1928-08-15-07 |
Previous | 7 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Päakönsiilivirasto
> Canadan vszten saoxfttaa kat*
. maan Tirsl&ella . ednstoloeQr
jalavia tehtivza, antaa paasejt
^tkostosta varten kotimaahan ta
samalle. Tahvistaa asiakirjoja, kUn-
BÖksiä y-nu, selvittäS perintö- j»
loita Suomen kansalaisiin kohd!»
gvia asioita.
Osoite:
ConsnUte General of FialaMd.
Room 918
1410 Stanley Street, MontreaL
(Corneräsi. Catharine uid Stanley-
AKSELI RAUANHEIMO
pääkonsnli
Lisäksi on Saomella edascajiii<
nadassa: KonsaU Erick J Kurt*-
Arthur, Ont. — Adiel Säari-näki.
319 Bay St., Toronto, Ont. —
I. P. Albert Hermanstn, 479 Main
T., Winnipeg, Man. — Thomas
ranssi. Box L, Sopper Cliff, Ont.
Luokkamoraalia
Vihollisemme ylvästelevät sivis-
Ityksellään v — herrassivistykselläy
jjonka edustavin ja silmäänpistävin
I piirre on k a i k k i e n j a kaiken sen h a l -
Iveksuminen, joka ei sovellu heidän
[hyväksymiensä käsitysten piiriin.
JNylsypäivän porvari, normaalikvali-jteettia
nimittäin, on siitä erikoinen,
letiä hänet on vapautettu kaikesta
j omintakeisesta ajattelusta. Mikään
aikaisempi yhteiskunta ei ole kyen-
Inyt luomaan n i i n yhtenäistä j a kaikinpuolin
henkisesti kahlehtivaa- k a s -
I vatusjärjestelmää, kuin mitä por-
I värillinen yhteiskunta on luonut.
Kasvatus alkaa j o iässä, j o l l o i n lapsi
ion vasta heittänyt äitinsä rinnat, ja
: loppuu kun ihminen on hautansa
I partaalla. Koulut, kirkko j a sano-imalehdistö
ovat tämän kasvatuksen
i mahtavia välineitä. Näin onkin luotu
ihmistyyppi, jolle omintakeinen
ajatus j a objektiivinen erittelykyky
on ylen heikkoa, usein olematonta,
mutta koulussa opitut säännöt k a i k ki
kaikessa.
Tästä johtuukin, että .pelkäämätön
ja vapaa ajattelu onkin luonteenomaista
vain palkkatyöläiselle,
joka vähimmin on kouluja käynyt,
mutta'jonka elämiä — raskas palkkatyö,
koneen orjuutus ja ainainen
epävarmuuden t i l a — pakosta työntää
nuoresta" pitäen ajattelemaan
mahdollisuutta tällaisen järjettömän,
henkeä kahlitsevan j a lohduttoman
I olotilan muutokselle.
I Näin"\siis pörvarikasvatuksen r a -
! jojen ulkopuolelle kasvaa —- uusi
ihminen; t y y p p i , j o l l e luonteenomais-j
ta on omakohtainen ajattelu j a vapaa
maailmankatsomuksen muodostaminen;
vapaa kuitenkin v a i n siinä
mielessä, että häntä sitoo yhteiskunnallinen
asemansa, vaikkakaan eivät
yhteiskunnan määräämät kasvatukselliset
periaatteet. Tällaisesta i h m i sestä
muovailtuu yhteiskunnalle sen
tosivaarallinen,vihollinen, vihollinen,
j o k a ei hetkelöikään herkeä hakemasta
aseita vastustajansa kukistamiseksi,
j a joka ei lopeta vihoUis-suhdettaan
ennenkuin vastustaj ansa
on täysin j a ainaiseksi nujerrettu.
TyöläisvihoUinen on porvarille sitäkin
vaarallisempi, kun hänen on ollut
pakko hakea aseitaan porvarin
omasta asearsenaalista.
P o r v a r i on kasvatusmenetelmiään
toteuttaessaan j a kouluutustaan täy-dentäessään
pitänyt silmällä v a i n r a -
hansaalistusta. Entisajan totuuden
hakijat filosofiset mietiskelijät ja
vapaat luonnonsalaiguuksieh tutkijat
— ovat saaneet väistyä matematiikkaa
tai muita valmiiksi muovailtuja
tieteen tuloksia ahmivan rahansaaliga
tajan j a hyvän virkapaikan t a i hyvät
u l o i s t a riistäjäruoskan heiluttajan
*Äsemaa toivovan tieltä. Porvari on
muuttanut tieteenkin rahansaalista-jan
välikappaleeksi, jonka arvo mitataan
vuositulojen mukaan.
Samalla t a v a l l a on t a i t e i l i j a alist
e t tu palvelemaan mammonaa. Me-cenaätti
taiteen hyväksi l i i a l l i sista
varoistaan rippeitä antava porv
a r i — on taiteen sisäUön määrääjä.
Myöskin naisen arvo mitataan rahalla.
Köyhän, kauniin naisen arvon
mittaa porvari tavallisessa k a t u kaupassa
iltahämyn aikana tai yö-lyhdyn
valossa. Ja rikkaan naisen,
j o l l o i n ei kauneus tule enää kysymykseen,
arvo mitataan herrojen^
klubihuoneissa tai hajuvesiltä löyhkäävissä
naisten pudoarissa. Edellisten
arvo mitataan sadoissa, jälkimmäisten
- miljoonissa markoissa.
Kummassakin tapauksessa ovat naiset
porvariyhteiskunnassa siis eräässä
mielessä tasa-arvoisia- Kumpikin
on vain rahalla mitattava nautinto-väline,
olkoonkin, että ensimmäisessä
tapauksessa porvari antaa ja
jälkimmäisessä tapauksessa porvari
saa rahaa. Voitto kuitenkin n i i n kuin
nähdään on porvarille edullinen.
Tätä luokkamoraaliaan, jonka tässä
muutamilla piirteillä olemme esittäneet,
verhoaa porvari kaaneilla
o l i o - j a laatusanoilla, viimemainitut
vielä mieluisasti, ylistävillä superlat
i i v e i l l a vahvistettuina. Milloin se
on sivistyksen korkein saavutus;
m i l l o i n taas henkisen k u l t t u u r i n kaunein
kukka j a korkein ihmiskunnan
ihanne, ellei se ole ihan kumoamat
on jumalallinen totuus, riippuen
siitä k u i n k a paljon kulloinkin maksetaan
arvostelijalle tai kirjoittar
j a l l e .
