Vapaus, May 23, 1967

              Sivu 2 Tiistaina, toukok. 23 p. — Tuesdajs May 23, 1967
VAPAUS INDEPENDENT LABÖR ORGAN
y O F FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Kstablished Novl 6, 1917
E D I T O R : W . E K L U N D MANAGER: E . S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64
Published thrice weelUy: T^esdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. U m i t e d , 100-102 E l m S t . West, Sudbury, Ontario, Canada.
M a i l i n g address: Box 69
A d i o r t i s i n g rates upon applicalion, translation free o l c h a r g e .
Authorized as second class mail by the P o s t Office Department, Ottawa,
and for payment of postage i n cash.
M . , . . e r o M H e CANADIANfliANGUAGE?RRESS
T I L A U S H I N N A T :
Canadassa: 1 v k : $10.00, 6 k k . $5.25
3 k k . 3.00
USA:h:
Suomeen:
1 vk. $11.00,6 k k . $5.75
I v k . 11.50, 6 k k . 6.25
Germa saakoon äänemme
Sudburyn vaalipiirissä maanantaina, toukokuiun 29 pnä
suoritettavissa täytevaaleissa on edessämme hyvin tärkeä rat­kaisu.
Silloin on meillä tavallisilla kadun miehillä ja -naisilla
tilaisuus lausua painava sanamme siitä miten haluamme
maan asicöta hoidettavan liittovaltion korkieimmassalainlaar
dinnallisessa elimessä.
Merkillepantavaa on, että vaalissa olevat vanhojen puo­lueiden
ehdokkaat esiintyvät televisioruudussa ja yleensä
"suuren yleisön" edessä erikoisina "työväen ystävinä", miikä
sellaisenaan osoittaa heidän käsittävän, että tässä suuressa
työläis- j a ammattiyhdistyskeskuksessa on politiikon oltava
suhteissa työläisin, jos hän mielii valituksi tulla. .
Mutta missä ovat olleet nämä "työväenystäv.ät" silloin
kun työläiset ovat todella "ystäviä" tarvimneet? Missä he cvat
olleet esim. silloin kuin kaivosmiesten, rakennustyöläisten ja
muiden on ollut pakko puolustaa oikeuksiaan lakkovahtilin­jojen
avulla? Miten ovat suhtautuneet vanhat puolueet silloin
kun ratkaisut ovat olleet vaa'an terällä: ovatko ne tukeneet
työläisiä ja hedänammattiyhdJstyksiään, vai ovatko ne anta-.
neet joko avoimesti tai peitetysti kannatuksensa upporikkaille
työnantajapiireille työläisiä ja muita pikkueläjiä vastaan?
Mitä taas tulee Sudburyn "edustukseen", niin siinäkään
suhteessa ei vanhoilla puolueilla ole mitään kukkona kieku-misen
aihetta. Tosöasiacn, että meillä on pientä Robert Car­lin-
kautta lukuunottamatta ollut jatkuvasti vanhojen puoluei­den
edustajat sekä alahuoneessa Ottawassa että lainlaatija-kunnassa
Torontossa. Ja mikä on tulos? Sudbury, luonnon-resurssiensa
perusteella yksi maailman rikkain kiiupunki.
missä cn työteliäs la uuttera asujamislo,. on kuntana miltei
vararikkotilassa.
Jos pidetään kiinni siitä raamatun opetuksesta, että "he­delmistään
puu tunnetaan", niin silloin meillä on täysi syy ja
velvollisuus näiden kotoisten leipäkysymystemme perusteella
työskennellä ei "työväen j^stävien" vaan "työväen oman mie^
hen" tukemiseksi ja valitsemiseksi, ja tällainen yleisen kan­natuksen
ansainnut tyÖväenmies näissä : täytevaaleassa on
Uuden demokraattisen puolueen (NDPn) Bud Germa.
Meille on yritetty antaa sellainen kuva, että jos täällä
Sudburysta valittaisiin nyt Oltavvaan joku "nuorehko"" ja
riuska liberaali, niin silloin alkaisivat asiat tapahtua pääkau­pungissa.
Mutta mikä. on totuus?
Emme halua asettaa kyseenalaiseksi esiimerkiksi liberaali
puolueen ehdokkaana olevan miehen hyvää tarkoitusta. Mut­ta
mikä on. totuus? Niin pian kuin joku vanhojen puolueiden
ehdokas— ia siinä suhteessa vanhoilla puolueilla ei ole juuri
mitään eroa — tulee valituksi parlamentirTjäseneksi, hänestä
tulee suuren puoluekoneiston pieni osa tai ratas, jonka sa­noilla
ja puheilla ei ole juuri mitään merkitystä.
