Vapaus, February 1, 1966

              Sivu 2 Tiistai, helmik. 1 p. — Tuesday, Feb, 1, 1966
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
^ O F FINNISH CANADIANS
i L IBERI - Y ) Established Nov. 6. 1917
EDITORI W. E K L U N D MANAGER: E. SUKSI
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64
Published thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Oo. Limited, 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing Address: Box 69
Advertislng rates upon appllcation, translatlon free of charge.
Authorized as second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and £or payment of postage in cash.
jli'!t°«'^'OÄNADIAN?liANGUAG&-^ .. • • TILAUSHINNAT: ;
OanadassaM vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA.ssa 1 vk. $10.00, 6 kk. $5^6
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 kk. 6.76
SOTIUSKAÄPPAUKSET
MUSTASSA AFRIKASSA
Wa8hington paljasti^pelinsä
Todistaakseen, että oikeassa olivat sittenkin ne, jotka
: katsoivat, että • Yhdysvaltain "rauhanhyokkäys" oli vain te-kopeliä
pahaa-aavistamattomien ihmisten harhauttamiseksi,
Yhdysvaltain asevoimat aloittivat maanantaina uudelleen
Pohjois-Vietnamin ilmapommituksen. Puolustaessaan tätä
järjetöntä mistään piittaamattomuutta, USAn ulkoministeri
Dean Rusk julkaisi lausunnon, että syy Yhdysvaltain uusien
ilmahyökkäysten aloittamiseen on Hanoissa, Pohjois-Viet­namissa—^
ikäänkuin Hanoissa päätettäisiin Yhdysvaltain ul-bopolitiikasta
ja strategiasta!
Pohjois-Vietnamin ilmapommituksen uudelleen aloitta­minen
on rikos pikkukansojen itsemääräämisoikeutta vas­taan,
rikos ihmisyyttä ja kansainvälistä rauhanasiaa vastaan.
Se on sitäkin vakavampi Ja tuomittavampi rikos siksi, kun
kukaan ei voi sanoa, minkälaiseen sodan eskalatioon se lo­pulta
johtaa.
Huolimatta lainkaan siitä, mitä mahdollisia propaganda-käänteitä
asian johdosta esitetään, maailman yleinen mieli­pide
tulee tuomitsemaan Yhdysvaltain imperialismn tämän
ilmapommituksen uudelleen aloittamisen johdosta. Tosiasias­sa
Canadan ulkoministeri Paul Martin, Britannian _ulkomi-nisteri
Michael Stewart ja YK:n pääsihteeri U Thant» sekä
roomalaiskatolisen kirkon paaVi Paavali ja monet muut ovat
aikaisemmilla lausunnoillaan antaneet ymmärtää, että he ei-yät
halua Pohjois-Vietnamin kylien ja kaupunkien pommi­tuksen
uudelleen aloittamista eikä Vietnamin sodan laajen­tamista,
vaan rauhanneuvotteluja ja Vietnamin sodan lo­pettamista.
Canadalaiset sanomalehdet yleensä — joitakin likavie-mäririepuja
lukuunottamatta — ovat ilmaisseet vastustavan
kantansa Pohjois-Vietnamin pommituksen uudelleen aloit­tamista
kohtaan.
"Pohjois-Vietnamin ilmapommituksen aloittaminen uu­delleen
olisi nyt enemmän kuin sotilaallinen siirto", kirjoltir
Toronto Dailj-- Star viime torstaina. "Se osoittaisi yhtä hyvin
kommunistisille kuin linjoittumattomillekin maille, että Yh­dysvallat
on menettänyt toivon (parempi olisi sanoa "haiun"
— V) rauhanomaiseen ratkaisuun . . . On hetkiä, jolloin pit­kämielisyys
on hyve kansainvälisissä kysymyksissä, ja ny­kytilanne
näyttää olevan yksi niistä."
Torontolainen aamulehti, Globe and Mail, sanoi pari päi­vää
aikaisemmin julkaisemassaan toimituskirjoituksessa, et­tä
" . . . Yhdysvaltain presidentti Johnson on neuvonanta­jiensa
ristitulessa. Yhtäältä kenraali Earl G. Wheeler, yhtei­sen
esikunnan puheenjohtaja, on varoittanut, että pysyvä
pommituksesta pidättyminen voi heittää pois 'voiton kortit'
.mahdollisia neuvotteluja silmälläpitäen. Hänen kantansa
heijastaa Saigonissa olevan; yhdysvaltalaisen sotilaspäällys-tön
ja myös senaattori Richard B. Russellin ja eräitten mui­den
johtavien kongressimiesten kantaa.
