Vapaus, November 26, 1966

              Sivu 2 Lauantaina, marrask. 26 p. — Saturday, Nov. 26, 1966
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
EstabUshed Nov. 6. 1917
Ei..YOR: W.. E K LUND M A N A G E R I E . S U K S I
>:• / ....
• \ '< T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 04
Publlshed thrlce weekly: Tuesdays, Thursdaya, an4 Satwd|iyB by Vapaoai
Publishing Co. Limited, IQO-102 Ehn St. West. Sudbury. Ontario. Canada.
• i, .v,i'^i Mailing Aödress: Box 69
Advertislng rates upon appUcation. translatlon tt«e of charfe.
Authöriifeti di'second class miall by the Post Of f Ice Department, Ot*ftw».
,••1 , i u i.u'and for payment of postage In cash
CANADIAN5LANGUAGE-PRESS
Canadassa: 1 vk. $9.00. :6 kk. $4.75
. , ,. 's kk. 2.75
TILAUSHINNAT:
USA.ssa 1 vk. $10.00, 8 M L $6^5
Suomessa: 1 vk. 10.50. 8 kk. S.7B
. .iMr- . i / i j.
•Mii 7;-'.(v';. Kahden Kiinan esitys
,/Hu<^mattasiitä,-vaikka ulkoministeri Paul Martin sanoi keski­viikkona
alahuoneen istunnossa, että Canadan ehdotukseen ei sisälly
ajatiiy "aialidfen Kiinan" tunnustamisesta, niin käytännöllisesti katsoen
ei''Vdidk"'lilhi'etellä vaikka Kiinan Kansantasavalta onkin asiasta eri
mieilä ja Selittää, että juuri "kahden Kiinan" suunnitelmasTa on loppu-kädessä
If^sy^ys.
/..Tpis^alta piisi kuitenkin inielestämme väärin vetää sellaista johto­päätöstä,
mihin PiBkingissä vihjataan, että Canadan ehdotukseen ei
sisälly-hiitään "uutta", tai että Canadan ja Italian ehdotukset ovat
muka vain ilkieämielisen vehkeilyn ilmaisuja Yhdysvaltain eduksi.
, 't^ättaisen asenteen omaaminen vaatisi meitä hyväksymään sellai^
sen mahdottoman kannan, että valtiomiehet ja politiikot yleensä voivat
toimia miten mieleen kulloinkin juolahtaa — että he eivät ole muka
lainkaan yleiokunnallistenkehityslakien alaisia.
Tosiasia tietenkin ori, että tämä oli ensimmäinen kerta, jolloin
Canadan toimesta poikettiin YKn istunnossa Washingtonin sanelemas­ta
"ei Kiinalle jäsenyyttä" taktiikasta, ja ehdotettiin asiallisesti pu­huen,
että Ghiang Kai-shek pitäisi karkoittaa TurvalUsuusncuvoslon
jäsenyydestä, ja että Kiinan Kansantasavallalle olisi varattava sekä
Yleiskokouksen että Turvallisuusneuvoston jäsenyys ja lisäksi Formo-san
edustajalle Yleiskokouksen jäsenyys.
Mikäli-on puhe tämän ehdotuksen "uutuuksista", niitä voidaan
tervehtiä askeleena oikeaan suuntaan. Vika on vain siinä että tätä
"uutta" on liian väliän— että ulkoministeri Martin pelaa vieläkin
"pennin nakkia" Washingtonin hyväksi siltä varalta jos USA ei saa­kaan
ehemmistökannatusta ehdotukselleen, että Kiinan jäsenyysasia
on "tärkeä kysymys", mikä vaatii J), jäsenenemmistön kannatuksen,
ja että ulkoministerimme kieltäytyy vieläkin katsomasta todellisuutta
silmiin sikäli, että mitään 'Formosan" ongelmaa ei enää olisikan, jos
Yhdysvallat ei olisi miehittänyt sitä saarta ja pitäisi pistintensä va­rassa
siellä yllä Ghiang Kai-shekin klikkiä.
Toivottavasti nir. Martin ehdottaa viivyttelemättä, että Canada
tunnustaisi ilman muuta Kiinan kansantasavallan ja ryhtyisi Ranskan
lailla kannattaman niitä, jotka vaativat Kiinan jäsenoikeuksien. pa­lauttamista
YKssa ilman mitään "jossittelua".
Kiinnityslainakorkojen korotus
Kuten lehtemme uutisosastolla kerrotaan, liittohallituksen työ­ministeri
J. R. Nicholson tiedoitti alahuoneen istunnolle viime keski­viikkona,
että Central Mortgage and Housing Corporationin myöntä­vien
kiinteimistölainojen korko on korotettu IVA prosenttiin, niin se
on todella merkki asuinrakennusohjelman vararikosta, kuten NDPn
parlamenttijäsen Stanley Knowles sanoi:
Canadan talousneuvosto antoi muutama päivä sitten vakavamie­lisen
varoituksen, että asuintalojen rakentamisen jälkeenjääneisyys
voi aiheuttaa vakavan asuntopulan, ellei tilanleeseen tehdä pikaista
korjausta. Neuvoston raportissa todettiin, että asuinrakennusten tuo­tannon
määrässä on tapahtunut yleisesti puhuen suurta vaihtelua
vuodesta toiseen ja varoitetaan, että tämänvuotinen asuinrakennusten
tuotannon vähyys voi aiheuttaa vakavia seuraamuksia.
