Vapaus, March 20, 1956

              ^ä^^^snasHisk. 20 p- — Tuesday, Älarch 20, J95G
Tdepiioo»; Sai. 4>mc« O0. 4-43M;
Editortal 0«3ee o a ICanseer
Mäare»i Box «ft, fi^idt«ry« Cnteria,
Traixlatlon free af etuirge.
TXLASSSHBSBHATi
Bw>nie«8»; • Ivk. 9i0 « kk, 4.7»
jMoraali^ti kallis opetus
' ''«tViiine ^'awjla,iuli CoA^ outistjcto, että ConsumerV
os^^slljik; puylul^ssä seitsemän muun iimmitisHäisen liikkeen kanssa
^anut Sievoisen r~saium rangaistukseksi irustiutumi^vastaisen lain
lil^oniisestar 'Se^^antot' luonnollisesti pahan kolauksen kaikille niille
; jolaai,'6mkli$un käfityskannän, että osuusliikkeiden tar-kditukseniPjbn^^
mUikiskonpn asemesta, palvella roahdollisknmari al-fl^^
lä^^xi^sUmhvli5i\\a, Jäseniään ja kannattajiaan. Me voimme hyvin
kulilla'sen'p.*tt>4uyksen'Ja häpeäJitunteen mitä Ico. osuusliikkeen
'f«o^iat, Jäsenet ja~1{aiin3^ tämän tapaulcsen johdosta tuntevat.
; ^ Me oletamme/että "Consumeri^t". saama-^fcka ei tee rahallisesti "ke­sää
eikä tatvea",sille liikkeelle—sillä hiilen estäjäthän ovaf^sen maksa-
^' nr^^kdsfca tätä lakivastaista tofmintaa ön ylläpidetty aina yuodesta
^. 19^1 alkaen, "kutien nyt tuomittujen timminsiläisten liikkeiden kerro-taaa-
oikeudessa vastaansanodiiatta tunnustaneen.
Tolft^nää «nillään väliä" tunnelmaa sekä ajatusta, että ospusl^keet
^xsab sittenkin samanlaisia enimmäisvolttojcn tavoittelijoita kuin yksi-
. tyisIiiUceetkit}; ja että osuustominta-aate onkin pötyä. *~
\ / ^^nlä^^n^1cuij^l(ja vakjtva V O^uustoiminta-aalt^essa ei ole
nataan vikaa! Vika On siinä, että vissit yksilöt ovat lUopuheet osuus-
, ' tjtmlD^aa^ kaiken ^huomionsa ja voimansa ns.^,
.'^Jyviön pikepc^äatt^d^n'! totcuftamise^iC . ^ \ ' %
> kaikilla dswustoirointaihroi^illä }i varsin *'Consumerin"'jäsenillä
i o| Jiyt syytä pysähtyä tutkimaan tätä asiaa, Alkoon kukaan vetäkö
a^jt^emaOä^seUaista •Johtopäätöstä; ettei osuustoiminnasta ole hyö-
- - - ^ttitist sanbttakopin niiU^T; jotka ovat vastuussa tästä osuustoi­minnan
tiimen ja maineen mustaamisc^ta/että jo on aika ottaa lusik-
^ l l k a a m i m p a a n ^ t e c l J . ' ;;
t "!Xfu^tda tulee^ että minkään osuustoimintaperiaatteita arvosta-
\'.viu)-Osuusliikkeen johto ci ^salaliiitoudu" yksityislitkkeid^n kanssa,
nyt on tapahtunut;''Tällainen'slcandaaii — miksikään muuksi
efiitä voida'osuustöimintaAmen 'keskuudessa-sanoa — tuli mahdolli-j^-
sJ^i,vam vissiii ohjelman/tai oliceammin ohjelmattomuuden perus-tjjelJa,
'*Consumerin!'-j^to on tietoisesti ja tarkoituksellisesti ve^it-1
^^^tiln^t^fsaustöhnintaperiäatteita yleensä. Se on hyjännyt kaikki ne y
" 3litei$töfrointatarjöukset/njitä on sijj^ esitetty esimerkiksi IVorkers-'
J <4luu$Ilikkeen'toim:;sta.. ^Se oh «menetellyt näin ns. "puhtaan osuus-i
t2|ifflinnaIt'^ ja jopa^ "puötMeettomuufdonktn^^ nimissä — ikäänkuin
^f|>uh"das'* osuustoiminlif^ ^a, siippeasfa 'puoluepolitiikasta erillään py- ?
^ spieiy tnita vastaian emope nyt halua puhua — oikeuttaisi osuus-
,j tiiminta-aatteiden hylkäämisen ja hylkimisen. Osuusliikkeiden jäse- i
;jittllä ja^jiannattajitla on taysisyy ja oikeus odottaa liikkeeltään ehdo- l
^jofa TUOfcU-EELLISU^UTT.^V omien etujensa hyviksi!ja suurphä-y
<^än riistoa vastaani '^"> -' - - .
aieidän-l^jhterpm^ # J^ t r i f f i ^ vu^jisina-^lftllyt- tbisinääii-kii- |
\/i|iastikin Isiitä, mlliiö selfainö» "puolueettomuus'' ja ''puhdas-liike-1
|]|pnaatey j^taa.-CDhsumjeriri'nyt saama sakkotuomio todistaa mie-
Iestämme kaiken' sen, oMitä moisen '*puoluccttomuuden^C.yastustajat
€vat aina sanoneet. .Mutta kysymys et ole loppujen 'lopuksikaan
tä kuka on ollut oikeassa jä kuka väärässä. Kysymys ei ole edes
itäkään, että nyt pitäisi yaiivkatsoa t^lUstaä jaJhmetellU^ ^. ^.
Mitä tarvitaan on .se, ii'ttämuut<staan suimtaa; vcljeilystä ja v
alavehkeilystä'* pääomäpiirien kanssa'tulee vain pelkkää tappiota
'^i^]iäpeätä;OSMu$toim!nU^ Päättävästä toiminnahta^kuluttaJE^
-^estöri hyväk^ ja S^htcjstolminnasta muiden parfcallisteri/osuusliik-xidenviaima
saadaan^ sen sijaan i^t^^
Isenille ja kannattajille.;'Tämä on.se jakaja, minkä yli on^astiittava,
mielitään, tiiyttaa osuustoimintaväen -tarjjcct ja "toivomultset. -
ä on ihmiselämä '^etelässä"
I Kuten lehtemme uijtispsaftolla.vtikon lopulla kerrottiin, Yhdys-
T^ltain eteläosassa, tarkemmia sanoen Sumnerissa, ^liss., vapautct-t|
tn< vaikka sitten tiistaiii|[ jälleen, kaikesta'edesvastuusta .Valkoihoi-ifien
«nieSj^Elraer Otis Kimbcll-nimeltään» joka ampui haulikolla kuo-l&
aksi '33-<VuotIaan neekerin Clinton Mcltonin.