"Mutta on myös voimakas ja kasvava oppositio Wash-ingtonissa
ja ulkomailla. Senaatin ulkoasiainvaliokunnan
puheenjohtaja, senaattori J. W. Fulbright ja enemmistöjoh-taja,
senaattori Mike Mansfield, esittivät viime maanantaina,
että pommitustaukoa pitäisi jatkaa . . .Oikein tai ei, mutta
monet kommunisti- sekä Afro-Aasian maiden johtajat sanoi­sivat
taas (jos pommitus aloitettaisiin— V) että Washington
ei todellisuudessa haluakaan nyt rauhanneuvotteluja . . ."
Vastustaessaan Vietnamin sodan jatkamista ja erikoi­sesti
Pohjois-Vietnamin^ ilmapommituksen uudellen aloitta­mista.
Vapaus ja lehtemme lukijat ovat siis olleet ja ovat
vieläkin hyvässä, seurassa — rauhantahtoisen ihmiskunnan
mukana ja osana siitä.
KEHNOJA "PERUSTELUJA"
"Perustellessaan aikaisemmin sitä, miksi presidentti
Johnsonin arveltiin tekevän, päätöksen Pohjois-Vietnamin
pommituksen uudelleen aloittamiseksi, tammikuun 27 pnä
New Yorkista lähetetyssä AP:n uutistiedossa sanottiin, että
"Pohjois-Vietnam on käyttänyt hyväkseen pommitustaukoa
. . . rakentaakseen uudelleen maanteitä ja siltoja, täyden-tääksene
tarvikevarasto jaan ja kuljettaakseen uusia sotilas-tarvikkeita
Etelä-Vietnamiin." .
Olettaen argumentin vuoksi, että kaikki tuo on totta,
ihmiskunnan enemmistö kysyy, että oikeuttiko se sotatoi­mien
uuden eskalaation-eliyaajentamisen Vietnamissa?
Eikö uutistiedoissa ole kerrottu myös siitä, että Yhdys­vallat
on kuljettanut pommitustauon aikana jatkuvasti kai­kenlaista
sotamateriaalia ja tuhansittain uusia sotilaita Sai­goniin?
Kaiken iisäksi, mikäli Pohjois-Vietnam on syyllisty-nyf^
SSllaiseen "rikokseen" että se on rakentanut teitä ja sil­toja
omassa maassaan, Yhdysvallat on kuljettanut ja ku­kan
ei ole yrittänytkään kieltää etteikö asia näin ole —"
sotamateriaalia ja sotilaita tuhansien mailien päähän omilta
rajoiltaan toisen maan kamaralle! Eikä tässä kaikki. Kaiken
tärnän lisäksi Yhdysvalloissa on puhuttu avoimesti, että tar­koitus
on ainakin kaksinkertaistuttaa tämän vuoden aikana
Etelä-Vietnamissa olevien yhdysvaltalaisten sotavoimien
miesvoimamäärä.
Vaikka ei huomioitaisikaan sitä, kuka on tässä suurem­min
toista puolta vastaan rikkonut, kysyä kuitenkin sopii,
että eikö se mikä sopii yhdysvaltalaisille kukoille, sovi myös
vietnamilaisille kanoille!
Yhtä kehnoja ovat Washingtonin poliittisetkin "perus-
••.telut",
Ulkoministeri Ruskin aikaisempien selitysten ja kaavai­lujen
perusteella rauhanneuvotteluihin ei päästä muka, siksi,
kun vastapuoli, jota USA ei ole edes "tunnustanut", pitää
hallussaan suurinta osaa koko Etelä-Vietnamista ja kieltäy­tyy
hyväksymästä sellaista käsitystä, että Saigonin päämi-nisten
Ky, t.s. Washington, olisi koko Etelä-Vietnamin hal-
AUe kuukaudessa on neljässä
mustan Afrikan maassa tapahtu­nut
sotilasvallankaappauksia:. jou­lukuun
22 pnä viime vuonna Da-homossa,
uutena vuonna Keski-
Afrikan tasavallassa, kolme päi­vää
myöhemmin Ylä-Voltassa ja
viime tammikuun 16 pnä Nige­riassa.
