Vapaus, May 23, 1967

              Urheilua
Tapio kaatoi turkkilaisen
ja on mestaruustaistelussa
M i n s k . — Suomen Eero Tapio
selätti Tui-kin G u n g o r i n lauantaina
E M - k i l p a i l u j e n iltaottelussa j a o li
s i i s tiu'ka3ti ikiinni kamppailussa
k i r k k a i m m a s t a m i t a l i s t a . T a p i o koh
: taa seuraavana Euroopan mesta­r
u u t t a puolustavan Itä-Saksan P o h -
I in j a tästä ottelusta tulee riipu-maan
Tapion sijoittuminen. Tasa­p
e l i k i n riittää T a p i o l l e vielä mita­l
i s i j a a n . Myös M a r t t i Laakso oli l au
antaina m i t a l i n tuntumassa.
Neljä .suomalaispainijaa: Martti
Laakso, E e r o Tapio, Matti Laakso
j a Aimo Mäenpää kamppailevat
EM-<paineissa mitali- j a pistesijoi­t
u k s i s t a vielä lauantain iltapäivän
jälkeen. Jorma Kujanne, Risto
Björlin j a Osmo Hekkala sitä vas­t
o in ovat j o karsiutuneet.
P e r j a n t a i n a iltapaineissa. joiden
alkaessa s u o r i t e t t i i n muuten kiso­j
e n v i r a l l i n e n avaus, Eero Tapio
otti hyvistä otteluista pistevoiton
U n k a r i n Steorista ja . A i m o Mäen­pää
Italian Lanattasta. Risto Björ-linillä
sitä vastoin ei o l l u t suuria
sanomisia Unkarin Janos Vargan
kanssa j a Osmo Hekkala joutui
a j e t u k s i k o l m e l l a v a r o i t u k s e l l a ma­t
o l t a yhdessä B u l g a r i a n Kasabovin
kanssa.
Tatralle MM-hiihto
1970
B e i r u i t . — Kansainvälisen hiih­t
o l i i t o n ( F I S j o h t o k u n t a päätti lau­antaina
Beiruitissa, että vuoden
1970 a l p p i l a j i e n M M - k i l p a i l u t pide­tään
I t a l i an V a i Gardenassa. Poh­j
o i s m a i s t e n lajien vastaavat arvo-
• k i l p a i l u t pidetään päätöksen mu­kaan
Tshekkoslovakiassa AVysoke
Tatrassa.
, Wysoke Tatra sai kisaäänestyk-sessä
41 ääntä, joka r i i t t i Länsi-
Saksan Garmisch-Partenkirchen
s a i , 31 ääntä j a Canadan Banffia
äänesti yhdeksän edustajaa.
• Y h t e e n v e t o näistä parhaillaan
käynnissä olevista E M - p a i n e i s t a a l ­kaa
olla j o helppo tehtävä. Neu­v
o s t o l i i t t o , häiden i k i l p a i l u j e n isän­tämaa,
tulee ilmeisesti viemään lei­jonanosan
mestaruuiksista.
L a u a n t a i n a iltapäiväpainien
päättyessä on j o k a i s e l l a neuvosto­l
i i t t o l a i s e l l a vielä tilaisuus mesta­ruuteen.
SUOMALAISET!
Kun lomailette NIAGARA
FALLSILLA yöpykää
Stardust Motellissa
KYLLIKKI JA K.4LJO JURGENS
1528 Buchanan Ave.
Niagara Falls Ontario
(1 katu Q. E. W. ja Stanley Ave.)
PUHELIN 354-6118
a6-18-20-23)
ONNITTELUMME
Canadan
1 0 0 - v u o t i s j i i h l < i n u m e r o o n !
VAPAUS ilmestyy erikoisena Cana­dan
. 100-vuotisjuhlanumerona kesä­kuun
22 pnä. Se antaa tilaisuuden
kaikille kansalaisillemme lausua on­nittelunsa
ja tervehdyksensä maan-miehiUemme
ja muille canadalaisille,
jotka ovat osallistuneet Canadan r a ­kentamiseen.
Valitkaa onnittelunne allaolevista
malleista liittämällä nimenne ja
osoitteenne ja postittakaa lehtemme
konttoriin!
TERVEHDIMME
ja
ONNITTELEMME
uuden kotimaamme — Ca­nadan
rakentajiaj 100-vuotis­juhlavuoden
johdosta!
