1964-04-11-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Lauantaiiitj.hiihtik. 11 p. — Saturday, April 11, 1964 ;,i,i::iSW5ädiSjti:: ! V A P A U S INDEPENDENT LABORORGAN OI- FINNISH CANADIANS (LIBEI<TY) Köliiblishcd Nov. G. 1917 Edltor: \V. Kktiuid MaiiaKcr: K «uksi Tek'plu)iic: Offkx" G74:-'rJl>1 — Kditoriiil G74-42G5 Publlslicd Ihrice vvcfkly: TuOf-diiy-;, Tlnii:;da.vs vmd Siiturdaysby Vapaus PubrisliiiHv Co. LUl., lOO-Kl:! lf;iin at. W<>.s(, öiidbiJiy, .Oulano, Cajiada. iMalliny addiTS.s: Box 6!) .' AdvtM-lisiiij' rat(\s ui«ui applicatiiiii. lraii.sla(.i(ins ircc of cliaigc. Authomed as sccmid, cla.^s mail by Ihn Po.sl Olfico Deparlnient', Ottawa, and lor paymenl of postage in casli. GANADIANIIANGUAGEIBRESS 1 Cunadassa: T I L A l i S l l I N N AT 1 vk. $9.00. () kk. $4.7ri Il.F.A:.<;.sa . 3 kk. 2,75 Suojnessu: 1 vk. $10:i)0 (i kk. $5.25 1 vk. 10.50 6 kk. 5.75 Hamilton oikeassa, Thompson ei Kiinassa vic.M\uillLil ja sicMiii^Mlkon^ a kotiutunut eiv. tisen konservatiivipuolueen liallilukscn niaatak)usministei-i Alvin Hamilton on kertonut, että Canadalla on holikohtai- •sia • mahdollisuukKla kaupaiikiiynnin laajentamiseksi Kii- . nassa. . • Mr; Hamilton sanoi, olevansa "erittäin tyytyväinen 17- päiväisen Kiinan-vierailunsa tuloksiin" ja siihen 90 minuuttia kestäneeseen keskustelutilaisuuteen, minkä Kiinan kansantasavallan pääministeri Tshou, En-Iai hänelle, varasi. "Minusta tuntui ennen lähtöäni. — ja nyt olen vakuuttunut siitä — että eanadalaisillaliikemiehillä on Kiinassa heti-, kohtaisia mahdollisuuksia, eikä vain tulevaisuuden mahdollisuuksia"', kerrt)taanmr.IiamiUonin sanoneen ja vihjanneen samalla, että Canada voisi hänen. käsityskantansa mukaan myydä nykyislii e n e n n n ä n vehnääkin .-Kiinaan;- -Mutta hänen mielessään ei ollut ilnieisestikään "ainoastaan" vehnän myy.nnin mahdollisuuksien lisääminen, vaan myös muu kaupankäynti, koska nir. Hamilton sanoi; "Matkani lietikohlaintMv ILIIOS on erittäin tärkeä koko. Ganadalle, e i k ä vain aavikkomaakuDiiille . . ." Kuten tiedetiiän. Kiinan kansantasavalta on viimeaikoi-, na ostanut monenlaisia. k(.)neita ja myös tehtaiden työstci-koneita Japanista- ja monista L-änsi-Euroopan maista. Y.lei^. sesti otaksutaan, e i t ä m i ' . Hamilton tarkoitti yllämainitulla lausunnollaan juuri tällaisten konemyyntien mahdollisuuksia. Nähtäväksi jää. rniten. yhdysvaltalaisten, rahamiesten omistamat auto- ja.muut tehtaat tulevat suhtautumaan ea- . nadalaistcn alayhiiöitlensä mahdollisiin konekauppoihin Kiinan kanssa? Toivottavaa kuitenkin on, että yhdysvaltalaisten rahamiesten jarrutustaktiikka ei voisi enää vaikeuttaa Cana-. dan kansainvälisiä kauppapolitiikkaa, mikä palvelisi maamme kansallisetuja yleensä. Mr. Hamilton v i i l t a s i m y ö s siihen, että pitkän päälle ei käy laatuun kaupankäynti Kiinan kansantasavallan kanssa, ellei Kiina sa \'isseilie tavaroilleen markkinamahdollisuuksia Canadasta. Kauppaa käydäänkin "molempiin suuntiin" ja tätä seikkaa silhiälHipitäen uskomme mr. Hamiltonin, aliarvioineen Canadan omaa o.suutla asiaan kun hän sanoi esittäneensä kiinalaisjilo toivomuksen, että he tehostaisivat kaupankäyntiä Ganadassa. Jos on hyvää tahtoa, Canada voi oma-kohtaisesti. auttaa vissien kiinalaisten tuotteiden markkinointia maassamme — ja se. olisi paras tae siitä, että 700-miljoo-naisesta Kiinasta tulisi pysyvä kauppatuttava Ganadalle.. Kiina on Canarialle -mahdollisuuksien, maa",, kuten mr. Hamilton sanoi, jos Canada tunnustaa Kiinan, kannattaa sen jäsenoikcuksien,palauttamista YK:ssa.jne. •. Ehdottoinasii v ä ä r ä s s ä— ja eanadalaistcn- katsomuksia edustamaton — .oli kuitenkin Soeiai Grodit-ryhmän johtajan Robert Thompsonin lau;^-unto, jonka. avulla hän yrhti pahamaineiseen punakauhun. lietsontaan turvautuen- "tervata, ja höyhcntää" mr. IhnniUonin Kiinan "puolestapuhujaksi". . Luonnolliscsukau|)ankäynti