Todistuksiako? Katsokaamme salaneuvoston puheenjoh­tajaa
Walter Gordonia. Ilänen oli joko taituttava tai taivut­tava
viikko .sitten lauantaina pitämänsä puheen'johdosta Y h - .
dysvaltain.hyökkäyssotaa vastaan. Ja mr Gordon on vähän
muuta kuin joku pikkukaupungin edustaja. Hän on ensinnä­kin
hyvin varakas mies, joka ei ole taloudeilLsesti riippuvai­nen
puoluekoneistosta eikä hallituskumppaneistaan. Hän on
kansallisesti vaikutusvaltaimen politiikko puolueessa ja sen
ulkopuolella. Mutta mr. Gordonille sanottiin kuitenkin, että
sinä et enempää arvostele Yhdysvaltain hyökkäyssotaa jos
mielit hallituksen jäsenenä olla. Jos riäin "tapahtuu tuoreessa
puussa" niin mitä sitten tapahtukaan "kuivassa risukos.sa"
eli. tavallisten rivijäsenten käsittelyssä?
Ja Vietnamista puheenollen voidaan todeta, että mr Gor-man
puolue, N D P on parlamentissa ainoa poliittinen puolue,
mikä canadalaisten yleisten toivomusten mukaisesti on vaati­nut
eteläistä naapurimaatamme lopettamaan Pohjoi.s-Viet-namin
pommituksen.ja suostumaan asevoimiensa kotiuttami­seen
Vietnamista sekä rauhansopimuksen tekemiseen Gene­ven.
sopimuksen kirjaimen ja hengen mukaisella tavalla.
Katsottakoon asiaa siis miltä puolelta tahansa, rnoidän
vakaa käsityksemme pn, että NDPn ehdokas Bud Germa on
se mies, jolle meidän kaikkien pitäisi antaa jakamattoman
kannatuksemme näissä täytevaaleissa. Kaiken h.säksi on syytä
muistaa, että.mr Germalla on erirt:täin hyvä valituk.si tulemi­sen
mahdollisuus: Hänet on kahdesti valittu Sudburyn kau­pungin
valtuusmieheksi ja vuoden 1965 yleisvaaleissa hän jo
uhkasi vakavasti vuosikausia alahuoneen jäsenenä ollutta
Rodger Mitchellia. . v
Toimikaamme siis mrGerman valinnan hyväksi ja anta-v
kaamme hänelle äänemme.
Setsuan - Kiinan Valta­taistelun
"kuuma alue"
Peking hyökkää Setsuai|i puoluesihteeriä vastaan
- T - yhteenotot olleet jatHuvasti kiivaita
.Peking. — "Vapauttakaa lounai-
,nei)''! L i TshingTshuan a l a s ! " " T a p ­pakaa
• L i Tshing-Tshuan!". Nämä
ovat jollain Pekingin seiniin liima-luista
ja kovaäänisien kaiuttamista i s -
k^lau.seista tällä hetkellä. Kuitenkin
Pcki'r.g on kaukana Setsuanisla, missä
Li Tshiiig Tshöan on ollut kommu­nistipuolueen
ensimmäisenä sihteori-nä,
kuuden vuoden ajan. Hän on ollut
^viimeiseii kolmen vuoden, ajgin Set-suanin
alueella olevien kansan vapau­tusarmeijan
joukkojen poliittisena ko­mentajana.
Lisäksi hän on puolueen
poliittisen toimiston jäsen.
Pekingiläisen punaisten v a r i i j a i n sa­nomalehden
julkaisemien tietojen m u ­kaan
hänet erotettiin kahde.sta en-sinmainitusta
tehtävästään keskusko­mitean
kymmenen kohtaa sisältävällä
päätöksiillä 7. toukokuuta. Vielä on
epäselvää, onko hän luopunut tehtä­vistään.
Historiallisesti tarkastellen Setsua-nin
maakunta O.T ollut erittäin it.senäi-syysmielistä
.seutua. Tällainen mieliä
la ei tunnu vähentyneen lainkaan
kansanvallan kaudella. Maakunta on
Kiinan väkirikkain, sillä sieJIä asuu.
70 miljodiiaa ihmistä. Setsuan on myös
Kiinan vilja-aitta. Sen korkeat vuo­ret
ja syvät, laaksot vaikuttavat sii­hen,
että alue on sopiva keskushalli
tuksenvastaiseen kapinointiin puolus­tuksen
järjcstel^-n kannalla.
Setsuanisla ja muista Kiinan lou­naisosista
ei ole saatu paljonkaan uuti­sia
viime vuodo.i elokuun jälkeen.