(Nimi)
' (a«)ite)
(Hinla $3.00>
ONNITTEUUMME
Canadan 100-vuotisjuhla­vuoden
johdosta!
• •-.'•'...v: ^ :
(Nimi)
(Hin(Otsao i$te2). 00)
Vapaus Publishing
Company Limited
P. Ö. Box 69 Sudbury, Oht.
Port Arthurin
kuulumisia
Port Arthur. ^ O s a s t o n h a a l i l la
mainittavana on tällä v i i k o l l a per­j
a n t a i n a siis tk. 26 pnä naisten
k e r i i o n järjestämät myyjäiset, al­kaen
kello 10 aamulla. Kootuista
tavaroista luuli.si löytävän jotakin
käyttijkelpoista melkein kuka ta­hansa
-ja v a r m a a n k i n hinnat ovat
j o k a i s e l l e edulliset. .
s o -3
K e l l o 7 i l l a l l a samana päivänä
E c h o - o r k e s t e r i n järjestämässä k a -
baretissa alkaa kevyt t a r j o i l u ja
k e l l o 9 o r k e s t e r i n soitto, j o n k a tah­dissa
saa pistää j a l a l l a komeasti.
Järjestäjät lausuvat k a i k k i terve­t
u l l e i k s i .
CS.I.n osaston kokoukset ovat tal­ven
ajalla olleet pevjantaiäin. N y t
m u u t e t t i i n ne kesän ajaksi pidet­täväksi
joka kuukauden ensimmäi­nen
t i i s t a i , alkaen k e l l o 7.30 i l l a l l a .
S i i s seuraava kokous on kesäkuun
6 päivän, j o l l o i n kaikki kesätoimin
tojen järjestelyt tulevat lopulliseen
vaiheeseen.
Osaston viime kokouksen esityk­sien
mukaan on s o v i t tu Kaiku-kuo­ron
j a V - j a U-. seura Iskun kans­sa,
että Centennial Länsi-Ontarion
a l u e j u h l a "ja p i k k u - " s u u r j u h l a ' y h ­distetään
j a j u h l i t a a n sunnuntaina
heinäkuun 16 pnä monipuolisel­la
ohjelmalla.
Edellisinä vuosina on Länsi-On­t
a r i on aluejuhla ollut heinäkuun 1
päivän s e u t u v i l l a yhdistettynä Ca-nada-
päivän j u h l i n t a a n . Tänä vuon­na
järjestetään kaksoiskaupunkien
j a k a i k k i e n järjestöjen 100-vuotis-kuLkueet
j a muut yhteiset j u h l i m i ­set,
j o i h i n osallistuminen tapahtuu
mainoslavojen ja e r i k o i s t e n ohjel­mien
kanssa, eikä jää t i l a a erik
seon j u h l i m i s e l l e.
Siksipä suomalaisten taholta Ca­nadan
100-vuotisjuhlain merkeissä
järjestetyt erikoiset juhlimiset t u ­lee
toimeenpantavaksi o-^Jnen ja
jälkeen. . , :
o ir­vi
ime lauantai-iltana pidelyis.sä
palkintotansseissa jaettiin palkin­not
seuraavasti:
Ensimmäinen numerolle 794. toi­nen
numerolle 1596, kolmas nume^
r o l l e 2196, neljäs numerolle 1606,
v i i d e s numerolle 1928, kuudes n u ­m
e r o l l e 1854, seitsemäs numerolle
SUOMEN UUTISIA
— Helsinki. — Suomi-Seura. —
Viisi puoluetta kannattaa
Kekkosen uudelleen valintaa
Ka'hden äänestyksen ja mnsaan
suukovun jälkeen päätyi Suomen
kansan demokraattinen liitto (SK­DL)
Helsingissä kolme päivää kool­l
a ollut 8. l i i t t o k o k o u s kannatta­maan
nyikyisen tasavallan presi­d
e n t i n Urho Kekkosen uudelleen
v a l i t s e m i s t a ensi vuoden presiden­tinvaaleissa.