Kiinan kanssa auttaisi myös Kiinaa— ja silli), seikalla oi ole mitään tekemistä esimerkiksi niiden periaalteeMislen. kiistojen kan.ssa, joista monet canadala!.set, (jvat joko vasemmalta tai oikealta puolen eri mieltä kimalaisjohlajain kan.ssa — mutta yhtä,paljon, ellei enemmän siitä hyötyisi Canadan' kansa ja valtio. Kaupankäynnin edistämi.scssä Kiinan kanssa on siis kysymys myös ja ennenkaikkea oman maamme eduista. Mutta turhaaon kaiketi odottaa, että mr, Thompson tällaisia asioita yinmärtäisi tai näkisi, sillä, tosiasia on, että "kukaan ei ole jiiin s(jkea kuin hän, joka ei halua nähdä". Suomen-NL:n ystävyyssopimuksesta Kuten on ineidäLikin. lehde.-^sämme kerrottu, Suomen Ja .Neuv(jstoliiion välisen ystävyys-, yhteistyö ja avunantosopimuksen 10'. v u o s i p ä i v ä ä vietettiin viikon vaihteessa Hclsiii- (|is.sä suurin juliialli.suuksin. Suomen''presidentin ja monen muun huomatun liojikilötv kunnioittaessa sitä läsnäolollaan. Tämä ystävyys-, yliieistyö- ja avunantosopimus onkin ainutlaatuinen esiiiierkki koko maailmalle — Canada mukaanluettuna — kahden eri yhteiskuntajärjestelmiä edustavan maan —^ yhtäällä suuren sosialistisen ja toisaalta pienen kapitalistisen maan—-mahdollisuuksista toteuttaa rauhanomai sen rinnakkai/ioi(jn politiikkaa käytännössä. "Tämä 16 vuotta •kestänyt sopimuskausi on samalla erinomainen todistus meille it.sellernme luottamuksellisen ja vilpittömän naapuri-ystävyyden politiikan välttämättömyydestä ja hyödyllisyydestä", sanoi fisiasta"'.Su(imcir eniten leviävä työväen päivälehti Kansan: Uutiset sunnun1.ai.se.ssa toimituskirjoilukscs-saan selittäen: "Kui) vertaa kulunutta-aikaa sitä edeltäneisiin vihan vuosikymmeniin ja näiden kahden erilaisen ajanjakson seurauksia loisiinsa,-tajuaa samalla, miten väittämiin töntä Suomen kansalle on torjua jokainen yrityskin vahingoittaa ystävyyssuhteita ja niiden kehittämistä." Ky.symyson tietenkin kummankin naapurimaan yhtei- ,:sislä eduista, mutta Kansan Uutiset on käsittääksemme ehdottomasti oikeassa alleviivate.ssaan, että näistä hyvistä naa-puruu. ssuhteista hyötyy sittenkin enemmän Suomen kansa ja valtio. ';•, • : Totta on myiis toteamus, että nekään piirit, jotka ystävyyssopimuksesta neuvoteltaessa 'yrittivät estää sen solmi-, misen,'. eivät avoimesti rohkene enää asettua sitä vastaan. "ystävyys))oli tilkasta on kehittynyt Suomen kansan vakaumus ja. kansamme enemmistö tuomitsee jyrkästi ne, jotka sitä haluavat Ioukat.a", sanoo mainittu lehti; Tämä onkin eräs nykyhetken tärkeä realiteetti, jota menneisyyden sumussa elävät Vissit jiiäräpäat eivät ole täällä vielä tunnustaneet sen •paremmin itselleen kuin seuraajilleenkaan. ' Juuri y s t ä v y y s - j a avunantosopimus on luonut kestävän perustan Suomen ja Neuvostoliiton ulkopoliittisille suhteille ja laajalle, monipuoHselle kanssakäymiselle. Mutta se on Puhcharjbituslsoiie kuuromykkiä varten Valkliii synnynnäisillä kuiiromy, kiliä pulic-climcl ovatkin tavalllA sosli täysin lervcol, eivät lic opi puhumaan ilman erikoiskoulutusta. Tämä johtuu siitä, otlä kuurouden takia he eivät kuule toisten lausumia sano.ja eivätkä, siis opi lasten tavoin niitä toistamaan.. Kuu. roniykkien pulicopetuksen helpot lamiseksi on l'uolassa hiljatlain telily m e r k i t t ä v ä keiisinlö. Insiniiörit Ja alan asiantuntijat ovat öuunnitelleel Ja rakenlaneel kojeen, mikä piirtää kuvaruutuun ääneen lausutun sanan tai äänteen graafisen käyrän. Mallikäyrää apunaan käyttäen oppilas voi yksinäänkin hai-joilella puhetaitoa. Uuden kojeen .ia siilien liiltyvän opetusiiienelelmän arvellaan lule^ van yleiseen käyttöön, sillä se no.