,0ike»i5kuulustclussa..kuultiin Kimbellin "todistavan" ja puolus-
, 4ivan murhaansa sillä, ^«ä Clinton Melton oli "kironnut väittelyn
]|bleydessä*', kuten AP:n,uutistiedossa kerrottiin! Ja kun valko-i|
oi5en miehen omistaman autohuoltoaseman anustaihoincn työläinen
lakaisi *'kirota"'niin, että valkoihoinen asukas sattui sen kuulemaan,
Äin silloin otU Kimbell haulikkonsa jä ampui kolmj kertaa uhriaanI
3 Yhtä kuvaava, tai ^paremminkin ällöttävä, oli se "oikeuskuulus-,
ftlu", «nissä Kimbellin murhasyytös käsiteltiin. Vaikka hän oli am-
#iOut kuoliaaksi neekerityöläisen. Lii ehkä paremminkin juuri sen
<$ioksi, valamiehistö oli -Ivokonaisuudessaan muodostettu valkoihoi-
YhdySvaltain etelässä ei ilmeisestikään jätetä mitään "sattu-i^
ap'' nraraan.:; MiUoin Aahansa jokin^^^^^v^ peto joutuu syy-
^tyksi neekerin murhasta, silloin huolehditaan etukäteen siitä, että
aaadaan valkoihoiselle syytetylle myötämielinen, eli kokonaan valko-Äoisista
muodostettu valamiehistö. Xiinpä Efmer Oti? Kimbell votkin
- 'löikeuskuulustelun*' päätyttyä kerskua siitä, ettei hänellä ollut mitään
^ l o n aihetta. AP:n uulistiedon mukaan hän sanoi heti kun murha-
' 4^ytös häntä vastaan oli peruutettu: '"En ollut varma, että oikeutta ^
jj^taan, «nutta miOun olisi pitänyt se^ietää.'^
* Todellakin.; ^'Oikeuiicsta** voidaan puhua tässäkm tapauksessa,
iillä kysymys on -valkoihoisten "oikeudesta"' tehdä mitä tahtovat nee-
Ifcrityöläisille! \ t; ? h? Uutistledoissa kerrotaan, että neekerin murhasta nyt \'apautettu
imbell on4.'W-.*Milinin ystä%'ä ja kuten muisteltanee MUam va-tettiin
viime Syyskuussa l4-\Tiotiaan neekeripojan, E. Tillin mijr-
Halpaa.on todella ihmishenki Yhdys\'aUain etelävaltioissa! Säa-
Iga vain näKdä kuinka sydäntäsärkeviä puheita tämän jälkeen pitä-l
^ t eräät yhdy5\'aJtalaiset politiikon ihmisoikeuksista ja henkilöllisestä
turvallisuudesta —jossakin muualla?
B^dtsi valittanut'Yhdysvaltain ilmapallojen suhteen
^ « i j ^ ^ on
ett^nyt' virallisen protestin Was2i-
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
S O I N I N K I R J A S O T A S E I K K A I L UA
" P A A S I K I V E N L I N J A A " V A S T A AN
Ann» Leskinen, L o n g X^akeUa, ^yU
iM. peri&nt&lnz. maz^uua 2i vai
Ti vuotta.^
YhdjTmne aukulalsten jz tuttavaln
onnentoivotuksiin.
^jsekä N o r j a n (hallitukselle
^ i i j i ^ d o ^ : k u n . R u o t s i n alueelle on
JOmaahtunät • '^s^mida. | IJtoapalioja
joissa Oli ^jfeknillisia laitteita-"-
, v^euVoStdrntönifi^oltk l & i t ^ f sa-
.jnijmtafnett p r o t e s t i tässä Jaäimoln -ja
iqy&beinmin, tiedotettiip. ett$.ilma-p
a l l o j e n lähettämisestä on luovuttu.
W a s h l n s t o n i n lausunnossa myös väi­t
e t t i i n : että i:mapal]ols£a e i o l l u t m u l ^
t a l a i U e i t a k u i n sellaisia Joita käy­tetään
ilmastotledustelulahr"^»'
R u o t s i n ulkoministerist^^^slä,,sanot­t
i i n , että ilmapaUoJa h a v a i t t U n R u o t .
s i n läiuueteläisessä osassa.helmikuu!^
Ia, J a että yksi s e l l a i n e n o l i löytynyt
maasta T o k h o l m a n läbettyvUtä.
YLEISÖN
KIRJE
OIKEUS VOITTAA LOPIJLTA
Lieneekö J o l n m k i n T l n u r ^^
malaisten «anomaleUtikirJoltuksiin
t u l l u t uusi suunta, t a i ' mistä «e v i o h -
t u u . että k i r j o i t t a j a t vaileenevat y l e l -
Eölle mielenldlntolsesta'- asiasta —
: I v a i k k a enneii ovat kaikkensa tehneet
mu«tatak«en kanssaihmisiään? Ovat
voineet oppia?
E n n e n Cochranessa pidettyä "«up
reme Court (Onty istuntoa, kään­t
y i T i m m i n s i n kauppalan, valtuuston
puoJeen Albert " C h a l l f p u x J a pyysi
apua koska t o i s e t k o l i ^ u p p i a a t i t ä n -
tä pafno3:tava^. V a ' t u u s t o Jätti asian
jäädenodottamaän oikeuden päätös­tä;
koska «iketufen istuhtoaika ~ o l i l ä ­hellä.
Eräs valtuuston' Jäsen kyllä
h u o m a u t t i : ; eimne voi n i l A , ^ ^
j u t t u a pöyhiä, - ^'
C c c h r a n e n Sopreme C o u r t i n s a a -
n » n ; tiedon m u k a a t i : oUvatV T i m n i b i -
s i n vissit l i l k e m i e i i e t perustaneet y h ­tymän.
Jonka tarkoituksena oU pitää
h b i t o j a ylhäällä, ' (Osuusliikkeiden
tarkoitus o n pitää h i n t o j a a l h a a l l a ).
Oikeuden alkukuulustelussa -.tunnustl^
V8t syytetyt 'dealerit*' syyllisyytensä
Ja heille määrättiin henkilökohtaiset
takuut Ja ^'Jury" antaa asiasta l a u ­suntonsa.
Tuomio langetetaan myö­hemmin;
Oikeudessa 7on'todettu käy^
tetyn Jo k a t i a n a i k a a sitä hintojen
ylhäällä pitämlehommaa. Tämä asia
ei ole uusi, sillä Jo k a u a n s i t t e n nä|m.
me p a i k a l l i s e s t a lehdestä a s i a n ; Jätet­tä
h a l l i t u k s e n mies tuticii. sitä. ^ N y t
on syytös käsiteltävänä) Cochranen
Supreme Coturtin I s t t m n o ^ . ' ;'
: Minua^^^rh
t a a tämä asiä s i l i s i - k u n toivon Ja
näen, että tässäkin' asiassa 'saactaan
l o p u l t a oikeutta. ' ' ' /
, — A s i a a n « i n n o s t u n u t .
j8jkji»iiin belmfko)» IX fdlfCtaft
VifamJ&ob» ov» eräät <ms-laUei
koHaDfaioct volmakkjiMti
U^tnneei nUiUrtstlsen fctoJslU-mcdeo
Jolliaf'wni»ta. KfrlamairJ^
kinoilla on ilmaantonst kiijoja,
jatka kcvaavat taistelol» Karja*
fan kaonaksella. Jonkin. rfcabdeO;
aodan aikaisen ' Iiävfitä^Ienf£«
> iSuomeIts v u o k r a a m a s t a an f^n^
lalvastctukikohdasta. ^toinin' k i r j a s i *
s ä p k k l n IjyökkäiJyjä Juuri P a a s i k i -
' >e» vaftaan.