Kaikissa näissä maissa val­ta
on siirtynyt armeijan johdon
käsiin.
Miten tiheästi viime viikkoina
näitä vallankaappauksia onkin ta­pahtunut,
eivät ne siitä huolimatta
ole mitään poikkeuksellisia Afri­kan
mantereen tämän osaii tietty­jen
valtioiden poliittisessa elämässä.
Pienessä Dahomessa joulukuun 22
päivän vallankaappaus oli neljäs
sen itsenäistymisjulistuksesta läh­tien.
Kaikkiaan Saharasta länteen
sijaitsevissa maissa on viimeisim­pien
kolmen vuoden aikana tapah­tunut
lähes 30 onnistunutta ja epä-
Kirjeitä
ONKO YHDYSVALLAT TODELLA
KANSANVALTAINEN?
Yhdysvaltoja on ylistetty kansan­valtaisena
maana kun siellä on kan­sanvaltaisuuteen
perustuva perustus- ;aiiässa "häilYtus"kul^stui"7en'"jä"!-
onnistunutta sotilasvallankaappaus:
ta.
Kaikki nämä kaappaukiet ja
kaappausyritykset ovat sattuneet
maissa, jotka ovat kiinteässä kans­sakäymisessä
länsimaiden, kanssa:
ja ne ovat syntyneet säännöllises­ti
siellä missä kansanjoukot ovat
ilmaisseet t y y t y mättömyytensä
länsimaiden holhoukseen. Näiden,
maiden: sotilasvallankaappaukset
ovat vastaus . kansanjoukkojen
esiintymiselle. Ne tähtäävät to­della
edistyksellisten kansallisten
voimien valtaanpääsyn ehkäise­miseen.
'
Julkaistujen tietojen mukaan on
sotilaiden, ja upseerien lukumäärä
Keski-Afrikan tasavallassa n. 500^
000 miestä, Dahomessa' ja Ylä-Vol-lassa
heidän lukumääränsä o^n 1000
—1200. Niin suuressa maassa kuin
Nigeriassa, jossa väkiluku, on-yli
50 miljoonaa, käsittää armeija ja
laivasto vain 800,000 miestä.
Armeija on näiden maiden olo­suhteissa
itseasiassa ainoa järjesty­nyt
ja liikkuva voima, joka kykenee
tehokkaisiin toimenpiteisiin silloin
kun hallitus ei pysty valvomaan ta­pahtumia.
Ylä-Voltassa esimerkiksi
pääesikunnan päällikkö Sangule
Lamizanin valtaantuloa edelsi val­tion
virkamiesten lakko, joka sai
alkunsa hallituksen päätöksestä su­pistaa
palkkoja; Keski-Afrikan tasa-
JÄÄRÄPAÄ DE GAULLE
laki, mutta tuota lakia ei ole koskaan
täydeliisesti noudatettu koko kansan
hyväksi. Siellä on ilmennyt suuria
ristiriitd a eri rotujen ja luokkien vä­lillä.
Nyt yhdysvaltalaiset aikovat^ saada
sota-aseillaan tuon Iuokka'ärjcstel-mänsä
vallitsevaksi kaikkialla maail­massa.
Tavoite on sama kuin o'i Hit-lerillä.
Sen huomaamme selvästi Viet­namin
tapahtumista. Siellä muka käy­dään
sotaa kommunismia vastaan.
Onko meidän keskuudessamme yh­tään
selväjärkistä ihmistä, joka voisi
ajatella, että siellä tuon köyhän ja
pienen maan kansan keskuudessa oli­si
kehittynyt niin voimakas kommu­nistinen
liike, jotta sen kukistamisek­si
tarvittaisiin koko Yhdysvaltain voi­makas
sotilasmahti, minkä lisäksi olisi
nyt kerjättävä muita maita apuun?