K u n koneen ääreen kytketty tai
pitkään uuvuttavaan ruumiilliseen
raadantaan sidottu nuori palkka-orja,
j o n k a nuori sielu epätoivoisesti
tempoilee korkealle kohotakseen,
tuskissaan l i a k e e ulospääsyä, on en-
«inimalsenS ' **totaataui'*, joxäca h ln
toteaa häntä ympäröivissä yhtels-knnnassa,
ylläberrotta alaston raakuus,
jonka päältä hän joutua vetämään
peitteen. Tätä raakuutta ei
hänen silmissään lievennä sekään,
että rippeitä vanhemman ajan patriarkaalisista,
oloista on vielä jälellä;
henkisesti tyhjää ilmaa haukkovien'
käsityöläistä, pikkuvirkamiesten ja
talonpoikaisperheitten keskuudessa.
Ennen pitkää hän huomioi, kuin](a
nämä piirit eivät enään kykene mi-,
tään luomaan, eikä edes vanhaa var-;
jelemaan, vaan päinvastoin, tylsäiiäi-'
sesti pitäen kiinni menneestä maail-masta
j a xaenn^sä ih«nteinta>. vihal-senunin
vihaavat äta uutta, miti
edustavat työläisten piirit, kun heitä
todellisuudessa musertavaa kapitalismin
kulttuuria.
Seuraava askel työläisnuorelle on
siirtyminen työlusten omaan • maailmankatsomukseen
— uuäen ihanteiden
valloittamiseen —> uuden
luokkamoraalin omaksumiseen ja
onum minänsä sovittamiseen uuteen
henkiseen ympäristöön, sekä loppujen
lopuksi aseisiin astuminen oman
luokkuisa päämäärän toteuttamista
varten. Sellainen on suurin piirtein
tyÖläisyksilSn kehitys.
P O R T A R T H U R I N J Ä F O R T V t t LHKEMIESTEN
ETELÄN AURINGON ALLA
Kirj. Eino Kataja.
Mustanmeren rannikon kuumilla
rantakivillä loikoillen paistatteli e-räs
pohjolan poika maallista olemustaan.
Mukavalta t a i s i auringon lämpö
tuntua ruskettuneeseen pintaan,
koska hän vähän väliä käänteli m i l l
o in mitäkin puolta auringon paahdettavaksi.
Samalla hän tyytyväisenä
silmäili lainehtivan meren sinisiä
aaltoja.
K u n kuumuus alkoi rasittaa l i i a k si,
nous) hän ylös, käveli rantaan
aivan veden rajaan asti j a etsi laiskasti
katseillaan j o t a i n päämäärää,
jonne voisi uintinsa suunnata. Samalla
huomasi hän uimarin, joka oi-jkealta/
luHen ui rannikon suuntaan
noin kolmensadan metrin päästä
rannasta. , Päämääränä nimarilla
näkyi olevan kaatunut puu, joka o-li
joutunut aaltojen kuljetettavaks
i - j a j o n k a . oksat j a juuret törröttivät
hauskasti vedenpinnan yläpur-lella.
Rannalla katseleva nuorux^i-nen
laski, että hän, jos uisi nopeasti,
ehtisi puun iuc ennen tuota toista,
voisi vallata puun ja sitä
runa käyttäen r'''ata rantaan . ' . u -
Icn kuljettamana. Aavistaen, ftta
> saattaisi ehkä syntyä kilpailu hänen
j a tuon toisen uimarin välillä,
sukelsi hän veteen j a alkoi voimakkain
vedoin uida päämääräänsä kohden.
Välittämättä'pitää silmällä k i l p a i lijaansa
ui hän suoraan puun luo,
t a r t t u i oksiin ja aikoi kiivetä rungolle
istumaan. — Terve toveri, -—
kajahti äkkiä helakka tytön ääni
ja tummakutrinen pää vilkisti esiin
puun takaa, — kerkesimpäs ennen
.teitä, te veitikka. Te aloitte viedä
tämän leikkikalun minulta, mutta
olitte huonompi uinnissa ja hävisitte
kilpailun. *
, — Sitä en aikonut — selitti nuo-
I r u k a i n e n puolustellen, — miten minä
tuollaisen jättiläisen olisin voinut
mukanani viedä. Tarkoitukseni
oli kyllä ehtiä tänne ennen teitä,
"mutta siinä epäonnistuin.
Tyttö katseli poikaan nauravin
silmin, tarttui erääseen oksaan ja
heilautti itsensä rungolle istumaan.
— Tule sinäkin tänne, sanoi hän,
jättäen äkkiä t e i t i t t e l y n , — j a kerro
kuka j a mistä olet. Venäläinen
et ole, sen kuulen puheestasi.
P o i k a noudatti kutsua asettuen
vastapäätä tyttöä.
— Nimeni on Eino Koskela, —
sanoi hän tarjoten samalla kätensä
— olen kaukaa pohjoisesta, Suomesta.
Tyttö t a r t t u i ojennettuun käteen
puristaen sitä reippaasti.
— Minua kutsutaan Marusjaksi,
olen Kaukaasiasta.
Seurasi hetken äänettömyys, jota
häiritsi vain aaltojen loiske n i i den
sattuessa vasten puuta, joka
hiljalleen kulkeutui maata kohti.
Eino h y m y i l i.
— Tämä on koomillisin tilanne
missä milloinkaan olen tehnyt uusia
tuttavuuksia. Ajattelehan toveri,
tämä "hevosemme" saattaa olla kotoisin
Turkista, sinä olet Kaukaasiasta,
minä Suomesta, ja koko tätä
kansainvälistä yhtymää kuljettavat
Mustanmeren aallot kohti Neuvostol
i i t o n rantaa.
— Tilanne on todella hauska, k u ten
uusi tuttavuutemmekln. Toivottavasti
ei se lopu tähän, vaikka
onkin näin omituiscllA tavalla alkanut.
Eipä tietenkään. Voimmehan
tavata vaikka tänä iltana.
- r - Niin, illalla klo seitsemän
vuorijuuren y l i j o h t a / a l U sillalla.
Sopiiko?
— M a i n i o s tL
— NäTiemiin siis!
Puhuessaan oli M-irusja noui-spt
puun rungolle seisomaan ja viimeiset
sanat sanottuaan sukelsi veteen.
Eino jäi paikalleen ihailemaan tytön
mainiota uintia j a aaltojen yläpuolella
kohoavaa tummankutrista
päätä.
Sovittuna aifcna tapasivat loisensa
s i l l a l l a;
— Kerrohan minulle —• pyysi
Marusja heidän kaikiessaan hedel-mäpuutarhan
läpi vuoristoa kohden
johtavaa polkua myöten, —^ min-käJaista
on sinua kitimaass-isi h i e l lä
kaukana pohjolassa.
Istutaan tuohon päärjTiäpuun
alle, siinä on mukavampi keskustella..