: Svas^OBas Suomen vuuden "Pa^sl-
* kivaf^ian" ntoudlä t u n n e t u n r a U '
; hanUih^oisen u l k o p o l i t i i k a n toteutta-l
mlseisa^ V esittää; ^nykyipen presidentti
^ K e k k o n e n . 7 . S o i n i hyökkää törkeäs.
i u oqröi fCelckoista vastaan,
j Y . r S o i n i n - k i r j f a n t t a r k o i t u k s e n a on
. „ ^ M s . . , sotarikollisten '..»ytln: Ja ' T
Jän" niaistelmat, UUerjn kemnsf i | piAtaak^rtpe^etninen; S i i x ^ ^ ^ k ^ ^ ^ ^
Ilen Ja eräiden snomaialsten to*, { sessa kii^^ian pn tärkkaaxC k o o t ^ R y -
UrtkoHisUn muistelmia. , j tin.jA^EI^naotin- sekä heidän asian-
Mafmtmilaisen k l r j a l i l s o i i d ^ ^ ^ i ^ ^ ^ f ^ l ^ ^ ^ ^ j j ' ] ^ ^ ' ^ ^:
Mitä muut sanovat
KANNATETAAN fJ^MFIM^ISTI '
? . , Y h d y s v a l l o i s s a o n esitetty l a l n -
laatiJakunnlUe lakiehdotukset, Joissa
^ieUatään v a l U o i d e n : a l u e i l l a , oluen
l ^ n t l sellaisUtä yhtiöittä, Joiden
osakkeista enemmän; k u i n SS prosent^
tla on ulkomaalaisfen käsissä . . .
Canadassa 'on lninsa'asti sellaisia
yhtiöitä Ja teollisuuslaitoksia ,Joissa
yhdysvaltalaiset <miistavat enemmän
k u i n SSpros. osakkeista, j a eikö olisi
h y v i n kaunista Ja sopivaa vieraan­varaisuutta,
että mekin täällä C a n a ­dassa,
vastavuoroisuuden':,ijeriaati^ta
noudattaen . . . \^ '
N y t k u n Y h d y s v a l l o i s s a ^on annettu
hyvä eslmefkki naa!purikohtelusta,
n i i n meillähän olisi h y v i n 6opi\fa a i ka
kiiyttää sitä hyväksemme p a l j o n p a ­remmalla
p o h j a l l a ; J a s a m a l l a leikata
ylidysvaltalaisten : i p ^^
J a l n k y n s i ä : v ä h ä n lyhemmiksi, k un
ne rohmuilevat rikkauksiemme ja
kansamme < nylkemisessä. —- K i v i p e -
rän Pekka, V a p a a Sana, Toronto.
Jonkosto mainostetaan e r i t j i s^
Yfjö Soinin fclfjaä. Jolla on i^>ä*i||!
sevä nimi '^Knin netari lifl!llv^l^|i:
kealla". Teo» käsittelee, kolea .sen;
alaotsikosta käy Ilmi, !^t^s«yyll|J|v
i^saslan vaiheista'*. TäJsIä kir­jasta
o » otetta Jo fcal»! painosta^;
Joisia toinen aivan hiljattain. \ \ .
Kirjan'tekijä esiintyy n y k y l ^^
- ahkerasti' Snomen iaantDjpasleb^J/
disidn jfaisttHtta. S i r a m e o i ^ >'
mainittakoon, että Solniii U r t d p"
AToiiaisI^' piltemmlnkin nindttää,^
fccten Soomen demokraattinen '
leltdbtö on maininnat/"kidlefctii-visebsi
iyöksr; sen klrJoKtuni-
•een ov»t epäflemättä osaltlsta-neet
eriät tiettyä poUlttista stton-taosta
ednstavat faantnmaksel-lisct
lakimiehet j a pbUitikot. v
.goininicirjaa: mainostetaan, vofi».;-
makkaasti, ja eräät olkelstoIeb>
det suosittelevat sitä erityisetu
nnorisoile. Mikä on tällaisen k i r -
Jan todelltaien tarltoilus? Siitä el
voida olla eri mieltä: kirja on
Idrjoltetta avoimesti pooldsfeie-maaa
sotarikollisia Ja samalla «eni-tekijät
pyrkivät' mustaamaan
Soomen entisen presidentin Paa-..
sikiven linjaa.
•Aikdmmer merkittävä valtlbmies,
h e r r a JPaasikivi on'tehnyt p a l j o n p o i s ­taakseen
sen seikkailumaiseii ulko­p
o l i t i i k a n raskaat seuraamukset/i j o ­ta
i m t l e r l n kanssa yhteistyössä olleet
M a n n e r t i e l m i n J a T a n n e r i n : t a p a i s et
p o l i i t l k o ajoivat: Näiden vuosien^ a i ­k
a n a - ' S u o m i on muuttunut •rauhat­tomuuden
j a epävaumuudenpesäk-keestä
r a u h a n tyyssijaksi; S e n s iä
teet k a i k k i i n n a a p u r i m a i h i n raken­tuvat
käytännöllisen yhteishyödyn; j a
keskinäisen hyödyn vankalle p o b j a l l e .
H u h t i k u u s s a :-194$ solmittu sopimus
ystävyydestä, ySiteisoiminnasa Ja k e s:
kinaisesta avunannosta o l i vankkana
» e n valtuuskuntaa j o h t a n u t P a a s i k i -
V:F l a u s u i s i l l o i n : " O l e n p a h o i l l a n i , e t ­t
ä mixatn töjiyj ilmoittaa valtuuk-filemme
devan ? vähäpätöiset. M u t ta
v o i n v a k u u t t a a , että välitystehtäväs­sämme
te, Injulstte Suomen känsän
: tarinold^ästi Icfrjmi-'.tekijä
p y r k i i ilfiöiustelanJa^-T&imeria,*^
1 i Suomea 'iäantumu^piirit saläiässa,
suunnitelmissaan ;^ antavat^ e^^
aseman: Y . S o i n i toistaa k a i k k i ' t ä - I
män' : s o t a r i k o l l i s en :asi^iiaj3jien''val<c
heelUset '^puolustelut täydentäen niitä
omakohtaisella T a i m e r i n ylistyksel­lään;
J o s / u s k o i s i S o i n i a ; v t i i i n sota-
. rikollinuep T a n n e r o l i s i "viaton - k a r i l l a .