Otamme huomioon mitä Yhdysval­tain
valtiosihteeri Dean Rusk, joka
on yksi presidentti Johnsonin voima-miehL
«;tä, ön sanonut. Hän on selos­tanut,
että Saigonin hallitus ei ole
kansantasavaltainen eikä myöskään
kykene hallitsemaan, mihin hän on
lisännyt, että se kukistuisi huomen­na
jos Yhdysvallat kotiuttaisi jouk­konsa
Etelä-Vietnamista. Siitä syystä
yhdysvaltalaisten silmällä katsottuna
Yhdysvaltain on käytävä sotaa siel­lä.
Voiko kukaan a>tella, että. sen
maan omalla kansalla, olisi olemassa
valta silloin kun sitä hallitaan ulko­mailta
käsin? Eikä sotia ole käyty
siinä mielessä, että siten avustettai­siin
niitä kansoja, joita vastaan niitä
sotia on käyty.
Sitten, tuo kommunistien syyttämi­nen
on aivan samaa kuin käsitettäi­siin,
että he eivät olisi lainkaan ih­misiä
vaikka kommunistit eivät ole
sotaa aloittaneetkaan. Sotia on käyty
jo ennenkuin kommunistiaatetta ja ni­meä
on tunnettukaan, minkä lisäksi
voidaan sanoa, että suurimmat kom-murismin
syyttäjät ovat olleet juuri
lyöstösodat ja riistetyn kansan kur­juus.
Yhdysvallois.sa on murhattu monta
presidenttiäkin vain siitä syystä, että
he ovat yrittäneet toteutaa kansanval­taa.
Mutta on kukistunut monta suur­valtaakin,
jotka ovat ylläpitäneet tuo­ta
riistojärfjestelmää. Niin voi käydä
vielä Yhdysvalloillekin, jos se ei tuos­sa
sodan humalassa tuhoa koko maail­maa.
, IS.
keen> kun se oli tehnyt päätöksen
sotilashenkilöiden palkkojen supis­tamisesta
j a samanaikaisesti budje­tin
laajentamisesta .icrikin verran
poliisi- ja santarmivoimien kohdal­la:
Armeija näki tässä paitsi iskun
omille välttämättömille eduilleen,
myös yrityksen asettaa se vastak­kain
poliisivoimien kanssa. Valtaan
nousi eversti Boca.sso kukistamalla,
serkkunsa presidentti Dackon. Laa­jojen
lakkojen aiheuttama kireä si­säpoliittinen
tilanne syntyi vallan­kaappauksen
aa tona myös Nigeri­assa.
SotilasvaIlankaappau.sten tausta­na
on näissä maissa voiriiistuvat ta­loudelliset
ja finanssivaikeudel. Esi
merkiksi Dahomenvuoden 1965 bud
jetti on pahasti tappiollinen — 1.7^0
miljoonaa franj^ia. Vastaavanlainen
tilanne oli havailtavis.sa myös muis-j
sa maissa. ,:
. Mm. Lontoon ja Amsterdamin
suorittama keinotekoinen maata­loustuotteiden
ja' raaka-aineen -—
Afrikan valtioiden • tärkeimpien
vientiartikkeleiden •— hintojen
alennus loi monessa suhteessa näi­den
kehitysmaiden, nykyiset talou­delliset
vaikeudet. Viime vuonna
kaakaon . maapähkinöiden ja sisal- j
hampun maailmanmarkkinahinnat i
laskivat 21—40 prosentilla.
Mustan Afrikan viimeisimmät ta­pahtumat
osoittavat kansanjoukko-j
jen kasvavaa tyytymätömyytlä eräi- i
Suurpääoma
tankkien jäljessä
Vielnamiin
New York. — Amerikkalainen pää­oma
on suorittamassa hyökkäysvau­nujen
]älj:E.3ä ja pommikoneiden tu­kemana
omanlaatuista hyökkäystä
Etelä-Vietnamiin.
Newsweek huomauttaa .viimeises­sä
numerossaan ihastustaan salaa­matta,
että "amerikkalaiset liike­miehet
eivät vielä koskaan aikai­semmin
ole kulkeneet amerikkalais­ten
sotilaiden jäljessä näin laajois-
.sa mittasuhteissa". Lehdet kerto­vat,
että kaksi Yhdysvaltain suurin-,
ta pankkia, "Bank of America" ja
"Chase Manhattan Bank" ovat päät­täneet
avata-haaraosasto] aan Ete­liä-
Vietnamissa. "First Naf.onal
Bank of New York" ja American
Express Company" ovat aikeissa
telidä samo!n. Amerikkalaiset pank­kiirit
eivät salaa aikeitaan syrjäyt­tää
ranskalaisst ja englantilaiset,
jotka ovat tähän asti valvoneet
pankkitoimintaa EtelärVietnamissa.
