaa suosioäosoltufcsla
10 minuutin ajan.
Moskovan radion taidekatsauksessa
sanottiin esityksen olleen 'suuren
menestyksen". ^ ~ •
Bveryman Ooppera,- joka on mel-kelttkolponpantuneekcrdstä,:
a n ­taa'
Leningradissa kolmetoista esitys­tä,
jönkä; jälkeen se iUiatkustaa Mos­kovaan,
jossa "Porgy and Bcssin" esi­tys
alkaa, tammikuun puolivälissä.^
Canada tehnyt
muutoksia diplo-niaattikunnasa
V>itawa. — Keskiviikkona Ilmoitet­tiin,
et^tä ulkoministeriö on nimittä­nyt
'Richard :PiantPowerln, Joka ai^:
kaisemmin: on : toiminut v:sta; 1950
Lontoossa: kauppa-asioiden, neuvon-
^atitajana.: lähettilääksi Venezuelaan.
''tTlkominlsteri Pearsonin ilmoituk­sessa
sanotaan, että : Ottavassa • ole-vdi
Tanskan lähetystö ja Kööpenha­minassa
oleva Canadan lähetystö ko-.
rotetaan suurlähetystöiksi.
rv--^ööpenhaminassa:; oleva' Canadan
n ^ k i ^ e n ministeri Herbert Pi-Peavor
korotetaan lähettilääksi.
Venezuelan lähettilääksi nimitetty
Bower ottaa: paikkansa: maaliskuussa
ja? nykyinen Venezuelassa oleva Ca-^
nadan asioiden hoitaja H . G. Norman
siirtyy.: Canadan :pääkonsuliksi New
Yorkiin.
Braniii haltif us liimittänyt
liheUilääiisl Mtf^kovaan
Jos MttSfkova hyväksyy nimityksen ratkaisee
se lopuQisesti ^pflömaattisteii suhteitten
järjestämisen,Länsi-Säksah^ja N-liiton välillä
Bonn. — Täällä ilmoitettiin' >
Inotettovalta (aholta keskiviikko­na,
että halUtns on nimittänyt
nykyisen Turkissa ^olevan, Bon­n
i n halUtnksen lähettilään
hehn Haashi lähettilääksi Mos-
' kovaan.
Sikäli kuhi täälä,tiedetään on v i i ­meisten
. muutamien r päivien. - aikana
hallitus ryhtynyt kiireellisiin toimenr.
piteisiin saadakseen x^euvostohallitukr
sen hyväkaymälto t r i : Haasip n i m i ­tyksen.
: Härienniniityksensä hyväfc^mlne^^
käytännöllisestfr ^ t s o e n - lopullisesti
toteuttaisi iMoskov^n' ja Bonnin vär
Ilsen diplomaattisten suhteiden jär--
jestämiseA,'ajosta tehtiin sophnus v i i ­me
'syyskuussa.
; ''Neuvostoliiton- ensimmäinen. Bon-,
nin-lähettiläs on Valerian Zorin.
Hän saapui -tänne viime viiko'la Ja
NeuvostolUtQn lähetystön, jän]«ptä-mistä
'Valmistetaan Jtilreeliises^ij ;
: i ^ l / l b i a s i n dipl^ al­koi
Vi\ ^ 4 jJa 'm, hfln, (Ollut. .Saksan
iäl&ettilääilä^ < P a r i i S i s ^ , ' ' * '^^iopiädi
pääkaupungissa AddisAbabassa: ja
•Hitlerin^ aikana Tokiossa. Hän tojml
myöskin kansainliitossa olevan Sak­san
valtuuskunnan sihteerinä. ,
^^uonna: 1938'hän; erosi d l^
iO^ta?toimestaan j a :silrtyl yksltyi-r
seksi lliketnieheksi Kiinaan.
' i Toisen< tnaalmansodan :jälkeen>hän
rupesi: jälieen idiplömaattlselle uralle.