"Kun ei ole odotettavissa asuintalojen rakentamisen nopeata nou­sua",
sanotaan neuvoston raportissa 'Canadassa voi kehittyä asunto­pula
hyvin nopeasti, ja vuokrien kohoaminen voi muodostua voimak­kaaksi
uudeksi tekijäksi elinkustannusten kohottamiseksi ja palkan­korotusvaatimusten
edistämiseksi.
Liittohallitus puolustaa kiinteimistökoron korotusta sillä, että
siten saadaan muka pääomaa virtaamaan enemmän omakotien raken­tamisen
hyväksi. Tämä tietenkin pitää paikkansa teoriassa, sillä pää­oman
sijoittajat etsivät aina parhaita mahdollisia tulolähteitä. Mut­ta
toisaalta on muistettava, että mitä kalliimmiksi tulevat omakotitalot,
sitä harvemmat ihmiset voivat sellaisen 'ylellisyyden" itselleen hank­kia
eli ostaa. Nyt jo on sellainen tilanne, että valtaosa tavallisista
työläisistä on niin heikosti palkattuja, että he eivät pysty enää oma­kotitaloa
teettämään.
Torontolaisen rakcnnusurakoitsijain yhdistyksen puhemies Harry
SadTer sanoi jo nyt olevan sellaisen tilanteen, että rakennusurakoitsi­jat
palvelevat vain 10 prosenttia väestöstä 90 prosenttia ollen tulojen­sa
puolesta siinä asemessa, että se ci voi omakotitalon rakentamista
ajatellakaan.
Yleisenä määritelmänä ja käsityksenä on, että korkein määrä
minkä kukaan tavallinen kansalainen voi asumiseen (vuokraan tai
. omakodin menojen maksuun) sijoittaa, on yksi neljäsosa kuukausi­tuloista.
Tämän perusteella on laskettu, että jos henkilö ostaa esimer­kiksi
Torontossa 520,000 maksavan omakotitalon — sen halvemmalla
ei minkäänlaista uutta asuintaloa juuri saa — ja antaa siitä käteis­maksuksi
85,000* hänellä täytyy olla vähintään $0300 vuositulot eli
$121 viikkoansiot. Tällaisia henkilöitä on perin vähän. Siitä johtuu
että vain 10 prosenttia väestöstä on, tähän mennessä voinut talous-syistä
omakotitaloja rakennuttaa. Ja vaikka pääomaa saataisiinkin
korkokantaa korottamalla helpommin rakennusalalle, omakotitalojen
kalleus estää kansalaisia käyttämästä sitä hyväkseen.
- Kysymys ei ole liioin mistään pikkusummista sillä kiinteimislö-—
lainojen^koron viimeisin korotus aiheuttaa $15,000 dollarin"25-vuotJ-sesta
velasta lähes $3,000 hinnankorotuksen talolle!
^—^ Kaunislclcmaton tosiasia onkin,; että vuokrat ja omakotitalojen""
hinnat ovat nous.seet jo nVin korkeiksi, että tavallisten "kadun miesten
ja naisten" on ainakin kaupunkipaikoissa vaikea selvitä asuntomak-suisfaan.
Tilannetta pahentua edelleen se, että tämä hallituksen toimen­pide
tulee vaikuttamaan niin; jotta yksityisyhliöt tulevat myös korot­tamaan
kiinteimistölainojensa korkoja. Yksityisyhtiöiden kiinteimistö­lainojen
(ensimmäinen kiinleimistölaina) korko on nyt 7'/^—8V^%.
Vuokrien ja omakotien hintojen jatkuvan nousun aiheuttajana
ei ole "työläi.sten palkkojen korotus", kuten monopolistien saalistus-vimmaa
puolustavat i-iirit tapaavat valehdellen selittää, vaan tontti-maiden
hintojen huima nousu, sekä kiinnityslainojen korkojen ja
kunnallisverojen jatkuva kohoaminen.
Tätä suuntaa, seuraten aiheutetaan tavalliselle kansalle entistä
suurempia asunlovaikeuksia ja edistetään asuntojen kohdalta sitä "in­flaatiopainetta",
mitä va.staan hallitusviranomaisct sanovat sotivarisa
yhtä urheasti k(Mn jotkut näihin "niaallisiin asioiiiin" ackaantunccl
sanovat va.stustavansa .syntiä.
LEHTIMIESTEN BERLIININ KOKOUS
Julkaisemme seuraavassa lyhen-nelieirkahden
kongressiin osallistu­neen
neuvostoliittolaisen lehtimie­hen,
uutistoimiston APN:n hallin­non'
'puheenjohtajan B. Burkovin
ja K. Nepomnjashtshin kirjoituksen
lehtimiesten Berliinin kongressista.