Edellämainitun lisäksi ovat seu-,
raavat puolueet tähän mennessä
asettuneet kannattamaan Kekkosen
u u d e l l e e n v a l i n t a a : Keskustapuolue,
Sosialidemokraattinen_j)uolue, Työ
väen j a pienviljelijäin sosiaalide­m
o k r a a t t i n e n l i i t t o j a L i b e r a a l i n en
kansanpuolue. Suomen maai^eudun
puolue" on asettanut oTiiäksi presi­denttiehdokkaakseen
tullineuvos,
kansanedustaja Veikko Vennamon.
K a n s a l l i s e n kokoomuspuolueen
p r e s i d e n t t i e h d o k k a a k s i on asetet­tu
Kansallis-Osake-Pankin pääjoh­taja
Matti VVirkkunen.. Ruotsalai­nen
kansanpuolue tekee päätöksen­sä
vasta myöhemmin.
Poliisi sai lahjaksi 58 uutta
partioautoa
Suomen p o l i i s i v o i m i l l e luovutet­t
i i n ensimmäisenä helluntaipäivänä
(14.5.) 58 hyvän tahdon partioau­toa,
joista 52 on h a n k i t t u mainos­t
e l e v i s i on hamsteritarra-merkkien
myynnillä. V i i s i autoa o n lahjoitta­nut
muuan öljy-yhtiö j a y h d e n au­tojen
maahantuoja.
H e l s i n g i n Senaatintorilla järjeste­tyssä
tilaisuudessa luovutti mainos­t
e l e v i s i on puolesta autot toimitus­j
o h t a j a Pentti Hanski j a ne otti­vat
vastaan puolustusministeri Su­l
o Suorttanen ja ylipoliisipäällikkö
F j a l a r J a r v a . . (H.S.)
Kynnön maailmanmestaruus
Suomi j a Ruotsi jakoivat Christ-
Churchissa Uudessa Seeianni.ssa
l a u a n t a i n a (J3;5.) päättyneiden
vuoden lf>67 kynnön maailmanmes-:
t a r u u s k i l p a i l u j e n ensimmäisen si­j
a n . Ruotsin - G u n n a r Johansson,
j o n k a i l m o i t e t t i i n aiemmin päiväl­lä
voittaneen tämän vuoden kyntö
mestaruuden. • j a k a a ensimmäisen
s i j a n Suomen Paavo Tuomisen
kanssa. Toinen suomalainen Osmo
H i l l e b r a n d t sijoittui neljänneksi.
K i l p a i l u i h i n osallistui 25 edustajaa
15 maasta. ( H S )
20,000 (onnia viljaa kehitysmaille
Suomen hallitus p i t i perjantaina
(12 5.) salamaistunnon jcssa se
päätti hyväksyä Y h d y s v a l t a i n K e n -
nedy-kierrosneuvottelussa ehdotta­man
viljatoimituksen keliitys-m
a i i l c 4 miljoonaa tonnia viljaa.
Suomen o.suii.s on 20,000 tonnia e l i
p u o l i prosenttia koko määrästä.
R a h a l l i s e s t i merkitsee Suomesta
k e h i t y s m a i l l e toimitettava viljaerä
5—6 miljoonaa markkaa. Hallitus
on sisällyttänyt päätökseensä k u i -
80 j a kahdeksas numerolle 1590.
Järjestäjät lausuvat .sydämelliset
k i i t o k s e t k a i k i l l e palkintojen lah­j
o i t t a j i l l e j a yleisölle, jotka lippu­j
a ostaen tekivät mahdolliseksi
y l e i s e n vöittomyyjäisten onnistu­miseen.
— A T H .
de Gaullen shekkiboite
GAULLISTIT ja .sen mukana myös it.se presidentti de Gaulle .saivat
kokea viim-e maaliskuun parlamenttivaaleissa vakavan takaiskun; Vaalit n i ­mittäin
päättyivät vasemmistorinUiman aivan yllättävän .suureen voittoon.
Kommunistit .saavuttivat täs.sä rintama.ssa aivan poikkeuk.selli.sen mene.s-tyk.
sen ILsäten paikkojaan parlamentis.sa lähes kak.sinkertai.sek.si .sekä .saaden
taakseen yli miljoona uutta ään-estäjää. Samalla gaullistit menettivät eh­dottoman
enemmistönsä. Näitä vaaleja tulkittiin ulkomailla kahdella t a ­valla.