- peutlaa Ja helpottaa kuuroniykUieii I)uhekouluUis(a. - YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin näkymiä kahden viime viikon ajalta "Mitä 011 vapaa yritlcliälsyy.s? So mcrkilscc vapaille ketuille vapautta pujahtaa vapaasti kanalui-liiii ja^kiiljcskella vai»aasti va|>ai-dcn kajojenMceskuutltssa." <Kuuban tcolli-suusmini^tcri Gucva^i VKn kauppa- ja kelJilyskonfcrenssissa Gcne- , vcssä.) . . • • YKn kauppa-ja kcliil.vskonrBrens si (lonevcssä on kestänytikaksi viikkoa; Kaikkien suurvaltojen ja tär- 9 t.t>.t^.0^-^<*^y^'^^^-*U •OSTA NYT .I^V MAK.SA JOSKIJ-S" O N ( J i : U l A S TA 'l'ämän nieiiliiii vakavaraisen yli teiskiinlamnie niitiuile suoma yh leiskunnalliiieii a.sema .— työtön ---- alkaa nyi jo askarruttaa m i e l t ä, j T u l i oslelfiia yhtä Ja toisl;i mennet iiä kuukausina alaisistaan saadakseen yhtiönsä voiton nou-scmaan 6'/»—C/j piosenl-l i i i i . Kristillis-sosiaaiiscn opin pe. i i i s l c l tm mukaan hän vastasi: " E i I heissä ole mitään eroa! Molemmat {tavoittelevat mitä he eivät kumpai-iienkaan oikeastaan tarvitse, heidän kuimpien leolli.siKistiiaideii piiäval-tuutetut, ovat ehtineet Jo esittää näkemyksensä maailman talouden Ja .sen keskeisimmän o.san, k.-iiisain-välisen kaupan; nykyisestä lilasta ja tulevaisuuden näkymistii .sekii periaalleelliset ehdotuksensa ede.ssä olovan ongelmavyyhden ralkaisomi'- .seksi, l^ääosan kokouksen lähänasli-scsta ajasta on niellyt keliitysinai-dcn miltei yhtenäisen rikkaita teollisuusmaita: vastaan kohdistuneen .syytekirjelmän lukeminen, .ta J<i tähän menncs.sä on käynyt ilmi, miten vjjhän lännen teoMisuiismailla on tarjottavaa kehitysmaille. Kirjavien ja ristiriitaisten pintal;iäkk(,'i-den ohella ne tarjoavat kehilysniail le "tee se i(se"-ohjclmaa, nuilta vain 'vapaan markkin:ilalouden' ))uil-tci. ssa. Suurista teollisuusmaisia vain Neuvostoliitolla 011 ollut maan pinnalla, liikkuva oiiielmaesiiy.s, jo.ssa on huomioitu sekii iiiaailinaii kaupan että kehity.sinaidcii oiu;el mat • j a reaaliset malidollismidct näiden ralkaiseniisek.si. On .syytä poimia e r i i i i j i k<iliii;i k e hitysmaiden (tsittämästii 'kehilvk scstä". Nigeria: i\T«'itä Oli Ucludtctdi {' iy«>skcn(elcmääii aiikaraniiitin; jolla \ tulisimme rikkainnnaksi. V i i M i l i ni mc nousi vuo.sieii liMfi - ( i l v i i i i s c n ii aikana 17:i','/. nuilta t i K i t i t i n i i ne Mitä muut sanovat iiinitiiiiiiniiiitiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiififiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiifiifiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii^ OrKEISTOKAriNA B K A S I L I A S S A m- "Amerikkalaisella taholla on kaöinaa tervellditty ilollft sen praaksur JJJ man kommunismin vaiJtaisen k y l l i n vuoksi, mutta Oi)i]yiartintlQ4niaaminen«|tii kommunistiksi on tietenkin liiallista yksinkortaistaro^IMa- Luonnollisesti HiasHian siirtyminen kommunismiin on Washingtonia pelottava pairia;4n jäinen, mutta välttämättömien uudistusten torjuminen ^asevoimin vSfii' raivaa eastrolaisuudclte tietä." — Suomen Sosiaalidemokraatti, .3 - r vähitläisiuaksuilla ' f ^ " ' f saada joku asema tä.ssä , .^47,, .,„„ •Hi mitään käteen, maksu! alkavat ! v'>'o.-skunna.s.sa. e l , asema joka vain vasta keväällä", katsomuksen iiuikai saavutetaan tavaroilla, el i valtaa I , . ,. , . .... , , .sesti. Kaikki tarpeellisia o.toksia ' y ' ' ' J"."" Tuli tä.sä mieleen erään tieteilijän ' '''l "l';'-""'^ • - „ • . , -• Vky,,s.y,.m,,,y,,i i .mi„iika. l,ian• es,itt.i .lu,l,k isel,h, i i: Suuren yhtiön päällikkö on r in-paikalla: •Mikä on peiu.seio s(!llai- • sen mielien välillä Jonka kuiik:iiisi , maksujen velka on vuosittain I tOU.OO ja suurylilymän virkailijan, i joka ottaa kaikki irti .it.sesläaii ja ; iiastettu tavallisen kovaa työtä t'e. •<eväu rahvaan kanssa, eikä huomata iiiitäiiii eroa. Molemmat ovat "ahneita" vallasta ja tavarasta Voi iiiilä Jirlmia paradoksia, mitä .sinko-- telaan päin pläsiä. ' i . .. . . , "On hyvän kansalaisen merkki se, I m e r k i n n y t Suomen k a n s a l l e j a ; ^-ttä ostaa oman kodin, ei se mi-v a i u o i i e paljon m u u t a k i n . Ilo- ujji,, maikka ei ole kuin .