Milloinkaan aikaisemmin Kan­sainvälisen
Lehtimiesliiton IOJ:n
piirissä öi ole ollut havaittavissa
niin laajaa uusien nuorten voimien
mukaantuloa kuin mitä näimme lo­kakuussa
Berliinissä kongressissa,
joka pidettiin samaan aikaan, kun
tämä kaikista journalistiikan histo-ri{
m tuntemista järjestöistä vietti
20-vuotis juhlaansa. Kongressi hy­väksyi
lÖJrn riveihin 22 uutta kan­sallista
lehtimiesliittoa ja ryhmää.
• Uusien: lehtimiesliittojen liitty­minen
IOJ:hin oli vaikuttavaa "ja
toiveita herättävä tapahtuma,: Se
osoitti, että 20=vuotisen olemassa Kongressin yksimielisesti hyväksy-tulee
yhä tehokkaammin palvella,
aikamme edistykseUislropiä aattei­ta.
Tällainen halu> yhdistikin niitä
267:ää edustajaa, jotka olivat saapu^
neet Berliiniin 69 eri maasta.
USA:n aggressio Vietnamissa,
nuorten kehittyvien maiden- taistelu
taloudellisen ja poliittisen riippu­mattomuutensa
puolesta. Euroopan
turvallisuus, Aasian, Afrikan ja la­tinalaisen
Amerikan vapausliikkeen
ongelmat sekä maailman kaikkien
demokraattisten lehtimiesten yh­teen
liittyminen —-tällaisia olivat
ne tärkeimmät kysymykset, joita kä­siteltiin
kongressin täysistunnossa
sekä eri valiokunnissa.
Kongressissa kuultiin ju hyväk­syttiin
Etelä-Vietnamin isänmaal­listen
lehtimiesten järjestön ja Viet­namin-
lehtimiesliiton esittämät se-soslukset
Vietnamin tilanteesta.
olonsa aikana lOJ on muodostanut
^jjoJeensa vetäväksi ja aktiivi.soi-vaksi
keskukseksi maailman kaikil-le
radio-, lehti- ja TV-alan demok­raattisille
työntekijöille ja että se
pn toiminnallaan ansainnut edistys­mielisen
lehdistön kunnioituksen ja
tunnustuksen.
Tosiaankin: vuonna 1949 lOJ koos
tui vain 14 järjestöstä ja vuonna
1982 pidettyyn V kongressiin men­nessä
se oli lisännyt jäsenliitton­sa
määrää 27:ä8n. Viime neljän
vuoden aikana lOJrhin on liittynyt
40 järjestöä ja ryhmää ja tällä het-,
kellä siihen kuuluu yli 130.000 de­mokraattista
Ichtimie-stä 67:sta eri
järjestöstä
Tämä on valtava voima ja sen
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Anna Kehysmaa, Dugwall. Ont..
täyttää sunnuntaina, marraskuun 27
päivänä, 70 vuotta.'
Frank Ranta. South Porcupine,
Ont., täyttää keskiviikkona, mar^
raskuun 30 päivänä 69 vuotta.
Oscar Kevoniemi, Lac du Bonnet,
Man., täyttää torstaina, joulukuun
1 päivänä 95 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
mässä Vietnamin kysymystä koske­vassa
päätöslauselmassa kehote­taan
maailman kaikkia demokraat­tisia
lehtimiehiä paljastamaan ny­kyistäkin
aktiivisemmin USA: n
Vietnamiin suorittamaa aggressiota
aekä vaatimaan amerikkalaisten
joukkojen välitöntä poistamista
Etelä-Vietnamista ja Vietnamin
demokraattiseen tasavaltaan kohdis­tuvien
. pommitusten lopettamista.
10J:n VI kongressi päätti järjes­tää
solidaarisuusviikon vietnamilais­ten
lehtimiesten ja Vietnamin kan­san
tueksi tämän vuoden joulukuun
15—20. päivän välisenä ajanjakso­na
.sekä ensi vuonna 20—27. heinä­kuuta.:
Herättää yleistä tyydytystä, että
Kansainvälinen lehtimiesliitto on tä­nä
vuonna myöntänyt palkinton.sa
Etelä-Vietnamin lehtityöntekijäin
järjestölle.
Meistä tuntuu, että tä.ssä yhtey­dessä
on erittäin tärkeätä korostaa
niiden etelävietnamilaisten lehti'
miesten urhoollisuutta, jotka maan
vapautetuilla alueilla julkaisevat yli
40 lehteä. Koko edistysrhielinen
maailma arvostaa' suuresti heidän
panostaan tot\iuden levittämisessä
Vietnamin tilanteesta.
Uiiti.stoimisto. Vapautus, joka, il- I ZJmjaiiiir ki'r(()l: t;i:.-.si.s(unrios<a sii-sen
päättäväisyydestä puolustaa va­pauttaan
ja. riippumattomuuttaan;
: Esiin^essiiän kongressissa monet
edustajat viittasivat tyydytyksellä.
IOJ:n: hedelmälliseen toimintaan.