Taisteluita käydään
edelleen Algeriassa
Amerikkalainen elokuvayhtiö maksanut
siitä kun sai filmata tahallisen murtian
;::-;v::;!,::H,v:Vv-::^::.:-.n;:^:«:::'^::.r!^-:i:j^ iiiiiimMiii^S
parempaan iimmmm^^^ Neuvpatojohtäjat arvoatelivat edeUeen*^ ^ '
siirtomaakomentoa J a « riiatoa ' Moskova. —> EdUäessään ra-porUn
Inliaan. BonnaaD Ja Af-fanistaoUn
tekemiistään mätkäis­tä,
, Neiivp«toUttcn< pääministeri
Nikolai Bulcanla J» Neovosiolir-ton
kommimlstipoollueen plUUlb- '
teeri Nikit» Khmsbchev korbstt-vai
Voifcelmnun. Neovoston b - '
tunnossa t<mttalna pitämissään
puheissa sltä^ että vuonna' 195S
tapahtui fcansatnvailsb8& suh­teissa
käänne parempaan. Sa­malla
kertaa he arvostelivat hy-vlnUn
tet&västi toisia kansoja
sortavaa Ja riistävää sUrtomaa-kementoa.
Ja-niitä Jotka sekaan­tuvat
toisten, kansojen sisäisiin
asioihin.
Pääministeri Bulganin korosti, että
vuoxma 1955 tapahtui käänne kan­sainvälisen
jännitystllanteen laukea­misen
hyväksi.
Pääministeri Bulganin sai myrskyi­s
e t : : suosionosoitukset : Korkeimmtin
Neuvoston Istunnossa. Hän korosti,,
että ystävällisten suhteiden kehitty­minen
Intian^: Burman^: Argnnistanin
ja NjBUvostolllton välillä,:/ antaa suu­ren
panoksen: maailmnnvrauhan hy­väksi.
Bulganin sanoi, ettji Aasian mai­den
takapajuisuudesta: lankeaa :syy
siirtomaakomennolle.;:.Hän arvosteli
anlcarasti SEIATO-:ja Bagdad-liittoja
siitä, että ne pyrkivät uudella tavaLa
Jatkamaan siirtomaärllstoa.
Bulganhi esitti uudelleen, että v a l -
'tojenpitäisi: luopua aselstumlBkllpai-.
liista j a suostua atomi- j a raketti^
aseiden kieltoon. Hän sanoi, että
kansainvälisen jännitystllanteen lau­keaminen
on tapahtunut suurelta
osalta > Neuvostoliiton "ponnlstelujej^
johdosta kansainvälisen^; rauhan Ja
kansojen turvallisuuden hyväksi.
"JOS Aasökh maiden soÄinen^ja., iin„n,ia, _ VUi^:toretaln»' «atlv-J
Uo)U«llttttitnoeenn^v itehitj'*"«ih ^ulf^^hldast* t„,Tr!^«'o«I:^«!;
VlImeksQ:ttIuneldeh''^^uosliKtoJcn aU.
kanft^. se 'ei^JohdUVAäsian'kansoista,
>>vaitÄ* sIlrtadBhnholUii^ta . .' . mikä
pfcrustuti*kaiisoiefai"Vosvoukseen ja
tQnnottojtfÄnÄ^Mät^n... s
»'"MiB |tat^ihm^;«>ttil siirtomaajär­jestelmä
.on' Mpeäksl^ nykyiselle i h -
mlskilmnal|e;'ijä,eltä'si» ei sovi V K : n
demokraattlslhi periaatteteUn." '|
K o m m u n i s t i p u p l u e e n johtaja
Khruaihchev palautti länshnalden
valtiomiesten mieliin NeuvostoUltossa
äskettäin suoritetun vetypommlkokel-^
^un selittäen,' että Neuvostoliitto' el
halua kerskua sotUosmahdlllaan;
mutta äsJcettäin "räjäytetty vetypoin-ml
edustaa: useita miljoonia tonnejOi
tavallista räjähdysainetta ~ ja sen
voimaa voidaan vielä lisätä." ^ ^
Khrushchev viittasi MUien k un
eräissä länsimaiden-lehdissä on ar­vosteltu
hänen , ja pääministeri B u l -
ganinin Intiassa j a Burmassa pitämiä
pulleita, ja sanoi, että he eivät yrit­täneetkään
välttää 'slirtomaakomen-non
jyrkkää arvostelua^
Korostaen sitä, että Neuvostoliiton.^
Intian j a Burman Johtajien välillä
'el ole mitään erimielisyyttä Tauban
asiaa ko^eVissa kysymyksissä" mr.