M u t t a • '^vbiko •-'-noin - - k a r k e a - i i i s t o r i an
vääreimys saada . ketään v a k u u t t u -
neeksi?.. - ' -
Tannerin.- synkkä ttahmo o n riittä­vän
h y v i n ' k a i k k i e n : muistissa; T a n ­nerin,
joka < yhdessä M a n n e k i e i m i n,
l^tln,vKivimäen: J a R a n g e l l i n icaossa
Ei Kiinaan suhtautumista
Yhdysvaltain liueliksi,
sanoo Maclieahs-julkaisu
Toronto/— " i i o i n a on A a s i a n s u u ­rin
valta, n i i n sotilaallisesti kuin
teolllsestikin", sanotaan MacLeans-j
u l k a i s u n toimituskirjoituksessa 'maa.'
l i s k u u u 7 päivältä. "Se el ole yksis­tään
sopimatonta, vaanV.vieläpä vaa­rallista,
että maan 600—800 m i l j o o ­naisen
kansan puhemiehenä tolinii
ulkomailla, rannoista etäällä olevalla
saarella, yhdysvaltalaisesta rahaista
kokonaan riippuvainen^hallitsija;'? -
Toimituskirjoituksessa ; v i i t a t a an
s i i h e n , että Jo n i i n k i n kauan kuin
kuusi vuotta s l t t e i i f C a n a d a n h a l l i t us
päätti tunniistaa Pekingin, bä^^^
sen. K o r e a n ; sodan'-"feyttyminen estt
tämän ' päätöksen. toimeenpanon Ja
'•siitä lähtien C a n a d a oto pitänyt K i i -
nan^syväjäädytyksessä^. Canadalla
e i ole edustajaa Taipehssa; Formosan
pääkaupungissa. Matkustaessaan
Kauko-Itään C a n a d a n n i i n i s t e r i t ovat
pitäneet (hyvän huoleii siitä, että e i ­vät
ole; käyneet Pormosassa vaikka
y k s i heistä o n kyllä v i e r a i l l u t p u n a i ­sessa
K i i n a s s a ."
Tunnustaen, että ystävällistfen m a i .
den p o l i t i i k k a o n ' h u o m i o i t a v a sel­l
a i s t en asioiden käsittelyn yhteydes­sä;
toimituskirjoituksessa osoitetaan,
että samanlainen väite voidaan k o h ­d
i s t a a kalkkiha A a s i a n maihto. Jotka
ovat 'vielä enemmänkin huolissaan
sen johdosta, että m e emme tunnusta
A a s i a n s u u r i n t a v a l t a a ."
perustana ; S N T L : n ; i j a Suomen . k f 8i
k e n muodostun^Ue Ityvän^naap^i^
d e n : J a ystävyyden :suthteille. Ja" sen
vaikutus r a u h a n säilymiseen j a lajit,?
tumlseen Pohjois-Euroopassa on o l ­l
u t s u u r i.
Neuvostollittolais-suomalaisten y^T
t a v a l l i s t e n : suhteiden kehittyminen
l o i mahdollisuuden s o l m i a viime vuot
den syyskuun 9. p h ä tärkeä sopimus
•ystävyys-, yhteisyö- j a keskinäisen
avimanosoplmuksen -voimassaoloajan
pidentämisestä sekä siltä, että Neu­vostoliitto
. e n n e n määräaikaa luopui
on tgrypää s i i h e n , että Suomesta t u l i
hitleriläisen ^ l i i t t o u t u m a n r i a n l d i u r t en
vetäjä:'ja Jökä o n suoratialsessavvasr
tuussa SuomenV k a n s a n ' S o t a v u o s i en
kärsimyksistä.
J u u r i hän-yllytti 1941 Qrksyllä r i s -
t i r e t k e e n N e u v o s t o l i i t t o a vastaan, l a u ­suen,
eitä .tällainen t u r m i o l l i n e n jär­jestelmä
o n välttämättä 'hävitettävä-
J u u r i .: hän. hieman myöhemmbi
puhuessaan Wienissä, lausui -hltlerir
lälälle, että tällä sodalla o n sama
päämääräniin meille k u i n niiUekin;
j o t k a : o v a t - läheisimpiä; aseveljiämme,
saksalaisille sotureille, j a ; että yhdessä
S a k s a n k a n s s a tämä t a i s t e l u tullaan
viemään voittoon. '
J u u r i hän'lausui .vuodenvaihteen
1941—1942 edellä, että Suomi on as­tunut
voittoisalle, tielle ybtyessään
S a k s a n 'kanssa,i l m u t t a että: hänellä
on varnu'vakaumiissiitä,'että vaikka
tätä ei olisUman' tapahtunut, niin
Suöm^-oUsi; Joka- tapauksessa ;ollut
pakko itse a l o i t t a a hyökkäys Venä­jälle,
'
.Vieläpä' Suomelle tra^giUisena so-tilaaUisena
tappion .Ihetkenä;—'ke­väällä,
1944, J o l l o i n Suomen kansa
v a a t i ' viipymätöntä irroittautumista
sodasta, T a n n e r o l i y k s i niistä: h a r ­voista*
' j o t k a k a n n a t t l v a t i j o hävityn
l4stelunr^ätkämiS«ai.S\/ ' ^ s V i ij
'Suomen ;;.sotasyyUlsyy
käjmnin - a i k a n a vl946 isyytetty. R y t in
•vaatimuksesta X l u e t t i i n - tärkeä v a s i a ­k
i r j a ; —, mulstiinpanomerklntä niisiä
neuvotteluista; j o i t a S u o m e n : edusta-.
Jät kävivät Moskovassa kevääUä 1944.
Yllätykseksi R y t i l l e j a T a i m e r i l l e nä­mä
muistiinpanot entistä/ enemmän
p a l j ^ t i v a t heidät,: Tällöin osoittautui
Moskovan neuvottelujen a i k a n a k a y - .
,-neen i l m i i että s u o m e n edustajat t o ­siasiassa-
olivat v a i l l a valtuuksia. Suo
äänen, vankia v i r a l l i n e n S u o m i e i o l e ­kaan
mitään sanonut . .
"fi^ virallinen Suomi, jola Tan- ,
ner edcsti, ei lialonnot scdan lO' .
pettämistä, h a m a a n allcaan. Jol­loin
Paasikivi oli: Soomen kansan
tahdon Ja Isänmaallisen mielen
mnkafftrrti- raolian telitävissä
Moskovassa, Tanner kebcltti käyr r
: maan sotaa «lopulliseen: voitoon" ,
-: saa^k!^ vaikka.bäq^itse tiesi, että V
tämä sota-oli jo.mene|elty j a että :
sen jatkaminen : tao mokanaan i
vain notta verenvoodatosta. Hän
<,jnUsti Venäjän.olevan Soomen a i - ;
noa-vihollinen j a ettei. kan­nata
rauhaa.
. K a i l k i tietävät • m i t e n tapahtumat
kehittyivät 'tämän jälkeen; Suomen
kansan: ääntä..'jonka nimissä P a a s i ­k
i v i ; esiintyiiMosasovassa k u u l t i i n , So-;
t i päättyi J a s o t a r i k o l l i s e t s a i v a t r a n ­gaistuksensa.