Tämä ei ollut pelkkää mielipitei-i
den vaihtoa siitä, mitä pitää teh­dä
nykymaailman monimutkaisissa
olois-sa ja miten, vajm myös tule-vaisuuteen
liittyviä ajatuksia. Täl­löin
tähdennettiin usein, että de­mokraattiset
lehtimiehet haluaisi­vat
nähdä järjestönsä taisteluval-miina,
aktiivisesti elämään osallis­tuvana,
ei sellaisena, joka rekiste­röi
pelkkiä tosiasioita, vaan sellai­sena,
joka on aina mukana toimin­nassa.
IOJ:n presidentti Jean Maurice
Herman puhui siitä, että IÖJ:sta
tuli journalistiikan historian ensimr
mainen järjestö joka ryhtyi koulut­tamaan
lehti-, radi(r~"ja TV-alah
lyöpiokijöitä nuoriin kehittyviin
maihin. —
VI koni^ressi vahvi.sli, että tätä
lyötä on jatkettava ja niin lOJ kou­luttaa
edelleen iehtityöntekijöitä.
jotka pystyvät julkaisemaan leh­tiä,
johtamaan toimitu.sten työtä ja
työskentelemään mikrofonin kans­sa.
Heitä on koulutettava mahdolli­simman
nopeasti. Lyhylaikai'>et lek:
niset seminaarit, jotTca lOJ jäi^fes-ti
Bamakossa, Conakryssa ja Alge-rias.
sa, Sak.san lehtimiesliiton Ber­liiniin
perustamaan Solidaarisuus-koulu
sekä loinen koulu, jonka
lOJ perusti Budapestiin unkarilais­ten
avulla, ovat ajaneet hyvää asi­aa,
josta monot Afrikan, edustajat
puhuivat kouKit^ssiii^a suurella tyy­dytyksellä.
- Esiintyessään kongressin täysis-tunno.
ssa Malin tasavallan tiedo­tusministeri
Madamu Gologo suo­sitteli
toimenpiteitä afrikkalaisel­le
lehdistölle liiholotyn informaa­tio
tehon ja joustavuuden lisäämi­seksi,
ja poi-varilli.sten uutistoimis­tojen
toimiiua-alan supistamiseksi.
Hän ehdotti mm. infoiinaalion vaih-don
parantamista sosialististen mai­den
ja ..-Vn-ikan maiden väiiiiä.
Neuvostoiiiion viiltuuskunnan joh
laja, Pravdan piiäloiniittaja Mihail
luomen ja NL:n talous-maisee
Etelä-Vietnamin isännuiallis
tcn,voimien kantaa, on tullut .näinä
päivinä tunnetuksi kautta maail­man.
Sen lähettämien sähkeiden
kommenttien ja katsausten välilyk.
scllä taistelun melske kantautuu
meille saakka ja me saamme tietää
Vietnamin kan.-an urlieudfsla. ja
MULLISTAVA JOHTO
Idän ja lännen välisissä kauppa­suhteissa
Euroopassa on sattunut
miltei yhtä. aikaa kaksi tapausta, joil
la on oleva kauaskantoinen merki­tys.
Italian valtion omistama ENI-öljy-
yhtiö on vahvistanut, että sen
edustajat neuvottelevat parhaillaan
Moskovassa supermaakaasujohdon
rakentamisesta Neuvostoliitosta Un­karin
ja Jugoslavian kautta Ita­liaan.
Italian suurin.teräsyhliö Fin-sider
on vahvistanut tiedon, että
sen edustajat neuvottelevat Mosko­vassa
superteräsputkien toimittami-*
sesta mainittua maakaasujohloa var­ten.
Intian hallitus on periaattees­sa
hyväksynyt sunnitelman.
Samaafl aikaan on saapunut tieto,
jonka mukaan N.\TO on kumonnut
neljä vuotta sitten tekemän karkea-kaliperisen
öljyputkien vientikiellon
Atlantin liiton maista Neuvostoliit­toon.
Länsi-Saksa, jota em. vienti­kielto
yksinomaan koski, päätti suo.
sitella teräsputkien vientikiellon
kumoamista jo yli kuukausi sitten.
NATOn asettaman vientikiellon
kumoamista on perusteltu sillä, että
kielto on menettänyt kokonaan mer­kityksensä
kun '•Ystyvyys"-öljyjoh-dot
Neuvostoliitosta Puolaan, Sak-
.san Demokraatti-scen tasavaltaan ja
Tshekkoslovakiaan ovat jo'valmiit.
Italian ja Neuvostoliiton kesken
käytävät neuvottelut kaasu johdon
rakentamisesta ovat mitä suurmerki-tyksellisimmät,
sillä tällöin ensim­mäistä
kertaa neuvostoliittolainen
öljy (maakaasu) rupeaa virtaamaan
suoraai^ putkia myöten Länsi-Eu-r6op'paan.
Italian kannan ratkaisee
puhtaopli taloudellinen välttämättö­myys.