Khrushchev sanoi:
"Visseissä mai£sa meidän matkam
'me aiheutti joidenkin ihmisten kes­kuudessa
vihamielisyyttä, minkä joh­dosta-
jouduimme Ilkeämieliseen
hyökkäyksien kohteeksi. Tämä pitää
palkkansa erikoisesti Yhdysvaltoihin
j a IBritannlaan nähden;
"Tätä linjaa seurattiin, täi taricem-min
sanoen kaikuna toistettiin toi­sissa
maissa;; eshnericiksi' CanadasäaV
missä; mr. Pearson esitti;; lyhytnäköl^
sen lausunnon^
"Meidät on tuomittu,meille o^;
Kaivostyoläiipeii
menetti henkensä
1 ^
tul Mclntyre Porcuplne kalvökfiesa»'
onnettomuus, jeka vU'SalvOi$työlälao*^4ig
hengen. Saltissa tyiiäumeiiif%^JP^'*)ir%
t ln pohjaan aaadeti surinoin.'Onnet-I ^'f^-i^
iomimden syynä:blj se * u n -^bilctiiöj»
pidetty nu^eaeu^6jBl3^/:»wiH»w«w.
>täaniOa' kohdistettu ^miiunkintaistl^':^'; ;
painostusta siksi kun n i e ; .^heidän'K^;'.
mielestään, olemme, tehheet,väfttyyt>^^ f '5"^
'tä sllrtömaajärjesteimhlle; «Iksl'r?«(4»
me olemnKS ankarasti' tuominneet VÄI^
sUtrtomaakomentdon perustuvan 'xili>^' - '
(Mr., Pearsonin suhteen' Khruafi», v4
cihevln uskotaan- viitanneen 'ebsIn^^J:'^^
molnltun Ottavassa' tekemäftn/^tiöu • >
mautukseen, että neuvostojohtajien
"ttwmlten-valtl08lhteerl OtUJteln^a J
presidentti ' filÄcrihoverJttv BOroopan ^rs^^-
kansftndemokraatttsiUe maille }^he1^V4x^
tämät "joulutervehdykset" missä rUr-kolllaah
nälden-^nsandemokraat^f'':»?;^',
ten maiden ."ItMnätstymisen pug}^, ..f/-
ta", mr, Khrushchev sanoi,^ että täjp'
laisten lausuntojen.esittättdneh edva*VT'^
W "juikeatiji tobten mttldenstoabUit J,l'
asloU»ln,> sekaantumista'.-- ''p,}Jai»en'f'f
menettely on voitoin Geneveii.hen-^^^r
keä" korbsU KhruahoVv JaJUsÄsi»
"minä puhun Vastenmielisesti, Ö(Wt'|^,^
tavalla^ presidentti' .Eisei^TOerlrtaV''-^^
Jota minä kunnioitan.'' / '^,^t'^^
' iCihruähchev selitti, että' soslaUsti*: '
nen Järjestelmä voittaa lopiilt» !r»u«
hanmnalJMssia'; * kUinilluBsa,''- mdtlek
"taistelussamme koam)unbmin/puo«^/^rrr; f
lesta me( emme tuIe,^osl8aan«lol||i^V\^^
maan-hyökkäys^taa.'! - \^\^%-.r\Y:>
m
N-liitto viilinis osallistumaaii
' S^n osallistuminen geöfyysillisiin /
tutkunustöaim tijdee.^olemaan er^aih tä^^
Algeria. — Levottomuudet edelleen-*-
kto jatkuvat Algeriassa. Torstaina
tledoitettiln, että vihneisen 24 tun­n
i n aikana 7 henkilöä on saanut sur-
Yhdysvaltalainen
«kersantti palasi
Ilä-Berliuiistä
BeriHnL : Yhdysvaltalainen ilma­voimien
kersantti, j o k a o l i Itä-BerUI-;
n i n poliisin: pldättämänä 24 tuntia,
palautettiin Iiänsl-BerlIInIIn> jouluk.
28 päivänä.
Itä-Berllinln polllslvirftnpmaiset: i l ­moittivat,
e t ^ kersantti Mike K U -
man pidätettiin auto-onnettomuuden
aiheuttamisen takia Ja syystä, ;että
hän silloin oUJuovuksissa^-. Kersantti
mansa jä 10 loukkaantunut levotto­muuksissa
eri puolilla Algeriaa. - /
- Lähellä- Marokon rajaa sissit ava­sivat
tulen kahta ranskalaista tank­k
i a vastaan. Jonka johdosta kolme
ranskalaista sotilasta haavoittui.
Monet ranskalaiset tilanomistajat
ovat niin- peloissaan levottomuuksien
Johdosta, että "he muuttavat yöksi
kaupunkeihin.
olIJtä-Berlllnissä vIeraiUginassa: y a i -
monsa vanhempien luona.
B; mineraalituotanto
ivana vvunmä.