Marusja suostui- Istuutdessaan
he loivat katseensa siihen suuntaan,
josta olivat tulleet.
Näköala oli todella ihana. Laskeva
aurinko loi j u u r i viimeisiänsä-teitä
hedelmäpnutarhojen, viinivil-j
e l v s l ^n j a kukkakenttäin ylL A l -
hss-lla rannassa MLstanmeren v a l u vat
mainingit iskivät santavalliin
pärkyttäen Ilmaan hopean valkoista
vaahtoa. ,
Mikä ihana näky — huudahti
Eino — vähinkö vaan että se hetken
kuluttua häviää pimeän peittoon-
Niin, sinäkin pyysit minna
kertomaan jotain kotimaastani.^ Sen
kyllä teen mielelläni, mutta kerro
sinä ensin jotain, kerro itsestäsi.
— Mitäpä minulla olisi kertomista
— sanoi Marusja vältellen, mutta
alkoi kuitenkin. — Työskentelen
Tuapsen satamakonttorissa konekirj
o i t t a j a n a . Olen nuorisoliittolainen.
N y k y i s i n olen kesälomalla. — Joko
riittää?
— Sinähän teet pilaa pyynnöstäni,
jos luulet niin vähällä pääseväsi.
Missä olit kansalaissodan aikana?
— P u n a - a r m e i j a s s a sotilaana.
— Sotilaana? Miten joudui:: sotilaaksi?
Kerrohan!
.—- N o , olkoon menneeksi, voinhan
kertoa. Tuolla Icaukana vuorten välissä
olevassa pikku laaksossa on
Staraja derevnja-niminen kylä. Siellä
olin lapsuuteni pivät vanhempieni
ja kahden nuoremman veljeni
kanssa. Kylä on verrattain eristetyssä
asemassa muuhun maailmaan
nähden ja rauhassa sen asukkaat
vilfelivät maitaan, hoitivat puutarhojaan
j a palvelivat jumaliaan. Sitten
alkoi kansalaissota. Siitä kuulimme
v a i n epävarmoja huhuja, kun.ie.<«
eräänä päivänä joukko valkoisen armeijan
sotilaita saapui kyläämme.
E n s i töikseen he hirttivät neljä
kylämme parhainta miestä toisille
pelotukseksL
On luonnollista, että kylän väki
ensi hetkestä sekä pelkäsi että v i hasi
raakoja muukalaisia. Vihaa
k i i h d y t t i vielä se, että he alkoivac
ahdistella naisia. Kukaan ci ollut
varma hengestään, eikä kukaan naisista
uskaltanut l i i k k u a kotins-ä piiriä
ulompana.
S i t t en he vangitsivat minut. Ei
siksi, että olisin jotenkin rikkonut
heidän määräyksiään, vaan eräästä
toisesta syystä. Olin silloin viisitoistavuotias
ja meidän heimomme
naiset ovat siinä iässä melkein täysikasvuisia.
M i n u t vietiin taloon, jonka valkoisia
sotilaita komentava upseeri
oli valinnut asunnokseen ja josta
hän oli ajanut pois talonväen.
E n viitsi yksityiskohtaisemmin
kertoa mitä tapahtui i l l a l l a . Sanon
vain sen, että se roisto ei onnistunut
r a a ' a l l a voimallaan voittamaan
" v u o r i s t o n v i l l i k i s s a a " , joksi m:nua
kyläläiset leikillään kutsuivat, vaan
välillämme olleessa kahakassa sai
hän oman tikarinsa rintaansa kahvaa
myöten.
K a u h i s t u i n itsekin tekoani j a pak
e n i n . talosta. Kotiin en uskaltanut
mennä, sieltähän sotilaat minut löytäisivät,
kun teko tulee ilmi. A i noa
kylästä johtava tie o l i sotilaitten
miehittämä, mutta minä tunsin
vuorten yli johtavan polun j a pakenin
sen kautta. Seuraavana päi- j
vänä jouduin sotilaiden vangiksi, c i '
valkoisten, vaan punaisten. K e r r o i n (
heille kaikki mitä tiesin valkoisista.
He uskoivat puheeni, sillä heidän
tiedustelijansa olivat myös toden-x.
eet V H ' k o i . . - • 1 majailevan ^vlä'^J^m-me.
K u n p'ir«»i'*••;.•: pa;.V'.ixnt hyökkäsivät
kylään tien kautta, osoitin m i nä
pienen joukon vuorten yli valkoisten
selkään. Taisteia oli ankara,
sillä valkoiset.eivät voineet paeta
korkeitten vuorten ympäröimästä
kylästä.
K u n kylä oli v a l l a t t u , löysin kotini
raunioina j a omaiseni ruumiina, i
Valkoiset olivat syyttöminä *koita-neet
roistomaisen pääll'.kkönsä kuoleman.
Seisoin kotini raiinioitten
ja omaisteni ruumiitten ääressä ja
•—• i t k i n . . .
M u t t a minä i t k i n vain hetken-
Meidän heimomme naiset itkevät
harvoin. He kostavat.
O l i n viisitoistavuotias, jlman k o -i
tia, ilman vanhempia, edessä väin •
yksi tie — kosto. Puin päälleni punaisen
armeijan sotilaspuvun, tart
u i n kivääriin jä seurasin heitä '.u-kemattomiin
taisteluihin. M i n u n tiiB-;
ni kulki kostoon, — ja j u m a l a u ta
— minä olen kostanut.
Eino katseli häntä ihaillen,
— Tuollaisia ovat Neuvostovallan
naiset -— huudahti hän. — Ei ole
hyvä imperialismin saaliinhimoi^tcn
korppikotkain iskeä kjöisiläa ^fiihen
nc-nvostojen maahan, j o t i •inuiiiai-scM
uljaat sankarit j a sankarittaret j
puoluibavat.
Tohtori
J. C. IKainonii
MD., LJI.C.C., M.CJ>. & S.
KIRUBGI J A SPECIALISTI
SUKUPUOLITAUDEISSA
Konttori 12-14 Boss BUc,
Simpson ja Victoria katnjoa
knlmaMa
Puhelin 2077 S. Kotiin 2077 K.
FORT WILL^AM. ONT.
Hammaslääkäri
Tohtori ELGIE
Huono 7. CUnie BIk.
MeCartney'n i * Bnrk*'n jrtipaololla.
Victori» Av. im Broilio St. k n l m a Mo
FORT 'WILLiAM
Vastaanottotunnit: p&ivisin 9 tup.
—9 lp. ntasin: 7—9. PofacUB
1008 S,
Toimisto tyttd pnlyia «OOBIM
«tnelantia
TYÖLÄISTEN YSTÄVÄ
Muistakaa tämä. Kannattakaa
miehiä jotka tuntevat työn arvon.