Siksi on vaikeata an'ioida kulttuuri-vallankumouk.
sen menestystä alueella.
, Punaisien v a r i i j a in lehdet ja seinä-julisteet
ovat olleet ainoita lähteitä
Setsuanin tilanteen kehittymisestä.
Niitä ei kuitenkaan voi pitää erityisen
luotettavina. Näitä j a lisäksi v i r a l l i s ia
sanomalehtiä rivien välistä lukemalla
voidaan saada joka tapauksessa edes
hämärä käsitys kulttuurivallankumo-uk.
sen kehityksestä.
Setsuanin j a K i i n a n lounaisosien t i -
'kmne on kuitenkin orittäih sekava.
L i Eshipg r.shuanin erottaminen ei
ollut mikään yllätys. Häntä vastaan
ön hyökätty vaihtelevalla voimalla
Pekingin seinäjulisteis.sa viime elo­kuun
jälkeen. Eräänä rikoksista on
sernäjulisteissa mainittu L i n T.shing-
Tshuanin. aikeet imuodostaa Setsua-ni.
sta ".Kosiali.smin j a Maon va.stainen
keisarikunta".
Sensaatiomai.simmal tiedot kertovat
Setsuanin eronneen, tosiasiallisesti
muusta Kiinasta. Tietojen mukaan on
kielletty Maoa kannaUava toiminta
j a maakunnan rajoille on perustettu
fulia.semia. Nämä tiedot tuntuvat kuiv
tenkir. liioitelluilta. Ttxlennäköi.stä s i i ­tä
huolimalla on, että Setsuan on lu­j
a s t i Lin käsi.ssä.
Setsuanin johtajien lisäksi L i l l a tun-
.uu olevan, myös marsalkka Ho Lun­gin
kannafu.s: Tämä e.siiniyi hyvin
näkyvillä paikoilla viime kesänä kuh-tuunvallankumoukscssa.
Marsalkka
.syrjäytettiin syyteltynä osallisuudesta
viime helmikuun vallankaappaukseen.
ämän väitetyn kaappausyrityk.sen
suunnittelijaksi ja johtajaksi on mai­nittu
' Pc':ingiit erotettua pormestaria
Peng T.sheniä. PresidenUi L i u Tshuo-
Tshin ja puoluesihteeri Tcng Hsiao-
Pmgir, väitettiin tuksneen yritystä.
HALLSTEININ OPPI
ON JO HAALISTUNUT
K E C : n yksivaltaisen komi.ssion
n y k y i s e n puhcenjohtujaii, länsi-suksalaiseii
professori \VaUer
I l a l l s t c i n i n ero vira.stuan un
" s u u r i menetetty t a i s t e l u ' ' Kän.si-
Saksalle ja K K C : U e ; kertovat
liinsisaksalaiset lehdet j a v a l i t t a ­vat
tapahtumaa. Fnglantilaiset
p i i r i t toteavat, että kenraali de
G a u l l e on nyt saavuttanut suu­ren
voiton Brysselin komissiosta
j a ennen kaikkea sen de (»aulien
vihaamasta puheenjohtajasta.
Muut K C C n jäsenmaat vuodat­tavat
myös " k r o k o t i i l i n kyyne­leitä"
ja valittavat eroa, mutta
toteavat samaan henkeen, eitit
professori l l a l l s t e i n i s l a o l i nmo-dostunut
painolasti K E C : l I e ny-kyisissä
niuuttunei.ssa oloissa.
I l a l l s t c J n p y r k i uuden yhteisko-mission
puheenjohtajaksi, mutta
de Gaulle on nyt sen estänyt.
Rooman, sop.nuikseii. Jota laati-nia.
ssa ja iiyvaksyniäs;-,ä ei o l l u t .<en
lvurooi)it'.-LSi '. Kuvaavaa H a l l s l c i n in
v a l l a n .suuniucielie oli .se, että j . i -
.•<enm;iiden edustajat esiUivhl hä
n e l l e vaiUuiskirjan.sa. niika rin­nasti
hänet valtion pääniiehceii,
j o k a 01 k u l i e n k a a n ollut vastuussa
! mi.-iiiän eikä kenellekiiän. korke-
! aan aseinaan. Lisäksi hän komensi
i t v c v a i t i a a s l i I5rv:sselissa . olevan
KI\C:n:i.O()päistä esikuntaa.
Professori HalLstein tuli kuului­ksi
myös ns. I l a l l s t e i n o p i s t a a n,
Kulttuurivallankumoukselliset ovat
syyttäneet L i Tshing-Tshuanin kuulu-;
neen marsalkka Ho Lungin j a muiden
kaappausten suunnitelleiden joukkoon.