$1 000.00' m i e l n oval s u o m e n kan.san j a ,.ä,eoii. o.sla aulo. silloin l i -i v a i n o n todelljset yslavat - - - ä ä t työllisyyttä.' Csta joululahjoja Vapaui^ mukaanluettuna - - , nvt". sanoo kauppakamari. ".Maksa .saaneet todeta, ctla y s t ä v y y s - , keväällä. Hakentakaa talvella, sopimus on l u j i t U t n u l ja loii-! ,„i(.|,et saavat niinollen lyötä talvi-n y i tunnetuksi Suomen ase-. j;, .j,,:) voit maksaa kesällä, man yleensä kansainvalKsella; Lennä vanhaanmaahan ke.sällä ja n ä y t t ä m ö l l ä . "Suomalamen maksa talvella", .sanoo lentoyhtiö, puo.ueettomuus, jonka linjat -Kunnon kan.salai.sct lainaavat meil- .sopimus m ä ä r i t t e l e e , on tun-; tä rahaa, hvvä tapa ja sinuii yh-n c t t u j a t u n n u s t e t t u k a i k k i a l l a : loiskunnallinen a.semasi vaatii, eitä ja maamme- a s i a n t u n t i j a - a p u a sinä lainaat meiltä rahaa", jne. on^ m(;nesli k ä y t e t t y myös, Mi„ä en läheskään täyttänyt kaik- YK:n t e h t ä v i s s ä . J u u r i y s t ä - , kj;, „oita ehdotuksia ja vaatimuksia v y y s s o p i m u s on vahvistanut „ijt;i (ij,,,;! hyvinvointiyhtei.skunta maamme il.senaisyydcn ja riip-, odottaa että sen jä.senet tekisivät, p u m a t t o i n u u d e n lujeiiimak:a oslin vain pienen mökin (talon) k u i n mitä ne koskaan aikai ;,uton (halv.-ni) ja jalkineet (että, .semmin ovat olleet", selitii pjijisjn löihjn). [ m a i n i t t u lehti edelleen ja k i r ' K„ ,„i„;i niitä kokonaan haalinut! loitli l o p u k s i : ahiieiides.sa. enkä sen vuoksi, että j '.'Ystävyys- ja a v u n a i v l o s o p i - i |„i„;i oli.sin ollut vallan himoiiieni muksen monipuolista k ä y t ä n - , | j „ . v o n tohtori jumaluusopin profes^ |, non n i e r k i t y s l ä kuvaa myös i.jjoii niin yliluonnollisesli selittää.; j a t k u v a s t i kasvava k u l t t u u r i - ' sainpahan katon perheen jiään | vaihto, s i v i s t y k s e l l i n e n ja tie-i piialle, kulkuneuvon päästäkseni ' | e e l h . s t e k n d l i n e n y h t e i s t y ö se-1 työmaalle ja jalkineet että voisin i kä o p i s k e l i j a v a i h t o j a •stipendi- ] olla siellä; ' t o i m i n t a . Mutta e n n e n k a i k k e a ; .sehän se askertaakin mie | tuntuu ystavyys.soi)imuk.sen ; les.sä kun ne pitää .saada maksuun, j 000 tonnia^ m.-i:ip;iiil<inöil;i ja s a i i u - m e . n i i s t ä 120 d o l l a i K i loiinill;i. V. 1J)Ö3 veimnie JifjO.OOO t d u n i a i;i saimme edelleenkin ILM) d o l l a r i a lonnilt;i. Saniaii; i i l ; ; i i s i . ' . : | 1 : i n u ' i - i k k ;i laisten autojen j i i n l i i iioii^ ^ i - ; ; 0 ' - ; vaikka niiden \ i e n i i k ; i ' ; v ( ) i . :\l:il,-- sia: Kumin t u o t a n i o i n i i n ' 011 iioiis tSENSIINISTÄ uunniileen700olwiv ?uhdistQmoa hu'>iehi-limaoilmanbensii- Oljynporoul<sistaon vainyl<5i'45:sta l^annattnva. t/oQöiryn muodosst olevQ bGnoiini on 10- nintnrpeentyydyna- 4iS5O0 mmiijlij..vvuuooddeenn ..ous urakka la maksaa yli Bensifninpcirominon moottorissa topohtuu 1/500 sckunnriSQv. Mootlorin nSqr.nossa oipvQ bpnoiifii \-aa-vuttoQ 600 C-Q^tecn kuumuiJden. siit ;j viimeksi kuluneen vuodon ai-k; ii)a 1 r;f.vmutl:mamaan aikaan kii U l i n iiiiita 'iiiaailmaiiinarkkiiioilla on laskenut 2.^)';;,. Madagaskar: Vien-limme on 2-kertaistuiiut U) vuodes, sa, nuilta vientitulot ovat |)y.syneet miltei muuttumattomana. Maurela-iiia: ':; ihmiskunnasta on hallussaan 'i,')'.'rm;iailiii;in rikkaiiksLsla Ja tä-i n i i i i seurauksena % ihmiskuiinast:i ei, saa tarpeeksi .s.fötävää. KJ-Trilysinaiden vaaliiniiksien ja yleensä koko konlercnssiii päätce-j maksi on kehillynyt kysymys vapau- I desta. Useat lännen teollisuusmaat I ov.il ikäiinkiiin ilkkuen esittäneet i c d i i nyt kehitysmaat ovat saaneet I l ; o k e a , eitä !)oliittista itsenäistymis-, l i i ei ole seurannut onnellinen kehi- I l y s k ; i i i s i j . i etlji näiden olisi oivallet- ' l a v ; i . (liinnen) teollisuusmaiden vanh a n taloudellisen yhteistyön välttä-i i u i i t l ( t i i i y y s . .Ne ovat yrittäneet sul-j l : e a silmänsä siltä tosiasialta että j (juuri tämä vanhan . "taloudellisen i '. ylitciityöu" jatkuminen muuttumat j : t o m a i i a . . t e k e e iioliittisen ilsenäisyy-1 (Ien ontoksi, k u t i M i Male.si;in pääval-i l u i i l e t t u lausui, .luuri taloudellisen : vajtauden puuttuminen on.saattanut ' j ; i ))i);iii yhä edelleenkin kehily.s-m a a t (M aiiioast.