USA:.ssa, Englanni.ssa_ Länsi^Saksa.ssa ynnä ,eräi.sVä muis.sa län.si-maissa
tulkittiin de Gaullen "ja gaullistien tappio siten, että .se johtui pää-asia.
ssa de Gaullen ulkopolitiikasta. Tämä oli täysin harhauttava tulkinta,
sillä vaalitaistelun aikana ei mikään i-yhmä ottanut vaalitaistelussa lippun­sa
tunnuks-ek-si tätä.
•
SEN SIJAAN KENRA.'^LIN ja gaullistien .sisäpolitiikka, mmenomaan
taloudellLsi.ssa ja £osiaali.si.s.sa'ky.symyksi.ssä,si.säLsi tappion ytimen. Ja tämä
myös toi vasemmistoryhmittymälle ja kommunisteUle .suuren voiton. Gaul­listit
yrittivät vielä muutamia päiviä ennen vakuutella, että tähän asti ei
ole ollut aikaa eikä tilaisuutta Ranskan si-säisten ongelmien ratkaLsemiseksi,
mutta vaalien jälkeen tulee tämän .sektorin vuoro. Vakuutu.s kaikui kuu­roille
korville.
•
KENRAALI TOTESI pian. että nyt cli nopeasti ryhdyttävä leicemään
jotakin myös Ranskan räikeiden taloudellisten ja .sosiaalisten epäkohtien
korjaamiseksi." Ja liikkeelle lähdettiinkin, mutta aivan yllättävällä tavalla.
Viime lauantaina hallitus, joka oli pitänyt i.stunton.sa itse de Gaullen pu­heenjohdolla,
päästi julkisuuteen "uudistusohjelman.sa'\ joka olikin puettu
aivan diktatorisen erikoislain muotoon. Tämän mukaan hallitus vaatii erl-koLsvaltuuksia
lokakuun loppuun a.sti toteuttaak.seen useita uudi-stuksia. On
syytä mainita, että erikoislain täysin valmis tek.sti .saatettiin julkisuuteen
viime Imiantaina ja se annetaan parlamentille toukokuun 17 päivänä eli
päivää sen jälkeen kun de Gaulle on pitänyt tavanomaisen puollvuotlsleh-distötilaisuutensa
eli monologinsa.
• —
ERIKOISLAIN SISÄLTÖ jakautmi, viiteen eri pykälään, jotka koske­vat
1) täystyöllisyyttä, 2) yritysten voittojen Jakamista työläisille (jonkin­lainen
pankapitajismi), 3) sosiajiliturvan järjestelmän uudistamista, 4) y r l -
tj'.sten kilpailuaseman parantamista ja 5i yritysten uudenaikaistamista,
Minkälai.sek"fei tämä de Gaullen "talous- ja .sosiaalipaketti" oikeastaan muo­dostuu
käytännössä, siitä ei näytä gaullisteillakaan olevan hajua. Hallitus
penKStelee e.sitystään vain .sillä, eitä on suoriteltava eräitä tärkeitä järjes^
telyjä ennen kuin EEC :n sisäiset tullit poistetaan kokonaan lensi vuoden
heinäkuun 1 päivästä lukien.
•
RANSKAN taloudelli.set ja .so.siaallset puutteet ja va.stakohdat juontavat
alkunsa jo vuosisatojen takaa. Kenraali de Gaulle on ollut vallassa miltei
päivälleen 9 vuotta ja mitään iiäistä 'epäkohdista ci ole paistettu — n i i h in
ei ole edes yritetty tarttuakaan. Miten nyt sitten kuuden kuukauden kulu­essa
.saataisiin pää edes kunnolla avatuk.siuudlstu.sten tekoon vakavassa
ja tehokkaassa mielessä. Näin sitäkin suuremmalla .syyllä, kun erlkoislaki
on hyväk.syttävä sellaisenaan. Tasin hallitus on ilmoittanut, että laklesl-tyk.
sestä parlamentti saa ke.sku.site!la kaksi vuorokautta. Mutta mahdolliset
muutose.sitykset ovat turhia. Koko va.semmisto ja varsinkin ammattiyhdis-tyslilkc
on ottanut tyrmlstyk.s-ellä vastaan erikolslakiesltyk.sen." Sehän "mer­kitsee
diktaattorin valtuuksia asioihin, jotka koskevat jokaista ranskalaista.
