Vapaus, October 13, 1925

              ©fflsäsn mom&Msm tyovIestSn läBenloimsttsJa, Ome»-
eyy Sudbarysaa, Ont. joka tiistai, torstai ja laasatai.
T o i m i t t a j a t :
S. G. NEIL. VAEVO V A A E A.
VAPAUS (liberty)
The only organ of Finnish Workers in Canada. Pub-mbsd
in Sndbury, Ont, evety Taesday, Tboralay and
ggturday. ^
Begistered at the Post Office Department,'Ottava,
QS fiscond elass matter. "..
«g General advertising'rates 75c per coL i n c h . Mi-nimum
charge f o r s i n g l e - i n s e T t i o n 75c. The VapaM
la the best a d v e r t i s i n g medium among the Finnish
People i n Canada.
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $;.00 kerta^ $2.00 kaksi kertaa.
Aviolisttoonmenoilmotukset 50c palstatnnma.
Nimenrauutosilmotukset 60c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotakset. $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Kuol«manilmotokEet $2.00 kerta. |50c lisämaksu
tiitoslaoseelta tai maistovärssylta.
Halutaantiedot ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
feolmekeriaa. ., „ .
Tilapäisilmottajien Ja ilmotu^enttnunen on, vaa-dittaessa,
lähetettävä ilmotushinta etukäteen. i
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
^1.50 ja yksi kk. 75c. ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi "'k. $5.50, puoli vk.
$3,00 ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei j»euwwj r*ha, ei tu.^a lähettämään.
paity f>sinTn>p9ten ioilla on takaukset. -
JOS ette mirrin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Mrieeseenne. kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.-!
persoonallisella niidellä.
J. V. KANf:\STO. Liikkeenhoitaja.
Kommunistipuolueen suhde yleisiin
vaaleihiiji
Liberaali- ja konservaliivipuolueep koneistojen tap-
, pelumiehet kulkevat ristiin rastiin maata suorittamas­sa
tehtäviään äänien kalastaiiisessa. Heidän käytettä­vissään
ovat ne sadattuhannet dollarit^ joita ovat lah-jotelleet
Canadan Pahkkiiriyhdistyksen ja Ginadan
Tehtailijayhdistyksen ihmisystävälliset jäsenet ja muut
raharuhtinaat, joilla on, «dei^okratian» mfenestys'sy-dän^
ellään. /
Kummallakin vanhalla kapitalistisella puolueella on
^ takanaan mahtava sanomalehdistö, levittämässä valhei­ta,
ei palsta- ja sivumäärittäin, vaan neliömailittain.
Koko maata käsittävä vaalitaistelu on moista petollista
näyttelemistä, että se saattaisi'kiihkeät urheilunharras-tajat
ilmikapinaan, jos sellaista yritettäisiin urheilu­maailmassa.
Mutta käpitalistismi politiikan suhteen
on kaikki mahdollista tässä parhaassa kaikista mah*-
dollisista maailmoista.
* Valtamerittäin valheita lasketaan liikkeelle tässä
taistelussa kysymyksistä, joissa kapitalistipuolueilla on
mitättömän vähän erimielisyyttä, vaikkapa vielä ottaisi
lukuun progressiivipuolueenkin, joka seuraa kahden
porvaripuolueen jälkiä. / '
Tullipolitiikalta käydjj^stä hirveästä |anaspdastä huo-lim^|
tta,^ ei tulleja viimeisien kal^ypnkymnae^^^
kulhessia ple korjailtu puoleen eika toiseen, muuta I^in
joillakin senteillä^ X
iTodellisessa tätä maata koskevassa tärkeässä kysy­myksessä,
kun maassa oli viimej/tälvena yli satatdliatta
työtöntä, jotka vaativat työtä tai elatusta, rajotuttiin sii­hen,
i^tlä työttömille annettiin annos Canadan perustus­lakia.
Aibertan^kaivostyöläisten palkkoja alennettiin dol­larilla
ja seitsemällätoista sentillä päivässä. Nova
Scotian kaivoslyöläisel taisteliv^jt "kuukausia kymmenen
prosentin palkanalennusta vastaan ja lopuksi pakotet­tiin
Bescon ja sotajoukkojen yhteisesti näännyttämihä
antautumaan. * '
Tuhannet naiset Canadassa eivät ansaits(> edes sitä
kurjaa hitusta, minkä Ontarion alinpalkkataki määrää.
Kymmenettuhannet 'pienviljelijät oyat raskaasti Idin-nityslainoilla
kytketyt finanssikapitaaliin ja tuhannet
^\al menettäneet omistusoikeutensa viimeisen pula­kauden
aikana. ' ' ' •r:'r •'X----^^':^^.'^'-"-
Ttdiansilta työväenluokan > lapsilta puuttuu kaikki,
ottamatta lukuun mitä alkeellisinta Jcasvatusta.
Mutta kapitalistipuolueiden suurisuiset puhujat ei­vät
ajattele} eivätkä piditi näistä asioista.
Suuret liikeyritykset ja pankit eivät ole kärsineet.