Setsuanin sotilaskomentajaa Huang
Tshingtingiä ja poliittista varakomen­tajaa
Kuo L i n - H s i a n g i a on myös syy­tetty
kuulumisesta tähän kaappausta
yrittäneideni'joukkoon.
L i TshingTshuanin ja hänen liitto-laisten.
sa vastaiset hyökkä.ykset tuli­vat
kiivaimnniksi tietojen tullessa
Tshengtussa ja muualla Setsuanissa
saltune^ista yhleenotoLsta ja verenvuo­datuksesta.
SeinäjuUsteiden j a puna­kaartin
sanomalehtien ilmoittamiin
tappiolieloihin on vaikea uskoa. K u i ­tenkin
tuntuu ilmei.seltä, että Setsua-nis.
sa-on sattunut Maoa kannattavien
ja häntä vastustavien ainesten välillä
yhteenottoja, joihin kan.sanarmeija
on puuttunut. Armeija ei tunnu aina
asettuneen Maon kannattajien puo
lelle.
K i i v a i t a yhteenottoja tunnetaan käyr
neen toukokun kahden ensimmäisen
viikonlopn aikana Tshengtussa. Nii­hin
on osallistunut Maon va.staisia
hyvin aseistcrtuja tehdasmilisin jä-
.seniä. ..
Keskuskomitean viime viikolla j u l ­kaistussa
kymmenen kohdan päälök-se.
ssä, jossa ilmoitettiin L i n erottami­sesta,
korostetaan poliittisen työn ja
kurin tarvetta. Päätök.se.ssä kielletään
fyy.si.sen väkivallan käyttö opposition
taivuttamises.sa j a määrätään a.seef
takavarikkoon. Propagandaa on käy­tettävät
ihmisten vangitsemisen sijas­t
a niiden muutamien "kapitalisti.selle
tielle lähteneiden ihmisten eristämi­seksi.":
Li iTshing-Tshuanin .seuraajaksi n i -
.•niirtliinylläiäen Tiibetin ensimmäi-ne
puoluesihteeri ja .sotilaskomenta­ja
Tshian Kuo-hua. Hänelle on annet
{ lu ohjeeksi valmistella lietä "kolmen
tien l i i t o l l e " . Tähän kuulusivai v a l -
lankumcuk.sellislvn nias.söjen ja puo
iucioimitsijoiden sc-kä armeijan edus-'
tii-jai. Samanlaisia komiteoita on pe­rusteltu
äskettäin Sanghai.ssa ja nel­jässä
miiutt^ maakunnassa.
Tällä hetkellä ci lied-jtä käykö.
Tshian.!^ Kuo-hua Seishuanin ongel­miin
käsiksi maakunna.ssa vaiko sen
ulkopuolalla.
ERIKOISTARJOUS
Vapauden koHo vuoden uuisille til^jiH^:
Canadassa: uusi k q ^ vuoden tilaus . . . . $8.00 — SÄASTO $2.00
Y h d y s v a l t o i h i n : uusi koko vuoden tilaus . . 8.80 — SAÄSTO 2.20
Suomeen: uusi koko vuoden tilaus 9.20 — SAÄSTO 2.30
Tämä erikoistarjous on voimassa toukok. 31 päivään 1967
Arvoisa kansalaisemme, jos et ole vielä Vapauden tilaaja, n i in
, käytä hyväksesi tätä erikoi.starjou6ta Ja tutustu lehteemme!
- - - - - - - L E I K K A A I R T I - - - - - - -
V A P A U S P U B L I S H I N G CO. L T D .
P. O. B O X 60,
S U D B U R Y , O N T A R IO
T i l a a n Vapaus-lehden yhden vuoden ajak.si erikoishinnalla $ . . . . , ..
allaolevalla o.soitteella: , v
Nimi ;
Osoite;. ; ..:. ; . . . . ; .
SKPLn UITTO-KOKOUKSEN
PÄÄTÖKSIÄ
H e l s i n k i . — S K D L : n uu.si peri­aateohjelma,
jossa otetaan myön­t
e i n e n kanta luonteeltaan sosialis­t
i s i i n ratkaisuihin, hyväksyttiin
liittokokouksessa toukokuun 15 p
muutamin täsmennyksin j a muodol­l
i s i n korjauksin. Maatalouspolitiik­kaa
j a kuntien yhteistoimintaa kos­k
e v i i n kohtiin tehdyt muuto.sesi-t
y k s e l hylätMin äänin 91—ö4 ja
94—59.