{ l^etort». B, c : n ;niineraalItuo-
4axuion V. 1955 arvioidaan ^nousevan
^174.500.000; mikä o n v a in h i u k a n <vä-
' h e n i ^ n kuto vuonna''l95t saavutettu
ennätys. Tuotannon a m ' o n ' noin
20 miljoonaa dollaria rsuur^iiqii^kuln
viime vuoden tuotannon arvo.' '
kahdeksan - aikana aamulla: hän' he-;
Täsi siihen, että huone oli iäynnä
savua. Hän Ja hänen v»iitaönKa 'sekä
2 vuoden Ikäinen tytär, sekä ia, 9
vucHlaat pojat,, jotka
kerrassa, pelastuivat palosta alus­vaatteissaan.
Samoin pelastui ikku­nasta
'hyppäämällä ; toIsessA, kerrok-niikkunut
10-Tiu>tlas poika,
nmttk kolme intiolrenipaiaiMMasi^
non: mtikana;
paribL : L'Express. joka on enti­sen
päänUnisterI PWrre Mendes-
Francenä äänenkannattaja. Julkaisi
torstaina Ranskan sisämUiisterln
lausunnon;: jossa paljastuu kuinka
amerikkalaisen e'okuvayhtidn Fbx
Movletonen filmaaja lahjoi Algerias­sa
ranskalaisen santarmin sitä var­ten,
että sai filmata kultika algeria­lainen
a i n m u t a a n . ? ^ ^ näkyy
kuinka imlvormussa oleva sotilas t a ­kaapäin
ampuu algerialaisen. Uhri
kaatuu j a toinen mies hakkaa kivää­r
i n perällä uhria,
: : U u t i s e s i el anneta tietoa-elokuva­yhtiön
liimaajan enempää kuin san­tarminkaan
nimistä. Uutisessa s a -
:^0ljä lasta kuoH
tid^alossa
Saolt Ste. Marie. MIcb. — Keski­viikkona
sai surmansa Arthur 6e-vamsln:
xieljä: lasta,: k u n heidän ko/
tinsa, joka o l i 60 maUia länteen tääl­tä,
paloi poroksi.
Lasten äiti sanoi, että tulipalon
alkaessa oli hän naapurissa puheli­messa.
:Pollislt ja /vapaaehtoiset s i -
villihenkllöt yrittivät pelastaa lapsia
palavasta rakennuksesta.' nlutta ei
vät onnistuneet.'
Kaksi canadalaistajkuoU
autorikossa:Yhdysvalloissa
Smithfield, N. q . Kaksi canada-laista
sai surmansa: k u n heidän t r o -
kinsa: syttyi palamaan törmättyään
toisen trokln kanssa yhteen tUsSil-iltana
puolentoista m a i l i n päässä ete­lään
täältä.
: P a r t i 6 p o l l I s l ilmoitti, että surman­sa
saaneet olivat W. A . A l l en j a A n -
gus C. Reld, jotka olivat kotobln
Bamiltonbta,
notaan, että filmaaja ja santarmi
joutuvat syytteeseen.
VIIME TIEDOT 1"
Fort Wllllain. — Fort Wllliamln_kaiipiiitginvaKmisto ^ t t i kalmran
viikon'alassa pitämässään kokooksessa antaa Jonloluiim 23 päivinä Ulfcen.
oeonnettomniidessainioDeen James Brerfln;!^^
saadaan parUutu^^
. Efadotoaustf teki pormestari BadanaL Fort Mrilllamhsa el tätä knole-mantapaosU
"ennep: saanat UlkenneonnettomnokslMa snnnans» ketään
629 päivän aikana.
x i "
Toronto. — Tulipalo aiheutti sonria vahinkoja täällä perjantaina
er»änä^po«tIrakemniksessa. Tollbalo fcetkeytU lUkeateen pitkäksi alkaa
:!iakeBnnksen'läIieIUL: Tulipalon alheoUamat vahingot arvioidaan.-93S0v(W0.:
Fenetamgntohlne;--^ Jana, ajoi perjantaina täällä yllkäyfävällä anton
paäli^jk>nka, Johdosta pall^ kaoUlutlme/Ihnilstä Ja neljää lonlduM «
nlfai pohob, että biit klioll. pian sairaalaan saapnmben pikeen.