Monet ovat tyytyväisiä palvelukseeni
j a kohtuulliseen hintaan. Kaksi
lajia ruumis- j a sairasvaunuja.
(Hautaus koti ilman maksua)
JAMES CARDINAL
(Seuraava postikonttorista)
uhelin S 7 4 0 - A u k i päivällä j a yöllä
121 May St. N., F o r t WiUiam, Oht
KALEVA SUOMALAINEN APTEEEI
Kaikki meidän suomalaiset kotilääkkeemme ovat valmistettu Suo
men yliopistossa käytännössä olevain oppikirjain mukaan^ sekä
K. G. E . Njnnan^in erikoiskatsannon alaisina. Me käytämme ainoastaan
parhaita rohtoja valmistukseemme.
KUMMITAVAROITA
Kuumavesipuasia, hinta $1.26
$2.00, $8.00, $4.00 Ja $6.<A)
Kuomayesipusdn letkuja,
hinta >|B,.................$1.00
Ruiskuja naisme, hinta fS.60
Ruiskuja miehlHft. hinta $1.00
Ruiskuja Ihpsine, hinta .86
Korvaruiskuja, mnta .85
Nenäruiricuia, hinta ^6
VarmuusesineitS naisiHe,
hinta ...k ......$3.50
Varmuusesineitä miehille,
hinta $8.00 tus,
y.m., y.m^
Kääreitä, Plaastaria,
Haavapumpulia 25e, 40e. 75e,
$1.50.
HaBvakfiSreit& 1' 20e. 2' 26e
Exemasalvaa. hinta 76e
Hoffmanin äppoja. sydla-alusUpnua
...—60e Ja $1.90
Selkiplaaataria .„ •.$«
Rintaplaastaria .60
Mnnaaisplaastaria ........ .60
Eettnritfirpittii, yskiin
Ja henceuahdistukseen .60
Halvausvetti, hinta .... .60
HlusBIjyi. hinta ...... .60
Hammastippoja, hinta.... .26
HammaskittiS, hinta .... .10
Hammasharjoja, hinta S6e.
40c, 60c Ja 75e.
Hemoroidesalvaa, hinta 76c
Rajupihkaa, hinta 26e unssi
Intihlinjamenttiä, hinta ,60
Snellmanin koUikkltippoJ» ,60
Kamferttiviinaa, hinta .... .60
Kamferttiöljyi, hinta 60
EmSHppoJa. koliikkiin Jasy.
dänaloakipuun. hinta .RO
Bammaspulveria. 26e ja kue
Ihosalvaa. hiata . .SI
Kanfcittla. kaivaa t6c ansat
KaMferttHinJamcnttla .... .6«
BvBUDialaaataria .26
KolaMnulsia tippoja
Laaliajunenttia &(
Narvin tippoja 6b
PasranaJosaippuoita .60
Piinkivic^spulveria ..... 5t
PQUDÖIJFI S**
Puhdasta Norjan kalan
maksaflljyi.
hinta .....60e J» I.JOt.
Mnseintippoja 50
Prescrveeraavia tippoja .60
Riigapalsamia fi<*
Sllmivettl «•
Sllmftsalvaa 5(
Sun- Ja haminasvetti f»*'
T I L A T K A A molUE I&ik«in«tt*Io. Mollli on M n t a v n n n kaikkia Snoman. Canadan Ja Amorikns
UakkeitS, kvnmitavaroita. maakoorantaaaloja y. m. M* m n k M m u * »oa»ir«k«» k a i i k l . U tB.OO t«l
•iti bomniato tiUnksista. — ErikoialSikolootUlot nsianlobill».
TEEKI
PORT ARTHUR, Ont K. G. K. NYMAN, OmisUja.
SBemaisa J« Canadassa tutkinnon suorittanut apteekkari.
TWIN CITY BOTTLING W e R K S
v a l m i s t a a
ehdottomasti parhaat pehmeät Juomat kaksoiskaupungeissa, käyttäen
ainoastaan ensiluokkaisia mehuja ja sokeria. Sacbarinia el
käytetä. - Kaikki tuotteet ovat täysiarvoisia Ja puhuvat puolestaan.
LINJOILTA TILAUKSET MYÖSKIN TERVETULLEITA
, —Osoite —
TWIN CITY BOTTLING WORKS
Puhelin So. 2100
819 Minnesota Street Fort Williani, Ontario
V. Tuomi, omistaja. — Asunto 647 Prince Arthur Bivd.
PORT ARTHURIN OSUUSRUOKALA
„ . '"y^A^^*^" P^"***^"«» ylläpitämä Ja kontrolleeraama liike.
Vaivaisella vartilla saatte siellä kunnollisen aterian. Mitä suuremman
kannatuksen annatte omalle liikkeellenne, sen paremmin Ja
sitä kunnollisemmin se silloin kykenee teille antamaan palvelustaan.
Kannatus omalle ruokalalle merkitsee teidän oman toimintanne
voimistamista. '
VIGOR CO.OPERATIVE SOCIETY LIMIT&D.
3 1 6 Bay Street Port Arthur. Ont.
Hyväksi tunnettu AUTOMEKANIKKO
John Rajakisto on alkanut autcfjen korjaustyöhön alla olevaan l i i k keeseen.
Pitkäaikainen kokemus autoalalla. Kansalaiset, voitte
täydellä luottamuksella kääntyä puoleemme. Työ ehdottomasti
ensiluokkainen.
HUOM.I Gaaoliinia, olJya, rasvaa. Asiamies Durant ja
Cbandler autoille.
SERVICE GARAGE
Alyoma ja Queen katujen kulmassa PORT ARTHUR, ONT.
Miksi teidän tulee kannattaa osuusliikettä?
^„l„J?^"m °= l^^J"*®" J*» farmarien oma liike. Joka Jakaa liikevoitot
kuluttajilleen. Port Arthurin osuusliikkeestä Jaettiin Smrvuoden li£e.
voitto $6.000.00 osakkeissa ostajiUe. — Port Williamin «fk£n kulS
pääomani, lllkerahaVtorTihdJ^^^^^^^^ O B &
yksityisessä liikkeessä luovutatte liikevoiton yksilön pussiin. — Osuusffik-keen
kannattajana hyödytätte omaa liikettä Ja itseänne. ÖstemalK osak
IT'^'*^,^^'^! P ^ * . " ® liikkeen hallintoon Ja Johtoon määrtävfitol
ka7nattaja!"""' ""'^'''"^ '^'^^ olemaan osuSl
Tehkää tilauksenne OS.:
The International Co-Operative Trading Co. Ltd.
292 Ba, S»., Port Arthur. O a t . — 513 Simpson St., Fort WiIIiaB,. Ont.
Leipomot 60S Simpson St.. Fort Wmiara. Ont.