Niiden voitot ovat olleet yhtä suuria kuin ennen ja
\ vieläpä suucempia kuin koskaan ennen. Canadan pan­kit
jä teollisuudet^ tulevat tehokkaasti keskitettyä yhä
harvempiin kasiin. ' ^,
. Työläisillä ei ole^ifaän muuta pelastuskeinoa, kuin
horjumatta seisoa työväenluokan kansainvälisen ohjel'
moR kannallaf kansdllistuttaa perusteollisuudef, kaivos­teollisuus
ja kuljetusliikenne siekä pankkilaitokset,^il­man
kervaubia ja asettaa ne työläisten icontrollin
alaisiksi.'^ ' '
' Kansallistuttaminen sellaisilla^ ehdoilla tulisi huo­mattavalla
tavalla selvittämään työttömyyskysymystä.
Kapitalismin teoljisuuskoneisto on tullut niin tuotteli­aaksi,
että työttömyyjien poistaminen on mahdollista
vain siten, että työpäivää lyhennetään.kaikilla aloilla.
Ensimäinen askel työläisten järjestamistyössä on
heidän eristämisensä kapitalistipuolueiden -poliittisista
johtolangoista. Ammattijärjestön saamattomuudessa on
luonteenomaista, että se ei ole kpskaaiL tehnyt mitään,
- saattaakseen • ajatuksen työväenluokan itsenäisestä toi-äiinnasta
toteutumaan, sen jälkeen kun se on sen peri­aatteessa
hyväksynyt.
M Canadian Brotherhood of Railway Em-ployees
järjestön äskeinen toimenpide; sen kehottaessa
Jäsenistöään liittymään Canadan Työväenpuolueeseen,
on merlddnä siitä, että työläiset vähinerin pyrkivät va­pautumaan
kapitalistisista puolueista. Kommunistipuo­lue,
kuten yleensä^ £yvin tiedetään, on jo vupsia ol^ut
Työväenpuolueen mitä tarmokkain jav,]lstopiinjjf» kanr
nattaja. Se selittää, miksi kommunistejavtavätaan joh­toasemissa
puolueen etunei^ässa.^' Vielä'nykyistenkin
vaalien aikana me edelleenkin kannatamme yhteisrui»
tama-politiikk^amme..' . ;v'- - •,•<.*
Yhta-imta--^ osaa työväenluokan^ iiajanai>
suedessa esittää Itsenäinen Työväenpuolue Winni-pegissa.
Tämä vfinnipegiläinen järjestö vieroo itsepintaisesti
Canadan Työväenpuoluetta. Se ei suostu kannattamaan
yhteistä, kaikkien työvlenjärje^jen ehdokasta. Tällai
nen suhtaantuminen on vaarallista, jos sen kanssa sovi­tellaan
liian pitkälle. Vinnipegissä käytävässä vaali­taistelussa
on, niin valitettavaa kuin onkin, että siellä
esiintyy erilaisia työväen ehdokkaita, välttämätöntä
paljastaa tämä sosialidemokraattisen ryhmän sabo-teeraaminen.
Canadan Konmiunistipuolue tulee jatkamaan entistä
menettelyään, käyttää vaaleja kehittääkseen ajatusta
Canadan Työväenpuolueesta työväenluokan yhteisrinta­man
joukkojärjestönä.
Canadan Kommunistipuolueen ohjelma, jonka puo­lesta
se taistelee, sisältää vaatimuksen kansallistuttami-sesta
ilman korvauksia, vaatimuksen työläisten ja pien­viljelijäin
hallituksesta ja Canadan itsenäisyydestä.
^ Kaikkialla taistelussa tulevat kommunistit paljasta­maan
valehtelevan cdemokratian» petollisen luonteen
jä parlamenttarismin toivottomuuden keinona työväen­luokan
vapauttafniseksi..
Fred Biramleyn puhe
<iMe pidämme velvollisuutenamme puolustaa Ve­näjän
työväenluokkaa!» Nämä ovat Fred Bramleyn,
Britannian Ammattiunioitten Yleisneuvoston sihteerin
ja Neuvosto-Venäjällä käyneen ammattiunioitten val-tuuskunnafi
jäsenen sanat, jotka'hän lausui ammatti­unioitten
kongressbsa äsken. Hän kääntyi saapuvilla
olevain porvarileKtien kirjeenvaihtajain puoleen eri­koisesti,
iski niihin katseensa ja lausui harvakseen ja
painokkaasti jokaisen sanansa, ikäänkuin dikteeraten
ne näille porvariston kynärengeille. Englannin por
varilehdistö onjcjn siitä asti, kun mainittu valtuuskunta
Neuvosto-Venäjältä palasi, hyökännyt jatkuvasti sitä
vastaan. Ja nyt oli valtuuskunnalla yleensä ja sen eri
jäsenillä erikseen ensimäinen yleinen tilaisuus vastata
kaikkeen tähän törkeyteen. Niinpä sanelikin Bramley:
«Meidän on katsottava venäläisiä pulmia niiden suh­teessa
Venäjän menneeseen historiaan. Ei ole mah­dollista
päätellä niistä omien kokemuksiemme valossa.