Sasltofaon.8aslBUehewanln maa* Ja uetsädepart
toldusf* iT^ytlän ensi tlbtabta alkaen lappanaaa mnla maekminan'
pobJoiMeusv ITselto lentokonHta fcäytrtSän susien mef^ykMM». '
Bkefsäätyksett fAtfcoltaksena on s^jell» niitä karibonlaimioja; jolta
»yiq^Uh» «aapitd 1^ alueilta eieCUapäni oleviin metelin talvtibtJ-Atbuittb^!
rri Uoyd Berfcner i
inortSäii^^kfsiSvMkon;^ Amert-
'-can'Association, fojr the Advanee-ment
Scjencen vuosikokouksen
yhteydessä :pldetylUä päiväUbil-lä;
että NcuvostoHlton taliölta ol-
: ^<l9an valmiita täydelliseen yhteb-v:
toimintakin kansainvälisen^ geo-fyydllben
vuoden aikana luun
tutkitaan luönnonsalabuoksla.
Tim 4A kansakuntaa käsittävän
suunnitelmah< huippukohta; tulee ole­maan,
v. 'l957 heinäkuun 1. päivästä
V. 1958 tammikuun 1. päivään, jonka
välisenä aikana tieteellisiä väUneitä
kaikkialla maapallon eri kulmilla
tullaan kohdbtamaan eri tutklmus-kohtebiin.
Tänä aikana aurinko tulee olemaan
jatkuvan; tutkimuksen kohteena tar­koituksella
saada selville onko sillä
mitääi\ •vaikutusta esim. sellaisiin
kuin vuoltsecnr j a luoteeseen, tulviin
Ja maanjärbtyksiln.
T r i Berkner sanoi olevansa vakuut­tunut
siitä, että Neuvostoliiton ~yh'r.
tebtojmlnta on orllpltöntä. Hän sanoi,
että suunnitelma tulbl tuottamaan
huomattavan paljon' vähemmän t u t
loksla, jos Neuvostoliitto,el o l b l y h -
tebtoi^nnas;a koska Aasia voi an­taa
vastauksen sellablUearvoituksIl-:
J c . Jptko- ovat>^saattancet, geofyysikoi:
ymmälle.
O n tiedetty, Sanoi hä^, että vlssei-'
nä vuodenaikoina kerääntyy Aasian
ylle useiden miljoonien totmieti ilma­paine.
Joka saa nuapaltoh väräjä-mään;
mutta: tiedemlebefeivät tiedä'
mitä tämä aiheuttaa maailmanlaa­juisessa
mittalcaavassa, '
Berkner sanoi, että etelänavan
alueen ^tutkiminen: on hyvin suuri ky­symys.
"Me " tiedämme enemmän
kuusta kuin etelänaparalueesta"; aa«
nol Berkner. "Me emme vielä tiedä
onko se /hienon Jääkerroksen peittä­mä
suuri mannermaa vaiko paksujen;
Jääkerroksien peittämiä pienl^ «aa­ria.
Mutta me tulemme ottamaan s i l ­tä
selvän." ' '
. y t t t t e % t o l t t v a n a : ; ^ j ^
l0mr<mrMim. «unnahsa melkein
400D,,lh«U»ta5 mtfnnet^ia.iaMai£.M
,'täolät ön- enemmän kuin mitä?<iaii<>V<#>
'dysvalÄt^heinetti Korcart^Äodassfti,^^ ^V^':
^ ;^^fn.'^VWOdep,' loppukr4MäwtMn^'vv'
»unrtahsa.,6aaneld0n 'määrän '»oii»ef^:,<'<6
-von, noin ,;^B.o6o.' i'Vupnnij49^i:'«ftlr^ii}
yhdysvalloissa< Jlikenneta^iatinmUite^^^'^
fluymansa, 39,939 .Renklöä, Jotojon-tft-?:-* |
National s^fety Couhcll ärvlöl^ että ' f
uuiienvuoderi pyhinä kiiolee^Jllkenhe-tapatunnlfijsftr
Vhdy8yailols8a";noln'^42o'f \ I
CaQfomiflssa ail katitkeln efolmp^
surmansa Illkennetapaturmbsa Initu-
Hallituksen tulot korkeammat
viime vuoteen verraten
OtUwa..-^:,Tulojen lisääntyminen
4 pros. kdrkeammlk.sl kuin viime
vuonna antoi:VahalnlnbterI Harrbille
tilabuuden v ilmoittaa perjantaina,
että kuluvan tilivuoden kahdeksan
ensimmäisen kuukauden aikana oli
tulot $105,600,000 : korkeammat kuin
menot, , '*
Viime vuonna vastaavaan aikaan
olivat hallituksen ;tiilot f 91,700,000
suuremmat menoja.