'
• H d m i k u u i j i . 2 1 ; pnä 1946 S u o m e n , o i _
keu5istuin t o t e s i : ' T a n n e r i n syylliseksi
Suomen liittämiseen-sotaan fasistisen
Salcsan puolelle: j a ; s o d a n pitkittämi­seen
J a : t u o m i t s i , ibanet vankeusran­gaistukseen;-
J u u r i . tämän h i s t o r i a l l i ­sen
:tosiasian J a l u a l s i - Y . S o i n i inamor
11' k i r j a l l a a n . • \
K u t e n t u n n e t t u a v a p a u t e t t i i n T a n ­ner
-myöhemmin; . vankeudesta saa­t
u a a n armahduksen; Hän. i l m o i t t i täl­löin
sovittelevasti:: luopuvansa täysin
poliittisestavtoiminnasta; V o i t i i n aja­t
e l l a hänen a i k o v a n noudattaa Vapaa
S a n a n bänelle antamaa neuvoa, etta
T a n n e r i n olisi S3rytä olla- h i l j a a k u in
h i i r i ; T o s i a s i a t ' o v a t k u i t e n k i n osoittaa:
neet, että T a n n e r antoi lauSuntonsa
v a i n silmän i u m e e k s i . ' E I ollut k u l u ­nut
vuottakaan hänen vankilasta v a ­pautumisestaan,
k u n häQ'j6 a l k o i ' a k_
tiivisesti osallistua p o l i i t t i s e e n : t o i ­m
i n t a a n asennoituen k a i k k e i n taan-t
u m u k s e l l l s i m m l n , : tekisi mieli sanoa
revanshihenldsimmin
: Tannerm:: k a n n a t t a j a t ' j a p o l i i t t i s et
ystävät ovat auttaneet häntä" p a l a a ­maan',
parlamentaariseen t o i m i n t a a n,
vieläpä pääseimään sosialldemokraat.
t i s e n s: eduskuntaryhmän : p u h e e n j o h -
t a j a k s r . - J a t k a e n ' N e u v o s t o l i i t o l l e jyr-r
k a s t i : vihamielistä: esiintymistään
T a n n e r kosiskelee kallein t a v o i n Y h - -
dysvaltojen suosiota: j u l i s t a m a l l a ; e t ­tä:
U S A tulee": j o h t a m a a n tule v a i s u u ­den,
ifaaailmaa. V
. Suomen,-taantumuspiirit ovat h u o ­l
i s s a a n siitä m i t e n he voisivat auttaa
T a n n e r i a hänen.-tahraantuneen: m a i ­neensa
puhdistamisessa. J u u r i tätä
silmälläpitäen 1'on • n y t j u l k a i s t u S o i ­n
i n k i r j a.
K a i k k i tämä osoittaa,, että ne: t i e ­t
y t poliittiset' p i i r i t ; jotka eivät: v o i
sietää !' P a a s i k i v e n hnjaa", h a l u a i s i ­v
a t h i n n a l l a »millä tahansa muuttaa
suuntauksen takaisin Mannerheimin
l i n j a l l e , " j o n k a a k t i i v i s e n a toteuttaja,:
KauppaTyflTnariii jobtaja
kAioltUA o p p a an
neuvostojen kanssa
Toronto. — Kftnsainvöisca» k a w p a .
k a m a r i n C a n a d a n neuvaston iprest^
denttJ H , C . B e r k i n s b ^ v « « > o i n e U '
v c s t o n kokoukselle t k . T päivänä, et^
t ä ' p a r h a i n toive tulevaisuudesta oUr
s i se, että n i i n piUtäUe k u i n mab-d
o l l l s t a laajeimettaisiin ' x n a a l b n an
kauppaa käsittämään täydellisesti, ei
a i n o a s t a a n vapaan maailman maat,
v a a n myöskin kommunistiset alueet.
J o i l l a ' a s u u n i i n s u u r i Oca maaiänan
ihmisistä."
"Pidimmekö siitä t a i e i " , s a n o i hän.
"meidän täytyy tyytyä siihen, että
e i t u l e t a p a h t u m a a n mitään b e t i k o h -
taistav m u u t o s t a Neovostoliitcoi • p l i r i s^
sä ole v i e n m a i d e n taloudellisessa Jär­jestelmässä.-
R a u l i a i l s e n rinnakkaiselon yaihtor
ehtona' näyttää o l e v a n yhteinen^itse-r:
tUhoamiääni'Jos aijomme tehdä-rau-:
h a l l l s e s t a r i n n a k k a i s e l o s t a t o d e l l i s u u.
den, on välttämätöntä, että lähes­tyimme
-kysymystä: r e a a l i s e s t i p ä ä r
täm^&^ s a l l i a t o i s t e n elää n i i n k a u ­a
n k u i n ei vtapahdu mitään i meidän
valitsemamme elämäntavan häiritse­mistä."
SITÄ
SK TkT
K T T TVeOTSTm
— Jtttä;<ro arvokkaui^^^^^^^
— Arvokkuus, smikanl, <m <6 tu
n e l a i s ; Jonka Dmäatf^nTifnkuin
t ä kysyy, että muta t a r k o i t a t tällä?
• * •
VIELX H A U S K E M P A A OLISI
' ~^ O n k o hauskaa ratsastaa
p o l v e l l a ? ^
— Kyllä o n . isoisä, m u t t a vie
hauskempaa o l i s i ; : j o^ sinä: o L s i t o
k e a a a s i " "
ONB.siirtää yaunujaan
pois itärannikolta-
' Qttava. — V e t u r e i t a o n läbet^'
itään siirtämään, pois sinne
tyneitä C N R : n rautatievaunuja,'
nol'^ k u l k u l a i t o i s m i i i i s t e r i , MarXer;
tatessään l i b e r a a l i : G o r d o n ,T.-PurÖ"
tekeinään tiedusteluun- alatauo
K u l k u f a i t o s m i n i s t e r i ^ : , sanoi,
h u o n o ; säätilanne - t a m m i k u u n ' Iopp~
p u o l e l l a ' ; : J a h e l m i k u u n : alkupudf<
a i h e u t t i : sen^ että A t l a n t i n;
a l u e e l l e kerääntj^. t a v a l l i s t a ene*.
män rautatievaunuja.
K U I N K A M I E L I S A I R A I TA
H O I D E T A A N N L : S SA
M i e l i s a i r a u s o n : t a u t i . - Jota vastaan;
kamppjdlua. käydään kaikissa
sa. Meidän. maassamme t a i s t e l u m i e .
l i s a i r a u t t a vastaan ei ole vielä saa­vuttanut
sitä laajuutta,' Jpta^ t a u d in
j a t k u v a -lisääntyminen redellyttälsL
Tutustuakseen n i i h i n - p a r a n n u s m e -
neteimiinj: j o i t a o n o t e t t u käytäntöön
mielisairauden parantamisessa N e u -
vostohltossa;: Bostonin - yliopiston
PÄÄMINISTERI FROST JAIIRUTTAA
TERVEYSVAKUUTUKSEN LAATlMlSTA
Lahja Vietnamin kansalle
Äaifonin satamaan -: (Vietnamissa)
l a s k i h i l j a t t a i n ankkurinsa kaksi h i -
naajalaivaa. j o t k a NeuvostoMitto l a h ­j
o i t t i V i e t n a mm demokraattiselle t a -'
savallalle. K a u p u n g i n k u n n a l l i s h a l l i ­tuksen,
V i e t n a m i n isänmaallisen r i n ­t
a m a n H a i f o n i n komitean sekä p a i ­k
a l l i s t e n joukkojärjestöjen j a t u o t a n ­tolaitosten
edustajat tervehtivät läm-p
l n ^ U neuvostoliittolaisia merimie­hiä;
j o t k a toivat laivat V i e t n a m i i n.