Lehti osoittaa, että viime vuoden
marraskuussa Etelä-Vietnamissa käy­nyt
amerikkalainen lähetystö, joka
tutki pääomasijoituksia, löysi, "pal­jon
lupaavia mahdollisuuksia". Ame­rikkalaisten
liikemiesten ihastus ei
herätä ihmetystä. Kuten Newsweek
ilmoittaa, ovat Etelä-Vietnamissa haa­raosaston
avanneet yhtymät saaneet
20—30 prosentin voiton pääomasijoi­tuksilleen.
Washingtonin vakuutellessa hurs­kaasti,
että Yhdysvallat ei muka etsi
.lincellista hyötyä Victnamista.innos-taa
kansainvälisen kehityksen amerik-ka'aisia
yhtymiä sijoittamaan pääo­mia
Etelä-Vietnamiin ja jopa takaa
r.ämä . sijoituk.set.
Eräs amerikkalaisten suurista voi-tonlähtcistä
Etelä-Vietnamissa on laa-an
lentotukikohtia-, satama- ja tie­verkon
rakentaminen Yhdysvaltain, a- majaan Brysseliin) sulattaakseen
sevoimia varten. j de Gaullen viime vuoden kesäkuun
.._ — • • :i viimeisenä päivänä "jääkaappiin"
Kun kenraali de Gaulle ei saavut­tanut
Ranskan presidentin vaaleissa
ensimmäisellä , kierroksella viime
joulukuun alussa ehdotonta enem­mistöä,
merkitsi se pabanlaista ko­lausta
sekä yleensä gaullisteille että
ennen kaikkea kenraalille itselleen.
Kierroksen tulos osoitti, että rans­kalaiset
pitävät Ranskassa monta
muuta seikkaa paljon suurempana
ja tärkeämpänä kuin~ kenraalin
suurta ma<'iilmanpoliittista piirus­tusta
(grand dessin). Niinpä ken­raalin
oli astuttava toista vaalikier­rosta
varten alas pilvistä maan pin­nalle
ja ruvettava puhumaan valit­sijoilleen,
asuntojen, sairaaloiden,
koulujen, maanteiden ja jopa puhe­limien
puutteesta.
Toisella kierroksella kenraali on­nistui
Ja sai niukin naukin voiton.
Ranskan sisäiset puutteet jäivät
kuitenkin jäljelle ja niiden vähentä­miseksi
saatikka poistamiseksi de
Gaullella on tuskin aikaa .ja tuskin
haluakaan. Kenraalin ulkopoliittiset
vastustajat, varsinkin EEC:ssä, mut­ta
myös Englannissa ja USA:ssa
olivat riemuissaan. Nyt kenraali sai
sellaisen näpsäytyksen, että hänen
on otettava lusikka kauniiseen kä­teen
EEC:n piirissä ja ryhdyttävä
neuvottelemaan Englannin ottami­sesta
kuutosiin, tultava mukaan va­kavissaan
pyörittämään eteenpäin
jo-vuosikausia paikallaan pyörinyt­tä
Kennedyn kierrosta. Kun Ranska
lisäksi suostui alentamaan EEC:n
sisäisiä tulleja jälleen 10 prosen­tilla
kuluvan vuoden alusta sekä
hyväk.syi EEC:n budjetin kuluvan
vuotta varten (tosin .tuntuvasti su­pistettuna)
katsoivat muut kuutos^
maat tilanteen olevan täysin kypsä
de Gaullen perääntymiselle.