ALGOMA STEAM BATH
AND BOTTLING WORKS
146 Al^roma St, South. — Port Arthur, Ont
• Suositallaao
HÖYRY., SUIHKU.. AMME- JA HttYRYKAAPPlKYLPYJA
Auki joka arkipäivi kollo \-^l2 ySIIi
VirTotusJuomatiinukset lahetetiiKn kotiin «iiattaMsa
PUHELIN 2400 N.
CITY G R O C E RY
(Entinen Smlley Gröeerr)
Jättälcää tilauksenne meille j a koLeilkaa liikettämme, vakuutamme ensi
luokkaisella tavaralla ja hyvällä kohtelulla Baevuttava>i suosionne.
86 Soatb Cumberand Street, Port Arthur, Ont.
MATTILA & HIETANEN, ombt.
BAY ST. MEAT & FISH MARKET 1
S U O M A L A I N E N L I H A K A U P P A -
Ensiluokkaista tuoretta ja savustettua jä keitettyä lihaa j a kal&a.
Phone N2713 — Huolellinen palvelus — 288 Bay St
H. K A N T O LA
PORT A R T H U R ONTARIO ill
KIVELÄN LEIPURILnKE
Tarjoaa teille ainoastaan ensiluokan. aineista valmiatattuja tuutt<ii-ta.
KfiyttakäA meldin tuotteita: Linjoille lähetetään.
^ KIVELÄN LEIPURILIIKE
Pubolin 1618 N. — . 111 Seeord SI. - ~ — - PoH Artbur. Ont.
r . w w w n n u ' w > d i i N
A S I OI MI S T O N
olen avannut Port Arthurissa. Toimitan kalkenlnontelsia asioita
Toimin tulkkina, suoritan käännöstyötä, hankin talnopllllsla neu^
voja, Ja valmistan maansiirto y.ih. aslakirjbja.
Valitin henki., palo., ' Valitan klinl.lmisloä.
automobiilL ja Taloja vuokrataan,
ybteenajo vakuutuksia. Rahaa lainataan. .
Postin kautta yleisön palveius erikoisala. |
RUDOLF E. HULKKO
284 Bay St. — PORT ARTHUR, ONT. — Pbona N. 911
Leikatkaa irti Ja säilyttäkää osoite. (R
Jack Seppälän sauna
Avoinon 4 kertaa viikossa» »Tiistaina, karfilviikkona, parjantaina |a
lauantaina kello 1 j.p.p. kallo 12ita ySUi.
Sproee St. —— Puhelin 1107 Sudbnry, Oat.
Lähellä Vapauden konttoria.
HYVIÄ KALUSTETTUJA
HUONEITA
miehille, naisille j a perheille
saatavana
Hilda NurnieUa 1
279 Simcoe St., Toronto, Ont. !
Kenkäin korjausta otetaan vastaan
samassa paikassa. i
Me tarjoamme myytäväksi:
P u r i t y jauhoja, sokeria, suolaa,
braniä, shortsia, muhennettuja kauroja,
syöttönisua, paloteltua maissia,
hienonnettua maissijauhoa, täyt-
^ä maissia, kananruokaa, * mäskiä,
simpukan kuoria, oljykakkua, liha-jauhetta,
vasikansyötettä, uudelleen
puhdistettuja lännen karärpja, siemen
kauroja, ohraa,_ nisua, pellavan
siemen syöttiä, heiniä j a olkia.
Edward Grain Company
«JS: E?ra St. W. Suabnry, On»,
A. F O U R N I ER
L I M I T ED
H E N K I - , P A L O - , T A P A T U R M A - J A
A K K U N A L A S L
VAKUUTUKSIA
B A L K I E - G I L L B L O C K , S U D B U R Y.
L a i n o j a hankitaan nopeasti ja a l -
n a s i l l a hinnoilla.
Roip, Que,, ilffloihikia
ROUYN OSUUSRUOKALA
Tarjoaa ruokaa aterioittein ja päivittäin,
myös Järjestyneet työläiset liittyä.
FINNISH CLUB
Campbell St. —— Box 459 -—
Jäsenyyteen voivat
(Kl
Roujrn, Quebec
K i r k l a n d Laken suomalainen ruo- 1
kala tarjoo ruokaa aterioittain. J3- '
<onyyteen voivat myös järjestyneet <.
-yöiäiset liettyä. I
F I N N I S H CLUB.
Box 297, Kirkland Lake. Ont. j P'"«t«^«»te: Bo» 1298.
Aterioita ja huoneita
HvvSg ruokaa fa siistejä undes-
:'^n aisustettnja huoneita kohtuni'
• Umr\n\\]}t tarjoaa poikatalolla
Consumers Society
•sitHK.frv. Ontario. — E3m Street.
Puhelin 1^84.
(Ilm.)
J. N .DESMARAIS
Asianajaja — lakimies —
notario
McKEY BUILDING,
Sndbnry, Ont.
PALLORUUMA
• — ja —
Tupakkakauppa
Campbell St. — Rouyn, Que.
J. K E M P I
M A R S H O T EL
Ainoa suomalainen hotelli Rouy-n
i K f t a . Siistiä huoneita saatavana.
T. / . K U P I A I N EN
Main ja Noranda. Sts. kulmassa
R O U Y N , Q U E . (K
NATIONAL LUNCH
Ruokaa ja huoneita saatavana
MRS. SOFIA HOLM -
14 Dnrbam St. Sudbury, Ont.
Kmmmmmm*
KOVAA JA PEHMETÄ KOLIA — KOKSIA — KOVAA ^
— PEHMEÄÄ PUUTA
202 Mackey Bldg. — Puhelin 744, Sudbury.
VARASTOPAIKKA — L O R N E S T R E E T PUHELIN Ha
*{
9
-Softia
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, August 15, 1928 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1928-08-15 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus280815 |
Description
| Title | 1928-08-15-07 |
| OCR text |
Päakönsiilivirasto
> Canadan vszten saoxfttaa kat*
. maan Tirsl&ella . ednstoloeQr
jalavia tehtivza, antaa paasejt
^tkostosta varten kotimaahan ta
samalle. Tahvistaa asiakirjoja, kUn-
BÖksiä y-nu, selvittäS perintö- j»
loita Suomen kansalaisiin kohd!»
gvia asioita.
Osoite:
ConsnUte General of FialaMd.
Room 918
1410 Stanley Street, MontreaL
(Corneräsi. Catharine uid Stanley-
AKSELI RAUANHEIMO
pääkonsnli
Lisäksi on Saomella edascajiii<
nadassa: KonsaU Erick J Kurt*-
Arthur, Ont. — Adiel Säari-näki.