Halia on saanut vuodesta 1045
lähtien 76 miljardia kuutiometriä
maakaasua Po-joen laaksosta multa
-nämä" lähteet ovat ruvenneet no-:
peasti ehtymään ja on vain ajan ky-
.symys, milloin ne on tyystin imetty
tyhjiin. Keski- ja Etelä-Italiassa on
kyllä löydetty uusia maakaasuesiin-tymiä,
mutfa ne on arvioitu tällä
hetkellä 107 miljardiksi kuutiomet­riksi.
Kun ottaa huomioon maakaasun
jatkuvan ja voimakkaan kulutuksen
ka.svun, on maakaasua saatava aivan
lähivuosina ulkomailta suuria mää­riä.
Lisälarpeen.sa Italia on tähän
mennessä tyydyttänyt tuonnilla lai­voilla
mm. Libyasta. Tämä kuljetus­muoto
on osoittautunut kuitenkin
suhteellisen kalliiksi. Ja vastaisuut­ta
silmällä pitäen sen kuljettaminen
vaatisi suunnattoman tonniston.
• " ' . ^ !/ ••••••• '
Eni-yhtiön antamien tietojen mu­kaan
kysymyksessä on kaksi johtoa.
Ensimmäisessä . valheesa rakennet­taisiin
johto ukrainasta Lvovi.sta
Triesfeen ja sen pituus olisi yU 1.000
kilometriä. ToLsessavaiheesa raken­ne,
täisiin maakaasujohlo Siperiasta
Trujemenin alueelta Unkarin ja
Jugoslavian kautta niin ikään Tries-tecn.
Matkan pituus on noin ."1.000
kilometriä.' Tähän asti suurimmat
karkeakaliperiset öljyjohdot ovat ol­leet
yksi metri halkaisijaltaan. Neu­vostoliiton—
Italian maakaasu johdos
sa sen sijaan käytettäisiin super­putkia,
joiden halkaisija on 122
.senttimetriä. Alustavien tietojen
mukaan mainittuja johtoja pitkin
kuljetettaisiin 130 miljardia kuutio­metriä
maakaasua, mutta tifS.staisek-si
ei ole ilmoitettu monenko vuo­den
osalle mainittu muakaasueiä
jakaantuisi.
Neuvostoliiton maakaasuesiinty-mät
on kuitenkin todettu ehtymättö- muus,
tä, kuinka ncuvo.^toliillolaiset lehti-miiihel
ja maan lehdistö laisLolovat
NL:n koinmuiiisli.soii puolueen
X.X11r. eiiuslajakijkoukscn. h.vv;ik.sy-mien
päiitö-vteri- to:eull:t!nisuksi sii­tä,
kuiiikii leiitfimm." j;i jiikiikaus-
.julkaisinnini' auUiivat kasv;ittamaan
uuden in;iail)iiaii ilimi.-l.i ja väkiin,
nutlaniaiin uutta, kommunistista
mor,-i;iii;i, siitä,. kuinka maammo
täyttiui iiitoriialioiiaali- ta veivolli-suull;
ian aull;.un;illa nuoria, keiiilly-vi.
T iii;ut;i.
Kon^^ressiii hyvä!-:synias:-^ä poliitti­sia
oiiHoliiiia ko:.kov;issa, pä.-ilyohiu-so!
in;i.-^;i l;iiitjfiitu-t;;;i!i. clIl) ir,;i;i-iliiiari
k;iikkiou ieliiimic^lon vi-lvol-ii^
uus 011 ijalvolla , k;iiis.i;i etuja:
' Hoidan luko piioll.-ia k;;ns;iii)väli.s.
lon .s.olkk;iusloii rauh;uioin;iisl;i rali
kyii.su;i iit'iivolU;iujoii;ivulla, iloillan
tuloo i\siiiily;i v;il!ioi(icii rauhan-oinai.
son rinii;ikl:;iisoloii. yioiscn
.-isoisUi i-ii.-:imian -;okii kiinsakuiition
riippum;i,ttoinu;i(i!':i ja ilimisirvon
ku.MnlOltt,•!InI:^(Ml piiolosta",
; Tas.sä a.sj;ikirj;iss;r viilala;in odoL
!ooi) siilioii., i'lt;i jivi-yvän rauhan ja
!urvalli.-;uii(loii lakaamiiion Euroo-paisa
on niilii lärkcinloluävä. jon­ka
ratkaisuun niaailniaii kaikkien
iohtimiostoii luloo myot.ivaikultaa.
Euroop;m pysyviiti rauhan väittä-mätlömiijiä
odollotykseiiä' on olo-massa
Olovien lajojon koskonuilto-
.miksi. Italialainen Finsider-terä.syh-tymä,
joka on ennenkin valmistanut
teräsputkia Neuvostoliittoon, neu­vottelee
em maakaasujohdon raken­tamiseen
liittyvistä teräspulkitoimi-tuksista
parhaillaan Moskovassa.
— Libra.