Kuutosmaiden ulkoministerit ko­koontuivat
toista viikkoa sitten
Luxemburgiin (ei siis EEC.n pää-asettaman
EEC:n Tätä käsitystä
den valtioiden suuntautumiseen ka-)vahvis.i vielä se, että kenraali oli
pitali.stisen kehityksen rielle. Ar-i iähettänyt tilaisuuteen ulkominis-meijan
puu'luminen asioihin on py-
.säyttänyt väliaikaisesti vakavammat
ja syvemmät murrokset, mutta ei
ole poistanut kriisin .syitä. Ulospää­syn
osoittaa sellaisten maiden kuin
Guinean, Ghanan ja Malin kehitys,
maiden, joissa toimeenpannaan edis
tyksellisiä. taloudellisia ja sosiaali-teri
Couve de Murvillen. Mutta rie­mu
oli lyhytaikainen. Couve de
Murville valoi heti "^kärkeen kaikv
kien niskaan kylmää vettä, sangen
kylmää lisäksi. Toisin sanoen, mikä
ci ollut vielä jäässä, niin nyt sekin
jäätyi. Kenraali de Gaulle oli pan­nut
Couve de Murvillen mukaan 10
EEC:ssä on luovuttava Ohemtflistö
päätöksislä, joiden piti siU >Bstua
voimaan jo kuluvan vuod^ij alusta,
Ja kaikkien tärköiden ralkaisujeh
on tapahduttava kansäfti8fen*1ialli-tusten
kosken siten, että.jokaisella
on vetooikous. Toinert tärkeä Hani­kan
eiito koski EEC:ii| komi^ion,
nykyisc:i ylikansallisen • elimen
muuttamista jonkinlaiseksi "kirjaa­moksi"
ja arkistoksi. Päätös- ja sa­malla
toimeenpanovalta olisi jäätä­vä
ehdottomasti niin ikään kansalli­sille
hallituksille. Tämän lisäksi
kenraali vaati vihaamansa EEC;n
koinission puheenjohtajan, länjSi-saksalaisen
professori Hall$telnlit
(tumiettu myös pahamaindsesta
Hallstein-opistaan) ja varapuheen­johtajan
ja maatalpusvaliokunnän
puheenjohtajan, hollantilaisen Secd
Mansholtin päätä.
Koko uudistuspa varten kenraali
oli laatinut oikein aikataulunkin.
Tämän mukaan yhteismarkkinoiden
kolmen elimen (Eurtom, Hiili- ja
teräsunioni ja EEC) sulautumisen
pitäisi tapahtua ensi huhtikuussa ja
tällöin valittaisiin myös uudet mie­het
uusiin virkoihin. Kenraalilla
olisi tällöin sangen mutkaton -tilai­suus
viedä esityksensä läpi sekä
päästä eroon Hallsteinista ja Mans-holtista.
Nyt kävi täysin .selväksi,
että de Gaulle on käyttänyt aikai­semmin
- keko maataloussopimusta
pelkkänä kylttinä. -
EEC-maiden ulkoministerit ko­koontuivat
jälleen Luxemburgissa
(ei siis Brysselissä) tämän.kuun 28
ja 29 päivänä, jolloin piti "lopulli­sesti"
ratkaista EEC:n kriisi. On
syylä korostaa sanaa "piti", sillä
Ranskasta on kuulunut jo ääniä, et­tä
kokouksen pito on mahdoton,
kun Italiassa on syntynyt hallitus­kriisi.
Toiseksi kenraali de Gaulle
on ilmoittanut pitävänsä suuren pu­heen
ranskalaisille helmikuun puo­livälissä.
Tämä viimeksi mainittu
merkitsee sitä, että Luxemburgin
toinenkin kokous on jo etukäteen
tuomittu epäonnistumaan. Ranskan
presidentin vaalien tulos ei ole
muuttanut tippaakaan de Gaullen
suuria maailmanpoliittisia piirus­tuksia.
Päinvastoin hänellä on edes­sään
mm. Moskovan matka ja monta
muuta .suunnitelmaa, joita Brysse­lin
byrokraattien touhut eivät pa­hasti
muuta. — Libra.
poliiitisia uudistuksia, jotka jo nyt kohtaa käsittävän "memorandu-ovat
tuottaneet menesty.stä näiden
maiden kansoille. — Dmitri Gudkov
min", joka ei jättänyt mitään varaa
tulkinnoille.
— Äiti, aiti, saanko mennä kuun­telemaan,
kun isi vaihtaa auton ren­gasta!
'
Maailman turuilta
litsija.