Y H T E I N E N P E R i l C ELÄKE
ENSINNÄ
S o s i a a l i p o l i i t t i n e n ohjelma jätet­t
i i n yk.si m i e l i s e s t i l i i t t o t o i m i k u n -
nan valmistettavaksi ja liittoneu­voston
myöhemmin hyväksyttäväk­si.
Liittokokous hyväksyi periaate­kannan,
että en.sisijainen eläkepo­l
i i t t i n e n uudistu.s on y l e i s e n pQrhc-e
l i i k k e e n toteuttaminen kansanelä­k
e l a i n yhteydessä. Työeläkejärjes­telmää
on kehitettävä niin, että
yrittäjäeläke tulee sen p i i r i i n , sa­notaan
.sosiaalipoliittisessa lau.su-ma.
ssa edelleen.
T V O I X I S V V . S , M A K S U T A SE
T A L O l i D E L L I N E N
K A N S A N V A L T A
L i i t t o k o k o u k s e n talouspoliitti-se.
ssa lausumassa korostetaan SK-DL.-
n tavoitteina täystyöllisyyttä ja
t a l o u d e l l i s t a kansanvaltaa.. Tärkein
j o n k a m u i u i i i n IJinsi-Saksä katkat-
.seo dipIom.;rttisel suhteet jokai
.'c-on maahan (Neuvostoliittoa lu-kuunöttam.".
tta), joka - tunnii.staa
Saksan doniokraatli.sen tasavallan.
Tämä "oppi"' on j o pahoin romut
t u i u i t .
Vuoden 1966 t a m m i k u i i n 1. päi-vä.
stä l u k i e n Ipiti, astua voimaan ns.
KlOC-n yhtciskomissio, johon: kiiu-hiivat
K E C ; FCuratom ja Isiiroopan
l i i i l i - ja teriisuivioni. I l a l l s t e i n pyr­ki
uuden Lomission puheenjohta­j
a k s i , mutl;! kenra;ili de Gaulle
aset­ti
ohdok.vi l l a l l s t e i n i i i syrjäyttämi-
.seii. Nyt h i i n c l syrjäytetään. Lähes
t o i m i - s l a a i i ; ^^^^^^y^ kamppailu
I m e r k i t s e e de G a u l l e n täydellistä
voittoa l l a l l s l o i n i s t . i . I l a l l s t e i n o l i
vanhan komi.ssion piihcenjbhtajan
asema.-jsa läysin itsevaltainen. Sen
s i j a an uuden yhteiskomis.sionin pu­heenjohtaja
on a l i s t e t t u E E C : h jä­senmaiden
hallitusten juok.siipöjan
asemaan.
p a r e n i m i n de (haulle kuin K i i f i k in
l i k a a n . EEC n n.ahtavimmak.i | l^"''" •'^"^"initelman j ;
e l i m e k s i muodostui EEC^komissio.j
ja var.siiikiii sen puheenjohtaja. . |
. K u m p i k a a n ei ollut
vastuussa kenellekään. .Mitä enem- j
män laioudellincn integraatio'
E E C : s s a kehittyi ja m i t ä suurem­maksi
10 alun perin valtava ElCCn:
maatalousrahasto paisui, sitä mah-tavammak.
si ja mistään piittaamat­tomaksi
muuttui sen puheenjohta-.
j a profes.soii Ilallstein. Hän o l i
niitä kylmän sodan v a i k u t t a v i m p ia
r i t a r e i t a ; jotka yrittivät muodostaa
Länsi-Euroopasta N e u v o s t o l i i t t o ja
muita Itä-Euioopan valtioita vas-.
taan tähdättyä i)oliittista keihään­kärkiä
nimenomaan U S A n hyväksi.
E i ollut mikään sattuma, että
häntä n i m i t e t t i i n yleisesti '".MLster
• ' S c T i jälkeen kun minä luovuin lupakoimisesta, juo-poUclusla
ja nai.si.sta, tulin huomaamaan, ettei minun
tarvitse enää tehdä työtäkään!"
tehtävä on l a a j a m i t t a i n e n teollista­minen
erityi-sesti lisäämällä valtion
osuutta tuotannossa. Valtion hal­linnossa
olevat pääomavirrat. on
saatava investointipankin kautta
s u u n n i t e l m a l l i s e e n ohjaukseen j f i
valvontaan.
K O U L U U N D E M O K R A T I A A,
O P E T U K S E L L E UUSI SISÄLTÖ
K o u l u n uudistamista koskevassa
lau-sumassaan liittokokous ehdot­taa
koko j o u k o n toimenpiteitä kou­l
u n sisäisestä uudistamisesta. Kou­l
u u n on kehitettävä oppilaiden ky­kyä
muodostaa mielipiteensä kriit ­tisesti
ja ennakkoluulottomasti.