«Venäjän vallankumous ön' ensimäinen vallanku­mous
koko historiassa, mikä pyrki ja onnistui kukista­maan
riistännän, ensimäinen kokemus maailmassa, jol­loin
työväenluokka kontrolloi yleisiä asfoita. Siellä ne
ovat panneet käytäntöön niitä ponsilkuselmia, joita me
olemme hyväksyneet näissä kongresseissa nqönina
vuosina.
«Yhden suuren läksyn Venäjän vallankumous on
meille opettanut. On mahdollista tehdä muutoksia hal­lituksissa,
syöstä ihmisiä yänkityrmib,' katkoa kunin-k^
ittenkin päitä, ^poistaa kokonaisia hallitsevia hallitsi-jasukuja,
alkaa tuhoisia sotia maailmaa vastaan ja teu­rastaa
työläisiä miljoonit|ain^—'ja kuitenkin pysyttää
kunnian; ja arvoasemansa yhteiskunnassa. Sellaisia ko­kemuksia
meillä on näissä asioissa omassa maassamme.
Mutta jos häiritset maaioordien etuja, jos sekaannut
liikevoittoihin, jos ryhdyt niihinkään sellaisiin toimen­piteisiin,
jotka uhkaavat hävittää vallitsevan riistojär-jestelmän,
aletaan sinua vainota ja koko kapitalistinen
maailma hyökkää kimppuusi^ Silloin .ph sinun edes­säsi
se, mikä on Venäjän edessä nyt.»
Bramley piti puheensa puoluslaetv ponsilausunto-efhdotusta,
jossa vaadittiin kansainvälisen yhteyden luo­mista
Neuvosto-Venäjän ammiattiunioitten kWissa. Kon-gressi
asettui tätä'yhteyttä ajavain johtajäin' kannalle,
oikeistolaisten ja kapitalistien suureksi katkeruudeksi,
kun Bramley, oli puheensa lopettanut, tuskin ainoata­kaan
ääntä'häntä vastaan nousL
Tämän tosiasian toteaminen oli saapuvilla oleville
porvarilehlien kirjjBenvaihtajille synkkä tehtävä. Ja
vielä synkempi oli se asia isännilleen kapitalisteille ja
loordeille. » '
Scarboson kongressi synnytti pel- f l i i k e t t ä T a s t o a ä.
koa kapitalistiluokässa. Taon kon­gressin
päätökset olivat käänteen­tekeviä.
Ensimäisen kerran histo­riassa
otti brittiläinen työväenliike
kannan hrittiläisen valtakunnan ha­jottamiseen,
nähden. Sama kongres­si
tuomitsi, Oavres-sunnnitelman jä
"työväenhallituksen", joka auttoi
Een käyntänöön panemieta. Se päät­ti
työpaikkäkomiteain organiseeraa-misestä,
suunnitelma, joka tulee te­hostamaan
suurten joukkojen mo-bilisoimijSta
suoraan toimintaan. Se
julisti uutielleen kannattavansa am­mattiyhdistysliikkeen
kansainvälistä
yhtenäisyyttä, -mikä M e r k i t s e e lähes­tymistä
vjpJlankumouksellisen Venä­jän
työväenluokan kanssa. Kaiken
kaikkiaan veti Scarboron kongressi
MaoDonaldin hallituksen surkeasta
epäonnistumisesta ja . '^innostavasta
punaisen perjantain esimerkistä oi­keat
taistelun johtopäätökset.
**Pata soimaa kattilaa^'
Konservatiivinen lehti Toronto Telegram, joka Jkiel-.
täytyy ottemasta palstoilleen maksullisia kokousdliaö-tuicsiji
kommunisteilta, selittäen, ettei se häFua 'Pistää
bolshevismin leviämistä, on syj^ttänyt liberaalista To­ronto
Daily ,Star-lehteä, joka ottaa ilmotuksen palstoil­leen
kommunisteiltakin, siitä, että se edistää kaikkien
naiden iasiaa, joilta se ottaa vastaan ilmotuksia.
Tähän vastaa Star-lehti, julkasemalla Telegramisla
löytämänsä ilmotuksen, joka kuuluu: f
Se henkilö, joka -halusi tietoja/Ku Klux Klan-järjestöstä,
voi saada niitä, kun kirjottaa osotteella
Box 1995, Telegram. BKA.89. ' _
Sitte kysyy Star, että «edistääkö Telegram Ku Klux
Klan-järjestöä tässä maassa?»
Vaikka tuosta voi saada sellaisen käsityksen, että
pala (Toronto Telegram) on kattilaa (Toronto Daily
Staria) mustempi, niin ,sille kuitenkaah ei saa antaa
valtaa, sillä Icyllä ne kumpikm ovat" yhtä mustia, ja
edist^ät niiden suurten rahamiesryhmäin asiaa, jotka
kpntroll^iiaevat-kaikkia niissä ilmottavia suurliikkeitä,
joiden ilmotusmaksuilla ^porvarilliset lehdet p3rsyyät
.pystyssä, huölitaatta siitä, että niiden tilaushinnat ovat
alhaiset. ' " ' ^ v v ^ ' / . ^ " ' ' . '' . .o..