Suurimpana poliittisena kompa.s-tuskivenä
olikin se, kun Wa:shington
yritti kovapaineisen propagandansa
avulla saavuttaa "rauhanhyökkäyk-sen
perusteella" sellaisen "voiton",
mitä sen suurilukuiset sotavoimat
eivät, ole voineet saavuttaa taistelu­kentillä;
Amerikkalaiset hyökkäys­joukot
eivät ole pystyneet Etelä-
Vietnamia valloittamaan. Päin vas­toin
Etelä-Vietnamin Kansallinen
Vapausrintama ja sen Vietkong-si.s-sien
nimellä tunnettavat a.sevoimat
halliltsevat sanan varsinaisessa mie­lessä
ainakin '-"i maasta, mutta
Washingtonin miele.stä olisi rauhan­neuvotteluihin
pitänyt lähteä siltä
pohjalta, että USA on muka sodan,
voittanut, ja että se saa lauhan-neuvottclujen
perusteella määräys^
vallan koko Etelä-Vietnamissa! .
Asiaan liittyy vielä "loukkaantu­neen
itseminän" paranlamishalu.
Ne piirit, joiden neuvojen perus­teolla
sotaa ruvettiin viime vuoden
alkupuolella suuressa mila.ssa laa­jentamaan
"pikaisen voiton hurmas­sa",
nuolevat nyt USA:ssa piestyn
koiran lailla haavojaan. Multa he
eivät ole häviöään tunnusianoet,
vaan selittävät, että jos isotiiä laa­jennetaan
vieläkin enemmän, niin
siten voi tulla heidän "poliittinen
maineensa" korjatuksi. ,:
Ilmeistä on kuitenkin, että tämä
sodan laajentamisohjelnia tuleie
epäonnistumaan nyt yhtä auttamat­tomasti,
kuin sc epäonnistui jo vii­me
vuonna.
VOIMALLISIA
EHKÄISYPILLEREITÄ
Lontoon lähistöllä High Wycombes-sa
sijait.sevan ehkäisypilleritehtaan
miespuoliset työntekijät jouduttiin kii­reesti
siirtämään toiselle osastolle,
kun heidän rintansa alkoivat kehittyä
arveluttavasti, ilmoitettiin Lontoossa
maanantaina.
Laboratorion johtaja David Ander­son
kertoi miesten ensin valitelleen
kutinaa rinnassaan, ja sitten heidän
rintansa alkoivat kasvaa. Kasvu lak­kasi,
kun miehet siirrettiin toiselle,
osastolle. Muutaman viikon kuluttua
he olivat täysin normaalirakenteisia;
Tri Anderson ei osannut täysin selit­tää
ilmiötä, multa arveli sen johtu­van
laboratorion huonosta ilmanvaih­dosta.
Uusi näytäntökausi, mutta vanhat temput.
PÄIVÄN PAKINA
KAMELI HELPOMMIN NEULANSILMÄSTÄ
Ulkoministeri Paul Martin on
yksi niistä liberaalipuolueen oi­keistovoimista,
jotka ovat jenkki-mieliscmpiä
kuin jenkit itse. Hä­nen
maailmankatsomuksensa on
suoraviivainen, mutkaton j a selvä
— aina Washingtonin puolesta.
• Mitä tahansa tehdään esim. .so­sialistisessa
maailmanosassa, se on
hänen mielestään läpeensä pahaa
— tai Jos siellä löyl.vy jotakin
sellaista, mitä ei voida mitenkään
paliiiksi sanoa, siitä asiasta ollaan
vaiti kuin hauta.
Mutta Yhdysvallat ei ole vielä
osallistunut mihinkään niin iikai-scen
seikkailuun ja. löikoään te­koon,
ettei ulkoministeri Martin
olisi voinut niitä kakistelematta
puolustaa.
Yksi esimerkki riittänee. Unka­rin
vastavallankiiniouksellisten ka-pinayrityksen
aikana Martin ma­nasi
moneen - kertaan Unka-.
siviilejä vastaan, vaikka yhdys-valtalaLssotilaat
käyttävät erilaisia
myrkkykaasuja ihmisiä,. eläinkun­taa
ja kasvullisuutta vastaan Viet­namissa
ja osallistuvat yksistään
uutiskuvien perusteella puolustus­kyvyttömien
ihmisten raakamai-seen
rääkkäykseen, niin mr. .Mar­tin-
hyväksyy sen kaikki yhtä va.s-talauseen
piipahdusta esittämättä.