Myös opetuksen sisällön pitämistä
ajan j a kehittyvän tiedon tasalla
korostetaan. Tunnuksellinen uskon­nonopetus
on lopetettava varsi­naisena
oppiaineena ja muussa ope
tussisäUössä. Kouludemokratian
osalta liittokokous hyväksyi useita
toimenpide-esityksiä.
K R E I K K A
L i i t t o k o k o u s velvoitti uuden l i i t -
totoimikunnan ottamaan ensi tilas­sa
yhteyttä k a i k k i i n vasemmisto­p
u o l u e i s i i n ja muihin kansanval­t
a i s i i n ryhmiin tutkimuskomission
lähettämisestä Kreikkaan tutki­maan
siellä vallitsevaa tilannetta.
T U K I A Y E H E Y T Y M I S E L LE
L i i t t o k o k o u s totesi ammattiyh­d
i s t y s l i i k k e e n eheyttämispyrki-myksissä
saavutetut edistysaskeleet
j a myönteiset näköalat j a kehotti
k a i k k i a S K D L : n järjestöjä,, jäseniä
j a kannattajia omalta tasoltaan te­kemään
kaiken voitavansa ammat­t
i y h d i s t y s l i i k k e e n yoimien kokoa­miseksi
yhteen keskusjärjestöön,
y h t e i s i i n , l i i t t o i h i n ja ammattiosas­t
o i h i n . Kestävä sovinto j a yhte-,
näisyys voidaan saavuttaa j a säilyt­tää
toteuttamalla demokratiaa jär­jestöjen
sisäise.ssä elämässä sekä
h a r j o i t t a m a l l a aktiivista jäsenistön
etujen mukaista palkka-, työllisyys-talous-
j a sisäpolitiikkaa.
S K D L — YHTEISTYÖJÄRJESTÖ
.Maassamme, viime vuosina ta­pahtunut
poliittisen i l m a p i i r i n ja
ajattelutavan muuttuminen, edis­t
y k s e l l i s e e n suuntaan on luonut
hyvät e d e l l y t y k s e t S K D L : n kehittä-miselle
ja laajaksi sosialistisia ja
muita demoT<raatlisia voimia ko­koavaksi
l i i k k e e k s i , totesi liitto­kokous
S K D L n kehittämistä koske­vassa
päätöksessään. Kokous päätti
mm., että S K D L . n johtoelimet on
muodostettava koko liikettä edus­t
a v i k s i yhteisessä, l i i k k e e n k a i k k ia
osapuolia samalla tavalla koskevis­sa
asioissa.
Pl\IV.ÄN PAKINA
Hyökkääkö USA P-^Vietnamiin
Uusittuaan muutama päivä sitten vaatimuksensa, etta.
Yhdysvaltaiin tulisi lopettaa Pohjois-Vietnamin pommitukserfj
toivossa, että se johtaisi rauhanneuvotteluihin, Y K n pääsih­teeri
U Thant ilmaisi mielipiteensä, että me elämme jo kol-r
, manneri mjaailmansodan ensim^maisessä vaiheessa.
Hänen varoituksensa taustana oli, näin on meille ker­rottu,
huoli siitä, että Yhdysvallat valmiistelee nyt maajouk­kojen
hyökkäystä demarkaatiolinjan yli etelästä: Pohjois-;
Vietnamiin.
PuKuessaan ihmiskunnan suurimmasta kriisistä toisori
rnaäilmansodan jälkeiseltä ajalta", U Thant tuomitsii, Yhdy.s-valtain
suorittamat eskalatiot eli sodankäynnin laajentami-,
set, ja eisitti samalla varoituksen, että vieläkiin pahempaa ori'
tulossa, ehkä uusi maailman laajuinen palo, ellei nykyisen
kehityssuunnan tielle nosteta riittävän lujia esteitä.
; Varmaa myös on, että Walter Gordonin viikko siUen!
:. Torontossa pitämän puheen taustana oli samanlainen huoli ja-pelko,
että Yhdysvallat voi raahata sotaohjelmallaan koko
ihmiskunnan periicatppn, ellei rauhantahtoiset ihmiset ja kan-
Y^sait kautta maailman nouse vastustamaan jenkkien .sotaseik-kaiiua.