Työväenlehdet eivät ota, eivätkä voi,, jos työväen-lehtiä
olla haluavat, ottaa ilmotuksia vastaan silla väli­puheella,
että tulevat kirjotuksillaan^ edistämään ilmot-tajain
(esim. suurten/ kapitalististen korporatsionien)
etuja. Siksi täytyykin työväenlehtien tilaushinnat pi­tää
yleensä korkeimpina.
Mutta työväenlehtien lukijat ja kannattajat voivat
saada lehtiensä tilaushintoja alennetun, tai niiden ko­koa
laajennettua, faankkHnalla.lehdilleen uusia tilaaji|t
ja ilmottajia. Hyvä menettelytapa viimeksi mainittujen
hankkimiseksi on- kieltäytyä ostamasta mitään sellabil-ta
liiseiltä, jotka eivät ilmota niiden työläisten leh­dessä,
jo^ niitä ostoksillaan, kannattavat Käyttä­käämme
tätä ihenettelytapaa Iditiemme ja >. asiamme
eduksi.
Oikeistolaisten varjoon saattaminen
Samoin kuin suuressa käivosteol-lisuusselkkauksessa,
havaitsivat oi­keistolaiset
Scarborossa joutuneen­sa
täydellisesti, varjoon, nousevan
luokkatie^isuuden edessä. Johta­jat,
joita kuunneltiin, olivat ammat-tiunoittehyleiöneuvostobn
kuuluvia
vasemmistolaisia, kut^ Swales, 'Pur-cell,
Hieks, 'Bramley, ja kaivostyö­läisten
järjestön päämiehet, kuten
Herliert Smith ja Cook. Oikea siipi
oli verrattain -kyvytön. MacDqnald,
joka viettää loma-aikansa kunin­kaan
kanssa 'Balmoral-palatsissa,'
Thomas; joka -kuluttaa aikaansa
loordi Inchcapen purjealuksilla,
Hodges, joka pelaa golfia Yorkin
herttuan kanssa ja muui "sosialis­tit"
lajtaistiin sivuun.
, . Liverpool
Mutta oikea siipi ei luovu taiste­lutta,
suloisuudesta: tulla aristokra­tian
taholta kutsutuksi vierailuille.
Liverpool oli heidän tulopaikkansa.
Sillä Liverpoolissa, missä oli edus­tettuna
tuhansia- pieniä I. L. P. (It­senäinen
Työväenpuolue) ja L L.
P:n hengen, alasina Työväenpuolu­een
osastoja, .eikä yksinomaan amJ
mattiyhdistyksiä, kuten Scarborossa,
kaikki toimenpiteet, jotka joko sel^
veipmin tai epämääräisemmin tuo­mittiin
Scarbbrqssa, tulivat hyväk­syttyä.
Siitä puolimatta, että> brit­tiläisen
kapitalisjmin pohja; vajoaa,
että työttömyys lisääntyy lähemmäs
sadallatuhannella' hengellä viikossa,
että selkkaus kaivosteollisuudessa
On tullut vain lykätyksi, että Bald-
Svin selittää,. että .kaikkien Suur-britainnian
työläisten on tyydyttävä
palkkojen alentamiseen, että impe­rialistit
valmistelevat suurta euro-palaisten
valtojen yhtymää Neuvos­toliittoa
vastaan,, että siirtomaiden
jväestö on vallanKumouksellisesja
'käymistilassa —"Icaikiesta tästä huo­limatta
selittää idacbonald, että so­sialistisen,
'uudelleen rakentamisen
tulee tapahtua "parlamenttaarisilla
keinoilla ja kehittyen aste asteelta,."
Milloinkaan ennen, gjtten Venäjän
vallankumouksen, eivät harhakuvat
fabianiemista, 'sosialismista'' ja re-formismista
ole olleet petfövampiä,
kuin nyt. Mutta Kerenski ei halua
parsia menettelytapojaan.
Liverpool on Sear-
Jboroa vastaan. ,
Työväen- (?) pnoloe (?) ^
Liverpoolin suhtautuminen kom­munisteihin
on koetinkivi sen ase­masta
luokkataistelussa/työväenluok­kaa
vastaan. Oikeaii./4iiven johdol­la
ottaa' Työväenpuolue tervetulleina
vastaan ylhäisöä, mutta taipumat-;
tomasti sulkee ulos kommunistit.
Työväenpuolue tulee tehtäväksi en­tistään
suuremmassa määrässä libe­raalipuolueeksi.
MacDonald tulee
hävittämään .viimeisetkin merkit sen
luokkaluonteesta. Lady Cyntbia
Mosley ja hänen miehensä otetaan
vastaan avoimin sylin. Nämä ovat
sitä rikasta iväkeä, jotka eivät luovu
maatiloistaan, osakkeistaan ja laina­papereistaan.