-iaii ylipänscMnällö t n i e i i j ; i y h ä |);thenevien t.-iloudeliis tcii vaikeuksien keskellä.. ' Vapa:* kapitalismi jättää vapaat kädel suurille pääoman omistajille muun ihmiskunnan kustannuksella", totesi i 1'cinii |)ääval(uuletlu. Lännen l(.'ollisiiusni;ii(leii .suiitjui-liimineii nieuelclmiin turvatii kehi-l y s i i i a H l e i i vientituotteiden, ts. raa- , l;a ; ' i i i e i f l - : ' i i menekki ja hintatason : | ) a r : i u t ; i i i r i i u ' n lullien suosituim-; iniiii;-jiitje.'-'el.villä.ja kansainvälisen' ! i i k i r ; i l K i s l ( i n i)eiustaniisella, on oi l i i l s; i i i L ' eM kirj; i v ;i; i . Kukin on kat-s i - l h i l a s i o i t a vain oifi;in ulkoina;in-k ; i i i i ) p ; i i i s ; i lurva;imiseksi. lluuto-k : i i i | i p a i l u s ^ : ; i meni k;iikkein pisini--o ; ! i : i i l c Kaiisk;i.i»ka lupasi avokäti s c s i i o.s1a;i enemmän kehitysniai.sla. rii;ii-.s-;i:i ! ; i . ' i k ; i - . - i i M ' ' i s l ; i p;irempi;i h i n - ioj;i. sallia kehitysm;iiden leolli- .-iiusluoUeiden luonnin lisiiämisen \ ; i ) . M i i t l ; i i;ansk;iir1;irj()ukset i)äte-v ä t vain. mikäli se s a : i vaslineeksi enemmän markltinoita koneilleen ja i l e o l i i s m i . s t u o U e i l l e e n . Hanskan esi- i i v k M - i i .t,-ik;ia kuulsi liian näkyvästi i l ; i p i ( l e (iiiullen pyr.rmykset Riiiis-k a i ) jolilaniaii ' kolm;mneii voiman" i i i ' i i m . s ( ' k s i 111111. keliity.smaideli ;ivul- I l a r.^Aii aj>ul:!isiilk(»minisleri Ital- i !iii esmilyiuiiien toi mieleen Wall i S l i - i - e t i n v a i i l K i i i : - i i d e i i . Ki iiiKään I m-, o i i i i v i v k s i ä j;rinuutoksi; i Sen si- 1 I. - i a i i .eiilistä tiukempia uhk;iuksia. • • \-;:li!c,^.'^^;i;!n,' kansallisen poliliik- , k:i:i-,-iii('i;! k c - l i i l v ; i n a i d e i i on olljiva i l i ( ' l u i s i ; i lidoudeliisien tosiasioiden ; \ ; i l H ; . n K i i l i i i i ! y y ( l ' . ' s l i i . Yksityisen sek^ II) i!i (•l) i r u . ' ! ' M ! U i i i ' . ' i i t a i iiikomais ,: (CM piilu.sle. i i c s l a i i u i i r i i nierkilsee •• T K M A KI O L K F K L A T T U V l E L A L O I T I J U N " v „ , ' lOpäilcmältä Yhdysvaltain mielenkiinto Brasiliaa kohtaan on variSVi*"'» .syvä ja m ä ä r ä t y s t ä näkökohdasta katseltuna aiheellinenkin. Onhan brasilialaiselta maaperällä kiinni erinäisiä miljoonia dollareita a m e r i k k a l a i ^ ^ . - pääoni:ia. minkä lisäksi Drasilia on kuulunut USAn ylläpitämän.'edistj^-* liiton' avustuskohteisiin. ' r -. *. r e l i ä ci ole kuitenkaan pelattu vielä loppuun'Brasiliassa sillä vaik^/"^" tihiniie päällisin puolin näyttääkin olevTTh kapinallisten hallinnassa, cjtvat" perusongelmat Ja -vastakohtaisuudet ole muuttuneet miksikään. Ktiii^"'^' Urasilias.sa on osa koko latinalaksen Amerikan koiiristuslilasta, joka'CB^ iiemiiiiii tai myiihcmmin purkautuu ehkäpä hyvinkin rajulla /lavalla." "f*'' — Päivän Sanomati -'f-f !!illl!llil NL vdpautti itä-Saksaa loukanneet vakoiiulentäjät vaikutus kaupankäynni.ssä, Jol-^ la meille on mitä suurin niei-kity. s. .,.Suunlautuuhan esim. rrieta11 iteollisuutemme. viennis-t ä ' , y l i ()0''f Neuvostoliittoon. Tämä osoittaa mikä vaikutus Suomen ja Nf>uvo.stoliiton' ta-i loudellisejla kanssakäymisellä on yksinomaan työllisyydelle. Mutta selvää on, että hyöty o n niolemmiiipuolista, ja että Ncu\'osloliitoIle on ylitä hyvin kii'n meillekin kaikkinaista etua hyvien suhteiden kehityksestä; : : • Canadalla on Neuvostoliiton yhtenä naapurimaairamahdol-lisuus oppia Suomen Ja Neu-vostoliitfjn välisistä suhteista. Ja kukaan ei yritäkiiän kieltä.