VI kon;^rossi muodostui tärkeäksi
v i i i h r o k s i ticllii koiiti odistysmielis-l
o i i l o l i l i n u o s l o i i oiUistä kiiiiloäm-pää
ylUoonliittymistä. Se teki pal­jon
Kansainvälisen lehtimiesliiton
ja koko- m a a i l m a n demokraattisen
lolKlislön piirissä työskentelevien
' . Suomen ja. Neuvostoliiton kaupal.
lis-taloudelliseen yhteistyökomite­aan,
jonka perustamisesta sovittiin
viime kesänä pääministeri Aleksei
Kosyginin Suomenvierailun aikana,
nimitti presidentti eilen suomalai­set
jäsenet. Komitean puheenjohta­jana
on Suomen Pankin johtaja
Reino Rossi ja varapuheenjohtajana
Valmetin pääjohtaja Olavi J.: Mat-lehtiniiesten
yhteyksien laajenta­miseksi.
Uutistoimisto Hsinhua saattoi it­sensä
noloon a.semaan levittämällä
muutamaa päivää ennen kongressin
avajaisia Kiinan lehtimiesliiton jul-kilausumaa,
jossa kehoitettiin boi-
.<otoimaan kongressia siitä syystä,
3ttä-I0J olisi muka amerikkalaisen
imperialismin agentti (!). Tämä
uutistoimisto Hsinhuan kehotus ei
Lehnyt demokraattisiin lehtimiehiin
minkäänlaista vaikutusta. Koko
kongressin työ, siinä pidCyn alus­tuksen
ja niihin liittyneet keskuste­lut
sekä kongressin hyväksymät
päätöslauselmat osoittavat, kuinka
nämä ihmiset, jotka ovat keksineet
Hsinhuan parjauslausunnon, ovat
eristäytyneet reaalista elämästä ja
kuinka vieraita heille ovat kanso­jen
tarpeet ja oman kansansa tar­peet.
Erinomaisen lausunnon antoi
tämän johdosta lOJrn p^kinnon
tänä vuonna saanut tunnettu saksa/
luinen lehtimies Gerhardt Eisler:
— Suurin osa kiinalaisista leh-timiehistä
ei käsittääk-seni tiedä mi­tään
Hsinhuan julkilausumasta.
Tässä julkilausumassa meitä syyte­tään
siitä, että me muka kannatam­me
USA:n imperialismia. Lehtimie­henä
sanon teille: en jäisi hetkeksi­kään
sellaiseen järjestöön, joka kan­nattaa
amerikkalaisten imperialisti­en
salaliittoa. Me Saksan demok­raattisen
tasavallan lehtimiehet
voimme puhtaalla omallatunnolla
jäädä tähän järjestöön. Kansainväli­seen
lehtimiesliittoon, koska se tais
telee aktiivisesti imperialismia,
kolonialismia ja uuskolonialismia
vastaan, siksi, että se kannattaa
tehokkaasti ja lämpimästi Vietna­min
kansaa.
Kansainvälisen lehtimiesliiton Vlj
kongres.si tarjosi yhteistyötä kaikil- j
le demokraattisille lehtimiehille, i
jotka ovat valmiit taistelemaan-yh-: !
dessä 10J:n kanssa aikamme odis,
tyksellisimpien aatteiden puolesta.
Kansainvälinen lehtimiesten fe­deraatio
joka ei lähettänyt edusta­jaa
Berliiniin, sanoo, että Kansain­välisen
lehtimiesliiton tulee olla
kiinnostunut vain ammatiili!=;'ista asi-oi.
sla. IO.J on sitä mieUä. että ennen i
kaikkea pitää keskustella lehtimie-1
hen ja informaation asemasta nykyi- |
-sossä maailmassa sekä journalislii- i Xouvostoliilon
kan merkityksestä yleisen miolipi-]
teen muodostajana. Tämä ei merkit­se
tietystikään sitä. että lOJ aliarvi­oisi
puhtaasti ammatilliset ongel­mat.
Kansainvälinen lehtimiestoi-iiiisto
on tehnyt paljon siirtääksoen
nämä onj;elmat, kuten sanotaan,
•kuolleesta pisteestä', se huoleh­tii
lehtimiesten aineellisista eduista
ja puolustaa heidän oikeuttaan kir-:
joittaa vakaumustensa edellyttämäl­lä
tavalla. Mutta se ei kokoonnu pu-humaanriiilevista
eläkkeistä. Demo-kraattisel
lehtimiehet eivät voi py­syä
.syrjässä nykyajan kärkevistä
ongelmista. He voivat olla ja heidän
täytyy olla mukana tapahtumien
keskellä, heidän tulee ymmärtää oi­kein
nämä tapahtumat ja selittää
ne oikein muille ihmisille. Tämä
on kaikkien edistyksellisten lehti­miesten
tärkein moraalinen velvoite
ja tämä on myös Berliinin, kongres­sin
tärkein johtopäätös- — APN
tila. Heidän lisäkseen nimitettiin
10 jäsentä ja näiden varamiehet.
Neuvostoliitto on ilmoittanut ni^
mittavansa omalta puoleltaan komi­tean
puheenjohtajaksi valtion suun-nitteluneuvoston
varapuheenjohta­jan
sekä jäseniksi asiantuntijoita
suunnitteluneuvostostai uiko- sekä
ulkomaankauppaministeriöstä ja ul­komaisten
taloudellisten suhteiden
komiteasta^
Tarkoituksena on muodostaa py­syvä
yhteistyöelin tieteellis-teknilli-sen
komitean lapaan selvittämään
taloudellisen ja kaupalli.sen- yhteis­työn
laajentamismahdollisuuksia.