Tämä väki ei ole teh­nyt
lainkaan mitä suurinta innostus­ta
kysyvää sosialismin raivaustyötä
niinä päivinä, joina sen suorittami­nen
oli vaarallista. -He eivät ole
niitä, jotka kärsivät siitä vihamie­lisyydestä,
jotp menneinä aikoina
ösotettiin sosialistista toimintaa; koh­taan,
silloin kun sosialismi oli yhtä
epäsuosittua -kuin bolshevismi on tä­nään.
Mutta nyt kun siitä on kas-
^vanut suuri joukkoliike, joka voi
voittaa paikkoja parlamentissa, n^
kun työväenliikkeellä on tarjottava-'
na ministeri tuoleja, njrt kun liberaa­lipuolue
on loppuun Eiiluput voima,
niin nyt mukavuutta rahastavat
idealistit armollisesti "parveilevat
kärkkyen sen ympärillä.
^ommunlatieh selvä lunta
^IHutta kommunistit tulievat har-jottamaan
toimintaansa Liverpoolis-
'ta huolimaita. Heidän vaikutuksen­sa'
ulottuu paljon laajemmalle kuin
heidän puolueensa jäsenten keskuu­teen.
Heidän tunnuslauseensa ote­taan
vastaan niin joutuun, kuin nii­tä
ehditään antamaan työväenliik­keen
suurille joukoille. Kommunis­tinen
puolue on ainoa poliittinen
puolue , työv4.enliikkeessä, jolla' oh
selvä kanta niihin tärkeihin kysy­myksiin
nähden, jotka ovat työväen­luokan
edessä. Se on ainoa puolue,
jolla on vallankumoukselliset kan­sainväliset
suhteet. Se on ainoa
puolue, joka uskaltaa esittää sanot­tavansa
ja joka keskeytymättä, ja
tietoisesti valmistaa työlä,isiä taiste­lemaan
kapitalisteja vastaan siinä
suuressa taistellessa, jossa MacDo­nald
tulee jutkiesti siirtymään ".de­mokratian"'
puolelle.
^ Mutta
ten laita?
Brittiläinen Kerenski
Sillä Kerenskl-MacDonald taistelee
^kapitalistiliiokan'" puolesta työväen­liikkeen
rivien keskuudessa. Britti­läinen
kapitalistiluokka valmistautuu
musertamaan työväestön seuraavas»
sa suuressa voimainmittelyssä. Ja
brittiläinen hallitusvahvistaa niin
maa- kuin merisotävpimaansa. Brit­tiläinen
porvaristo järjestää selväs­sä
päivänvalossa ja hallituksen suos­tumuksella
suurenmoista fascistista
lakonrikkurijärjestöä. Ja etteivät
olisi toimettomina hekään, oikeisto­laiset
suorittavat tehtäväänsä työ­väenluokan
taisteiuhengeh turmele­miseksi
sen omissa riveissä. Mitä
muuta voi heidän menettelynsä tar-kottaa,'
heidän vetäessään ylhäisöä
Työväenpuolueen jäseniksi, ,s«maan
aikaan kun ^ he karkottavat aita
kommunisteja, aik.ahä sellaisena
kuin on käsillä Britanniassa? sMitä
muuta voi heidän i asteettaisen kehi­tyksen
väitteensä tarkottaa, kun ka­pitalistinen
diktatuuri avoimesti vai-mi^
utuu toista "mustaa perjan­taita'?
varten? Liverpoolin kohfe-rensifi
on jatkoa niille paheille, joita
JiiacÖonald: on pitänyt sitten kiviliii-litnotannössa
tehdyn ^raliraohan, ja
joissa han "on jnlistanut,-etta am-mattiyhdistysliiJdceeO
toiminta ja .yl|-
teiset* harraslakset ovat vaarana hä­nen
rakästainalleen "parlamenttaarl-selle'demokratiaUe;'*
MadDonald on
elidottomasti samaa mieltä Baldwi-nin
ja Lloyd Georgen kanssa, aset­taessaan
parlai^entitaarisen toimin­nan
muodot; miika ^salaavat kapita­listista
valtaa, edelle ammattiyhdis­tysliikkeen
','uhkausten.V Uverpool
on luiitoriallisesti cSäL «anresto' &8^>
lalistifiesta ~ yij^Q^jmossa ' «levaat<k
b y ^ y i m » ^ bnStOSistä tySvSen-miten
on\vasemmistolais-
Me uskomme, että am­mattiunioitten
yleisneuvostossa ole­via
vaisemmistblaisia ei tulla pelot-telei^
aan tai johtamaan harhaan 'Li­verpoolin
päätöksien perusteella.
Mutta juopa sosialidehyikraattien ja
kunniallisten työväenluokan taisteli­joiden
välillp. levenee. Purcell,
Swales ynnä muut .tulevat jatka-m^
ah työtään luokkataistelun puo­lesta.