ä sitä tosiasiaa, ettc^ikö näistä hyvistä naapurisuhteista ole ollut " k a i k k i na is ta e tua " k u m m a 11 e-kin maalle, ja=tirikoisesti Jiuiri Suomelle, niin miksi ei Canada käyttäisi tilaisuutta hyväkseen järjestämällä hyvät naapuri-, kauppa- ja kulttuurisuhteet Neuvostoliiton kanssa? .Ottav^asta saatu tiodoitus, että yleisradiomme, CBC, aikoo . avata oman toimistonsa Moskovassa, on askel, oikeaan suuntaan. Neuvostoliiton kanssa äskettäin tehty suuri vehnä: kauppa antoi kuitenkin meille eanadalaisille esimakua siitä, miten hyödyllistä olisi edetä "seil.scmän peninkulman saappailla" nuhteiden ''normalisoimista" kohti Canadan ja Neuvostoliiton välillä. Suomen hyvien kokemusten tulisi , siis' rohkaista Ottav^aa ottamaan viivyttelemättä askeleita jotka avaisivat , meille pysyvästi markkinamahdollisuuksia äärettömän nopeasti laajenevilla markkinoilla sosialistisessa maailmanosassa ja erikoisesti juuri Neuvostoliitossa. l'itää kai mennä ja otla;i "r. i ll 1'ayer Loan" s.o. "Lainan-maksu lainan", saa. n ä h d ä antaisiv;itko ne hyvä- ja Jalosydämiset tainahcrrat minulle sitä? Saajias nähdä kuinka siinä käy, minä yritiiii. | Tuli täs.sämieleen, että mikii melu siitä nousisi, jos joku tycilön j menisi J a estäisi tämän meidän hy-1 vinvointiyhlciskunlamme kan.san (•diist;ijieii ja senaatorien nost;imas la heidän jialkkaansa. H ä n varmaankin menettäisi k:ins:il:nshiotlainuk: seiis;i ikuisiksi ajoiksi j;i talletettaisiin pohjoisnavalle Aatamin ptr vussii jäävuorta k:iivam;ian; — Vesa Kovapim. Revellin poissaolo puheenaiheena Toronto. Kaupin>;.;in virkailijat ovat huolissaan .S.">0 miljoonan dollaria n)aksa> an iiiul<'n kaiipunginlaloii stiiinnillclijan, suomalaisen arkkitelidin, \ ' i l i o i ; e v ( ' l l i n poissatdosla. Hiin ei olr olliil täiillä i:{ tai 11 kinikatileen sanoi kaupungintalon loiiiiiniian ylt<lniniiikaistiitlaja <ieorge l i r l l keskiviikkona koii- (rollilaulakniniaii kokouksessa. ".Minä en ole todellisuudessa k<»s-kaan tavannut liiint:!.": Kontrolleri .Allan Lamportcsitli, elia mr. Hegeliin tulisi palata j o l l a rakenfeitla olevaan kattpuniiinlaloon voidaan (ehdä eräs arkki- I r l i l i i u r i n n i niiiiitos. M r . Itev<>ll sai viime vuonna iMeksikossalialvauskohlaukseuju jiieni siellä Helsinkiin loipiima:iii. lirään loronlolaislehdeu kerto-juaii mukaan hän saattaa tulla lakaisin Torontoon ensi syk.synä. Kontrolleri l.aiiiportiii ii):unitsenian "arkkilelituurisen muutos- 1'lidoluksen" lakana o n esitys, ettii uuden kaupungintalon kahden puoliympyrän muotoisen osan; väliin rakennettaisiin silla ihmisten liikunnan lielpollainiseksi yhdestä osasta toiseen. Moskova. — Neuvoslolijtlo var i pantti "viime perjantaina,amerikkalaisen IMMHi-tieduslelukoueen kaksi lentäjää, kapteeni : David IloHandin ja kapteeni IVIelviu Kesslcriii. Neuvostoliiton taholta korostettiin, että miesten luovutus tu|)ahtiii puhtaasti poikkeustoimenpiteenä ja vain sen vuoksi, että l\SAn hallitus oli ilmaissut valittelunsa tapahtuneen Saksan , demokiaatlisen tasavallan ilmatilan loukkaamisen vuoksi. .Lisäksi II.S;\n hallitus oli vakuullauul antaneensa asianomaisille amerikkalaisille elimille tiukan määräyksen ola toistamalla vastaavia rikkomuksia tutevaisuudessa. . .\eiivostoliitlo .sanoi päätöksen tehdyn' yhlcistyö.ssä asianomaisien kehilyslä edistävän pääomalähtcen ehtymisiä.•' Tämä oli l i a l l in esityk- •sen ydin. 