Eipä ole ihme; että Ranskan neljä aihmattlllittoa — joukossa myös kato­linen
— ovat ensimmäistä kertaa julistaneet yk.siK.sä tuumin yhden päivän
yleislakon, jolla on sclviisti poliittinen lelnta, samana päivänä eli 17 pilivänä,
jolloin lakiesitys annetaan parlamentille. Jatkon .seuraaminen on mielen­kiintoista.
KRAS.
l e n k i n ehdon,, että ellei maastam­me
saada riittävästi v i l j a a , voidaan
alijSämä korvata muilla maatalous-.
t u o t t e i l l a . ( U S ) .
Kolmelle maaherralle
myönnettiin ero
K o l m e l l e maaherralle myönnet­t
i i n e r o t a s a v a l l an pi^esidentin esit­telyissä
perjantaina (12.5.) E r on
saivat Pohjois-Karjalan läänin maa­h
e r r a L a u r i Riikonen heinäkuun
alusta lukien, Vaasan läänin maa­h
e r r a K. G . R . Ahlbäck 20. kesä­k
u u t a l u k i e n j aOulun läänin maa­herra
K a l l e Määttä 1. e l o k u u t a l u ­k
i e n . K a i k k i eron saaneet täyttä­vät
tämän vuoden aikana 67 vuot­ta.
Uudet maaherrat valittaneen
ensi syksynä. ( U S )
Neljän kaupungin rypäle syntyy
Helsingin seudulle
H e l s i n g i n seudun k u n n i l l a o l i
r a t k a i s u j e n päivä keskiviikkona
(10. 5.). T e h t y j e n päätösten mu­k
a a n t u n t u u pääkaupungin jatkok­si
syntyvän todellinen kaupoinkiry-päle.
Pisimmällä kuntamuutossuun-mteUnissaan
o n E s p o o n kauppala,
j o n k a edustajat jättivät sisäasiain-i
r u n i s t e r i M a r t t i V i i t a s e l l e anomuk­sen
Espoon muuttamiseksi kaupun-,
g i k s i .
Espoon esimerkkiä seuraa itse­näisen
Suomen vanhin kauppala
K a u n i a i n e n , jonka kauppalanval-tuusto
päätti y k s i m i e l i s e s t i keski­v
i i k k o n a pitämässään kokouksessa
anoa myös kaupungin pelastamis­ta
ensi vuoden alusta l u k i e n . Kau­n
i a i s t e n kaupunkihanke o n lähte­nyt
l i i k k e e l l e Espoon vastaavasta
päätöksestä, sillä Kauniaisissa pe­lätään
mahdollisesti perustettavan
Espoon kaupungin nielaisevan pie­nen
K a u n i a i s t e n kauppalan.
, V i l k k a a n kesku.stelun jälkeen hy­väksyttiin
H e l s i n g i n maalaiskunnan
hanke kuntamuodon muuttamisek­si
suoraan Vantaan kaupungiksi.
K a u p u n g i n oikeuksia kunnanval­tuusto
päätti anoa 1, 1. 1969 l u ­k
i e n . ( H S )
Hevoskanta makkaraiässä
Suomessa on tällä hetkellä noin
150,000 hevosta, joista täysi-ikäisiä
on 142,000. Maamme hevoskannan
voidaan porustellusti sanoa olevan
Elintarvikkeita
tuoteta riittävästi
Pariisi. ~ Kolmekymmentä huo­mattavaa
biologia, jotka o s a l l i s t u i ­vat
Unescon neuvoston työhön kan­sainvälisen
b i o l o g i s e n o h j e l m a n laa­t
i m i n e n tähtäimenään, ovat ilmais­seet
huolestumisensa sen johdosta,
että maailmassa ei tuoteta riittä­västi
e i i n t a r v i k k e i t a . Ihmiskunnan
käytettävissä olevat tekniset keinot
nälän torjuntakamppailussa, .anta­vat
toivoa tilanteen osittaisesta pa­rantumisesta.
Näiden k e i n o j e n hy­väksikäyttäminen
k u i t e n k i n viiväs­tyy
j a tämä aiheuttaa i h m i s k u n n a l ­le
mittaamattomia kärsimyksiä.
Neuvosto o n käsitellyt mm. ky­symystä
k e h i t y s m a i d e n avustamises­t
a tässä suhteessa. On l a a d i t tu
s u u n n i t e l m i a luonnonrikkauksien
hyväksikäytön tehostamistoi mistä
m a a i l m a n elintai"viketilanteen pa­rantamiseksi.