He pvat lähellä jäsenjouk-koje^
n edustamaa henkeä ; ja ^ totea­vat
whemmistöliikkeen voiman. Hei­dän
; erimielisyytensä MaciDonaldin
sakin kansina on laajentunut sitten
työväehhallituksen,,jolloin se ol^ lie*
vemmillään. Taistelussaan leivästä
siirtyvät suuret joukot vasemmalle.
On paljon vaikeampaa puhua Cly-den
"villien miesten" Wheatleyn,
Maxt^hiii, - Landsburyh ja Srailsf or-din
toiminnan tulevasta suunpasta.
He' otrat tyytynlättömiä» MaoDonal-diin.
fie näkisivät hänet mielellään
kukistettuna. Mutta he eivät ole so-i)
ineet seuraajasta, eik^ heillä ole
selvää ohjelmaa toimintaan eikä
kansainvälisiin suhteisiin nähden.
Sellainen .:.on niiden kohtalo, jotka
yrittävät seistä Toisen ja. Kommu­nistisen
Kansainvälisen välillä. Esi­merkiksi
"New Leaderissa!' myqntää-
Brailsford olevansa 'tietoinen Mac-ponaldin
sosialistisen ohjelman pet-tämisestä,,
hänen imperialismistaan,
yhtähyvin. kuin hän on tietoinen Toi­sen
Kansainvälisen petollisuudesta;
Mutta astuuko hän toimintaan. Ei,
hän heiluu sinne tänpe ja on tuo­mittu
kykenemättömyyteen.
' ' • • • . • .' • - ; ' ) ,. .-'V-
;Sosialidemokraattiset politikoitsi-jat
pelkäävät työläisten taloudellis­ta
voimaa. He ovat huolissaan par-iamentta^
sen järjestelmän- kohta­losta.
He ovat epävarmoja omasta
tuleymsuudestaan. Ja lopuksi h«
ovat huolissaan työläisten diktatuu­rista.
.
Uverpool höpisi vielä kerran kul­kemisesta
"sosialismiin'-^ parlament-taaridlla
keinoilla ja ,asteettain;
vaikka viimeinen kriisi palj&sti koko
pai^menttaarisen hökötyksen mi­tättömyyden.
Kaivostyöläiset eivät
olleet velassa parlamentille tai työ­väen
johtajille parlamentissa. Kai­vostyöläiset
karttoivat kumpiakin..
Te tnrvaantuivat yksinomaan omiin
joukkojärjestöihinsä. Kapitalistit­kaan
eivät omanneet .mitään, harha­kuvia
äit§^ että he l^yttäisivät par­lamenttia
kriisin selvittäjänä. Silla
he ^tietävät,' että parlamentti on vain
ikkunan koriste kapitalismille. '
. Isiin pahat teot on sen näytel­män
nimi, joka esitetään ensi lau­antaina
Toronton Saomalaisejj seu­ran
haaliUa. Ei ole pitkiin aikoi­hin
esitetty niin asiallista murhe­näytelmää,
kuin mainittu nästehnä,
ja uskokaa pois, katsojat tulevat
olemaan esifykseea sekä näytel­mään
täysin tyytyväisiä. • Siinä on
jotakin oppimista nuorillekin, joten
kehotamme kaikkia näytelmiä har­rastavia
saapumaan ajoissa paikalle.
Kappale aletaan täsmälleen kello
8.15. Ilmotus seuravassa numeros­sa.
, • ' • • - • ^" •
Jo oK täysi haalimme tk. 3 päi­vänä,
kun esitettiin se "Ulkosaare­laisia".
Ikävä vain, että kaikki ei­vät
parhaalla tahdollakaan mahtu­neet
istumaan. Toiste, tyytyy va­rustaa,
enempi ylimääräisiä tuoleja.
Sellaiset kappaleet ne menee toron-tolaiseen
yleisöön. Niille, jotka ei­vät
mahtuneet sisälle, tai jotenkin
olivat estetty saapumasta, ilmotam-me
sen-lilosanoman, että joskus tal­vella
esitetään se uudelleen. Mut-ia
parempaa on tulossa/ Näytelmä-seura,'
harjottelee täydellä höyryllä
sitä kauan odotettua operettia "Ko­sijat".
^ Ja hyvä siiiä kuuluu tu­levan.
Ne, jotka ovat sattuyialta
käyneet haalilla kun mainitun ope­retin
. lauluja on, harjoteltu, voivat
jo etukäteen vakuuttaa, että leikki
on pois silloin. , Kosijat esitetään
t.k. "^Sl päivänä. Pitäkää mieles­sänne.
Soittajat. Orkesteriin otetaan yk­si
tenorin tai baritonin soittaja heti.
Ilmottakaa johtajalle d57 Broad-view
Ave. , Tulkaa mukaan. Syys-konsertti
lähestyy. ^
kosijat operetista hrfrjotellaan lau­luja
ensi ,sunnuntaina kello '2 päi­vällä.
Kaikki ehdottomasti. Avus­tajat
mukaan. — Ville.
Naisjaoston asioita. Näin toimin­takauden
alussa' on ^'ehkä . paikallaan-huomauttaa
kokouksien y. m. ajois­ta.