Yhteistyökomitealla on oikeus käyt­tää
asiantuntijoita ja palkata itsel-leeh-
sihteeri.
Äskettäin nimitettyyn komiteaan
kuuluvat puheenjohtajien lisäksi
seuraavat jäsenet (suluissa yaramiOr
het): Neuvotteleva virkamies T.
Horn ulkoministeriön kauppapoliit­tiselta
osastolta (jaospäällikkö Ol­li
Bergman), ylijohtaja Kalervo
Hentilä kauppa- j a teollisuusminis­teriön
kauppaosastolta (ylijohtaja
Pekka Rekola ministeriön teolli­suusosastolta),
valt.tiet. tri Timo
Helelä Suomen Pankin taloustieteel­lisestä
tutkimuslaitoksesta (maist.
'Jukka Wallenius talousneuvostosta)
toim.johtaja Nils Helien metallite-ollisuusyhdistyksestä
(maist. Mart­ti
Suni), puhj. Veikko Ihamuotila
MTK:sta (agr. Heikki Haavisto),
varatuomari xMatti Kekkonen (yli­asiamies
Olavi Lahtela), tftim.joht.
Lauri Kirves Puunjalostusteollisuu­den
keskusliitosta (varatuomari
Aarne Castren), toim.joht. Sakari
Lehto TeoIlisuusliito.sta (varatuoma­ri
Harri Malmberg), varatuomari
Erkki Tuominen (toimitsija Erkki
Kivimäki), valt.tri Pentti Viita
KK:sta (varatuomari Pekka Kuop­pala).
Pääministeri Kosyginin Suomen
vierailun yhteydessä todettiin, että
neljäs runkosopimiis kauppavalhdos
la vuosin:j 15)^6—70 luo vankan
pohjan molempien maiden välisten
taloudfiiisten suhteiden jatkuvalle
kehittämisoUo: Tasavallan presi­dentti
ja pä.iministeri Kosygin pi­tivät
hyödyllisenä tutkia, keinoja
jatkuvan J M entistä kiinteämmän
kosketuksen aikaansaamiseksi mo-lompion
m-iiden taloudellisten asi­antuntijain
välillä kaupallisten ja
taloudeilisu-n suhteiden laajenta-mismahdQl!
i.';ien järjestelmälliseksi
tutkimiseksi. .
Rakettimme ovat
parhaita, Kazakov
.Moskova. — Izvestija tiedoittaa
rakottivoimien ko­mentaja,
marsalkka Konstantin
Kazakovin sanoneen, että Neuvosto­liitolla
on vissejä aselajeja, joiden
tulitehoisuus on voimakkaampi kuin
samanvertaisten aselajien kapitalis­tisissa
maissa.
.Nouvostoliiton hallituksen sano­malehti
julkaisi marsalkan, viime
lauantaisen Raketti- ja Tykistöjouk-kojon
Päivän juhliitilai-suuden lau­sunnon.
'Neuvostoliiton armeija on vii-moksikuluneitten
vuosien aikana
varusteltu joillakin erikoisilla ra­keteilla
ja kranaatinheitinmalleilla,
sekä suihkumoottoreilla varustetuil­la
tänkkitorjunlatykeilä ja uusilla
suihkumoottorien avulla kulkevilla
voimakkailla tykeillä", kerrotaan
marsalkan -sanoneen.
Niiden laistelukykyisyys ylittää
huomallavasti lulitehon kapitalisti­sissa
maissa oleviin. samanlaisiin
aselajeihin verrattuna.
PÄIVÄN PAKINA
AUSTRALIASSA VIETNAM-ÄÄNESTYS
Meitä pienen Suomi-neidon poi­kia
ja tyttöjä on hajaantunut vä­hän
kaikkialle — maapallomme
toisella puolella olevaan Australi­aankin.
Muun lisäksi tämä tarkoittaa,
että jotkut kansalaisemme äänes­tävät
(Australiassa) tänä lauantai­na
(marrask. 26 pnä) joko Viet­namin
.sodan puolesta tai sitä vas­taan
— ja me ouna.stelemme, että
vastuuntunloTsina sekä elämää ra­kastavina
ja hyökkäyssotaa vihaa­vina
ihmisinä Australian suoma­laiset
äänestävät valtaosalta Viet­namin
.sotaa vastaan.
Multa iilkakaammc alusta.
Kun USAn presidentti John.son
meni ä.skctläin pidettyyn Manilan
konferenssiin, niin hän osallistui
siellä valtaosalta samanlaiseen
"keskusteluun" mitä vatsastapuhu­ja
Edgar Bergen käy puunukkensa,
Charleyn kans.sa.
Siellä oli Yhdysvaltain imperia­lismin
palkkaamat renkipojat ^
Etelä-Korean ja Etelä-Vietnamin
sekä Filippiinien hallitusherrat.