•Kirj, Stewart Smitti
O n t a r i o s s a ön; ryhdytty ; perustaa
maan uutta sairaalakomisslota. Sitä
varten on: Jo esitetty ; l a l n l a a t l j a k u nn
nalle esitys . l a i k s i . iMuttapääminis*
teri Frost k u i t e n k i n sanoo, että sen:
perustaminen el t a k a a s a i r a a l a v a k u u ­tusta.-
H a l l i t u s : e i antanut terveysr'
komitealle: minkäänlaisia ehdotuksia^
vaan suuren määrän numeroita Ja:
raportteja.
i Tämä on sitä toryjen viivyttelemis*
t a k t i i k k a a : Pääministeri F r o s t i n v i is
mevuotinen .:aloite kuoli nyt tähän;:- v
Terveysvakuutuksen aikaansaami­seksi
o l i s i tehtävä seuraavaa: ;•
1. K u u d e n t a i useamman maakun-^
nan olisi hyväksyttävä lUttohaUituk«i
sen, tammikuun- 26 päivänä tekemä:
tarjous j a yhden mistä o n oltava O n - ;
t a r i o b l t t o h a l l i t u k s e n asettamien
tojen mukaisesti. —,
2. S i t t e n olisi .hyväksyttävä asiaa
koskeva, l i U t o v a l t i o n l a k i.
y 3. O l i s i hyväksyttävä maakunnalli-^
set l a i t asiaa koskevana. - l
O n t a r i o n viivyttelemUien jarruttaa,
näiden toimenpiteiden täytäntöön pa^i
nemlsta. Alberta. M a n l t o b a j a Atlan^»^
t i n rannikon : m a a k i m n a t odottavat
O n t a r i o n toimenpiteitä. : '«:
Pääministeri Frost voisi::hyväks3^^
l i i t t o h a l l i t u k s e n :tekemän tarjouksen^
Ja n i i n ollen edistää terveysvakuu-;
tuksen voimaansaattamista vhikka^
samanaikaisesti pidättäisi itsellecm;
oikeuden v a a t i a suurempaa' a v u n a b^
toa: Myös hän voisi kuimnella työ^
väen pyyntöä, että suunnitelman m u ­kaisesti
myös annettaisiin vapaa lää-fchitä.
^ : '
Verorahojen jaossa j a terveysva­kuutuksen
menoihin osallistumisesJSa
pääministeri Frost o n asettanut 00-=
t a r i o n vähän kummalliseen asemaani
B a y S t r e e t i n Ulkemiehet eivät h a l i a^
maksaa osaansa veroista antaakseen
apua köyhemmille maakunnille, vääc-'
ka siellä j u u r i k a h m i t a a n eniten voit--
t o j a . Vaikka onkin Jatkettava v a a t i -'
musta, etta liittohallituksen tulee
o s a l l i s t u a ; suuremmassa määrin ter-'
veysyakuutussuunnitelmasta johtu-'
l a n d saisi 71 prosenttia menoistaan
e l i $8.77 henkilöä Icohden, Ontario
s a i s i 49 prosenttia -menoista, mutta
siitä huolimatta $11.77 henkilöä k o h -
*den. Tähän ei sisälly se $40 m i l j o o ­n
a a , j o k a Ontariossa' nylcyisin käsite­tään
m i e l i s a i r a a l o i l i i n j a tuberkelipa-r
a n t o l o i h i n .
O t t a w a n kieltäytyessä osallistumas­t
a tähän $40 m i l j o o n a n maksamiseen
pääministeri Frost uhkailee; että hän
tulee vaatimaan poistoja - työläisten
palkkatileistä - r - k a i k k i a a n n o i n $85.5
miljoonaa.: • Tämä o l i s i a i v a n m a h d o ­tonta
k i m huomioimmevettä O n t a r i on
budjettiylijäämä oli $48 mUJoonaa.
V a a t i m u s t a pitäisi a i n a k i n puolella
vähentää.
' Tämän lisäksi Frost haluaisi ke­rätä
$21 '-miljoonaa v a a t i m a l l a $10 S i ­säänpääsymaksua
p o t i l a i l t a j a $2 p ä i ­vässä
" v a k u u t e t u i l t a p o t i l a U t a " . Ot­tawa
kieltäytyy: hyväksymästä sellai-^
s i a esityksiä. Ja a i v a n oikeutetusti.
Työväestön tulee n y t vaatia', että s e l ­laiset
vaätimtikset syrjäytettäisiin.:
= - L a b o r Progresslve-puolue'"käy k a m ­p
a n j a a kautta' Canadan j a e r i k o i s e s t i -
k i n - Ontariossay j o t t a ^maakunnat. l o ­pettaisivat
- v i t k a s t e l u n j a ryhtyisivät
tositoimeeni -.Me . k a m i a t a m m e , että
liittövaltlorftullsi-osalllstua: suurem­massa
määrässä; - m u t t a olemme sitä
mieltä, että- sitä ei tu'e käyttää v e ­rukkeena
: -terveysvakuutussuminltel-man-
toteuttamisen -viivyttämisdcsi ja
vieläpä-kokbnäan kumoamiseksi; j o ta
vaaraa i m e i d a h^nv pidettävä varsin
m a l y i o l l i s e n a . : . O n t a r i o n on: kieltäy-
"Syttävä. Jarrulfamasta,:: Pääministeri:
Frostin:lonhjrvaksjTttäväv Ottawan
t a r j o u s . Sallikaamme: uuden , s a i r a a -
lakomisslon: toteuttaa suuiinitelina,:
Hyväksykööni.Ottawa tarpeellisen l a ­kipykälän
» j a jatkakaamme taistelua
paremmasta ' k o h t e l u s t a samanaikai­sesti
kun, terveysvakuutus on todelli--
suus.
päästökäs, A l b e r t Maysles,; J o k a t o i m ii
pyskoCogian i--;:professorina'/; Simmons
Collegessa; v i e r a i l i Neuvostoliitossa Ja
t u t u s t u i M o s k o v a n lähellläsljaitsevaan
kolmeen benkfsiä; t a u t e j a sairastavien
s a i r a a l a a n . Hän keskusteli p o t i l a i ­den^
s a i r a a l a i n henkilökunxian j a psy,^
k i a t r l e n k a n s s a t j a j u l k a i s i seff. t u l o k ­sena
viime ' v i l k o r a ' raporttinsa-: B o s ­t
o n i n y l i o p i s t o n . " G r a d u a t e J o u r n a l ''
JuIkaisusEa,
Neuvostoliitossa noudatetaan- k o k o ­n
a a n ; e r i l a i s i a menetelmiä: m i e l i s a i - :
rauden parantamisessa k u m : : tässä
maassa, sanotaan raportissa.