Yhclysvallain eläimellisen raakuu­den
tuomitsemisen asemesta mei­dän
ulkoministerimme ahkeroitsee
jenkkien likaisen sodan puhtaak-sipesijänä
ja puolustajana.
Ottawasta viime tiistaina tulleen
Anlhony AVestollin uutisliedon
mukaan ulkoministeri Martin oli
suunnan pohjalta seuraavasti:
— Laos on asiallisesti puhuen
jaettu (kahteen osaan); Pathet
Laon hallit.semaa maaosaa käyte­tään
vapaasti miesten ja materiaa­lien
kuljettamiseksi Pohjois-Viet-namista
Etelä-Vietnamiin. Pohjois-
Vietnamin asevoimat ovat avoi­mesti
hyökänneet Laosin kunin­kaallisen
hallituksen asevoimia
vastaan.
— 'Thaimaa on kokemassa sa-.
mantapaista terrorismia, mikä ta;-
pahtui Etelä-Vietnamin kapinan
alkuvaiheissa. Thaimaan patrioot­tinen
rintama toimii (operates)
Pekingistä käsin.
"Mr Martin ky.syi: '. . . Pitäi-alahuoneen
istunnö.s.sa antanut po- sikö meidän sitten vakavis.sammc
• ' *'•• • • • • • • <• olettaa, että kaikki ne liikehtimi­set
ovat nousseet siksi kun kaik-liittista
'imitä kuuluu j a kuka käs­kee"
Uuden demokraattisen puo­lueen
kansalliselle johtajalle; T.^
C. Douglasille siitä, kun viimeksi­mainittu
oli aikaisemmin arvostel-rin;
hallitusta jHiolustamaan men- lut Yhdysvaltain hyökkäyssotaa
neon Neiiybstoliiton alimmaisen Vietnamissa.
helvetin kaikkein kuumimpaan
kattilaan.
, Mutta vaikka Yhdysvallat, to­teuttaa
Vietnamin likaisessa so­dassa
"poltetun maan politiikkaa"
"Puolustaen voimakkaasti Yh-d.
vsvaltain Vietnam-ppliliikkaä",
kertoo mr, Wöstell, "mr. Martin,
oli sanonut, että Vietnamia on
tutkittava naapurimaiden kchitys-ki
lailliset tiet paikallisen tyyty­mättömyyden
käsittelemiseksi, on
suljettu? Tai onko se erottamaton
osa pysyvästä vallankumouksesta
mitä propiagoidaan vis.seissä pii­reissä?
'Minä esitän alahuoneen istun­nolle
ulkoministerin vastuunalai-stiuden
pohjalla, että' nuo ovat
kysymyksiä, joita meidän on va­kavasti
harkittava ennen kuin me
tuomitsemme Yhdysvaltain Viet­nam-
ohjelman niin voimakkaalla
tavalla kuin mr Douglas sen teki.
"Minä kysyn alahuoneen istun­nolta,
että auttaisiko Yhdysval­tain
häviö Canadan todellisia etu­ja?
Minun täytyy kysyä alahuo­neen
istunnolla, mitä sellainen hä­viö
tarkoittaisi hyökkäysluontoi-sen
poliittisen toiminnan rohkai­sun
kannalta."
Kukaan ei tiedä varmuudella,
myönnetäänkö Neuvostoliiton pää­ministeri
Kosyginille Nobelin raii-.
' hanpalkinto siitä kun hän sai vä-littelynsä
avulla syntymään ns.
Tashkentin sopimuksen Intian ja
" Pakistanin välille?
Mutta siitä me saamme olla ai­van
varmoja, että mr. Martinin
ylläesiteltyä puhetta ei käsitellä
silloin, jos, ja milloin hänelle
Nobelin rauhanpalkinto myönner
tään. Me luonnollisesti toivoisim­me,
että mr. Martin seuraisi sel­laista
rauhanohjelmaa, jonka pe­rusteella
hänestä tulisi vakavis­saan
Nobe'lin rauhanpalkinnon ta-yoitlelija-—
mutta hikoillessaan
nyt Yhdysvaltain likaisen Viet­nam-
sodan pyykitsemisyritysten
parissa hänellä on paljon valkeam­pi
saada rninkäänlaista rauhantun-nustusta
kuin "on kamelilla men­nä
^neulansilmän läpi."
—-Känsäkoura.
"S
f • I'
\ I