L-Salcsan lentokone
teollisuus keskittyy
Bonn. — K a k s i Länsi-Saksan suu­r
i n t a lentokoneteollisuuden yhty­mää,
miincheniläinen Belkow ja
Augsburgissa sijaitseva Mcsser-c
c h m i t t ovat päättäneet liittyä y h ­teen.
Neuvotteluissa on keskustel­tu
myös berliiniläisen Vereinigte
F l u g t e c h n i s c h e VVerken liittymises­tä
mukaan tähän jättiläismäiseen
lentokoneteollisuusyhtymään.
B e l k o w i n j a M e s s e r s c h m i t t i n tuo­t
a n t o l a i t o k s i l l a työskentelee noin
12,000 työntekijää j a n i i d e n kum­m
a n k i n vuosituotanto o l i a l u s t a v i en
t i e t o j en mukaan 440 miljoonaa
markkaa.
Nämä monopoliyhtiöt osallistu­vat
myös s o t a t a r v i k k e i d e n valmis­tamiseen.
Ne eivät nimittäin suun­n
i t t e l e j a ' tuota ainoastaan lento­koneita,
vaan myös raketteja ja
tekevät tilaustöitä Länsi-Saksan
puolustusministeriölle.
Nyt muodostett;ivan jättiläisyh-tiön
ulkopuolelle jää ainoa.staan
kaksi Länsi-Saksan lentokoneteolli­suuden
yhtymistä, nimittäin Ham­burger
Fliigzeugbau j a Dornier.
"makkaraiässä". Hevoskanta, joka
vuoden 19,50 alu.ssa oli vielä 410,-
000 o n s en jälkeen 16 v u o d e n ai­kana
vähentynyt y l i 6 0 ' ; r . ( H S )
Tiistainia, toukpk. 23 p. — Tuesday, May. 23, .1967 . Siyy 3
Tri Mauno Keivisto
Elannon päijohtajaksi
H e l s i n k i : — N y k y i n e n valtiova­r
a i n m i n i s t e r i , f i l . t r i M a u n o Koi­v
i s t o s i i r t y y oi. E l a n n o n pääjohta­j
a k s i 1. 4. 1968 a l k a e n . E l a n n on
h a l l i n t o n e u v o s t o valitsi osuusliik­keen
uuden pääjohtajan viime vii­k
o l l a - kokouksfessaan n y k y i s e n pää­j
o h t a j an Paavo H e i n i m o n ilmoitet­tua
aikomuksestaan, jäädä eläk­keelle.
V a l t i o v a r a i n m i n i s t e r i Mauno Koi­v
i s t o o n v i i m e vuodesta lähtien toi­m
i n u t Elannon—hallintoneuvoston,
puheenjohtajana. Hallintoneuvoston
kokouksessa puhetta j o h t i varapu­heenjohtaja
Kusti Kulo. M i n i s t e ri
K o i v i s t o on tällä hetkellä ulko­maanmatkalla,
mutta hän o n ai­kaisemmin
antanut suostumuksen­s
a Eiannon pääjohtajan toimen
vastaanottamisesta. \
E l a n n o n hallintoneuvosto valitsi
uuden pääjohtajan yksimielisesti.
A s i a a o l i v a l m i s t e l t u hallintoneu­voston
yleisessä valiokunnassa, jo­h
o n kuuluvat e r i r y h m i e n edusta­j
i n a Yrjö Rantala (sd). K u s t i K u ­l
o (kd) j a A . K . L o i m a r a n t a (poiT.)
V a l m i s t a v a v a l i o k u n t a suositteli t r i
Mauno Koiviston -valintaa niin
ikään y k s i m i e l i s e s t i.
Pääjohtaja Heinimo, j o k a jatkaa
E l a n n o n johtamista uuden pääjoh­tajan
toimeen astumiseen saakka,
p i t i t r i K o i v i s t o n valintaa E l a n n on
kannalta onnistuneena valintana.
T r i K o i v i s t o tulee jatkamaan val­tiovarainministerinä
ensi vuonna
toimitettavaun presidentin valin­taan
saakka, j o n k a jälkeen nykyi­nen
hallitus normaalin käytännön
mukaan jättää paikkansa tasaval­l
an presidentin täytettäväksi.