319 Bay St., Toronto, Ont. —
I. P. Albert Hermanstn, 479 Main
T., Winnipeg, Man. — Thomas
ranssi. Box L, Sopper Cliff, Ont.
Luokkamoraalia
Vihollisemme ylvästelevät sivis-
Ityksellään v — herrassivistykselläy
jjonka edustavin ja silmäänpistävin
I piirre on k a i k k i e n j a kaiken sen h a l -
Iveksuminen, joka ei sovellu heidän
[hyväksymiensä käsitysten piiriin.
JNylsypäivän porvari, normaalikvali-jteettia
nimittäin, on siitä erikoinen,
letiä hänet on vapautettu kaikesta
j omintakeisesta ajattelusta. Mikään
aikaisempi yhteiskunta ei ole kyen-
Inyt luomaan n i i n yhtenäistä j a kaikinpuolin
henkisesti kahlehtivaa- k a s -
I vatusjärjestelmää, kuin mitä por-
I värillinen yhteiskunta on luonut.
Kasvatus alkaa j o iässä, j o l l o i n lapsi
ion vasta heittänyt äitinsä rinnat, ja
: loppuu kun ihminen on hautansa
I partaalla. Koulut, kirkko j a sano-imalehdistö
ovat tämän kasvatuksen
i mahtavia välineitä. Näin onkin luotu
ihmistyyppi, jolle omintakeinen
ajatus j a objektiivinen erittelykyky
on ylen heikkoa, usein olematonta,
mutta koulussa opitut säännöt k a i k ki
kaikessa.
Tästä johtuukin, että .pelkäämätön
ja vapaa ajattelu onkin luonteenomaista
vain palkkatyöläiselle,
joka vähimmin on kouluja käynyt,
mutta'jonka elämiä — raskas palkkatyö,
koneen orjuutus ja ainainen
epävarmuuden t i l a — pakosta työntää
nuoresta" pitäen ajattelemaan
mahdollisuutta tällaisen järjettömän,
henkeä kahlitsevan j a lohduttoman
I olotilan muutokselle.
I Näin"\siis pörvarikasvatuksen r a -
! jojen ulkopuolelle kasvaa —- uusi
ihminen; t y y p p i , j o l l e luonteenomais-j
ta on omakohtainen ajattelu j a vapaa
maailmankatsomuksen muodostaminen;
vapaa kuitenkin v a i n siinä
mielessä, että häntä sitoo yhteiskunnallinen
asemansa, vaikkakaan eivät
yhteiskunnan määräämät kasvatukselliset
periaatteet. Tällaisesta i h m i sestä
muovailtuu yhteiskunnalle sen
tosivaarallinen,vihollinen, vihollinen,
j o k a ei hetkelöikään herkeä hakemasta
aseita vastustajansa kukistamiseksi,
j a joka ei lopeta vihoUis-suhdettaan
ennenkuin vastustaj ansa
on täysin j a ainaiseksi nujerrettu.
TyöläisvihoUinen on porvarille sitäkin
vaarallisempi, kun hänen on ollut
pakko hakea aseitaan porvarin
omasta asearsenaalista.
P o r v a r i on kasvatusmenetelmiään
toteuttaessaan j a kouluutustaan täy-dentäessään
pitänyt silmällä v a i n r a -
hansaalistusta. Entisajan totuuden
hakijat filosofiset mietiskelijät ja
vapaat luonnonsalaiguuksieh tutkijat
— ovat saaneet väistyä matematiikkaa
tai muita valmiiksi muovailtuja
tieteen tuloksia ahmivan rahansaaliga
tajan j a hyvän virkapaikan t a i hyvät
u l o i s t a riistäjäruoskan heiluttajan
*Äsemaa toivovan tieltä. Porvari on
muuttanut tieteenkin rahansaalista-jan
välikappaleeksi, jonka arvo mitataan
vuositulojen mukaan.
Samalla t a v a l l a on t a i t e i l i j a alist
e t tu palvelemaan mammonaa. Me-cenaätti
taiteen hyväksi l i i a l l i sista
varoistaan rippeitä antava porv
a r i — on taiteen sisäUön määrääjä.
Myöskin naisen arvo mitataan rahalla.
Köyhän, kauniin naisen arvon
mittaa porvari tavallisessa k a t u kaupassa
iltahämyn aikana tai yö-lyhdyn
valossa. Ja rikkaan naisen,
j o l l o i n ei kauneus tule enää kysymykseen,
arvo mitataan herrojen^
klubihuoneissa tai hajuvesiltä löyhkäävissä
naisten pudoarissa. Edellisten
arvo mitataan sadoissa, jälkimmäisten
- miljoonissa markoissa.
Kummassakin tapauksessa ovat naiset
porvariyhteiskunnassa siis eräässä
mielessä tasa-arvoisia- Kumpikin
on vain rahalla mitattava nautinto-väline,
olkoonkin, että ensimmäisessä
tapauksessa porvari antaa ja
jälkimmäisessä tapauksessa porvari
saa rahaa. Voitto kuitenkin n i i n kuin
nähdään on porvarille edullinen.
Tätä luokkamoraaliaan, jonka tässä
muutamilla piirteillä olemme esittäneet,
verhoaa porvari kaaneilla
o l i o - j a laatusanoilla, viimemainitut
vielä mieluisasti, ylistävillä superlat
i i v e i l l a vahvistettuina. Milloin se
on sivistyksen korkein saavutus;
m i l l o i n taas henkisen k u l t t u u r i n kaunein
kukka j a korkein ihmiskunnan
ihanne, ellei se ole ihan kumoamat
on jumalallinen totuus, riippuen
siitä k u i n k a paljon kulloinkin maksetaan
arvostelijalle tai kirjoittar
j a l l e .
K u n koneen ääreen kytketty tai
pitkään uuvuttavaan ruumiilliseen
raadantaan sidottu nuori palkka-orja,
j o n k a nuori sielu epätoivoisesti
tempoilee korkealle kohotakseen,
tuskissaan l i a k e e ulospääsyä, on en-
«inimalsenS ' **totaataui'*, joxäca h ln
toteaa häntä ympäröivissä yhtels-knnnassa,
ylläberrotta alaston raakuus,
jonka päältä hän joutua vetämään
peitteen. Tätä raakuutta ei
hänen silmissään lievennä sekään,
että rippeitä vanhemman ajan patriarkaalisista,
oloista on vielä jälellä;
henkisesti tyhjää ilmaa haukkovien'
käsityöläistä, pikkuvirkamiesten ja
talonpoikaisperheitten keskuudessa.