'Vapaan markkinatalouden" säilyttämisiä ja siihen liilty-, van tälväiuistisen kauijpapoliittiscn suunlaukscn jatkamista kannattivat "l^SAn irstitei m i l t e i kaikki lännen leollisiuisin;ia1..Tiima ei: .suinkaan tarjoa kehitysmaille mitään,lohdulli sia, iu)|)eit;i Ja rauhallisia kehitysnäkymiä. iNeiivosloliitlo esitti täysin proiia-g; riulavai)aan ja tosiasioiden parLs-sa liikkuvan ohjelman, jonka mukaan se on valmis lisäämään raaka-aineiden puolivalmisteiden ja valmiiden tuotteiden tuontia kehitysmaista Ja lukema;in hintatason vakjiiittamisti sekä k;iii|)|)asopiiiuisteii eitä, luotto ien puillei.s:-a. Se tukee kehitysmain (Ien (M ikfiif;tuii'isl;r j ; i on valmis aul- :;ijiia;ir. keliitysmaidi'!! ke.skinäislä kauppaa supis-amalia om;i;i vien-liiiäii ,.sell;iisten l;ivaroiden osalta. l(iil;r kcl)iiy.';m;ial voival itse vaihtaa ':('.^ke!i;i;!ii. ,\'euv.'»sto!ii'(3 ei pyri -:iif)ii!!ani;i;in n iliijin oi^iia sijoiluk- ,i;ia!i keliily.siiiaihin eikä Hoin halua i i l T i i yksilyi-;f;i k'.'iii;jlieluhioiitoi.s- •;i yriiysloi:in;il;Ki;.^ • •:• ;\euv')s!{)lii!oii esilyksi.n eräs keskeisin l\o!:<;i oli ehdoin:; uuden kan- ';;unv;iliseu k:uiiii):iiäijeslön perus- ';iiiiisesl;i. 'I ämä ilmei^:e.s|i muodos-itiu (i.'neven kauppakonlerenssin •ji-äiiksi kiislellyi uimaksi Ja ehkä alkaisex inuviiiksi ku(;linl\iveksi. Y-Kii yhteyde.ssä läliäii asti toiminut Catt-jäl-jeslö (yleinen talli- Ja kaup p;isc)pimiis) »11 osoitt;uituiiul rikkaiden iii;iide!iklul)iksi, jonka 16 vuot-l; i kesiäneeii loiniiiinaii aikana ci ole riitlänyt pieniäkään tekoja kc-liilysni; iideii ongelmien ratkaisemir seksi. .Mistii nuo teot nyt tulisivat? kysyvät keliitysm;iat. Lännen tcoUi-suusm; ial ;iiiia .l;ip;iiiia,-. Kuolsia ja .Suomea myöten ov;il olleet rikkaitten kiuhiu sililytliimiseii k;rnnalla, v;iikk;i eräät toivovat siihen hiajen-iiiiksiji. Keliitysniiiiden suuri enemm i s t ö Jii sosialisti.set maat ovat uuden kauppajärjestön perustamisen kiinnalla. — Zibra. iläsaksahiisten elinlen kjinssa,-Tut;" ' kimukset todistavat koneen lientä-; " necn tarkoituksellisesti DDRn alu^. ;L cclle ilmavakoilutarkoituksessa. K"tf-;'" ne oli koko lentonsa ajan kaksipuoi^, - Iisc.s.sa radioyhteydessä US An-- l'eW''' non johtoon. Sen ovat myöskin" laSf kuvarjoilla pelastautuneet: lentäjiit • . vahvistaneet. Näin ollen -kysymykY" .sG.ssä ei ollut suuntautumisvirhei'-^' Kun kone ei noudattanut-Iaskcu;(j[|)ii, miskäskyjä ampuivat neuvostoliittolaiset asevoimat koneen alas saan tuaan siihen Saksan dem; tasaval; '> lan asianomaisten elinten suostU"-)< Hiuksen. / NATO L E N T A . I I L LE UUSIA MAAKÄVKSIA VVashingtoii.—^ Yhdysvaltain puo-luslusministeriön edustaja saröli"» Yhdysvaltain ryhtyneen entistä t i * , ft kompiin varotoimiin NATOn äiiJt-** eclia, jotta amerikkalaisia k o n e i l ^ - estettäisiin lentämästä vieraidpp,,.. maiden alueelle. Viime perjantaina voimaan tulleet säännökset koskevat 160-klto» mei rin levyisiä aluetta rajasta Iän- ' lecn. • r"'-' — Miksi aina ajat hissillä kuii* clcnleen kerrokseen vaikka asät' • ..seitsemännessä kerroksessa; ••• -~ En ylety painamaan - hissin'' viintä nappulaa. P Ä I V Ä N P A K I NA MAAILMAN RIKKAIMMASSA MAASSA Tammikuun kahdeksantena päivänä esitfämä.ssiiän ohjelmapu-hecssa kehoitti Yhdy.svaltain presidentti .lohnson aloittamaarT •^ehdottoman sodankiiynnin" köyhyyden hävittämiseksi Vhd.vsvallol.ssa. Tämä selhiisenaan oli varmaan tyrmistyttävä tieto monelle joka uskoo tai Joka on .saatu uskomaan, että USA.ssa on nykyään ainakin yhtä hyvät olot mitä o l i f a r a - tiisissa ennen kuin Eeva leki .sen kohtalokkaan virheen, että maistoi "kielletyn puun hedelmästä". Odottamattomana Uili monelle myös tieto siitä, että peräti 30 niil-joona^ i amerikkalaista kuuluu perheisiin, joiden vuosiansiot eivät ole edes kahtatuhatta dollaria, ja että sen lisäksi on Yhdysvalloissa vielä 3 000,000 sellaista yksilöä, joiden ansiot ovat vajaa $1,,')00 , vuodc.ssa. Aulotyöläisten union (UAW) osasto no. 444 Nevvs-lehti kirjoitti näislii asioista m m . >.eur;i;iva;i: Arvalen.T'tlii |)i(vsi(ienllr koskettelee o|ijelm;ipulieessa;iii iiäitii seikkoja. The Detroit Kree 1'iess julkiiif^i iisiasta tainmikiiuir :"> pii numero.ssaaii AVasliiiigtoflin' kir-jeciivaihtajaiis; i yk.silyiskoli(;iiseii . selostuksen, mistii saaliin eräitä hyvin niieleukiiiiloisi;i t()siasioit;i. Yksi amerikkiilaineii . viideslii elää mainitun iiulistiedoii mukaan ''köyhyyskuopassa". 