Ainoastaan„„^ustraIian ja Uuden
Seelannin hallituksen edustajat
antoivat jonkinlaista usköllavai-suulta
siitä, ettei Manilan konfc-renssl
ole pelkkää yksinpuhelua
presidontM Johnsonin ja hänen
sätkyäijiensä välillä.
Mutta nyi näytiää siltä, että
Australian -edustajina" Manilassa
olleet herrat suuruudet joutuvat
vastaamaan tekosistaan lauantaina
suoritettavi-ssa yleisvaalcLssa.
Australian hallitus on lähettänyt
noin 4.,'jOO sotilasta Yhd.vsvaltain
tuoksi Vietnamiin. Sotaan lähetet­tyjen
joukossa on vakinaisen ar­meijan
miesten lisäksi myös ase­velvollisia..
Oppositiossa oleva.-monessa suh­teessa
sisäisesti Irnjanainen ja ul­konaisesti
heikko Labor-puoluc on
luvannu? että jos .se saa väestön
kannatuksen uuden hallituksen
niuodoslamisoksi silloin kutsutaan
Vietnamiin lähetetyt asevelvolliset
heti kotiin, ja muut (vakinaisen
armeijan miehet) joskus myöhem­min,
josta ajankohdasta ei olo va­litettavasti
tarkempaa tietoa an­neltu.
Australian vaaliasioita kiisitlele-vi.
s.sä uutisliodoissa on annettu ym­märtää,
ellä koko vaalikampanjan
keskeisimmäksi kysymykseksi on
muodostunut Vietnamin sota, eri­koisesti
se, viedäänkö lisää asevel-lisia
Vietnamiin yhd.vsvaltalai.sso-dan
l,vkinruoaksi vai luodaanko
australialaispojat sieltä lakaisin
kotiin?
Yleisenä käsityksenä on, että jos
tätä "Vietnam-kysymystä" ei olisi,
pääministeri Holt selviytyisi vaa­leista
melko vaivattomasti voitta-:
jana.
Tätä on perusteltu sillä, että
Australiassa vallitsee nyt yleisesti
puhuen "hyvä aika". Työttömyyttä
ei ole paljoa. Yhä u.seammat ihmi­set
ajavat omalla autolla jne. Use­an
laihan poutavuodcn jälkeen on
saatu runsaasti sadetta ja se lupaa
hyvää maanviljelijäväcstölle.
: Kaikki tämä muodostaa edulli­sen
tilanteen hallituspuolueelle.
Mutta näitä h.vvin jaettuja kortteja
sekottaa se Vietnamin sota.
Pantakoon merkille, että austra­lialaisia
sotilaita on lähetetty Viet­namiin
pääasia.ssa silmien lumeek­si
— eli siinä tarkoituksessa, että
jenkit voivat sanoa, että se ei olo
heidän yksityistä hyökkäyssotaansa
Vain noin 2,000 australialaista
on myyty Vietnamiin lähetettä­väksi
vuosittain ,
Mutta tämä voi kaikesta huoli­malta
kääntää tuhansia äänestäjiä
hallituksen vanavedestä 70-vuo-tiaan
Arthur A. Caldwcllin johta­man
lyöväenpuoluecivkannatlajak-
Si.
. Kaksikymmcntävuotiaat nuoru-kai-
set ovat Australiassa kutsun­nan
alaisia. Suunnilleen vain 1
kymmenestä heistä voi joutua
Vietnamiin lähetettäväksi — mutta
juuri tämä "mahdollisuus" saa
sekä nuoret että heidän vanhem--
pansa sotajalalle hallitusta vas;^
taan.
Mainittakoon, että mr. Caldvvel-lin
puolue on kärsinyt kaksissa
edellisissä vaaleissa — 1961—63.
vaalihäviön. Mainittakoon uudel­leen
sekin, että Australian työväen
puoluetta vaivaa oikeistolaisohjel-man
vuoksi sisäinen hajaannus ja
heikkous, mikä sellaisenaan roh­kaisee
Liberal-Country-puolueen
hallitusta, jolla on nyt parlamen­tissa
71 edustajapaikkaa, työväen­puolueen
52 edustajapaikkaa ja
yhtä itsenäistä edustajaa vastaan.
Mutta Holtin hallituksen valta-asema
ei ole ollut suinkaan var­ma.
Mielenkiintoista on siis tode­ta,
miten australialaiset, sikäläiset
suomalaiset mukaanluettuna, tänä
lauantaina äiinestävät. Äänioikeu­tettuja
— 21 vuotta täyttäneitä
— on siellä 6.300.000 ja äänestys
on pakollisia hommaa. Ehdokkaita
on 454 Ja valituksil tule 124 edus-lajaa.:
Saa nyt siilon nähdä, miten Aus­traliassa
käy näille "Vietnamin
vaaleille".
Ml.' toivomme luonnollisesti vaa­livoittoa
tyiiviienpuoluoello, vaik­ka
emme- haluakaan .sekaantua si-sar-
duininiuuin sisäisiin asioihini
— Känsäkoura.