Ennen pitkää hän huomioi, kuin](a
nämä piirit eivät enään kykene mi-,
tään luomaan, eikä edes vanhaa var-;
jelemaan, vaan päinvastoin, tylsäiiäi-'
sesti pitäen kiinni menneestä maail-masta
j a xaenn^sä ih«nteinta>. vihal-senunin
vihaavat äta uutta, miti
edustavat työläisten piirit, kun heitä
todellisuudessa musertavaa kapitalismin
kulttuuria.
Seuraava askel työläisnuorelle on
siirtyminen työlusten omaan • maailmankatsomukseen
— uuäen ihanteiden
valloittamiseen —> uuden
luokkamoraalin omaksumiseen ja
onum minänsä sovittamiseen uuteen
henkiseen ympäristöön, sekä loppujen
lopuksi aseisiin astuminen oman
luokkuisa päämäärän toteuttamista
varten. Sellainen on suurin piirtein
tyÖläisyksilSn kehitys.
P O R T A R T H U R I N J Ä F O R T V t t LHKEMIESTEN
ETELÄN AURINGON ALLA
Kirj. Eino Kataja.
Mustanmeren rannikon kuumilla
rantakivillä loikoillen paistatteli e-räs
pohjolan poika maallista olemustaan.
Mukavalta t a i s i auringon lämpö
tuntua ruskettuneeseen pintaan,
koska hän vähän väliä käänteli m i l l
o in mitäkin puolta auringon paahdettavaksi.
Samalla hän tyytyväisenä
silmäili lainehtivan meren sinisiä
aaltoja.
K u n kuumuus alkoi rasittaa l i i a k si,
nous) hän ylös, käveli rantaan
aivan veden rajaan asti j a etsi laiskasti
katseillaan j o t a i n päämäärää,
jonne voisi uintinsa suunnata. Samalla
huomasi hän uimarin, joka oi-jkealta/
luHen ui rannikon suuntaan
noin kolmensadan metrin päästä
rannasta. , Päämääränä nimarilla
näkyi olevan kaatunut puu, joka o-li
joutunut aaltojen kuljetettavaks
i - j a j o n k a . oksat j a juuret törröttivät
hauskasti vedenpinnan yläpur-lella.
Rannalla katseleva nuorux^i-nen
laski, että hän, jos uisi nopeasti,
ehtisi puun iuc ennen tuota toista,
voisi vallata puun ja sitä
runa käyttäen r'''ata rantaan . ' . u -
Icn kuljettamana. Aavistaen, ftta
> saattaisi ehkä syntyä kilpailu hänen
j a tuon toisen uimarin välillä,
sukelsi hän veteen j a alkoi voimakkain
vedoin uida päämääräänsä kohden.
Välittämättä'pitää silmällä k i l p a i lijaansa
ui hän suoraan puun luo,
t a r t t u i oksiin ja aikoi kiivetä rungolle
istumaan. — Terve toveri, -—
kajahti äkkiä helakka tytön ääni
ja tummakutrinen pää vilkisti esiin
puun takaa, — kerkesimpäs ennen
.teitä, te veitikka. Te aloitte viedä
tämän leikkikalun minulta, mutta
olitte huonompi uinnissa ja hävisitte
kilpailun. *
, — Sitä en aikonut — selitti nuo-
I r u k a i n e n puolustellen, — miten minä
tuollaisen jättiläisen olisin voinut
mukanani viedä. Tarkoitukseni
oli kyllä ehtiä tänne ennen teitä,
"mutta siinä epäonnistuin.
Tyttö katseli poikaan nauravin
silmin, tarttui erääseen oksaan ja
heilautti itsensä rungolle istumaan.
— Tule sinäkin tänne, sanoi hän,
jättäen äkkiä t e i t i t t e l y n , — j a kerro
kuka j a mistä olet. Venäläinen
et ole, sen kuulen puheestasi.
P o i k a noudatti kutsua asettuen
vastapäätä tyttöä.
— Nimeni on Eino Koskela, —
sanoi hän tarjoten samalla kätensä
— olen kaukaa pohjoisesta, Suomesta.
Tyttö t a r t t u i ojennettuun käteen
puristaen sitä reippaasti.
— Minua kutsutaan Marusjaksi,
olen Kaukaasiasta.
Seurasi hetken äänettömyys, jota
häiritsi vain aaltojen loiske n i i den
sattuessa vasten puuta, joka
hiljalleen kulkeutui maata kohti.
Eino h y m y i l i.
— Tämä on koomillisin tilanne
missä milloinkaan olen tehnyt uusia
tuttavuuksia. Ajattelehan toveri,
tämä "hevosemme" saattaa olla kotoisin
Turkista, sinä olet Kaukaasiasta,
minä Suomesta, ja koko tätä
kansainvälistä yhtymää kuljettavat
Mustanmeren aallot kohti Neuvostol
i i t o n rantaa.
— Tilanne on todella hauska, k u ten
uusi tuttavuutemmekln. Toivottavasti
ei se lopu tähän, vaikka
onkin näin omituiscllA tavalla alkanut.
Eipä tietenkään. Voimmehan
tavata vaikka tänä iltana.
- r - Niin, illalla klo seitsemän
vuorijuuren y l i j o h t a / a l U sillalla.
Sopiiko?
— M a i n i o s tL
— NäTiemiin siis!
Puhuessaan oli M-irusja noui-spt
puun rungolle seisomaan ja viimeiset
sanat sanottuaan sukelsi veteen.
Eino jäi paikalleen ihailemaan tytön
mainiota uintia j a aaltojen yläpuolella
kohoavaa tummankutrista
päätä.
Sovittuna aifcna tapasivat loisensa
s i l l a l l a;
— Kerrohan minulle —• pyysi
Marusja heidän kaikiessaan hedel-mäpuutarhan
läpi vuoristoa kohden
johtavaa polkua myöten, —^ min-käJaista
on sinua kitimaass-isi h i e l lä
kaukana pohjolassa.
Istutaan tuohon päärjTiäpuun
alle, siinä on mukavampi keskustella..
Marusja suostui- Istuutdessaan
he loivat katseensa siihen suuntaan,
josta olivat tulleet.
Näköala oli todella ihana. Laskeva
aurinko loi j u u r i viimeisiänsä-teitä
hedelmäpnutarhojen, viinivil-j
e l v s l ^n j a kukkakenttäin ylL A l -
hss-lla rannassa MLstanmeren v a l u vat
mainingit iskivät santavalliin
pärkyttäen Ilmaan hopean valkoista
vaahtoa. ,
Mikä ihana näky — huudahti
Eino — vähinkö vaan että se hetken
kuluttua häviää pimeän peittoon-
Niin, sinäkin pyysit minna
kertomaan jotain kotimaastani.^ Sen
kyllä teen mielelläni, mutta kerro
sinä ensin jotain, kerro itsestäsi.