Näyttää sillä, että mr Gnrdon
in suu on ainakin toistaiseksi
tukittu, ja että hänen kätensä
ja jalkan.sa sidgttu kovilla puo­luekurin
nuorilla. Hänet pakoi-tettiin
ministerisalkun menet­tämisellä
uhaten myöntämään,
kuten pakotti kfeskiajalla ink-visitio-
oLkeus Galilein— .sano­maan,
että maapallo eii liiku
aurinkokunna.ssa. Me emme
tiedä mitä ajatteli mr Gordöri
sanoe.ssaan liberaalien ryhmä­kokouksesta
tultuaan keskiviik
kona,: että liJionnollisesti hän
tukee halliilukseti ohjelmaa.
MahdoUi.sesti hänkin mutisi
Galilein lailla itsekseen, että
•'sotaa tietää USAn .seikkailut
Vietnamissa." ,
inkvisitio-Öikeus ei voinut
kuitenkaan Galilein aikana to­tuutta
toiseksi muuttaa, eikä
Yhdysvaltain sotaseikkailun ai-heuttarna
vaara tule yhtään
.sen pienemmäksi, vaikka mr.
Gordonille pantii'nkin suuka-pula.''
Totta on, että nyt on aika
yksilöiden ja kan.sqkuntien toi­mia
rauhjun säilyttämisen iiy-
RAUHAN JA JÄRJESTYKSEN VUOKSI
O x f o r d i n yliopiston kansanta­loustieteen
professori \Vilfred
Heckerman on äsken sa.inul pää­tökseen
laajan tutkimuksensa t u ­lotasosta
henkilöä kohti e r i mais­sa.
Hänen käyttämänsä menetel­mä
on paljon luotettavampi ja
t o d e l l i s i i n olosuhteisiin pcruslu-vampi
kuin tähänastiset kansan­tulolaskelmat,
joiden perusteet
ovat huoniattavalla osalta joko
i k i v a n h o j a lai pelkän .sormitun­tuman
sarassa, k i r j o i t t a a Kansan
Uutiset lehden n i m i m e r k k i " P i l k ­k
i " ja j a l k a a:
Eurooppaan kuuluu 17 kapita­l
i s t i s t a maata. Frofes.sori Becker-manin
tutkiminksen mukaan, k u n
pohjana on vuosi 1960 100,
K r e i k k a sijoittuu tä.ssätuloslasö-laskelniassa
heiikilöä kohti 16. e l i
v i i meistä edel I isello sija H e i ndek-
; s i l u v u l l a 12.7. K r e i k a n jälkeen
viimei.senii 011 T u r k k i indeksilu­v
u l l a 9.5!. (.Suomi o n mainitussa
luettelössii 10. s i j a l l a indeksilu­v
u l l a 41.:n. '
B e t k e r m a i i i n tutkimuksista: i l ­menee,
että K r e i k k a kuuluu nii­h
i n maihin, mi.ssä kurjitus huii-taa
taivaaseen asti. Tätä huuta­vaa
ääiitji ei olo ikiiitenkaan
k u i i l l t i — ei ainakaan K r e i k an
äskeiseii ,sotil;iskaappaiiksen yh- :
(eydcssä. :.
•J;t nyt s i i n y i n m e k i n pääasiaan.
S i i n a vajlataistelussa, jota K i ei
k a s s a o n k;i,vl.v toisaalta a r m e i j an
t J i a n t i i m u s p i i i i c n ja kuninkaan
sekä toisaalta Kreikan edistys­m
i e l i s t e n p i i r i e n kesken, on koho­tettu
keskeiseen asemaan van­hemman
Papandreoun, (jonka
h a l l i t u k s e n kunin!,'as Konst.antin
syöksi laittomasti: v a l l a s t a vuotana
196.T) poika Andreas Papan-d
r e o i i . Kuka on tämä mies? Hän
on 48-vuotias .syntyperäinen
k r e i k k a l a i n e n ja .sotien vuoksi
hän on .saanut kasvatuksensa
U S A : s s a . Sodan aikana hän pal­veli
U S A : n l a i v a s t o . s s " j a torini
sen jälkeen mm. kansantalouden
professorina iisei.ssa - a m e r i k k a l a ir
..sissa-yliopisloi<rsa. Hän l i e s i ko­timaansa
olot. sanRen tarkkaan.
M u l t a palattuaan K r e i k k a a n hän
p i i tyrmistynyt. Todelli.snuis' o l i
s i t t e n k i n synkeinpi kuin kaikki
kii-jälli.set tiedot a i k a i s e m m i n , o l i ­vat
ilmaisseet..