Neuvostoliiton v terveysministeri • s e ­losti
v i e r a l l f j a l l e ; että mitään t i l a s t o -:
j a - m i e l i s a i r a u d e n laajuudesta e i ole
kerätty.: Ministeriön yhdeydessä^ t o i - :
m i v a n i i / p s y k i a t r i a n : osaston j o h t a ja
i.tri.Serel»yakov selosti-minkälaisia
' m i e l i s a i r a u k s i a rsairaä^nissa j o u d u t a an
käsittelemään. -Noin-neljäsosa h o i d o .
k e i s t ä o n ;schizophrenian -uhreja-henkisen:
taudin, johon sairastunut
kieltää' todeiasuuden' tärkeiden: a l u ­eiden
olemassaolon j a vetäytyy sisäi­seen
maailmaan.
Meysles o l i - s u u r e s t i kiinnostunut
k a l k k e e n siihen, mitä nakl sairaa­loissa,:
Kashchenkon- mielisairaalassa
j o s s a : o l i 1,780; p o t i l a s t a ' o l i työkun­t
a a n : k u u l u v i e n lukumäärä 1,800, m u -
kaan"uettuna yksi:- p s y k i a t r i jokaista
kymmentä p o t i l a s t a kohti, - A l u e e l l i ­sessa:
sairaalassa^ jossa o l i 600 p o t i l a s ,
ta, h o i d o k k i e n j a h i o i t a j a i n s u h d e - d li
sama. : K o r s a k o w k l i n i k a s s a 140 po­t
i l a s t a o h 30 täydellä ajalla' toimivaa
p s y k i a t r i a l a n lääkäriä, ja•,120 ' s a m an
a l a n s a l r a a n h o i t a j a a . v : M a y s l e s ' : a r v l oi
Neuvostoliitoss; o:evan .4,000; p s y k i a t -
rialan lääkäriä.
-Yhdysvalloissa saattaa o l l a koko
maassa ; v a i n - k a k s i valtton: sairaalaa;
joissa- h o i d o k k i e n j a -hoitajien: suhde
o n s e l l a i n e n k u i n neuvostoliiton m i e ­l
i s a i r a a l o i s s a .
(Neuvostoliiton mielisairaalain i l ­mapiiristä-
Maysles - a n t a a ; seuraavan
k u v a n : ' - ^
UVinä: k u k i l l a Ja^kasveillatäyttyneisi
tä :vastaanottohuoneista : j a - u i ko
olevista kukkatarhoista"-läpi mieli
s a i r a a l a n < s i s u s t a n ' h i l j a i s u u s ' : huo
j n a u t u k s i n e e n i j a ; lopuksiVyfflsilöpsy
k i a t r i s t e i i u n (suurin osa venälaisls
lääkäreistä' o n - n a i s i a ) koko sairaal
näyttää olevan s i t e n kokoonpaiitu, et
tä se::tuo m u k a n a a n levon tunnet
j a / i h u o m i o n k i i n n i t t a m i s t a .hoidokkei
hin.^' . ,
May6'es sanoo Venäjän psykiatria
n o u d a t t a v a n e r i k o i s i a paraimusmene
telmiä, jotka ovat kokonaan vastak
k a i s l a - tässä< maassa käytäntoön ote
t u i l l e menetelmille,: Psykoanalyysi o
k i e l l e t t y ideologisesti s i k s i k u n se " l ii
allisesti korostaa sukupuolen j a v a"
na o n o l l u t j a o n s o t a r i k o l l i n e n T a n ­ner.
'
Tällaisiin vehkeUyihbi " P a a s i k i v en
l i n j a n " kukistamiseksi ryhtyneet h e n ­kilöt
ovat k u i t e n k i n itse paljastaneet
Itsensä henkilöiksi. Jotka .vastusta­vat
kan^iilVällstäyhteistyötä-Jäovat
v a l m i i t hylkäämään" S u o m e n k a n s a l ­liset'•
edut':: o m i e n ::rybm|lpsryteldensä
vuoksL
t o n r o o l i a ."
:, liobötemia; Johon sisältyi hermotei.
d e n - l e i k k a a n u n e n parantumattooueh
n f i e l l s a i r a i d en aivoissa; o n tehty - l a -
kivastaiseksi v i i s i vuotta s i t t e n - ; Pak­k
o p a i t a ;pn myös k i e r e t t y v i r a l l i s e l -
H dekreetilla.: K u n : venäläislssä^^mie-lisaiitBlolssa
o n niin p a l j o n lääkarel.
tä n i i n mitään v a i k e u t t a ei niissä ole
r a i v o t o h t a u k s i a -saavien : potilaiden
hillitsemisessä.
- Psykologiset syvälliset kokeilut on
myös kielletty. : : N e i i v o s t o ' i l t o n psy­k
i a t r i t ; selostivat ;Mayslesille että Ke
:eivät, ole • kä^ttaneet^^i)sykoIog;sia ko-
'keitä^kilä lähtien k i m sitä'Mkarästi
a r v o s t e l t i i n : kommunistipuolueen ta­h
o l t a V, 1936,
: Mitä neuvostomaan lääkärit teker
vät m i e l i s a i r a i l l e ? Maysles sanoo h e i ­dän
luottavan' sum-esti lääkkeisim,
j o t k a edistävät sairaissa . n u k k u m i s t a ,
joröta lääkärit uskovat o'evan suu­r
e s t a arvosta hermostotilan tasapai­n
o o n Osaamiselle, tämä pararmusme-netelmä
perustuen I . V . P a v l o v i n h a ­v
a i n t o i h i n . . H e :,myds käyttävät säh­köä
j a h y p n o t i s m i a u n e a edistämises­sä,
: S c h i z o p h r e n i a - m i e l i s a i r a u t t a vas­t
a a n 'psykiatrit-käyttävät 'jOniln 'm-r
suhnkv.uuneen vaivuttamlsessa, ker­too;
M a y s l e s . : SJ^tä täydennetään u n i -
p a r a n n u k s e l l a j a .< viimeisenä keinona
käytetään sähköiskua, mutta viime-
Siinäinittu :katsotaan - U i a n Julmaksi
menetelmäksi j a s i i h e n rtinvaudutaan
v a i n harvoissa tapauksissa.
Venäläiset lääkärit uskovat myös
käytännölliseen työhön mifelisalrai-den:
parantamisessa.V -MaySles: sanoi
k a i k i s s a ' m i e l i s a i r a a l o i s s a , joissa hän
v i e r a i l i ; p o t i l a i d e n ^ o l l e e n ; työntoUHus:
sa.; 'Heidän'mielensä j o h o n k i n am­m
a t t i i n : kiinnittäminen a-vustaa ter­vehtymistä
Perheenjäsenten ja
työtoverien s a l l i t a a n vapaasti v l e r a i ll
l a p o t i l a i d e n luona,
•Tietenkin löytyy-ihmisiä, j o t k a k i i -
rebtivät etsimään " r a k o j a " Hfeyslesm
selostulEsestav N e pitävät mabdoUise.
n a — n i i n k u i n k a i k k i e n -vierailujen
yhteydessä — sitä että Mayslesil'e
näytettiin i : " v a i n - sitä, j o t a h a l u t t i in
näyttää." Mutta ' yhdysvaltalaisen
u u t i s t o i m i s t o n - ' tiedealan?: t o i m i t t a ja
( J a t k u u 3. sivuHa)
PÄIVÄN PÄKiNÄ
Missä fienee pääoinan;;vdvoltisuus
oona;
aisuu
-Eilen: i l l a l l a - - odotellessani • bussia
päästäkseni r a k k a a n . a v i o s i i p p a n i . l u o ,
silmäilin: asemalla< odotellessani k a u ­p
a t t a v a n a olevia j u l k a i s u j a j a let^
tiä: NUtä o l i kyllä Jos minkä värisiä
j a : mallisia^ > m u t t a silmääni kultenr
k i n t a r t t u i y k s i , j o t a e n o l l u t vähään
a i k a a n tavannut.