— Mitäpä minulla olisi kertomista
— sanoi Marusja vältellen, mutta
alkoi kuitenkin. — Työskentelen
Tuapsen satamakonttorissa konekirj
o i t t a j a n a . Olen nuorisoliittolainen.
N y k y i s i n olen kesälomalla. — Joko
riittää?
— Sinähän teet pilaa pyynnöstäni,
jos luulet niin vähällä pääseväsi.
Missä olit kansalaissodan aikana?
— P u n a - a r m e i j a s s a sotilaana.
— Sotilaana? Miten joudui:: sotilaaksi?
Kerrohan!
.—- N o , olkoon menneeksi, voinhan
kertoa. Tuolla Icaukana vuorten välissä
olevassa pikku laaksossa on
Staraja derevnja-niminen kylä. Siellä
olin lapsuuteni pivät vanhempieni
ja kahden nuoremman veljeni
kanssa. Kylä on verrattain eristetyssä
asemassa muuhun maailmaan
nähden ja rauhassa sen asukkaat
vilfelivät maitaan, hoitivat puutarhojaan
j a palvelivat jumaliaan. Sitten
alkoi kansalaissota. Siitä kuulimme
v a i n epävarmoja huhuja, kun.ie.<«
eräänä päivänä joukko valkoisen armeijan
sotilaita saapui kyläämme.
E n s i töikseen he hirttivät neljä
kylämme parhainta miestä toisille
pelotukseksL
On luonnollista, että kylän väki
ensi hetkestä sekä pelkäsi että v i hasi
raakoja muukalaisia. Vihaa
k i i h d y t t i vielä se, että he alkoivac
ahdistella naisia. Kukaan ci ollut
varma hengestään, eikä kukaan naisista
uskaltanut l i i k k u a kotins-ä piiriä
ulompana.
S i t t en he vangitsivat minut. Ei
siksi, että olisin jotenkin rikkonut
heidän määräyksiään, vaan eräästä
toisesta syystä. Olin silloin viisitoistavuotias
ja meidän heimomme
naiset ovat siinä iässä melkein täysikasvuisia.
M i n u t vietiin taloon, jonka valkoisia
sotilaita komentava upseeri
oli valinnut asunnokseen ja josta
hän oli ajanut pois talonväen.
E n viitsi yksityiskohtaisemmin
kertoa mitä tapahtui i l l a l l a . Sanon
vain sen, että se roisto ei onnistunut
r a a ' a l l a voimallaan voittamaan
" v u o r i s t o n v i l l i k i s s a a " , joksi m:nua
kyläläiset leikillään kutsuivat, vaan
välillämme olleessa kahakassa sai
hän oman tikarinsa rintaansa kahvaa
myöten.
K a u h i s t u i n itsekin tekoani j a pak
e n i n . talosta. Kotiin en uskaltanut
mennä, sieltähän sotilaat minut löytäisivät,
kun teko tulee ilmi. A i noa
kylästä johtava tie o l i sotilaitten
miehittämä, mutta minä tunsin
vuorten yli johtavan polun j a pakenin
sen kautta. Seuraavana päi- j
vänä jouduin sotilaiden vangiksi, c i '
valkoisten, vaan punaisten. K e r r o i n (
heille kaikki mitä tiesin valkoisista.
He uskoivat puheeni, sillä heidän
tiedustelijansa olivat myös toden-x.
eet V H ' k o i . . - • 1 majailevan ^vlä'^J^m-me.
K u n p'ir«»i'*••;.•: pa;.V'.ixnt hyökkäsivät
kylään tien kautta, osoitin m i nä
pienen joukon vuorten yli valkoisten
selkään. Taisteia oli ankara,
sillä valkoiset.eivät voineet paeta
korkeitten vuorten ympäröimästä
kylästä.
K u n kylä oli v a l l a t t u , löysin kotini
raunioina j a omaiseni ruumiina, i
Valkoiset olivat syyttöminä *koita-neet
roistomaisen pääll'.kkönsä kuoleman.
Seisoin kotini raiinioitten
ja omaisteni ruumiitten ääressä ja
•—• i t k i n . . .
M u t t a minä i t k i n vain hetken-
Meidän heimomme naiset itkevät
harvoin. He kostavat.
O l i n viisitoistavuotias, jlman k o -i
tia, ilman vanhempia, edessä väin •
yksi tie — kosto. Puin päälleni punaisen
armeijan sotilaspuvun, tart
u i n kivääriin jä seurasin heitä '.u-kemattomiin
taisteluihin. M i n u n tiiB-;
ni kulki kostoon, — ja j u m a l a u ta
— minä olen kostanut.
Eino katseli häntä ihaillen,
— Tuollaisia ovat Neuvostovallan
naiset -— huudahti hän. — Ei ole
hyvä imperialismin saaliinhimoi^tcn
korppikotkain iskeä kjöisiläa ^fiihen
nc-nvostojen maahan, j o t i •inuiiiai-scM
uljaat sankarit j a sankarittaret j
puoluibavat.
Tohtori
J. C. IKainonii
MD., LJI.C.C., M.CJ>. & S.
KIRUBGI J A SPECIALISTI
SUKUPUOLITAUDEISSA
Konttori 12-14 Boss BUc,
Simpson ja Victoria katnjoa
knlmaMa
Puhelin 2077 S. Kotiin 2077 K.
FORT WILL^AM. ONT.
Hammaslääkäri
Tohtori ELGIE
Huono 7. CUnie BIk.
MeCartney'n i * Bnrk*'n jrtipaololla.
Victori» Av. im Broilio St. k n l m a Mo
FORT 'WILLiAM
Vastaanottotunnit: p&ivisin 9 tup.
—9 lp. ntasin: 7—9. PofacUB
1008 S,
Toimisto tyttd pnlyia «OOBIM
«tnelantia
TYÖLÄISTEN YSTÄVÄ
Muistakaa tämä. Kannattakaa
miehiä jotka tuntevat työn arvon.
Monet ovat tyytyväisiä palvelukseeni
j a kohtuulliseen hintaan. Kaksi
lajia ruumis- j a sairasvaunuja.
(Hautaus koti ilman maksua)
JAMES CARDINAL
(Seuraava postikonttorista)
uhelin S 7 4 0 - A u k i päivällä j a yöllä
121 May St. N., F o r t WiUiam, Oht
KALEVA SUOMALAINEN APTEEEI
Kaikki meidän suomalaiset kotilääkkeemme ovat valmistettu Suo
men yliopistossa käytännössä olevain oppikirjain mukaan^ sekä
K. G. E . Njnnan^in erikoiskatsannon alaisina. Me käytämme ainoastaan
parhaita rohtoja valmistukseemme.
KUMMITAVAROITA
Kuumavesipuasia, hinta $1.26
$2.00, $8.00, $4.00 Ja $6. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1928-08-15-07