Naisjaoston kokous pidetään jo­ka
kuukauden ensimäinen keskiviik­koilta
klo 8. Ohjelmakokous,joka
kuukauden kolmas keskiviikkoilta,
samoin klo 8. ^
Ensimäinen varsinainen ' kokous
tänä syksynä pidettiii\ t.k. 7 p.
Osanotto oli kiitettävä, mutta ei
niin hyv^ kuin oHsi voinut odottaa
niinkin suurelta osastolta kuin To­ronton.
'Useat osastoon kuuluvat
naiset näyttivät unohtaneen kokous­ajan.
Mutta alku on aina hankalaa,
ja Vjarmaankin näemme lähitulevai­suudessa,
että Toirontonkin. naiset
ymmärtävät, että jos lukee itsensä
kommunistiksi, on myös toimittava
ja ehdottomasti puolueen jokaisen
naisen on Jcuulutthva naisjaostoon
ja -myös ompeluseuran kautta teh-
)tävä parhaansa asian edistymisen
vuoksi. Pitkät matkat ovat vali­tettava
.seikka näin suuressa kylässä,
mutta niiden ei saa muodostua
enemmäksi, kuin valitettavaksi sei­kaksi.
Mikään miiu kuin sairaus tai
muu sellainen Itapaus ei saiäi pidät­tää
meitä^ omista kokouksistamme.
JEri tehtävät järjestetään ei pakolli­seksi,
vaan jokaisen kykyjen mu­kaiseksi,
kukin tfehden sen miki o»
hänelle, mahdollista, kokemuksen
kautta oppien^ lisää. \
Seiiraava kokous on siis 21 p.
t.k., johon saapukoon jokainen. Läs-.
nä' voivat olla nekin, jotka eivät ole
jäseniä,.ja pn heillä puheoikeus,aie-,
kä lupa toimia erinäisissä tehtävissä,'
mutta. äänestysoikeuden saavat vas­ta
jäseneksi ryhdsrttyä.
Naisjaoston raporii:eri.''
vielä, minä katson jos i^^^
yhtyy, niin sitten x:ärm.n ,
valmis yhtvicäSn»» .r,-» . 7
el todeflisnndeEEa o l e ' ^S
jaa. Ja mikä vielä pahinta,
mtinistipuolueenkin jäsenJ^
käyttävät tuota s a m i l : ; , : : ^
na pyydän huomauttaa tem»
tehdään, jc2j4
r ä ä s t ä ^ tärkeästäasiasta. te « .
te, että m i n ä yhdyn sitten faTtSt sxafcm yhtyy siihen ja en
viela, onhan tässä aikaa. Te oW
te upnhottaneet-jäsenten yhty^^
viipymättä ammattialansa ^
Canadan Kommunistipuolueen iat
n: pidetty konventsioni on ottan^
vakavasti huomioon KominteL^
määräyksen ja velvottanut jäsen
tensä viipymättä yhtymään 4"'
mattialansa unioihin. Tämä onelJ
doton- määräys, jossa suinkaan e!
ole mitään tinkimisen varaa tai
odotuksen aikaa, että jos toiset
kin yhtyvät, niin minä yhdyn myös.
,Vaan se on mitä selvemmin ym.
mf-rrettävä siten, että puolueen jä
senen on etupäässä yhdyttävä uni­oihin
ja siten näytettävä tietä puo-lueen
ulkopuolella oleville työläisil.
le. A
Toisena harhaan johtavana seik-
,kana kuuee joskus myös sanottavan
hUjan Suomesta tulleitten taholta:
"ei täällä Canadassa kannata yhtyä
mihinkään ' unioon tai puolueeseeni
ei täällä saada mitään aikaan, ja
että me suomalaisina emme pysty
tekemään agitatsionia eikä mitään,
vaan se kuuluu englanninkieUsiye^
ja heidän velvollisuudekseen". Täi-lainen
on ehdottomasti mitä virheti
lisin käsitys ja jopa rikollinenKn'
tyÖAj^en joukkoliikkeitä kohtaan.
Meidän pitää aina muistaa se to­siasia,
että työväenliike, olipa se
sitten , unionistista tai poliitillista
liikettä, on kiTitenkin kansainvälistä
liikettä, jossa ei saa tulla mikään
kansallismaine kysymykseenkään.
Meidän suonjalaisten tulee siinäkin
tapauksessa kulkea edellä työväen­luokan
lärjestymiskysymykeessä,
koska pidämme itseämme valveutu-neempana
kuin ehkä on tämän
maan" toisiin kansallisuuksiin •"kuu­luvat
rnasspjoukot. Siis ei ole mi-'
tään syytä meillä olettaa, että mei-dän
-velvollisuutenamme ei olekaan
työläisten järjestäminen tässä
maassa, koska olemme suomalaisia.