F i l . t r i Mauno Koivisto o n syn­tynyt
25. 11. 1923 Turus.sa. Y l i ­o
p p i l a a k s i hän on t u l l u t v.; 1949.
F i l . k a n d . - t u t k i n n o n hän s u o r i t t i v.
1953 sekä samana vuonna myös
l i l . l i s . - t u t k i n n o n . F i l o s o f i a n tohto­r
i n arvon hän saavutti v. 1956.
Vuosina 1954—57 hän on toimi­nut
ammattien valinnan ohjaajana
Turussa. H e l s i n g i n Työväen Sääs­töpankin
palvelukseen hän tuli v,
1958 toisekiii johtajaksi. Patikili toi­mitusjohtajaksi
hänet nimitettiin
vuonna 1959. Tällä hetkellä hän
on toimestaan virkavapaana valtio­neuvoston
jäsenyyden vuoksi.
L-Saksan sosdem.
nuoriso vaatii
-tunnustamista''
Bonn. — L.änsi-Saksanjsosialide-mokraattisen
nuorisojärjestön H am
p u r i s s a parhaillaan koolla oleva
konferenssi vaatii julkilausumas­saan
Euroopan nykyisten rajojen
tunnistamista.
Konferenssi tuomitsee myös K r ei
kan sotilasvallankaappauksen ja
vaatii p o l i i t t i s t en vankien vapautta­mista
sekä p e r u s t u s l a i l l i s e e n de­mokraattiseen
järjestelmään pa­laamista
Kreikassa.
E d e l l e e n nuorisojärjestö vaatii
B o n n i n hallitusta lopettamaan
U S A : n V i e t n a m - p o l i t i i k a n tukemi­sen,
j a tuomitsee Y h d y s v a l t o j e n so­tatoimet
. Vietnamissa. Konferens­s
i n osanottajat kehottavat Länsi-
Saksan hallitusta toimimaan ydin­s
u l k u s o p i m u k s e n pikaisen allekir­j
o i t t a m i s e n puolesta.
Outo halkeama
Kuun pinnassa
Pasadena. — Kuuta kiertävän
a m e r i k k a l a i s e n L u n a r Orbiter-teko-k
u u n lähettämät valokuvat ovat
paljastaneet. 320 kilometriä pitkän
j a 16 kilometriä leveän halkeaman
K u u n pinnassa.
K u v i a tutkineiden tiedemiestefi
kertoman mukaan vastaavanlaista
halkeamaa ei koskaan ennen o le
todettu Kuussa. Se o n todennäköi­s
e s t i aiheutunut 'kuunjäristykses-tä"
j a täyttynyt sen jälkeen laa-v:
dla. Orbiter-4 ammuttiin Cape
Kennedystä 4. toukokuuta, j a sen
odotetaan lähettävän k u v i a suu­rimmasta
osasta K u u n pintaa.
CANADIAN CONFEDERATION
Tervehdimme ja onnittelemme
UUDEN KOTIMAAMME - CANADAN RAKENTAJIA
MAAMME SATAVUOTISJUHLAVUODEN JOHDOSTA!
VAPAUS ilmestyy erikoisena Cana(ian 100-vuotis juhlanumerona kesäkuun 22 päivänä. Se
antaa tilaisuuden kaikille kansalaisillemme lausua onnittelunsa ja tervelKäyksensä tuhansille
maanmiehillemme ja muille cana<ialaisille, jotka ovat osallistuneet Canadan rakentamiseen. Tä­käläiset
kansalaisemine ovat osaltaan yhdessä toisten canadalaisten kanssa vaikuttaneet siihen,
että maamme on nyt kauniimpi, rikkaampi ja viihtyisämpi asuinpaikka, mitä se oli esimer­kiksi
vuosisadan vaihteessa.
Yksityisen tai perheen onnittelu 50 senttiä. Erikoiskehyksessä julkaistavat tervehdykset
$2.00, $3.00, $4.00 ja $5.00.
Kaikkien tervehdysten tuJee olla lehtemme konttorissa viimeistään kesäkuun 15 päivään
mennessä.
KERÄÄJÄN NIMI
PAIKKAKUNTA
K I R J O I T T A K A A NI M E N N E H Y V I N S E L V A S T I
NIMI NIMI