'riimä VIIDES anierikk;il;iiiieii saa' hyvin viiliiiii, jos laiukiiaii siioja;iv;ia lääkehoito;!., Ilän (li saa riittiiviisti riiok;ia. JÖH hän ;istiu kaupimgi.ssa, liiineii lisäta;ikkaiiaan oii ahdas asuntotila, yksilöviipaiideii puille sekä lasten l'eikkii)aikko.|en puute. Free Pressin ;irtikkeliii inuk;iaii "keskinkertainen jue.oslavi;ilaiiieii .syö e n e m m ä n— ;iiiiakiii yhden mitla.staii(iarliii muk;i;iii proleini;i (lihaa Jne.) kuin keskinkertiiiiieii amerikkalainen". Sk;iiidiuavi;iii niais.s;i syntyvällä lap.^-Ha on .'JOproseiitlisesti . pa-r e i i ^ i inahdollisuus elää eiisim-luiiiseii elinvuotensa iöppauii kuiii (Ml ^•|ldysvalloiss;l.syntyvällä vau-v; illa. ,•>;! niiljoona;i ;imerikkal;iisla, joi ka eivät köyhyyden vuoksi omaa edes v;i;itimaloiita (inodest) . elinsl;indartti;i. vajaa kolma.sosa saa jonkinlaista yleistä avustusta. Käyttäen proleinlruokicn (liluia, kaljia. j a kauiia-) käyttöä vuoan yhteydessä parhaana mittana siitä, voidaanko matjn kansalaisia pilää rikkaina tai köyhinä, Yhdysvallat on yhdennellätoista sijalla riittävän ravinnonsaannin kannalla kat.soen. Keskinkertainen amerikkalainen ei .syö niin hyvin kuin .syö Uuden Seelannin, Argentiinan, Ishintin, llan.^^kan, Canadan, Suomen, Jugo-shivhin, Kreikan Tanskan ja Aus-tra; ili;in keskinkertainen k;insalai- ' ,;nen. .; , '{'oiseiur köyhyyden merkkinä 011 vauvojen kuolevaisuus. Tä.ssä 011 Yhdysvallat 12. tilalla, ollen v;uivojen kuolevaisuus 26.4 Inhat-;^ l:i syiilyviiä 1;ista kohti. '1'ämä .jafiää Yhdysvallat jälkeen Uuotsi.sla. Islamista. Hollannista, NorJiisUi; Austraaliasta, Sveitsistä, 'ranskasi;!, Hritanniasla. Suomesta^ Inidesta Seelannista j ; r Tshekko-sloviikiasta. "Amerikan rajojen sisäpuolella 011 toinen ni;i<iilm;i, missä .Ameri-kiin unelma on kuolemassa. Se on maailma, missii, kun sataa öisin, kaikki nousevat ylös siirtääkseen vuoteensa pois vuotavan pai-k; in alla. Missä ei ole sähkövaloa. Missä pcrh(,'ct elävät säännöllisesti aina kuukauden lopulla esim. marjojen ja leivän varassa. Missä lapset nukkuvat talvisin lattialla säkkien päällä ja X-.sädckiival o.soitlavat, että heidän keuhkon.sa ovat 12-vuoliaina kuin vanhojen ukkojen keuhkot. Missä opiskeli-j; it kuljeskelevjit nälkäisinä ja vä^ linpilämältöminä kouluissa ja heidän vanhempansa kuolevat 10, 20. ja 30 vuotta nuorempina kuin heidän maanmiehensä. Näin kirjoitti Ben H. Badkik-kian Saturday Evening Post-le)h-den artikkelissa "Näkymättömät amerikkalaiset" (The Invlsiblc Americans). 'Amerikasta on tulossa kaksi kansakuntaa, yksi työssä käypä.. loinen työtön . . Työssäkäypä., kansa ei tiedä juuri mitään työttö-^i mistä ja tekee .suunnitelmiaan' ikäänkuin työtön kansa ei olisl^, olemassakaan." . ,". Näin kirjoitti Chicagon yliopis-' ton entinen kansleri, tri Robert llutehins. ... , Presidentti Johnsonilla oli siis' täy.si oikeus ja velvollisuus aloittaa "ehdoton sota" köyhyyden hä-, vittämiseksi Yhdysvalloissa. i^sia erikseen on, minkälaisia tuloksia on odotettavista niistä keinoista, millä Yhdysvalloissa köyhyydsn Jiävittämiseen nyt'-py-r i l ä ä n— mutia siitä voimme puhua jokin toinen kerta. Känsäkoura... '
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 11, 1964 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1964-04-11 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus640411 |
Description
Title | 1964-04-11-02 |
OCR text |
Sivu 2 Lauantaiiitj.hiihtik. 11 p. — Saturday, April 11, 1964
;,i,i::iSW5ädiSjti::
!
V A P A U S INDEPENDENT LABORORGAN
OI- FINNISH CANADIANS
(LIBEI |
Tags
Comments
Post a Comment for 1964-04-11-02