Meidän jokatapauksessa on tehtävä
voimaperäistä 'työtä, kasvatustyötä
ja parhaiten siinä täytämme velvol­lisuutemme
yhtymällä unioihimme
ja ' työskientelemme niissä parhaan
kykymme mukaan. Mutta kuten
edellä sanottu, on' meidän etupääs­sä
yhdyttävä Canadan Puutavara-työläisten
TeöUisuusunioon, / jokai­sen
pitäisi kohdaltansa ymmärtää
tämä ehdoton välttämättömyys ja
ilman verukkeita yhtyä siihen heti,
kun järjestäjä sattuu tulemaan
paikkakuiinalle, ja ei siinä kaikki,
että yhtyä siihen, mutta myös toi­mia
sen eteen niinkuin miehet Siis
yhteinen tunnuslause kaikukoon jo­kaisen
korven kolkkaan: Jokaitelle
metsa^ . ja 6ekatyoräi*eIIe CaniulBn
Puutavaratyolaisten Teollisuusunion
jSsenkortti. — M.
Metsä- ja sekatyöläisten järjestä­minen
on paikkakuntamme' päivän
polttavin kysymys. Öillä näitten,
samaten kuin muittenkin" alojen
työläisten järjestäminen on jäänyt
toisarvoiseksi asiaksi tähän asti.
Järjestymisestä ja : järjestymisen
ta.peellisuudesta;^n kyllä ollut pu­hetta,
mutta aktiivinen toiminta on
unohdettu\kokonaan. täUä alalla.
Miksi on .kysymya^rnyt juuri tulhit
entistä tärkeämmäksi metsä- ja
sekatyöläisten järjestämisestä. Sik­si
että ensinnäkin näillä aloilla
työskentelee huomattavan suuri
joukko työläisiä, jotka eivät kuulu
vielä mihinkään järjestööni Toi­seksi,
työpalkkojen pienuus seka
työolojen krujuus ovat kannustia-massa
metsä- ja sekatyöläisten jär­jestymistä
eteenpäin vieläkin ^voi­makkaammin
kuin jonkun muun am-ma^
alan työläisiä, joilla / on v|elä
vississä suhteessa paremmat elä­män
mahdollisuudet mitä on met-'
sä- ja sekatyöläisillä.*^
V^kka järjestymisen tarpeelli­suus
onkin -entista tärkeämpi kysy­mys
työläisten jokapäiväistä teis­teinä
varten parempito olosuhteit­ten
y.m. puolesta, yhdistynytpä ka­pitalistia
S.O. ' tyonantajaluokkap:
vahten, niin kuitenkin viela ^nleie
nsein sanottavan, kuA kehottaa yh­tymään
unioon, että **fen ^ina pyt
Canadian Labor Party on alka­nut
^vaalitoimintansa jä lähettää vaa-lipuhujia
kiertämäfän sikäli, kuin on
siihen tarvijttavia varoja, vaikka
tosin työläiset eivät voi vaalitaiste­luun
suunakaan uhrata. Työläisten
ehdokkaat eivät myös vaalipuheis­saan
.lupaa . lihapatoja äänestäjille,
niinkiiin porvarilliset vaalipuhujat^
Työläisten ehdokkailla on meiUe"
Vain sexkylmä totuus ilmotettavana,
että hfe tulevat kaikissa kysymyk­sissä
taistelemaan työläisten etu­jen-
puolesta, sekä paljastamaan
kaikki ne juonet, joita porvariUiset
edustajat punovat työläisiä vastaan.
Samalla voivat he osottaa, mitä
porvariUiset edustajat ovat tähän
mennessä työläisUle tehneet, kuinka
työläisiUä on ollut nälkäji ja pnn-tetta/
ja kumka heitä on teljetty
vankiloihin yksinkertaisesti siitä
syystä, että ovat uskaltaneet puhua
totuutta. ^ Kaikkiin noihin työläis­ten
kärsimyksiin on porvarillisilla
edustajilla osansa. He o^»'
neet sitä ajafesaaan oman luokton-sa
etuja, jotka ovat tykkän«m
vastakkaiset^.työväenluokan ednme.
Työläisten ehdokkaat tulpvat selo^
tamaan tyoläj^nie, mitä he ff
nykyiselta por^selt* Mhtnk-selta
saaneptj >ivät karassaan nu-tään.
Saj?m^ yoi^t il
taasen yali^y^t itseUeen porvani-.
lisen hallitukBep, r>.ti
Vanha puoluetove^^ Bryen Ja^"
jo , liikkeelle,- järjestämään pnlie-laisunksi^
eri Pail^oihin^t^^-^-
riss.
me
Senj^lke^nt'^»^^ ^ ' ^ ' ^ ^ ^
A. H). Smith puhumaan ^
kussakin paikassa.' Smith on s^.
väta|uinen ja hyvä P^^uja, J»^
jo /ksiatään^e^iikh. vuoks.
taa /tyolaiÄfen ^ttenna hanta
n^m. r Z . -Tjg.
i^nnpntafj»»!? joi»
nut Sitä aletaan P>tf°»^^V
pyhänä samoihii. aikoihm
Sevuonimkin. Ainoastaan o P ^.
^dinmttelpii tälee-olemaan «>