Yleensä ollaan sitä mieUpidettä,
että hudjettlväjaus el: tule olemaan
$160.000. tiUvuoden'päättyessä huhti­kuun
. viimeisenä päivänä, kuten ra<-
hamlnbteri tilivuoden alussa arveli,
'•' M:arraskuun loppuun mennessä 'oli
hallitukset tulot f2,714,000/)00'ja me­not
(2,609.000.000.^^ Korporatloveroista
saatiin $2>538,700 eli 3,* pro»,: jcne^-;
män kuin viime ^ vuoden vastaavaan
aikaan.
MaxTOskuussa; yksistään saatiin t u ­loja
$354,300/>00 j a tulot oUvat $14,
121.000 enemmän Iculn menot.
Kuluvan tilivuoden kahdeksan en­simmäisen
kuukauden aikana pal­koista
vähennetyt tuloverot olivat 3.6
pros.' korkeammat kuin viime vuoden
vastaavalla - ajalla/^'Tämä osoittaa
yhdeltä puolelta; että palkannautti­joiden
lukumäärä oli suurempi kuin
vUme- vuonna vastaavalla ajalla Ja
myöskin sen' että palkat ovat k(^-:
keammat. •
Tuloverojen periminen; mubta kuin
palkobta, JasU siitä syystä fcottka f ar
mateiden tukrt olivat alentuneet.^
Tulliverot kohosivat kaikkein huo­lsit
den aikana kerättUn niistä $304j»88.-
OOO eli 19 ptx>8. enemmän k u i n viime
vuoden vastaavalla 'ajalla: j V a l m b t e -
veroa tupakasta; j a Juombta perittiin,
sanottuna aikana $172,889.000 eli 8.9
pros. enemmän Icuin 1954 vastaavalla
ajalla.
/Myynttverot nousivat: $402il68>000,
joka oli 2.8 pros. .koiteampl kuin
viime vuoden kahdeksan - enslmniäi-sen
kuukauden tulot myyntlverosta:
vana vupnna. Joulunivhät. lul^Än-^ T';
otettuna sai ^ l l ä ' Atrmansa
henkilöä kuluvan' viiod^n alkanäCv - ^ -
J ä i Ä teiden
Toioflto; . i . «esklVUkkona «at6l;^%
vettä useissa eri osbja Btelä-OntatV"^ ' r
riota j a sen johdosta teille niuodostul {
jääkerros, sen tpkla sattui ;iisei&''> ^^'i
tapaturmia j a liikenne liäUiytyl'.; A/
Kalkl^iaätf kuoli Ohtariossa keiOa-vIikkona/
5 henkilöä ViS!iL'aäil^ä^^
•JäiJssaf|5|:;^^
MaakuntapoUbl fcebottti autollljo^*'^ 'm •tÄ:-pysyhUUW:lcotohää^
!äht<Ä|niÄlIe|i^^
t i ln autoilijoita ajamaan IcorkelnOfjitii'7^^^
•20' rtialli{t:;tiittite»
^ ^ " ^ 8 Ä t ä i h ? ^ l ä l i ä ä p ^ i^
täjlliketm^
• tuie^^^eniÄÄntpaSe)^
) 41 henkflf^Jtede^nhiddctin^ii
ia.taloudi^IIiset v|
na on Uevlttänyt tulyitilannetta C a - -...-'1.: '-Lv...-iL-^^ >i?.)!,W-'>i
lifomian pohjoisosassa ^ Ja Oregonin
eteläosassa. Oregonissa laski - vesi'
huomattavbsa joissa j a ^kuolleiden
lukumäärä Callfornlassa tiedettiin
tlbtal-iltaan mennessä: nousseen 29
j a Oregonissa 12 henkilöön. K u o l ­leitten
lukumäärä voi vlelä^'^^
y IBpävIram
heUbet vahingot kohoavat 'yU $15,-
000,000, Tilannetta pldetääniedelleeii'
k ln vaarallisena Stouktonlssa^ ,Joka
on satamakaupunki 70>^niailla. täältä
sisämaassa., Kox^ea^ vuoksi , voi a t '
sen;^ että ,'tulva '.voi levitä
in 'alueena;-" ' - ' WMSk heuttaa:
naantulvfifn^^peit^n^.
vu<Hle»pUvjt^ «1(U^AJ<
f o r n S i ^ o S ^ V .
Äoitti,;tliÄA;^^^
^SiSiäiltiillii
mattavanunln. 'Kahdeksan kuukau- Stccktonin'alucel|a'r ' - - ' . i ' . K' '^^\ik^WiMBk^