Niinpä ei ollut ihme^ että hän
otti toimintansa ohjeeksi Krei­kan
feodaalisen talou.sjärjcstcl-män:
muiitlamLsen kohti nykyai­k
a i s t a kchitysvaltiota sekä tätä
järjestelmää ylläpitävän, mieli­valtaisen
ja barbaarisen poliisi­valvonnan
Ja a r m e i j a n herruuden
murtamisen! Mitään vallankaap-patista
ci ollut hänellä alkuun­kaan
mielessä, vaan vakaumus
siitä, että kun K r e i k a n kansalle
^selitetään to.siasiat, niin uudis­tukset
voidaan .suoritliia täysin
demoikraattisiii ja kansan erieni-nvistön
tukeen nojautuvin kei­n
o i n Äärioikeistolaiset . p i i r it
keksivät k u i t e n k i n myytin .Aspi-d
a s a l a l i i t o s t a , jonko~ henkisenä
johtajana oli muka Andreas. Mis­tään
s a l a l i i t o s t a ei ollut alkuun­kaan
kysym.vs. A r m e i j a n piirissä
löytyi kyllä nuorempia upseereja,
j o t k a näkivät Andreas Papan-dreoun
ohjelmassa ainoan ulos­pääsyn
maansa takapajuisuudes­ta,
mutta kapinaa hekään eivät
hautoneet.
Sen sijaan voidaan todeta, että
äärioikeistoaineksilla o l i a r m e i j an
piirissä vahva kannatus (mukana
^ l i luonnollisesti myös a r k k i k o n -
s e r v a t i i v i s i a ja upporikkaita s i ­viileitä).
1950-ltivulla perustettiin
näiden piirien toimesta -Ideai-n
i m i n e n salajärjeslö, jonka tar­koituksena
oli : ' ' K n i u n i t n säilyt-tämjneh
j a vahvistaminen". E n ­tisen
pääministerin K a r a m a n l i s in
aikana perustettiin toinen ääri­o
i k e i s t o l a i n e n salaliitto, jonka
p e i t e n i m i o l i P e r i k l e s ja jonka
päätehtävänä o l i t e r r o r i ja v a a l i ­tulosten
väärentäminen.
Minkä niminen o n se .salaliitto,
j o k a huhtikuun 21. .päivänä suo-'
r i l t i yllättävän sotilaskaappauk­sen,
sitä ei ole vielä paljastettu.
,Jöka tapauksessa upseerijuntan
«alaliittoa vallankaappauksen siip-r
i t t a m i s e k s i valmisteltiin pari­sen
vuotta. Niinpä se onnistui
t a v a l l a , j o l l e eräät Etelä-Ameri­k
a n sötila.sjuhtat voivat olla suo­rastaan
'kateellisia. \'h(lellä i s k u l ­l
a s u l j e t t i i n k a i k k i todelliset ta»
k u v i t e l l u t opposition johtohenki­löt
kommunisteista konservatii­v
e i h i n asti v a n k i l o i h i n j a keski­t
y s l e i r e i h i n ja käytännöllisesti
katsoen kaikki demokraattisen
elämän elimet l a k k a u t e t t i i n.
Keitä sitten olivat kaappaajat?
He eivät olleet monarkian var­jossa
ja ylellisyydessä lojuvia
k e n r a a l e i t a , . vaan pääasiassa
everstejä. On kuvaavaa, että
j u n t t a syrjäytti viroistaan heti
v i i s i vanhempaa ikenraalia, J a o n
kohtalon irooniaa, että K r e i k an
k a n s a l l i s s a n k a r i Glezos, joka nat­sien
miehitysvallan aikana poisti
mm. A k r o p l i i n kukkulalta kol­mannen
valtakunniiiT lipun ja
asetti tilaiiö K r e i k a n l i p u n , on
nyt vangittuna odottiTmassa ehkä
pahinta — ikuolemantuomiota,
Kaappaukseii suorittaneen j u n -
ton tukipylvään muodostavat mie­h
i t y s v a l l a n aikuiset kreikkalaiset
fasistit, : n a t s i en ilmiantajat J a
muut yhteistoimintamiehet.
M i k s i juntta k i i r e h t i tekemään
kaappauksen j u u r i vähän ennen
vaaleja? Syy o n y k s i n k e r t a i n e n:
V i u i l i t olisivat rnerkinneet Papan-dreoun
ympärille r y h m i t t y n e e l l e ;
ke.skustauniplle ylivoimaista
vaalivoittoa. Niinpä s P t i l a s j u n t ta
avoimesti kertookin, että- vapais­sa
vaaleissa saavutettu keskusta-u
n i o n i n voitto olisi merkinnyt
. " p a k k o t i l a a " , jonka tprjumiseksi
armeijan' oH pantava loimeen
kaappaus "rauhan j a järjestyksen
ylläpitämiseksi", kuten" selitys
k u u l u u .
Tällaista sc o n maailman meno.'
— Känsäkoiua.
< 'm