N i i n . s i e l l ä , o l i tuo suurpääoman
pää-äänenkannattaja, F i n a n c i a l Post,
Eikä se oikein työpilehen lehdeksi
sopisikaan, sillä: j o u d u i n siitä m a k s a ­m
a a n kokonaista:; kaksikymmentä
senttiä.
3 J i i n , m u t t a m i n u n h a n ^ j p i t i k i i y p u -
bua^ siitä, m i s t ä ' siinä- k i r j o i t e t t l i a.
L u o n n o l l i s e s t i k i n . e n s & s i v tounituskir-j
o i t u s ; siltiäbätf lehden kanta aina
ilmaistaan. Otsikolla'.^^Rikkaudella on
vien k u l u j e n peittämiseen, niin s l i t S käyttönsä;; j a f velvollisuutensa'': l e h ti
h u o l i m a t t a on tunnustettava, riEtfli4knrJ<^ttaa:,. ' ; ^
Ottawan tarjous o n kohtalaisen khti^l '"''"'Päiväföhdlssa b i l j a t C a i n j u l k a i s t i Jb
t n u l l i n e n . Sen mukaan Newfound-1 i m t i n e n t a n a d a l a i s e n finansslmielhen
70 m i l j o o n a n d o l l a r i n omaisuudesta:
S e omaisuus. on- kerätty, m i e l i k u v i ­t
u k s e l l a j a päättäväisyydellä."
-; Siihenhän: a l l e k i r j o i l E a n u t : t a k e r t ui
b e t L J u o l a h t i mieleeni, että-, eihän
/«siinä k a i työmiehiä t a r v i t t u k a a a . k n n -
l i a n v a i n .mies: omaa k y l l i n hyvän
: m i e l i k u v i t u k s e n / j a : k y l l i n p a l j o n päät­täväisyyttä
ajaa: l a i t o k s e n s a : p e r i l l e .
E d e l l e e n samassa kirjoituksessa
p u h u t a a n ; miehestä: j o k a " k u e l i : ä s ­kettäin
r j a o l i ^ t u o t t a n u t koko e l i n ­ikänsä
r i k k a u t t a , kerännyt sitä ja
säilyttänyt s e n minkä o l i saanut k e ­rätyksi.
M u t t a on h y v i n k i n varmasti
todettu,; j e t t ä l ^
y l i t t i 200 .miljoonan d o l l a r i a j a että
h ä n e i jättänyt yhtään mitään ^ y l e i ­s
i l l e byväntekeväisyyslaltoksille,: s a i ­r
a a l o i l l e , oppilaitoksille eikä k u l t t u n -
riUisine y r i t y k s i l l e - t ; .
Näin edelleen täniä^; suurpääoman
äänenkannattaja toistaa vain, että
nämä. r a b a t ; ovat ::kerfiänt3meetJ: y l i -
teen - l ä j ä än tämän vyyhden benkilön
toiminnan, johdosta.
Vilkaiän; lehteä vähän - pitemmälle
j a n i i n h a v a i t s i n erään k i r j e e n v a i h -,
t a j a n v a l i t u k s e n siitä, k u i n k a : teräk­sen
h i n t a j a terästyöläisten palkat
ovat yhteydessä ^/tmsilnss;/:^ n l m i t t i i i rr
k i r j o i t t a j a n mielestä. :Bän -valittaa:
:'*MahdolIiQen puute :(teräkse];--N>
ix koboavat .vliinnat n y t ' j o vaiheutta-'
vat ryppyjä: j o i d e n k i n o t s i i n . . . Jcs
terästyöläisten onnistuu saada s u u ­rempia;
lisäyksiä: p a l k k o i h i n s a j a m u i ­t
a e t u i s u u k s i a . n i i n ; m a h d o l l i s e s t i ' t e ­räksen.-
hinnat kohoavat."
N y t jo ^otetaan työläinenkin :buo-mioon,^>
kim tulee kysymykseen m i ­t
e n v o i t a i s i i n lykätä syy- tuotteiden
h i n t o j e n kohoamisesta j o n k u n Jboisen
h a r t e i l l e . Eihän se sopisikaan ^mäille
eikä; b a l m e i l l e . jos" tunnustettaisiin
j o s s a s a n o t t i i n : *
- .v*'Caaadälaisten yhtiöiden • jakamat
voltti^osingot saavuttivat uuden'enr
nätyksen ; tänä /-vuonnai - Ensimmäi-s
e n * k o t o e n . to
e t t i i n :• m i l t e i 8 p r o s e n t t i a • enemmän
;?tunnpennTis;:allefc>:::Vpitto-osinkoina
k u i n -viime'/vuonna. ennkkko^urT^oi-den
: m u k a a n $172 miljoonaa v e r r a t ­t
u n a $160 miljoonaan v.'1955. S u u -
rlxmnat.voitto-osink»jen lisäykset.ta-p
a h t u i v a t öljy- j a kaivososakkeiden
k o h d a l l a . "
- N i i n se todellakin näyttää; olevan,
abiakin F i n a n c i a l P o s t i n mukaan,
että k u n . rahat j a omaisuudet on^ ker
rätfy 3*iteen läjään Ja y h d e n mie­hen
'tai y h d e n ; p i e n e n ; j o u k o n
l i n n a n alaisuuteen tai ^omaisuuddlEEi.
että; s u u r i e n ; v o i t t o j en kiskominen on
päätekijä tuotteiden ' h i n t o j e n k o h o a ­miseen.
«
K u i t e i i k i n , t e k i m i e l e n i ' s e u r a t a tä-^'
tä. kysymystä vähän edeUeec j a n i in
t a r k k a i l i n s a m a n lehden samaa, n a - '
meroa' j a vieläpä sanma-äviiaidn Ja
n i i n b u o m a s l n sieltä pienen'pätkän
n i i n s i t t e n siitä On: annettava maine
j a k u n n i a sille o t o k s e l l e ' j o k a niitä
hoivaa. M u t t a toisessa tapauksessa,
kun.meidän kansamme v a a t i i Joiddn-l
a l s t a osuutta - tekemästääxi työstä,
n i l n s i l l o i n n o s t e t a a n h e t i kädet p y s ­syn-
Ja s a n c t a a n . että työläisten syy
se o n , - k u n h i n n a t ; kohoavat.
MiKsfflhän lienee ipääoman' v d v o l K '
.suHs?'—'^Nemo. - "